FI96403C

FI96403C - Muotoiltu vaihtokulutuspinta

Info

Publication number: FI96403C
Application number: FI916111A
Authority: FI
Inventors: Ronald R Seiler; Herbert J Roelle
Original assignee: Bandag Licensing Corp
Priority date: 1990-12-27
Filing date: 1991-12-23
Publication date: 1996-06-25
Also published as: ZA9110165B; NO180264C; NZ241223A; AU678690B2; TR25749A; CA2058525C; JPH04314607A; ATE125199T1; CA2058525A1; GR3017190T3; DE69111400T2; AU1653295A; EP0492048A2; SI9111990B; PL166592B1; IL100490A; NO180264B; US5277727A; HRP940761A2; FI916111A0

Description

96403

Muotoiltu vaihtokulutuspinta

Esillä oleva keksintö koskee ilmarenkaiden vaihtokulutuspintaa 5 ja uudelleen pinnoitettua rengasta, jossa käytetään tällaista kulutuspintaa. Keksintö koskee erityisesti esivulkanoitua vaih-topintaliuskaa, joka on muotoiltu siten, että käytön, ulkomuodon ja ajokestävyyden yhdenmukaisuutta saadaan parannettua.

10 On yleisesti tunnettua pinnoittaa ilmarenkaat uudelleen panemalla ulkorenkaaseen esivulkanoitu (esim. ennenaikaisesti vulkanoi-tunut) kulutuspintaliuska. Esimerkkejä tällaisesta uudelleenpin-noitusmenetelmästä, jota joskus kutsutaan kylmävulkanoimiseksi tai kylmäkiinnivulkanoimiseksi, esitetään US-patenteissa nro. 15 2 976 910, joka on myönnetty Nowakille 28.3.1961; 3 136 673, joka on myönnetty Carverille 9.6.1964; 3 236 709, joka on myönnetty Carverille 22.2.1966; 3 283 795, joka on myönnetty Schelk-mannille 8.11.1966; 3 325 326, joka on myönnetty Schelkmannille 13.6.1967; 3 745 084, joka on myönnetty Schelkmannille 20 10.7.1973; 3 752 726, joka on myönnetty Barefootille 14.8.1973; 3 951 720, joka on myönnetty Brodielle 20.4.1976; 4 046 947, joka on myönnetty Brodielle 6.9.1977; sekä 4 075 047, joka on myönnetty Brodielle ja kumppaneille 21.2.1978; 4 151 027, joka on myönnetty Schelkmannille ja kumppaneille 24.4.1979; ja 25 4 434 018, joka on myönnetty Brewerille 28.2.1984.

Tällaisissa uudelleenpinnoitusmenetelmissä pinnoitettavasta auton ulkorenkaasta poistetaan ylimääräinen kumi tavallisesti hiomalla, jolloin saadaan pintarakenteeltaan yhdenmukainen 30 lakikerros, joka vastaanottaa vulkanoidun kulutuspintaliuskan, jolloin saadaan ennakolta määritelty olkapääprofiili. Ulkoren- : kaat käsittävät tavallisesti vyöpakkauksen (teräshihna- tai • » vaijeripakkauksen), joka on renkaan tien kanssa kosketukseen tulevan pinnan (esim. alkuperäisen kulutuspinnan) alla. Ulko-35 rengas hiotaan tavallisesti ennakolta määriteltyyn lakikerrok-sen ominaissäteeseen, joka vastaa yleensä vyöpakkauksen ylempää ääriviivaa, mutta ylimmän vyön päälle jätetään materiaalia . ennakolta määritelty paksuus, esim. 2,38 mm. Myös ulkorenkaan 2 96403 olkapää hiotaan (tasoitetaan), jolloin saadaan poistettua tai pienennettyä alkuperäisen kulutuspinnan olkapäähän synnyttämät ontelot tai kuvioinnit, ja ulkorenkaan sivuseinien ja lakiker-roksen välille saadaan suhteellisen suora profiili. Kaikkien 5 tunnettujen, eri tyyppisten, uusien renkaiden ulkorenkaassa on ominainen lakikerroksen leveys, lakikerroksen hiontasäde ja olkapään pitkittäiskaltevuuskulma.

Esivulkanoitu kulutuspintaliuska, jonka leveys tavallisesti 10 vastaa ulkorenkaan lakikerroksen leveyttä ja jonka pituus vastaa ulkorenkaan lakikerroksen ympärysmittaa, asetetaan samoin ulkorenkaan lakikerroksen kehän ympäri sopivan sideainekerroksen, esim. vulkanoimattoman puskurikumin päälle, joka sisältää pien-lämpövulkkaimen ja kiihdyttimen. Kokoonpanon yhteydessä suorite-15 taan telapuristusmemenetelmä, jota kutsutaan yleisesti nitomi-seksi, ja ilma pakotetaan sillä ulos kulutuspintaliuskan ja ulkorenkaan välistä. Sitten kokonaisuus kuumennetaan ja siihen kohdistetaan painetta sidekerroksen kovettamiseksi (esim. vul-kanoimiseksi) tavallisesti painesäilössä. Tällä kiinnitetään 20 esivulkanoitu kulutuspintaliuska ulkorenkaaseen ja pakotetaan ulos ilma, joka on mahdollisesti jäänyt kulutuspinnan ja ulkorenkaan väliin.

Kenties kaikkein yleisin esivulkanoitu kulutuspintaliuska, joka 25 tunnetaan nimellä "top cap", on liuska esivulkanoitua materiaalia, jonka yläpinnassa on selvästi havaittava, ennakolta määritelty kuviointi ja jonka alapuoli on tavalliseti tasainen. Muiden tekniikan tasolla kuvattujen päällikerrosten (top cap) alapuolen kaarevuus on keskimäärin sama, kuin uudelleen pinnoi-30 tettavana olevan ulkorenkaan lakikerros. Päällikerroksen leveys vastaa ominaisesti ulkorenkaan lakikerroksen leveyttä. Ulkorenkaan olkapään ominainen pitkittäiskaltevuuskulma valitaan ta-vallisesti siten, että päällikerroksen ja ulkorenkaan yhtymis-kohtaan saadaan olennaisesti yhtenäinen yhtymäpinta, eli poiste-Λ5 taan tai pienennetään yhtymiskohdasta ulkonevat reunukset, ja poistetaan tai pienennetään myös olkapäässä olevat alkuperäisen kulutuspinnan kuvioinnin ontelot tai jäännökset.

Ulkorenkaan olkapään tasoittamisesta syntyy useita ongelmia. Jos 3 96403 poistetaan liian paljon materiaalia poistettaessa tai pienennettäessä esimerkiksi olkapään alkuperäisen kulutuspinnan kuvioinnin ontelolta ja jäännöksiä, voi seurauksena olla kapea lakiker-ros. Ulkorenkaan eheyteen voidaan vaikuttaa vahingollisesti, jos 5 olkapäähän, ulkorenkaan vyöpakkauksen pään viereen jätetään liian vähän materiaalia. Tällaisessa tapauksessa ulkorengas pyrkii halkeamaan tai muulla tavalla rikkoutumaan olkapään alueelta. Vulkanoimattomasta varastokautsuseoksesta pursottamalla muodostettu olkapää voidaan joskus sijoittaa olkapäähän korvaa-10 maan itse asiassa olkapään alue. Tällaisen vulkanoimattoman varastokautsuseoksen työstäminen ja materiaali on pinnoitukseen käytettynä usein suhteellisen kallista.

Hiottu olkapää on usein lisäksi ruman näköinen, vaikkakin se on 15 rakenteellisesti luja. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti silloin, kun rengas on käytössä esimerkiksi vuokrattavassa autossa, joka on tarkoitettu asiakkaille, joille renkaiden pinnoittaminen ei ole tuttua.

20 On esitetty myös esivulkanoituja kulutuspintaliuskoja, joissa on muotoiltu alapuoli. Muunnelma päällikerroksesta, joka käsittää olennaisesti tasaisen alapuolen, mutta jossa on kapenevat sivu-lohkot, jotka ulottuvat kulmassa siitä kulutuspintaliuskasta, jonka on tarkoitus olla ulkorenkaan olkapään päällä, esitetään 25 esimerkiksi hakemusjulkaisussa 26 42 990, joka on julkaistu 7.4.1977 Maltintin nimissä. Kaistaleen tasaisen alapuolen ja sisäpinnan välinen yhtymiskohta on jyrkkä; reunat edistävät tarkoituksella kulutuspinnan keskistämistä ulkorenkaaseen.

Vastoin Maltintin oppeja jyrkkä välimuoto lohkon alapuolella 30 aiheuttaa sen, että kokoonpano on alttiina pienille sivulle siirtymisille kohdistamisessa, sekä epätarkkuutta renkaan hiomisessa tarkkoihin mittoihin, jotka vastaavat kulutuspinnan ala-: puolen ääriviivaa, aiheuttaen ilman jäämistä kulutuspintaliuskan ja ulkorenkaan väliin ja mahdollisesti lämpöä kehittäviä rasi-35 tuksia renkaaseen.

On esitetty mekanismeja, jotka on tarkoitettu antamaan muotoiltu kulutuspinta, joka voidaan asentaa ulkorenkaaseen ilman, että pinnoituskokoonpanoon syntyy rasituksia. Esimerkiksi eurooppa- 4 96403 lainen patenttihakemus julkaisu nro. 0 176 945, joka on julkaistu Michelinin ja kumppaneiden nimissä 4. syyskuuta 1986 (tiedonanto 86/15), esittää esivulkanoidun kulutuspintaliuskan, joka on kaareva sekä poikittais- että pitkittäissuunnassa (kehän suun-5 nassa). Kulutuspinnan alapuolen kaarevuussäde vaihtelee poikit-taisuunnassa, jotta se sopisi paremmin pinnoitettavan ulkoren-kaan yläosan muotoon; säde on suurin mahdollinen keskeltä ja pienin olkapäiltä. Kaarevuus pitkittäissuunnassa (kehän suunnassa) on tarkoitettu ehkäisemään ei-toivottujen rasitusten synty-10 mistä pinnoituskokoonpanoon.

US-patentti 3 283 795, joka on myönnetty Schelkmannille 6.

marraskuuta 1966, esittää esivulkanoidun kulutuspintaliuskan, jonka alapuolella on poikittainen kaari, jonka kaarevuuden säde 15 on suurempi, kuin ulkorenkaan lakikerroksen kaarevuuden säde. Sanotaan, että tällainen muoto takaa sen, että kulutuspinnan keskiosuus tarttuu ensin ulkorenkaan lakikerrokseen, jolloin kaikki ilma, joka on joutunut kulutuspintaliuskan ja ulkorenkaan väliin, tulee vähitellen puristetuksi ulos pintojen välistä. Ei-20 toivottuja rasituksia on tarkoitus välttää käyttämällä useita kulutuspintaosuuksia, joista muodostetaan pinnoituskokoonpano, ja joista jokainen on kaareva ei ainoastaan poikittaissuunnassa, vaan myöskin pitkittäissuunnassa (kulutuspinnan pituussuunnassa), tai sisällyttämällä kulutuspintaan tasaavia taitoksia tai 25 leikkauksia.

On myös esitetty, että jännitysten syntyminen pinnoituskokoon-panossa voitaisiin välttää käyttämällä kulutuspintaliuskan sijasta esimuovattua, päätöntä kulutuspintarengasta, jonka 30 relaksaatioläpimitta on pienempi, kuin täytetyn ulkorenkaan läpimitta. Vaihtopintarengas venytetään ja sijoitetaan valmistellun ulkorenkaan ympärille yhdessä välissä olevan sideaineker-*: roksen kanssa ja "nykäistään" sitten ulkorenkaaseen. Kulutuspin- tarengas käsittää tyypillisesti kiinteät olkapääsiivekkeet, 35 jotka ulottuvat alaspäin ulkorenkaan olkapäiden yli. Esimerkki tällaisesta pinnoitusjärjestelmästä kuvataan US-patentissa nro. 3 815 651, joka on myönnetty Nealille 11. kesäkuuta 1974.

Tekniikan tason muotoillut kulutuspinnat on kuitenkin suunnitel- 5 96403 tu määrättyyn ulkorenkaaseen, eivätkä ne siedä kovin hyvin vaihtelevia lakikerroksen kaaren leveyksiä ja säteitä; poikkeamat lakikerroksen ominaisleveydestä ja säteestä aiheuttavat pinnoitettavassa kokoonpanossa jännityksiä, jotka ovat vahingo-5 lisiä käytön ja kestoiän kannalta. Näin ollen saatavilla täytyy olla suuri määrä erilaisia kulutuspintaliuskoja, jotta erilaiset markkinoilla olevat renkaat voitaisiin päällystää.

Näin ollen tarvitaan kylmävulkanointipinnoitusmenetelmä, jolla 10 saadaan olennaisesti uuden renkaan alkuperäisen kulutuspinnan levyinen kulutuspinta, joka sopii samalla useaan eri ulkorenkaaseen, esim. rengassarjaan ilman, että pinnoituskokoonpanoon syntyy vahingollisia rasituksia. Lisäksi tarvitaan vaihtokulu-tuspinta, joka tällaisessa menetelmässä käytettynä ja pantaessa 15 ulkorenkaaseen muodostaa kulutuspintakokoonpanon, jonka ulkonäkö ja kestävyys, suorituskyky ja kulutusominaisuudet ovat paremmat.

On annettu esivulkanoitu kulutuspinta asennettavaksi ulkorenkaaseen. Kulutuspinta käsittää pohjan ja kulutuspinnan yläosuuden, 20 jossa on ennakolta määritelty kuviointi ja joka sijaitsee olkapäiden ja seinämien välissä. Pohja käsittää poikkipinnan tasolla nimelliskaaren osuuden, jonka ennakolta määritelty kaarevuussäde on Rn. Kulutuspinnan yläosuuteen liittyy nimelliskaari, joka ulottuu kulutuspinnan olkapäiden välissä, ja sen ennakolta 25 määritelty kaarevuussäde on yhtä suuri, kuin R^ plus ennakolta määritelty vakio, ja kaaren ennakolta määritelty pituus on AWX. Kumpikin kulutuspinnan seinämä käsittää tavallisesti yhdessä tasossa olevan sisäseinän, yhdistävän sisäosuuden, joka liittää sisäseinän pohjaan ja ulkosivuseinän, joka ulottuu alas- ja 30 ulospäin kulutuspinnan olkapäistä sekä pääteosuuden, joka yhdistää sisä- ja ulkoseinän. Yhdistävä sisäosuus käsittää poikki-leikkaustasolla nimelliskaariosuuden, jonka ennakolta määritetty kaarevuussäde R» on pienempi kuin R^. Ulompi sivuseinä on asetettu ennakolta määritettyyn kulmaan a pystysuoraan nähden 35 siten, että nimelliskaaren osuuden, jonka säde on RTi ja joka ulottuu ulkosivuseinien ja kaaren vastaavien leikkauspisteiden välissä, ennakolta määritetty pituus AWOD on suurempi kuin AWT. Kummankin seinämän sisäseinä on asetettu ennakolta määritettyyn kulmaan Θ pystysuoraan nähden siten, että nimelliskaaren osuu- 6 96403 den, jonka säde on RT1 ja joka ulottuu sisäseinien nimellisjat-keiden ja kaaren vastaavien leikkauspisteiden välissä, ennakolta määritetty pituus AWro on pienempi kuin AWT.

5 Annetaan myös uudelleen pinnoitettu rengas, joka käsittää ulko-renkaan ja siihen asennetun, keksinnön mukaisen esivulkanoidun kulutuspinnan. Ulkorengas käsittää kehän ympäri menevän lakiker-roksen, jossa poikkipinnan tasossa koko ulkorenkaan nimellispyö-rintäakselilla on kaari, jonka ennakolta määritetty kaarevuussä-10 de on Rc, ja ennakolta määritetty kaaren pituus AWC. Renkaassa on myös vastaavat olkapäät, jotka sijaitsevat lakikerroksen kummallakin puolella, ja joissa kummassakin on koko renkaan nimellis-pyörintäakselilla poikkipinnan tasossa kaari, jonka kaarevuussä-de on Rcs, joka on pienempi kuin Rc. Keksinnön oleelliset tunnus-15 merkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön etusijalla oleva esimerkkisuoritusmuoto kuvataan nyt oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa samat merkinnät osoittavat samoja elementtejä, ja: 20 kuvio 1 on osiinsa hajotettua rakennetta esittävä, kaavamainen, kuvaava ja pystysuora poikkileikkaus ulkorenkaasta, joka on valmistettu keksinnön mukaisesti, ja keksinnön mukaisesta sideaine-kerroksesta ja esivulkanoidusta kulutuspintalruskasta; kuvio 2 on kaavamainen esitys keksinnön mukaisesta kulutuspinta-25 liuskasta ja se esittää erilaisten tilojen välisiä, merkityksellisiä suhteita; . . kuvio 3 on kaavamainen esitys kulutuspintaliuskan seinämästä ja se esittää erilaisten tilojen välisiä, merkityksellisiä suhteita; 30 kuvio 4 on kaavamainen läpileikkauskuva esillä olevan keksinnön mukaisesta kulutuspintakokoonpanosta.

·. Kuviossa 1 puolivulkanoitu (esim. esivulkanoitu) vaihtokulu- tuspintaliuska 10 ja liuska vulkanoimatonta sideainetta 11, 35 esim. vulkanoimatonta puskurikumia, joka käsittää pienlämpö-vulkkaimen ja kiihdyttimen, on sovitettu kiinnitettäväksi ulko-renkaaseen 12 kylmävulkanointimenetelmällä. Ulkorengas 12 käsittää lakikerrososuuden 14, jota rajoittavat molemmilta puo-· liitä olkapääosuudet 18 ja sivuseinät 16, sekä tavanomaisen vyö- 40 pakkauksen 17, joka on lakikerroksen 14 alla. Kuten myöhemmin 7 96403 selitetään, ulkorenkaan 12 lakikerroksella 14 ja olkapäillä 18 on selvä, ennakolta määrätty muoto, joka on muotoiltu sopivaksi hiomalla.

5 Ulkorenkaan 12 lakikerroksen 14 pinta on hiottu mekaanisesti, jolloin renkaalle saadaan pintakäsitelty, kupera, kaareva muoto ulkorenkaan 12 kehän poikittaisessa suunnassa. Tarkemmin sanottuna kaarella on ominaiskaarevuussäde Rc (lakikerroksen säde), joka vastaa tavallisesti vyöpakkauksen 17 ylä-ääriviivaa ulot-10 tuen ylimmän vyön yläpuolella ennakolta määritetyn paksuuden verran, esim. 2,38 mm, kuten on myös tekniikan tason menetelmissä. Sitä lakikerroksen säteellä Rc olevaa kaaren pituutta, joka ulottuu lakikerroksen 14 määrittävien olkapäiden välissä, kutsutaan lakikerroksen kaaren leveydeksi AWC, ja se on asetettu 15 ennakolta määritettyyn arvoon. Lakikerroksen säde Rc ja lakikerroksen kaaren leveys AWC ovat ominaisia määrätyistä rengastyy-peistä peräisin oleville ulkorenkaille; jokaisen uuden rengas-tyypin ulkorenkaalla on ominainen lakikerroksen säde ja lakikerroksen leveys.

20

Esillä olevan keksinnön erään puolen mukaan, huolimatta yleisesti hyväksytystä perusohjeesta, jonka mukaan kehittynyt lämpö on suoraan verrannollinen renkaassa olevan materiaalin määrään, ulkorenkaan 12 olkapäät 18 on muotoiltu kuperiksi kaariksi, 25 joiden ennakolta määritetty hiotun olkapään säde RcS on olennaisesti pienempi, kuin lakikerroksen säde Rc· Olkapään säde valitaan useiden eri tekijöiden mukaan: 1. Varmistamaan sen, että ulkorenkaaseen, vyöpakkauksen päihin 30 jää riittävästi materiaalia ilman, että se aiheuttaa lisälämmön kehittymistä uudelleenpinnoitetun renkaan käytön aikana; 2. Antamaan tuki siinä kulutuspintaliuskassa 10 olevalle kuvioinnille, joka ulottuu yhdessä ulkorenkaan 12 lakikerroksen 14 35 kanssa (vastaten sopivimmin sen uuden renkaan kulutuspinnan leveyttä, josta ulkorengas 12 on peräisin) ilman, että se aiheuttaa lisälämmön syntymistä uudelleenpinnoitettavan renkaan käytön aikana; 8 96403 3. Antamaan yhdessä kulutuspintaliuskan 10 muodon kanssa tuki sekä säteittäisiä että sivuittaisia voimia vastaan, joita kohdistuu renkaisiin, joita käytetään esim. moniakselisissa sovellutuksissa, tai auton ajaessa kaarteesta; 5 4. Tekemään kokoonpanosta sellaisen, että se sietää pieniä sivulle siirtymisiä kulutuspintaliuskan 10 keskipisteestä ulko-renkaaseen 12 nähden; sekä 10 5. Helpottamaan sellaisen kulutuspintaliuskan 10 käyttöä, jota voidaan käyttää muissa ulkorenkaissa, joissa on erilainen laki-kerroksen ominaissäde.

Ulkorenkaissa, joiden hiotun lakikerroksen säde on 510-810 mm, 15 samanlainen säde Rc3 on sopivimmin 7,94-41,3 mm:n rajoissa; tyypillisesti esimerkiksi 25,4 mm.

Kulutuspintaliuska 10 antaa kulutuspinnalle leveyden, joka on verrattavissa sen uuden renkaan kulutuspinnan leveyteen, josta 20 ulkorengas 12 saatiin, ja se pystyy ulkorenkaaseen 12 asennettuna kestämään ne sivuittaiset voimat, joita syntyy joissain uudelleen pinnoitettujen renkaiden sovellutuksissa. Samalla kulutuspintaliuska 10 sietää suhteellisen hyvin pieniä sivulle siirtymisiä keskipisteestä asennuksen aikana, ja se voidaan 25 asentaa ulkorenkaisiin, joissa on erilainen lakikerroksen säde (määrättyjen rajojen puitteissa) ilman, että kokoonpanoon syntyy ei-toivottuja, mahdollisesti lämpöä kehittäviä rasituksia.

Kulutuspinta 10 on suunniteltu käytettäväksi ulkorenkaassa 12, 30 jossa on ennakolta määritetty, hiotun lakikerroskaaren nimellis-leveys (AWC) sekä hiotun lakikerroksen säde Rc, joka on ennakolta määritettyjen rajojen sisällä. Hiotun ulkorenkaan lakikerroksen f; säde Rc on ominainen sille rengastyypille, josta ulkorengas on peräisin ja se vaihtelee renkaan mukaan. Yhteinen, ennakolta 36 määritetty lakikerroskaaren leveys voidaan kuitenkin sovittaa ulkorenkaisiin, jotka saadaan useista eri tyyppisistä uusista renkaista (jotka kuuluvat määrättyyn sarjaan), huolimatta erilaisista lakikerroksen säteistä, varsinkin kun ulkorenkaan olkapää on muotoiltu kuperaksi kaareksi olkapään 18 tapaan, 9 96403 jolloin se kompensoi esim. ulkorenkaiden vyöpakkausten muodon vaihteluja. Ulkorenkaan lakikerroksen kaaren leveys AWC valitaan edullisimmin siten, että se on likimäärin sen uuden renkaan kulutuspinnan levyinen, josta ulkorengas 12 saadaan. Jotta 5 käytännössä saataisiin rengasvalikoiman kulutuspintojen leveyksiä lähenevä leveys, ulkorenkaan lakikerroksen kaaren leveydeksi valitaan edullisimmin sen uusien renkaiden sarjan kulutuspinto-jen leveyden keskusarvo, josta ulkorengas 12 otetaan.

10 Kuvioista 1, 2 ja 3 ilmenee, että vaihtokulutuspinta 10 käsittää kulutuspinnan yläosan 20, jossa kummankin kulutuspinnan olkapään (reunan) 21 välissä on selvä, ennakolta määrätty kulutuspin-tamalli 23 (rengaskuviointi)? alapuolen (pohjan), joka osoitetaan tavallisesti numerolla 22, sekä vastaavat seinämät 24. 15 Kumpikin seinämä 24 käsittää ulkosivuseinän 26, pääteosuuden 28, sisäseinän 30 ja säteittäisen, sisäpuolisen, yhdistävän osuuden 32.

Kulutuspintaosuuden 20 ulompi (tien kanssa kosketukseen tuleva) 20 pinta (esitetty kaavamaisesti kuvioissa 2 ja 3 ilman kuviointia) on suunniteltu nimelliskaaren pohjalta, joka ulottuu kulutuspinnan olkapäiden 21 välissä ja jolla on ennakolta määritetty säde, kulutuspinnan ulkosäde (RTO) ja ennakolta määrätty pituus, kulutuspinnan kaaren leveys (AWT). Varsinainen kulutuspinnan kuvioin-25 ti rakennetaan nimelliskaaren päälle, jonka säde on RTO ja kaaren leveys AWT. Joissakin sovellutuksissa varsinaisen kulutuspintaosuuden 20 ulkopinta ei kuitenkaan aina ole kaareva. Kulutuspintaosuuden 20 paksuus voi esimerkiksi vaihdella etäisyyden funktiona keskipisteestä, tai se voi vaihdella paikallisesti reuno-30 jen läheisyydessä.

Kulutuspintaosuuden 10 pohja 22, joka on kulutuspintaosuuden 20 : alla, on muotoiltu nimelliskaaren 22A (kuvio 2) mukaan. Kaari 22A on ulkorenkaan 12 näkökulmasta katsoen kupera, ja sillä on 35 ennakolta määritetty säde, kulutuspinnan sisäsäde (R,t). Pohja 22 yhtyy kummaltakin puolelta seinämien 24 yhdistäviin osuuksiin 32.

Pohjan 22 säde, kulutuspinnan sisäsäde RTi, valitaan siten, että 10 96403 kulutuspinta 10 voidaan asentaa ulkorenkaisiin, joissa on erilainen hiotun lakikerroksen säde, eli niiden tyypillisten laki-kerrossäteiden mukaan, joita on siinä rengassarjassa, jossa kulutuspintaa 10 aiotaan käyttää. Esimerkiksi uusien renkaiden, 5 joiden kulutuspinnan kaaren leveys (määriteltynä kaaren leveytenä kulutuspinnan toisesta reunasta toiseen) on keskimäärin 200 mm, hiotun lakikerroksen ominaissäde on tyypillisesti 50-66 cm:n välillä. Hakija on määritellyt, että esillä olevan keksinnön mukaan muotoiltu kulutuspintaliuska 10, jonka kulutuspinnan 10 sisäsäde RTI on tämän asteikon keskellä, esimerkiksi sarjan 56 cm ulkorenkaan keskusarvo, voidaan asentaa tämän sarjan ulkorenkaisiin ilman, että uudelleenpinnoituskokoonpanolle aiheutetaan kelpaamattomia, lämpöä kehittäviä rasituksia, huolimatta hiotun ulkorenkaan lakikerroksen säteen asteikosta.

15

Kulutuspinnan kaaren leveys AWT (kulutuspinnan olkapäiden 21 välissä ulottuvan kulutuspinnan nimelliskaaren pituus) valitaan siten, että se vastaa ulkorenkaan 12 hiotun lakikerroksen kaaren leveyttä AWC, ja näin ollen siitä sarjasta olevan uuden renkaan 20 kulutuspinnan kaaren leveyttä, josta ulkorengas 12 otetaan. Kun kulutuspinnan kaaren leveys AWT asetetaan yhtä suureksi, kuin hiotun ulkorenkaan lakikerroksen kaaren leveys AWC, varmistetaan, että kulutuspinnan 20 reunoille saadaan riittävä tuki. Kulutus-pinnan nimelliskaaren säde, kulutuspinnan ulkosäde RTO asetetaan 25 yhtä suureksi, kuin pohjan kaaren säde, jota kutsutaan nimellä RTI, plus vakio vastaten esimerkiksi 20 mm:ä.

• · 4

Seinämä 24 sekä parantaa uudelleen pinnoitetun renkaan ulkonäköä että pyrkii lisäämään kulutuspintakokoonpanon kestävyyttä ja 30 ajosuoritetta. Esimerkiksi moniakselisissa sovellutuksissa seinämä 24 suojaa ulkorenkaan olkapäätä 18 ajettaessa kaarteista. Tämä pyrkii pidentämään ulkorenkaan 12 käyttöä ja ikää. Seinämä 24 antaa vahvan tuen vaihtokulutuspintaliuskan 10 reunoille 21 ja se mahdollistaa sen, että kulutuspinnan 10 poikki-35 leikkausprofiili on samanlainen, kuin uudessa renkaassa. Tämä antaa pinnoitetulle renkaalle paremman ajosuoritteen käytössä.

Seinämän 24 ulkosivuseinät 26 ja sisäseinät 30 ovat sopivasti yhdessä tasossa ilmentyen poikittaistasolla (poikkileikkaukses- 11 964G3 sa) suorina viivoina. Ulkosivuseinät 26 ja sisäseinät 30 ulottuvat alas- ja ulospäin kulutuspinnan olkapäistä 21 ja vastaavasti seinämien yhdistävistä osuuksista 32, ja ne on asetettu vastaavasti ennakolta määritettyihin kulmiin Θ ja a pystysuoraan 5 nähden. Kulmat valitaan kulutuspinnan kaaren leveyden AWT, seinämän 24 pituuden, sen ulkorengassarjän, jossa kulutuspintaa 10 aiotaan käyttää, ja sen sovellutuksen mukaan, jossa kokoonpanoa aiotaan käyttää. Sisäseinien 30 kulma Θ on sopivimmin 25 °-40° välillä ja edullisimmin 30'-35° välillä? mieluummin 32°, kun 10 ulkorenkaan olkapään säde RcS on 2,54 cm. Ulkopinnan 26 kulma a on sopivimmin 25°-5° välillä ja edullisimmin 20°-12° välillä, mieluummin 16°.

Ulkosivuseinien 26 ja sisäseinien 30 suhteelliset asennot ovat 15 sellaiset, että vastaavien nimelliskaarien pituudet kulutuspinnan sisäsäteellä RTI ovat yhtä suuret, kuin kulutuspinnan kaaren leveyteen AWT liittyvät, ennakolta määritetyt arvot: ulkokaaren ohjeleveys AWOD, nimelliskaaren 22A se osuus, joka 20 ulottuu seinämien 24 ulkosivuseinien 26 ja kaaren leikkauspisteiden 34 välissä, asetetaan arvoon, joka on suurempi, kuin kulutuspinnan kaaren leveys AWT; ja sisäkaaren ohjeleveys AWiD, nimelliskaaren 22A osuus, joka ulot-25 tuu (sisäseinien 30 nimellisjatkeiden ja kaaren) yhtymiskohtien 36 välissä, asetetaan arvoon, joka on pienempi, kuin kulutus-** pinnan kaaren leveys Am.

Tarkemmin sanoen ulkokaaren ohjeleveys AWOD asetetaan yhtä suu-30 reksi, kuin kulutuspinnan kaaren leveys AWT plus vakio Kx (AWOD = AWT + Kx) ja sisäkaaren ohjeleveys AWID asetetaan yhtä suureksi, kuin kulutuspinnan kaaren leveys AWT miinus vakio K2 (AWID = AWT -K2). Näin ollen AW1D = AWOD ~ K3/ jolloin K3 = Kx + K£.

35- Vakiot K2 ja K2 valitaan kulutuspinnan kaaren leveyden AWT mukaan ja niiden ulkorenkaiden 12 sarjojen mukaan, joissa kulutuspintaa 10 aiotaan käyttää. Vakio K3 on sopivimmin alueella 4,76-19,05 mm, edullisimmin alueella 6,35-19,05 ja parhaimmillaan 9,53 mm.

Vakio K2 on sopivimmin alueella 1,59-6,35 mm ja edullisimmin • · 12 96403 alueella 3,18-6,35 ja parhaimmillaan 3,96 mm. Vakio K3 on sopi-vimmin alueella 6,35-25,4 mm, edullisimmin alueella 9,53-25,4 ja parhaimmillaan 13,49 mm.

5 Kuten kuviosta 3 parhaiten näkyy, etäisyys viivan välillä, joka ulottuu seinämän sisäsivuseinää 30 pitkin kohtisuoraan yhtymis-kohtaan 34, joka on nimelliskaaren 22A (säteessä RTI) ja seinämän ulkosivuseinän 30 liitoskohta, asetetaan ennakolta määrättyyn etäisyyteen Dt, joka on sopivimmin alueella 2,3-9,1, edullisimmin 10 alueella 3,4-9,1 ja parhaimmillaan 5,9 mm.

Seinämien 24 seinät 26 ja 30 ulottuvat ennakolta määritetyn pystysuoran etäisyyden verran pohjan 22 alla, eli etäisyyden Hs (mitattuna yhtymiskohdasta 34), ne on yhdistetty päätyseinillä 15 28. Seinämän korkeus Hs on sopivimmin alueella 6,35-50,8 mm; tyypillisesti esimerkiksi 15,3 mm. Päätyseinä 28 on myös sopivimmin yhdessä tasossa ja se ilmenee olennaisesti kärkenä tai lyhyenä suorana viivana poikittaistasossa ja sen ennakolta määritetty leveys Dc on sopivimmin alueella 0,000-3,175 mm, 20 edullisimmin lähellä nollaa. Tyypillinen esimerkki on 1,6 mm.

Seinämien säteittäiset, yhdistävät osuudet 32 aikaansaavat tasaisen ja yhtenäisen siirtymistilan pohjasta 22 seinämän si-säsivuseiniin 30. Säteittäisellä osuudella 32 on ennakolta 25 määritetty säde RTS, joka on valittu siten, että se avustaa alkuperäisen kulutuspinnan kuvioinnin olkapään tyhjien kohtien ’*· poistamisessa ja helpottaa puskurikumin 11 asentamista. Säde R^ on sopivimmin alueella 12,7-38,1 mm; tyypillisesti 19 mm.

30 Taulukossa A esitetään kulutuspintaliuskan 10 etusijalla olevien suoritusmuotojen useita eri mittoja ulkorenkaille, jotka vastaavat renkaita, joiden teollisen kulutuspinnan nimelliskoko on esimerkiksi 20,3, 21,6, 22,9, 24,1, 26,7 ja 29,2 mm. Nämä koot, joita toimittaa Bandag Inc., esitetään taulukossa A yhdessä 3b hiotun auton ulkorenkaan tärkeiden mittojen kanssa. (Kaikki mitat ovat senttimetreinä.)

il ' IN I ilil I i i M

• · 13 96403 TAULUKKO A Kulutuspinnan mitat 5 Kulu- Ulkokaaren Sisäk. Kulutusp. Kulut.p tusp. ohjeleveys ohjel. kaaren 1. sisäsäde koko AWod AWid AWt Rti (Nimike) 10 20,32 21,11 19,52 20,16 55,88 21,59 21,91 20,32 20,96 60,96 22,86 22,70 21,75 20,96 60,96 24,13 23,57 22 22,63 71,12 26,67 24,61 23,01 23,65 71,12 15 29,21 25,81 24,21 24,84 76,2

Hiotun ulkorenkaan mitat

Hiotun ulkorenkaan Lakikerroksen Hiotun olkapään

20 kaaren leveys AWC ominaissäde Rc säde RcS

20,16 51-66 2,54 20,96 56-66 2,54 21,75 56-81 2,54 25 22,63 56-76 2,54 23,65 66-81 2,54 *: 24,84 76-81 2,54

Kulutuspinta 10 voidaan valmistaa muovaamalla vulkanoimatonta 30 pinnoitusmateriaalia alla olevassa vulkanoimispuristimessa. Kulutuspinta 10 voidaan muodostaa esimerkiksi kaksiosaisessa muotissa, jonka sisäpuolinen osuus sisältää rengaskuvioinnin eli kulutuspinnan kuvioinnin ja seinämän 24 ulkopuolen, ja sisään menevä osuus, joka määrittää pohjan 22 ja seinämän 24 sisäosat. 35 Tämä järjestely helpottaa sellaisten kulutuspintojen 10 valmistamista, joissa on erilaiset pintakuvioinnit. Kulutuspinnan osuus 20 voidaan muodostaa jollain tavanomaisella mallilla.

(

Kuten kuviossa 4 on yleisesti esitetty, vaihtopinta 10 on kiin- ,, 96403 14 nitetty ulkorenkaaseen 12, jolloin muodostuu pinnoituskokoonpano 38. Ulkorengas 12 muotoillaan sopivimmin mekaanisesti hiomalla se lakikerroksen ominaissäteeseen Rc, ja ennakolta määrättyyn lakikerroksen kaaren leveyteen AWC ja olkapään säteeseen RcS/ 5 jotka liittyvät kulutuspintaan 10. Vaihtopinnan 10 ja ulkoren-kaan 12 väliin pannaan sideainetta 11. Pohja 22 kohdistetaan tavallisesti lakikerroksen 14 kanssa ja seinämät 24 ovat olkapäiden 18 päällä. Kokoonpano, joka käsittää auton ulkorenkaan 12, sideainekerroksen 11 ja vaihtopinnan 10, käsitellään sopi-10 vimmin tavanomaisten kylmäkiinnivulkanointimenetelmien mukaisesti muodostettaessa uudelleen pinnoitettu rengas.

Pinnoituskokoonpano 38 on edullinen monessa eri suhteessa. Vaih-topinta 10 lähenee sen alkuperäisen renkaan kulutuspinnan kaaren 15 leveyttä, josta ulkorengas 12 on peräisin, mutta siinä on niiden seosten kestävyys- ja pitoedut, joista kulutuspintaliuska 10 on muodostettu. Renkaiden kokojen nimelliset erot, joita esiintyy eri valmistajien renkaissa, kompensoidaan ilman, että kokoonpanoon 38 kehittyy vahingollisia rasituksia. Vaihtopinnan 10 20 seinämiin 24 kohdistuvat rasitukset vähenevät, koska vaihtopinnan 10 muoto vastaa ulkorenkaan 12 hiotun profiilin muotoa.

Lopullisen uudelleenpinnoitetun renkaan ulkonäkö on hyvä ja sitä on helppo myydä. Seinämät 24 peittävät olennaisesti olkapään 18 25 ja ne voivat ulottua ulkorenkaan 12 sivuseinälle 16. Tämän johdosta ulkorenkaasta voidaan lähes täysin poistaa renkaassa : aikaisemmin ollut kulutuspinnan olkapään malli ja peittää olen naisesti kaikki ulkorenkaan hiotut alueet.

30 Lisäksi vaihtopinta 10 tarjoaa olennaisen edun poistaessaan tai vähentäessään nousua, jonka aiheuttavat sivuittaisvoimat, ja jota on tapahtunut käytettäessä tekniikan tason top cap -pinnoi-tettuja renkaita. Esimerkkinä tällaisesta voisi mainita moniak-seliset sovellutukset, joissa kaarteista ajaminen pyrkii aiheut-3b tamaan sen, että tavanomaisten päällikerrosten sivuprofiili kallistuu, kun siihen kohdistuu rasitusta. Tällaista kallistumista voidaan pienentää tai se voidaan poistaa käyttämällä keksinnön vaihtopintaa 10.

96403 15

Kuten kuvioista 1 ja 4 näkyy, kulutuspintaliuska 10 voi myös käsittää erotusurat 40, jotka on sijoitettu kulutuspintaosuuden 20 ulkoreunojen viereen. Erotusuria 40 käytetään tunnetusti uusissa renkaissa ja ne vähentävät osaltaan renkaan ulkoreunan 5 epäsäännöllistä kulumista. Erityisesti ajettaessa kaarteista erotusuran 40 ulkopuolella oleva kapea kohouma 42 pakotetaan kulutuspinnan 20 vastaavia suurempia kohoumia 44 vasten. Kapea kohouma 42 tukee olkapäätä 44 ja toimii suojuksena, joka suojaa olkapääkohoumaa 44 ajettaessa kaarteesta. Näin pidetään yllä 10 suorakulmainen käyttöreuna. Vaihtopintaliuskoissa ei kuitenkaan tavallisesti ole käytetty erotusuria. Kulutuspintaliuskan 10 yhteydessä erotusura 40 ei ainoastaan auta vähentämään epäsäännöllistä kulumista, vaan antaa myös lisähelpotusta kokoonpanossa syntyville mahdollisille rasituksille, jotka aiheuttaa verkoston 15 esijännittyminen uudelleenpinnoituksen aikana, ja se päästää seinämän 24 koskettamaan ulkorenkaan olkapäiden alueita 18.

On selvää, että vaikka on kuvattu keksinnön mukaisen vaihtopin-nan eri ominaismittoja, niitä ei ole kuvattu rajoittavassa 20 mielessä, vaan keksinnön mukainen vaihtopinta voidaan hyvin muotoilla siten, että se voidaan sovittaa minkä kokoiseen auton ulkorenkaaseen tahansa, kuten tekniikassa tiedetään. Lisäksi tulisi ymmärtää, että edellä oleva selitys koskee esillä olevan keksinnön etusijalla olevaa, esimerkillistä suoritusmuotoa, 25 mutta keksintö ei ole rajattu tässä esitettyyn muotoon. Vaihto-pinnan kuvioinnissa ja vaihtopinnan kiinnityksessä ulkorenkaa-•1 seen voidaan esimerkiksi käyttää useita eri muunnelmia, jotka tavalliset ammattimiehet tuntevat tai vastedes keksivät. Nämä ja muut muunnelmat voidaan tehdä elementtien malliin ja järjeste-3C lyyn keksinnön suoja-alan rajoissa, jotka ilmaistaan oheisissa patenttivaatimuksissa.

) • ·

Claims

16 96403

1. Esivulkanoitu kulutuspinta (10) asennettavaksi auton ulko-renkaaseen (12), joka kulutuspinta käsittää: pohjan (22), 5 kulutuspinnan kummankin olkapään (21), kulutuspinnan yläosan (20), jossa on ennakolta määritetty kuviointi ja joka sijaitsee mainittujen olkapäiden (21) välissä ja mainitun pohjan (22) päällä, sekä vastaavat seinämät (24), joista kumpikin käsittää: 10 oleellisesti yhdessä tasossa olevan sisäseinän (30), joka on asetettu ennakolta määritettyyn kulmaan Θ pystysuoraan nähden, ulkoisen sivuseinän (26), joka ulottuu mainituista kulutuspinnan olkapäistä (21) alas- ja ulospäin ja joka on asetettu ennakolta määritettyyn kulmaan a pystysuoraan nähden, ja 15 päätyosan (28), joka yhdistää mainitut sisä- ja ulkoseinät (26, 30) , tunnettu siitä, että kukin mainituista seinämistä (24) sisältää yhdistävän sisäosan (32) , joka liittää mainitun sisäseinän mai-20 nittuun pohjaan, ja käsittää mainitussa poikkipinnan tasossa olevan nimelliskaaren osuuden, jonka ennakolta määritetty kääre-vuussäde RTS on pienempi kuin mainitun pohjan säde Rjj, pohjassa (22) poikkipinnan tasolla on nimelliskaaren osuus, jonka ennakolta määritetty kaarevuussäde on RXI, 25 mainittuun kulutuspinnan yläosaan (20) liittyy nimelliskaari, joka ulottuu mainittujen kulutuspinnan olkapäiden (21) välissä, ja jonka ennakolta määritetty kaarevuussäde (Rxo) on yhtä suuri kuin mainitun pohjan (22) kaarevuussäde (RXI) plus ennakolta määritetty vakio, ja jonka ennakolta määritetty kaaren leveys on 30 AWX, mainittujen vastaavien seinämien (24) ulkosivuseinien (26) ollessa asetettu siten, että mainitun nimelliskaaren osuuden, • t jonka säde on RXI ja joka ulottuu ulkosivuseinien (26) ja kaaren vastaavien leikkauskohtien välissä, ennakolta määritetty pituus AWod on suurempi kuin AWX, jolloin AW0D on yhtä suuri kuin AWX 35 plus ensimmäinen ennakolta määritetty vakio K,, joka on noin 4,76 mm:n ja 19,05 mm:n välillä, ja mainittujen vastaavien seinämien (24) sisäseinien (30) ollessa ·· asetettu siten, että mainitun nimelliskaaren osuuden, jonka säde 17 96403 on Rn ja joka ulottuu mainittujen sisäseinien nimellisjatkeiden ja kaaren vastaavien leikkauskohtien välissä, ennakolta määritetty pituus AWn, on pienempi kuin AWT, jolloin AWro on yhtä suiiri kuin kulutuspinnan kaaren leveys AWT miinus toinen ennakolta mää-5 ritetty vakio K2, joka on noin 1,59 mm:n ja 6,35 mm:n välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että vakio K, on noin 6,35 mm:n ja 19,05 mm:n välillä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että vakio K, on keskimäärin 9,53 mm.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että vakio K2 on noin 3,18 mm:n ja 6,35 mm:n vä-

15 Iillä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että vakio K2 on keskimäärin 3,96 mm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että AWnj on yhtä suuri kuin AWOD miinus kolmas ennakolta määritetty vakio K3, ja vakio K3 on noin 6,35 mm:n ja 25,4 mm:n välillä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että vakio K3 on noin 9,53 mm:n ja 25,4 mm:n välillä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, 30 tunnettu siitä, että vakio K3 on keskimäärin 13,49 mm. .· 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että vakio K, on keskimäärin 9,53 mm ja vakio K2 on keskimäärin 3,96 mm. 1 35 Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että Rxs on noin 12,7 mm:n ja 38,1 mm:n välillä. 18 96403

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että on keskimäärin 19,05 mm.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, 5 tunnettu siitä, että mainittujen sisäseinien kulma Θ on noin 25°-40° välillä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen sisäseinien kulma Θ on noin 10 30°-35° välillä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen sisäseinien kulma Θ on keskimäärin 32°. 15

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen sisäseinien kulma Θ on keskimäärin 32°.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen ulkosivuseinien kulma a on noin 250 -5° välillä.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, 25 tunnettu siitä, että mainittujen ulkosivuseinien kulma a on noin 20°-12° välillä.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen ulkosivuseinien kulma a on kes- 30 kimäärin 16°.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen ulkosivuseinien kulma a on keskimäärin 16°. 35

20. Patenttivaatimuksen 9 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen ulkosivuseinien kulma a on kes- .. kimäärin 16°. 19 96403

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittujen seinämien (24) mainittu sisäseinä (30) ja mainittu ulkoseinä (26) ulottuvat alaspäin mainitusta pohjasta (22) seinämän korkeuden Hs verran, joka on noin 5 6,35-50,8 mm.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että seinämän korkeus Hs on keskimäärin 15,34 mm.

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittu sisäseinä (30) ja mainittu ulkoseinä (26) on yhdistetty alapäästä päätyseinällä (28), joka on sopivimmin yhdessä tasossa ja joka esiintyy poikittaistasossa olennaisesti kärkenä tai lyhyenä, suorana viivana. 15

24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainitun seinämän ulkosivuseinän (26) etäisyys on Dt, ja mainittu etäisyys on sen viivan välissä, joka ulottuu pitkin mainitun seinämän sisäseinää (30) kohtisuoraan 20 säteessä RTI olevan pohjan nimelliskaaren ja mainitun seinämän ulkosivuseinän yhtymiskohtaan, mainitun etäisyyden ollessa noin 2,29 ja 9,14 mm:n välillä.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, 25 tunnettu siitä, että mainittu etäisyys Dt on noin 3,43 mm:n ja 9,14 mm:n välillä.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen esivulkanoitu kulutuspinta, tunnettu siitä, että mainittu etäisyys Dt on keskimäärin 5,89 30 mm.

27. Uudelleen pinnoitettu rengas, joka käsittää auton ulkoren-kaan (12) ja siihen asennetun esivulkanoidun kulutuspinnan (10) , joka ulkorengas (12) käsittää: 35 kehän lakikerroksen (14), ja vastaavat olkapäät (18), jotka sijaitsevat mainitun lakikerroksen (14) kummallakin puolella, ·· joka esivulkanoitu kulutuspinta (10) käsittää: 20 96403 pohjan (22), vastaavat kulutuspinnan olkapäät (21), kulutuspinnan yläosan (20), jossa esiintyy ennakolta määritetty kuviointi ja joka sijaitsee mainittujen olkapäiden (21) välissä 5 mainitun pohjan (22) päällä, ja vastaavat seinämät (24), joista kumpikin käsittää: tavallisesti yhdessä tasossa olevan sisäseinän (30), joka on asetettu ennakolta määritettyyn kulmaan Θ pystysuoraan nähden, ulkosivuseinän (26), joka ulottuu alas- ja ulospäin mainituista 10 kulutuspinnan olkapäistä (21) ja joka on asetettu ennakolta määritettyyn kulmaan a pystysuoraan nähden, ja päätyosan (28), joka yhdistää mainitut sisä- ja ulkoseinät (26, 30) , tunnettu siitä, että 15 ulkorenkaan (12) kehän lakikerroksessa (14) poikkipinnan tasossa koko mainitun ulkorenkaan nimellisellä pyörintäakselilla on kaari, jonka ennakolta määritetty kaarevuussäde on Rc ja ennakolta määritetty kaaren pituus AWC, kummassakin olkapäässä (18) on mainitussa poikkipinnan tasossa 20 kaari, jonka kaarevuussäde R^ on pienempi kuin Rc, esivulkanoidun kulutuspinnan (10) pohjassa (22) mainitussa poikkipinnan tasossa on nimelliskaaren osuus, jonka ennakolta määritetty kaarevuussäde R-π vastaa mainittua, ulkorenkaan (12) laki-kerroksen (14) kaarevuussäteen R^ ennakolta määritettyä arvoas-25 teikkoa mainitun pohjan (22) ollessa mainitun ulkorenkaan laki-kerroksen (14) päällä, mainittuun kulutuspinnan yläosaan (20) liittyy mainitussa poikkipinnan tasossa nimelliskaari, joka ulottuu mainittujen kulutuspinnan olkapäiden (21) välissä ja jonka ennakolta määritetty 30 kaarevuussäde RTO on yhtä suuri kuin mainitun pohjan kaarevuussäde Rn plus ennakolta määritetty vakio, ja jonka ennakolta mää-, ritetty kaaren pituus on AWT, kukin mainituista seinämistä (24) sisältää yhdistävän sisäosan (32), joka liittää mainitun sisäseinän (30) mainittuun pohjaan 35 ja käsittää mainitussa poikkipinnan tasossa nimelliskaaren osuuden, jonka ennakolta määritetty kaarevuussäde RTS on pienempi kuin mainitun ulkorenkaan olkapään säde RcS, » * 21 96403 mainittujen vastaavien seinämien (24) ulkosivuseinien (26) ollessa asetettu siten, että mainitun nimelliskaaren osuuden, jonka säde on Rn ja joka ulottuu ulkosivuseinien (26) ja kaaren vastaavien leikkauskohtien välissä, ennakolta määrätty pituus 5 AWod on suurempi kuin AWT, jolloin AWOD on yhtä suuri kuin AWX plus ensimmäinen ennakolta määritetty vakio K,, joka on noin 4,76 mm:n ja 19,05 mmm välillä, ja mainittujen vastaavien seinämien (24) sisäseinien (30) ollessa asetetut siten, että mainitun nimelliskaaren osuuden, jonka säde 10 on RT1 ja joka ulottuu mainittujen sisäseinien nimellis jatkeiden ja kaaren vastaavien leikkauskohtien välissä, ennakolta määrätty pituus AWju on pienempi kuin A^, jolloin AWro on yhtä suuri kuin kulutuspinnan kaaren leveys AWX miinus toinen ennakolta määritetty vakio K2, joka on noin 1,59 mm:n ja 6,35 mm:n välillä. 15