FI94991C - Videoprosessorijärjestelmä sekä kuvannäyttöjärjestelmä, jotka on varustettu tällaisella videoprosessorijärjestelmällä - Google Patents

Description

94991

Videoprosessorijärjestelmä sekä kuvannäyttöjärjestelmä, jotka on varustettu tällaisella videoprosessorijärjestelmällä 5 Esillä oleva keksintö liittyy videoprosessorijär jestelmään videosignaalinäytteiden käsittelemiseksi reaaliaikaisesti sekä myös kuvannäyttöjärjestelmään ja kuva-muistijärjestelmään tällaisella videoprosessorijärjestel-mällä tuotettuja videosignaaleja varten. Syötetyt video-10 signaalit voivat olla muodostuneet komponenttisignaaleis-ta (R, G, B tai Y, U, V), yhdistetyistä signaaleista, kuten on määritelty PAL- tai NTSC-standardissa, tai stan-dardisoimattomista signaaleista, joita syöttävät esimerkiksi videonauhurilaite tai videolevy. Käsittelyn tuloksen 15 pitäisi olla sopiva esimerkiksi kuvannäyttöyksikön, kuten CRT tai LCD, ohjaamiseksi tai tallennettavaksi magneettinauhalle. Videoprosessorijärjestelmässä videosignaalinäytteiden pitäisi käydä läpi erilaiset operaatiot. Mainitut operaatiot voivat liittyä esimerkiksi suodattamiseen, kor-20 reloimiseen tai informaation uudelleen sijoittamiseen sekä videojuovan sisällä että videojuovien välillä kuvakentän sisällä tai kuvankenttien välillä kuva-alan sisällä.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on mm. aikaansaada yllämainitun kaltaista videoprosessorijärjestelmää 25 varten arkkitehtuuri, joka tekee mainitun järjestelmän joustavaksi ja helposti sovitettavaksi videosignaaleille suoritettaviin haluttuihin operaatioihin; tarkalleen koska videosignaalit täytyy käsitellä reaaliaikaisesti, mainitut operaatiot on usein suoritettava rinnakkaisesti. Tarkemmin 30 sanottuna keksinnön kohteena on videoprosessorijärjestelmä videosignaalinäytteiden tosiaikaista käsittelemistä varten, joka käsittää videoprosessoriyksikön, johon kuuluu joukko prosessorimoduuleita, jokaisen moduulin käsittäessä prosessorielementtejä, jotka toimivat ajallisesti rinnak-35 käin ja joiden otot ja annot on kytketty toisiinsa ris- 2 94991 tiinkytkentälaitteella, joka kytkeytyy edelleen prosesso-rimoduulin ulkoisiin piireihin.

Keksinnön ensimmäisen piirteen mukaisesti ja tämän päämäärän saavuttamiseksi ehdotetaan videoprosessorijär-5 jestelmää, jolle on tunnusomaista, että prosessorimoduulit koostuvat ainakin kahdesta aritmeettis-loogisesta yksiköstä ja ainakin yhdestä muistiprosessorielementistä, jolla on kyky käsitellä osoitteita; mainittu ristiinkytkentälai-te käsittää ensimmäisen datapolun, joka koostuu joukosta 10 kanavia, jokaisen kanavan ollessa kytketty ainoastaan kyseisen prosessorimoduulin vastaavan prosessorielementin usean bitin levyiseen antoon ja toisen datapolun, joka koostuu joukosta kanavia, joiden yhteinen leveys on ainakin yhtä suuri kuin ensimmäisten kanavien yhteinen leveys 15 ja joka edustaa kyseisen prosessorimoduulin ottokanavia; jokaisen prosessorimoduulin jokaisen prosessorielementin kaikki otot ovat valinnaisesti kytkettävissä mihin tahansa mainituista ensimmäisestä ja toisesta datapolusta ja jokainen otto on varustettu siilorekisterillä, joka siilo-20 rekisteri voidaan kirjoittaa peräkkäismuodossa ja lukea hajasaantimuodossa, mainitun ristiinkytkentälaitteen ollessa varustettu joko antoportin prosessorielementillä tai ottoportin prosessorielementillä, johon kuuluu tietopusku-ri kahden, minkä tahansa yhteenkytketyn prosessorimoduulin 25 välistä liitäntää varten; jokaisella prosessorielementillä on paikallinen ohjauselementti, joka sisältää ohjelmamuis-tin, johon mahtuu usean käskyn mittainen ohjelmajakso; ja videoprosessorijärjestelmään kuuluu kello videoprosessori-moduuleiden ohjaamiseksi taajuudella, joka on kiinteässä 30 suhteessa vastaanotettujen videosignaalinäytteiden taajuu teen. Se tosiasia, että videoprosessoriyksikössä johdetut signaalit ovat sopivia kuvannäyttöyksikön ohjaamiseen, edellyttää tässä tapauksessa sitä, että mainitut signaalit kykenevät ohjaamaan kuvannäyttöyksikköä suoraan ja että ne 35 voidaan myös ensiksi altistaa vielä lisäsignaalikäsitte- 94991 3 lylle ennen kuvannäyttöyksikön ohjaamista tai että ne voidaan jopa tallentaa magneettinauhalle tai muulle muistivälineelle, niin että kyetään ohjaamaan kuvannäyttöyksikköä myöhemmin.

5 Keksinnön mukaisella videoprosessorijärjestelmällä on kolmitasoinen arkkitehtooninen hierarkia, nimittäin videoprosessoriyksiköt, prosessorimodulit ja prosessori-elementit. Tämän seurauksena tulee mahdolliseksi modulaarinen yleisrakenne, jossa voidaan suorittaa samanaikai-10 sesti lukuisia operaatioita, jolloin kiinteä suhde näytteenottotaajuuden ja kellotaajuuden välillä kaikilla vi-deoprosessorijärjestelmän tasoilla tekee reaaliaikaisen tiedonkäsittelyn mahdolliseksi ilman lisäpuskurointia. Jos käytettävissä on useita videoprosessoriyksiköitä, ne voi-15 vat olla kytkettynä sarjaan, rinnan ja/tai takaisinkytken-täkonfiguraatioon. Jokainen videoprosessoriyksikkö voi olla varustettu useilla, edullisesti kolmella, prosessori-modulilla ja on edullisesti konstruoitu erillisenä integroituna piirinä. Kukin prosessorimoduli voi käsittää 20 useita, esimerkiksi kolme, aritmetiikka- ja/tai logiikka-prosessorielementtejä sekä useita, esimerkiksi kaksi, muistiprosessorielementtejä, samalla kun veräjäprosessori-elementti voi lisäksi olla olemassa prosessorimodulin sisääntulossa tai ulostulossa. Kukin prosessorimoduli on 25 lisäksi varustettu ristikytkentälaitteella, joka voi olla muodostettu esimerkiksi prosessorielementtien sisääntulo-piireillä .

Artikkeli "Warp Architecture and Implementation", tekijät M. Annaratone ym., "13th Annual symposium on com-30 puter architecture, kesäkuu 1986, Tokio (Japani)", selostaa "Systolisen ryhmätietokoneen (Warp)", jossa on pro-sessoriyksiköiden rivi ja kukin prosessoriyksikkö on varustettu ainakin yhdellä aritmetiikka- ja logiikkaproses-sorielementillä ja ainakin yhdellä muistiprosessorielemen-35 tiliä ja ristikytkentälaitteella, jolle, puskuripiirin 4 94991 kautta, prosessoriyksikön sisääntulosignaalit ja vastaavalle prosessoriyksikölle kuuluvien prosessorielementtien ulostulosignaalit voidaan syöttää ja jolta mainitulle prosessoriyksikölle kuuluvien prosessorielementtien sisään-5 tulosignaalit ja mainitun prosessoriyksikön ulostulosignaalit voidaan saada. Data, joka käsitellään tässä rinnakkaistietokone järjestelmässä tässä mainitussa julkaisussa, on tallennettu I/O-yksikön avulla puskuriin ja käsitellään edelleen sieltä käsin. Järjestelmä ei tämän vuoksi toimi 10 reaaliaikaisesti. Lisäksi järjestelmää ei ole sovitettu käsittelemään erityisesti videosignaaleja, jolloin on tarpeen ottaa huomioon paitsi erityisten videojuovamuistivä-lineiden ja kuvakenttämuistivälineiden olemassaolo myös yllämainittu kiinteä suhde hierarkiassa kaikilla tasoilla 15 esiintyvien kellosignaalien ja niiden kellosignaalien välillä, jotka ovat tarpeen videosignaalien näytteyttämisek-si. Keksinnön mukaisen videoprosessorijärjestelmän arkkitehtuuri ei lisäksi perustu erityisesti prosessorielementtien riviin; videoprosessoriyksiköt voivat olla kytkettynä 20 sarjaan, rinnan ja/tai takaisinkytkentäkonfiguraatioon, mikä kasvattaa järjestelmän joustavuutta.

Eräässä tietyssä suoritusmuodossa muistivälineiden muistikapasiteetti prosessorielementeissä on riittävä tallentamaan data, joka liittyy ainakin yhteen videojuovaan, 25 jotta kyettäisiin suorittamaan järjestelmässä esimerkiksi korrelaatio-operaatioita peräkkäisten videojuovien välillä, minkä lisäksi on olemassa yksi tai useampi kuvakenttä-muisti, jotka ovat yhteydessä yhden tai useamman video-prosessoriyksikön kanssa. Jokaisella prosessorielementillä 30 on oma ohjauselementtinsä, johon vastaavan prosessorielementin ohjelmamuisti on sijoitettu. Mainittuun muistiin tallennettuna jakso, jossa on haarautumattomia käskyjä, esimerkiksi enintään 16, joiden avulla operaatiot voidaan suorittaa vastaavassa prosessorielementissä. Ristikytken-35 täkytkintä ohjataan ohjelmamuisteista, jotka kuuluvat pro- 94991 5 sessorimoduliin. Jos ohjelmamuisti on muodostettu RAM-muistilla, se ladataan alustusprosessissa; tähän tarvittavaa alustusväylää lukuunottamatta videoprosessoriyksi-köissä ei ole olemassa muita ohjausväyliä, paitsi nollaus-5 signaalijohdin, joka kuitenkin voidaan määritellä alustus-väylään kuuluvaksi. Yksilöllisen ohjelmoitavuuden seurauksena prosessorielementeillä voi olla keskenään erilaisia ohjelmapituuksia, joka edelleen kasvattaa joustavuutta.

Konflikteja voi syntyä ristikytkentälaitteen luon-10 teen ja erilaisten prosessorielementtien ohjelmoinnin seurauksena; jos esimerkiksi informaatio, joka on tarkoitettu prosessorielementin yhtä ja samaa sisääntuloa varten, ilmestyy samaan aikaan kahden prosessorielementin ulostuloon, muodostuu tällainen konflikti. Tehokas ratkaisu täl-15 laisiin konflikteihin on annettu US-patenttijulkaisussa 4 521 874, jossa on sijoitettu puskurirekisteri ristikytkentälaitteen jokaiseen kytkinpisteeseen. Tämä ratkaisu on suhteellisen kallis ja vaatii laajan piirisirupinta-alan. Eräässä tietyssä suoritusmuodossa kukin prosessorimoduli 20 käsittää yhtä monta niin kutsuttua siilorekisteriä kuin ristikytkentäkytkimellä on ulostuloja; data kirjoitetaan mainittuihin siilorekistereihin kiinteässä sekvenssissä, mutta luetaan ulos vastaavan prosessorielementin ohjelma-muistissa olevan ohjelman määrittämässä sekvenssissä. Tä-25 män seurauksena ratkaisu on halvempi kuin yllä mainitun US-patentin ratkaisu, vaikkakin joustavuutta jossain määrin menetetään.

Jokaisessa ohjelmamuistissa synnytetään aina kiinteä jakso käskyjä; taajuus, jolla tämä jakso toistetaan, 30 omaa jälleen kiinteän suhteen videosignaalivirtauksen taajuuteen. Nollaussignaali voi saavuttaa sen tuloksen, että kaikkien ohjelmamuistien vastaavien jaksojen ensimmäiset käskyt synnytetään yhdellä ja samalla ajan hetkellä. Sykliset ohjelmat varmistavat, olettaen tietenkin että on 35 riittävästi videoprosessoriyksiköitä, että halutut operaa- 6 94991 tiot voidaan suorittaa kullekin videosignaalivirtaukselle reaaliaikaisesti. Lisäksi videoprosessoriyksiköiden välinen tiedonsiirto on suhteellisen yksinkertaista, koska synkroninen ohjaus voidaan määrittää jo ohjelmoinnin ai-5 kana. Vaikka ne ovat eri prosessorimoduleissa tai eri vi-deoprosessoriyksiköissä, tiedonsiirto kaikkien prosessori-elementtien välillä etenee mainittujen syklisten ohjelmien kontrollin alaisena.

Tässä selostettu arkkitehtuuri tekee ohjelmoinnin 10 suhteellisen yksinkertaiseksi, samalla kun kytkettyjä prosessorielementtejä voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Esillä oleva keksintö liittyy myös kuvannäyttöjärjestelmään, joka on varustettu välineillä kuva-alasekven-tiaalisen ja juovasekventiaalisen kuvainformaation vas-15 taanottamiseksi lähdelaitteelta, keksinnön mukaisella vi-deoprosessorijärjestelmällä ja välineillä kuvan näyttämisen aikaansaamiseksi. Lähdelaite voi tässä tapauksessa muodostua videosignaalivastaanottimesta, videonauhurista tai videolevystä. Esillä oleva keksintö liittyy lisäksi 20 kuvamuistijärjestelmään, joka on varustettu välineillä kuva-alasekventiaalisen ja juovasekventiaalisen kuvainformaation vastaanottamiseksi lähdelaitteelta, keksinnön mukaisesta videoprosessorijärjestelmästä sekä välineistä kuvan tallennuksen suorittamiseksi. Periaatteessa tässä 25 voidaan käyttää samoja lähdelaitteita kuin yllä mainitussa kuvannäyttöjärjestelmässä.

Lopuksi keksintö lisäksi liittyy integroituun piiriin, joka on varustettu yllä selostetulla videoprosesso-riyksiköllä.

30 Keksinnön mukaisen videoprosessorijärjestelmän edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2-12.

Keksintöä tullaan nyt selostamaan yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirroksiin, joissa: 94991 7 kuvio 1 esittää esimerkin keksinnön mukaisesta vi-deoprosessorij är j estelmästä; kuvio 2 esittää esimerkin yhden ainoan videoproses-soriyksikön rakenteesta; 5 kuvio 3 esittää yhden prosessorimodulin mahdollisen rakenteen; kuvio 4 esittää prosessorimodulin aritmetiikka- ja logiikkaprosessorielementin erään suoritusmuodon; kuvio 5 esittää yksityiskohtaisemmin siilorekiste-10 rin erään suoritusmuodon; kuvio 6 esittää prosessorimodulin muistiprosessori-elementin erään suoritusmuodon; kuvio 7 esittää prosessorimodulin veräjäprosessori-elementin erään suoritusmuodon; ja 15 kuvio 8 esittää alustusväylän signaalit erillisissä prosessorielementeissä olevien ohjelmamuistien lataamiseksi .

Keksintö ei ole millään tavoin rajoitettu esimerkinomaiseen suoritusmuotoon, joka on selostettu piirrok-20 siin viitaten; tämä ensisijainen suoritusmuoto palvelee ainoastaan keksinnön havainnollistamista.

Kuvio 1 antaa esimerkin keksinnön mukaisesta video-prosessori järjestelmästä . Analogiset videosignaalit, jotka on muodostettu tunnetulla tavalla videokameralla, video-25 kasettinauhurilla, videolevysoittimella tai jollakin muulla tavalla, esiintyvät sisääntulossa 2. A/D-muunnin 4 muuntaa mainitut videosignaalit kellosignaalien määrittämällä näytteenottotaajuudella digitaalisten videosignaali-näytteiden jonoksi, jotka tämän jälkeen jaetaan demulti-30 plekserillä 6 kahteen ulostuloon ennaltamäärätyn jakomenettelyn mukaisesti. Tämän seurauksena videonäytteiden kumpikin osavirtaus voidaan käsitellä matalammalla taajuudella kuin se, jolla videosignaalinäytteiden täydellinen virtaus syötetään sisään, niin että voidaan käsitellä sig-35 naaleja, joita todennäköisesti ei muutoin voitaisi käsi- 8 94991 teliä liian korkean näytteenottotaajuuden seurauksena. Demultiplekserin 6 ylimpään ulostuloon on kytketty video-prosessoriyksikkö 8, joka suorittaa ensimmäisen operaation. Nämä tulokset syötetään kahden ulostulon kautta vi-5 deoprosessoriyksikölle 10 ja lisäksi videoprosessoriyksi-kölle 12 toisen näistä kahdesta ulostulosta kautta. Tulokset videoprosessoriyksiköltä 12 käsitellään myös videopro-sessoriyksikössä 10. Videoprosessoriyksikön 10 ulostulo on kytketty videoprosessoriyksikköön 14. Viimeksi mainittu on 10 tässä tapauksessa kaksisuuntaisesti yhteydessä kuvakenttä-muistin 16 kanssa, tämä on esimerkiksi CCD-muisti. Operaa-tiotulokset esiintyvät lisäksi videoprosessoriyksikön 14 kahdessa ulostulossa. Tulokset alimmasta ulostulosta syötetään takaisin videoprosessoriyksikölle 8, minkä seurauk-15 sena rekursiivinen operaatio tulee mahdolliseksi. Videoprosessoriyksikön 14 ylimmäinen ulostulo on kytketty videoprosessoriyksikölle 18. Demultiplekserin 6 alimmainen ulostulo on kytketty videoprosessoriyksikölle 20, joka on kaksisuuntaisesti yhteydessä kuvakenttämuistin 20 kanssa.

20 Videoprosessoriyksiköt 18 ja 20 on kytketty toinen toisiinsa kaksisuuntaisesti. Tällä tavoin voidaan sisääntulo-signaalin kaksi osaa käsitellä eri tavoin, uudelleenkor-relaation ollessa mahdollinen tämän viimeksimainitun keskinäisen kytkennän tuloksena. D/A-muuntimet 24 ja 26 on 25 vastaavasti kytketty videoprosessoriyksiköihin 18 ja 20 niiden ulostuloissa. Niiden ulostulosignaaleja voidaan esimerkiksi käyttää ohjaamaan katodisädeputkea (ei esitetty). Kaksi muuta alijärjestelmää 28 ja 30 aikaansaavat yleisen ohjauksen. Alijärjestelmä 28 muodostaa kellolait-30 teen, jossa synnytetään kellosignaalit, joilla ohjataan A/D-muunninta 4, demultiplekseriä 6, videoprosessoriyksi-köitä 8, 10, 12, 14, 18 ja 20, kuvakenttämuisteja 16 ja 22 sekä D/A-muuntimia 24 ja 26 siten, että kaikki operaatiot tapahtuvat keskinäisesti kiinteässä ajallisessa riippu-35 vuussuhteessa. Alijärjestelmän 28 peruskellotaajuus ja 94991 9 tämän seurauksena siitä videoprosessorijärjestelmän ohjaamiseen johdetut kellosignaalit, mukaan lukien syötettyjen videosignaalien näytteenottoa varten olevan kellosignaalin, ovat tässä tapauksessa lisäksi kiinteässä riippuvuus-5 suhteessa taajuuteen, jolla videojuovat ja tämän seurauksena vastaavat kuvakentät esiintyvät. Alijärjestelmä 30 muodostaa järjestelmän ohjauslaitteen ja voi esimerkiksi suorittaa uudelleenohjelmointioperaatioita vastaaville videoprosessoriyksiköille esimerkiksi suodatinvakioiden 10 asettamiseksi. Alijärjestelmät 28 ja 30 on kytketty toinen toisiinsa kaksisuuntaisesti. Alijärjestelmällä 30 on samaan aikaan apukeinot (ei esitetty kuviossa) signaalien vastaanottamiseksi järjestelmän ulkopuolelta esimerkiksi mainitun uudelleenohjelmoinnin aloittamiseksi. Yksinker-15 taisuuden vuoksi alijärjestelmien 28 ja 30 lisäkytkentöjä ei ole piirretty.

Kuvio 2 antaa esimerkin yhden yksittäisen video-prosessoriyksikön rakenteesta. Tällainen videoprosessori-yksikkö on toteutettu yhtenä integroituna piirinä (piiri-20 siruna) CMOS-teknologialla, jolloin katkoviivan ympäröimiä prosessorimoduleita ohjataan 27 MHz kellosignaalilla. Vi-deoprosessoriyksikön sisällä on kolme prosessorimodulia 32, 34 ja 36, jotka on suoraan kytketty kaksisuuntaisesti toinen toisiinsa. Vaikka tämä olisi edullista myös proses-25 sorimodulien suuremman lukumäärän yhteydessä, se ei aina olisi toteutettavissa, koska kun prosessorimodulien lukumäärä kasvaa, välikytkentöjen lukumäärä tulee nopeasti suuremmaksi ja vaatii vastaavasti suuremman piirisirupin-nan. Esitetyssä suoritusmuodossa jokaisella prosessori-30 modulilla on viisi sisääntulo- ja viisi ulostulokanavaa, joissa kussakin on 12 bittiä. Näistä kanavista kussakin tapauksessa yksi sisääntulo- ja ulostulokanava aikaansaa kontaktin muiden mahdollisten videoprosessoriyksiköiden tai muuntyyppisten yksiköiden kanssa. Kuviossa 2 piirretty 35 piirisiru edelleen käsittää kolme dataveräjää, joissa kus- 94991 10 sakin on vastaavasti demultiplekseri 38, 40 ja 42 ja multiplekseri 44, 46 ja vastaavasti 48, samalla kun on olemassa myös piirisirun alustuksenohjauspiiri 50 ja kello-piiri 52, Kuten jo esitettiin, prosessorimodulit toimivat 5 taajuudella 27 MHz; kellopiirissä 52 tämä taajuus, joka on kiinteässä riippuvuussuhteessa videosignaalien näytteenottotaajuuteen, johdetaan 54 MHz kellosignaalista, joka syötettiin piirisirulle. Mainittua kellosignaalia käytetään tässä ohjaamaan dataveräjissä olevia multipleksereitä ja 10 demultipleksereitä ja erityisesti muuntamaan prosessorimo-dulien tuottama 12-bittinen/27 MHz data 6-bittiseksi/54 MHz dataksi ja päinvastoin muuntamaan 6-bittinen 54 Mc/s data 12-bittiseksi 27 MHz dataksi syötettäväksi prosesso-rimoduleille. Yhteys muiden mahdollisten videoprosessori-15 yksiköiden ja muuntyyppisten yksiköiden kanssa tapahtuu sitten 6-bittisten 54 MHz:n kanavien kautta. Tällä varauksella, joka on ilmeisesti optionaalinen, on se etu, että ulkopuolisten liitäntöjen lukumäärä piirisiruun on merkittävästi rajoitettu, 27 MHz kellosignaali johdetaan 54 MHz 20 kellosignaalista kellopiirissä 52 kahdella skaalaavan piirin avulla, jolloin 27 MHz kellosignaalin vaihetta tarkkaillaan nollaussignaalilla R, jota ei syötetä ainoastaan piirisirulla oleville prosessorimoduleille vaan myös kel-lopiirille 52. Piirisirun alustuksen ohjauspiirillä 540 on 25 kello- ja sarjamuotoisen datan sisääntulo sekä kello- ja sarjamuotoisen datan ulostulo kytkettynä kuhunkin proses-sorimoduliin. Mainittu kello- ja sarjamuotoinen data, joka syötetään prosessorimoduleille piirin 50 kautta, on merkitty symbolilla IC. Piirisirun alustuksen ohjauspiiri 50 30 on lisäksi varustettu, serpentiinikonfiguraationa, 8-bit-tisellä sarjamuotoisella piirisiruosoitteella CA ja piiri-sirun osoite pätevä-signaalilla V; alustusdatan osoittamista käsitellään alla. Teholiitäntöjen P lisäksi piirisi-russa on 3 x 6 datasisääntuloliitäntää, yksi nollaussig-35 naaliliitäntä, kaksi IC-liitäntää ja kolme liitäntää pii- 94991 11 risirun osoittamiseksi alustusdataa varten; piirisiru sisältää tämän vuoksi 43 liitäntänastaa teholiitäntöjen lisäksi .

Kuvio 3 kuvaa yhden yksittäisen prosessorimodulin 5 rakenteen. Tässä tämä käsittää kolme identtistä prosessorielementtiä (MILL) 54, 56 ja 58 aritmetiikka- ja logiik-kaoperaatioiden suorittamiseksi, kaksi identtistä prosessorielementtiä, joilla on muistitoiminto 60 ja 62, sekä ulostuloveräjäprosessorielementin 64. Kukin näistä elemen-10 teistä on kytketty vastaavasti sisääntulopiiriin 66, 68, 70, 72, 74 ja 76. Nämä sisääntulopiirit yhdessä muodostavat ristikytkentälaitteen. MILL-prosessorielementit käsittävät aritmetiikka- ja logiikkaelementin (ALE) 78, 80 ja vastaavasti 82 sekä vastaavasti ohjauselementin (CTRM) 84, 15 86 ja 88. Muistiprosessorielementit käsittävät vastaavasti muistielementin (ME) 90 ja 92 ja vastaavasti ohjauselementin (CTRS) 94 ja 96. Ulostuloveräjäprosessorielementti käsittää ulostulodatapuskurin 98 ja ohjauselementin (CTRG) 100. Prosessorimodulin sisääntulosignaalit syötetään ris-20 tikytkentälaitteelle viiden 12-bittisen kanavan 102 kautta ja ulostulosignaalit prosessorielementeiltä, jotka kuuluvat vastaavalle prosessorimodulille, viiden 12-bittisen kanavan 104 kautta. Prosessorimoduliulostulosignaalit saadaan ristikytkentälaitteelta viiden 12-bittisen kanavan 25 106 kautta. Lisäksi on esitetty liitäntä 108 ohjauselemen- teille 84, 86, 88, 94, 96 ja 100 menevää nollaussignaalia R varten sekä myös kaksilankainen kello- ja sarjamuotoinen dataliitäntä (IC) 110 kaikille mainituille ohjauselemen-teille. On lisäksi selvää, että ulostuloveräjäelementin 64 30 sijasta voidaan käyttää myös sisääntuloveräjäprosessori-elementtiä, jolla on sama toiminto; toisiinsa kytkettyjä erilaisia prosessorimoduleita varten on molemmissa tapauksissa jokaisen kahden prosessorimodulin välissä puskuri. Erilaisia sisääntulopiirejä ohjataan vastaavista ohjaus-35 elementeistä. Datavirtauksen jakautumista vastaaville pro- 94991 12 sessorielementeille, prosessorimoduleille ja videoproses-soriyksiköille ohjataan tämän vuoksi ainoastaan ohjausele-menteillä.

Kuvio 4 esittää katkoviivan oikealla puolella arit-5 metiikka- ja logiikkaelementin (ALE) lohkokaavion ja katkoviivan vasemmalla puolella siihen liittyvän ohjausele-mentin (CTRM). ALE käsittää kaksi 12-bittistä sisääntuloa, joissa on vastaavasti siilorekisteri 112 ja 114, joiden siilorekistereiden ulostulo on kytketty vastaavasti siir-10 toyksiköille (SHA, SHB) 116 ja 118 (jotka on muodostettu esimerkiksi "tynnyrisiirtäjillä" ) . Näiden siirtoyksiköiden ulostulo on kytketty vastaavasti multipleksereiden 120 ja 122 kautta ALU:n 124 sisääntuloihin P ja Q. CTRM käsittää ohjelmamuistin 126, alustuspiirin 128, osoitemultiplekse-15 rin 130, ohjelmaosoitelaskurin 132 ja TAl-veräjän 134. Siilorekistereillä on muistitoiminto 32 sanaa varten, kirjoittamisen tapahtuessa kiinteässä sekvenssissä, kun taas lukeminen tapahtuu sekvenssissä, jonka ohjelmamuisti 126 määrittää. Kirjoitusosoite synnytetään 5-bittisellä las-20 kurilla, joka kuuluu siilorekistereihin, kun taas luku-osoite saadaan vähentämällä suhteellinen lukuosoite (RAD) kirjoitusosoitteesta, jonka ohjelmamuisti määrittää. Tällä tavoin toteutetaan siilorekistereillä viiveitä RAD-kello-jaksojen yli, jolloin RAD on etumerkitön kokonaisluku, 25 joka voi muuttua jokaisella kellojaksolla. Siilorekisterit voidaan kirjoittaa ja lukea samaan aikaan mutta ei samassa osoitteessa, niin että 0<RAD<31. 12-bittiset datasanat, jotka ovat peräisin siilorekistereistä, voidaan altistaa siirto-operaatiolle, joka määritetään ohjelmamuistilla, 30 siirtoyksiköissä 116 ja 118. 12 loogista siirto-operaatiota oikealle, 12 loogista siirto-operaatiota vasemmalle ja 12 aritmeettista siirto-operaatiota oikealle ovat esimerkiksi mahdollisia; ohjelmamuisti voi syöttää tätä tarkoitusta varten 6-bittiset siirronohjaussignaalit. 12-bit- 35 tiset datasanat, jotka ovat peräisin siirtoyksiköiltä, 94991 13 syötetään multipleksereiden 120 ja 122 kautta ALUrlle 124, joka välittää ALE-ulostulosignaalin. ALU:a 124 ohjataan ohjelmamuistista ja, jotta oltaisiin täsmällisiä, I-si-sääntulon kautta ja se suorittaa tavanomaiset aritmetiik-5 ka- ja logiikkaoperaatiot. Multiplekserit 120 ja 122 tarjoavat mahdollisuuden korvata datasana ohjelmamuistista 126 saadulla vakiolla. Tämä 12-bittinen vakio voi sitten olla muodostettu esimerkiksi viidellä bitillä, joita muutoin käytetään RAD-viivettä varten, ja kuudesta bitistä, 10 joita muutoin käytetään siirronohjaussignaalina, sekä yhdestä ylimääräisestä bitistä. Multipleksereitä 120 ja 122 ohjataan 1-bittisellä ohjaussignaalilla ohjelmamuistista. Ohjelmamuistilla on kuudentoista 55-bittisen sanan kapasiteetti, 4-bittisten osoitteiden ollessa syötetty osoi-15 temultiplekserin 130 kautta. Ohjelman pituus on säädettävissä enintään kuuteentoista askeleeseen käyttämällä oh-jelmaosoitelaskurin 132 nollausmahdollisuutta; ohjelma-muistin välittämä nollaussignaali syötetään mainitulle laskurille TAI-veräjän 134 kautta. Ohjelmalaskuri voi olla 20 myös nollattu ulkoisella nollaussignaalilla R. Piirisirun alustuksen ohjauspiirin 50 kautta voidaan vastaanottaa alustus- ja uudelleenohjelmointidata, joka, kutakin data-yksikköä varten, tehdään ohjelmamuistiosoitteesta IA ja alustusdatasta ID. Mainittuja datayksikköjä syötetään sar-25 jamuotoisesti IC-liitännän yhden johtimen kautta, kello-signaalien ollessa välitetty mainitun liitännän toisen johtimen kautta, jotta spesifioidaan sekä datayksiköiden alkaminen että päättyminen sekä myös mainittujen datayksiköiden yksittäiset bitit. Alustuspiirissä 128 sarjamuo-30 toiset datayksiköt muunnetaan rinnakkaiseen muotoon ja, jotta oltaisiin täsmällisiä, 4-bittisiksi ohjelmamuisti-* osoitteiksi IA ja 41-bittiseksi alustusdataksi ID. Tämä data syötetään ohjelmamuistiin 126. Tässä prosessissa oh-jelmamuistiosoite kulkee osoitemultiplekserin 130 kautta.

35 Kun datayksikkö on vastaanotettu alustuspiirillä 128, mul- 94991 14 tiplekseri 130 aktivoidaan siten, että ohjelmamuistiosoite IA, joka on peräisin mainitusta alustuspiiristä, lähetetään, samalla kun kirjoitussignaali W/R lähetetään saman ajan lopussa siten, että data ID voidaan kirjoittaa ohjel-5 mamuistiin. Alustusdatan osoittamista käsitellään lisää alla. Lopuksi pitäisi kiinnittää huomiota tosiasiaan, että ohjelmamuisti välittää ohjaussignaalin SCI ristikytkentä-laitteelle.

Kuvio 5 esittää yksityiskohtaisemmin siilorekiste-10 rin suoritusmuodon; mainittu rekisteri käsittää siilomuis-tin 136, osoitelaskurin 138 ja vähennyspiirin 140. Laskuri 138 välittää peräkkäiset kirjoitusosoitteet 12-bittisille sanoille, jotka syötetään siilorekisterille johtimen 142 kautta. Kirjoitusosoite, jossa on vähennyspiirissä 140 15 vähennetty suhteellinen lukuosoite RAD, muodostaa luku-osoitteen 12-bittisille sanoille, jotka luetaan siilore-kisteristä 136 johtimen 144 kautta. Mainittu suhteellinen lukuosoite RAD myös määrittää aikaviiveen datasanojen sii-lorekisteriin sisäänkirjoittamisen ja niiden uloslukemisen 20 välille.

Kuvio 6 esittää katkoviivan oikealla puolella muis-tielementin ME lohkokaavion ja katkoviivan vasemmalla puolella siihen liittyvän ohjauselementin CTRS. ME käsittää kaksi 12-bittistä sisääntuloa A ja B, jossa on vastaavasti 25 siilorekisteri 146 ja 148. Sisääntulo A muodostaa osoite-sisääntulon ja sisääntulo B muodostaa datasisääntulon. Osoitesiilorekisterin 146 ulostulo syötetään summauspii-rille 150, joka tekee niin kutsutun muistin sivutuksen mahdolliseksi. Summaus suoritetaan osoitesiilorekisterin 30 146 ulostulon yhdeksälle vähiten merkitsevälle bitille ja CTRStn ohjelmamuistin 152 9-bittiselle vakiolle. Näin saa-1 tu 9-bittinen muistiosoite syötetään osoitemultiplekserin 154 kautta datamuistiin 156. Tämä muisti aikaansaa kapasiteetin 512 12-bittiselle datasanalle, jotka syötetään 35 sinne datamultiplekserien 158 kautta datasiilorekisteristä 94991 15 148. Mainittu kapasiteetti valitaan sellaisella tavalla, että kahdelle muistiprosessorielementille, ts. kahdelle datamuistille prosessorimodulia kohti on riittävä kyetäkseen tallentamaan ainakin yhden videojuovan 12-bittiset 5 sanat yhdessä näihin kahteen datamuistiin. Tätä tarkoitusta varten videosignaalin näytteenottotaajuuden täytyy olla yhtä suuri kuin puolet prosessorimodulien kellotaajuudesta 27 MHz. Datamuisti 156 kykenee myös lisäksi suorittamaan "hakutaulu"-toiminnon. Tätä tarkoitusta varten tämä muisti 10 voidaan täyttää alustusväylän kautta. Datamuistin 156 ulostulo muodostaa myös vastaavan muistiprosessorielemen-tin ulostulon. Siilorekisterit 146 ja 148 on muodostettu samalla tavoin ja toimivat samalla tavoin kuin siilorekisterit 112 ja 114, jotka selostettiin yllä kuvioihin 4 15 ja 5 viitaten. CTRS on periaatteessa myös tehty samalla tavoin kuin CTRM kuviossa 4. Jo mainittu ohjelmamuistin 152 lisäksi CTRS käsittää alustuspiirin 160, osoitemulti-plekserin 162, ohjelmaosoitelaskurin 164 ja TAI-veräjän 166. Kytkimet 162, 164 ja 166 ovat myös identtisiä ja toi-20 mivat samalla tavoin kuin osoitemultiplekseri 130, ohjel-maosoitelaskuri 132, ja TAI-veräjä 134 kuviossa 4. Ohjel-mamuisti 152 muodostaa kapasiteetin kuuttatoista 29-bit-tistä sanaa varten. Alustuspiiri 160 aikaansaa ohjelma-muistin 152 lataamisen sekä datamuistin 156 lataamisen, 25 joka tällöin toimii hakutauluna. Datayksiköt, jotka kuten alustuspiirin 128 ja kuvion 4 tapauksessa on lähetetty rinnakkain piirillä 160, on muodostettu 33-bittisistä sanoista IAD. Ohjelmamuistiin 152 kirjoittamiseksi käytetään tässä neljää bittiä osoittamista varten, samalla kun 29-30 bittinen sana kirjoitetaan sisään, ja jotta oltaisiin täsmällisiä, samalla tavoin kuin oli laita ohjelmamuistin 126 yhteydessä kuviossa 4. Muistipaikkojen osoittaminen 29-bittisiä sanoja varten ohjelmamuistiin 152 tapahtuu osoi-temultiplekserin 162 kautta. Sanojen kirjoittamiseksi 35 datamuistiin 156 käytetään 9 bittiä näistä 33 bitistä 94991 16 datamuistin 156 osoittamiseksi, ja mikä tapahtuu multiplekserin 154 kautta, kun taas 12 näistä 33 bitistä muodostavat datasanat, jotka syötetään datamuistiin 156 multiplekserin 158 kautta. Ohjaussignaali C, joka lähetetään 5 alustuspiirin 160 kautta, ilmoittaa, että alustuspiiristä 160 saatavat datasanat pitäisi kirjoittaa datamuistiin 156; multipleksereitä 154 ja 158 ohjataan tämän signaalin avulla. Lopuksi ME käsittää myös multiplekserin 168, joka lähettää joko lukusignaalin ohjelmamuistista 152 tai kir-10 joitussignaalin C datasanojen lataamiseksi alustuspiiristä 160. Myös tätä multiplekseriä ohjataan ohjaussignaalilla C. Ohjelmamuisti lisäksi myös välittää ohjaussignaalin SC2 ristikytkentälaitetta varten.

Kuvio 7 esittää kuvion 3 veräjäprosessorielementin 15 64 erään suoritusmuodon. Jokaista viidestä sisääntulo-/ ulostulosignaalista varten on olemassa puskuripiiri 170, jolloin kullakin puskuripiirillä on oma ohjauspiirinsä CTRGi (i = 1,...,5). Nämä viisi puskuripiiriä yhdessä muodostavat ulostulodatapuskurin 98 (kuvio 3), viiden niihin 20 liittyvän ohjauspiirin muodostaessa ohjauselementin (CTRG) 100 (kuvio 3). Puskuripiirit on muodostettu siilorekiste-reillä SILOi (i = 1,...,5). Nämä siilorekisterit ovat identtisiä siilorekistereiden 112, 114, 146 ja 148 kanssa, jotka selostettiin viitaten kuvioihin 4, 5 ja 6. Ohjaus-25 piirit ovat identtisiä ja toimivat samalla tavoin kuin ohjauselementti CRTM, joka selostettiin yllä viitaten kuvioon 4. Kuviossa 7 on kuvattu ainoastaan yksi näistä ohjauspiireistä yksityiskohtaisesti; tämä käsittää ohjelma-muistin 172, alustuspiirin 174, osoitemultiplekserin 176, 30 ohjelmaosoitelaskurin 178 ja TAl-veräjän 180. Ohjelmamuisti 172 muodostaa kapasiteetin kuuttatoista 10-bittistä sanaa varten. Nämä 10-bittiset sanat ID' kirjoitetaan oh-jelmamuistiin 172 sen jälkeen kun sitä on osoitettu neljän osoitebitin IA' avulla osoitemultiplekserin 176 kautta.

35 Bitit IA' ja ID' syötetään rinnakkain alustuspiirillä 174 94991 17 sen jälkeen kun ne on syötetty biteittäin sarjamuodossa sille. Veräjäprosessorielementin viidellä osalla CTRGi ja SILOi on yhteinen sarjamuotoinen bittiväylä IC ja yhteinen nollaussignaalijohdin R. Ohjelmamuisti kussakin näistä 5 viidestä osasta lisäksi myös syöttää ohjaussignaalin SCG ristikytkentälaitetta varten.

Prosessorimuistielementtien eri ohjelmamuistien ja datamuistin (kun niitä käytetään hakutaulukkona) alustamiseksi lähetetään alustusdataa, kuten jo esitettiin, kaksi-10 laukaisen IC-väylän kautta. Alustusdata käsittää ilmoituksen alustusdatan alkamisesta, osoiteinformaation, datasa-nan ja ilmoituksen viestin päättymisestä. Informaatio siirretään erityisen sarjamuotoisen datalinjan ja siihen liittyvän kellolinjan kautta. Kuviossa 8 signaalivapaa 15 tila alustusväylällä on ilmaistu sekä datalinjalla a että kellolinjalla b olevalla matalalla tasolla. Alustusdatan alkaminen St on ilmaistu kellopulssien esiintymisellä; alustusdatan päättyminen E on ilmaistu kellopulssien katoamisella ainakin yhden kellojakson ajaksi. Alustusdatan 20 otsikko itse sisältää eri osoitteet. Osoite alimmalla tasolla on muistiosoite GA prosessorielementin sisällä, tätä seuraa videoprosessoriyksikön sisällä olevan prosessori-elementin osoite GP ja lopuksi korkeimmalla tasolla videoprosessoriyksikön osoite GV. Muistiosoitteet GA prosesso-25 rielementin sisällä syötetään multipleksereiden 130 (kuvio 4), 154 ja 162 (kuvio 6) ja 176 (kuvio 7) kautta vastaaville muisteille. Videoprosessoriyksikön sisällä olevien yhteisten prosessorimodulien prosessorielementtien osoitetta GP verrataan osoitteisiin, jotka vastaavissa alus-30 tuspiireissä olevat piiristöt antavat, ja jos datasana DW sopii yhteen muistiosoitteen GA kanssa, se lähetetään vastaavalla alustuspiirillä rinnakkaismuodossa vastaavalle ohjelmamuistille. Jos on olemassa useita videoprosessori-yksiköitä, ts. useita piirisiruja, erilaiset piirisiru-35 osoitteet CA tuodaan serpentiinilinjan kautta ensimmäi- 94991 18 sessä alustusvaiheessa, minkä seurauksena kukin piirisiru tulee tunnistettavaksi. Jos annettu CA-osoite on vastaavan piirisirun osoite, tämä ilmaistaan piirisirun osoite pätevä-signaalilla V. Serpentiinilinja on muodostettu sarjaan-5 kytketyistä siirtorekistereistä, jotka ovat olemassa kunkin videoprosessoriyksikön alustuksenohjauspiirissä 50. Toisessa alustusvaiheessa vastaavan videoprosesoriyksikön osoitetta GV verrataan serpentiinilinjan kautta tuotuun piirisiruosoitteeseen CA, ja mikäli ne täsmäävät, datasana 10 DW lähetetään yhdessä osoitteiden GA ja GP kanssa iC-vies-tinä alustuksenohjauspiirillä 50.

.· iN < *M< MIX'

Claims (12)

94991 19

1. Videoprosessorijärjestelmä videosignaalinäyttei-den tosiaikaista käsittelemistä varten, joka käsittää vi-5 deoprosessoriyksikön, johon kuuluu joukko prosessorimoduu-leita (32, 34, 36), jokaisen moduulin käsittäessä prosessorielementtejä (54 - 62), jotka toimivat ajallisesti rinnakkain ja joiden otot ja annot on kytketty toisiinsa ris-tiinkytkentälaitteella, joka kytkeytyy edelleen prosessoit) rimoduulin ulkoisiin piireihin, tunnettu siitä, että prosessorimoduulit koostuvat ainakin kahdesta arit-meettis-loogisesta yksiköstä (54, 56, 58) ja ainakin yh destä muistiprosessorielementistä (60, 62), jolla on kyky 15 käsitellä osoitteita; mainittu ristiinkytkentälaite käsittää ensimmäisen datapolun (104), joka koostuu joukosta kanavia, jokaisen kanavan ollessa kytketty ainoastaan kyseisen prosessorimo-duulin vastaavan prosessorielementin usean bitin levyiseen 20 antoon ja toisen datapolun (102), joka koostuu joukosta kanavia, joiden yhteinen leveys on ainakin yhtä suuri kuin ensimmäisten kanavien yhteinen leveys ja joka edustaa kyseisen prosessorimoduulin ottokanavia; jokaisen prosessorimoduulin jokaisen prosessoriele-25 mentin kaikki otot ovat valinnaisesti kytkettävissä mihin tahansa mainituista ensimmäisestä ja toisesta datapolusta ja jokainen otto on varustettu siilorekisterillä, joka siilorekisteri voidaan kirjoittaa peräkkäismuodossa ja lukea hajasaantimuodossa, mainitun ristiinkytkentälaitteen 30 ollessa varustettu joko antoportin prosessorielementillä (64) tai ottoportin prosessorielementillä, johon kuuluu tietopuskuri (98) kahden, minkä tahansa yhteenkytketyn prosessorimoduulin välistä liitäntää varten; jokaisella prosessorielementillä (54 - 62, 64) on 35 paikallinen ohjauselementti, joka sisältää ohjelmamuistin, » 94991 20 johon mahtuu usean käskyn mittainen ohjelmajakso (84 -100); ja videoprosessorijärjestelmään kuuluu kello (52) vi-deoprosessorimoduuleiden ohjaamiseksi taajuudella, joka on 5 kiinteässä suhteessa vastaanotettujen videosignaalinäyt-teiden taajuuteen.

2. Videoprosessorijärjestelmä joka käsittää ainakin kaksi yhteenkytkettyä patenttivaatimuksen 1 mukaista vi-deoprosessoriyksikköä, tunnettu siitä, että kum- 10 pikin videoprosessoriyksikkö käsittää ainakin kaksi video-prosessorimoduulia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen videoprosessori-järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhden kuvakenttämuistin, joka on kytketty ainakin 15 yhteen videoprosessoriyksikköön.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen videopro-sessorijärjestelmä, tunnettu siitä, että kukin videoprosessoriyksikkö käsittää multipleksointi/demulti-pleksointipiirin (38, 40, 42, 44, 46, 48) ulkoista liitän- 20 tää varten, jonka liitännän väylän leveys on pienempi kuin kyseiseen videoprosessoriyksikköön kuuluvien videoproses-sorimoduulien keskinäinen liitännän leveys.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen videoprosessorijär jestelmä, tunnettu siitä, että missä 25 tahansa videoprosessorimoduulissa on ainakin kolme arit- i meettis-loogista yksikköä ja ainakin kaksi muistiproses-sorielementtiä, joilla on kyky käsitellä osoitteita.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen video-prosessorijärjestelmä, tunnettu siitä, että vi- 30 deoprosessorimoduulin jokainen videoprosessoriyksikkö on varustettu yhtenäisellä ottopiirillä ja että mainitut ot-topiirit yhdessä muodostavat mainitun ristiinkytkentälait-teen.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen video- 35 prosessorijärjestelmä, tunnettu siitä, että mai- 94991 21 nitut ohjelmamuistit ovat RAM-muisteja ja jokaisella vi-deoprosessorimoduulilla on alustusväylä sen videoprosesso-riraoduulien RAM-muistin lataamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen videoprosessori-5 järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu väylä on yksikanavainen.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen videopro-sessorijärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut muistiprosessorielementit sallivat niiden datamuistin la- 10 taamisen mainitun alustusväylän kautta.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen vi- deoprosessorijärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut siilorekisterit voidaan kirjoittaa peräkkäismuo-dossa ja lukea hajasaantimuodossa, jolloin todellisesta 15 kirjoitusosoitteesta vähennetään paikallisesta ohjelma- muistista saatu suhteellinen lukuosoite.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen vi- deoprosessorijärjestelmä, tunnettu siitä, että videoprosessoriyksiköt tahdistuvat keskuskellon taajuuden 20 murto-osaan.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen vi- deoprosessorijärjestelmä, tunnettu siitä, että videoprosessorimoduuliin voidaan tallentaa kokonainen kenttäjuova. 94991 22