FI93431C - Parkettirakenne ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

93431

Parkettirakenne ja menetelmä sen valmistamiseksi. - Parkett-struktur och förfarande för dess framställning.

Keksinnön kohteena on parkettirakenne, jossa parketin pintakerroksen muodostavan puun syiden suunta on kohtisuorassa tai terävässä kulmassa parketin pinnan tasoon nähden.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä parketin valmistamiseksi, menetelmään kuuluessa seuraavat vaiheet: - parketin runkoon kiinnitetään pintapuukerros, joka tehdään puukappaleista, joissa puun syiden suunta on kohtisuorassa tai terävässä kulmassa parketin pinnan tasoon nähden; - suoritetaan pinnan tasoitushionta ja - suoritetaan pintalakkaus parketti 1akal1 a.

Pystysyisen puun käyttöön parketin pintakerroksena liittyy useita etuja. Kulutuskestävyys, kovuus ja puristuslujuus ovat selvästi paremmat puun syiden suunnassa kuin vastaavat arvot kohtisuoraan puun syitä vastaan.

Pystysyisen puun käyttöön parketin pintakerroksena liittyy kuitenkin useita ongelmia, joita ei ole onnistuttu tyydyttävästi ratkaisemaan, minkä takia toistaiseksi ei myöskään kaupallista läpimurtoa ole saavutettu. Eräs ongelma on pystysyisen puun kuivumishalkeilu ja jälkieläminen (dimensioiden vaihtelu) kosteusvaihteluiden seurauksena. Toinen ongelma on puuvalmiin pinnan huokoisuus. Jos huokoisen pinnan päälle levitetään tavanomaiseen tapaan parketti 1akkakerrokset (esim. UV-kovettu-vat uretaani 1 akat), ohut lakkakalvo rikkoutuisi nopeasti kulutuksessa. Kalvoon tulee pistemäisiä .puhkeamia, joiden kautta kosteus tunkeutuu puuhun ja pinta mustuu. Perinteisissä vaaka-syyparketeissa käytetään puuhun imeytymätöntä pöhjalakkaa, joka muodostaa kalvomaisen sulun (seal) puun ja pintalakkakerrosten väliin. Kalliiden parkettilakkojen kokonaiskulutus jää suhteellisen pieneksi, yhteensä n. 30 - 40 g/m2. Tällainen parketin- 2 93431 lakkaustekniikka, jossa pöhjalakkasulku levitetään suoraan hiotulle puupinnalle, johtaisi keksinnössä kuitenkin epäedulliseen ja kestämättömään pintarakenteeseen.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parkettirakenne ja sen valmistusmenetelmä, jolla pystysyypuun muutoinkin hyvää kulutuskestävyyttä ja kovuutta voidaan entisestään olennaisesti lisätä, samalla kun saadaan tehokas lisäsuoja kosteuden tunkeutumista vastaan ja tehokas sidonta jäljelle jäävän kosteuselä-misen voimia vastaan, samalla kun kalliin parketti lakan määrä voi olla tavanomainen.

Tämä tarkoitus saavutetaan oheisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella parkettirakenteella samoin kuin vaatimuksen 5 mukaisella menetelmällä parketin valmistamiseksi.

Seuraavassa keksinnön mukaista parkettirakennetta havainnollistetaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää perspektiivikuvana poikki 1eikattua parketti-elementtiä, jolla on keksinnön mukainen rakenne.

Kuvio 2 esittää kuusikulmion muotoisten puulaattojen käyttämistä parketin pintapuukerroksessa.

Kuvio 3 esittää poikkileikkauksena parketin kerrosrakennetta ja kuvio 4 esittää suuremmassa mittakaavassa pystyieikkausta parketin pintapuukerroksesta, jossa puiden syyt ovat pystysuunnassa.

Keksinnön mukaisen parkettirakenteen valmistus tapahtuu seuraavasti. Kohtisuoraan tai terävässä kulmassa puun syitä vastaan leikataan monikulmion muotoisesta parrusta, joka on tuoretta 3 93431 puuta, sopivan paksuisia (esim. 14 mm paksuja) laattoja. Näihin puulaattoihin, joista kuviossa 2 on esitetty kuusikulmion muotoinen esimerkki, imeytetään vesiliukoista polyalkoholia esim. polyetyleeniglykolia (PEG), jonka annetaan imeytyä ja vaikuttaa puulaattoihin, joissa se korvaa soluseinämävettä. Imeytymistä voidaan tehostaa lämpökäsittelyllä, jossa puulaatat kuumennetaan mikroaaltouunissa ja laimentamaton, juoksevaksi kuumennettu PEG levitetään kalvona jäähtyvälle puulaatalle, jonka sisäinen alipaine nopeuttaa PEG:n imeytymistä puun sisään. Tarkoituksena on, että vesiliukoinen kyllästysaine korvaa riittävän määrän puusolujen soluseinämävettä. Tämä estää puun kuivumis-halkeilun ja kosteusvaihteluiden aiheuttaman jälkielämisen (dimensioiden vaihtelun). Kuten tunnettua, on puun kosteuselä-minen seurausta nimenomaan soluseinämien sisältämästä vesimäärästä, ja sen vaihteluiden aiheuttamasta soluseinämän turpoamisesta ja kutistumisesta.

Täten vesiliukoisella polyalkoholilla (esim. PEG) imeytettyjä puulaattoja pidetään 1-3 vuorokautta lämpötilassa 50 - 80°C polyalkoholin riittävää tunkeutumista ja diffuusiota varten, minkä jälkeen laatat kuivataan, jolloin veden poistuessa poly-alkoholi väkevöityy. Laattojen pinnat hiotaan ja työstetään ääriviivat tarkkoihin mittoihin. Tämän jälkeen laatat liimataan lautaparkettiaihioiksi, eli kiinnitetään kahden runkokerroksen 4 väliin. Kiinnitys parkettielementin runkokerrokseen 4 voidaan tehdä hartsilla tai puuliimalla 5 (esim. polyesterihartsi tai polyvinyyliasetaattiliima). Runkona 4 voidaan käyttää edullisesti vaneria, jonka paksuus on esim. 9 mm. Runkoon 4 voi kuulua myös yksi tai useampi lujitemuovikerros. Aihio sahataan halki keskeltä puulaattoja 1 ja muodostuneisiin lautoihin työstetään pontit, ja sahatut pinnat hiotaan. Sahauksen ja hionnan jälkeen pystysyisten pintakerroksen 1 paksuus on esim. 3,0 - 3,5 mm.

Puuvalmiin parkettielementin pintaan levitetään täytehartsia 4 93431 tai -lakkaa, jonka annetaan imeytyä puun syiden sisään ja väleihin. Täytehartsin imeytymistä nopeutetaan periaatteessa samalla tavalla kuin edellä on kuvattu PEG:n imeytyksen yhteydessä. Siis laudat esilämmitetään, jolloin ne jäähtyessään imevät hartsin riittävälle syvyydelle puun syiden sisään ja väleihin. Täytehartsina tai -lakkana käytetään edullisesti halpaa polyesterihartsia, jolloin parketin valmistuskustannukset pysyvät kohtuullisina siitä huolimatta, että pinnan huokoisuudesta johtuen tarvittava hartsin määrä on yli 100 g/m2, tyypi11isesti 100 - 300 g/m2, edullisimmin 150 -200 g/m2. Tällöin täytehartsi tai -lakka imeytyy paikoitellen jopa 0,5 mm:n syvyyteen ja pääosalla pinta-alaa yli 0,2 mm:n syvyyteen. Puuhun imeytyvän täytehartsi- tai -lakkakerroksen 2 paksuus siis vaihtelee puun huokoisuuden ja imukyvyn mukaan, mutta on tyypillisesti edellä mainituissa rajoissa. Prosessissa on edullista käyttää UV-kovettuvaa polyesterihartsia, mutta myös tavanomainen lämmöllä 1isäaktivoitu (nopeutettu) kovettu-misreaktio on mahdollinen. Täytehartsin tai -lakan 2 muodostama kerros lisää olennaisesti pystypuun kulutuskestävyyttä ja kovuutta. Pinnan täytekerros muodostaa myös lisäsuojan kosteuden tunkeutumista vastaan ja samalla sitoo rakennetta niitä voimia vastaan, joita jäljelle jäävä kosteuseläminen aiheuttaa.

Täytekerroksen 2 ansiosta kalliiden parkettilakkojen kuten UV-kovettuvien polyuretaanilakkojen kulutus jää samalle tasolle tai pienemmäksi kuin tavanomaisissa lautaparketeissa, eli on tyypillisesti 20 - 50 g/m2. Puun sisään imeytettävää täytehart-sia tai -lakkaa on siis noin 4-5 kertaa enemmän kuin parket-tilakkaa. Esim. polyesterihartsin hinta on kuitenkin murto-osa parkettilakkana käytettävän UV-kovettuvan uretaanilakan hinnasta. Täytehartsi voi olla myös jokin seuraavista vaihtoehdoista: akryylihartsi, epoksihartsi, ureaformaldehydi ja feno-lihartsi. Kirkas, väritön polyesterihatsi on sikäli edullinen, että sillä saadaan puun omat värisävyt ja luonnollinen kauneus hyvin esiin. Tarvittaessa voidaan täytehartsiin lisätä vaalen- 5 93431 tavia pigmenttejä kuten titaanivalkoista, tai hartsiin liukenevia värejä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan myös pehmeistä puu-laaduista valmistaa korkealuokkaista parkettia. Esim. lepästä on valmistettu koekäyttöön pystypuuparkettia, jonka kovuus on noin kaksinkertainen ja kulutuskestävyys moninkertainen normaaliin tammiparkettiin verrattuna. Myös haavasta voidaan valmistaa kulutuskestävyydeltään ja kovuudeltaan nykyisten parketti-laatujen kanssa kilpailukykyinen parketti. Sama koskee myös haavan sukulaisia, esim. poppelia. Keksinnön eräs oivallus ja etu liittyy juuri pehmeiden puulajien käyttöön. Kun pehmeiden puulajien puristuslujuus syiden poikkisuunnassa on pieni, jäävät myös poikkisyyn suuntaiset voimat, joita syyrakenne pystyy välittämään, pieniksi ja parketin kosketuseläminen jää tästäkin syystä vähäiseksi.

Yksittäinen parkettielementti voidaan tehdä suhteellisen leveäksi (esim. 278 mm), jolloin käytettäessä värisävyiltään ja kooltaan/mal1i1 taan erilaisia puukappaleita, voidaan niiden 1adontakuvioita vaihtelemalla saada aikaan laaja mal1istovali-koima. Mahdollisuus käyttää halpoja puuraaka-aineita kuten leppää ja haapaa, tekee keksinnön mukaisesta parketti rakenteesta myös hinnaltaan kilpailukykyisen.

Tällä menetelmällä voidaan tehdä valmisparkettia 1. lautaparkettia, mutta se soveltuu myös suoraan lattiaan kiinnitettäväksi aitoparketiksi, joka vastaa perinteistä sauvaparkettia, jossa palat liimataan suoraan lattiaan, hiotaan ja lakataan parkettilakoilla.

Claims (8)

1. Parketti rakenne, jossa parketin pintakerroksen (1) muodostavan puun syiden suunta on kohtisuorassa tai terävässä kulmassa parketin pinnan tasoon nähden, tunnettu siitä, että varsinaisen pintalakkauksen muodostavien parketti 1 akka-kerrosten (3) alla on pystypuusyiden väleihin ja sisään imeytettynä täytehartsia (2), joka on jokin seuraavista hartseista: polyesterihartsi, akryylihartsi, epoksihartsi, ureaformaldehydi ja fenolihartsi, ja jonka määrä, 100 - 300 g/m2, on moninkertainen, sopivimmin noin 4 - 5-kertainen parketti 1 akan määrään verrattuna ja että mainittua täytehartsia on imeytetty puun sisään noin 0,1 - 0,5 mm:n syvyydelle ja tämän hartsikerroksen (2) päällä on varsinainen parketti 1akkakerros (3).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen parkettirakenne, tunnettu siitä, että täytehartsina (2) on UV-kovettuva poly-esterihartsi ja parketti 1 akkana (3) on UV-kovettuva uretaani- 1 akka.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen parkettirakenne, tunnettu siitä, että täytehartsiin on lisätty vaalentavia pigmenttejä kuten titaanivalkoista tai hartsiin liukenevia värejä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen parkettirakenne, tunnettu siitä, että pintapuukerroksen (1) muodostaviin puu-laattoihin on imeytetty vesiliukoista polyalkoholia esimerkiksi polyetyleeniglykolia, joka korvaa puun soiuseinämävettä.

5. Menetelmä parketin valmistamiseksi, menetelmään kuuluessa seuraavat vaiheet: - parketin runkoon (4) kiinnitetään pintapuukerros (1), joka tehdään puulaatoista, joissa puun syiden suunta on kohtisuorassa tai terävässä kulmassa parketin pinnan tasoon 7 93431 nähden; - suoritetaan pinnan tasoitushionta ja - suoritetaan pintalakkaus parketti 1 aka 11 a, tunnettu siitä, että ennen pintalakkausta parketin pintaan levitetään pystypuusyiden väleihin ja sisään imeytyvää täytehartsia (2), jonka määrä, 100 - 300 g/m2, on moninkertainen, sopivimmin noin 4 - 5-kertainen parketti 1 akan määrään verrattuna, ja että täytehartsina käytetään jotakin seuraavista hartseista: polyesterihartsi, akryy1ihartsi, epoksihartsi, ureaformaldehydi ja fenolihartsi, ja mainittu täytehartsi imeytetään puun sisään noin 0,1 - 0,5 mm:n syvyydelle.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen pintapuukerroksen (1) muodostavien puulaatto-jen kiinnitystä runkoon (4) puulaattoihin imeytetään vesiliukoista polyalkoholia esim. polyetyleeniglykolia, jonka annetaan vaikuttaa puulaattoihin, joissa se korvaa soiuseinämävettä.

6 93431

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytehartsia imeytetään puuvalmiiseen parkettielementin pintaan yli 100 g/m2, sopivimmin noin 150 -200 g/m2 ja tämän päälle levitetään parketti 1 akkaa noin 20 -50 g/m2.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytehartsia (2) imeytetään kuumennetun puun sisään sen jäähtymisvaiheessa noin 0,2 - 0,5 mm:n syvyydelle ja tämän hartsikerroksen (2) kovetuttua sen päälle levitetään varsinainen parketti 1akkakerros (3), joka on uretaani 1 akkaa. 93431 8