FI93333C

FI93333C - Lämpöherkkä tallennusmateriaali

Info

Publication number: FI93333C
Application number: FI884014A
Authority: FI
Inventors: Thomas C Petersen; Dean G Dalebroux
Original assignee: Appleton Paper Inc
Priority date: 1987-09-03
Filing date: 1988-08-31
Publication date: 1995-03-27
Also published as: EP0306344A3; EP0306344B1; FI93333B; CA1294781C; ES2054817T3; ATE88672T1; AU2179488A; US4794102A; FI884014A0; AU606452B2; JP2922906B2; JPS6471783A; DE3880594T2; DE3880594D1; FI884014A; EP0306344A2; ZA886549B

Description

93333 Lämpöherkkä tallennusmateriaali -Värmekänsligt uppteckningsmaterial Tämä keksintö koskee lämpöherkkää tallennusmateriaalia. Erityisesti se koskee sellaista tallennusmateriaalia, joka muodostuu arkeista, jotka on päällystetty värinmuodosta-villa järjestelmillä, jotka sisältävät kromogeenista ainetta ja hapanta värikehiteainetta sekä muita komponentteja siten, että aikaansaadaan tallennusmateriaali, jolla on parantunut kestävyys sitä käsiteltäessä syntyville sormen-jäijille ja tahraantumiselle.

Lämpöherkät tallennusmateriaalijärjestelmät ovat alalla hyvin tunnettuja ja niitä on kuvattu monissa patenteissa, esimerkiksi US-patenteissa 3 539 375, 3 674 535, 3 746 675, 4 151 748, 4 181 771, 4 246 318 ja 4 470 057. Näissä järjestelmissä emäksinen kromogeeninen aine ja hapan väri-kehiteaine sisältyvät substraatilla olevaan päällysteeseen, joka sopivaan lämpötilaan kuumennettuna sulaa tai pehmenee sallien näiden aineiden reagoimisen keskenään, jolloin ne synnyttävät värillisen jäljen.

Lämpöherkkien tallennusmateriaalien herkkyyttä on asteet-tain parannettu vuosien mittaan, jotta ne pysyisivät niiden vaatimusten mukana, joita yhä suuremmat faksimilelait-teistojen siirto- ja toimintanopeudet niille asettavat. Herkkyydeltään hyvän lämpöpaperin on sitä kuumennettaessa ‘ muodostettava heti ja tehokkaasti densiteetiltään tumma jälki. Kun herkkyydet ovat kasvaneet lämpömodifioijien (joita joskus kutsutaan myös herkistimiksi) käytön mukana, on hyvin herkillä lämpöpapereilla syntynyt kiusallinen ongelma, joka aiheutuu sormenjäljen öljyjen aikaansaamasta niiden kuvioiden hankaantumisesta ja tahraantumisesta, kun niitä käsitellään kuvanmuodostuksen jälkeen. Siten on syntynyt tarve sellaisille hyvin herkille lämpöpapereille, joiden päällystyskoostumus kestää sormenjäljen öljyjen aiheuttamaa kuvan tahraantumista.

2 93333 US-patentissa 4 134 847 on kuvattu kehitekoostumuksen valmistusta sulattamalla aromaattista karboksyylihappoa, moniarvoisen metallin oksidia tai karbonaattia ja veteen liukenematonta polymeeristä ainetta kuten poly-a-metyyli-styreeniä, ja jauhamalla sulatettu materiaali jäähdyttämisen jälkeen.

US-patentissa 4 470 057 on kuvattu lämpöherkkiä tallennus-materiaaleja, jotka voivat sisältää lateksisideainetta kuten polystyreenilateksia päällystettyjen aineiden suojaamiseksi harjaavilta ja käsittelyn aikaansaamilta voimilta.

Tämä keksintö perustuu yllättävään havaintoomme, että poly-a-metyylistyreenin ja/tai a-metyylistyreeni/vinyyli-tolueenin kopolymeerin lisääminen lämpöherkkiin päällysteisiin, jotka sisältävät värinmuodostajaa, koreaktanttia, lämpömodifioijaa ja sideainetta, voi aikaansaada erinomaisen kestävyyden kuvan hankautumista tai tahrautumista vastaan sen joutuessa kosketukseen sormenjäljen öljyjen ja/tai yleisesti käytettyjen ihovoiteiden kanssa.

Siten tämän keksinnön tuloksena on kuvan tahraantumiselle vastustuskykyinen lämpöherkkä tallennusmateriaali, joka käsittää substraatin, jolla on lämpöherkkää värinmuodos-tuskoostumusta, lämpöherkän värinmuodostuskoostumuksen sisältäessä: kromogeenista ainetta ja siihen rajoittuvaa hapanta kehiteainetta, jolloin jomman kumman aineen tai päällysteen jonkin muun komponentin sulaminen tai sublimoituminen aikaansaa värin muodostumisen näiden kahden aineen reaktiosta johtuen; veteen liukenematonta hiilivetyhartsia, joka on poly-a-metyylistyreeni, a-metyylistyreeni/vinyyli-tolueenikopolymeeri tai näiden seos; ja näiden kanssa yhdistelmänä, lämpömodifioijaa; ja näille tarkoitettua sideainetta.

3 93333

Lisättyä hiilivetyhartsia lukuunottamatta lämpöherkkä päällyste on olennaisesti sellainen, jota herkissä lämpö-herkissä tallennusmateriaaleissa tavanomaisesti käytetään. Edellisten komponenttien lisäksi päällyste voi sisältää täyteaineita, kuten piidioksidia, savea, talkkia, alumiinihydroksidia, kalsinoitua kaoliinisavea ja kalsiumkarbo-naattia; synteettisiä pigmenttejä, kuten ureaformaldehydi-hartsipigmenttejä; luonnonvahoja, kuten karnaubavahaa; ja synteettisiä vahoja. Käytetty hiilivetyhartsi on poly-a-metyylistyreeni ja/tai a-metyylistyreeni/vinyylitolueeni-kopolymeeri. Emme tiedä miksi lämpökuvan kestävyys sormenjäljen öljyjä vastaan kasvaa näiden aineiden vaikutuksesta. Olemme havainneet, että jos sen sijaan käytetään poly styreeniä, se ei näytä tarjoavan mitään olennaista etua sormenjäljen öljyjen kestävyyden suhteen. Nämä hiilivety-hartsit ovat erityisen tehokkaita, kun niitä käytetään yhdessä lämpömodifioijien kanssa, jotka on valittu aseto-aset-o-toluidiinista, difenoksietaanista, fenyyli-l-hyd-roksi-2-naftoaatista, diheptadekyyliketonista tai oktdeka-namidista. Hiilivetyhartsit ovat läsnä lämpöherkässä päällysteessä tyypillisesti hienojakeisina kiintoainehiuk-kasina, jotka on saatu esim. jauhamalla raakamateriaalia.

Tallennusmateriaaliin kuuluu substraatti tai tukimateriaali, joka yleensä on arkkimainen. Tässä yhteydessä termillä "arkki" tarkoitetaan kappaleita, joilla on kaksi suurta pintadimensiota ja suhteellisen pieni paksuusdimensio, kuten rainoja, kaistaleita, nauhoja, hihnoja, kalvoja, kortteja ja vastaavia. Substraatti tai tukimateriaali voi olla opaakkia, läpinäkyvää tai läpikuultavaa ja se itse voi olla värillistä tai väritöntä. Materiaali voi olla kuitumateriaalia, esimerkiksi paperia ja synteettistä kuitumateriaalia. Se voi olla kalvo, esimerkiksi selluloosakalvo (sellofaani) ja synteettinen polymeeriarkki, joka on valettu, suulakepuristettu tai muulla tavalla muodostettu.

4 93333

Sopivia kromogeenisia yhdisteitä ovat hyvin tunnetut väriä muodostavat yhdisteet, kuten ftalidit, leukauramiinit ja fluoraanit. Esimerkkejä tällaisista yhdisteistä ovat kris-talliviolettilaktoni (3,3-bis(4-dimetyyliaminofenyyli) -6-di-metyyliaminoftalidi, US-patentti Re. 23024); fenyyli-, indoli-, pyrroli- ja karbatsolisubstituoidut ftalidit (esim. US-patentit 3 491 111, 3 491 112, 3 491 116, 3 509 174); nitro-, amino-, amido-, sulfonamido-, amino-bentsylideeni-, halo- ja anilinosubstituoidut fluoraanit (esim. US-patentit 3 624 107, 3 627 7Θ7, 3 641 011, 3 642 828, 3 681 390); spirodipyraanit (US 3 971 808); ja pyri-diini ja pyratsiiniyhdisteet (esim. US 3 775 424 ja 3 853 869). Erityisen sopivia kromogeenisia yhdisteitä ovat 3-dietyyliamino-6-metyyli-7-anilinofluoraani (US 3 681 390); 7-(l-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-7-(4-di-etyyliamino-2-etoksifenyyli)-5,7-dihydrofuro[3,4-b]pyri-din-5-oni (US 4 246 318); 3-dietyyliamino-7-(2-kloori-anilino)-6-metyyli-7-anilinofluoraani (US 3 959 571); 7-(l-oktyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-7-(4-dietyyliamino-2-etoksifenyyli)-5,7-dihydrofuro[3,4-b]pyridin-5-oni; 3-di-etyyliamino-7,8-bentsofluoraani; 3,3-bis-(l-etyyli-2-me-tyyli-indol-3-yyli)-ftalidi; 3-dietyyliamino-7-anilino-fluoraani; 3-dietyyliamino-7-bentsyyliaminofluoraani; ja 3'-fenyyli-7-dibentsyyliamino-2,21-spiro-di-(2H-l-bentso-pyraani).

Esimerkkejä sopivista happamista kehiteaineista ovat US-patentissa 3 593 375 reaktiivisina fenoliaineina luetellut yhdisteet, erityisesti monofenolit ja difenolit. Myös seu-raavia aineita voidaan käyttää happamina kehiteaineina joko yksinään tai seoksina: 4,4'-isopropylideenidifenoli (Bisfenoli A); p-hydroksibentsaldehydi; p-hydroksibentso-fenoni; p-hydroksipropiofenoni; 2,4-dihydroksibentsofeno-ni; 1,1-bis(4-hydroksi-3-metyylifenyyli)sykloheksaani; 1,1-bis(4-hydroksifenyyli)sykloheksaani; salisyylianilidi; 4-hydroksi-2-metyyliasetofenoni; 2-asetyylibentsoehappo; 5 93333 m-hydroksiasetanilidi; p-hydoksiasetanilidi; 2,4-dihyd-roksiasetofenoni; 4-hydroksi-4'-metyylibentsofenoni; 4,4'-dihydroksibentsofenoni; 2,2-bis-(4-hydroksifenyyli)- 4-metyylipentaani; bentsyyli 4-hydroksifenyyliketoni; 2,2-bis(4-hy.droksifenyyli)-5-metyyliheksaani; etyyli 4,4-bis(hydroksifenyyli)pentanoaatti; n-propyyli 4,4-bis(4-hydroksifenyyli)pentanoaatti; isopropyyli 4,4-bis(4-hydroksifenyyli)pentanoaatti; metyyli 4,4-bis(4-hydroksi-fenyyli)pentanoaatti; 3,3-bis(4-hydroksifenyyli)pentaani; 4,4-bis(4-hydroksifenyyli)heptaani; 2,2-bis(4-hydroksi-fenyyli)-l-fenyylipropaani; 2,2-bis(4-hydroksifenyyli)-butaani; 2,2'-metyleeni-bis(4-etyyli-6-tert.butyyli) fenoli; 4-hydroksikumariini; 7-hydroksi-4-metyyli-kumariini; 2,2'-metyleeni-bis(4-oktyylifenoli); 4,4'-sulfonyylidi-fenoli; 4,4'-tiobis(6-tert.butyyli-m-kresoli); metyyli p-hydroksibentsoaatti, n-propyyli p-hydroksibentsoaatti; ja bentsyyli p-hydroksibentsoaatti. Suositeltavia näistä ovat fenoliset kehiteyhdisteet, erityisesti 4,4’-isopropyli-deenidifenoli ja 2,2-bis(4-hydroksifenyyli)-4-metyylipen-taani. Myös muun tyyppiset happamat yhdisteet voivat olla sopivia, esimerkkeinä fenolinovolakkahartsit, jotka ovat esimerkiksi formaldehydin ja fenolin kuten alkyylifenolin, esim. p-oktyylifenolin tai muiden fenolien kuten p-fenyy-lifenolin ja vastaavien, välisen reaktion reaktiotuotteitapa happamat mineraalit kuten kolloidinen piidioksidi, kaoliini, bentoniitti, attapulgiitti, halosyytti, ja vastaavat. Eräät polymeerit ja mineraalit eivät sula vaan vä-rireaktio tapahtuu kromogeenin sulaessa.

Lämpöreaktiivisessa päällysteessä käytetty sideaine on tavallisesti polymeerimateriaalia. Useimmiten voidaan käyttää vesiliukoisia sideaineita kuten polyvinyylialkoholia, hydroksietyyliselluloosaa, metyyliselluloosaa, metyyli-hydroksipropyyliselluloosaa, tärkkelystä, modifioituja tärkkelyksiä, ja gelatiinia. Joissakin tapauksissa voidaan kuitenkin käyttää lateksisideaineita kuten polyakrylaatte- • 6 93333 ja, polyvinyyliasetaatteja ja styreenibutadieenikopolymee-reja. Polymeerisen sideaineen tehtävänä on päällysteen sitominen ja sen kiinnittäminen substraattiin, ja se suojaa päällystettä harjaavilta ja käsittelyn aiheuttamilta voimilta lämpöherkän tallennusmateriaalin varastoinnin ja käytön aikana. Käytetyn sideaineen määrä on tavallisesti sellainen, että se riittää näihin tarkoituksiin olematta kuitenkaan niin suuri, että se häiritsisi tallennusmateriaalin lämpökuviointitehoa.

Lämpöreaktiivisessa päällysteessä päällysteen komponentit, erityisesti värinmuodostuskomponentit, kromogeeninen aine ja hapan värikehite, ovat yleensä toisiinsa rajoittuneina olennaisesti homogeenisesti jakaantuneina hienojakeisina kiintoainehiukkasina. värinmuodostusjärjestelmän komponenttien hiukkasten hiukkaskoko on tyypillisesti keskimäärin noin 0,1-10 /um ja tavallisimmin noin 3 /um. Lämpöherkän päällysteen määrä (päällystepaino) on tavallisesti noin 3 - noin 14 g/m2 ja tavallisemmin noin 5 - noin 6 g/m2. värinmuodostusaineiden määrän määräävät aina kulloinkin taloudelliset näkökohdat ja lämpöherkän materiaalin halutut toiminnalliset ominaisuudet ja käsittelyominaisuudet. Lämpöherkässä päällysteessä käytetään tyypillisesti seuraavia ainesosuuksia (päällysteen painosta): kromogeenista ainetta 3-12% hiilivetyhartsia 2-20% hapanta kehiteainetta 10-30% lämpömodifioijaa 10-30% sideainetta 10-20% « Täyteaineita ja pigmenttejä käytettäessä niitä voi olla aina 50%:iin asti ja joskus enemmänkin päällysteestä.

Keksinnön lämpöherkkä materiaali valmistetaan tavallisesti päällystämällä päällysteseos substraatille, kuivaamalla ja 7 93333 kalanteroimalla. Tavallisimmin päällysteseos käsittää järjestelmän kiinteiden komponenttien dispersion väliaineessa, jona on tavallisesti vesi, jolloin siihen on myös liuotettu (tai dispergoitu) sideaine ja mahdolliset muut prosessin apuaineet kuten pinta-aktiiviset aineet, disper-gentit, vaahdonestoaineet, jne. Päällystysmenetelmä ei keksinnön kannalta ole erityisen kriittinen, ja tavanomaisia päällystystekniikkoja voidaan käyttää, esimerkkeinä päällystys lankakierretyllä sauvalla, tai tela esim. 3-telapäällystys. Päällyste voi olla yksikerrospäällyste tai monikerros-, erityisesti kaksikerrospäällyste. Kaksiker-rospäällystyksessä valmistetaan tavallisesti hiilivety-hartsi ensimmäiseksi päällystysseokseksi vesiväliainee-seen, jossa on mukana sideaine ja mahdollisesti täyteainetta, vahaa, optisia kirkasteita, jne, ja seos päällystetään sitten substraatille ja kuivataan, jolloin saadaan ensimmäinen päällystekerros. Toinen päällystekerros muodostetaan tämän päälle päällystämällä päällysteseos, johon tavallisesti kuuluu kromogeeninen aine, hapan värikehite, sideaine ja muut mahdolliset aineet kuten täyteaineet, vahat, optiset kirkasteet ja prosessin apuaineet kuten on kuvattu, mitä seuraa kuivaus ja kalanterointi.

Päällystyseokset valmistetaan tavallisesti käytettyjen aineiden erillisistä dispersioista. Erityisesti kromogeeninen aine ja hapan kehiteaine jauhetaan ja dispergoidaan erikseen, jotta vältettäisiin päällystysseoksen reaktioista aiheutuva värjääntyminen.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä. Kaikki osat ja prosentit ovat painon mukaan, ellei muuta ole ilmoitettu.

8 93333

Esimerkit 1-12

Esimerkit 1C, 6C ja 11C ovat identtisiä kontrolliesimerk-kejä, ja siten niille on annettu lisätunnus "C".

Esimerkit 2-5 kuvaavat parantunutta kuvan stabiilisuutta, kun päällysteessä on mukana poly-a-metyylistyreeniä, jolloin esimerkki 1C on kontrollipäällyste, joka on valmistettu ilman hiilivetyhartsia. Kaikissa esimerkeissä 2-5 on asetoaset-o-toluidiinia lämpömodifioij ana.

Esimerkit 7-10 kuvaavat parantunutta kuvan stabiilisuutta, kun päällysteessä on mukana on a-metyylistyreeni/vinyyli-tolueenin kopolymeeria yhdessä asetoaset-o-toluidiinin kanssa.

Esimerkki 12 kuvaa parantunutta kuvan stabiilisuutta, kun poly-a-metyylistyreeniä on lisätty alla olevaan päällysteeseen, jonka päälle on sijoitettu lämpöherkkä kerros. Esimerkki 11C on kontrollipäällyste (ei alla olevaa päällystettä).

Esimerkkien 1-12 päällystekoostumukset (kuivapainosta laskettuna) on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa 3.

a

Valmistettiin erikseen seuraavat dispersiot A-F.

Dispersio A: Kromogeeninen aine osia kromogeenista ainetta 32,0 sideainetta, polyvinyylialkoholin 20% liuos vedessä 27,4 vaahdonesto-ja disperg.aineita 0,4 vettä 40,2 « 9 93333

Dispersio A-a: käytetty kromogeenlnen aine on 3-dietyyli-amino-6-metyyli-7-anilinofluoraani.

Dispersio B; Hapan värikehiteaine osia hapanta ainetta 42,5 sideainetta, polyvinyylialkoholin 20% liuos vedessä 21,2 vaahdonesto- ja disperg.aineita 0,2 vettä 36,1

Dispersio B-a: käytetty värikehiteaine on 2,2-bis(4-hydroksifenyyli)-4-metyylipentaani

Dispersio C: Lämpöherkkä modifioija osia lämpömodifioijaa 42,5 sideainetta, polyvinyylialkoholin 20% liuos vedessä 21,2 vaahdonesto- ja disperg.aineita 0,2 vettä 36,1

Dispersio C-a: käytetty lämpömodifioija on asetoaset-o-toluidiini.

Dispersio D: Lubrikanttidispersio osia sinkkistearaattia 10,2 behenyylialkoholia 7,9 sideainetta, polyvinyylialkoholin 20% liuos vedessä 8,7 vaahdonesto- ja disperg.aineita 0,2 vettä 73,0 10 93333

Dispersio E: Pigmenttidispersio osia sublimoitua piidioksidia 8,7 ureaformaldehydihartsia 4,1 sideainetta, polyvinyylialkoholin 10% liuos vedessä 23,8 vaahdonesto- ja disperg.aineita 0,8 vettä 62,6

Dispersio F: Hiilivetyhartsidispersio osia hiilivetyhartsia 17,0 sideainetta, polyvinyylialkoholin 10% liuos vedessä 30,0 vaahdonesto- ja disperg.aineita 0,2 vettä 52,8

Dispersio F-a: Käytetty hiilivetyhartsi on poly-a-metyylistyreeni, kaupalliselta nimeltään Kristalex 1120.

Dispersio F-b; Käytetty hiilivetyhartsi on a-metyylisty-reeni/vinyylitolueenikopolymeeri, kaupalliselta nimeltään Piccotex 100.

Edelliset dispersiot A-F voidaan valmistaa myös käyttämällä polyvinyylialkoholin sijasta muita sideaineita. Edellisissä dispersioissa käytettiin vaahdonestoaineina ja dispergointiaineina Nopco NDW:tä (sulfonoitu risiiniöljy, valmistaja Nopco Chemical Co.) ja Surfonyl 104:ää (di-tertiaarinen asetyleeniglykoli pinta-aktiivinen aine, valmistaja Air Products and Chemicals, Inc.). Pigmenttidis-persioon (E) lisättiin voiteluaineeksi Resito Coat 135:ttä (parafiinivahaemulsio).

Dispersioista A-D valmistettiin yhdistetty dispersio (lisänä vettä ja vielä sideainetta) seuraavasti: 11 93333 osia dispersio A 10,3 dispersio B 20,6 dispersio C 25,9 dispersio D 21,7 sideaine, 10% PVA vedessä 21,5

Yhdistettyä dispersiota käytettiin päällystyskoostumusten (seosten) I-IV valmistuksessa seuraavasti: Päällystyskoostumus I Kontrolli osia yhdistettyä dispersiota 45,6 dispersiota E 33,1 vettä 21,3 Päällystyskoostumus II Hiilivetyhartsi (taso 1) osia yhdistettyä dispersiota 45,6 dispersiota E 30,1 dispersiota F 2,4 vettä 21,9 Päällystyskoostumus III Hiilivetyhartsi (taso 2) osia yhdistettyä dispersiota 45,6 dispersiota E 25,5 dispersiota F 5,9 vettä 23,0 12 93333 Päällystyskoostumus IV Hiilivetyhartsi (taso 3) osia yhdistettyä dispersiota 45,6 dispersiota E 20,9 dispersiota F 9,4 vettä 24,1 Päällystyskoostumus V Hiilivetyhartsi (taso 4) osia yhdistettyä dispersiota 45,6 dispersiota E 17,8 dispersiota F 11,8 vettä 24,8

Esimerkkien 1-12 lämpöpaperit valmistettiin päällystämällä pohjapaperi seuraavilla tavoilla:

Esimerkki 1C: Tässä (kontrolli-) esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta I, joka ei sisällä poly-a-metyyli-styreeniä eikä a-metyylistyreeni/vinyylitolueenikopoly-meeria.

Esimerkki 2: Tässä esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta II, joka sisältää poly-a-metyylistyreeniä veteen liukenemattomana hiilivetyhartsina ja asetoaset-o-tolui-diinia lämpömodifioijana.

Esimerkeissä 3-5 käytetään kasvavia määriä poly-α-metyyli-styreeniä veteen liukenemattomana hiilivetyhartsina.

Esimerkki 3: Tässä esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta III, jossa on dispersiota F-a.

Esimerkki 4: Tässä esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta IV, jossa on dispersiota F-a.

13 93333

Esimerkki 5: Tässä esimerkissä käytetään päällystyskoostu-musta V, jossa on dispersiota F-a.

Esimerkki 6C: Tässä (kontrolli-) esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta I, joka ei sisällä poly-α-metyyli-styreeniä eikä a-metyylistyreeni/vinyylitolueenikopoly-meeria. Lämpömodifioijana on lisätty asetoaset-o-tolui-diinia.

Esimerkki 7: Tässä esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta II, jossa on dispersiota F-b, jolloin hiilivetyhart-sina on α-metyylistyreeni/vinyylitolueenikopolymeeri. Lämpömodifioij ana on asetoaset-o-toluidiini.

Esimerkeissä 8-10 on kasvavia määriä a-metyylistyreeni/-vinyylitolueenikopolymeeria hiilivetyhartsina.

Esimerkki 8: Tässä esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta III, jossa on dispersiota F-b.

Esimerkki 9: Tässä esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta IV, jossa on dispersiota F-b.

Esimerkki 10: Tässä esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta V, jossa on dispersiota F-b.

Esimerkki 11C: Tässä (kontrolli-) esimerkissä käytetään päällystyskoostumusta I.

Esimerkki 12: Tässä esimerkissä kuvataan kaksikerrospääl-lystystä käyttäen dispersiota F-a (jossa on poly-a-metyy-listyreeniä) alapäällysteenä ja koostumusta I yläpäällys-teenä.

Arkin lämpöherkkyys testattiin synnyttämällä kuvio Group III faksimilekirjoittimella (HIFAX 3M EMT 2700) yhtenäistä 14 93333 testikuviota käyttäen. Saatu kuvio mitattiin käyttäen Macbeth RD 514 heijastusdensitometria ja Wratten 106 suodatinta. Laite kalibroitiin siten, että arvo 0,04 ilmaisi puhtaan valkoista ja 1,78 täysin kylläistä mustaa. Näiden testien tulokset on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa 1.

Esimerkit 13-24

Esimerkit 13C, 15C, 17C, 19C, 21C ja 23C ovat kontrolleja (päällystyskoostumus I), joissa ei käytetä mitään keksinnön hiilivetyhartseista, ja joissa muodostetaan perushaa-listumistiedot kullekin eri modifioijista (nämä on siten merkitty "C":llä). Esimerkeissä 14, 16, 18, 20 ja 22 (päällystyskoostumus IV) käytetään dispersiota F-b (a-me-tyylistyreeni/vinyylitolueenikopolymeerihartsi) eri modifioij ien kanssa "sormenjälkien" estämiseksi. Esimerkki 24 on vertailuesimerkki, ja siinä käytetään polystyreeniä keksinnössä käytetyn poly-a-metyylistyreenin tai a-metyy-listyreeni/vinyylitolueenikopolymeerin sijasta. Esimerkeissä 13-24 käytetyt päällystyskoostumukset on esitetty (kuivapainosta laskettuna) jäljempänä olevassa taulukossa 4.

Esimerkit 13C ja 14 : · Näissä esimerkeissä käytetään asetoaset-o-toluidiinia läm-pömodifioijana.

Esimerkit 15C ja 16 Näissä esimerkeissä käytetään difenoksietaania (DPE) läm-pömodifioij ana.

» * 15 93333

Esimerkit 17C ja 18 Näissä esimerkeissä käytetään fenyyli l-hydroksi-2-nafto-aattia (PHNT) lämpömodifioijana: OM 0 θά'Ό

Esimerkit 19C ja 20 Näissä esimerkeissä käytetään Stearone waxia, jonka pää-komponentti on diheptadekyyliketoni, lämpömodifioijana.

0

II

CH3 - (CH2>16 - C - (CH2>16 ” CH3 (Stearone Wax on Argus Chemical Division of Witcon tavaramerkkituote.)

Esimerkit 21C ja 22 Näissä esimerkeissä käytetään Kemamide B Waxia, jonka pää-komponentti on oktadekanamidi, lämpömodifioijana.

0

II

ch3 - (CH2)16 - c - nh2 (Kemamide B on Humco Sheffieldin tavaramerkkituote.) 16 93333

Esimerkit 23C ja 24 Näissä esimerkeissä käytetään asetoaset-o-toluidiinia läm-pömodifioijana. Esimerkki 23C on kontrolli, jossa käytetään päällystyskoostumusta I ja esimerkissä 24 (päällys-tyskoostumus IV) käytetään veteen dispergoituvaa polysty-reenilateksia (jota on käytetty aikaisemmin tunnetuissa lämpökoostumuksissa) a-metyylistyreeni/vinyylitolueeniko-polymeerin sijasta sen osoittamiseksi ettei sillä ole juurikaan vaikutusta "sormenjälkiin". Käytetty lateksi ostettiin Dow Chemical Companyltä nimellä Plastic Pigment 722.

Esimerkkien 13-24 tuotteiden testitulokset on esitetty taulukossa 2.

17 93333

Taulukko 1

Sormenjälkien kestävyys

Kuvan hankautuminen ajan mukana

Alkupe räinen kuvan Altistuksen pituus (päiviä) densiteetti

Esim._Macbeth 0 1_6_11_15 21_26 31_ 1C 1,36 + + +---- 2 1,36 + + + + + + + + 3 1,34 + + + + + + + + 4 1,30 + + + + + + + + 5 1,30 + + + + + + + + 0 1 4 6 8 18 6C 1,31 + + +--- 7 1,31 + + + + + + 8 1,30 + + + + + + 9 1,25 + + + + + + 10 1,21 + + + + + + 0 1 3 7 21 24 11C 1,31 + + +--- 12 1,31 ♦ + + + + + tarkoittaa ainakin 40%:n häviötä alkuperäisestä kuvan densiteetistä "+" tarkoittaa vähemmän kuin 40%:n häviötä alkuperäisestä kuvan densiteetistä 93335 18

Taulukko 2

Sormenjälkien kestävyys Kuvan hankautuminen ajan mukana

Alkupe räinen densiteetti Altistuksen pituus (päiviä) F-gim-_Macbeth_ 0 1 4 6 8 11 15 22 32 54 13C 1,32 + + + + + + + + 14 1,38 + + + + + + + + + ♦ 15C 1,34 + + + + + + + + +· + * 16 1,38 + + + + + + + + + -t- 17C 1,30 + + + + + + - - 18 1,34 + + + + + + + + + + 19 C 1,21 + + + + + - - - 20 1,21 + + + + + + + + + ♦ 21C 1,38 + + + + + + + --- . 22 + + + + + ·»♦+»·» 23C 1,32 + + + + + + + + 24 1,34 + + + + + + + + + - tarkoittaa ainakin 40%:n häviötä alkuperäisestä kuvan : densiteetistä "+" tarkoittaa vähemmän kuin 40%:n häviötä alkuperäisestä kuvan densiteetistä * 54 päivän jälkeen DPE kontrolli esim. 15C oli menettänyt 32% alkuperäisestä kuvan densiteetistään; kuitenkin esim. 16, joka sisälsi 8% poly-a-metyylistyreeni/vinyylitoluee-nikopolymeeria, oli menettänyt vain 9% kuvan densiteetistään.

19 93333

_ I I

tOOOOOOOOtO^fO o 01(0 Q ► ► ► ► r f » ^ ^ ► *H ^

Ht-OlOlOCOC-eOlQHO o an

CH 01 H H © r—I

*h a) »o a> *ο ΛοοοΦΛ^ιη^ο o ecu

* ·* (D

t-Oifti/iWOl^iftf-lOO o jC.

N O .-( O >0 ϊθ

«”t > H

•H

•OOOOOiCOrjtm^O © . SO

00 · ,rrrrrr^^ ~ (0 M

t^OiniPCOHWjnHW O (0*0 N N H T—( O > *0 ή « ε _ (0 inooooioo^tn^o Ο ,¾ (0 t*OWiOtOP3iOlO«-tei o ui h N N H »H O p (0 io ^ o ε p (0 <0 (0 «οοοοο>ο>οο«ο'^·ο o o tn O H Ifl »r········»·.»» ► c ΝΟΛΛΓΟ^ΟιΟ^Ο O C *0

•H (0 01 M H »H O -H M

(0 ρ Ή c *» G. (0 Λ Λ Φ 2 φ o ifloooeinniioi'o o φ E ·

4J ^ ^ ► O G

tn o f^oioincoa^ioi-ioo O h to S*i H 01 01 rH O O c io

HP H 4J Ή H

H (0 -H tn H

*o p ΐοοοοσιη^Λ^ο o h h to

aO CO n C

a p NooiflcoHiftioHifl o >i 2 c <0 -H N N H H O G .G O)

> X H -H -H

•H G > Ό P

ro p <d inooooicor}<inr}<o o tit £ O) ** ·Η «h < O H ^ΟίΟΛΛίΟΦίβΗΝ O c φ >1 x <*> n aa hh o ® 5 'j λ: w h a) ·-* -h p μ to *0 7 »tooooot^oto^ o ^ ” ,.

h M m h h o "1 ^ ^ I

,Η H ID Ό P

>i(l) P -P

υιηοοοσι^οΐβ^ o 2

Ht'oniflntft'inH o 2«,° 2 CM M H H O ? J” -

H I -n C

. O <0 C

oioooooi^oio^ o ..St! 2 t-OtOlOCOM'l^tOH O e m « « - -« ® ^ « S £

Cii c H

Utnooooioom·^ o e ° ä *o NOOtnn^sioH o ^ o a

Old H H O 2-d5 ^ ^ >1 a ή •H H G >i p , , (0 C tl) : - ΐ i i a ä h 5 -h s 0) to -H to -H _ >i·^ 2 w

C *H >b i2 HIO *0 >iO £ -H

O 33 '3 , ;d 2 _, Q t! m p E > c >t H p Q Ό TJ o Φ Ή Φ e h S "h 6 θ4ΐ£·Η fcji cetj © ?n2rl O C P 10 O -H J3 H ·Η·γο P P 1 £ Tj x a) itoÄaejtpgjOia .£ ©ρλ;λ; (U G O M H Ό -H OP g >1 i Ι0Χ to jj -H(OI(OtOPHHpPP s_. . -h m

H Oi Φ «J -H >i E O -H O h > a·^ G

3 iiiäsäui, 28.¾ s ? s s a s -s | ·§ s 3 m s SI s a i2>totnptnpa>Ox! i<;Ep * 20 93333

^ in o o o o> co m ^ o o I

^ ► r r >T“ r #· * <i> t- o m m n ® ^ m ή co o <d cm m *h o b, c ^ xj au o in o o o ® t» o λ Tf o »2 CO ·“ r ^ · e#“* -» cm c- o »n m co t- m r-ι 0^,¾ cm cm ’—i *“* © *o · ^ .^ao ro cm mo oooc-^m^o o ® B.® N · r- wm-r-fffwr· ► P jw , t> o ininnm^innoo o Auo

CM CM *4 2 TO -H

•H * ~ r r r r r r- r- - U Γ O

CM C^O Λ ή n K1 N Λ H O _, ,,j c CM CM -« ^ 2 ® ^

” C «J

o m o o o a n ^ ifl ^ o o Seä

+j t-o <n in n a ^ in h « o“.H

W CM CM r-l °«0iC

O (N ή “ -H

C O c (0 •hiocj m o o o a t* o in <φ °Γ)·η> (O +j 0> t-r f r r r f r r r (g a m ih f» o »n in n m· n λ h o m > io O) O CM CM ή »H O. “»0 4-> X ή n +j

W 3 c H

>i h oo m o o o a n "i in ί1 o o q to m

iHSrH w r f r f r r r r r ' W d) B

hio f>»o >n λ n a ^ ® h m o «io-h »0 4-> CM PM «H O m o tn »o ^ m λ; a 4-» rn O (0 "3· ro -h ζ_> mo o o ® t- o m o ω h -n

!> λ; f~. r r * r r ·- · r ·- »-..jDM

o -h i-i c^o in in co M1 i* in h o 0 <a ro X PO CM CM r-I.H O Tj *J U>

x x E

3 -h JO C C

·—» «#p to m o o o ® n in o1 o o ^j-h-h

3 W (O r r f f f r f f f f r <J P X

jo rH f»o in m n a 11 n h b o «i a: o h CM CM ή o x

•H > C

<0 ,r· * cj in o o o ® t» o in o .h o o in ·-·- · r r r r r * » (n ε o »H c-o in m co o· t« in h o -h 10 'ί CMCM i-liH o ro w o ι-l xj *o

+J · C

^ in o o o a) co m tt o o -h n m ^ 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 *H. ΪΟ t» o in ® n ® o1 m h ® o ra ^ ή CM CM ή o ftf

«H (1>C

C I ‘H

cj «noo o ω c- o m o <u ry% 9 9 9- 9 9 9 9 9-9 9 jj *~1 Q) t-οιη in co o' t- in h o -h o o cm cm iH ι-l Omat O ?"i

•H η Λί H

. -h -h !? c n, C +3 Ή 3 O « 2

‘ <tf « C.iqy-H <D X

C J O ^ Ä 9 *H ro M 3

O 13 4-1 -H O j3 Q -P H C

n -p 0) -H H -H P £ -H JO 'Ί n m c i2 4J Q >3 *0 Ό φ -H 01 JC ® ® g „ B-H+JÄ-rjRÄqncn c

O C H Ό «0 Q -H J3 H -H-ri+J 0) ω Ή E

X ® r‘P Ρ·§ ftj <!5!®S^ $ g ή -S® il Ij n oSh+j+jS § £: H>!m « m -h ό f <υ gj -m £ ¢1 c c >1 93-C 10 x (Q >1 Q V4 C C CTl <0 >1 -H a) r-i 81¾ rt > a »n n u Si'h K λ -h o : s s^|ei5i.s|-Bg.? s-9:g o g cu i2>3!QaOomnM3a >o 2 a

Claims

93333

1. Kuvan tahraantumiselle vastustuskykyinen lämpöherkkä tallennusmateriaali, joka käsittää substraatin, jolla on lämpöherkkää värinmuodostuskoostumusta, tunnettu siitä, että lämpöherkkä värinmuodostuskoostumus sisältää: kromogeenista ainetta ja siihen rajoittuvaa hapanta kehiteainetta, jolloin jomman kumman aineen tai päällysteen jonkin muun komponentin sulaminen tai sublimoituminen aikaansaa värin muodostumisen näiden kahden aineen reaktiosta johtuen; veteen liukenematonta hiilivetyhartsia, joka on po-ly-a-metyylistyreeni, a-metyylistyreeni/vinyyli-tolueenikopolymeeri tai näiden seos; ja näiden kanssa yhdistelmänä, lämpömodifioijaa; ja näille tarkoitettua sideainetta; jolloin lämpömodifioija on valittu asetoaset-o-toluidiinista, di-fenoksietaanista, fenyyli-l-hydroksi-2-naftoaatista, di-heptadekyyliketonista, oktadekanamidista, ja näiden seoksista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että lämpömodifioijaa on 10-30 % lämpöherkän värinmuodostuskoostumuksen painosta laskettu-

3. Jonkin patenttivaatimuksista 1-2 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että veteen liukenematonta hiilivetyhartsia on 2-20 % lämpöherkän värinmuodostuskoostumuksen painosta laskettuna. •« < »

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että hapan kehiteaine on fenoliyhdiste. 93333

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että fenoliyhdiste on 4,4'-isopro-pylidiinidifenoli, 2,2-bis(4-hydroksifenyyli)-4-metyyli-pentaani, 2,2-bis(4-hydroksifenyyli)-5-metyyliheksaani, tai näiden seos.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että kromogeeninen aine on 3-dietyyliamino-6-metyyli-7-anilinofluoraani; 3-dietyy-liamino-7-(2-kloorianilino)fluoraani; 3-(N-metyylisyklo-heksyyliamino)-6-metyyli-7-anilinofluoraani, tai näiden seos.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että sideaine on valittu ryhmästä, johon kuuluu polyvinyylialkoholi, metyylisellu-loosa, metyylihydroksipropyyliselluloosa, tärkkelys ja hydroksietyyliselluloosa. • · t • · II 93333