FI95206B - Laite ja menetelmä terveydenhuollossa syntyvien ongelmajätteiden käsittelemiseksi - Google Patents

Description

, 95206

Laite ja menetelmä terveydenhuollossa syntyvien ongelmajätteiden käsittelemiseksi

Keksinnön kohteena on laite ja menetelmä terveyden-5 huollossa syntyvien ongelmajätteiden käsittelemiseksi patenttivaatimuksen 1 ja 23 johdannon mukaisesti.

Sairaaloissa, lääkelaboratorioissa, lääkäreiden vastaanotoilla ja muissa terveydenhuollon laitoksissa syntyy päivittäin suuret määrät mahdollisesti tartuntaa ai-10 heuttavaa jätettä, kuten esimerkiksi kertakäyttömateriaa-lia, ruiskeita ja kanyyleja, sekä tartuntaa aiheuttavaa jätettä, kuten esimerkiksi bakteerien, virusten tai home-sienen mikrobisesti saastuttamaa jätettä. Nämä terveydenhuollossa syntyvät ongelmajätteet edellyttävät varastoin-15 nissa ja kuljetuksessa erityisiä tartuntojen torjuntatoimenpiteitä.

Jätehuoltotoimenpiteenä tunnetaan näiden ongelmajätteiden kerääminen tiiviisti suljettaviin kertakäyttö-säiliöihin, jotka lopuksi poltetaan erityislaitoksissa.

20 Henkilökunnan tartuntavaara ja riski jätteen kuljetuksessa polttolaitokseen maanteitä pitkin ovat kuitenkin suuret. Lisäksi ongelmajätteen polttokustannukset ovat moninkertaiset verrattuna kotitalousjätteiden polttokustannuk-siin.

. 25 Toinen tunnettu jätteenpoistomenetelmä on tartuntaa ' aiheuttavien jätteiden desinfiointi ja täten niiden käsit tely kotitalousjätteiden tyyppiseksi jätteeksi, joka voidaan kuljettaa pois ja hävittää normaalin kotitalousjätteen tapaan tai joka lajittelun jälkeen voidaan ohjata 30 uudelleenkierrätykseen.

• Julkaisusta DE-OS 33 17 300 tunnetaan tätä varten säiliö erityisten sairaalajätteiden kokoamiseksi, joka täytön ja desinfiointiaineen lisäämisen jälkeen voidaan joko asettaa mikroaaltokammioon tai se voi olla itse va-35 rustettu mikroaaltolähettimellä, jolloin ongelmajäte de- , 95206 sinfioituu mikro-organismien lämpökemiallisen tuhoutumisen avulla. Tämän säiliön avulla voidaan käsitellä ongelmajätettä pieninä määrinä annoksittain, jolloin valmistelevat jätteenpoistovaiheet kuten ongelmajätteen murskaaminen, 5 eivät takaa riittävää tartuntojen ehkäisyä. Sitä paitsi ympäristöhygienian ja desinfiointiaineiden myrkyllisyyden kannalta katsoen tämän tyyppisiä kemiallisia menetelmiä voidaan käyttää vain rajoitetusti.

Julkaisusta DE-PS 35 05 570 tunnetaan laite tartun-10 taa aiheuttavan jätteen käsittelemiseksi mikroaaltojen avulla, jossa tartuntaa aiheuttavan jätteen desinfiointi tapahtuu jatkuvatoimisessa jätteenpoistolaitoksessa, jotta tartuntoja aiheuttavien itiöiden, bakteerien jne. vapautumisen aiheuttama tartuntavaara saadaan pidettyä mahdolli-15 simman pienenä. Tällainen kompakti poistolaitos käsittää sulkukammion, siihen sijoitetun suihkulaitteen jätteen kostuttamiseksi vedellä sekä mahdollisesti lisätyn desinfiointiaineen, jätteen murskaajan sekä mikroaaltokammion. Mikroaaltokammio on ainakin osittain muodostettu mikroaal-20 toja läpäiseväksi läpikulkuputkeksi, jota pitkin on sijoitettu useita vierekkäisiä mikroaaltolähettimiä. Kuljetin-laitteen avulla murskattu ja kostutettu jäte kuljetetaan mikroaaltokammion läpi, jolloin mikroaaltosäteily aiheuttaa jätteen kuumenemisen voimakkaasti. Jätteen viipymis-, 25 aikaa mikroaaltokammiossa ohjataan lämpötilan avulla, jol loin materiaalista riippuen täytyy saavuttaa noin 135 °C:een tai enemmän, korkeintaan 200 °C:een lämpötila. Tällöin jätteen viipymisaika mikroaaltokammiossa on joitakin minuutteja. Tällainen jätteenpoistolaitos ei ole ta-30 loudellisesti kannattavilla läpikulkuajoilla johtanut täysin luotettavaan desinfiointiin, mikä on lisännyt desinfiointiaineen käyttöä.

Keksinnön tehtävänä on täten aikaansaada mainitun tyyppinen laite ja menetelmä, joiden avulla on mahdollista 35 turvallisesti ja luotettavasti hävittää terveydenhuollossa 3 95206 syntyvät ongelmajätteet taloudellisella ja ympäristöystävällisellä tavalla.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 ja 23 tunnusmerkkiosien mukaisesti.

5 Täten aikaansaadaan laite ja menetelmä terveyden huollossa syntyvien ongelmajätteiden käsittelemiseksi, jotka tekevät mahdolliseksi pienentää itiöiden määrää lämmöllä tapahtuvan inaktivoinnin avulla. Murskatun, kostean jätteen nopea kuumennus mikroaaltokammiossa ja jätteen 10 lämpötilan säilyttäminen vähintään valittavissa olevassa vähimmäislämpötilassa tietyn vähimmäisajan verran tekevät mahdolliseksi käsittelyn sopeuttamisen alkuhetkellä vallitsevaan itiöiden lukumäärään ja niiden lajeihin, jotta kostean kuumuuden vaikutuksesta tapahtuu ainakin osittain 15 valkuaisaineiden ja nukleiinihappojen denaturoituminen bakteereissa, sienissä ja viruksissa. Tämä vaurioituminen on peruuttamatonta ja johtaa kasvu- ja lisääntymistoimintojen loppumiseen varmasti. Täten saavutetaan puhtaasti lämmöllä tapahtuvan desinfioinnin avulla kohdistettu, 20 osittainen itiöiden hävitys tai inaktivointi ja samalla sairaudenaiheuttajien eliminointi, jotka ovat pesiytyneet jätehiukkasten sisään tai niiden pinnalle. Tartuntaa aiheuttava jäte puhdistuu nopeasti ja suurella teholla, jolloin apuna käytetään kostean ilman suurempaa lämpösisäl-25 töä.

>

Laite voidaan asentaa paikalleen tai sitä voidaan käyttää liikkuvana. Terveydenhuollon alueilla, joiden sairaaloiden ja muiden laitosten kertyvän jätteen määrä on pieni, laite voidaan sijoittaa ajoneuvon päällysrakenteek- 30 si konttiin, jolloin auto säännöllisin väliajoin kiertää • sairaaloiden jätteenkeräyspisteet. Käytettäessä tätä ha jautettua jätehuoltojärjestelmää saadaan ongelmajätteet hävitettyä ympäristöä säästävästi ja edullisesti. Näin vältytään myös tartuntaa aiheuttavan jätteen kuljettami-35 seita teitä pitkin sekä tästä johtuvalta tartuntavaaralta.

4 95206

Koska kertakäyttösäiliöitä ei enää tarvita, pienenee jätteen tilavuus huomattavasti, jolloin myös jätteenpoiston kustannuksen pienenevät.

Mikroaaltokammiossa kostea tai kostutettu rakeis-5 tettu jäte lämmitetään mikroaaltojen välityksellä suoraan, jolloin päästään tämän granulaatin nopeaan kuumenemiseen aina veden kiehumispisteeseen saakka. Tähän liittyvä höyrynmuodostus ja höyryn läpivirtaus lisäävät kuumennusta epäsuoran kuumennuksen kautta. Etenkin huonon 10 lämmönjohtokyvyn omaavan jäteaineen, kuten esim. muovien, kohdalla saavutetaan näin oleellisesti nopeampi ja taloudellisempi jätteen kuumennus. Tietyn kerrospaksuuden poikkileikkausta kohti tapahtuvan tasaisen lämpötilan jakautumisen parantamiseksi kuljetinlaite voi olla muodostettu 15 mikroaaltokenttäjakajaksi metallisen, poimuttoman kulje- tinkierukan muodossa. Tämä kuljetinkierukka el ainoastaan aikaansaa kuumennettavan jätteen sekoittumista läpikohtai-sin, vaan se aiheuttaa myös moninkertaisia heijastuksia siten, että yksittäiset kuumennuserot tasaantuvat suoran 20 ja epäsuoran kuumennuksen ansiosta. Mikroaaltojen heijastuminen mikroaaltokammion seinämistä saavutetaan muodostamalla kammio metalliseksi U-kaukaloksi. Parempi sekoittuminen voidaan lisäksi saavuttaa kallistamalla mikroaal-tokammiota sekä tästä aiheutuvan rakeistetun jätteen ta-25 kaisinputoamisen ansiosta. Lämpöhäviöiden välttämiseksi mikroaaltokammio voidaan vielä lämpöeristää, ja siinä voi mahdollisesti olla apulämmitys.

Kun tiheää mikroaaltokenttäjakautumista ensimmäisessä käsittelyvaiheessa käytetään nopeaan kuumennukseen, 30 säilytetään toisessa vaiheessa vaikutuslämpötila tai -alue patogeenisten itiöiden täydelliseksi poistamiseksi. Vähimmäislämpötilan ylläpitämiseksi lämpötilanpitokammio on edullisesti peitetty lämmityslaitteella. Jätteen liikkuminen lämpötilanpitokammion läpi valittavan vaikutusajan 35 kuluessa voidaan aikaansaada joko pakottamalla kuljetin-laitteen avulla tai painovoiman vaikutuksesta.

5 95206

Laite voi käsittää puoli- tai täysautomaattista toimintaa varten ohjelmoitavan keskusohjausyksikön, jonka avulla voidaan valvoa ja ohjata kolmea aluetta syöttö ja murskaus, kuumennus ja lämpötilan säilyttäminen, ja jonka 5 ansiosta toimintatapa voidaan sovittaa tilanteen mukaan hävitettävän ongelmajätteen laatuun ja määrään.

Muita keksinnön tulkintoja esitellään seuraavassa selityksessä ja alivaatimuksissa.

Keksintöä tarkastellaan seuraavassa lähemmin liit-10 teenä olevien piirustusten esittämien suoritusmuotoesi-merkkien perusteella.

Kuvio 1 on läpileikkaus pituussuunnassa laitteen ensimmäisestä suoritusmuotoesimerkistä terveydenhuollossa syntyvien ongelmajätteiden käsittelemiseksi, 15 kuviot 2a ja 2b esittävät kumpikin puolet kuvan 1 mukaisen laitteen mikroaaltokammion poikkileikkauksesta, kuvio 3 on lohkokaavio kuvan 1 mukaisen laitteen toimintayksiköistä, kuvio 4 on läpileikkaus pituussuunnassa syöttö- ja 20 murskausalueesta toisen suoritusmuodon mukaisesti, kuvio 5 on läpileikkaus pituussuunnassa laitteen toisesta suoritusmuotoesimerkistä ongelmajätteiden käsittelemiseksi, kuvio 6 on läpileikkaus pituussuunnassa laitteen . 25 kolmannesta suoritusmuotoesimerkistä ongelmajätteiden kä- sittelemiseksi, ja kuvio 7 on läpileikkaus pituussuunnassa laitteen liikkuvasta suoritusmuodosta ongelmajätteiden käsittelemiseksi .

30 Kuvio 1 esittää ensimmäistä suoritusmuotoesimerkkiä laitteesta terveydenhuollossa syntyvien ongelmajätteiden käsittelemiseksi kontissa 1, jossa syöttöosa, käsittelyosa ja poiskuljetusosa yhdistyvät yhtenäiseksi jätteenpoisto-laitokseksi.

6 95206

Syöttöosa käsittää käsiteltävien jätekappaleiden vastaanottamista varten ensiksi täyttötilan 3, joka on muodostettu suppiloksi ja joka kannen 4 välityksellä voidaan sulkea nestetiiviiksi. Kannen 4 avaaminen ja sulke-5 minen tapahtuu hydraulisen sylinterin 5 välityksellä, jonka avulla kansi 4 on kiinnitetty kontin 1 kattoon. Täyttö-tilan 3 sisälle on sijoitettu kääntösiiveksi 6 muodostettu työntölaite, joka esimurskaa jätteen 2 ja johtaa sen jät-teenpilkkojalle 7. Kääntösiipeä 6 käyttää käyttömoottori.

10 Täyttötilan 3 sivuseinämissä 10 sijaitsee yksi tai useampia imulaitteen 9 imurakoja 8, jotka muodostavat imuhar-son, joka imee pois kantta 4 avattaessa mahdollisesti ylöspäin pyrkivät ilmaitiöt. Yleensä suodatinlaite 8 pysyy toiminnassa myös kannen 4 ollessa avattuna, jotta itiöitä 15 ei pääse poistumaan täyttötilasta 3. Suodatinlaite 9 käsittää edullisesti esisuodattimen ja suurteholeijusuodat-timen. Kannella 4 varustettu suppilo ja imulaite 9 antavat täyttötilalle 3 tehtävän toimia jätesulkuna. Lisäksi sivu-seinämiin 10 on upotettu injektioliitin 11 sekä siihen 20 kuuluva venttiili, jotta laitteiston seisoessa, vuoron päättyessä sekä korjaus- ja huoltotöiden aikana jätteen-poistolaitokseen voidaan puhdistusta varten johtaa kuuma-höyryä .

Jotta itiöt eivät kasaannu sivuseinämiin 10, voi-. 25 daan näitä pintalämmittää käyttämällä apukuumennusta. Si- vuseinämät 10 kuumennetaan yli 100 °C:een lämpötilaan, edullisesti 105 °C:een ja 140 °C:een väliseen lämpötilaan.

Jätekappaleiden 2 panostus voi tapahtua käsin tai automaattisesti nosto- ja kippilaitteen 12 avulla jätteet 30 vastaanottavaan jätesäiliöön 13, josta jätteet tyhjennetään täyttötilaan 3. Nosto- ja kippilaite 12 voidaan tätä tarkoitusta varten sijoittaa kontin 1 peräpuolelle, jossa se liikuttaa yhtä tai useampaa jätesäiliötä 13 kussakin panostustapahtumassa nuolen suuntaan. Jätesäiliöt 13 vaih-35 televat tilavuudeltaan edullisesti 120 l:n ja 1100 l:n 7 95206 välillä. Nosto- ja kippilaitetta 12 käyttää hydraulinen laite 14. Nosto- ja kippilaitteeseen 12 voidaan yhdistää punnituslaite, joka määrittää jätesäiliön 13 painon ja mahdollisesti myös tallentaa sen elektronisesti.

5 Syöttöosaan myös kuuluva jätteenmurskain 7 koostuu kaksi vastakkaiseen suuntaan liikkuvaa veitsiakselia käsittävästä leikkauslaitteesta, jolloin veitsiakseleihin on työnnetty kiinni leikkaavat kappaleet ja tarttuimet. Leik-kaavat kappaleet on muotoiltu siten, että kääntösiiven 6 10 avulla syötetty jätemateriaali rakeistuu. Samanaikaisesti jäte sekoittuu perusteellisesti. Jätteenmurskainta 7 käyttää ohjelmoitava sähkömoottori.

Käsittelyosa koostuu mikroaaltokammiosta 16 ja läm-pötilanpitokammiosta 17. Yhteydestä syöttöosan ja käsitte-15 lyosan välillä huolehtii siirtosuppilo 18, joka on kiinnitetty irrotettavasii jätteenmurskaimen 7 poistoaukkoon ja mikroaaltokammion 16 tuloaukkoon. Siirtosuppilo 18 liitetään edullisesti laipoilla. Siirtosuppiloon 18 on asennettu suihkupää 19, joka on liitetty pumpulla varustettuun 20 vesisäiliöön 20 mutta joka voidaan liittää myös ulkoiseen vesiverkkoon. Suihkulaitteen tehtävänä on ruiskuttaa vettä kohdistetusti jätteenmurskaimen 7 tuottaman rakeistetun jätteen kostuttamiseksi tasaisesti jälkikäsittelyä varten. Veden tulon käynnistäminen ja lopettaminen tapahtuu edul-25 lisesti magneettiventtiilien välityksellä. Suihkutusaikaa ja taukoaikaa voidaan vaihdella riippuen jätteen kosteus-asteesta tahdistimen välityksellä.

Siirtosuppiloa 18 käytetään rakeistetun tuotteen välivarastona, koska murskaimelta 7 tulee yleensä enemmän 30 rakeistettua jätettä kuin mitä mikroaaltokammio 16 voi vastaanottaa. Siirtosuppilon 18 täyttöasteen valvomiseksi on sen alkupään ja loppupään alueille sijoitettu täyttö-pinnan ilmaisin 21 matalinta ja korkeinta täyttöpintaa varten. Jätteenmurskaimen 7 sähkömoottoria ohjataan edul-35 lisesti siten, että täyttöpinta siirtosuppilossa 18 aina 8 95206 vaihtelee matalimman ja korkeimman täyttöpinnan välillä. Täyttöpinnan ilmaisimien 21 välityksellä voidaan siis säädellä murskaustapahtumaa. Lisäksi siirtosuppilo saattaa käsittää vielä toisen injektioliittimen 11 kuumahöyryn 5 johtamiseksi tyhjennetyn jätteenpoistolaitoksen puhdista mista varten. Näiden injektioliittimien 11 syöstämiseksi laite on varustettu höyrynkehittimellä 22.

Käsittelyosassa mikroaaltokammio 16 kuumentaa murskatun ja kostean, mahdollisesti kostutetun jätteen läpime-10 nomenetelmällä valittavalla murskatun jätteen kuljetusno- peudella ja kerrospaksuudella. Mikroaaltokammio 16 koostuu kanavan muotoisesta läpikulkukammiosta 23, johon on sijoitettu kuljetinlaite 24. Pitkin läpikulkukammiota 23 sijaitsee onttojohtojärjestelmällä varustettu mikroaalto-15 lähetinkeskus, tai pitkin suojusta on sijoitettu useita mikroaaltolähettimiä 25 aivan toistensa viereen. Mikroaal-tosäteilyn ohjaamista varten läpikulkukammiossa 23 on tu-loaukkoja tai se koostuu näillä alueilla mikroaaltoja läpäisevästä materiaalista. Mikroaaltolähettimet 25 voidaan 20 sijoittaa läpikulkukammion 23 usealle sivulle. Mikroaaltojen vaikutuksesta läpikulkeva rakeistettu tuote kuumentuu sisäisen kuumentumisen ja höyrystyneen kosteuden ansiosta. Höyrystyvän kosteuden talteenottamiseksi läpikulkukammio 23 ja siihen kiinnitetyt mikroaaltolähettimet 25 muodosta-. 25 vat tiivistetyn käsittelytilan. Kuljetinlaitteena 24 voi daan käyttää esimerkiksi kuljetinkierukkaa, kuljetinhihnaa tai kuljetinjunttaa. Kuljetinlaite 24 saa rakeistetun jätteen siirtosuppilo-osat 18 ja kuljettaa jätteen säädettävällä nopeudella mikroaaltokammion 16 poistoaukkoon 27.

30 Tasaista säteilytystä ja hyvää lämmönvaihtoa varten voidaan kuljetetun rakeistetun tuotteen sekoittumista paran- « taa asettamalla mikroaaltokammiolle 16 tietty nousukorkeus. Koska mikroaaltokammio on aina vain osittain täynnä, edullisesti 2/3, osa rakeistetusta jätteestä putoaa aina 35 takaisin. Edullinen kallistuskulma on 10e:een ja 50°:een välillä.

9 95206

Kuviot 2a ja 2b esittävät yksittäin mikroaaltokam-mion 16 rakennetta. Läpikulkukammio 23 on muodostettu U:n muotoiseksi kaukaloksi ja kuljetinlaite 24 koostuu avoi-mesta poimuttomasta kuljetinkierukasta, joka pyörii U:n 5 muotoisessa kaukalossa. Kaukalo ja kuljetinkierukka on valmistettu metallista, edullisesti jaloteräksestä, minkä lisäksi laite on varustettu pehmeämmästä materiaalista valmistetuilla kuluvilla kiskoilla, joiden päällä kuljetinkierukka kulkee. Kaukalo 23 suljetaan nestetiiviisti 10 kaukalokannen 29 avulla, jonka päälle mikroaaltolähettimet 25 on kiinnitetty. Mikroaaltolähettimien 25 alueella kaukalokannen 29 peittämistehtävän voivat hoitaa myös mikroaaltolähettimet 25 yhdessä niihin liitetyn johtojärjestelmän kanssa, kuten myöhemmin vielä selvitetään. Kaukalon 15 mitat suunnitellaan mikroaaltokammiossa 16 halutun kerrospaksuuden, läpi kulkevan määrän ja läpikulkunopeuden mukaan. Akselin puuttumisen ansiosta kuljetinkierukassa on suuri vapaa poikkileikkaus, mikä vähentää tukkeutumis- ja muodostusvaaran minimiin. Lisäksi kuljetinkierukka toimii 20 ohjattujen mikroaaltojen kolmiulotteisena kenttäjakajana, jolloin mikroaaltosäteily tavoittaa käsiteltävän materiaalin paremmin. Kuljetinkierukkaa käytetään moottorilla 30, jonka kierrosluku on ohjattavissa.

Kuumennus mikroaaltokammiossa 16 aikaansaadaan kah-.· 25 den erilaisen, materiaalin läpikulun aikana tapahtuvan, lämmönsyötön avulla. Ensimmäinen lämmönsyöttö tapahtuu mikroaaltolähettimien 25 välityksellä, joista 12 on tässä järjestetty rinnakkain, mutta joiden lukumäärä tehon mukaan voi vaihdella l:n ja 20:n välillä. Yksittäisten mik-30 roaaltolähettimien 25 tuottama mikroaaltoenergia johdetaan . aina onttojohdon 31 ja ohjauslaatan 32, jotka muodostavat resonanssikammion, kautta mikroaaltokammion 16 käsittely-tilaan 34. Ohjauslaatat 32 on kiinnitetty kaukaloon 23 irrotettavien kiinnitysvälineiden 35 avulla. Resonanssi-35 kammiot 33 on tiheän mikroaaltokenttäjakautumisen saavut- ίο 95206 tamiseksi järjestetty aivan toistensa viereen. Jätehiuk-kasten ja kosteuden tunkeutumista onttojohtoon 31 ja reso-nanssikammioon 33 vastaan on käsittelytila 34 yläpuoleltaan peitetty mikroaaltoja läpäisevästä materiaalista, 5 esim. polytetrafluorietyleenistä (PTFE) valmistetuilla levyillä 36. Mikroaaltolähettimien 25 kytkentäaika on ohjattavissa. Sähkön syöttö voi tapahtua pistoliittimen 37 (ks. kuv. 1) kautta. Kytkentäajat valitaan niin, että mikroaallot kuumentavat rakeistetun tuotteen valittavaan vä-10 himmäislämpötilaan tai sen yli toivotun lämpökäsittelyn, esimerkiksi desinfioinnin, suorittamiseksi. Kuumennuksen varmistamiseksi ainakin vähimmäislämpötilaan tapahtuu kul-jetusnopeuden ja täyttöpintojen sopeutuminen automaattisesti .

15 Toisen lämmönsyötön tehtävänä on tukea mikroaal loilla aikaansaatua kuumennusta. Tätä varten kaukalon 23 ympäröi lämmityslaite. Kuvan 2a mukaisesti tämä lämmitys-laite koostuu sähköisistä kuumennuskierukoista 40, jotka edullisesti on sijoitettu suoraan kaukalon 23 seinämään.

20 Kuvan 2b mukaisesti lämmityslaite koostuu kaksiseinäisestä osavaipasta 38 lämmönkanninainetta varten, kuten esim. lämpö-öljyä tai kuumahöyryä varten, osavaipan sijaitessa myös edullisesti suoraan kaukalon 23 seinämässä. Molempiin tulkintoihin on lopuksi asennettu lämpöeristys 39, joka on . 25 ulkopuolelta suojattu peitekerroksella 41. Tämä toinen lämmönsyöttö saattaa koostua eri kuumennuspiireistä, jotta yksittäisille mikroaaltokammion 16 alueille voidaan johtaa kohdistettu, jatkuva lämpömäärä. Saavutettu rakeistetun jätteen lämpötila mitataan lämpötilanpitokammion 17 tulo-30 aukon 43 alueella mittailmaisimen 42 välityksellä. Kostean aineen lämpödesinfioinnissa vähimmäislämpötila on yli 95 °C, edullisesti 98 - 102 eC.

Mikroaaltokammion 16 poistoaukko 27 on liitetty lämmönpitokammion 17 tuloaukkoon 43. Lämpötilanpitokammio 35 17 koostuu kanavan muotoisesta läpikulkukammiosta 44, jos- il 95206 sa rakeistetun jätteen lämpötilaprosessi tapahtuu läpime-nomenetelmällä. Mikroaaltokammion 16 kuljetuslaitteen 24 paikalle kuljettaman kuumennetun rakeistetun jätteen vastaanottaa kuljetuslaite 45, joka valittavan vähimmäisajan 5 kuluessa kuljettaa jätteen lämpötilanpitokammion 17 läpi. Tänä aikana jätteen lämpötila säilytetään vähintään vähimmäislämpötilassa. Kuvan 1 mukaisesti läpikulkukammiota 44 peittää ulkopuolelta lämmityslaite 46, joka on muodostettu esimerkiksi mikroaaltokammion 16 lämmityslaitteen mukai-10 sesti. Lämmityslaitteen 46 tuoma lämpö estää jätteen jäähtymisen, jolloin mikroaaltokammion 16 tuottama lämpötila voidaan säilyttää. Lämpötilanpitokammion 17 tuloaukon 43 ja poistoaukon 48 välille voidaan mahdollisesti säätää lämpötilataso, jolloin tulo- ja poistolämpötilojen on ol-15 tava vähintään käsittelyprosessia varten tarvittavan vä himmäislämpötilan suuruisia. Käsittelyprosessin valvomiseksi mitataan ja dokumentoidaan sisääntulolämpötila mit-tailmaisimen 42 välityksellä ja jätteen poistumislämpötila lämpötilanpitokammiossa 17 mittailmaisimen 47 välityksel-20 lä.

Kuljetuslaite 45 koostuu kuljetinkierukasta, joka voi mikroaaltokammion 16 kierukan mukaisesti olla myös muodostettu poimuttomaksi. Kuljetinkierukkaa 45 käytetään moottorilla 49, jonka kierrosluku on ohjattavissa. Sen 25 kierrosluku on sovitettu kuljetinkierukkaan 24 siten, et- ‘ tä mikroaaltojen avulla tapahtuvaa kuumennusta varten aluksi löyhä rakeinen jäte tiivistyy, mikä parantaa lämmön johtoa tässä käsittelyvaiheessa ja pienentää samalla lämpöhäviöitä. Läpikulkukammion 44 ja kuljetuslaitteen 45 30 materiaaleina käytetään metalleja, edullisesti jaloteräs tä. Kuitenkin myös muoveja tai keraamisia aineita voidaan « käyttää. Koska käsittelyprosessi päättyy lämpötilanpitokammion 17 poistoaukossa 48, voi tähän kiinnittyvä pois-kuljetusosa koostua pelkästään poisheittoaukosta tai kuvan 35 1 osoittamalla tavalla kontista 1 sivulle heilautettavasta 12 95206 poiskuljetuskierukasta 50, jota käytetään moottorin 51 välityksellä.

Kuvion 1 esittämä kontti 1 voidaan asettaa paikalleen tai kuvion 1 mukaisesti sijoittaa liikkuvaa käyttöä 5 varten auton perävaunuun 52. Tilan lämmitin 53 huolehtii riittävästä ympäristölämpötilasta.

Jätteenpoistolaitosta voidaan käyttää käsin tai puoli- tai täysautomaattisesti. Kaikki oleelliset säätö-suureet ja valvontatoiminnot on sisällytetty säätötieto-10 koneeseen 54. Säätötietokoneen 54 ytimen muodostaa muis-tiohjelmoitu ohjaus, joka sisältää käyttöohjelman kytkin-ja anturikyselyjä varten, moottori- ja lähetinohjauksen sekä näyttöjen valvonnan ja ohjauksen. Säätötietokoneeseen 54 liitetyt toimintoyksiköt on esitetty kuvion 3 lohko-15 kaaviossa syöttö- ja murskausaluetta, kuumennusaluetta ja poiskuljetusjärjestelmän käsittävää lämpötilanpitoaluetta varten. Toisiinsa vaikuttavat toimintoyksiköiden säätösuu-reet on merkitty nuolin varustetuin yhdysviivoin. Tällä toimenpiteellä varmistetaan, että lämpökäsittelyn, etenkin 20 desinfioinnin, kannalta ratkaisevat suureet vähimmäislämpötila ja pitoaika pystytään säilyttämään ja että poikkeamat jälkisäädetään automaattisesti.

Edellä kuvatun, terveydenhuollossa syntyvien ongelmajätteiden käsittelyä varten tarkoitetun, laitteen toi-; 25 mintatapaa selitetään seuraavassa esimerkinomaisten tek nisten tietojen valossa koskien ongelmajätteiden puhtaasti lämmön avulla tapahtuvaa desinfiointia.

Työstökapasiteetiltaan 100 - 300 kg/h olevan laitoksen käyttöönottoa varten kytketään ensiksi päälle kau-30 kalon ja suppiloiden lämmitykset. Kun ennalta annettu haluttu lämpötila on saavutettu, veden- ja ilmanpaine kunnossa ja syöttösulun kansi kiinni, voidaan laitos kytkeä päälle ottaen huomioon automaattikäytölle asetetut turvallisuusvaatimukset ja panostaa.

13 95206

Nosto- ja kippilaitteen 12 avulla, joka ohjaa myös kannen 4 aukkoa, jätteet heitetään avattuun suppiloon 3 tyhjennettävistä säiliöistä 13. Kannen 4 sulkeuduttua imu-laite pysähtyy. Lisäksi kääntösiivet 6 ja murskain 7 lai-5 tetaan käyntiin. Kääntösiipi 6 repii jätekappaleet ja johtaa ne kohdistetusti murskaimeen 7, joka rakeistaa ja sekoittaa jätteen. Rakeistettu jäte putoaa sitten välikauka-loon 18 automaattisen täyttöpintavalvonnan ja kohdistetun kostutuksen vallitessa. Täyttöpintavalvonta säätelee murs-10 kausprosessia siten, että välikaukalon 18 ollessa täynnä murskain 7 kytketään pois päältä, ja välikaukalon 18 ollessa tyhjä tätä seuraava prosessinkulku pysäytetään. Mikäli alempi täyttöpinnan valvontalaite 21 osoittaa jäte-rakeiden olemassaolon, kytkeytyvät mikroaaltokammion 16 ja 15 lämpötilanpitokammion 17 kuljetinkierukat sekä aikavii veellä myös mikroaaltolähettimet 25 automaattisesti päälle. Nyt alkaa lämpödesinfiointi. Rakeistetun jätteen kuumennus suoritetaan mikroaaltokammiossa teollisuuden käyttöä varten sallitulla mikroaaltotaajuudella 2450 MHz. Gra-20 nulaattia kuljetetaan määritellyllä kuljetusnopeudella mikroaaltokammion 16 läpi, jossa tapahtuu nopea, suora lämmöntuotto materiaalissa riippuen eristeominaisuuksista. Tätä vaikutusta vahvistaa vielä lisätty ja mikroaaltojen vaikutuksesta höyrystyvä vesi. Tätä höyrystystä ylläpide-,· 25 tään mikroaaltokammiossa 16, koska tulopuolelle syntyy luonnollinen sulku lämpötilanpitokammioon 17 johdetun gra-nulaatin avulla. Saavutettua rakeistetun jätteen lämpötilaa valvotaan. Alitettaessa vähimmäislämpötila, kuljetus-nopeutta lasketaan kunnes vähimmäislämpötila on jälleen 30 saavutettu. Kuljetinkierukan 24 kierrosluku on tällöin . sovitettu tavoiteltuun keskimääräiseen läpikulkutehoon (kg/h) ja saavutettavaksi tarkoitettuun vähimmäislämpötilaan.

Desinfioinnin loppuunsuorittava laiteryhmä on läm-35 pötilanpitokammio 17 pitojaksoineen. Tällä pitojaksolla 14 95206 rakeistetun jätteen lämpötilaa pidetään patogeenisten itiöiden tuhoamiseksi mikroaaltojen avulla saavutetussa yli 95 °C:een vähimmäislämpötilassa. Vähimmäisviipymisaika riippuu itiöiden lukumäärästä, niiden laadusta sekä täyt-5 tömäärästä. Pitoaikaa voidaan kohdistetusti sovittaa kul-jetinkierukan 45 nopeuden välityksellä. Vähimmäislämpötila voidaan todeta automaattisesti dokumentoitujen tulo- ja poistolämpötilojen avulla. Lämpötilahäviöt tasaantuvat apukuumennuksen avulla. Jos välisuppilo 18 on tyhjä, kyt-10 keytyvät ensiksi mikroaaltolähettimet 25 sekä näistä hieman jäljessä kuljetuslaitteet automaattisesti pois päältä. Käsitelty granulaatti heitetään poiskuljetusta varten ulos laitteesta. Työn päätyttyä laitos desinfioidaan höyryllä.

Keksinnön mukainen menetelmä raemuotoisten kappa-15 leiden jatkuvaksi lämpökäsittelemiseksi, etenkin desinfioimiseksi, sterilisoimiseksi tai säilömiseksi käsittää seuraavat kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa murskatut ja jo raemuotoiset kappaleet kuohkeutetaan jo tapahtuneen kostutuksen jälkeen vesipitoisella väliaineella ja 20 kuljetetaan mikroaaltokentän läpi koko kuljetetun kerrospaksuuden poikkileikkauksen sekoittuessa, jolloin aines sisäisen kuumenemisen johdosta kuumenee vähimmäislämpötilaan. Toisessa vaiheessa tällä tavoin kuumennetut kappaleet tiivistyvät ainakin hiukan ja niitä pidetään tietyn . 25 vähimmäisajan verran vähintään vähimmäislämpötilassa. Tä män vähimmäislämpötilan ylläpitämiseksi lämpöhäviöiden syntyessä voidaan suorittaa epäsuora kappaleiden kuumennus pitovaiheen aikana, jolloin vältytään vähimmäislämpötilan alitukselta. Tällä tavoin varmistetaan pienimmällä mahdol-30 lisella mikroaaltoenergian säteilyllä lämpökäsittelyyn tarvittava kuumennus, jota voidaan lisäksi käyttää myös käsittelyn seuraavissa vaiheissa, jolloin suuri taloudellisuus on taattu. Tällöin voidaan kappaleita pitää vähimmäislämpötilassa esimerkiksi niin kauan, kunnes ne ovat 35 kuivuneet. Mikäli käsittelyprosessissa olisi lisäksi suo- is 95206 siteltavaa käyttää desinfiointiaineita, on näiden lisääminen mahdollista ensimmäisen ja/tai toisen vaiheen aikana.

Kuvio 4 esittää toista syöttö- ja murskausalueen suoritusmuotoa, etenkin täyttötilan 3, joka on muodostettu 5 3-kammioiseksi suluksi. Täyttötila sisältää oleellisesti sylinterin muotoisen onton kappaleen 55, joka pohjan puolelta on varustettu suppilomaisella poisto-osalla 56. Keskelle onttoa kappaletta on sijoitettu sulkupyörä 57, josta ulkonee kolme aina 120°:n kulmassa toisiinsa nähden 10 sijaitsevaa sulkusiipeä 58. Sulkusiivet 58 jakavat onton kappaleen 55 kolmeen toisistaan erotettuun kammioon, jotka sulkupyörää 57 pyöritettäessä kulkevat vastapäivään nuolen suuntaisesti. Sulkukammiot kulkevat vuoron perään täyttö-aseman 59, siirtoaseman 60 sekä desinfiointiaseman 61 lä-15 pi. Seuraavassa selitetään kulku asemien 59, 60, 61 läpi yhden kammion osalta. Jos sulkupyörä 58 on kuvan 4 esittämässä asennossa, voidaan jätteet 2 kannen 4 avaamisen jälkeen täyttää täyttöasemassa olevaan kammioon. 120°:n käännöksellä tämä kammio jätteineen 2 kääntyy siirtoase-20 maan 60, jossa kääntösiipi 6 vaikuttaa, ja tapahtuu jätteiden siirto murskaimelle 7. Tyhjennetty kammio joutuu tämän jälkeen desinfiointiasemaan 61, joka on varustettu vähintään yhdellä suihkupäällä 62 desinfiointisumun aikaansaamiseksi ja joka voidaan imeä tyhjäksi imulaitteen 25 9 avulla kuvan 1 mukaisesti. Itiöistä vapautunut ensimmäi nen kammio siirtyy jälleen täyttöasemaan. Tähän kammioon nähden 120°:11a ja 240°:11a kierretyt kammiot läpikäyvät nämä asemat 59, 60, 61 aikaviiveellä, jolloin jatkuva panostus jätteillä 2 on mahdollista. Panostamista varten 30 avattu täyttötilan alue on siis aina itiötön.

Kuvio 5 esittää toista suoritusmuotoa laitteesta terveydenhuollossa syntyvien jätteiden käsittelyä varten. Lämpötilanpitokammio 17 on tässä muodostettu tilavuudeltaan suureksi yhtenäiseksi säiliöksi 63. Tämä säiliö 63 on 35 oleellisesti asetettu pystysuoraan asentoon, jotta laitok- ie 95206 sen käyttöönoton jälkeen mikroaaltokammiossa 16 kuumennettu rakeistettu jäte putoaa painovoiman vaikutuksesta säiliöön 63 ja täyttää sen. Sen estämiseksi, että säiliötä 63 ensimmäistä kertaa täytettäessä ei vielä poistu tarpeeksi 5 lämpökäsiteltyä ainesta, on säiliö 63 pohjan puolelta suljettu poistettavalla kannella 64. Säiliöön 63 joutunut granulaatti viipyy siinä vähimmäisajan verran vähintään vähimmäislämpötilan vallitessa. Halutusta lämpökäsittelystä, esim. desinfiointi, riippuen voidaan vähimmäislämpöti-10 laa ja vähimmäisaikaa säätää vastaavasti ja kontrolloida lämpötilan mitta-anturien 42, 47 välityksellä. Jatkuvaa toimintaa varten poistetaan säiliön 63 kansi 64 ensimmäisen täytön jälkeen. Mikroaaltokammion 16 kuljetuslaitteen lämpötilanpitokammioon luovuttama granulaatti aiheuttaa jo 15 säiliöön 63 täytetyn granulaatin joutumisen läpikulkuliik-keeseen. Säiliön 63 mitat voidaan sovittaa laitoksen lä-päisevyysmäärään. Säiliön 63 pohjaan liitetyn poiskulje-tuslaitteen 50 poikkileikkaus on pienempi kuin mikroaaltokammion 16 kuljetuskanavan poikkileikkaus, joten mikro-20 aaltokammiosta 16 siirtyy jatkuvasti enemmän rakeistettua jätettä säiliöön 63 kuin mitä tämä voi luovuttaa poiskul-jetuslaitteelle 50, jolloin aikaansaadaan granulaatin tiivistyminen säiliössä 63.

Toinen lämmönsyöttö mikroaaltokammiota 16 varten 25 sekä rakeistetun jätteen epäsuora kuumennus säiliössä 63 tapahtuvat laitoksessa kuvan 5 mukaisesti lämmönkanninai-neen välityksellä. Mikroaaltokammiossa 16 ja säiliössä 63 on tätä tarkoitusta varten kaksoisvaipat 65 kammioseinä-missä, joiden läpi lämmönkanninaine, esim. lämpö-öljy, 30 kuumahöyry, pumpataan varastosäiliöstä 68. Mikroaaltokammion 16 ja säiliön 63 kaksoisvaipat 65 on liitetty toisiinsa johtojen 69 välityksellä kierron muodostamiseksi lämmönkanninainetta varten, jolloin johdot on varustettu syöstöä ja ohjausta varten pumpulla 71 ja vähintään yhdel-35 lä venttiilillä 72. Tästä lämmönsiirtokierrosta voidaan 95206 17 syöttää myös täyttösuppilon 3 kuumennuslaitetta. Tällä tavoin saavutettua rakeistetun jätteen esikuumennusta vä-lisuppilossa 18 valvotaan lämpötila-antureiden 67 välityksellä. Muutoin laitos voi olla muodostettu kuvien 1-4 5 selitysten mukaisesti, minkä lisäksi se voi olla varustettu sähkölämmityksellä.

Kuvio 6 esittää kolmatta suoritusmuotoesimerkkiä laitteesta terveydenhuollossa syntyvien ongelmajätteiden käsittelemiseksi, jossa kostutettujen jätteiden mikroaal-10 tosäteilytyksessä syntyvä lämpö saadaan ainakin osittain takaisin. Tätä varten on mikroaaltokammion 16 poistoaukon 27 alueelle liitetty suljettava kiertoilmajohto 73, joka johtaa täyttötilaan 3. Kiertoilmajohtoon 73 asennetun pumpun 74 avulla voidaan mikroaaltokammion 16 kanavasta 23 15 imeä lämmintä ilmaa pois, joka johdetaan suppilon muotoiseen täyttötilaan 3. Muilta osin tämä laite ei eroa kuvion 1 laitteesta.

Kuvio 7 esittää liikkuvaa suoritusmuotoa laitteesta terveydenhuollossa syntyvien jätteiden käsittelemiseksi. 20 Kuten kuvion 1 kohdalla selitettiin, koostuu tämä laite syöttötilan 3, murskaimen 7 ja välisuppilon 18 käsittävästä syöttöosasta, mikroaaltokammion 16 sekä lämpötilanpito-kammion 17 käsittävästä käsittelyosasta sekä poiskuljetus-osasta, jolloin nämä toimintayksiköt on sijoitettu kont-25 tiin 1, joka muodostaa auton 75 päällysrakenteen. Piirus-: tuksen yksinkertaistamiseksi on siitä jätetty pois lämpö- tilanpitokammio sekä poiskuljetusosa. Lisäksi laite on varustettu kuvaa 5 varten selitetyllä lämmityslaitteella, joka toimii lämmönkanninöljyn kierron avulla. Lämmönkan-30 ninaineena käytetään tässä tapauksessa lämmönkanninöljyä. Johdot 69, joiden sisään on asennettu pumppu 71 ja venttiili 72, yhdistävät varastosäiliön 68 mikroaaltokammion 16 kanavan 23 ja suppilon 3 kaksiseinäisiin vaippoihin 65. Johtojen 70 välityksellä syötetään huoneenlämmityksen 53 35 lämmityslaitetta 76 (ks. kuv. 1). Varastosäiliöön varas- 18 95206 toidun lämmönkanninöljyn kuumentamiseksi laite on varustettu pakokaasulämmönvaihtimella 77, joka sijaitsee auton 75 pakoputken 78 ympärillä. Johdot 79 taas yhdistävät varastosäiliön 68 pakokaasulämmönvaihtimen 77 kanssa lämmön-5 kanninaineen kuumentamiseksi. Lämmönkanninöljyn kuumennuksen valvomiseksi ja varmistamiseksi varastosäiliöön 68 on liitetty paisunta-astia 80, varoventtiili 81 sekä manomet-ri 82. Auton polttomoottorin tuottamaa lämpöä voidaan siten käyttää terveydenhuollossa syntyvien ongelmajätteen 10 lämpökäsittelyyn siten, että laitteen kuumennus silloin kun ajetaan käyttökohteisiin ei aiheuta ylimääräisiä energiakustannuksia ja laitteen esikuumennus- ja seisokkiajat pystytään minimoimaan.

Claims (24)

1. Laite kostean, mahdollisesti kostutettavan, tartuntaa aiheuttavan jätteen käsittelemiseksi mikroaalloilla 5 ulospäin suljettavan rakenneyksikön muodossa, koostuen täyttötilan (3) ja murskaimen (6) käsittävästä syöttöosas-ta, ja tähän liitetystä käsittelyosasta käsittäen mikro-aaltokammion (16), johon on sijoitettu kuljetuslaite (24) jätteen kuljettamiseksi pitkin läpikulkusuuntaan vierek-10 käin sijoitettuja mikroaaltolähettimiä (25), tunnet -t u siitä, että käsittelyosa on muodostettu kaksivaiheiseksi käsittäen ensimmäisen läpikulkukammion, joka muodostuu mikroaaltokammiosta (16), jossa on läpikulkusuunnassa tiheä mikroaaltokenttäjakautuma jätteen kuumentamiseksi 15 valittavaan vähimmäislämpötilaan tai sen yli, ja toisen läpikulkukammion, joka on liitetty ensimmäisen läpikulku-kammion poistoaukkoon (27) ja joka on muodostettu lämpöti-lanpitokammioksi (17) jätteen säilyttämiseksi vähintään vähimmäislämpötilassa tietyn vähimmäisajan verran.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siltä, että lämpötilanpitokammio (17) käsittää lämmityslaitteen (46) jätteen kuumentamiseksi epäsuorasti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämmityslaite (46) voi toimia säh-25 köliä, lämpö-öljyllä tai kuumahöyryllä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanpitokammion (17) muodostaa kammiokanava (44), jossa sijaitsee kuljetinkie-rukka.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanpitokammio (17) φ koostuu varastointisäiliöstä (63), jonka poikkileikkaus on valittavissa vähimmäistäyttömäärää varten ja jonka pohjassa on poistoaukko jätteen poistumista varten painovoi-35 man vaikutuksesta. 20 95206

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin jätteen osittaiseksi tiivistymiseksi lämpötilanpitokammiossa (17) mikroaaltokam-mion (16) kammiokanavan (23) halkaisija on suurempi kuin 5 poiskuljetuslaitteen (50) kuljetuskanavan halkaisija.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilanpitokammio (17) on muodostettu poiskuljetuslaitteeksi.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, 10 tunnettu siitä, että mikroaaltokammio (16) on varustettu kammiokanavalla (23), jossa sijaitsee mikroaal-tokenttäjakajana toimiva kuljetuslaite (24).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljetuslaite (24) on muodostettu 15 poimuttomaksi metalliseksi, etenkin jaloteräksiseksi, kul- jetinkierukaksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mikroaaltokammio (16) koostuu metallisesta U:n muotoisesta kaukalosta, jonka 20 päälle voidaan asettaa kaukalon kansi (29), jonka päälle taas mikroaaltolähettimet (25) on kiinnitetty.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaukalo on erotettu mikroaaltolä-hettimistä (25) nestetiiviisti polytetrafluorietyleenistä 25 (PTFE) valmistetun levyn välityksellä.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaukalo on varustettu ulkopuolelle sijoitetulla lämmityslaitteella kaukalon seinämien kuumentamiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tun nettu siitä, että lämmityslaite on muodostettu kak-soisvaipasta (38) lämmönkanninainetta varten tai sähköisistä kuumennuselementeistä (40) ja näiden päälle sijoitetusta eristekerroksesta (39). 21 95206

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin mikroaaltolähetin (25) on kiinnitetty mikroaaltokammioon (16) onton johdon (31) ja siihen kiinnitetyn resonanssitilan (33) välityk- 5 sellä, jolloin resonanssitilat (9) on oleellisesti sijoitettu toistensa viereen ilman välimatkaa.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että murskaimen (7) ja mikro-aaltokammion (16) välissä on siirtosuppilo (18).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tun nettu siitä, että siirtosuppilon (18) tulo- ja pois-toaukot on varustettu aina yhdellä täyttöpinnanvalvonta-laitteella (21).

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen lai- 15 te, tunnettu siitä, että täyttötila (3) on muodostettu suppilon muotoiseksi täyttösuluksi käsittäen kuumennettavat suppiloseinämät ja tiivistettävän kannen (4).

18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-17 mukainen laite, tunnettu siitä, että täyttötila (3) on lii- 20 tetty imulaitteeseen (9), joka poistaa täyttötilasta (3) ennen tämän avaamista siellä olevan, mahdollisesti itiöiden täyttämän, ilman.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että se on muodostettu ajo- 25 neuvon (75) päällysrakenteeksi.

19 95206

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu siitä, että se on varustettu pakokaasulämmön-vaihtimella (77) lämmönkanninaineen kuumentamiseksi.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 1-20 mukainen lai- 30 te, tunnettu siitä, että täyttötila (3) on muodostettu monikammiosuluksi (59, 60, 61) käsittäen pyörivän sulkupyörän (57).

22. Jonkin patenttivaatimuksen 1-21 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää mittaus- ja 35 säätölaitteen (54) läpikulkunopeuden määrittämiseksi vä- 22 95206 himmäislämpötilasta riippuvaisena, jolloin tähän mittaus-ja säätölaitteeseen on liitetty siirtoalueen täyttöalueen täyttöpintamitta-anturi, lämpötilanpitokammion lämpötila-anturi sekä käyttölaitteet mikroaaltokammion ja mahdolli-5 sesti lämpötilanpitokammion kuljetuslaitetta varten.

23. Menetelmä raemuotoisten kappaleiden, erityisesti tartuntaa aiheuttavan jätteen jatkuvaksi lämpökäsitte-lemiseksi, etenkin desinfioimiseksi, sterilisoimiseksi tai säilömiseksi, jossa kappaleet ensin kostutetaan ja kulje- 10 tetaan sen jälkeen mikroaaltokentän läpi, jonka vaikutusaika on tarpeeksi pitkä lämpökäsittelyn läpiviemiseksi, tunnettu siitä, että kappaleet ensimmäisessä vaiheessa kuohkeutetaan ja johdetaan mikroaaltokentän läpi kappaleiden sekoittuessa, jolloin kappaleet kuumennetaan 15 vähimmäislämpötilaan sisäisen kuumentumisen avulla, ja että kappaleet toisessa vaiheessa ainakin jonkin verran tiivistyvät ja ne pidetään vähintään vähimmäislämpötilassa tietyn vähimmäisajan verran.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että terveydenhuollossa syntyvän ongelmajätteen desinfioimiseksi vähimmäislämpötila vaihte-lee 98 eC:een ja 102 °C:een välillä. » · 23 95206