FI104625B - Menetelmä putkien vuoraamiseksi - Google Patents

Description

104625

Menetelmä putkien vuoraamiseksi Förfarande för fodring av rör Tämä keksintö koskee menetelmää putkien vuoraamiseksi siten, kuin patenttivaatimuksen 1 johdannossa on esitetty. Keksintöä tullaan selittämään kaasun, öljyn ja veden syöttöputkiin liittyen, mutta on ilmeistä että keksintöä voidaan soveltaa kaikentyyppisiin putkiin.

Kun asennettuja putkia (jotka putket maahan upotettuina ovat taipuvaisia halkeilemaan maan liikkeiden vaikutuksesta) vuorataan, on tunnettua vetää kuumennettu muoviputkea oleva vuoraus suuttimen tai puristimen läpi halkaisijan pienentämiseksi ja tämän jälkeen olemassa olevaan putkeen tietyn pituuden osalta.

Tämä keksintö koskee parannettua menetelmää asennetun putki -johdon vuoraamiseksi silloin kun käytetään vetopuristinta vuorausputken halkaisijan pienentämiseksi ennen sen vetämistä olemassa olevaan putkijohtoon. "Asennetulla" putkijohdolla tarkoitetaan putkijohtoa, joka jo on asennettu paikalleen aiottua tarkoitusta varten, kuten esimerkiksi maahan upotetut putkijohdot kaasua, öljyä, vettä tai jätevettä varten, putki-johdot, jotka muodostavat osan suuremmasta laitoksesta, kuten ;;/ öljy- tai kaasujalostamossa tai varastointilaitoksissa, tai t · *··' putkijohdot, jotka lepäävät maanpinnalla ja ovat asennetut saantipaikan yhdistämiseksi vastaanottajaan, kuten öljyputki, • · · V ; joka yhdistää öljylähteen jalostamoon tai satamaan.

Maahan upotetun putkijohdon kohdalla on ilmeistä, että normaa- « lijärjestelmä tällaista prosessia läpivietäessä tulee sisältä-mään vintturin, joka on sijoitettu kaivannon viereen tietyn

I I I

' pituisen vuorattavan putken toisen pään kohdalle, mistä kaape-li tai vastaava joustava yhdysside kulkee putken läpi toiseen kaivantoon, jonka toisella puolella se on kiinnitetty muovi-ainetta olevan vuorausputken etupäähän. Toisen kaivannon vie- • # 104625 2 ressä on lämmitys- ja puristuslaite, joka käsittää lämmittimen ja koon pienentämislaitteen. Tämän laitteen alavirtapäässä voi olla edestakaisin siirrettävä "työnnin", joka voi tarttua kiinni putkeen ja vetää sitä laitteesta ja pakottaa sitä vuorattavaa putkea päin.

Tämän keksinnön tunnusomaiset piirteet ilmenvät oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta. Näin ollen on saatu aikaan menetelmä putkien vuoraamiseksi, joka käsittää vaiheet, että otetaan tietyn pituinen vuorausputki, jonka ulkohalkaisija on suurempi kuin vuorattavan putken sisähalkaisija ja joka on valmistettu polyeteenistä tai polyeteenin sekapolymeeristä ja ainakin yhdestä enintään kymmenen hiiliatomin alfaolefiinistä. Vuorausputki vedetään vetopuristimen läpi, joka on kiinnitetty suoraan tai epäsuorasti vuorattavaan putkeen käyttämällä veto-jännityksen alaisena olevaa vetolaitetta, joka on kiinnitetty vuorausputken etupäähän ja on pujotettu putkijohdon läpi vuorausputken ulkohalkaisijän pienentämiseksi jopa 15 %:n verran. Vuorausputki vedetään asennetun putkijohdon läpi ulkohalkaisi jän ollessa pienennettynä mittaan ja/tai ylläpidettynä mittaisena, joka on pienempi kuin vuorattavan putken sisä-halkaisija, vetolaitteen kohdistaman veto jännityksen ollessa sellainen, että se osittain rajoittaa vuorausputken ulkopinnan : .·. säteensuuntaista laajentumista puristimesta poistumisen jäi- f I » · .··. keen. Tämän jälkeen sallitaan vuorausputken laajentuminen • · vuorattavan putken sisällä hellittämällä sanottua vetojän-nitystä, jota seuraa muistiaiheutteinen laajentuminen tavan- • · · omaisessa ilmanpaineessa ja vuorattavan putken ympäristön lämpötilassa. Vuorattava putki on asennettu maahan upotetuksi • · · V * putkijohdoksi ja vuorattavan putken ja vuorausputken pituus on • · · V : ainakin 10 metriä.

• · · • · · • · ·

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa voidaan vuorausputkea läm-mittää sinänsä tunnettujen menetelmien avulla ennen vetopuris- • t : "·· tustoimenpidettä. Vuorausputkea voidaan vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi myös lämmittää sen kulkiessa vetopuristimen 104625 3 läpi. Tällaisessa tapauksessa siinä on laite vetopuristimen sisäpinnan lämmittämiseksi samanaikaisesti kun vuorausputki kulkee sen läpi.

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan voidaan vetopu-ristustoimenpide suorittaa ympäristön lämpötilassa. Ympäristön lämpötilassa tapahtuvaa vetopuristamista varten sopivien vuo-rausputkien valinta tulee esimerkiksi riippumaan vuorausputken mitoituksesta, sen SDR-suhteesta ja sen aineen erityispiirteistä, josta vuorausputki on valmistettu. Mikäli vuorausputki joissakin tietyissä olosuhteissa voidaan menestyksekkäästi vetopuristaa ympäristön lämpötilassa on seikka, jonka käyttäjä helposti voi saada selville yrityksen ja erehdyksen avulla.

Tämä keksintö hahmottelee eräässä sopivassa suoritusmuodossaan vetopuristimen käyttämistä, joka on varustettu pinnalla, jota tai jonka osaa on kallistettu 6°...32°, jolloin mikään osa ei muodosta suurempaa kulmaa kuin 32° vetopuristimen akselin kanssa ja joka ulottuu aksiaaliselta pituudelta, joka on ainakin 70 % aksiaalietäisyydestä sen osan välillä, jossa vuoraus-putki yhtyy tähän pintaan, ja sen osan välillä, jossa vuoraus-putki poistuu vetopuristimesta.

: Aikaisemman tekniikan putkien puristamismenetelmien mukaan .. käytetyt vetopuristimet ovat käytännössä koostuneet kahdesta • · osuudesta, joista ensimmäinen on kalteva puristuspinta, joka pienentää halkaisijaa minimiarvoon, ja toinen on aksiaalinen *·* ' vetopuristimen sisätilan jatke, jonka seinämät ovat vetopuris timen akselin suuntaiset ja sisähalkaisija vastaa tätä minimi- « « « V* arvoa. Olemme todenneet, että keksintöä toteutettaessa on

· III

V : edullista lyhentää sanotun toisen osan aksiaalista pituutta « ensimmäisen osan aksiaaliseen pituuteen verrattuna, tai

I I I

_··, muutoin jättää toinen osa kokonaan pois. Suunnittelemalla '** vetopuristin rakenteeltaan sellaiseksi, että ensimmäinen osa 4 · : ’· ulottuu aksiaalietäisyydeltä, joka on ainakin 70 %, sopivimmin yli 80 %, ja edullisesti yli 85 % aksiaalietäisyydestä sen 104625 4 osan, jossa vuorausputki yhtyy kaltevaan pintaan, ja menoaukon väliltä, jossa putki poistuu vetopuristimesta, pienenee erityisesti vuorausputken vetopuristimen läpi vetämistä varten tarvittava vetojännitys oleellisesti. Eräs toinen seuraus tällaisen vetopuristimen käyttämisestä keksinnön toteuttamiseksi on se, että kun käytetään vuorausputkea, joka on synteettistä hiilivetyhartsia, kuten polyeteeniä tai muunneltua polyeteeniä, jota käytännössä yleensä käytetään, on vuoraus-putkella poistuessaan tällaisesta menoaukosta suurempi taipumus säteensuuntaiseen laajentumiseen vetopuristimen kohdistamaan kokoonpuristamisasteeseen verrattuna kuin siinä tapauksessa, jossa, kuten aikaisemmassa tekniikassa, vetopu-ristin oli varustettu toisella osuudella, jolla edellä esitetyn mukaisesti oli oleellinen pituus, tyypillisesti suuruusluokkaa 50 % vetopuristimen kokonaispituudesta. Vetojännitystä hellitettäessä tällainen taipumus tulee aiheuttamaan suuremman suhteellisen säteensuuntaisen laajentumisen käytettyyn veto-jännitykseen verrattuna kuin tunnetun tekniikan vetopuristimia käytettäessä.

Tämä keksinnön prosessi perustuu sekä vuorausputken laajentumiseen putkijohdossa vetojännityksen hellittämisen vaikutuk-sesta että myös vetopuristetun vuorausputken muistiaiheuttei-; seen laajentumiseen. Käyttämällä vetopuristinta, jonka toisen osuuden aksiaalista pituutta on pienennetty sen ensimmäisen • · · osuuden aksiaaliseen pituuteen verrattuna edellä esitetyllä tavalla voi vetojännityksen hellittämisestä johtuva suhteelli- • · i ' nen laajentuminen kasvaa huomattavasti, mikä parantaa putki- vuoraustoimenpiteen hallittavuutta.

• · * • « t ·$» :.· ’ Edellä esitetyt järjestelyt tuovat lisäksi mukanaan huomatta- van edun siihen tilanteeseen verrattuna, jossa käytetään .···. "työnnin"-tyyppistä laitetta, joka esimerkiksi on rinnakkais- patenttijulkaisussamme GB 8806926 esitetyn tyyppinen. Tällai- • · : " sen työntimen käyttöön liittyy se seikka, että kun se tarttuu ·. ·: vuorausputkeen ja pakottaa sitä vuorattavaa putkijohtoa päin 5 10462b esiintyy vetolaitteen (kuten vintturin) kohdistamassa veto-jännityksessä väliaikainen pieneneminen putkijohdon toisessa päässä. Työntimen otteen hellittäessä jännitys palautuu aikaisempaan arvoonsa. Tämä johtaa käytännössä jatkuvaan veto-jännityksen vaihtelemiseen. On toivottavaa, että vaihto maksimi- ja minimijännityksien välillä vaihtelujen aikana muodostetaan mahdollisimman tasaisesti pienimmällä mahdollisella määrällä nopeita muutoksia tai nykäyksiä.

Olemme todenneet, että kun edullisesti käytetään keksinnön mukaisia vetopuristimia, jotka vaativat oleellisesti pienempiä vetojännityksiä verrattavissa olevan kokoonpuristamisasteen saavuttamiseksi aikaisemman tekniikan mukaisiin vetopuristi-miin nähden, ja jotka lisäksi johtuvat vetopuristimen meno-aukosta poistuvan putken osan suuremmasta "takaisinkimmahdus"-taipumuksesta, vaihtelujen amplitudit pienenevät ja itse vaihtelut tulevat tasaisemmiksi. Vetojännityksen kohdistamiseen liittyvät hyvin suuret voimat huomioon ottaen tämä on jälleen huomattava parannus sekä toiminnan turvallisuuden että sen tehokkuuden suhteen.

Yhtenä työvaiheena keksinnön mukaisen menetelmän avulla vuorattavan putkijohdon pituus voi tyypillisesti olla 10 : .·. metristä ylöspäin. Se putkijohdon rajapituus, joka tietyssä .···. tilanteessa voidaan vuorata, tulee riippumaan tekijäyhdistel- • · **J mästä, johon sisältyy kitkavastus vuorauksen liikettä vastaan putkijohdon sisällä, se seikka, missä määrin pienennetyn hai- • · » ’·* ' kaisijan omaava vuorausputki putkijohtoon sisäänviemisen jäl keen tulee alttiiksi muodonmuutokselle (ongelma, joka esiintyy • t · V * halkaisijaltaan suurempien vuorausputkien kohdalla, joilla on • · · ' v : suhteellisen suuri SDR-suhde), vuorausputken etupään rajoitta- va vetojännitys, jonka ylittyessä siinä voi esiintyä pysyviä • · ,··, vaurioita tai pysyvää pidentymistä, vetolaitetta käyttävän mekanismin (kuten vintturin) kapasiteetti sekä putkijohdon : sisätilan halkaisijan ja/tai suuntauksen tasaisuus. Sopivin :/! käytännössä tietyssä tapauksessa vuorattava pituus voidaan 104625 6 helposti määritellä yrityksen ja erehdyksen menetelmän avulla. Keksinnön mukaisen menetelmän avulla tulee mahdolliseksi vuorata putkijohtoja, joiden pituus voi olla jopa 450 metriä tai enemmän. Vetopuristimen pintaviimeistely voidaan saada aikaan alalla tunnetun laitteen avulla. Pintalaadun tulisi sopivimmin ainakin vastata luokkaa N7, tyypillisesti luokkaa N6, sopivimmin jopa N5 ja ideaalitapauksessa noin N4 tai sitä parempaa luokkaa.

On todettu edulliseksi käyttää vetopuristinta, jossa vetopuristimen kaltevan pinnan kaltevuuskulma on suhteellisen loiva vetopuristimen akselin suhteen, jolloin se on alueella 12 °. . .29° ja sopivimmin 20°...25°. Kulman pienentäminen auttaa sen vetokuorman pienentämisessä, joka tarvitaan vuorausputken kokoonpuristumisen aikaansaamiseksi, mutta suurentaa samalla vetopuristinpintaa millä tahansa kokoonpuristamisasteella. Optimikulma tulee olemaan se, joka missä määrätyssä tilanteessa tahansa minimoi korkean Jcuorman aiheuttamat kokonais-epäkohdat toisaalta kokoonpuristumisen aikaansaamiseksi ja toisaalta suuren kitkan kehittävän vetopuristinpinnan aikaansaamiseksi. Vetopuristinpinta voi olla katkaistun kartion muotoinen. Sen kaltevuuskulma vetopuristimen akselin suhteen voi vaihtoehtoisesti olla muunneltava edellä esitetyissä puit-: teissä. Tämän keksinnön eräs merkittävä ja edullinen tunnus- piirre on se, että kun käytetään deformoitavasta muistinsa • · “I säilyttävästä aineesta valmistettua vuorausputkea keksinnön • · · *”j menetelmän mukaisesti, voidaan vuorausputki jättää laajentu- • · · maan säteensuunnassa vuoratussa putkijohdossa sen aineen muistin vaikutuksesta, josta se on valmistettu. Sopivalla • · · V vuorausputken alkuhalkaisijän, kokoonpuristumisasteen veto- «·· : puristmistoimenpiteen aikana ja vetopuristimen menoaukko- halkaisijan valinnan avulla vuorattavan putkijohdon sisähal- kaisijan suhteen, voi keksintö saada aikaan tiukasti paikal- leen putkijohtoon sopiva vuoraus, mikä (vetojännityksen hel- • ’· littämisen jälkeen) on seuraus putkivuorauksen muistiaiheut- • · teisestä laajentumisesta ympäristön lämpötilassa ja paineessa 104625 7 putkijohdon sisällä. Tässä yhteydessä ei ole välttämätöntä tukeutua aikaisemman tekniikan mukaisiin menetelmiin putkivuo-rauksen laajentamiseksi putkijohdon sisällä, kuten sisäisen ylipaineen tai lämmön kohdistamiseen putkivuoraukseen sisältäpäin tai hyvin suurien venytysvoimien kohdistamiseen putkivuoraukseen alkuvaiheessa, alkupienennyksen aikaansaamiseksi vuorauksen halkaisijan osalta ennen sisäänviemistä putki-johtoon. Tarkat käytetyt toimintaolosuhteet keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi tulevat jossakin tietyssä tilanteessa riippumaan edellä esitetyistä useista tekijöistä ja ne tulevat vaihtelemaan putkijohdon sisähalkaisijan ja käyttötarkoituksen (esimerkiksi joko vettä tai kaasua varten), putkivuorauksen aineen ja putkivuorauksen SDR-arvon mukaan. (SDR-arvolla tarkoitetaan putkivuorauksen ennen vetopurista-mista olemassa olevan halkaisijan ja vuorauksen seinämäpaksuu-den välistä suhdetta).

Tämän keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan on saatu aikaan laite olemassa olevan putken vuoraamiseksi, joka laite käsittää tukirakenteen, rakenteeseen sijoitetun vetopuristimen sen läpi vedetyn vuorausputken halkaisijan pienentämiseksi, kiinnityslaitteen, jonka avulla rakenne voidaan kiinnittää vuorattavaan putkeen, ja valinnaisesti vetopuristimeen sijoi-: tetun lämmityslaitteen vetopuristimen läpi vedettävän vuoraus- putken lämmittämiseksi.

m · • · • · · *1” Suositeltava materiaali vuorausputkea varten on polyeteeni, • · · mutta myös muita aineita, joilla on tarvittavat muistinsa säilyttävät ominaisuudet, kuten polyeteenin sekapolymeeria ja ·.· * ainakin yhtä alfaolefiinia, jossa enintään on kymmenen hiili- • · · V : atomia, voidaan myös käyttää. Vaikka vuorausputken halkaisijan pienentyminen vetopuristimen läpikulun aikana voi olla jopa , > .··. 15 %, on 5,0...9,8 %:n pienentyminen sopivin. Pienentymisen tulisi olla sellainen, että vuorausputki voidaan vetää olemas- i " sa olevan putken läpi. Tätä jotensakin yksinkertaista vaati- • « :t'·; musta monimutkaistaa se seikka, että olemassa olevien putkien 104625 8 sisämitat eivät usein ole erityisen tarkkoja, että sisähalkai-sija voi vaihdella putken pituudelta, ja että vuorausputken palautumisaste voi vaihdella ympäristön olosuhteiden ja sen materiaalin mukaan, josta putki on valmistettu. Vuorausputken seinämäpaksuuden tulisi olla mahdollisimman pieni ja vastata putken käyttötarkoitusta sekä aikaansaada olemassa olevan putken luotettava sisäpuolinen tiivistys. Sopivimpana pidetään seinämäpaksuuden ja vuorausputken halkaisijan välistä suhdetta, joka on 10...46.

Valitun maksimivetojännityksen vuorausputken vetämiseksi olemassa olevan putken läpi tulisi edullisesti olla 45...55 %, erityisesti noin 50 % kyseessä olevan vuorausputken myötö-rajasta. Vetopuristimen suulakkeen halkaisijan ja olemassa olevan putken halkaisijan välisen suhteen tulisi edullisesti olla 1,05:1 ja 1,15:1 välillä. Edestakaisin liikkuvaa työn-nintä voidaan käyttää sanotun vetolaitteen kohdistaman veto-jännityksen lisäämiseksi vuorausputken vetämiseksi vetopuristimen läpi.

Keksinnön selvemmäksi ymmärtämiseksi selitetään seuraavassa keksinnön eräs suoritusmuoto esimerkin avulla samalla kun viitataan oheiseen piirustukseen, jossa:

I I t I

Kuvio 1 esittää leikkausta eräästä keksinnön mukaisen laitteen • · • · « suoritusmuodosta sivulta katsottuna, ja

MM

• « · • · · • * · ’ Kuvio 2 esittää leikkausta kuviossa 1 esitetyn laitteen muun netusta suoritusmuodosta sivulta katsottuna.

• · · « i » • « · ♦ · ♦ V ’ Viitaten kuvioon 1 käsittää laite tukirakenteen 1, johon .‘j*; sisältyy yhdessä päässä oleva putken kiinnitin 2 ja toisessa « ,··. päässä oleva vetopuristin 3. Vetopuristin 3 on yleisesti sylinterinmuotoinen ja käsittää suuremman halkaisijan omaavan : ** osan 4, joka on yhdistetty halkaisijaltaan pienempään osaan 5 ·.: kartionmuotoisen osan 6 avulla. Vetopuristin on varustettu 104625 9 kiillotetulla puristuspinnalla, joka muodostaa 6...32°:een kulman vetopuristimen akselin kanssa, jolloin kaltevuuskulma on edullisesti 12...29° ja sopivimmin 20...25°. Kiillotuksen pintalaatu on ainakin luokkaa N7, tyypillisesti jopa N6, sopivimmin jopa N5 ja ideaalitapauksessa suuruusluokkaa N4 tai parempi. Kohtien 4 ja 5 halkaisijoiden välinen suhde on sopivimmin välillä 1,05:1...1,15:1. Tämän on todettu saavan aikaan riittävän välyksen putkivuorauksen ja putken sisähalkaisijän välillä useimpien normaaliputkien kohdalla ja sopivan hyvin aineen halkaisijamittapalautumisen puitteisiin.

Vetopuristimen 3 runko esitetyssä suoritusmuodossa on ontto ja sisältää sähkölämmityskierukan 8, johon syötetään sähköä sähkösyöttöpiirin 9 kautta. Voimaa syötetään lämmityskieruk-kaan vuorausputken lämmittämiseksi lämpötilaan, joka on 35°C...95°C ja sopivimmin noin 50°C. Poistuessaan vetopuristi-mesta puristettua vuorausputkea jäähdytetään renkaanmuotoisen lämmönvaihtimen 12 avulla, joka on sijoitettu putken ympäri ja joka poistaa lämpöä putkesta. Lämmönvaihtoväliaine voi olla hiilidioksidi, ilma, vesi tai jokin toinen sopiva neste.

Putken kiinnitin 2 on kiinnitetty olemassa olevan putken vapaa-: : seen päähän ja muodostaa yhdessä viitenumerolla 10 merkityn - olemassa olevan putken kanssa vasteen, jota vastaan vuoraus-putkea 7 voidaan vetää. Tukirakenne, johon putken kiinnitin on • · « yhdistetty, voi olla putkenmuotoinen tai se voi koostua useis- t·;·, ta varsista, jotka yhdistävät putken kiinnittimen 2 ja veto- • · < puristimen 3 keskenään.

« · · • · «

Laitetta käytettäessä tietynpituinen polyeteeniä tai muuta »Il V ’ sopivaa ainetta oleva vuorausputki 7 voidaan viistota tai esimuotoilla tehokkaasti yhdestä päästään kärkikartion muodos-tamiseksi siihen päähän, jonka päälle lovitettu metallia oleva kärkikartio voidaan sovittaa. Sopivimpana seinämäpaksuuden ja : ’’ vuorausputken halkaisijan välisenä suhteena pidetään 10...46.

Viistottuihin osiin muodostetaan reikiä, jotka ovat kohdakkain 10 104625 metallia olevassa kärkikartiossa olevien reikien kanssa ja joiden läpi kaapeli yhdistetään putkeen. Kaapeli pujotetaan vetopuristimen 3 ja olemassa olevan putkijohdon läpi ja yhdistetään jonkintyyppiseen sopivalla tavalla kiinnitettyyn veto-laitteeseen, kuten vintturiin. Sähkönsyöttö kytketään päälle vetopuristimen lämmittämiseksi haluttuun lämpötilaan ja vuorausputken viistottu pää viedään sisään vetopuristimen ylävirtapäähän. Kaapelin vetojännitystä kasvatetaan tarvittavaan arvoon (yleensä 45...55 %, erityisesti 50 % kyseessä olevan vuorausputken myötörajasta) kunnes vuorausputki alkaa liikkua vetopuristimen läpi ja tulee sisäänvedetyksi olemassa olevaan putkijohtoon. Vuorausputki vedetään tällä tavalla kokonaisuudessaan olemassa olevan putken läpi. Kaapeli irroi-tetaan ja tämän jälkeen putkiaineen muistiominaisuus saa laajentaa putkea kunnes se tulee kosketukseen olemassa olevan putken sisäpinnan kanssa.

Putken kulkua olemassa olevan putken läpi voidaan haluttaessa helpottaa vuorausputken työnninkoneen avulla. Tällainen järjestely on esitetty piirustuksen kuviossa 2. Tähän kuvioon viitaten on työnninkone, joka yleensä käsittää rungon 21, hydraulisylinterin 22, kiristysrenkaan 23 ja apulaitteita, sijoitettu vetopuristimen 3 ja putken kiinnittimen 2 väliin.

. ; Käytössä tämä kone vetää vuorausputken vetopuristimen 3 läpi

• I I

.·1. ja työntää sen olemassa olevaan putkijohtoon.

• 1

• »I

*1!! On ilmeistä, että edellä olevat suoritusmuodot on selitetty • « 1 • vain esimerkkien pohjalta ja että monet muunnelmat ovat mahdollisia poikkeamatta keksinnön puitteista. Vuorausputki *.1 ’ voidaan esimerkiksi lämmittää ennen sen sisäänviemistä veto- « ♦· V : puristimeen ja venyttää rinnakkaishakemuksessa GB-2186340 « esitetyllä tavalla.

4 < « • · « « · t · • · « « · • · · • · t

Claims (2)

1. Menetelmä putkien vuoraamiseksi, joka menetelmä vaiheina käsittää, että otetaan tietyn pituinen vuorausputki, jonka ulkohalkaisija on suurempi kuin vuorattavan putken sisähalkai-sija, että vedetään vuorausputki ympäristön lämpötilaisena vetopuristimen läpi käyttämällä vetojännityksen alaisena olevaa vetolaitetta, joka on kiinnitetty vuorausputken etupäähän ja pujotettu putkijohdon läpi, vuorausputken ulkohalkaisijän pienentämiseksi jopa 15 % verran, vedetään vuorausputki vuorattavan putken läpi vuorausputken ulkohalkaisijan ollessa pienennettynä mittaan ja/tai ylläpidettynä mittaisena, joka on pienempi kuin vuorattavan putken sisähalkaisija, tunnet -t u siitä, että vetolaitteen kohdistama vetojännitys on sellainen, että se osittain rajoittaa vuorausputken ulkopinnan säteensuuntaista laajentumista vetopuristimesta poistumisen jälkeen, että tämän jälkeen sallitaan vuorausputken (7) laajentuminen vuorattavan putken (10) sisällä hellittämällä sanottua vetojännitystä, jota seuraa muistiaiheutteinen laajentuminen tavanomaisessa ilmanpaineessa ja vuorattavan putken (10) ympäristön lämpötilassa, jolloin vuorattava putki (10) on asennettu maahan upotetuksi putkijohdoksi ja vuorattava putki (10) ja vuorausputki (7) ovat ainakin 10 metrin pituisia, jolloin vuorausputki (7) on valmistettu polyeteenistä tai eteenin seka- : ,·. polymeeristä ja ainakin yhdestä enintään kymmenen hiiliatomin • · · .···. alfaolefiinista ja vetopuristin (3) on epäsuorasti kiinnitetty • ’*! vuorattavaan putkeen (10) puristimen tukivälineellä (1) , joka ·*” itse on suoraan kiinnitetty vuorattavaan putkeen (10) tai veto- * * * puristin (3) on itse suoraan kiinnitetty vuorattavaan putkeen (10) . • · t 000 #·« 0 0 0 V

· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu a siitä, että vuorausputkea (7) esilämmitetään lämpötilaan, joka « · · on 45° C:stä 55°C:een. • a • * • « • « 0 · • 0 ·

0. I 12 10462b