FI96828C - Menetelmä ja laite metallinauhan päiden liittämiseksi toisiinsa suojakaasuvastushitsauksella - Google Patents

Description

96828

Menetelmä ja laite metallinauhan päiden liittämiseksi toisiinsa suojakaasuvastushit-sauksella 5 Tämä keksintö koskee parannettua menetelmää ja laitetta metallinauhojen ja -lankojen päiden hitsaamiseksi yhteen puskuhitsillä käyttäen vastushitsausmenetelmää, jossa menetelmässä tuodaan metallinauhojen tai -lankojen mainitut päät kohdistukseen toistensa kanssa, puristetaan päät kosketuksiin toisiaan vastaan hitsauksen sulatusvaihetta varten ja tuodaan vastushitsausjännite päiden välille hitsauksen sula-10 tusvaiheen aloittamiseksi, annetaan hitsausvirran kulkea päiden ylitse samalla kun ylläpidetään puristusta sulatusalueen ja siten liitoshitsin synnyttämiseksi, minkä jälkeen kytketään tämä vastushitsausjännite pois.

Paalien tai muiden materiaalinippujen sitomiseksi tai vanteittamiseksi on kauan 15 käytetty lankaa ja useita vuosia on tavanomaisena menetelmänä näiden lankojen vastakkaisten päiden liittämiseksi ollut kierretyt solmut. Tämä menetelmä on ollut enimmäkseen kelvollinen, mutta nykyään tavanomainen kierretty lankaliitos on osoittautunut sopimattomaksi.

20 Teollisuus vaatii nyt suurempaa liitoksen tehokkuutta, koska on tullut yleiseksi käytännöksi puristaa enemmän massaa pienempään pakkaukseen, mistä on tuloksena suurempi jännitys lopullisten pakkausten tai nippujen pitämiseksi käytetyn langan : liitoksissa. Myöskin jotkin tuotteet, joita nyt käytetään langalla sidottuna, tuottavat : \. jatkuvaa kuormitusta lankaan kauan sen jälkeen, kun pakkaus tai nippu on vapautet- . ‘ : 25 tu puristimesta, jota on käytetty sen muotoilemiseksi. Kierretyllä lankaliitoksella, : jota yleisesti kutsutaan solmuksi, on taipumuksena purkautua jatkuvan kuormituksen .·.·! alaisena.

• · · • · • « • * » • · · • ' Esimerkiksi tyypillinen lanka voi kestää 1360 kg:n kuormituksen. Samaan lankaan 30 tehty kierretty liitos voi kantaa lyhyen ajan vain 1225 kg:n kuorman. Samaan lan-’.:.' kaan tehty kierretty liitos jatkuvan kuormituksen alaisena normaalisti purkautuu ja

• M

v : menettää kykynsä kantaa jatkuvaa kuormitusta 24 tunnin aikana vain 816 kg. lla.

• « . · . Tavallisesti suuritiheyksisen pakkauksen tai nipun ympärillä sitä pitämässä on useita ‘ · ‘ 35 lankoja vastustamassa pakkauksen sisäisen laajenemisen aiheuttamia voimia. Jos mi- :: kä tahansa näistä langoista ei enää kanna osaansa kuormasta, jäljellä oleviin lankoi- \: hin kohdistuu lisääntynyt niiden suorituskyvyn ylittävä jännitys ja pian kaikki liitok set ovat auenneet.

2 96828

Siksi on ehdotettu hitsatun lankaliitoksen käyttämistä tällaisiin tarkoituksiin, mutta ne eivät ole osoittautuneet menestyksellisiksi pääasiassa siksi, että suurivetolujuuk-sisten terästen, joilla on suuri hiilipitoisuus sekä muiden seosten kemialliset ominaisuudet haittaavat normaaleja hitsaustekniikoita. Metallinen hapettuminen hitsauksen 5 aikana on pääasiallinen syy liitosten vaurioitumiseen johtuen epäasianmukaisesta tai sopimattomasta hehkutuksesta hitsauksen jälkeen. Tavallisimmin murtuma tapahtuu välittömästi hitsauksen vieressä olevassa metallissa tai hitsausliitoksessa itsessään.

Julkaisuista US-3 767 885 ja US-4 314 131 ilmenee esim. langan päiden liittäminen 10 vastushitsausmenetelmällä. Näissä kuvatuissa menetelmissä ei ole käytetty suojakaa-sua sen enempää kuin hitsin hehkutustakaan, joten näissä kuvatulla tavalla tehdyissä hitsiliitoksissa on kaikki edellisessä kappaleessa kuvatut haittapuolet eikä kummassakaan viitejulkaisussa ole ehdotettu mitään keinoja niiden eliminoimiseksi.

15 Julkaisussa US-4 536 637 on tosin esitetty suojakaasu vastushitsauksen yhteydessä, mutta siinä tarkoituksena on estää värivirheiden syntyminen hitsauselektrodien kos-ketusalueelle. Tästä syystä julkaisussa suojakaasuvirta on suunnattu elektrodin ja hitsattavan kappaleen väliseen kosketuskohtaan eikä hitsin sula-alueeseen, joka sijaitsee levyjen välissä. Julkaisun ehdottamalla menettelyllä ei ole mitään vaikutusta 20 hitsisulan kaasupitoisuuteen eikä siten hitsiliitoksen lujuuteen. Julkaisussa ei edes mainita hitsin hehkutusta, joten liitoksen lujuus jää pakostakin huonoksi.

: : Edellä kuvatut haittapuolet saadaan poistettua patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki- : · · · osan mukaisella menetelmällä ja patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosan mukai- .' · ’: 25 sella laitteella. Oleellista siis on, että langan päiden liittäminen tapahtuu inertin kaa- ; * ·. t sun suojassa, joka tuodaan hitsausalueelle hitsauksen aikana ja että hitsin jäähdytys • · ja hehkutus on oikein järjestetty. Tämä saa aikaan hitsiliitoksen, joka on tosiasiassa . v. vahvempi kuin lanka alkutilassaan.

• · · • · . 3 0 Esillä oleva menetelmä sisältää myös parannuksia jäähdytys- ja hehkutusvaiheissa, • · · * ·' mikä vähentää koko toimenpiteen aikaa ja tekee sen tehokkaammaksi. Kaikkein tär- *.* * keintä on, että esillä oleva menetelmä sallii suurilujuuksisen runsaasti hiiltä sisältä- :' ·, f vän teräslangan tai litteän nauhan käyttämisen suuremman varmuuden saamiseksi olipa kulloinenkin tarkoitus mikä tahansa. Tämä menetelmä johtaa myös parantu-35 neeseen turvallisuuteen vähentämällä oleellisesti kipinöiden ja kuuman sulan metal-' · · ‘ Iin räiskeiden aiheuttamaa tulenvaaraa sulatus- ja hehkutusvaiheiden aikana.

3 96828 Tämä sulatusliitosmenetelmä saa aikaan vahvimman saatavissa olevan langan liitoksen. Tämäntyyppinen liitos säästää monia senttimetrejä lankaa, joka joudutaan käyttämään tavanomaisessa kierretyssä liitoksessa. Liitoksen paikka ei ole enää tärkeä tekijä langan poistamisen kannalta. Kaikki langat, jotka on vedetty paalien tai nippu-5 jen ympärille, on poistettava jossain vaiheessa ja kierretyt solmut ovat tavallisesti vaikeimmin käsiteltäviä langan osuuksia. Esillä olevan sulatetun liitoksen paikka on löydettävissä vain langan yksityiskohtaisella tarkastelulla.

Esillä oleva sula liitos on myöskin hyödyllinen muissa sovellutuksissa, jossa sulalii-10 toksia ei ole käytetty aikaisemmin. Esimerkiksi liitoslujuus paranee jatketuissa van-nesahan terissä ja muissa litteissä metallinauhoissa.

Esillä oleva laite soveltuu korvaamaan solmintapäät seuraavissa vanhemmissa patenteissa, jotka koskevat lankavanteituskoneita: US-3 179 037, 3 387 556, 15 4 403 542 ja 4 611 534.

Keksintö tulee paremmin ymmärrettäväksi ja sen lisäpiirteet ja edut ilmeisiksi seu-raavasta edullisen toteutusmuodon kuvauksesta, joka on esitetty oheisissa piirustuksissa.

20

Rakenteen yksityiskohtiin ja osien järjestelyihin voidaan tehdä erilaisia muutoksia ja jotkut piirteet voidaan toteuttaa ilman toisia. Kaikki tällaiset muunnokset liitteenä : : olevien patenttivaatimusten rajoissa sisältyvät keksintöön.

'.'; 25 Kuvio 1 on perspektiivinäkymä esittäen, kuinka tätä mekanismia sovelletaan korvaa- . ·. _: maan tavanomaista solmijaa lankavanteituskoneessa; kuvio 2 on lohkokaavio kaasu- ja ilmajärjestelmästä, jota käytetään hitsaustoimenpi- • · · teen sulatus- ja jäähdytys vaiheissa; **** kuvio 3 esittää langan päiden suhteellisen asennon ennen hitsausta; 30 kuvio 4 esittää hitsiliitosta; ’ ·: · ’ kuvio 5 esittää hitsiliitoksen testin tyypillistä tulosta; • · · : kuvio 6 esittää aluetta, jossa on suojakaasu hitsauksen aikana; • .'. : kuvio 7 on pystykuva langan hitsauspään sivulta; ·. kuvio 8 on ylänäkymä kuvion 7 viivaa 8-8 pitkin; ['·[ 35 kuvio 9 on alanäkymä kuvion 7 viivaa 9-9 pitkin; • kuvio 10 on leikkauskuva pitkin kuvion 7 viivaa 10-10; :; kuvio 11 on leikkauskuva pitkin kuvion 7 viivaa 11-11; 4 96828 kuviot 12, 13, 14 ja 15 ovat pystykuvia langan hitsauspään edestä ja esittävät tart-tuimien ja leikkaimien toimintaa; kuvio 16 sisältää vaihekaaviot, jotka esittävät tarttuimen ja leikkaimen epäkeskojen toimintaa ja nokka-akselin nokkalevyjen toimintaa neljän rajakatkaisimen käyttämi-5 seksi; kuviot 17 ja 18 ovat ohjausjärjestelmän sähkökaaviopiirroksia; kuvio 19 on hitsaus-ja hehkusyöttöpiirien sähköinen lohko-kaavio; kuvio 20 on varokesulkujärjestelmän ajastinliitäntöjen kaavio.

10 Kuvio 1 esittää, kuinka tämä sulatuspää H korvaa edellä kuvatuissa aikaisemmissa patenteissa kuvatun paalien vanteituskoneiden solmintamekanismin. Kuten näissä patenteissa on selostettu, vedetään sidelankaa W langan syöttökelalta 10 langan ke-laustelineen 12 kautta langan syöttö-ja kiristysmekanismilla 14. Tämä langansyöt-tömekanismi työntää langan etupään alaspäin kaarevan sisäänvievän ohjausväylän 15 G1 kautta ohjaus väylään G, joka ympäröi sidottavaa paalia B.

Kulkiessaan alaspäin ohjausväylän G lähellä olevaa sivua lanka kulkee aikaisemmissa vanteituskoneissa solmintamekanismin kautta ja ohjausväylän G ympäri myötäpäivään ja toisen kerran solmintamekanismin läpi. Langansyöttäjä 14 kääntyy täl-20 löin erottaen lankasilmukan ohjainväylästä G ja kiristää silmukan nipun B ympärille. Silmukasta tällä tavoin poisvedetty lanka palaa löysään kelaustelineeseen 12.

: ‘: Sitten solmintamekanismin viereinen leikkuri katkaisee langan muodostaen jättö- : ’ ·.. pään, joka menee lomittain silmukan etupään kanssa. Solmintamekanismi sitten 25 kiertää nämä lomittain menevät langan päätyosuudet yhteen sidontatoimenpiteen suorittamiseksi loppuun.

• · * · · · • · · * , Tässä jäijestelyssä sulatuspäällä H korvataan solmintamekanismi ja sen jälkeen, kun * * lanka on katkaistu jättöpään muodostamiseksi, etupää W1 ja jättöpää W2 kohdiste- . 3 0 taan toisiinsa, kuten on esitetty kuviossa 3. Sitten päät puristetaan yhteen ja sulahit- * · · ·» sataan sähköisesti yhteen, kuten on esitetty kohdassa F kuviossa 4.

11« • · ·

Hitsaustoimenpiteen sulavaiheen aikana tuodaan suojakaasukehä hitsin ympärillä j 1 . olevaan alueeseen 16, kuten on esitetty kuviossa 6.

Λ 35 Tämä poistaa tavanomaisen hapettumisongelman hitseissä ja sallii suurilujuuksisen, runsaasti hiiltä sisältävän langan käytön, jota on tavallisesti hyvin vaikeata hitsata. Testattaessa tavanomaisia lankahitsejä, jotka on tehty ilman suojakaasua, ne murtu- 5 96828 vat irti hitseistä. Esillä oleva hitsi on vahvempi kuin lanka itsessään. Kun sama testi tehdään esillä olevalle hitsille, lanka murtuu poikkeuksetta jonkin matkan päässä hitsistä F, kuten on esitetty kohdassa 18 kuviossa 5.

5 Tämä erinomainen hitsilujuus saadaan aikaan tekemällä hitsaustoimenpide vaihesar-jana. Sen jälkeen, kun langan päät on puristettu yhteen, suojakaasukehä tuodaan sula-alueelle ja hitsausvirtapiiri käynnistetään hitsausjaksona ajastimen ohjaamana. Sulatusvaihetta seuraavan viiveen jälkeen aloitetaan jäähdytysvaihe tuomalla ilmavirtaus, joka on huoneen lämpötilassa. Jäähdytysvaiheen kestoa ohjataan ajastimella 10 ja sen jälkeen on hehkutusvaihe, jota myös ohjataan ajastimella. Hehkutusvaiheessa käynnistetään hehkutuspiiri. Jotkin kuvatuista toiminnoista tapahtuvat sulatuspäässä olevilla tarttuimilla, jotka on esitetty piirustuksissa.

Kuviossa 7 sulatuspää H sisältää nokka-akselin 20, jota hydraulimoottori 21 nokka-15 akselin alapäässä pyörittää aikavälein pienen kulman verran. Nokka-akselin yläpäässä on useita magneettista materiaalia olevia nokkalevyjä 22, 24, 26 ja 28, jotka käyttävät kiinteitä rajakytkimiä PS-1, PS-2, PS-3 ja PS-4.

Sulatuspään H sisällä nokka-akselissa 20 on ulompi tartuin-nokka 30 ja leikkain-20 nokka 32 (katso kuvioita 11 ja 16) ja kiristintarttuimen nokka 34 (katso kuviot 10 ja 16). Kuten näissä kuvioissa on esitetty nuolilla, nokka-akseli pyörii vastapäivään sen yläpäästä katsottuna ja myötäpäivään katsottuna sen alapäästä.

i ’ ·.. Kuten parhaiten näkyy kuviosta 16, ulompi tartuinnokka 30 kytkeytyy nostimeen * ·': 25 ulommassa tartuinvarressa 36, joka on laakeroitu kohdassa 38 sulatuspäähän H.

« . \: Leikkainnokka 32 kytkeytyy nostimeen leikkainvarressa 40, joka on laakeroitu koh- • · dassa 42. Kiristintarttuimen nokka 34 kytkeytyy nostimeen kiristintarttuimen varres- t* .*. sa 44, joka on laakeroitu kohdassa 46.

• · · • · . 30 Ulompi tartuin käsittää kiinteän tartuinlohkon 48 ja liikkuvan tartuinlohkon 50 tar- • · · *·:·’ tuinvarressa 36.

• · · • · · • · «

Leikkaimen terää 94 ja liikkuvaa leikkaimen tartuntalohkoa 95 molempia käyttää leikkainvarsi 40. Jousi 96 vetää leikkainvartta takaisin.

Kiristintartuin käsittää kiinteän tartuinlohkon 60 ja liikkuvan tartuinlohkon 62, joka on asennettu kiristintarttuimen varteen 44. Nämä osat on asennettu liikkuvien ylempien sivulevyjen 64 ja 65 väliin, kuten on esitetty kuvioissa 7 ja 10. Eristetyt kään- 35 6 96828 tölohkot 66 ja 67 kannattavat sivulevyjä 64 ja 65, jolloin nämä sivulevyt ja kiristin-tarttuimen osat ovat eristettyjä päärungosta 70.

Langan päiden puristamiseksi yhteen hitsausta varten kääntyvät sivulevyt 64 ja 65, 5 jotka kannattavat kiristintarttuimia 60 ja 62, painetaan pneumaattisen sylinterin 76 männällä 74 alaspäin kohti kiinteää alempaa sivulevyä 72. Tämä mäntä kytkeytyy ylemmässä sivulevyssä 64 olevaan eristävään laattaan 78 ja alaspäin tapahtuvaa liikettä rajoittaa aseteltava pysäytyspultti 77 kuviossa 13, joka on eristetty hoikilla 79 pääkehyksestä 70.

10

Kun männän 74 paine poistuu ja tartuin 62 vapautuu, palautusjousi 80, joka on eristetty levystä 65 eristyskupilla 82 kuviossa 7, painaa kääntyvät ylemmät sivulevyt 64 ja 65 ylöspäin.

15 Sulatuspään päärungon 70 eristää vanteituskoneesta eristysholkki 84 asennuskannat-timissaan 86 kuviossa 10. Kuten kuviosta 12 näkyy, on muuntajan johtimet 88 ja 89 liitetty kiristintarttuimen osiin 60 ja 62 ja muuntajajohtimet 92 ja 93 on liitetty leik-kaimen lohkoon 94 ja langan pysäyttimeen 95.

20 Käytön aikana lanka W syötetään vanteituskoneeseen ja sen läpi samalla tavoin kuin tavanomaisessa lankavanteituskoneessa, jossa on solmija lukitsemassa lankasilmu-kan vastakkaisia päitä yhteen. Siten kuviossa 1 lanka W syötetään langan syöttö- ja :kiristysmekanismilla 14 alaspäin kaarevan ohjainväylän G1 läpi, sulatuspään H läpi, \ ’<· ohjainväylän G ympäri, joka ympäröi nippua B ja takaisin sulatuspäähän H.

V 25 : * ·. · Rajakatkaisin PS-5 kuviossa 7 ohjainväylässä G tunnistaa langan etupään sen jäi- • · . · .*. keen, kun lanka on tehnyt matkansa ohjainväylän G läpi ja lähestyy alaspäin langan pysäytintä 95 sulatuspäässä kuviossa 12. Kuviossa 12 tämä langan etupää on osoi- ♦ » · tettu viitenumerolla W1 ja nipun ympärillä oleva silmukka on osoitettu viitenume-30 rolla W3.

• » · • · · • 4 ·

• M

• « « *·* Kytkimen PS-5 tarkoituksena on käynnistää ajastin Tl kuviossa 20 langan perus

teella langan pysäyttimessä. Tämä ajastin ohjaa langan syöttömoottoria langansyöt-tömekanismissa 14 ja saa aikaan sen pysähtymisen, kun langan etupää tulee langan 35 pysäyttimeen 95. Tämä ajastin, kun aika on kulunut, antaa myös signaalin magneet-tiventtiilin SV-2A kuviossa 20 kautta hydraulimoottorille 21, joka liikuttaa nokka-akselia 20 pyörimään kuviossa 16 olevasta syöttöasennosta kiristysasentoon. Raja-kytkin PS-3 nokka-akselin 20 vieressä antaa signaalin magneettiventtiilin SV-IA

7 96828 kautta kuviossa 20 hydraulimoottorille pysäyttää nokka-akselin pyöriminen, kun se saavuttaa kiristysasennon.

Kiristintarttuimen viiveajastin T2 kuviossa 20 käynnistetään, kun nokka-akseli saa-5 vuttaa kiristysasennon kuviossa 16. Tämä ajastin saa aikaan viiveen ennen kiristystä sen varmistamiseksi, että kiristystartuin 62 on täysin sulkeutunut. Tämä on välttämätöntä, jotta lanka ei pääse vetäytymään ulos osittain sulkeutuneesta tarttuimesta. Kiristintarttuimen viiveajastin T2 aloittaa langan kiristysjakson, kun sen ajoitus loppuu.

10 Kiristysajastin T3 kuviossa 20 määrää ajan, jonka kiristinmoottori mekanismissa 14 kuviossa 1 on käynnissä. Tämä asetetaan hieman pitemmäksi kuin mikä tarvitaan kiristyksen suorittamiseksi sen varmistamiseksi, että kiristysmoottori tosiasiassa vetää loppuun saakka kiristyksen aikana.

15 Kun kiristysajastimen T3 ajoitus loppuu, se antaa magneettiventtiilin SV-2A kautta signaalin hydraulimoottorille 21 pyörittää nokka-akselia 20 uudelleen. Kun nokka-akseli pyörii tämän segmentin läpi kiristysasennosta hitsausasentoon kuviossa 16, epäkesko 32 pakottaa leikkainvarren 40 liikkeeseen. Leikkainvarren liikkeen aikana langan pää, joka menee kiinteässä tartuinlohkossa 60 olevan aukon 61 läpi, leikataan 20 leikkainlohkolla 94 silmukan W3 jättöpään W2 muodostamiseksi kuviossa 14.

Leikkainvarsi 40 jatkaa liikettään, kunnes langan jättöpää W2 leikattuna on tarttunut ;: tiukasti leikkainlohkon 94 ja langan pysäyttimen 95 väliin tulemalla kosketuksiin i '.. asetusruuviin 106. Tämä liike siirtää jättöpään W2 kohdakkain pään W1 :n kanssa ' ': 25 jousen 97 voimaa vasten. Juuri tämä leikkain-tartuin-yhdistelmä on kytketty sulatus- ·*·.· muuntajan 91 kuviossa 19 toiselle puolelle langoilla 92, 93.

• · * · • · · • · · , V. Nokka-akselin pyörintä hitsausasentoonsa kuviossa 16 pysäytetään rajakytkimellä • · · PS-4. Katso kuvio 20. Tämä rajakytkin myös kääntää päälle suojakaasun S V-4:n . 30 kautta kuviossa 2 ja 20, ilmakehän puhdistamiseksi sulatusalueelta putken 109 • · tl Y;f kautta kuviossa 2 ja 12. Putki 109 on liitetty tartuinlohkon 62 aukkoon 111 suutti- t · · v * men muodostamiseksi kaasua varten.

Kun nokka-akseli on pysähtynyt hitsausasentoon kuviossa 16, rajakytkin PS-4 on 35 käynnistänyt magneettiventtiilin SV-3 :n kuviossa 20, joka syöttää hitsausvoimasy-linteriä 76 kuviossa 7. Tämä saa aikaan kohdakkain olevat langan päät W1 ja W2 painumaan voimalla yhteen sulatusasentoon kuviossa 4. Sulatuksen viivästysajastin δ 96828 Τ4 kuviossa 20 myös käynnistetään. Tämä ajastin saa aikaan viiveen, jolloin langan päät saadaan pakotettua tiukasti yhteen ennen hitsausvirran käynnistystä.

Kun sulatuksen viiveajastimen T4 ajoitus loppuu, hitsausvirta kytketään päälle re-5 leellä CR-1 kuviossa 19 ja 20 ja toinen ajastin käynnistetään. Tämä ajastin, sulatus-ajastin T5 määrää sulatusjakson kestoajan.

Sulatusjakson aikana langan päät W1 ja W2 saavuttavat sulalämpötilan ja voimasy-linterin 76 aikaansaaman voiman kanssa yhdistettynä päät sulavat yhteen.

10

Kun sulatusajastimen T5 ajoitus päättyy, se käynnistää kaksi muuta ajastinta, toisen ollessa kokonaisjäähdytyksen ajastin T6 (jäähdytysvaihe), toisen ollessa ilmajääh-dytyksen viivästin T7, kuviossa 20.

15 Jäähdytys vaiheen ajastin T6 ohjaa sulatusvaiheen päättymisen ja hehkutusvaiheen aloituksen välistä aikajakson kestoa.

Ilmajäähdytyksen viiveajastin T7 viivyttää ilmapuhalluksen aloitusta putkesta 109, jotta sulan hitsiliitoksen annetaan hieman jäähtyä ja jähmettyä, ettei suurinopeuksi-20 nen ilmapuhallus puhalla niitä erilleen.

Ilmajäähdytyksen viiveajastin T7 käyttää ilman magneettiventtiiliä SV-5 kuviossa 2 ja 20.

y. 25 Kun jäähdytysvaiheen ajastimen T6 ajoitus loppuu, se kytkee pois päältä ilman magneettiventtiilin SV-5 ja käynnistää hehkutusajastimen T8. Hehkutusajastin ohjaa • * . y. hehkutusvaiheen kestoaikaa kääntämällä päälle ja pois hehkutus virran relettä CR-2 kuviossa 19 ja 20.

* · · ^ • · 30 Sulatusvirta syötetään samalla muuntajalla 91 kuin millä syötetään hehkutusvirta. Kuitenkin kumpaankin toimintaan käytetään erillisiä ensiömuuntajan napoja.

• · · • · ·

Kun hehkutusajastimen T8 ajoitus loppuu, se kytkee virran pois hehkutusvirran re-leeltä CR-2 ja käynnistää jälkijäähdytysajastimen T9. Kun jälkijäähdytysajastimen 35 ajoitus loppuu, se kytkee virran magneettiventtiiliin SV-2A kuviossa 13 ja 20 nokka-akselin pyörittämiseksi langan lepoasentoon kuviossa 16. Rajakytkin PS-1 pysäyttää · ‘ akselin pyörimisen.

!l lit.i alli I I I ¢1 i 9 96828

Silmukka W3 vedetään ulos sulatuspäästä H, kun paali B siirtyy eteenpäin tai poispäin päästä. Kone on sitten valmiina seuraavaa jaksoa varten.

Järjestelmä pysyy tällöin lepoasennossaan kuviossa 16, joka on kokonaisen jakson 5 loppu, jossa leikkaimet, tarttuimet ja langan ohjaimet ovat täysin auki, kun lanka ja sulatettu liitos on työnnetty pois, kun sulatuspää siirtyy poispäin paalista B.

Kun seuraava paali on valmiina vanteitusta varten, käynnistää paalin puristimessa olevan ohjaimen signaali magneettiventtiilin SV-2A kuviossa 17 pyörittämään nok-10 ka-akselia 20, kunnes rajakytkin PS-2 kuviossa 16 ja 18 pysäyttää sen syöttöasen-toon kuviossa 16. Sitten kuviossa 16 esitetyt vaiheet toistuvat ja nokka-akseli 20 palaajalleen lepoasentoon.

Rajakytkimet toimivat samoin kuin mekaaniset rajakatkaisimet, mutta niitä käyttää 15 magneettisen materiaalin läsnäolo. Toimilaite ohittaa kytkimen pään tai pysähtyy sen viereen olematta fyysisessä kosketuksessa sen kanssa.

Tässä viitatut ajastimet ovat tyypillisiä ajastintoimintoja tavanomaisesta ohjelmoitavasta puolijohdetietokoneesta. Ajastimet ovat tietokoneen sisäisiä. Ohjelmoitava 20 tietokonekaavio 124 kuviossa 20 kahdenkertaistaa osittain kuvioissa 17 ja 18 esitetyn järjestelmän.

:: Kuviossa 17 laatikoiden 126 sarake esittää sisääntuloja ohjaimeen vanteituskoneesta : ' · tai muusta lähteestä reletoimintojen muodossa. Kuviossa 18 laatikoiden 128 sarake '25 esittää sisääntuloja ohjaimeen nimetyistärajakytkimistä.

• · • · · • · · • · . v. Kuvio 2 esittää kaasu- ja ilmajärjestelmän, jota käytetään edellä kuvatun hitsaustoi- • · . v. menpiteen sulatus- ja jäähdytysvaiheissa. Argonin tai muun suojakaasun lähdettä 110 ohjataan magneettiventtiilillä SV-4, kuten on kuvattu kuvion 17 yhteydessä.

. 30 Tämä venttiili päästää kaasun vaihdinventtiiliin 112, joka on myös kytketty ilman- ;* syöttöön 114, jota ohjataan magneettiventtiilillä SV-5.

• · · • · * Nämä kaasu- ja ilmaliitokset ovat vaihdinventtiilissä olevan vapaasti kelluvan männän 116 vastakkaisilla sivuilla niin, että kun kaasu katkaistaan SV-4:llä ja ilma kyt-35 ketään päälle S V-5:llä, kuten esitetty, mäntä 116 sulkee kaasuyhteyden ja aukaisee ilmayhteyden putkiliitokseen 109 sulatuspäässä H, kuten edellä on kuvattu. Tämä kuvaa toimintaa sulatus vaihetta seuraavan jäähdytysvaiheen aikana. Sulatusvaiheen aikana ilmaventtiili SV-5 on suljettuja kaasuventtiili SV-4 on avoin, mikä saa män- 96828 10 nän 116 liikkumaan alaspäin ja kaasun pääsemään putken 109 läpi ja saamaan aikaan suojakaasukehän sula-alueen ympärille, kuten on osoitettu viitenumerolla 16 kuviossa 6.

5 Vaihdinventtiili 112 on sijoitettu lähelle tätä sula-aluetta lyhyellä putkiyhteellä kohdalla 109, jolloin tässä putkessa oleva ilma poistuu välittömästi, kun kaasu kytketään päälle venttiilillä SV-4 ja putkessa 109 oleva ilma poistuu välittömästi, kun il-maventtiili SV-5 suljetaan ja kaasuventtiili SV-4 aukaistaan. Koko muun ajan, lukuunottamatta sulatusvaihetta ja jäähdytysvaihetta, molemmat venttiilit SV-4 ja 10 SV-5 ovat suljettuja. Tekemällä putki 109 mahdollisimman lyhyeksi tapahtuu näiden puhdistustoimenpiteiden aikana mahdollisimman vähän kaasun hukkaa.

Kuvio 2 sisältää muita piirteitä, jotka eivät ole suorassa yhteydessä edellä kuvattuun hitsaustoimenpiteeseen ja ne voidaan jättää huomiotta. On kuitenkin huomattava, et-15 tä edellä viitatut aikaisemmat patentit 4 403 542 ja 4 611 534 sisältävät kaksi solmi-javaunua, jotka toimivat nipun vastakkaisella puolella eri lankasilmukoiden kohdalla. Kun nämä solmintamekanismit kumpikin korvataan tällä sulatuspäällä H, kuvion 2 ohjausjärjestelmä kahdentuu kahteen vaunuun. Näin ollen ilmayhde kohdassa 118 saa aikaan ilman syötön toista vaunua varten ja kaasuyhde kohdassa 120 saa aikaan 20 kaasun syötön toista vaunua varten.

Kuvio 17 sisältää myös erilaisia elimiä, jotka eivät liity tavanomaiseen hitsaustoi-:'": menpiteeseen ja joita ei kuvata tässä. Symbolit 122 esittävät tavanomaisen ohjelmoi- • ' · · tavan ohjaimen lähtösignaaleja.

4 « · « · · • · · • · • » • · · • · · • · • · f ♦ · • · · • · il ia i liiti lii»·

Claims (9)

1. Menetelmä metallinauhojen ja -lankojen (W) päiden hitsaamiseksi yhteen pus-kuhitsillä käyttäen vastushitsausmenetelmää, jossa menetelmässä tuodaan metalli-nauhojen tai -lankojen mainitut päät (Wl, W2) kohdistukseen toistensa kanssa, pu- 5 ristetään päät kosketuksiin toisiaan vastaan hitsauksen sulatusvaihetta varten ja tuo daan vastushitsausjännite päiden välille hitsauksen sulatusvaiheen aloittamiseksi, annetaan hitsausvirran kulkea päiden ylitse samalla kun ylläpidetään puristusta sula-tusalueen ja siten liitoshitsin (F) synnyttämiseksi, minkä jälkeen kytketään tämä vastushitsausjännite pois, tunnettu siitä, että ennen vastushitsausjännitteen päällekytke-10 niistä suunnataan sulatusalueelle (16) suojakaasuvirtaus suojakaasukehän saamiseksi metallisulan ympärille, että vastushitsausjännitteen poiskytkemisen jälkeen suunnataan syntyneen hitsin alueelle (16) jäähdytysilmavirta ilmajäähdytysvaiheen aloittamiseksi ja ennalta määrätyn ajanjakson jälkeen kytketään ilmavirta pois ilmajäähdytysvaiheen lopettamiseksi ja että tämän jäähdytysvaiheen jälkeen kytketään mainit-15 tujen päiden alueelle syntyneen hitsin ylitse hehkutusjännite hehkutusvaiheen aloittamiseksi hehkutusvirralla ja ennalta määrätyn ajanjakson jälkeen kytketään hehkutusjännite pois hehkutusvaiheen lopettamiseksi.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att materialet i metallbanden eller -trädama (W) utgörs av kolstäl med stor hällfasthet. 10 3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i avsikt att fordröja inled- ningen av nämnda luftkylsteg används en dröjsmälstidsinställare (T7) och för att styra luftkylstegets längd används en tidsinställare (T6) för den totala nedkylningen och av att i avsikt att styra nämnda glödgningssteg används en glödgningstidsinstäl-lare (T8). 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että metallinauho-20 jen tai -lankojen (W) materiaalina on suurilujuuksinen hiiliteräs.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun il- :: majäähdytysvaiheen aloituksen viivästämiseksi käytetään viiveajastinta (T7) ja il- i · · majäähdytys vaiheen kestoajan ohjaamiseksi käytetään kokonaisjäähdytyksen ajas- \; 25 tinta (T6) ja että mainitun hehkutusvaiheen ohjaamiseksi käytetään hehkutusajas- tinta (T8). • « ψ m » « « • · · *.·. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojakaasun ja jäähdytysilman tuomiseksi hitsin (F) alueelle (16) käytetään yhteistä suutinputkea 30 (109). ♦ · · • « · ♦ · · • * · « · · **] 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hitsausjännite ja -virta sekä hehkutusjännite ja -virta syötetään metallinauhojen tai -lankojen päiden (Wl, W2) välille samasta energialähteestä (91).

4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i avsikt att tillföra skyddsgas och nedkylningsluft tili svetsens (F) omräde (16) används ett gemensamt dysrör (109). 20

5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att svetsspänningen och -strömmen samt glödspänningen och -strömmen inmatas mellan metallbandens eller -trädamas ändar (Wl, W2) ur samma energikälla (91). i I * · i '.. 6. Anordning för att svetsa ihop ändama av ett metallband eller en metallträd ' · ’! 25 med stumsvets med hjälp av ohmsvetsmetoden, varvid anordningen omfattar organ s*’.: (40, 94, 95, 106) för att föra dessa ändar (Wl, W2) i beröring med varandra, organ • · .·.·. (76, 60, 62) för att pressa dessa ändar i beröring mot varandra för svetsningens smältsteg, organ (91; 88, 89, 60, 62; 92, 93, 94, 95) för att alstra ohmsvetsspänning • · t mellan dessa ändar för svetsningens smältsteg samtidigt som pressningen mellan , 30 ändama fortsätts för att ästadkomma en förbindningssvets (F), samt organ (T5, CR- 1. för att tili- och fränkoppla ohmsvetsspänningen, kännetecknad av att anordnin- * · * ’ gen vidare omfattar: organ (110, PS-4, T5, SV-4) för att börja tillförseln av skydds- gasflöde tili svetsningens smältomrade (16) före svetsningens smältsteg och för att avbryta det i slutet av smältsteget, för att det skall finnas ett skyddsgashölje pä 35 svetsens (F) smältomräde (16) under svetsningen; organ (T7, T6, SV-5) för att börja tillförseln av kylluftflöde tili svetsens (F) omräde och för att avsluta det för luftkylsteget; samt organ (T8, CR-2, 91) för att leda glödspänning mellan dessa ändar och fränkoppla den för glödgningssteget. 96828

6. Laite metallinauhan tai -langan päiden hitsaamiseksi yhteen puskuhitsillä käyttäen vastushitsausmenetelmää, laitteen käsittäessä välineet (40, 94, 95, 106) näiden päiden (Wl, W2) tuomiseksi kohdistukseen toisensa kanssa, välineet (76, 60, 62) 35 96828 näiden päiden puristamiseksi kosketuksiin toisiaan vastaan hitsauksen sulatusvai-hetta varten, välineet (91; 88, 89, 60, 62; 92, 93, 94, 95) vastushitsausjännitteen aikaansaamiseksi kyseisten päiden välille hitsauksen sulatusvaihetta varten samalla kun ylläpidetään päiden välistä puristusta liitoshitsin (F) synnyttämiseksi, sekä väli-5 neet (T5, CR-1) tämän vastushitsausjännitteen kytkemiseksi ja katkaisemiseksi, tunnettu siitä, että laite edelleen käsittää: välineet (110, PS-4, T5, SV-4) hitsauksen sula-alueelle (16) suunnatun suojakaasuvirtauksen aloittamiseksi ennen hitsauksen sulatusvaihetta ja katkaisemiseksi sulatusvaiheen lopussa, jotta hitsin (F) sula-alueella (16) on hitsauksen aikana suojakaasuvaippa; välineet (T7, T6, SV-5) hitsin (F) 10 alueeseen suunnatun jäähdytysilmavirran aloittamiseksi ja lopettamiseksi ilmajääh- dytysvaihetta varten; sekä välineet (T8, CR-2, 91) hehkutusjännitteen tuomiseksi näiden päiden välille ja kytkemiseksi pois hehkutusvaihetta varten.

7. Anordning enligt patentkrav 6, kännetecknad av att den innehäller en tids-inställare (T5) för att styra längden av smältsteget, en tidsinställare (T7) for att fördröja inledningen av luftkylsteget, en tidsinställare (T6) för att styra längden av luftkylsteget samt en tidsinställare för att styra längden av glödgningssteget. 5

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää ajastimen 15 (T5) sulatusvaiheen kestoajan ohjaamiseksi, ajastimen (T7) ilmajäähdytysvaiheen aloituksen viivästämiseksi, ajastimen (T6) ilmajäähdytysvaiheen kestoajan ohjaamiseksi sekä ajastimen (T8) hehkutusvaiheen kestoajan ohjaamiseksi.

8. Anordning enligt patentkrav 6, kännetecknad av att den innehäller en gemen-sam dysa (109) föra att tillföra skyddsgas och kylluft samt altemativt för att tillföra växelventilens (112) skyddsgas och luft till denna dysa.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää yhteisen 20 suuttimen (109) suojakaasun ja jäähdytysilman tuomiseksi sekä vaihdinventtiilin (112) suojakaasun ja ilman tuomiseksi vaihtoehtoisesti tähän suuttuneen. '· 9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää leikkai- : · · men (40, 60,94) jatkuvasta syöttölähteestä (10) tulevan nauhan tai langan (W) kat- ‘ : 25 kaisemiseksi, jotta muodostetaan yksi (W2) mainituista päistä. * · • « · • · · f · /.·. Patentkrav i · a v. 1. Förfarande för att svetsa ihop ändama av metallband och -trädar (W) med • * · stumsvets med hjälp av ohmsvetsningsmetoden, vid vilken nämnda ändar (Wl, . 30 W2) av metallbanden eller -trädama positionsinriktas i förhällande tili varandra, • » · **!;* ändama pressas i beröring mot varandra for svetsningens smältfas och ohmsvets- I*· · *·] * ningsspänningen leds mellan ändama för att inleda svetsningens smältfas, svets- ningsströmmen far passera över ändama samtidigt som pressningen fortsätts för att ästadkomma ett smältomräde och sälunda en förbindningssvets (F), varefter denna 35 ohmsvetsspänning fränkopplas, kännetecknat av att innan ohmsvetsspänningen tillkopplas tillförs smältomradet (16) ett skyddsgasflöde för att alstra ett skydds-gashölje nmt metallsmältan, att efter det ohmsvetsspänningen fränkopplats tillförs omrädet (16) av den uppkomna svetsen kylluft för att inleda luftkylsteget och efter 96828 en pä förhand bestämd period fränkopplas luftflödet för att avsluta luftkylsteget, och att efter detta kylsteg kopplas glödspänning över svetsen som uppkommit i omrädet av nämnda ändar for att inleda glödgningssteget med glödströmmen, och efter en pä förhand bestämd period fränkopplas glödspänningen för att avsluta 5 glödgningssteget.

9. Anordning enligt patentkrav 6, kännetecknad av att den innehäller en skär- anordning (40, 60, 94) för att skära av bandet eller träden (W) som kontinuerligt tillförs frän källan (10) för att bilda den ena (W2) av nämnda ändar. • I I « • · • · · • · · • · • · • · · • · · • 1 • · • · · • · · • · • · · • · · ··« j| : 1(:( MB I. i 2 .ai . i •I • · t • 1 ·