FI94799C - Menetelmä ja laite olemassa olevien putkijohtojen vuoraamiseksi - Google Patents

Description

94799

Menetelmä ja laite olemassa olevien putkijohtojen vuoraamiseksi Förfarande och anläggning för fodring av existerande rörled-ningar Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta olemassa olevien putkien vuoraamiseksi. Keksintöä tullaan selittämään kaasun, öljyn ja veden syöttöputkien suhteen mutta on ilmeistä että keksintöä voidaan soveltaa kaikentyyppisiin putkiin.

Kun asennettuja putkia (jotka putket maahan upotettuina ovat taipuvaisia halkeilemaan maan liikkeiden vaikutuksesta) vuorataan on tunnettua vetää kuumennettu muoviputkea oleva vuoraus suuttimen tai puristimen läpi halkaisijan pienentämiseksi ja tämän jälkeen olemassa olevaan putkeen tietyn pituuden osalta.

Tämä keksintö koskee parannettua menetelmää asennetun putki- johdon vuoraamiseksi silloin kun käytetään vetopuristinta vuorausputken halkaisijan pienentämiseksi ennen sen vetämistä olemassa olevaan putkijohtoon. "Asennetulla" putkijohdolla tarkoitetaan putkijohtoa, joka jo on asennettu paikalleen aiottua tarkoitusta varten, kuten esimerkiksi maahan upotetut putkijohdot kaasua, öljyä, vettä tai jätevettä varten, putki- johdot, jotka muodostavat osan suuremmasta laitoksesta, kuten • · Öljy- tai kaasujalostamossa tai varastointilaitoksissa, tai putkijohdot, jotka lepäävät maanpinnalla ja ovat asennetut saantipaikan yhdistämiseksi vastaanottajaan, kuten öljyputki, joka yhdistää öljylähteen jalostamoon tai satamaan.

Maahan upotetun putkijohdon kohdalla on ilmeistä, että normaali järjestelmä tällaista prosessia läpivietäessä tulee sisältämään vintturin, joka on sijoitettu kaivannon viereen tietyn pituisen vuorattavan putken toisen pään kohdalle, mistä kaapeli tai vastaava joustava yhdysside kulkee putken läpi toiseen kaivantoon, jonka toisella puolella se on kiinnitetty muovi-ainetta olevan vuorausputken etupäähän. Toisen kaivannon vie- 2 94799 ressä on lämmitys- ja purlstuslaite, joka käsittää lämmittimen ja koon pienentämislaitteen. Tämän laitteen alavirtapäässä voi olla edestakaisin siirrettävä "työnnin", joka voi tarttua kiinni putkeen ja vetää sitä laitteesta ja pakottaa sitä vuorattavaa putkea päin.

US patentti 3 462 825 (Pope et ai) kohdistuu menetelmään vuo-rausputken vuoraamiseksi fluorihiilisellä vuorausputkella, joka menetelmä käsittää vuorausputken päähän kiinni tarttumisen, jolla putkella on oleellisesti suurempi ulkohalkaisija kuin mitä vuorattavan putken sisähalkaisija on, vuorausputken edelleen vetämisen jännityksen alaisena pienennyspuristimen läpi vuorausputken pienentämiseksi ulkohalkaisijaan, joka on hiukan pienempi kuin johdon sisähalkaisija ja sen jälkeen putken sisään ja läpi ilman, että jännitystä poistettaisiin ja sen jälkeen vuorausputken kiinnitetyn pään vapauttamisen ja vapautetun vuorausputken laajentumisen tiiviiseen kosketukseen johdon sisäseinämän kanssa.

GB patenttijulkaisu 807 413 (Tubovit) esittää menetelmän ei termoplastista materiaalia olevan putken vuoraamiseksi vuoraus-putkella, joka on synteettistä termomuovihartsia, esim.

PVC: tä, joka menetelmä käsittää vaiheina synteettisen hartsi-vuorausputken, jonka keskihalkaisija on suurempi kuin vuorattavan putken sisähalkaisija, johtamisen puristimen läpi, ja sen 1 · jälkeen kun vuorausputki on lämmitetty lämpötilaan, jossa vuorausputki altistuu deformaatioille, jotka voidaan väliaikaisesti aikaansaada kuumentamalla, mutta jotka voidaan oleellisesti eliminoida seuraavalla lämpökäsittelyllä, vuorausputken sisäänsyöttämisen sen puristimen läpikulun jälkeen ei termoplastiseen putkeen ja sen jälkeen kun hartsivuorausputki on saatu ei termoplastisen putken sisälle, sen altistamisen lämpökäsittelylle, joka käsittää vuorausputken lämmittämisen niin korkeaan lämpötilaan, että vuorausputken puristimen läpikulusta aiheutuneet deformaatiot eliminoituvat siihen laajuuteen, joka määritetään ei termoplastisella putkella.

tl : ad:i Ilku I I i xl . i 3 94799 Tämän keksinnön mukaan on saatu aikaan menetelmä asennettujen putkijohtojen vuoraamiseksi, joka menetelmä vaiheina käsittää, että otetaan tietyn pituinen, muistinsa säilyttävää muoviainet-ta oleva vuorausputki, jonka ulkohalkaisija on suurempi kuin vuorattavan putkijohdon sisähalkaisija, ja että käytetään vetojännityksen alaisena olevaa vetolaitetta, joka on kiinnitetty vuorausputken etupäähän ja pujotettu putkijohdon läpi, että vuorausputki vedetään putkijohtoon kiinnitetyn vetopuris-timen läpi vuorausputken ulkohalkaisijan pienentämiseksi jopa 15 % verran, että vedetään vuorausputki asennetun putkijohdon läpi vuorausputken ulkohalkaisijan ollessa pienennettynä mittaan ja/tai ylläpidettynä mittaisena, joka on pienempi kuin putkijohdon sisähalkaisija ja että tämän jälkeen sallitaan vuorausputken laajentuminen putkijohdon sisällä hellittämällä sanottua vetojännitystä, jota seuraa muistiaiheutteinen laajentuminen tavanomaisessa ilmanpaineessa ja putkijohdon ympäristön lämpötilassa, ja erityisesti että vetolaitteen kohdistama jännitys on sellainen, että se osittain rajoittaa vuorausputken ulkopinnan säteensuuntaista laajenemista sen vetopuristi-mesta poistumisen jälkeen, ja että vetopuristin ja putkijohto määrittävät välin ja tähän vetopuristimen ja putkijohdon väliin on sijoitettu työnninlaite, työnninlaitteen ollessa sovitettu tarttumaan kiinni vetopuristimesta poistuvaan vuorausput-keen vuorausputken pakottamiseksi ' putkijohtoa päin ja sen läpi.

• «

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa voidaan vuorausputkea lämmittää sinänsä tunnettujen menetelmien avulla ennen vetopuris-tustoimenpidettä. Vuorausputkea voidaan vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi myös lämmittää sen kulkiessa vetopuristimen läpi. Tällaisessa tapauksessa siinä on laite vetopuristimen sisäpinnan lämmittämiseksi samanaikaisesti kun vuorausputki kulkee sen läpi.

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan voidaan vetopu-ristustoimenpide suorittaa ympäristön lämpötilassa. Ympäristön lämpötilassa tapahtuvaa vetopuristamista varten sopivien vuo- 4 94799 rausputkien valinta tulee esimerkiksi riippumaan vuorausputken mitoituksesta, sen SDR-suhteesta ja sen aineen erityispiirteistä, josta vuorausputki on valmistettu. Mikäli vuorausputki joissakin tietyissä olosuhteissa voidaan menestyksekkäästi vetopuristaa ympäristön lämpötilassa on seikka, jonka käyttäjä helposti voi saada selville yrityksen ja erehdyksen avulla.

Tämä keksintö hahmottelee eräässä sopivassa suoritusmuodossaan vetopuristimen käyttämistä, joka on varustettu pinnalla, jota tai jonka osaa on kallistettu 6'. . . 32', jolloin mikään osa ei muodosta suurempaa kulmaa kuin 32' vetopuristimen akselin kanssa ja joka ulottuu aksiaaliselta pituudelta, joka on ainakin 70 % aksiaalietäisyydestä sen osan välillä, jossa vuoraus-putki yhtyy tähän pintaan, ja sen osan välillä, jossa vuoraus-putki poistuu vetopuristimesta.

Aikaisemman tekniikan putkien puristamismenetelmien mukaan käytetyt vetopuristimet ovat käytännössä koostuneet kahdesta osuudesta, joista ensimmäinen on kalteva puristuspinta, joka pienentää halkaisijaa minimiarvoon, ja toinen on aksiaalinen vetopuristimen sisätilan jatke, jonka seinämät ovat vetopuristimen akselin suuntaiset ja sisähalkaisija vastaa tätä minimiarvoa. Olemme todenneet, että keksintöä toteutettaessa on edullista lyhentää sanotun toisen osan aksiaalista pituutta ensimmäisen osan aksiaaliseen pituuteen verrattuna, tai muutoin jättää toinen osa kokonaan pois. Suunnittelemalla vetopu-ristin rakenteeltaan sellaiseksi, että ensimmäinen osa ulottuu aksiaalietäisyydeltä, joka on ainakin 70 %, sopivimmin yli , 80 %, ja edullisesti yli 85 % aksiaalietäisyydestä sen osan, :ossa vuorausputki yhtyy kaltevaan pintaan, ja menoaukon väliltä, jossa putki poistuu vetopuristimesta, pienenee erityisesti -vuorausputken vetopuristimen läpi vetämistä varten tarvittava vetojännitys oleellisesti. Eräs toinen seuraus tällaisen veto-puristimen käyttämisestä keksinnön toteuttamiseksi on se, että kun käytetään vuorausputkea, joka on synteettistä hiilivety-hartsia, kuten polyetyleeniä tai muunneltua polyetyleeniä, jota käytännössä yleensä käytetään, on vuorausputkella poistu- !l lii ! mu i I i m 5 94799 essaan tällaisesta menoaukosta suurempi taipumus säteensuun-taiseen laajentumiseen vetopuristimen kohdistamaan kokoonpuris-tamisasteeseen verrattuna kuin siinä tapauksessa, jossa, kuten aikaisemmassa tekniikassa, vetopuristin oli varustettu toisella osuudella, jolla edellä esitetyn mukaisesti oli oleellinen pituus, tyypillisesti suuruusluokkaa 50 % vetopuristimen kokonaispituudesta. Vetojännitystä hellitettäessä tällainen taipumus tulee aiheuttamaan suuremman suhteellisen säteensuuntaisen laajentumisen käytettyyn vetojännitykseen verrattuna kuin tunnetun tekniikan vetopuristimia käytettäessä.

Tämä keksinnön prosessi perustuu sekä vuorausputken laajentumiseen putkijohdossa vetojännityksen hellittämisen vaikutuksesta että myös vetopuristetun vuorausputken muistiaiheuttei-seen laajentumiseen. Käyttämällä vetopuristinta, jonka toisen osuuden aksiaalista pituutta on pienennetty sen ensimmäisen osuuden aksiaaliseen pituuteen verrattuna edellä esitetyllä tavalla voi vetojännityksen hellittämisestä johtuva suhteellinen laajentuminen kasvaa huomattavasti, mikä parantaa putki-vuoraus toimenpiteen hallittavuutta.

Edellä esitetyt järjestelyt tuovat lisäksi mukanaan huomattavan edun siihen tilanteeseen verrattuna, jossa käytetään "työn-nin" -tyyppistä laitetta, joka esimerkiksi on rinnakkaispatent-tijulkaisussamme GB 8806926 esitetyn tyyppinen. Tällaisen työntimen käyttöön liittyy se seikka, että kun se tarttuu vuorausputkeen ja pakottaa sitä vuorattavaa putkijohtoa päin esiintyy vetolaitteen (kuten vintturin) kohdistamassa veto-jännityksessä väliaikainen pieneneminen putkijohdon toisessa pässä. Työntimen otteen hellittäessä jännitys palautuu aikai- , '· sempaan arvoonsa. Tämä johtaa käytännössä jatkuvaan vetojänni- « tyksen vaihtelemiseen. On toivottavaa, että vaihto maksimi- ja minimijännityksien välillä vaihtelujen aikana muodostetaan mahdollisimman tasaisesti pienimmällä mahdollisella määrällä nopeita muutoksia tai nykäyksiä.

Olemme todenneet, että kun edullisesti käytetään keksinnön 94799 mukaisia vetopuristimia, jotka vaativat oleellisesti pienempiä vetojännityksia verrattavissa olevan kokoonpuristamisasteen saavuttamiseksi aikaisemman tekniikan mukaisiin vetopuristi-miin nähden, ja jotka lisäksi johtuvat vetopuristimen meno-aukosta poistuvan putken osan suuremmasta "takaisinkimmahdus"-taipumuksesta, vaihtelujen amplitudit pienenevät ja itse vaihtelut tulevat tasaisemmiksi. Vetojännityksen kohdistamiseen liittyvät hyvin suuret voimat huomioon ottaen tämä on jälleen huomattava parannus sekä toiminnan turvallisuuden että sen tehokkuuden suhteen.

Yhtenä työvaiheena keksinnön mukaisen menetelmän avulla vuorattavan putkijohdon pituus voi tyypillisesti olla 10 metristä ylöspäin. Se putkijohdon rajapituus, joka tietyssä tilanteessa voidaan vuorata, tulee riippumaan tekijäyhdistelmästä, johon sisältyy kitkavastus vuorauksen liikettä vastaan putkijohdon sisällä, se seikka, missä määrin pienennetyn halkaisijan omaava vuorausputki putkijohtoon sisäänviemisen jälkeen tulee alttiiksi muodonmuutokselle (ongelma, jota esiintyy halkaisijaltaan suurempien vuorausputkien kohdalla, joilla on suhteellisen suuri SDR-suhde), vuorausputken etupään rajoittava veto-jännitys, jonka ylittyessä siinä voi esiintyä pysyviä vaurioita tai pysyvää pidentymistä, vetolaitetta käyttävän mekanismin (kuten vintturin) kapasiteetti sekä putkijohdon sisätilan halkaisijan ja/tai suuntauksen tasaisuus. Sopivin käytännössä • tietyssä tapauksessa vuorattava pituus voidaan helposti määritellä yrityksen ja erehdyksen menetelmän avulla. Keksinnön mukaisen menetelmän avulla tulee mahdolliseksi vuorata putkijohtoja, joiden pituus voi olla jopa 450 metriä tai enemmän. Vetopuristimen pintaviimeistely voidaan saada aikaan alalla tunnetun laitteen avulla. Pintalaadun tulisi sopivimmin aina-• < k<£n vastata luokkaa N7, tyypillisesti luokkaa N5, sopivimmin jopa N5 ja ideaalitapauskessa noin N4 tai sitä parempaa luokkaa.

On todettu edulliseksi käyttää vetopuristinta, jossa vetopu-ristimen kaltevan pinnan kaltevuuskulma on suhteellisen loiva 7 94799 vetopuristimen akselin suhteen, jolloin se on alueella 12' . . . 29' ja sopivimmin 20' . . . 25' . Kulman pienentäminen auttaa sen vetokuorman pienentämisessä, joka tarvitaan vuorausputken kokoonpuristumisen aikaansaamiseksi, mutta suurentaa samalla vetopuristinpintaa millä tahansa kokoonpuristamisasteella. Optimikulma tulee olemaan se, joka missä määrätyssä tilanteessa tahansa minimoi korkean kuorman aiheuttamat kokonais epäkohdat toisaalta kokoonpuristumisen aikaansaamiseksi ja toisaalta suuren kitkan kehittävän vetopuristinpinnan aikaansaamiseksi. Vetopuristinpinta voi olla katkaistun kartion muotoinen. Sen kaltevuuskulma vetopuristimen akselin suhteen voi vaihtoehtoisesti olla muunneltava edellä esitetyissä puitteissa. Tämän keksinnön eräs merkittävä ja edullinen tunnuspiirre on se, että kun käytetään deformoitavasta muistinsa säilyttävästä aineesta valmistettua vuorausputkea keksinnön menetelmän mukaisesti, voidaan vuorausputki jättää laajentumaan säteensuunnas-sa vuoratussa putkijohdossa sen aineen muistin vaikutuksesta, josta se on valmistettu. Sopivalla vuorausputken alkuhalkaisi-jan, kokoonpuristumisasteen vetopuristmistoimenpiteen aikana ja vetopuristimen menoaukkohalkaisijan valinnan avulla vuorattavan putkijohdon sisähalkaisijan suhteen, voi keksintö saada aikaan tiukasti paikalleen putkijohtoon sopiva vuoraus, mikä (vetojännityksen hellittämisen jälkeen) on seuraus putkivuorauksen muistiaiheutteisesta laajentumisesta ympäristön lämpötilassa ja paineessa putkijohdon sisällä. Tässä yhteydessä ei ole välttämätöntä tukeutua aikaisemman tekniikan mukaisiin menetelmiin putkivuorauksen laajentamiseksi putkijohdon sisällä, kuten sisäisen ylipaineen tai lämmön kohdistamiseen putki-vuoraukseen sisältäpäin tai hyvin suurien venytysvoimien kohdistamiseen putkivuoraukseen alkuvaiheessa, alkupienennyksen aikaansaamiseksi vuorauksen halkaisijan osalta ennen sisään-viemistä putkijohtoon. Tarkat käytetyt toimintaolosuhteet keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi tulevat jossakin tietyssä tilanteessa riippumaan edellä esitetyistä useista tekijöistä ja ne tulevat vaihtelemaan putkijohdon sisähalkaisi-jan ja käyttötarkoituksen (esimerkiksi joko vettä tai kaasua varten), putkivuorauksen aineen ja putkivuorauksen SDR-arvon 8 94799 mukaan. (SDR-arvolla tarkoitetaan putkivuorauksen ennen veto-puristamista olemassa olevan halkaisijan ja vuorauksen seinämä-paksuuden välistä suhdetta).

Suositeltava materiaali vuorausputkea varten on polyetyleeni, mutta myös muita aineita, joilla on tarvittavat muistinsa säilyttävät ominaisuudet, kuten polyetyleenin kopolymeeria ja ainakin yhtä aifaolefiinia, jossa enintään on kymmenen hiili-atomia, voidaan myös käyttää. Vaikka vuorausputken halkaisijan pienentyminen vetopuristimen läpikulun aikana voi olla jopa 15 %, on 5,0...9,8 %: n pienentyminen sopivin. Pienentymisen tulisi olla sellainen, että vuorausputki voidaan vetää olemassa olevan putken läpi. Tätä jotensakin yksinkertaista vaatimusta monimutkaistaa se seikka, että olemassa olevien putkien sisämitat eivät usein ole erityisen tarkkoja, että sisähalkai-sija voi vaihdella putken pituudelta, että vuorausputken palau-tumisaste voi vaihdella ympäristön olosuhteiden ja sen materiaalin mukaan, josta putki on valmistettu. Vuorausputken sei-nämäpaksuuden tulisi olla mahdollisimman pieni ja vastata putken käyttötarkoitusta sekä aikaansaada olemassa olevan putken luotettava sisäpuolinen tiivistys. Sopivimpana pidetään seinämäpaksuuden ja vuorausputken halkaisijan välistä suhdetta, j oka on 10...46.

Valitun maksimivetojännityksen vuorausputken vetämiseksi olemassa olevan putken läpi tulisi edullisesti olla 45. . . 55 %, erityisesti noin 50 % kyseessä olevan vuorausputken myötöra-jasta. Vetopuristimen suulakkeen halkaisijan ja olemassa olevan putken halkaisijan välisen suhteen tulisi edullisesti olla i,05: 1 ja 1,15: 1 välillä. Edestakaisin liikkuvaa työnnintä voidaan käyttää sanotun vetolaitteen kohdistaman vetojännityk-aen lisäämiseksi vuorausputken vetämiseksi vetopuristimen läpi.

Keksinnön selvemmäksi ymmärtämiseksi selitetään seuraavassa keksinnön eräs suoritusmuoto esimerkin avulla samalla kun viitataan oheiseen piirustukseen, jossa: 9 94799

Kuvio 1 esittää leikkausta eräästä keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuodosta sivulta katsottuna, ja

Kuvio 2 esittää leikkausta kuviossa 1 esitetyn laitteen muunnetusta suoritusmuodosta sivulta katsottuna.

Viitaten kuvioon 1 käsittää laite tukirakenteen 1, johon sisältyy yhdessä päässä oleva putken kiinnitin 2 ja toisessa päässä oleva vetopuristin 3. Vetopuristin 3 on yleisesti sylinterinmuotoinen ja käsittää suuremman halkaisijan omaavan osan 4, joka on yhdistetty halkaisijaltaan pienempään osaan 5 kartion-muotoisen osan 6 avulla. Vetopuristin on varustettu kiillotetulla puristuspinnalla, joka muodostaa 6. . . 32*: een kulman vetopuristimen akselin kanssa, jolloin kaltevuuskulma on edullisesti 12. . . 29* ja sopivimmin 20. . . 25*. Kiillotuksen pintalaa-tu on ainakin luokkaa N7, tyypillisesti jopa N6, sopivimmin jopa N5 ja ideaalitapauksessa suuruusluokkaa N4 tai parempi. Kohtien 4 ja 5 halkaisijoiden välinen suhde on sopivimmin välillä 1, 05: 1. . . 1, 15: 1. Tämän on todettu saavan aikaan riittävän välyksen putkivuorauksen ja putken sisähalkaisijan välillä useimpien normaaliputkien kohdalla ja sopivan hyvin aineen halkaisijamittapalautumisen puitteisiin.

Vetopuristimen 3 runko esitetyssä suoritusmuodossa on ontto ja sisältää sähkölämmityskierukan 8, johon syötetään sähköä sähkö-syöttöpiirin 9 kautta. Voimaa syötetään lämmityskierukkaan vuorausputken lämmittämiseksi lämpötilaan, joka on 35’C... 95*C ja sopivimmin noin 50* C. Poistuessaan vetopuristimesta puristettua vuorausputkea jäähdytetään renkaanmuotoisen lämmönvaihtimen 12 avulla, joka on sijoitettu putken ympäri ja joka poistaa lämpöä putkesta. Lämmönvaihtoväliaine voi olla hiilidioksidi, ilma, vesi tai jokin toinen sopiva neste.

Putken kiinnitin 2 on kiinnitetty olemassa olevan putken vapaaseen päähän ja muodostaa yhdessä viitenumerolla 10 merkityn olemassa olevan putken kanssa vasteen, jota vastaan vuoraus-putkea 7 voidaan vetää. Tukirakenne, johon putken kiinnitin on 10 94799 yhdistetty, voi olla putkenmuotoinen tai se voi koostua useista varsista, jotka yhdistävät putken kiinnittimen 2 ja veto-puristimen 3 keskenään.

Laitetta käytettäessä tietynpituinen polyetyleeniä tai muuta sopivaa ainetta oleva vuorausputki 7 voidaan viistota tai esimuotoilla tehokkaasti yhdestä päästään kärkikartion muodostamiseksi siihen päähän, jonka päälle lovitettu metallia oleva kärkikartio voidaan sovittaa. Sopivimpana seinämäpaksuuden ja vuorausputken halkaisijan välisenä suhteena pidetään 10...46. Viistottuihin osiin muodostetaan reikiä, jotka ovat kohdakkain metallia olevassa kärkikartiossa olevien reikien kanssa ja joiden läpi kaapeli yhdistetään putkeen. Kaapeli pujotetaan vetopuristimen 3 ja olemassa olevan putkijohdon läpi ja yhdistetään jonkintyyppiseen sopivalla tavalla kiinnitettyyn veto-laitteeseen, kuten vintturiin. Sähkönsyöttö kytketään päälle vetopuristimen lämmittämiseksi haluttuun lämpötilaan ja vuorausputken viistottu pää viedään sisään vetopuristimen ylävir-tapäähän. Kaapelin vetojännitystä kasvatetaan tarvittavaan arvoon (yleensä 45... 55 %, erityisesti 50 % kyseessä olevan vuorausputken myötörajasta) kunnes vuorausputki alkaa liikkua vetopuristimen läpi ja tulee sisäänvedetyksi olemassa olevaan putkijohtoon. Vuorausputki vedetään tällä tavalla kokonaisuudessaan olemassa olevan putken läpi. Kaapeli irroitetaan ja tämän jälkeen putkiaineen muistiominais uus saa laajentaa put-• kea kunnes se tulee kosketukseen olemassa olevan putken sisäpinnan kanssa.

Putken kulkua olemassa olevan putken läpi voidaan haluttaessa helpottaa vuorausputken työnninkoneen avulla. Tällainen järjestely on esitetty piirustuksen kuviossa 2. Tähän kuvioon viitaten on työnninkone, joka yleensä käsittää rungon 21, hydraulisylinterin 22, kiristysrenkaan 23 ja apulaitteita, sijoitettu vetopuristimen 3 ja putken kiinnittimen 2 väliin. Käytössä tämä kone vetää vuorausputken vetopuristimen 3 läpi ja työntää sen olemassa olevaan putkijohtoon.

11 94799

On ilmeistä, että edellä olevat suoritusmuodot on selitetty vain esimerkkien pohjalta ja että monet muunnelmat ovat mahdollisia poikkeamatta keksinnön puitteista. Vuorausputki voidaan esimerkiksi lämmittää ennen sen sisäänviemistä vetopuris-timeen ja venyttää rinnakkaishakemuksessa GB-2186340 esitetyllä tavalla.

Claims (7)

1. Menetelmä asennettujen putkijohtojen vuoraamiseksi, joka menetelmä vaiheina käsittää, että otetaan tietyn pituinen, muistinsa säilyttävää muoviainetta oleva vuorausputki, jonka ulkohalkaisija on suurempi kuin vuorattavan putkijohdon sisä-halkaisija, ja että käytetään vetojännityksen alaisena olevaa vetolaitetta, joka on kiinnitetty vuorausputken etupäähän ja pujotettu putkijohdon läpi, että vuorausputki vedetään putki-johtoon kiinnitetyn vetopuristimen läpi vuorausputken ulkohalkaisi jän pienentämiseksi jopa 15 % verran, että vedetään vuo rausputki asennetun putkijohdon läpi vuorausputken ulkohalkaisi jän ollessa pienennettynä mittaan ja/tai ylläpidettynä mittaisena, joka on pienempi kuin putkijohdon sisähalkaisija ja että tämän jälkeen sallitaan vuorausputken laajentuminen putki -johdon sisällä hellittämällä sanottua vetojännitystä, jota seuraa muistiaiheutteinen laajentuminen tavanomaisessa ilmanpaineessa ja putkijohdon ympäristön lämpötilassa, tunnet-t u siitä, että vetolaitteen kohdistama jännitys on sellainen, että se osittain rajoittaa vuorausputken (7) ulkopinnan säteensuuntaista laajenemista sen vetopuristimesta poistumisen jälkeen, ja että vetopuristin (3) ja putkijohto (10) määrittävät välin ja tähän vetopuristimen (3) ja putkijohdon (10) väliin on sijoitettu työnninlaite (21, 22, 23), työnninlaitteen (21, 22, 23) ollessa sovitettu tarttumaan kiinni vetopuristi- mesta (3) poistuvaan vuorausputkeen (7) vuorausputken pakottamiseksi putkijohtoa (10) päin ja sen läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen on saatu aikaan välineet (8) vetopuristimen (.3) lämmittämiseksi siten, että vuorausputki (7) on lämmitetty ennenkuin se poistuu vetopuristimesta (3).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetopuristimen (3) ja putkijohdon (10) väliseen väliin on sijoitettu vuorausputkea (7) jäähdyttävät välineet n 94799 vuorausputken (7) jäähdyttämiseksi sen poistuessa vetopuristi-mesta (3).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vuorausputkea (7) esilämmitetään ennen puristusvaihetta lämpötilaan, joka on 301 C ja 90’C välillä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vuorausputkea (7) esilämmitetään lämpötilaan, joka on 30 1 C: stä 65 1 C: een.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vuorausputkea (7) esilämmitetään lämpötilaan, joka on 451 C: stä ja 551 C: een.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vuorausputki (7) vedetään vetopuristimeen (3) ympäristön lämpötilassa eikä mitään lämpöä syötetä vetopuristimeen (3) tai kehitetä sen sisällä sitä lämpöä lukuunottamatta, joka voi kehittyä vuorausputken (7) ja vetopuristimen (3) sisäpintojen välisen kitkan avulla vuorausputken (7) kulun aikana veto-puristimen (3) läpi. • · « 14 94799