FI95544C - Putkimaisten kappaleiden halkaisijan pienentäminen - Google Patents

Description

! 95544

Putkimaisten kappaleiden halkaisijan pienentäminen Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta putkimaisen kappaleen suun pienentämiseksi ja nimenomaan, mut-5 ta ei yksinomaan olakkeen ja kaulan muodostamista tölkkiin .

Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on menetelmä putkimaisen rungon päätyosan poikkileikkauksen pienentämiseksi haluttuun muotoon, jossa menetelmässä käytetään ul-10 komeistiä, jossa on suppeneva työpinta, jonka muoto vastaa halutun muodon ulkopuolta, ja tappia, jossa on työpinta, jolloin tappi sijoitetaan meistiin näiden välisen kulku-välin määrittämiseksi, putkimaisen rungon päätyosa sovitetaan kulkukanavaan ja meisti saatetaan samanaikaisesti 15 värähtelemään säteittäisesti ultraäänitaajuudella pääty-osan muuttaessa muotoaan progressiivisesti.

Keksinnön kohteena on lisäksi laite putkimaisen rungon päätyosan poikkileikkauksen pienentämiseksi haluttuun muotoon, joka laite käsittää ulkomeistin, jossa on 20 suppeneva työpinta, jonka muoto vastaa valmistettavan halutun muodon ulkopuolta, tapin, jossa on työpinta, välineet tapin pitämiseksi aksiaalisesta suunnattuna meistiin nähden tapin ja meistin keskinäisen liikkeen aikana tapin keskiöimiseksi meistiin näiden välisen kulkuvälin määrit-25 tämiseksi, välineet putkimainen rungon päätyosan sovittamiseksi tapin ja meistin väliseen kulkuväliin, ja välineet meistin saattamiseksi värähtelemään säteittäisesti ultra-äänitaajuudella päätyosan muut-taessa muotoaan progressiivisesti .

30 Virvoitusjuomille valmistetuissa tölkeissä on ola- kekaula ja laippa, joiden halkaisija on pienempi kuin töl-* kin muun osan halkaisija, tölkin suun halkaisijan pienentämiseksi, niin että voidaan käyttää pienempää ja sen vuoksi huokeampaa, alumiinista tai teräksestä valmistettua 35 repäisemällä avattavaa kantta. Lisäksi tunnetaan aerosoli- 2 95544 tölkit, joiden olakeosan päässä on aukko standardikokoista, halkaisijaltaan tuuman venttiilikuppia varten.

Tunnetuissa meistillä suoritettavissa kavennustoi-minnoissa, joita selostetaan US-patentissa 1 698 999 (Hot-5 hersall) tai US-patentissa 4 527 412 (Stoffel ynnä muut), jokainen meisti pystyy pienentämään rajoitetusti siinä käsiteltävän putkimaisen kappaleen halkaisijaa. Jokaiselle meistille tyypillisiä halkaisijan pienennyksiä selostetaan US-patentissa 3 995 572 (Saunders) ja niiden mainitaan 10 olevan noin 3,1 mm (0,122") teräskappaleessa, jonka halkaisija on 38,1 mm (1,5" ) ensimmäisen meistin kohdalla, pienennyksien ollessa tätä pienempiä seuraavien meistien kohdalla. Vaikka suurempia pienennyksiä voidaankin saada aikaan yhdistämällä meistillä suoritettava kavennustoimin-15 to ja valssaustoiminto GB-patentissa 2 083 382 (metallira-sia) mainitulla tavalla, meistikavennus- ja valssauslaite vaatii kuitenkin huomattavia pääomakustannuksia.

Putkenvetotekniikassa on ehdotettu käytettäväksi tapin tai meistin ultraäänivärähtelyä kavennusprosessin 20 edistämiseksi. US-patentissa 3 212 312 (Boyd) selostetaan laitetta, jossa sekä tappi että meisti värähtelevät putken akselin suunnassa, kun putki vedetään tapin ja meistin välissä sen halkaisijan pienentämiseksi. Boydin patenttivaatimukset koskevat vetopenkkiä, jossa valittu vaiheyh-25 teys muodostetaan tapissa ja meistissä tapahtuvan värähtelyn välille. GB-patentissa 1 379 234 (Dawson & Sansome) selostetaan taas sellaista vetopenkkiä, jossa sekä tappi että meisti värähtelevät akselin suunnassa, ja yhteenvetona mainitaan tällöin, että opitimisuoritukseen päästään 30 tietyissä tapauksissa, kun tapin ja meistin värähtelyjen vaihekulma ei ole 0° eikä 180°, vaan jokainen niiden välillä oleva kulma, jonka koko riippuu useista tekijöistä.

GB-patentissa 1 389 214 (Sansome ynnä muut) selostetaan laitetta pyöreän metalliaihion vetämiseksi kupik-35 si. Laite käsittää meistin, lävistimen ja aihionpitimen.

3 95544

Meisti ja aihionpidin on yhdistetty muutinryhmään, joka synnyttää meistissä ja aihionpitimessä säteisvärähtelyjä, jotka edistävät aihion vetämistä lävistimen tullessa meis-tiin.

5 Tämä aikaisempi vetopenkkirakenne valaisee sitä tapausta, että kitka saadaan työkappaleen ja meistin rajapinnassa pienemmäksi meistin ultraäänivärähtelyn avulla, mutta siinä ei kuitenkaan selosteta niitä työkaluraken-teita, joilla putkimaisen kappaleen, esimerkiksi tölkin, 10 toisen päädyn muotoa voidaan muuttaa tietyssä paikassa. Artikkelissa, joka sisältyy Neuvostoliiton teknistä tutkimusta koskevaan teokseen, osa 3, n:o 12, sivut 54 ja 55, ja jonka nimenä on "Aerosolitölkkien tyssäys ultraäänen avulla" esitellään laite, jolla lieriön muotoinen pakkaus-15 tölkki, jonka halkaisija on 45 mm, kavennetaan usealla meistillä 26,5 mm:n halkaisijaksi, niin että saadaan olake ja kaula, joihin aerosolin venttiilikuppi voidaan puristaa. Laite käsittää lyhyen, lieriön muotoisen tapin kiinnitettynä meistiin, jossa on kolme muutinta tasaisin vä-20 lein sen ympärillä, säteisvärähtelyjen muodostamiseksi meistiin. Tämän keksinnön tekijät ovat todenneet kuitenkin, ettei lieriötappi olekaan hyvä ratkaisu, koska putkimaista runkokappaletta ei tueta sisäpuolelta deformaatio-prosessin alkuvaiheessa.

25 Nyt käsiteltävän keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaan on kehitetty menetelmä, jolla pienennetään putkimaisen kappaleen päätyosan poikkileikkausta. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että tapin työpin-ta vastaa muodoltaan halutun muodon sisäpuolta oleellises-30 ti pitkin halutun muodon koko pituutta ja että kulkuvälil-lä on haluttu muoto ja säteittäinen leveys, joka oleellisesti vastaa putkimaisen rungon vahvuutta siten, että putkimaisen rungon päätyosa progressiivisesti muuttaa muotoaan kulkuvälin muodon mukaiseksi.

35 4 9554.4 Käsiteltävän keksinnön toisen näkökohdan mukaan on taas kehitetty laite, jolla pienennetään putkimaisen kappaleen päätyosan poikkileikkausta. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että tapin työpinta vastaa 5 muodoltaan halutun muodon sisäpuolta oleellisesti pitkin halutun muodon koko pituutta ja että kulkuvälin muoto ja välileveys oleellisesti vastaa halutun muodon muotoa ja vahvuutta siten, että päätyosa progressiivisesti pienenee kulkuvälin muodon mukaiseksi.

10 Keksinnön erilaisia suoritusmuotoja selostetaan nyt esimerkkinä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio la on osittainen leikattu sivukuva tunnetusta aerosolitölkistä ja venttiilikupista, kuvio Ib on edellistä vastaava kuva tunnetusta suu-15 lakepuristetusta aerosolitölkistä, jossa on halkaisijaltaan pienennetty olake ja kaula, kuvio le on vastaava kuva hitsatusta aerosolitölkistä, jonka rungon halkaisija on pienennetty olakkeen ja kaulan kohdalta, niin että muodostuu sisäänpäin suuntautuko va palle, kuvio Id on vastaava kuva hitsatusta tölkistä, jossa on ulospäin suuntautuva palle, kuvio 2 on sivukaavio laitteesta, joka soveltuu kuvioiden Ib ja le mukaisen kappaleen valmistukseen, 25 kuvio 3 on sivuleikkaus vedetystä ja seinämistä prässätystä virvoitusjuomatölkistä muodostettaessa ola-ketta ja kaulaa meistillä ja kokoontyöntyvällä karalla, kuvio 4 on sivuleikkaus hitsatusta putkirungosta muodostettaessa olake ja kaula meistillä ja kokoontyönty-30 väliä karalla, kuvio 5 esittää kaaviona kuvion 4 mukaista laitet-, ta eri työvaiheissa olaketta ja kaulaa muodostettaessa, kuvio 6a on yksityiskohtainen sivuleikkaus laitteesta, jolla suoritetaan kuvion 5 mukaiset toimenpiteet, 35 avonaisessa asennossa, 5 95544 kuvio 6b esittää kuvion 6a mukaista laitetta suljetussa asennossa, kuvio 7a esittää kaaviosta toista vaihtoehtoista kavennustoimintoa, 5 kuvio 7b on sivukuva laitteesta, jolla suoritetaan kuvion 7a mukaiset työvaiheet, kuvio 7c on sivukuva kuvion 7b mukaisesta laitteesta käytön jälkeen, kuvio 7d on yksityiskohtainen kuva tapista ja meis-10 tistä toisen kavennustoiminnon aikana, kuvio 7e on sivuleikkaus kuvion 7b mukaisesta tapista ja meististä avoinna, kuvio 7f on edellistä vastaava kuva tapin ja meistin yksityiskohdista toisen toiminnon aikana, 15 kuvio 8 on kaavio niistä säteisvärähtelymuodoista, joita voidaan kohdistaa meistiin, kuvio 9 esittää ultraäänen avulla värähtelevän meistin elementtianalyysiä, kuvio 10 esittää kaaviona meistin ultraäänivärähte-20 lyyn perustuvia kitkanvähennysmekanismeja, kuvio 11 esittää vertailukäyriä siitä voimasta, joka pakottaa halkaisijaltaan 45 mm:n tölkin solaan, joka vastaa halkaisijaltaan tölkin lopullista pienennettyä kaulaa, 25 kuvio 12 on sivuleikkaus säädetystä rengastuesta säteen suunnassa värähtelevää meistiä varten, kuvio 13 on sivuleikkaus sekä akselin että säteen suunnassa värähtelevästä rengastuesta, kuvio 14 on sivuleikkaus pinta-alaltaan suuresta 30 meististä ja tuesta, kuvio 15 on sivuleikkaus meististä, jossa on katkaistun kartion muotoinen seinämä, joka on tietyssä kulmassa muuttimeen kytkemistä varten, kuvio 16 on sivuleikkaus pinta-alaltaan suuresta 35 nestetukipinnasta meistin tukea ja meistiä varten, 6 95544 kuvio 17 on sivuleikkaus renkaan muotoisesta nes-tetukipinnasta, joka tukee meistiä, kuvio 18a on sivuleikkaus, ja kuvio 18b on tasokuva meistin ja tuen aerostaat-5 tisesta tuesta, ja kuvio 19 on sivuleikkaus ultraäänen avulla ohjatusta taivutuslaitteesta.

Kuvion la esittämä, jo tunnettu tinatusta peltile-vystä valmistettu aerosolitölkki voi käsittää putkimaisen 10 tölkkirungon 1, jossa on juotettu tai hitsattu sivusauma 2. Kaareva pohjapää 3 on kiinnitetty putkirungon 1 toiseen päähän kaksoissaumalla 4. "Kartiokansi" 5 on kiinnitetty putkirungon 1 toiseen päähän kaksoissaumalla 6. "Kartio-kansi" 5 käsittää kehäsaumamateriaalin, runkoon menevän 15 istukkaseinämän, olake- tai "kartio-osan", joka menee is-tukkaseinämän läpi sisäänpäin ja aksiaalisesti sekä päättyy ulospäin suuntautuvaan palteeseen 7. Palle 7 on profiloitu niin, että siihen menee normaalikokoinen, halkaisijaltaan 1" venttiilikuppi 8, joka on esitetty tölkin pääl-20 lä.

Kuviossa Ib jo tunnettu aerosolitölkki 9 on suula-kepuristettu aihiosta tai pyöreästä alumiinilevystä lie-riöputkeksi 10, joka on suljettu toisesta päästä pohjasei-nämällä 11. Avonainen pää on pienennetty useilla ulkopuo-25 lisillä pienennysmeisteillä suippokaaren muotoiseksi olak- keeksi, joka tukee lyhyttä lieriökaulaa. Kaula on käännetty ulospäin meistillä, jolloin on saatu ulospäin suuntautuva, kuvan Ib esittämä palle 13, joka voidaan kiinnittää sen päällä olevaksi esitettyyn venttiilikuppiin 8.

30 Kuvio le esittää aerosolitölkkiä, jossa on putki- runko 14, joka on muodostettu suorakaiteen muotoisesta , peltilevyaihiosta taivuttamalla se putkeksi ja liittämäl lä vierekkäiset reunat toisiinsa hitsauksella 2. Esitetyllä tavalla putkirungon alapää on kavennettu sisäpuo-35 lelle ja muodostettu laipaksi kaarevaa pohjapäätä 3 var-

II

v 95544 ten, joka on kiinnitetty putkirungon kavennettuun alapäähän kaksoissaumalla 4, joka on samassa linjassa rungon kanssa. Tinatusta peltilevystä valmistetun putkirungon yläpää on kavennettu olakkeeksi 17 seuraavassa selostet-5 tavalla menetelmällä ja sisäpalle 18 on muodostettu rajaamaan aukko standardikokoista venttiilikuppia 8 varten, joka on esitetty yläpäässä. Kun kuvion le mukainen tölkki on tietyn pinnan päällä, se muistuttaa kuvion Ib kalliimpaa alumiinitölkkiä, koska kaksoissauma ei muodosta estet-10 tä. Tinatusta peltilevystä valmistettu runko on halkaisijaltaan noin 45 mm, ja palteen rajaama aukko on halkaisijaltaan noin 25 mm ja tarkoitettu venttiilikupin tulppa-osaa varten.

Seuraavassa selostetaan halkaisijaltaan pienenne-15 tyn olakkeen 17 ja kaulan (esimerkiksi 31 mm) muodostamista ultraäänen avulla tapahtuvana kavennustoimintona aikaisemmassa tekniikassa käytetyistä lukuisista toiminnoista poiketen. Halkaisijaltaan 31 mm:n kaula muodostetaan sitten säteen suunnassa sisäänpäin reunantaivutus-20 meistillä sisäänpäin suuntautuvan palteen 18 muodostamiseksi, joka rajaa suun 25,4 mm: n (1") aerosolikuppia 8 varten.

Kuvio Id esittää hitsattua aerosolitölkkirunkoa 14a, joka vastaa kuviossa la esitettyä, joten samoilla 25 osilla on samat osanumerot, toisin sanoen pohja 3, pohja-sauma 4 ja sivusauma tai hitsaus 2. Palle 16 suuntautuu kuitenkin ulospäin, niin että leikkausreuna on tölkin ulkopuolella ja erillään tölkkiin pakattavasta, syövyttävästä tuotteesta. On huomattava, että olakeprofiili 17a suun-30 tautuu lisää tölkkiin ja tukee "sisäkaulan" tai suun ra-jaavan palteen pinnan. Tämä merkitsee sitä, että putkisei-·. nämä on muutettava 45 mm:n halkaisijasta 25,4 mm:n (1") halkaisijaksi ja taivutettava ulospäin palleosaksi. Kun pienennys 45 mm:stä 31 mm:n kaulaksi, mikä tapahtuu käte-35 västi ultraääntä käyttävällä meistillä, on suoritettu, β 95544 tapahtuu toinen pienennys 31 mm:n kaulasta halkaisijaltaan 25,4 mm:n (1") pidennetyksi olakeosaksi ja kaulaksi, kuten myöhemmin kuvioon 7a viittaamalla selostetaan.

Kuvio 2 on halkaistu piirustus, jossa sen yläpuo-5 lisko esittää putkirunkoa olakkeen 17 ja lyhyen lieriö-kaulan 19 muodostamisen jälkeen, minkä jälkeen kaula 19 taivutetaan rajaamaan tölkin suu.

Kuvion 2 alapuolisko esittää putkirunkoa 14 alku-asennossaan ennen olakkeen 17 ja kaulan 19 muodostamista. 10 Kuvio 2 esittää, että laitteessa on ulkomeisti 20, joka rajaa suppenevan työpinnan 21, joka vastaa muodoltaan pienennetyn poikkileikkauksen ulkopintaa, lisäksi tappi 22, jonka työpinta vastaa pienennetyn poikkileikkauksen sisäpintaa, laitteen (nähdään parhaiten kuviosta 6) tapin pi-15 tämiseksi aksiaalisesti samassa linjassa meistin kanssa tapin ja meistin keskinäisen liikkeen aikana tapin 22 kes-kiöimiseksi meistiin 20, jolloin muodostuu sola, jonka muoto ja leveys vastaavat suunnilleen pienennetyn poikkileikkauksen muotoa ja vahvuutta, ristikappaleosan 24, joka 20 työntää putkirungon 14 pään tapin 22 ja meistin 20 väliseen solaan, ja muuttimen 25, joka liittyy torveen 25 ja saa aikaan meistin värähtelemisen säteen suunnassa ultra-äänitaajuudella, kun taas päätyosa pienenee progressiivisesti solaksi.

25 Kuvion 2 alapäässä ristipää 24 esitetään takaisin vedettynä ja valmiina työntämään lieriöputki 14 tapin 22 ja meistin 20 väliseen solaan.

Kuvion 2 yläpuoliskossa ristipää 24 on esitetty sen siirtyessä meistiä 20 päin, niin että lieriöputken pää 30 työntyy tapin 22 profiloidun työpinnan ja meistin 20 väliin. Vaikeutena on tällöin välttää liiallinen kitkavastus muotoilua suoritettaessa pienen poikkeaman avulla, mutta pitää myös vanteen muotoinen puristus yllä metalliseinä-mässä tapin 22 ja meistin 20 välillä koko ajan materiaalin 35 rypistymisen estämiseksi.

9 95544

Kitkavoimien muodostuminen liian suureksi vältetään täryttämällä meistiä 20 säteen suunnassa ja kuviosta 2 voidaankin nähdä, että pietsosähköinen muunnin 25 on yhdistetty torveen 26, joka toimii nopeuden muuttajana meis-5 tinpitimen 27 kehäpinnassa. Katkoviivat W esittävät väräh-telyaallon muodon muuttimesta meistiin ja onkin huomattava, että meistin 20 keskiosassa on solmukohta N.

Amplitudin jakautuminen meistiin on sellaista, että suuri osa aaltovärähtelyn W amplitudista vaikuttaa meistin 10 20 profiloituun työpintaan 21, joka pysyy paikallaan meis- tinpitimen avulla. Vaikka meistinpitimessä voitaisiinkin käyttää suurempaa ylivärähtelyä tai puoltatoista aallonpituutta, puolella aallonpituudella saadaan kuitenkin tehokkaasti suositettava energiamäärä.

15 Putkimainen kiinnitin 28 on järjestetty estämään, ettei meistinpitimen 27 kiinnittämiseen käytetty kiinnitin vaimenna ultraäänivärähtelyä. Kiinnittimen toinen pää menee meistinpitimen 27 syvennykseen, ja toinen pää on vapaa. On huomattava, että katkoviivat esittävät, että 20 kiinnitin voi värähdellä puolella aallonpituudella a) tai vaihtoehtoisesti suositettavalla 3/4-aallonpituudella b), jolloin värähtelykupu aktivoidaan meistinpitimessä 27, ensimmäinen solmu kiinnityspisteessä ja toinen solmu meistin ja kiinnittimen välissä. Tähän päästään puristamalla 25 putkikiinnittimen 28 laippa 29 keskipisteestä putkikiin-.'· nittimen pituussuunnassa, ja meistiin tarttuminen tapahtuu kiinnittimen toisella päällä.

Laippa 29 pysyy runko-osan 30 syvennyksessä puris-tusrenkaan 31 avulla, joka on kiinnitetty pulteilla runko-.30 osaan.

Puristamisen tapahtuessa kuviossa 2 esitetyn kes-·· kipisteen kohdalta on helppo ymmärtää, mitä tarkoitetaan resonoivalla kiinnittimellä, joka puristuu solmukohtaan, mutta ei ole kuitenkaan oleellista, että järjestetään ku-35 viossa 2 esitetty resonoivan kiinnittimen oikeanpuoleinen puolisko.

10 95544

On kuitenkin luonnollisesti toivottavaa, että kiinnitin puristetaan lujasti solmukohtaan, koska muuten kiinnitin, joka saa työntövoiman tehtävästä työstä, joutuu sellaisten voimien alaiseksi, jotka voivat irrottaa sen ja 5 pilata näin solan hienosäädön.

Kun olake ja kaula on muodostettu täydellisesti kuvion 2 mukaisella laitteella, tappi vedetään kokonaan sisään (kuviossa 2 vasemmalle), niin että lieriörunko 14a, jonka toisessa päässä on halkaisijaltaan pienennetty olake 10 ja kaula, voidaan ottaa pois.

Kuvion 2 mukaisen laitteen etuna on, että se pys-tyy pienentämään halkaisijaltaan 45 mm:n lieriörungon 31 mm:n kaulaksi yhtenä toimintona. Tämä on noin 30 % pienennys, johon tavanomaisessa meistikavennuksessa olisi 15 tarvittu ainakin kaksi meistiä.

Kuvio 3 esittää, kuinka kuvion 2 mukaista laitetta voidaan käyttää olakkeen ja kaulan muodostamiseksi virvoi-tusjuomatölkkiin. Näiden tölkkien halkaisija on yleensä 68 mm (2,69") ja niiden kaula on pienennetty 60 mm:ksi 20 (2,38"), niin että suhteellisen pieni, alumiininen, re päisemällä avattava tölkin pää voidaan sijoittaa niihin.

Kuviossa 3 esitetään kokoonpuristettava kara 33 pidennettynä, jolloin se rajaa meistin 34 sisäpinnan kanssa solan, johon alumiinista tai tinatusta peltilevystä 25 vedetyn tölkin sivuseinämän 35 päätyreuna on työnnetty työntölevyllä 36, joka vaikuttaa tölkkiin kiinteänä rakenteena tehtyyn pohjaseinämään 37. Kun olake 38 ja kaula 39 on saatu valmiiksi, kara puristuu kokoon ja työntölevy vedetään takaisin, jolloin kaulan käsittävä tölkki voidaan 30 irrottaa. Kaula 39 laipoitetaan sitten erillisenä toimintona, niin että tölkin pää voidaan kiinnittää tölkkiin kaksoissaumauksena.

On huomattava, että lieriöputken 14 halkaisijan pienentyessä progressiivisesti esitettyyn olakkeen 17 ja 35 kaulan 19 muotoon, metallirakenne pyrkii tulemaan paksum- 11 11 95544 maksi. Käytettäessä vakiolevyistä solaa metalli venyy, mutta tätä vastustavat lieriöputken ja meistiprofiilin 21 ulkopinnan sekä putken ja tappiprofiilin 23 sisäpinnan välisten rajapintojen kitkavoimat. On todettu olevan edul-5 lista profiloida tappi ja meisti niin, että ne rajaavat solan, jonka leveys vastaa alussa suunnilleen siihen syötetyn putken seinämävahvuutta ja levenee sitten (tavallisesti 15 % alkuperäisestä seinämävahvuudesta), niin että tietty vahveneminen on mahdollista. Sola valitaan kompro-10 missinä, ja se on suurin siinä kohdassa, jossa poimuuntu-mista ei tarvitse pelätä, ja materiaalivahvuutta pienennetään poimuuntumiskohdassa; solan suurentaminen lisää materiaalivahvuutta. Myös männän säätö muuttaa solaa, kun materiaali työntää männän takaisin.

15 Kuvio 4 esittää muunnelmaa kuvion 2 mukaisesta ta pista ja meististä. Kuviossa 4 tappi 42 on kiinnitetty pitkään tankoon tai mäntään 43. On huomattava, että sola, jonka meistin 44 sisäpinta ja tapin 42 ulkopinta rajaavat, vastaa alkuperäiseltä leveydeltään hitsatun metallilieriön 20 vahvuutta t ja levenee kaulan kohdalla, niin että vahvennettu osa t+ mahtuu siihen. Tämä solan leveyden kasvu on erittäin toivottavaa muodostettaessa pienennetyn halkaisijan käsittävä olake ja kaula lieriöön 45, jossa on hitsattu sivusauma 46. Hitsaus 46 on muodostettu tavalliseen 25 tapaan limitettynä ahjohitsauksena (esimerkiksi "WIMA" (tavaramerkki) hitsauksena, joka on tehty Soudronic A. G: n markkinoimalla laitteella). Tällä laitteella voidaan suorittaa myös laserhitsauksena tehtäviä puskuhitsauksia.

Kuvio 5 esittää kaaviona toimenpiteitä (1-6) val-30 mistettaessa lieriö kavennetuksi lieriöksi ja helpottaa vaikeampien kuvioiden 6a ja 6b ymmärtämistä, jotka esittä- i. vät niitä työkaluja, joita käytetään normaalisti pienen nettäessä halkaisijaltaan 45 mm:n hitsattu lieriö, joka on päällystettyä, tinattua peltilevyä (esimerkiksi valkoinen 35 ulkopinnoite) aerosolitölkkirungoksi, jonka olakkeen ja 12 95544 kaulanhalkaisija on 25 mm, normaalimitoitettua 25,4 mm:n (1") venttiilikuppia varten.

Kuviossa 5 (1) esitetään tappi 42 taaksepäin vedetyssä asennossaan sen työprofiilien ollessa ristipäässä 24 5 suunnilleen tölkin pituutta vastaavalla etäisyydellä meistin 20 suusta. Huomatkaa ejektori 46 meistin oikealla puolella. Lieriörunko 45 on sijoitettu ristipään ja meistin väliin.

Kuviossa 5 (2) mäntä/tappi on siirretty lieriörun-10 gon läpi, niin että tapin ja meistin profiilit rajaavat solan. Tapin 42 päätypinta koskettaa ejektorin 46 pääty-pintaan .

Kuviossa 5(3) ristipää 24 siirtyy eteenpäin ja työntää lieriörungon toisen pään solaan, jonka lävistin ja 15 meisti rajaavat, kun taas meistiä 20 tärytetään ultraääni-taajuudella 15 - 40 kHz:n alueella säteistoimintona.

Kuviossa 5(4) ristipää 24 ja mäntä/tappi 42 ovat vetäytyneet sisään ja jättäneet juuri muodostetun olakkeen ja kaulan meistiin.

20 Kuviossa 5(5) ejektori 46 on työntänyt juuri muo dostetun kaulan ulos meististä, jolloin laitteesta voidaan ottaa pois lieriö 47, jossa on olake 17 ja kaula 19.

Kuvio 6a vastaa kuviota 5(5) ja siitä nähdään, että lieriörunko 47 on juuri tulossa ulos kaarevasta osasta 48, 25 joka on tuettu ristipäähän 24 sijoitettuun tankoon 49. Kun : kavennettu tölkkirunko on todettu pois laitteesta, laite on valmis ottamaan toisen putkirungon kavennettavaksi.

Kuvion 6a esittämä laite käsittää meistin 20, joka on kiinnitetty meistinpitimeen 27, joka on yhdistetty tor-30 veen 26 ultraäänitaajuudella tapahtuvaa värähtelyä varten, kaarevan tuen 48 käsittävä ristipää 24 liikkuu meistiä 20 ·' päin ja siitä poispäin, ja männän 43, jonka päässä on pro filoitu tappi 42 ja joka liikkuu meistiin hydraulisen sylinterin avulla (ei esitetty), ja ejektorityynyn 46, joka 35 koskettaa sitä käytettäessä tapin 42 päätypintaan ja liik- 13 95544 kuu meistissä ilmanpaineen avulla, työntää kavennetun tölkkirungon ulos laitteesta ja vetäytyy takaisin sisään jousipuristuksella.

Mäntä, ristipäämeisti ja ejektori ovat aksiaalises-5 ti samassa linjassa pylväiden kanssa, joista yksi on merkitty viitenumerolla "50", ja myös ristilevyjen avulla, joista yksi on merkitty viitenumerolla "51", kuviossa 6b esitetyllä tavalla.

Kuviosta 6b voidaan nähdä, että mäntää 43 on siir-10 retty tapin 42 pitämiseksi kiinni meistissä, niin että sola voidaan rajata. Ristipäätä 24 on siirretty eteenpäin lieriötölkkirungon etureunan työntämiseksi solaan torvesta 26 tulevan energian pannessa meistin värähtelemään säteen suunnassa ultraäänitaajuudella 15 - 40 kHz:n, alueella. 15 Tällöin suositetaan käytettäväksi 20 - 22 kHz:n taajuutta, jolloin saadaan värähtelyn maksimiamplitudi meistin 20 työpinnassa valittua tehoaluetta varten ja liian suuren meluäänen eliminoimiseksi.

Suuremmat värähtelytaajuudet, esimerkiksi 40 kHz, 20 mahdollistavat pienemmän meistin käyttämisen, mutta tällöin on taas vaarana, että joudutaan ei-toivotuille väräh-telyalueille, kuten seuraavassa kuvioon 8 viittaamalla selostetaan. Mitä suurempi meisti on, sitä suurempi energia tarvitaan sen saamiseksi värähtelemään (kaikkien mui-25 den tekijöiden ollessa samoja). Kuvion 6b mukaisessa lait-teessä hitsattu, halkaisijaltaan 45 mm:n putki, joka on tinattua peltilevyä, on siirretty tapin ja meistin rajaamaan solaan, jolloin se muodostaa olakkeen, joka tukee halkaisijaltaan 31 mm: n lieriökaulan (30 % vähennys hal-30 kaisijassa). Mäntä/tappi 43/42 on vetäytymässä sisään, mikä jälkeen ilmanpaine nostaa ejektorin 46 ylös ejektorin männän tietyn osan 52 alle, niin että mäntä liikkuu ejektorin kotelossa 53 ja työntää ulos muotoillun tölkkirungon sekä puristaa kokoon ejektorin palautusjousta 54. Kun 35 tölkki on työnnetty ulos, ilmanpaine laskee, ja palautus- 14 95544 jousi 54 pakottaa ejektorin 46 palaamaan kuviossa 6a esitettyyn asentoon. Männänisku rajoittaa ejektorin liikepi-tuuden. Ruuvi 55 suuntautuu ejektorikotelon sivuseinämän läpi ejektorin sivuseinämässä olevaan aukkoon 56 ja toimii 5 näin pidätyslaitteena, kuten vain kuviossa 6a esitetään.

Kuvioiden 6a, 6b mukaisella laitteella valmistettu tölkki 47 siirretään sitten tunnettuun palteenmuodostus-laitteeseen kaulan pään kääntämiseksi sisäänpäin palteeksi 18, joka suuntautuu sisäänpäin ja rajaa aerosolitölkin 10 suun (halkaisija 25,4 mm) kuviossa le esitetyllä tavalla.

Tölkki tehdään valmiiksi kiinnittämällä siihen pohjaseinä-mä. Pohjaseinämä voidaan kiinnittää tavanomaisella kak-soissaumalla tai vaihtoehtoisesti se voidaan kaventaa sisäpuolelle kuvion le esittämällä tavalla, jolloin sisään-15 päin taitettu sauma ei häiritse tölkin ollessa jonkin pinnan päällä.

Jos halkaisijaa joudutaan pienentämään yli 30 %, ensimmäisessä ultraäänen avulla tapahtuneessa kavennus-toiminnossa muodostettua kaulamateriaalia voidaan pienen-20 tää vielä lisää toisessa ultraäänellä suoritettavassa ka-vennusprosessissa. On todettu olevan välttämätöntä tukea olakemateriaali, joka on muodostettu ensimmäisessä kaven-nustoiminnossa, jokaisen seuraavan toiminnon aikana, ja tämä tukitoiminto onkin mahdollista profiloidulla holkil-25 la, joka on toisen käyttötapin ympärillä kuvioihin 7a - 7f viittaamalla selostettavalla tavalla.

Katsottaessa kuviossa 7a esitettyä toimintajaksoa voidaan nähdä, että 1. kavennettu lieriö syötetään ristipään 60 ja toi-30 sen meistin 61 väliseen tilaan, 2. toinen käyttömäntä 62 ja sen ympärillä oleva .. tukiholkki 63 siirtyvät eteenpäin ja tulevat kavennettuun lieriöön 47, ja tukiholkki 63 tarttuu kavennetun lieriön olakkeeseen 17, ja männän pään tappiossa 64 menee kaulan 35 19 läpi ja sijoittuu keskelle meistiä sekä rajaa solan ja koskettaa ejektoriin 65, 15 95544 3. ristipää 60 ja sisäpuoleinen tukiholkki 63 siirtyvät sitten yhteen ja pakottavat lieriön 47 kaulaosan solaan, jolloin muodostuu toinen kaula 66, jonka halkaisija on pienennetty ja joka on tuettu toiseen olakeosaan 67, 5 joka yhtyy ensimmäisessä kavennustoiminnossa muodostettuun olakkeeseen. Kuvio 7d esittää tuen, tapin ja meistin väli-asentoa valmistusprosessin aikana, 4. ristipää, mäntä/tulppa ja tukiholkki vetäytyvät sitten takaisin ja jättävät juuri muodostetun kaulan 66 ja 10 olakkeen 67 meistiin 61, 5. ejektori 65 siirtyy sitten eteenpäin ja työntää kaksi kertaa kavennetun lieriön 68 meistin ja ristipään väliseen tilaan mainitun lieriön poistamista varten, 6. tämän jälkeen ejektori vetäytyy pois meististä, 15 ja prosessi voi alkaa uudestaan alusta.

Toimenpiteet 1-6 suoritetaan kuviossa 7b, 7c esitetyssä laitteessa. Kuvion 7b laite vastaa kuvioiden 6a ja 6b laitetta siinä suhteessa, että siinä on ensimmäinen päätylevy 51 ja toinen päätylevy, joiden välissä on taas 20 pylväät 50. Ensimmäinen päätylevy 51 tukee ejektorikote-lon 53, meistin tuen 68 ja meistin meistinpitimeen 71. Toinen päätylevy 69 tukee ilmasylinterin, joka siirtää mäntää 62 meistiin 61 päin ja siitä poispäin. Pylväät 50 tukevat ristipään 72. Kuvion 7b esittämällä tavalla mäntä 25 62 päättyy tappiin 64, jossa on ulkoprofiili, ja rajaa meistin kanssa toisen solan pienennetyn olakkeen ja kaulan pään muodon. Männän 62 ympärillä on tukiholkki 63, jonka toinen pää on tarkoitettu tukeutumaan ensimmäisessä toiminnossa kavennetun lieriön 47 olakkeen sisäpintaa vasten.

30 Tukiholkki 63 on järjestetty liukusovituksena män nän 62 päälle, niin että se voidaan vetää takaisin ris-tipään 72 läpi männän kanssa kuvioissa 7a - 7f esitetyllä tavalla lieriön 47 syöttämiseksi sisään ja siirtää sen eteenpäin ristipään läpi lukittavaksi ristipäähän kuviossa 35 7b esitettyyn asentoon myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä 16 95544 varten ristipään kanssa lieriön syöttämiseksi meistin päälle.

Kuvio 7d esittää, että esimuotoillun lieriön 47 kaula tullessa solaan sisäpuoleinen tukiholkki 63 tukee 5 esimuotoillun olakkeen ja estää sen painumisen kokoon ristipään 60 työntäessä lieriötä progressiivisesti meistiin.

Kuvio 7c esittää kaaviona, kuinka tukiholkki 63 voidaan lukita ristipäähän 60 levyllä 72, jossa on avai-menreiän muotoinen aukko. Levy työnnetään lukitusasentoon 10 ilmasylinterin avulla, joka on sijoitettu ristipään toi selle puolelle. Tarvittaessa voidaan käyttää muitakin lu-kituslaitteita, esimerkiksi solenoidijärjestelmää.

Kuvio 7 esittää yksityiskohtaisesti tukiholkin 63 ja männän 62 erästä rakennemuotoa. Männän 62 toisessa 15 päässä on kierteillä varustettu syvennys 74 yhdystankoa varten, joka menee käyttölaitteena toimivaan ilmasylin-teriin 70. Tappi 64 on kiinnitetty toisesta päästään mäntään kupukantaruuvilla. Tukiholkki 63 käsittää profiloidun olakeosan 76, joka on kierretty mäntäosaan niin, että se 20 voidaan vaihtaa, kun se on kulunut. Tukiholkki 63 rajaa pitkittäisreiän 77, jossa on jousi 78, joka on puristettu mäntäosan ulokkeen 79 ja hoikissa olevan ulokkeen väliin.

Tappi 64 on yhdistetty ilmasylinteriin suoraan. Holkki 63 on yhdistetty jousella, joka pitää hoikin ta-25 vallisesti "ylhäällä", mutta mahdollistaa tapin ylikul-kuliikkeen. tölkin tullessa meistiin tapin on oltava paikallaan, mutta holkki pysyy sitten "alhaalla" (ristipäähän lukittuna) puristaessa tällä tavoin jousta kokoon.

Kuvio 8 esittää joitakin sellaisia värähtelymuo-30 toja, jotka renkaan muotoinen meisti voi muuttimen aktivoimana omaksua. Kuvio 8a esittää suositettavaa säteen ; suuntaista perusvärähtelymuotoa, jota pidetään parhaimpa na, koska värähtely jakautuu tällöin tasaisesti meistin ympärille, niin että mahdolliset juuttumisvaikutukset ja 35 kitkavoimat meistissä kumoutuvat tasaisesti.

il 17 95544

Kuvio 8b esittää ensimmäistä ylivärähtelymuotoa, joka ei ole toivottava, koska säteisliikkeen solmut N syntyvät diametraalisesti vastakkaisissa paikoissa eivätkä siis vähennä edullisesti meistin kitkaa näissä pisteissä.

5 Tämä muoto voidaan eliminoida käyttämällä muutinta molemmissa diametraalisesti vastakkaisissa paikoissa A ja B 90 kulmassa siihen halkaisijaan nähden, jossa solmut kehittyvät .

Kuvio 8c esittää toista ylivärähtelyä, jossa syn-10 tyy neljä solmua, joista ei ole mitään hyötyä ja joita on vaikea eliminoida. Varsinkin ensimmäinen ja kolmas solmu ovat problemaattisia, koska niiden taajuudet ovat yleensä lähellä perustaajuutta.

Kuvio 8d esittää kolmatta ylivärähtelymuotoa, jossa 15 kehittyy kuusi solmua.

Värähtelyn pitämiseksi perusvärähtelyä vastaavana keksinnön mukaiset meistit on mitoitettu niin, ettei pe-rusvärähtelymuoto ole lähellä mitään näistä ylivärähte-lyistä.

20 Kuvio 9 esittää keksinnön ensimmäisen käyttömeistin elementtianalyysiä.

Yksikkö esitetään kaksiulotteisena käyttämällä ak-siaalisymmetrisiä elementtejä, toisin sanoen kuvio esittää vinoviivoilla varjostettuja alueita yksikön poikkileik-25 kauksessa. Keskiviiva on y-akselilla.

Meistin 20 joutuu liikkeeseen sen ulkopintaan vaikuttavien säteisvoimien vuoksi (vaakasuorat nuolet). Ohut putkikiinnitin 28 on kiinnitetty meistin alapintaan ja on laipassa 29, kuten jo edellä kuvioon 2 viittaamalla on 30 selostettu. Laippa muodostaa nivelen värähtelevän meistin 20 ja kiinteän koneen välille.

: Kiinnitin resonoi 20 kHzrllä, joten se on tällä taajuudella hyvin joustava, vaikka se alhaisella taajuudella onkin hyvin jäykkä. Meistin säteisvärähtelymuoto saa 35 aikaan säteen suuntaista ja jonkin verran myös pitkittäis- 18 95544 värähtelyä putkituessa, niin että meistin ja tue yhtymäkohtaan muodostuu hajonnut värähtelysuunta.

Kuvioiden 2, 6 ja 7 mukaiset putkituet pitävät meistin samankeskisenä tapin kanssa, tukevat työkuormi-5 tuksen työntövoimaa ja minimoivat säteisvärähtelyhäviön meistin kiinnittimessä kuviossa 8 nuolella M esitetyssä kohdassa.

Kuvio 10 esittää, miksi keksinnön mukaan suositetaan meistin värähtelemistä säteen suunnassa, ja se onkin 10 itsestään selvä asia.

Kuvioissa 10(1) esitetään meistin D ja työkappa-leen W välisen kitkasektorin ajoittainen suunnanvaihto, joka syntyy, kun meisti värähtelee akselin suuntaan yhdensuuntaisesti työkappaleen pinnan kanssa. Jos värähtelyn 15 maksiminopeus on suurempi kuin työkappaleen liikkeen nopeus, suhteellinen nopeus (ja kitka) vaihtavat suuntaa osalla värähtelysykliä.

Kuvio 10(2) esittää, kuinka pintojen ajoittainen erottaminen voidaan saada aikaan värähtelyllä, joka ta-20 pahtuu kohtisuoraan meistin ja työkappaleen väliseen rajapintaan nähden. Tietyllä osalla sykliä pinnat voivat erota toisistaan, jolloin kitka laskee nollaan.

Kuvio 10(3) esittää kaaviona, kuinka voiteluaineen "pumppaaminen" voidaan suorittaa panemalla meisti värähte-25 lemään työkappaleen pintaan nähden kohtisuoraan suuntaan.

Värähtelyt edistävät voiteluaineen jakautumista tasaisesti koko pinnan osalle ja estävät voiteluainekalvon särkymisen suuren kuormituksen omaavissa kohdissa.

Kuviossa 10(2) esitetyn ajoittaisen erotuksen ja 30 nimenomaan kuvion 10(3) mukaisen pumppaustoiminnon katsotaan keksinnön mukaan olevan tärkeimmät tekijät pyrittäes-: sä pienentämään pienen seinämävahvuuden omaavien putkikom- ponenttien halkaisijaa. Tätä varten onkin valittu tietty säteen suuntainen perusvärähtely geometrisesti maksimaa-35 lista normaalivärähtelyä varten.

19 95544

Kuvio 11 esittää käyrinä sitä KN-voimaa, joka tarvitaan halkaisijaltaan 45 mm:n lieriön pienentämiseksi esitettyihin kaulakokoihin. Käyrä a) esittää sitä voimaa, joka tarvitaan ilman ultraäänivärähtelyä, ja käyrä b) 5 esittää taas sitä voimaa, joka tarvitaan, kun 20 kHz:n ultraäänivärähtely kohdistetaan säteen suunnassa magne-tostriktiomuuttimella, jonka teho on 1,5 kW. Samanlaiset edut saadaan kuitenkin käyttämällä pietsosähköisiä muutti-mia samalla taajuudella ja pienemmällä teholla.

Kuvion 9 analyysin pohjalta on huomattava, että meisti ja tuki käsitellään yhtenä rakenteena kuvioiden 5 ja 7 esittämällä tavalla. Ne voivatkin itse asiassa olla samassa yksikössä.

Kuvio 12 esittää meistiä 82, joka värähtelee sol-15 mukohdassa keskustassa ja kehällä värähtelykuvuissa, niin että huomattava osa amplitudia vaikuttaa työpintaan 83, joka rajaa solan, kuten voidaan nähdä puolesta aallonpituudesta W, joka on meistin sivussa. Putkituki 84 koskettaa meistiin ja käsittää ensimmäisen ohuen seinämäosan 85, 20 joka koskettaa toiseen vahvempiseinämäiseen putkiosaan 86, joka suuntautuu aksiaalisesti ohutseinämäisestä putkiosas-ta, ja kiinnityslaipan, joka on ohut- ja paksuseinämäisen putkiosan välisen yhtymäkohdan ympärillä. Ohutseinämäinen putkiosa on säädetty säteisvärähtelylle, niin että tullut 25 värähtely saa aikaan pitkittäisvärähtelyn ohutseinämäises-sä osassa, jossa amplitudi vaimennetaan, niin että tuella on värähtelykupu meistissä ja solmukohta kiinnityslaipas-sa.

Kuvio 13 esittää onttoon tukee 89 kiinteästi liit-30 tyvää meistiä 88. Meistissä 88 on sisätyöpinta 90, joka on muotoiltu niin, että se rajaa lieriön muotoisen työkappa-: leen ulkopinnan olakkeeksi ja kaulaksi, kun meisti toimii vastaavan profiilin omaavan tapin kanssa.

Tuki käsittää ensimmäisen osan 91, joka liittyy 35 meistiin ja suuntautuu aksiaalisesti, kun sen poikkileik- 20 95544 kaus pienenee, toiseen osaan 92, joka on lieriön muotoinen ja akselin suunnassa samassa linjassa meistin kanssa ja käsittää reiän, joka on ensimmäisen osan reikää pienempi. Ensimmäisen ja toisen osan yhtymäkohdassa on ren-5 kaan muotoinen laippa 93 tuen ympärillä ja mahdollistaa kiinnittämisen koneeseen. Aikaisemmin tätä rakennemuotoa, joka käsittää tukeen kiinteästi liittyvän meistin, on käytetty lieriölavistimen kanssa kupin vetämiseen tasaisesta aihiosta aksiaalisen värähtelyn "A" kohdistuessa tällöin 10 toisen osan kautta.

Keksinnön tekijät ovat todenneet, että tätä samana yksikkönä muodostettua meisti- ja tukirakennetta voidaan käyttää lieriön kaventamiseen, kun siinä on esitetyllä tavalla sopiva työpinta ja se liittyy toiminnallisesti vas-15 taavaan tappiin, kuten edellä on selostettu, edellyttäen, että meisti värähtelee säteen suunnassa, mikä on merkitty B:llä, eikä aksiaalisesta.

Kuvio 14 esittää meistiä 94, jonka halkaisija on suurempi, mikä voi olla tarpeellista pienennettäessä vir 20 voitusjuomatölkin suun halkaisija 68 mm:stä (2,69 ) 57 mm:ksi (2,25") tai 60 mm:ksi (2,38"). Meisti on tuettu putkituella 95, joka on puristettu solmukohdasta edellä selostetulla tavalla. Tuki liittyy meistiin kuitenkin solmukohdassa N, kuten meistin yläpuolella olevasta aallon-25 muodosta voidaan nähdä, niin että meistin tukeen muodostama energia on hyvin pieni.

Tähän päästään panemalla meisti värähtelemään solmukohdassa keskustassa ja tekemällä siitä riittävän suuri r niin että sillä on solmukohta kehällä, kuten meistin 30 yläpuolella esitetystä aallonmuodosta käy selville. Tämä meisti voidaan säätää ensimmäiselle ylivärähtelyresonan-sille säteismuotona kuviossa 14 esitetyllä tavalla. Perus-värähtely voidaan kuulla epämiellyttäville melutasoille asti.

35 I! 21 95544

Kuvio 15 esittää meistiä 96, jossa on katkaistun kartion muotoinen ulkopinta 97, johon ultraäänivärähtely 15 voidaan kohdistaa muuttimella 98. Kuten jo mainittiin, meisti pannaan värähtelemään niin, että sillä on solmukoh-5 ta keskustassa, joten osa amplitudia on käytettävissä si-semmässä työpinnassa, mutta värähtelysuunnan kaltevuudesta johtuen meisti värähtelee sekä säteen suunnassa että jossain määrin myös aksiaalisesti. Toinen muutin 99 voidaan tarvittaessa suunnata tähän meistiin, jolloin se sijoittaa 10 vuorotellen mahdolliset värähtelyn hajamuodot kuten ylivä-rähtelyt tai vääristymisen.

Kuvio 16 esittää vaihtoehtoista laitetta meistin tuen ja meistin tukemiseksi ilman laippaan tapahtuvaa puristusta, kuten jo edellä selostettiin. Kuviossa 16 meisti 15 100 on tuettu putkituella 101, jossa on pohjalevy 102, jonka pinta-ala on huomattavasti suurempi kuin putkituen halkaisija. Pohjalevy 102 tukeutuu nesteeseen, jota syötetään useita kanavia 103 pitkin tukilevyn 105 renkaan muotoiseen syvennykseen 104, jolloin se leviää pohjalevyn ja 20 tukilevyn väliin.

Kuviossa 17 esitetty laite toimii muuten kuvion 16 laitetta vastaavalla tavalla, mutta siinä on renkaan muotoinen jakokanava 106 renkaan muotoisessa tukilevyssä 107, josta paineneste menee useiden kanavien 108 läpi ja tukee 25 meistin 109. Meistin ja tukilevyn kehä on suljettu joustavalla tiivisteellä 110. Tämä meistin tukilaite perustuu nestetukeen, joka mahdollistaa meistin värähtelyn värähte-lyenergiaa kuluttamatta.

Kuviot 18a ja 18b esittävät meistiä 111, joka on 30 tuettu aerostaattisesti koteloon 112, jossa on putkimai nen sivuseinämä 113 ja pohjaseinämä 114. Sivuseinämä 113 : rajaa meistin 111 lieriöseinämän kanssa renkaan muotoisen syvennyksen, johon syötetään puristettua ilmaa säteistuen muodostamiseksi.

35 22 95544

Meistin 111 pohja ja pohjaseinämän 114 syvennykset rajaavat syvennyksen, johon syötetään paineilmaa meistin tukemiseksi työkuormitusta vastaan.

Kuviosta 14b nähdään, että kotelon sivuseinämä 113 5 on leikattu pois, jolloin on saatu tila muuttimen torvelle 115, niin että saadaan aikaan toimintayhteys meistin kanssa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös toista muutinta 115.

Vaikka keksintöä onkin selostettu edellä aerosoleja virvoitusjuomatölkkiin viittaamalla, sitä voidaan so-10 veltaa kaikkiin putken muotoisiin tuotteisiin, jotka on tehty taipuisasta metallista, esimerkiksi kasteluputkiin ja sadevesilaitteisiin, joiden halkaisijaa on myös pienennettävä toisesta päästä.

Kuvioissa 19a ja 19b esitetty laite, joka on tar-15 koitettu muuttamaan lieriön muotoinen kaula 66 ulospäin suuntautuvaksi palteeksi, käsittää meistin 120, jossa on renkaan muotoinen ura 121, joka rajaa palteen ulkopinnan, karaosan 122, joka tukee ja muuttaa lieriökaulan renkaan muotoiseksi uraksi, ja laitteen meistin panemiseksi väräh-20 telemaan kaulan akseliin nähden yhdensuuntaisesti kuviossa 19b nuolen "A" esittämällä tavalla. Poikkileikkaukseltaan kaareva palle kehittyy progressiivisesti, kun kaula pakotetaan uraan kuvion 19b havainnollistamalla tavalla.

Kuvion 19a mukainen meisti on tuettu torveen 123, 25 joka on aksiaalisesti samassa linjassa muuttimen 124 kanssa ja yhdistetty siihen toiminnallisesti, muuttimen 124 ollessa mieluimmin pietsosähköinen ja pystyessä muodostamaan ensimmäisen ylivärähtelymuodon, jonka taajuus on 18 -25 kHz, suositettavan arvon ollessa kuitenkin 20 - 22 kHz. 30 Torvi 123 ja sen tukilevy 125 on kiinnitetty tangoilla 126 levyyn 127, joka on puolestaan tuettu pylväillä 128, jotka • menevät niiden läpi ja tukevat niiden päällä liukuvan ris- tipään 129.

Ristipää 129 tukee tvöntölevyä 130 ja karaa 122, 35 joka liikkuu ristipään 129 ja työntölevyn 130 läpi ja sii- 11 23 9 5 5 4 4 rtää tölkkirungon 131 aksiaalisesta samaan linjaan meistin 120 ja työntölevyn 130 akselin kanssa. Taivutustoiminnon aikana tölkin 131 olakeosa 67 on tuettu karan 122 olake-osaan ja siirtyy eteenpäin, niin että kaulaosa 66 työntyy 5 meistin 120 renkaan muotoiseen uraan, kuten kuviossa 19b esitetään suurennettuna. Meisti värähtelee akselin suunnassa 20 - 22 kHz:n taajuudella. Työntölevyn 130 ja karan 122 siirtyessä jatkuvasti eteenpäin kaula taipuu täydellisesti ulospäin suuntautuvaksi palteeksi kuvion 19a esittä-10 mällä tavalla.

Oletetaan, että ultraäänivärähtelyn soveltaminen taivutusmeistiin vähentää kitkavoimia, niin että meistiä, joka on profiloitu kuvion 6 mukaisella laitteella valmistettua kaulaa varten, voidaan käyttää tarvittaessa muodos-15 tamaan kuvion le mukainen, sisäänpäin suuntautuva palle.

Claims (16)

24 95544

1. Menetelmä putkimaisen rungon päätyosan poikkileikkauksen pienentämiseksi haluttuun muotoon, jossa mene-5 telmässä käytetään ulkomeistiä (20), jossa on suppeneva työpinta (21), jonka muoto vastaa halutun muodon ulkopuolta, ja tappia (22), jossa on työpinta (23), jolloin tappi (22) sijoitetaan meistiin (20) näiden välisen kulkuvälin määrittämiseksi, putkimaisen rungon (14) päätyosa sovite-10 taan kulkukanavaan ja meisti (20) saatetaan samanaikaisesti värähtelemään säteittäisesti ultraäänitaajuudella päätyosan muuttaessa muotoaan progressiivisesti, tunnettu siitä, että tapin (22) työpinta vastaa muodoltaan halutun muodon sisäpuolta oleellisesti pitkin halutun 15 muodon koko pituutta ja että kulkuvälillä on haluttu muoto ja säteittäinen leveys, joka oleellisesti vastaa putkimaisen rungon vahvuutta siten, että putkimaisen rungon pääty-osa progressiivisesti muuttaa muotoaan kulkuvälin muodon mukaiseksi. .20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että putkimainen runko (14) on tölkki-runko, jossa on pohjaseinämä ja sivuseinämä, jotka on vedetty tai suulakepuristettu metalliaihiosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-25 n e t t u siitä, että putkimainen runko (14) on lieriö, • joka on valmistettu hitsaamalla suorakaiteen muotoisen metallilevyaihion vastakkaiset reunat.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että meisti (20) 30 pidetään aksiaalisesti samassa linjassa tapin (22) kanssa tuen (28) avulla, joka on solmukohdassa, jolloin se vastustaa kulkuväliin tulevan rungon työntövoimaa.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuki (28) on 35 putkimainen ja tuettu keskikohdalta pituuttaan. 25 95544

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että meistin (20) värähtelytaajuus on 15-40 kHz.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, t u n-5 n e t t u siitä, että värähtelytaajuus on 20 - 30 kHz.

8. Menetelmä tölkkirungon valmistamiseksi, jossa menetelmässä tölkkirunkoon muodostetaan kaulamainen komponentti jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukaisesti, tunnettu siitä, että tölkkirunkoa tuetaan karaan 10 (122) ja siirretään taivutusmeistiä (120) päin, jossa on rengasmainen taivutusura (121) siten, että komponentin kaulaosaa progressiivisesti taivutetaan sillä aikaa, kun meisti saatetaan ultraäänivärähtelyn alaiseksi.

9. Laite putkimaisen rungon päätyosan poikkileik-15 kauksen pienentämiseksi haluttuun muotoon, joka laite käsittää ulkomeistin (20), jossa on suppeneva työpinta (21), jonka muoto vastaa valmistettavan halutun muodon ulkopuolta, tapin (22), jossa on työpinta (23), välineet tapin (22) pitämiseksi aksiaalisesti suunnattuna meistiin (20) ·· 20 nähden tapin (22) ja meistin (20) keskinäisen liikkeen aikana tapin (22) keskiöimiseksi meistiin (20) näiden välisen kulkuvälin määrittämiseksi, välineet (24) putkimainen rungon päätyosan sovittamiseksi tapin ja meistin väliseen kulkuväliin, ja välineet (25, 26) meistin (20) saat-25 tamiseksi värähtelemään säteittäisesti ultraäänitaajuudel-• la päätyosan muuttaessa muotoaan progressiivisesti, tun nettu siitä, että tapin (22) työpinta (23) vastaa muodoltaan halutun muodon sisäpuolta oleellisesti pitkin halutun muodon koko pituutta ja että kulkuvälin muoto ja 30 välileveys oleellisesti vastaa halutun muodon muotoa ja vahvuutta siten, että päätyosa progressiivisesti pienenee kulkuvälin muodon mukaiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että suppeneva työpinta (21) käsittää 35 ensimmäisen rengaspinnan, joka omaa kanavan poikkileik- 26 9 5 5 4 4 kauksen, joka johtaa käänneosaan, joka liittyy pääasiassa lieriön muotoiseen osaan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että tapissa (22) on työpinta (23), jon- 5 ka muoto vastaa meistin (20) suppenevaa työpintaa (21) ja rajaa siihen keskiöitynä meistin työpinnan kanssa kulkuvä-lin, jonka leveys kasvaa progressiivisesti sen koko pituudelta leveyteen, joka on suurempi kuin putkimaisen rungon (14) vahvuus, vahvemman kohdan sijoittamiseksi juuri muo-10 dostettuun kaulaan.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että meisti (20) pysyy aksiaalisesta suunnattuna tappiin (22) nähden säädetyn tuki-laitteen (28) avulla, jota pidetään tietyssä solmukohdas- 15 sa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukilaite (28) on putkimainen ja tuettu keskikohdalta pituuttaan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, t u n-•'20 n e t t u siitä, että tukilaite (28) käsittää lukuisia tankoja, jolloin kukin tanko on tuettu keskikohdalta pituuttaan.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukilaitteessa on neste, esimerkik- 25 si paineilma tai öljy, joka on sovitettu koteloon.

: 16. Jonkin patenttivaatimuksen 9-15 mukainen lai te, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välineet putkimaisen rungon sylinterimäisen kaulan muodon muuttamiseksi ulospäin suunnatuksi taivutukseksi, jotka 30 välineet käsittävät meistin (120), jossa on rengasmainen ura (121), joka omaa kaarevan poikkileikkauksen, karan (122), joka on sovitettu tukemaan ja siirtämään sylinteri-mäistä kaulaa rengasmaiseen uraan (121), ja välineet (123, 124) meistin (120) saattamiseksi värähtelemään ultraääni-35 taajuudella yhdensuuntaisesti kaulan aksiaaliseen suuntaan nähden. 95544