FI92716B - Uudet monoklonaaliset vasta-aineet IFN-omegalle, niiden valmistusmenetelmät ja niiden käyttö IFN-omegan puhdistamiseen ja osoittamiseen - Google Patents

Uudet monoklonaaliset vasta-aineet IFN-omegalle, niiden valmistusmenetelmät ja niiden käyttö IFN-omegan puhdistamiseen ja osoittamiseen Download PDF

Info

Publication number
FI92716B
FI92716B FI874273A FI874273A FI92716B FI 92716 B FI92716 B FI 92716B FI 874273 A FI874273 A FI 874273A FI 874273 A FI874273 A FI 874273A FI 92716 B FI92716 B FI 92716B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
ifn
omega
antibody
omg
monoclonal
Prior art date
Application number
FI874273A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI874273A (fi
FI92716C (fi
FI874273A0 (fi
Inventor
Guenther Adolf
Original Assignee
Boehringer Ingelheim Int
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Boehringer Ingelheim Int filed Critical Boehringer Ingelheim Int
Publication of FI874273A0 publication Critical patent/FI874273A0/fi
Publication of FI874273A publication Critical patent/FI874273A/fi
Publication of FI92716B publication Critical patent/FI92716B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI92716C publication Critical patent/FI92716C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N5/00Undifferentiated human, animal or plant cells, e.g. cell lines; Tissues; Cultivation or maintenance thereof; Culture media therefor
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07KPEPTIDES
    • C07K14/00Peptides having more than 20 amino acids; Gastrins; Somatostatins; Melanotropins; Derivatives thereof
    • C07K14/435Peptides having more than 20 amino acids; Gastrins; Somatostatins; Melanotropins; Derivatives thereof from animals; from humans
    • C07K14/52Cytokines; Lymphokines; Interferons
    • C07K14/555Interferons [IFN]
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07KPEPTIDES
    • C07K16/00Immunoglobulins [IGs], e.g. monoclonal or polyclonal antibodies
    • C07K16/18Immunoglobulins [IGs], e.g. monoclonal or polyclonal antibodies against material from animals or humans
    • C07K16/24Immunoglobulins [IGs], e.g. monoclonal or polyclonal antibodies against material from animals or humans against cytokines, lymphokines or interferons
    • C07K16/249Interferons

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Genetics & Genomics (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Biophysics (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Proteomics, Peptides & Aminoacids (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Immunology (AREA)
  • Gastroenterology & Hepatology (AREA)
  • Toxicology (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Cell Biology (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)
  • Peptides Or Proteins (AREA)
  • Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
  • Medicines Containing Antibodies Or Antigens For Use As Internal Diagnostic Agents (AREA)
  • Medicines That Contain Protein Lipid Enzymes And Other Medicines (AREA)

Description

1 92716
Uudet monoklonaaliset vasta-aineet IFN-omegalle, niiden valmistusmenetelmät ja niiden käyttö IFN-omegan puhdistamiseen ja osoittamiseen. - Nya monoklonala anti-kroppar för IFN-omega, deras framställningsförfaranden och deras användning för rening och pävisning av IFN-omega.
Julkaisussa Nucleic Acids Res. 13^ 4739-4749 (1985) on kuvattu uusia I-tyypin interferoneja, jotka rakenteeltaan ja antigeeniominaisuuksiltaan oleellisesti eroavat tähän mennessä tunnetuista a- ja β-interferoneista. Tälle uudelle interferoniluokalle annettiin sen vuoksi nimeksi INF-omega.
Patenttijulkaisussa EP-A-0.236.920, joka tuli julkiseksi 16.9.1987, kuvattujen uusien monoklonaalisten vasta-aineiden avulla, esimerkiksi uuden monoklonaalisen vasta-aineen OMG-2 avulla, voitiin lisäksi oleellisesti parantaa IFN-omegan puhdistamista. Nämä vasta-aineet ovat kuitenkin spesifisiä sekä IFN-a:n että myös IFN-omegan suhteen.
Tässä hakemuksessa kuvattujen vasta-aineiden avulla ei voitu kuitenkaan tehdä immunomääritysmenetelmää IFN-omegan osoittamiseen, koska IFN-omega-spesifisen vasta-aineen määrä oli aivan liian vähäinen polyklonaalisessa immunoglobuliinissa, jota käytettiin peittämiseen. Lisäksi tällainen testi ei olisi ollut spesifinen IFN-omegalle, koska, kuten edellä jo mainittiin, se olisi tunnistanut sekä polyklonaaliset että monoklonaaliset vasta-aineet ja myös IFN- a:n.
IFN-omegan osoittaminen ja kvantitasoiminen on täytynyt sen vuoksi tähän mennessä tehdä yksinomaan biologisten testien avulla, kuten esimerkiksi mittaamalla antiviraalinen aktiivisuus. Nämä osoitusmenetelmät ovat yleensä erittäin herkkiä, mutta aikaa ja työtä vaativia ja tarkkuudeltaan huonoja. Tämän vuoksi olisi toivottavaa voida kehittää 2 9271 6 immunomääritysmenetelmä, esimerkiksi ELISA- tai IRMA-tyyppinen testi, jonka avulla olisi mahdollista määrittää IFN-omega yksinkertaisella, nopealla ja tarkalla tavalla. Koska IFN-omega on liuoksessa monomeerinä, tällaisen testin kehittämiseen tarvitaan kuitenkin vähintään kaksi vasta-ainetta, jotka voivat tunnistaa IFN-molekyylin eri epitoopit. Monoklonaaliset vasta-aineet eivät ole välttämättömiä, mutta niillä on kuitenkin lukuisia etuja antiseerumeihin verrattuna.
Nyttemmin on yllättäen havaittu, että mainitut ongelmat voidaan poistaa uusien monoklonaalisten vasta-aineiden avulla. Keksinnön mukaisesti valmistetut vasta-aineet ovat spesifisiä IFN-omegalle; niiden avulla valmistetuilla immunomäärityksillä voidaan IFN-omega osoittaa ja kvantita-tisoida, mutta ne eivät reagoi muihin ihmisinterferoneihin, kuten α-, β- tai gamma-interferoneihin.
Esillä olevan keksinnön kohteena ovat siten uudet monoklonaaliset vasta-aineet, jotka reagoivat spesifisesti IFN-omega-tyyppisen ihmisinterferonin, mutta ei kuitenkaan muiden ihmisinterferonien kanssa, ja näiden valmistusmenetelmät, näiden käyttö IFN-omegan puhdistamiseen ja IFN-omegan osoittamiseen, esimerkiksi immunomääritysmenetelmien avulla, joissa voidaan käyttää näitä vasta-aineita IFN-omega -tyyppi sen ihmisinterferonin spesifiseen osoittamiseen, jolloin lisäksi käytetään myös polyklonaalisia vasta-aineita.
Mainitut vasta-aineet valmistetaan keksinnön mukaisesti seuraavalla tavalla: Tähän tarvittavat vasta-aineita tuottavat hybridomasolu-linjat saadaan solufuusioiraalla vastaavasti immunisoitujen koe-eläinten pernasoluja (kts. Köhler ja Milstein,
II
3 92716 4 ΐ
Nature 256, 495-497 (1975)), esimerkiksi hiiren pernasoluja, myeloomasolujen kanssa, jotka mielellään eivät itse tuota mitään vasta-aineita, esimerkiksi linjan P3X63Ag8.653 myeloomasolujen kanssa (kts. Kearney et ai., J. Immunol.
123, 1548 (1979)). Tämä menetelmä muodostuu perimmältään siitä, että hiiren tai muuhun sopivaan eläimeen ruiskutetaan immunogeeniä. Tämän jälkeen immunisoiduista hiiristä, joiden seerumit sisältävät vasta-aineita ruiskutettua immunogeeniä vastaan, otetut pernasolut fuusioidaan myeloomasolujen kanssa. Saadaan hybridisoluja, joita kutsutaan hybridomiksi ja jotka lisääntyvät in vitro. Hybridomien populaatio analysoidaan ja käsitellään siten, että eristetään yksittäisiä klooneja, joista kukin erittää yhtä, antigeenispesifistä vasta-ainelajia. Jokainen tällä tavoin saatu yksittäinen vasta-ainelaji on yhden yksittäisen, immunisoidusta eläimestä säadun B-solun tuote, jota muodostui reaktiona immunogeenisen aineen spesifiseen immunogeeniseen rakenteeseen. Jos elävään isäntään viedään siten immuno-geenistä ainetta, isännän immuunijärjestelmä reagoi muodostaen vasta-aineita immunogeenisellä aineella olevia kaikkia tunnistettavia kohtia vastaan. Tämä vaikutus, nimittäin vasta-aineiden muodostuminen torjuntataisteluna tunkeutujaa vastaan, käsittää siten sen, että immunogeeniselle aineelle muodostuu affiniteetiltaan ja spesifisyydeltään erilaisia vasta-aineita.
Koska kahden paikan immunometrinen määritys perustuu vasta-aine:antigeeni:vasta-aine-rakenteen muodostumiseen, valitaan siten yleensä kaksi erilaista monoklonaalista vasta-ainetta, jotka eivät estä toistensa sitoutumista antigeeniin.
Esillä olevassa tapauksessa koe-eläimet esi-immunisoidaan tätä varten INF-omegalla tai hybridi-interferonilla, joka muodostuu IFN-omegal:n osasta ja IFN-a:n osasta, 92716 parhaiten IFN-omegal:11a tai IFN-omegal/a2:11a, minkä jälkeen vielä kerran immunisoidaan INF-omegalla, parhaiten IFN-omegal:11a.
Seuraavassa solufuusiossa saadaan hybridomaviljelmiä, jotka tämän jälkeen seulotaan niiden kloonien identifioimiseksi, jotka tuottavat IFN-omegaa vastaan suunnattuja vasta-aineita. Tähän käytetään mieluummin biologisia testejä, esimerkiksi testejä, joissa valmistetut vasta-aineet voivat neutraloida iFN-omegan biologisen aktiivisuuden, esimerkiksi antiviraalisuuden aktiivisuuden.
Viidestä näin saadusta viljelmästä, joista käytettiin nimiä OMG-4, OMG-5, OMG-6, OMG-7 ja OMG-8 ja joilla johdonmukaisesti oli IFN-omegal:n antiviraalista aktiivisuutta alentava vaikutus., valittiin vasta-aineiden tuottoon kloonit OMG-4, OMG-5 ja OMG-7.
Valittuja hybridomasolulinjoja voidaan tätä varten viljellä in vitro tai vivo, jolloin kuitenkin in vivo viljelmää pidetään parhaana:
Valitun kloonin soluja siirrostetaan pristaanilla tai Freund'in epätäydellisellä apuaineella esikäsiteltyihin Balb/c-hiiriin (kts. Miiller et ai., J. Immunol. Methods 87, 193-196 (1986)). 7-18 päivän kuluttua kerätään Ascites-neste ja muodostuneet vasta-aineet rikastetaan tai eristetään tästä saostamalla ammoniumsulfaatilla ja sen jälkeen affiniteettikromatografiän avulla tai muilla kirjallisuudesta tunnetuilla menetelmillä.
Haluttu vasta-aine voidaan luonnollisesti analogisesti eristää tai rikastaa vastaavan in vitro-viljelmän solu-vijelysupernatantista.
9271 6
Edellä jo mainittiin, että näin keksinnön mukaisesti valmistettuja uusia vasta-aineita voidaan käyttää IFN-omegan, parhaiten IFN-omegal:n puhdistamiseen ja osoittamiseen.
Jos keksinnön mukaisesti saatuja vasta-aineita on tarkoitus käyttää IFN-omegan pitkälle vietyyn puhdistamiseen, niin nämä sidotaan parhaiten kovalenttisesti biologisesti inaktiiviseen kantajaan. Vasta-aineen kovalenttinen sitominen tapahtuu tällöin vastaavaan aktivoituun kantajaan, parhaiten dekstraanipohjäiseen kantajaan, esimerkiksi Pharmacia-yhtiön, Uppsala, CNBr-aktivoituun sefaroosiin tai CH-aktivoituun sefaroosiin. Puhdistettavan omegal-interferonin, joka tarkoituksenmukaisesti saadaan joko patenttijulakisussa EP-A-0.170.204 kuvatulla menetelmällä tai keksinnön mukaisesti patenttijulkaisussa EP-A-0.236.920 kuvattujen uusien plasmidien avulla, pumpataan tehopuhdistusta varten heikosti emäksisessä pH-arvossa, esimerkiksi pH-arvossa 7-8, parhaiten kuitenkin pH-arvossa 7,5, näin valmistetun vasta-aine-affiniteettikantajan yli, pestään niin kauan pH-arvossa 7,5, että eluaatti ei sisällä proteiinia, ja lopuksi sitoutunut interferoni eluoidaan happamella alueella, esimerkiksi 0,1-molaarisen sitruunahapon 25-prosenttisessa etyleeniglykolissa. Tämän jälkeen näin saadut proteiinipatoiset jakeet kromatografoidaan vahvasti happamella kationivaih-timellä, esimerkiksi kationivaihtimella Mono-S, Pharmacia. Edellä olevan eluaatin ihmisinterferoni absorboituu tällöin heti kationivaihdin-pylväästä ja tämän jälkeen eluoidaan NaCl-gradientin avulla.
Jos uusien vasta-aineiden avulla niitä antigeenejä käyttämällä on tarkoitus osoittaa tai kvantitatiivisesti määrittää omega-interferoni, esimerkiksi IFN-omegal, niin tähän on käytettävissä tavanomaisia immunomääritystekniikoita.
Nämä tekniikat perustuvat siihen, että määrätyn "antigeenisen" aineen ja yhden tai useamman vasta-aineen välille 92716 muodostuu kompleksi, jossa kompleksin yksi osa tai useampi osa voi olla leimattu. Tämä mahdollistaa "antigeenin" osoittamisen ja/tai kvantitativiisen määrittämisen kompleksisen leimatun "antigeenin" tai vasta-aineen erottamisen jälkeen.
Kilpailevan immunomääritystekniikan tapauksessa "antigeeninen aine" kilpailee tutkittavassa nestenäytteessä tunnetun määrän kanssa leimattua "antigeeniä" rajoitetusta määrästä vasta-aineiden sitoutumiskohtia. Leimatun, vasta-aineeseen sitoutuneen "antigeenin" määrä on siten kääntäen verrannollinen näytteessä olevan "antigeenin" määrään.
Immunometrisissä menetelmissä käytetään sen sijaan leimattuja vasta-aineita. Tällaisessa menetelmässä on kompleksin kanssa sitoutuneen leimatun vasta-aineen määrä verrannollinen siihen määrään "antigeenistä" ainetta, jonka nestenäyte sisältää.
Immunometriset määritykset sopivat erityisesti monivalens-sisten "antigeenien", so. "antigeenisten" aineiden osoittamiseen, jotka kykenevät muodostamaan samanaikaisesti kompleksin kahden tai useamman vasta-aineen kanssa. Tällaisissa määritysmenetelmissä käytetään tyypillisesti tietty määrä leimaamatonta vasta-ainetta sidottuna kiinteään kan-^ tajaan, joka ei liukene tutkittavaan nesteeseen, ja tietty • · määrä liukoista vasta-ainetta, jossa on leimaus, jolloin on mahdollista osoittaa ja/tai kvantitatiivisesti määrittää sen ternäärisen kompleksin määrä, joka muodostuu kiinteä-faasisen vasta-aineen, "antigeenin" ja leimatun vasta-aineen välillä.
: Tätä varten saatetaan tavallisesti kiinteään faasin sidottu vasta-aine ensin kosketukseen tutkittavan näytteen kanssa, jotta "antigeeni" voitaisiin poistaa näytteestä muodostamalla binäärinen kiinteäfaasinen vasta-aine: antigeeni-kompleksi. Sopivan inkubointiajan jälkeen loput nestenäyt- «
II
92716 teestä, mukaanlukien reagoimaton "antigeeni", mikäli tätä on mukana, poistetaan pesemällä kiinteä kantaja ja sen jälkeen saatetaan kantaja kosketukseen liuoksen kanssa, joka sisältää tunnetun määrän leimattua vasta-ainetta.
Toisen inkubointijakson jälkeen, jossa leimatun vasta-aineen annetaan muodostaa "antigeenin" kanssa kompleksin, jonka leimaamaton vasta-aine sitoo kiinteään kantajaan, kiinteä kantaja pestään toisen kerran tarkoituksella poistaa reagoimaton leimattu vasta-aine. Yksinkertaisessa "kyllä-ei"-määrityksessä, jossa määritetään, onko antigeeniä mukana tutkittavassa näytteessä, tutkitaan pesty kiinteä kantaja. Osoitetun leimatun vasta-aineen määrää verrataan negatiiviseen kontrollinäytteeseen, jossa "antigeeniä" ei ole. Leimatun vasta-airueen toteaminen määrinä, jotka ovat huomattavasti taustatasoa, joka saadaan negatiivikont-rollista, korkeampia, ilmoittaa epäillyn antigeenin mukanaolon. Kvantitatiiviset osoittamiset ovat mahdollisia siten, että verrataan leimattujen vasta-aineiden mittaustuloksiin, jotka saadaan kalibroiduilla näytteillä, jotka sisältävät tunnettuja määriä "antigeeniä". - Tällaista määritysmenetelmää kutsutaan usein "kahden paikan" tai "Sandwich"-määritykseksi, koska antigeeni on sitonut kaksi vasta-ainetta eri kohtiin pinnallaan.
Edellä kuvatuissa määritysmenetelmissä tulevat kantajina kysymykseen esimerkiksi tavanomaiset kantajat, kuten lasi, polystyreeni, polypropyleeni, polyetyleeni, dekstraani, nailon, amylaasi, luonnonselluloosa tai kemiallisesti muunnettu selluloosa, polyakryyliamidi, agaroosi tai magnetiitti ja leimoina tulevat kysymykseen entsyymit, radioisotoopit, metallikelaatit tai fluoresoivat, kemiluminoivat tai bioluminoivat yhdisteet.
8 92716
Entsyymeinä mainittakoon esimerkiksi malaattidehydrogenaasi, stafylokokki-nukleaasi, delta-5-steroidi-isomeraasi, α-glyseriini-fosfaattidehydrogenaasi, triosefosfaatti-isomeraasi, piparjuuri-peroksidaasi, alkalinen fosfataasi, asparaginaasi, glukoosioksidaasi, β-galaktosidaasi, ribo-nukleaasi, ureaasi, katalaasi, glukoosi-6-fosfaattide-hydrogenaasi, glukoamylaasi tai asetyylikoliiniesteraasi,
Radioisotooppeina mainittakoon 3H, 12^I, *27l, 32P, ja 14C$ flauoresoivina yhdisteinä mainittakoon fluoreskeiini-isotiosyanaatti, rodamiini, fyeytriini, fykosyaniini, allofykosyaniini, o-ftaalialdehydi tai fluoreskamiini, kerniluminoivina yhdisteinä mainittakoon luminoli, isoluminoli, aromaattinen akridiniumesteri, imidatsoli, akridiniumsuola tai oksaalihappoesteri ja bioluminoivina yhdisteinä mainittakkoon lusiferin, lusideraasi tai ekvoriini.
Keksinnön mukainen vasta-aine voi lisäksi olla liitetty pienimolekyyliseen hapteeniin, kuten biotiiniin, dinitro-fenyyliin, pyridoksaaliin tai fluoreskamiiniin. Nämä · hapteenit voidaan sen jälkeen tunnistaa toisella spesifi sellä reaktiolla, esimerkiksi biotiini avidiinin avulla tai fluoresakamiini spesifisen antihapteeni-vasta-aineen avulla.
Lisäksi voidaan leimana käytetyn entsyymin aktiivisuutta 1 käyttää mitattavan signaalin vahvistamiseen.
Erityisen suositeltavaa on kuitenkin käyttää leimana piparjuuriperoksidaasia, koska tämä entsyymi voi reagoida lukuisten substraattien kanssa. Lisäksi se on suhteellisen « 4 il 9 9271 6 pieni ja se voidaan liittää erittäin helposti vasta-aineen kanssa, esimerkiksi perjodaatti-menetelmällä.
Omega-interferonin, parhaiten IFN-omegal:n osoittamiseen tai kvantitatiiviseen määrittämiseen tulee kuitenkin parhaiten kysymykseen, mikäli IFN-omega on leimattu radioaktiivisesti, kilpaileva RIA (Radioimmunoassay)-määritys, jossa käytetään erityisesti polyklonaalisia vasta-aineita tai vasta-aine-seerumeita, IRMA (immunoradio-metrische Assay)-menetelmä, mikäli vasta-aine on leimattu radioaktiivisesti, ja ELISA (enzyme-linked immunosorbent assay)-menetelmä, mikäli vasta-aine on leimattu entsyymillä.
Keksinnön mukaiset IFN-omega, parhaiten kuitenkin IFN-omegal, osoitetaan tai määritetään kvantitatiivisesti tutkittavassa nesteessä seuraavalla tavalla: a) Tutkittava näyte saatetaan kosketukseen kantajan kanssa, johon on sidottu määritettävän IFN-omegan vastaista polyklonaalista tai monoklonaalista vasta-ainetta, ja b) Mitataan kohdan a) muodostetun binäärisen kompleksin muodostuminen muodostamalla ternäärinen kompleksi leimatun monoklonaalisen vasta-aineen ja kohdan a) mukaisesti muodostetun binäärisen kompleksin välillä.
Esillä olevan keksinnön suorittamiseen tarvittavat omega-interferonit ovat kohteena patenttijulkaisussa EP-A- 0.170.204. Esillä olevassa keksinnössä kuvaamattomat monoklonaaliset vasta-aineet, esimerkiksi vasta-aine-OMG-2, ovat kohteena patenttijulkaisussa EP-A-0.236.920, ja sama koskee immunisointiin käytettäviä hybridi-interferoneja. Käytetyt monoklonaaliset vasta-aineet saadaan kirjallisuudesta tunnetuilla menetelmillä.
Seuraavat esimerkit selventävät keksintöä lähemmin sitä 10 92716 kuitenkaan rajoittamatta.
Esimerkki 1
Monoklonaalisten. IFN-omegalle spesifisten vasta-aineiden valmistaminen a) Immunisointi
Noin kahdeksan viikon vanhat Balb/c-naarashiiret immunisoitiin seuraavalla tavalla erittäin puhtaalla (puhtaus > 95 %) hybridi-interferonilla IFN-omega1/α2 (FI 871012): 1. Immunisointi: 200 μg Freund'in täydellistä apuainetta, intraperitoneaalisesti 2. Immunisointi: 200 μg Freund'in täydellistä apuainetta, intraperitoneaalisesti, 5 viikkoa 1. immunisoinnista .
8 kuukautta toisen immunisoinnin jälkeen hiiret immunisoitiin jälleen 70 μg:lla puhdistettua omegal-interferonia (puhtaus > 90 %) (epätäydellinen apuaine, intraperitoneaalisesti). Seeruminäyte otettiin 12 päivää myöhemmin. Neutralisointikokeet osoittivat, että hiiren seerumilla oli nyt suhteellisen korkea tiitteri neutraloivia vasta-aineita IFN-omegal:a vastaan (täydellinen neutralointi seerumin 1000-kertaiseen laimennukseen asti, osittainen neutraloituminen 1000-kertaisessa laimennuksessa) . Neutralisointitesti suoritettiin seuraavalla tavalla: 100 μΐ seeruminäytteen laimennusta soluviljelymediumissa sekoitettiin 100 μΐ kanssa IFN-omegal:n liuosta (100 antivi-raalisuusyksikköä/ml) ja inkuboitiin 90 minuuttia 37°C:ssa.
Tämän jälkeen tutkittiin näytteen antiviraalinen aktiivisuus biologisessa testissä (A549 keuhkokarsinomasolut, enkelfalo-myokardiitti-virus).
Il 11 92716
Viiden viikon kuluttua kolmannesta immunisoinnista hiiriin ruiskutettiin vielä 70 μς puhdistettua omegal-interferonia (puhtaus > 90 %) ilman apuainetta.
b) Hybridomien valmistaminen ja seulominen
Hybridomat valmistettiin alkuaan Köhler'in ja Milstein’in (anture 256, 405 (1975)) kehittämällä menetelmällä käyttämällä ei-erittävää solulinjaa P3C63Ag8.653 (Kearney et ai., J. Immunol. 123, 1548 (1979)). Tätä varten toimittiin seuraavasti:
Neljä päivää viimeisen immunisoinnin (kts. edellä) jälkeen hiirestä poistettiin perna; pernasolut irrotettiin mekaanisesti kudosyhteydestä, suspendoitiin soluviljely-mediumiin (RPMI 1640 mediuin, johon lisätty natrium-pensil-liiniä G (100 yksikköä/ml) ja streptymisiinisulfaattia (50 yksikköä/ml)) ja kerättiin sentrifugoimalla (Beckamn TJ-6 sentrifuugi, 10 minuuttia nopeudella 1000 kierr./min.).
O
Sentrifugoimalla otettiin talteen myös 2x10 myeloomasolua (viljelty edellä olevanlaisessa soluviljelymediumissa lisäämällä 10 % vasikansikiöseerumia) ja pestiin kerran seerumittomalla soluviljelymediumilla. Lopuksi pernasolut ja myeloomasolut suspendoitiin uudelleen seerumittomaan soiuviljelymediumiin, suspensiot yhdistettiin ja sentri-fugoitiin uudelleen. Supernatantti poistettiin, solut suspendoitiin 3 ml:aan fuusiointimediumia (45 % RPMI 1640 medium, 50 % polyetyleeniglykoli 4000, 5 % dimetyyli-sulfoksidi) ja ravisteltiin varovasti 90 sekuntia, minkä jälkeen annettiin seistä vielä 60 sekuntia. Tämän jälkeen lisättiin tipottain 90 sekunnin aikana 3 ml seerumitonta viljelymediumia, suspension annettiin seistä 60 sekuntia, minkä jälkeen lisättiin vielä 6 ml seerumitonta viljelymediumia 90 sekunnin aikana.
Lopuksi lisättiin hitaasti ja koko ajan sekoittaen 12 ml viljelymediumia, jossa oli 10 % vasikansikiöseerumia, 12 9271 6 jossa oli 10 % vasikansikiöseerumia, annettiin seistä 10 minuuttia ja tämän jälkeen täytettiin 50 ml:ksi soluviljelymediumilla, jossa oli 10 % vasikansikiöseerumia.
Solut kerättiin sentrifugoimalla ja suspendoitiin 400 mlraan soluviljelymediumia lisäämällä 20 % vasikansikiösee- -4 rumia seka hypoksantnnia (10 M), aminopteriiniä -7 -5 (4x10 M) ja tymidiiniä (1,6x10 M), jota jäljempänä kutsutaan HAT-mediurniksi. Tähän suspensioon lisättiin vielä peritoneaalisia makrofaageja Balb/c-hiiristä (noin 50 000/ml); lopuksi suspensio pipetoitiin soluviljely- levyille (48 syvennystä levyä kohti; 0,5 ml syvennystä kohti). Levyjä inkuboitiin 37°C:ssa (95 % ilma, 5 % CC>2, kyllästetty vesihöyryllä). 3 päivän jälkeen lisättiin jokaiseen viljelmään 0,5 ml HAT-mediumia. Yhteensä 800 tehdystä viljelmästä oli 2-3 viikon kuluttua noin 300 viljelmässä hybridomasolukasvua. Tämänjälkeinen seulonta suoritettiin seuraavasti: Vähintään 10-20-prosenttisesti yhtenäisten hybridoma-viljelmien viljelysupernatanttien kanssa sekoitettiin yhtä suuret tilavuudet HuIFN-omegal:n liuosta (20 antiviraa-lisuusyksikköä/ml), inkuboitiin 90 minuuttia 37°C:ssa ja sen jälkeen testattiin niiden antiviraalinen aktiivisuus. Kaikki viljelmät testattiin vähintään kaksi kertaa kulloinkin viikon välein. Viisi viljelmää, joille annettiin järjestyksessä nimet OMG-4, OMG-5, OMG-6, OMG-7 ja OMG-8, pienensivät intaviraalista aktiivisuutta yhtäpitävästi kaikissa testeissä. Kaikki viljelmät kloonattiin rajalaimennuksen avulla ja klooneista testattiin uudelleen neutraloiva aktiivisuus kuvatulla menetelmällä. Jokaisesta viljelmästä yhdistettiin 3-5 positiivista kloonia. Vasta-aineen in vivo tuottamista varten siirrostettiin jokaisesta hybridomaviljelmästä intraperitoneaalisesti 3-10xl06 solua Balb/c-hiiriin, joihin oli 2-3 päivää etukäteen ruiskutettu'intraperitoneaalisesti 0,5 ml Freund1in epätäydellistä apuainetta tai 7-10 päivää i 13 9271 6 etukäteen 0,5 ml pristaania. 7-21 päivän jälkeen otettiin muodostunut Ascites-neste talteen; sen sisältämät vasta-aineet rikastettiin tunnetuilla menetelmillä yli 90 % puhtauteen seostamalla 50-prosenttisella ammoniumsulfaatilla ja affiniteettikromatograafisesti kantajaan sidotun proteiinin A kautta. Ascites-nesteen ml kohti saatiin kaikilla hybridomeilla noin 2 - 5 mg puhdasta vasta-ainetta .
c) Vasta-aineiden OMG-4, OMG-5 ja OMG 7 karakterisointi
Natriumdodekyylisulfaatti-polyakryyliamidi-elektroforeesissa ei-pelkistävissä olosuhteissa sekä geelipermeaatio-korkeapainenestekromatografiässä kaikkien vasta-aineiden retentiokäyttäytyminen oli identtinen IgG-markkeriproteii-nin ja siten IgG-tyypin kanssa. Neutraalitestissä, jossa tutkittiin estovaiktuus interferonien antiviraaliseen vaikutukseen (kts. edellä), kaikki vasta-aineet neutraloivat 100 μg/ml konsentraatiossa IFN-omegal:n aktiivisuuden, mutta ei IFN-a2c:n, IFN-βιη tai IFN-gamman aktiivisuutta.
Nämä kolme kloonia tallennettiin 14.8.1987 Budapestin sopimuksen mukaisesti European Collection of Animal Cell Cultures, PHLS Centre for Applied Microbiology and Research, -tallennuslaitokseen, Porton Down, Salisbury, Wiltshire SP4 OJG, Englanti, ECACC-numeroilla 87081401 (OMG-4), 87081402 (OMG-5) ja 87081403 (OMG-7).
Esimerkki 2
Entsyymi-immunomääritvkset (ELISA) IFN -omeqal:lle
Vasta-aineet OMG-5 ja OMG-7 sidottiin tunnetuklla menetelmillä (kts. esim. Wilson M.B. ja Nakane P.K., Immunofluorescence and Related Staining Tehniques, Herausgeber W. Knapp et al., s. 215-224; Elsevier 1978). Tätä varten toimittiin seuraavasti; 14 9271 6 2 mg:aan piparjuuri-peroksidaasia vedessä lisättiin 0,2 ml 100 mM natriumperjodaattia ja ravisteltiin 40 minuuttia huoneen lämpötilassa, dialysoitiin 2 x 500 ml 1 mM natrium-asetaattia, pH 4,4, vastaan yön aikana 4°C:ssa; tämän jälkeen liuos säädettiin 0,1 M NaHCO^rlla, pH 9,5, pH-arvoon noin 9. Tähän liuokseen lisättiin monoklonaalisen vasta-aineen liuos (OMG-5, 2 ml, jossa 1,6 mg/ml tai OMG-7; 1,5 ml, jossa 4,7 mg/ml, kulloinkin 10 mM NaHCO^:ssa, pH 9,5) ja ravisteltiin 2 tuntia huoneen lämpötilassa. Lisättiin 100 jil NaBH^-liuosta (4 mg/ml vedessä) ja liuosta inkuboitiin vielä 2 tuntia jäähauteessa; tämän jälkeen lisättiin tipottain 3 ml kylmää kyllästettyä ammoniumsulfaattiliuosta ja inkuboitiin 1 tunti jäähauteessa. Muodostunut peroksidaasi-immunoglobuliinikonjugaatin sakka kerättiin sentrifugoi-malla, liuotettiin 1 ml:aan fosfaattipuskuroitua isotonista keittosuolaliuosta, pH 7,4 ja stabiloitiin lisäämällä 1 ml naudanseerumialbumiiniliuosta (10 mg/ml fosfaattipus-kuroidussa keittosuolaliuoksessa). Liuos pakastettiin -70°C:ssa.
IFN-omegal:n kiinteäfaasi-Sandwich-entsyymi-immunomääritykset suoritettiin yleisesti tunnetuilla menetelmillä (kts. esim. Berthold, W., Merk, W. ja Adolf, G.R., Arzneim.-Forschung./Drug res. 35^, 364-369 (1985). Mikrotiitteri-ELISA-testilevyjen päällystämiseksi käytettiin tällöin monoklonaalisia vasta-aineita OMG-2, OMG-5 tai OMG-7 10 pg/ml 0,1 M natriumkarbonaatissa, pH 9,5, (100 jul syvennystä kohti) ja levyjä inkuboitiin joko 1 tunti huoneen lämpötilassa tai yön yli 4 - 8°C:ssa. Vasta-aineliuos poistettiin, syvennykset pestiin kulloinkin 200 ul:lla vettä ja täytettiin 100 ulilla naudanseerumial-bumiinin (5 mg/ml) liuoksella fosfaattipuskuroidussa, isotonisessa keittosuolaliuoksessa, pH 7,4 (jäljempänä käytetään nimitystä PBS/BSA). Tämän jälkeen lisättiin kulloinkin 100 μΐ IFN-omegal:n liuosta konsentraatiossa
II
15 9271 6 20 ng/ml, sekoitettiin hyvin ja valmistettiin sarjalaimen-nus siirtämällä kulloinkin 100 μΐ. Lopuksi kaikkiin syvennyksiin lisättiin 50 μΐ vasta-aine-entsyymi-konjugaatin liuosta (OMG-5/peroksidaasi tai OMG-7/peroksidaasi, kantaliuos (kts. edellä) laimennettu 1:10 000 PBS/BSA-seoksessa) ja levyjä inkuboitiin 3 tuntia huoneen lämpötilassa. Tämän jälkeen liuos poistettiin, syvennykset pestiin kolme kertaa vedellä ja täytettiin kulloinkin 100 pl:lla substraattiliuosta (orto-fenyleenidiamiini, 3 mg/ml ja natriumperboraatti, 1 mg/ml 0,067 M kaliumsitraa-tissa, pH 5). Inkuboitiin 30 minuuttia huoneen lämpötilassa, minkä jälkeen jokaiseen syvennykseen pipetoitiin 100 pl 4 N rikkihappoa; tämän jälkeen mitattiin optinen tiheys aallonpituudella 492 nm monikanavaisella fotometrillä (ELISA-lukulaite).
Päällystys-vasta-aineen ja vasta-aine-peroksidaasi-konjugaatin kaikilla heterologisilla yhdistelmillä päästiin annoksesta riippuviin absorptiomuutoksiin.
Saadut käyrät on esitetty kuvioissa 1, 2 ja 3.
Päällystämiseen voitiin käyttää myös 10 ug/ml konsentraa-tiossa kaniini-anti-IFN-omegal-immunoglobuliinia, joka on saatu immunisoimalla kaniini kaksi kertaa IFN-omegal:11a ja puhdistamalla seerumi osittain saostamalla 50-prosentti-sella ammoniumsulfaatilla (kts. kuvio 4).
ELISA'n (kuvio 2), joka on rakennettu vasta-aineista OMG-2 (kts. EP-A-0.236.920) ja peroksidaasiin sidotusta vasta-aineesta OMG-7, spesifisyys IFN-omegalle tutkittiin siten, että käytettiin muiden humaani-interferonien preparaateja erittäin laajalla konsentraatioalueella.
Tällöin käytettiin seuraavia interferoneja: 92716
Interferoni Lähde Konsentraatioalue IFN-al rekombinantti (E.coli) 2 ng - 50 μς/ml IFN-a2c rekombinantti (E.coli) 2 ng - 50 μg/ml 2 6 IFN-αΒ rekombinantti (E.coli) 3x10-1,25x10 E/ml IFN-aF rekombinantti (E.coli) 1,4xl01-3,5x10 E/ml 2 6 IFN-β fibroblasti indusoitu 8x10-2x10 E/ml
Poly (I:C):11a IFN-gamma rekombinantti (E.coli) 2 ng - 50 |ig/ml IFN-omegal:lie käytetyssä 100 pg/ml herkkyydessä ei tällöin saatu merkittävää signaalia millekään preparaatille missään konsentraatiossa. ELISA-menetelmää voidaan sen vuoksi käyttää rekombinantti-IFN-omegal:n kvantita-tisoimiseen ja sen lisäksi myös esimerkiksi määrittämään IFN-omegal:n osuus leukosyytti-interferonissa tai muissa soluviljelmistä saaduissa interferoni-preparaateissa.
Esimerkki 3 IFN-omegal:n immunoradiometrinen määritys (IRMA)
VastJraine OMG-7 radioleimattiin sinänsä tunnetulla 3 menetelmällä N-sukkinimidyyli/2,3- H/propionaatin avulla (^H-NSP, Firma Amersham International, Englanti; 110 3
Ci/mMol). Tätä varten H-NSP:n 1 mCi liuos haihdutettiin kuiviin silikonisoidussa näyteastiassa. Tämän jälkeen lisättiin pipetoimalla 50 ug monoklonaalisen vasta-aineen OMG-7 (4,7 mg/ml) liuosta puskuroidussa keittosuola-• liuoksessa, pH 7,4, ja lisättiin 3 jul 1 M boraattipuskuria, pH 8,5. 24 tunnin jälkeen 4°C:ssa otettiin ylimääräinen H-NSP 20 μΐ.-aan 1 M glysiiniä boraattipuskunssa, laimennettiin 200 ulilla 50 mM kaliumfosfaatti-puskuria,
II
i 17 9271 6 pH 7,4, jossa oli 150 mM NaCl ja 5 jig/ml naudanseerumi-albumiinia, ja erotettiin leimatusta vasta-aineesta Sephadex G 50 M -pylväässä (0,5 x 20 cm). Vasta-aineen spesifinen aktiivisuus oli noin 10 Ci/g proteiinia.
TGestin suorittamista varten päällystettiin syövytetyt polystyreenihelmet (halkaisija 6,5 mm; Northumbria Biologicals, Englanti) vasta-aineella OMG-2 (10 jig/ml 0,1 M natriumkarbonaatissa, pH 9,5; 1 tunti huoneen lämpötilassa). Filmiä inkuboitiin 1 tunti PBS/BSA-seoksessa (kts. esimerkki 2) ja tämän jälkeen pestiin kaksi kertaa 250 jililla vettä. Helmiä inkuboitiin 3 tuntia 4°C:ssa sopivissa Eprouvette-astioissa, joissa kulloinkin oli 200 μΐ IFN-omegal-liuosta nousevissa konsentraatioissa PBS/BSA-seoksessa, ja pestiin kolme kertaa 250 ulilla vettä. Tämän jälkeen lisättiin kulloinkin 200 ui leimatun vasta-aineen liuosta (100 ng/ml PBS/BSAissa; putkea kohti noin 27000 impulssia/minuutti) ja inkuboitiin 20 tuntia 4°C:ssa. Tämän jälkeen helmet pestiin kolme kertaa 20 /ulilla vettä, siirrettiin polypropyleeniputkiin ja sitoutunut radioaktiivisuus mitattiin nestetuikelaski-messa sen jälkeen, kun oli lisätty 4 ml skintillaattori-seosta. Kuviossa 5 on esitetty sitoutuneen radioaktiivisuuden riippuvuus interferonikonsentraatiosta.

Claims (15)

92716
1. Hybridomasolulinjat, joista käytetään nimityksiä OMG-4 (tallennettu ECACC-numerolla 87081401), OMG-5 (tallennettu ECACC-numerolla 87081402) ja OMG-7 (tallennettu ECACC-numerolla 87081403).
2. IgG-tyyppiset monoklonaaliset vasta-aineet, tunnet -t u siitä, että nämä neutraloivat omega-interferonin aktiivisuuden, mutta eivät INF-/S:n, IFN-^rn tai a-interferonin aktiivisuuden, ja ne muodostetaan viljelemällä patenttivaatimuksen 1 mukaisia hybridomasolulinjoja.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukaiset monoklonaaliset vasta-aineet, tunnettu siitä, että nämä on muodostettu klooneilla OMG-4, OMG-5 ja OMG-7, jotka on tallennettu ECACC-nu-meroilla 87081401, 87081402 ja 87081403, ja että ne 100 Mg/ml konsentraatiossa neutraloivat IFN-omegal:n aktiivisuuden, mutta eivät INF-a2c:n, IFN-/S:n tai IFN-yin aktiivisuuden.
4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukaiset monoklonaaliset vasta-aineet, tunnettu siitä, että ne ovat leimattuja.
5. Menetelmä patenttivaatimusten 2-4 mukaisten monoklonaa-listen vasta-aineiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että patenttivaatimuksen 1 hybridomasolulinjojen kasvun jälkeen eristetään anti-omega-interferoni-spesifiset IgG-vasta-aineet ja näin saatu monoklonaalinen vasta-aine mahdollisesti yhdistetään leiman kanssa.
6. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukaisten uusien monoklonaalis-ten vasta-aineiden käyttö omega-interferonin puhdistamiseen.
7. Omega-interferonin puhdistamiseen sopiva vasta-aine-affini-teettikantaja, tunnettu siitä, että patenttivaatimusten 2 tai 3 mukainen monoklonaalinen vasta-aine sidotaan kova-lenttisesti sopivaan aktivoituun kantajaan. li 92716
8. Menetelmä patenttivaatimuksen 7 mukaisen vasta-aine-affini-teettikantajan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen monoklonaalinen vasta-aine sidotaan kovalenttisesti sopivaan aktivoituun kantajaan.
9. Menetelmä omega-interferonin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että IFN-omega sidotaan patenttivaatimuksen 7 mukaiseen vasta-aine-affiniteettikantajaan ja sen jälkeen eluoidaan uudelleen.
10. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukaisten uusien monoklonaa-listen vasta-aineiden tai niiden patenttivaatimuksen 4 mukaisten leimattujen johdosten käyttö IFN-omegan osoittamiseen.
11. IFN-omegan osoittamiseen sopiva kitti, tunnettu siitä, että se jonkun patenttivaatimuksen 2-4 mukaista mono-klonaalista vasta-ainetta.
12. Menetelmä INF-omegan osoittamiseksi, tunnettu siitä, että näytettä inkuboidaan patenttivaatimuksen 4 mukaisen vasta-aineen kanssa ja rekisteröidään vasta-aineen reaktio IFN-omegan kanssa.
13. IFN-omegan osoittamiseen tai kvantitatiiviseen määrittämiseen sopiva kitti, tunnettu siitä, että tämä sisältää kiinteän faasin, johon a) on sidottu IFN-omegan vastainen monoklonaalinen tai poly-klonaalinen vasta-aine ja b) muodostunut binäärinen kompleksi määritetään patenttivaatimuksen 4 mukaisen monoklonaalisen vasta-aineen avulla.
14. Menetelmä IFN-omegan osoittamiseksi tai kvantitatiiviseksi määrittämiseksi, tunnettu siitä, että näytettä a) inkuboidaan IFN-omegan vastaisen monoklonaalisen tai poly-klonaalisen vasta-aineen kanssa, joka on sidottu kantajaan, b) näin saatuun näytteeseen lisätään patenttivaatimuksen 4 mukaista vasta-ainetta ja i 92716 c) määritettään näin sidotun, patenttivaatimuksen 4 mukaisen vasta-aineen pitoisuus.
15. Patenttivaatimuksen 11 tai 13 mukainen immunomäärityömenetelmä, tunnettu siitä, että tämä tunnistaa vain IFN-omegal:n, mutta ei a-, β- tai γ-tyyppisiä interferoneja. II 9271 6
FI874273A 1986-10-01 1987-09-30 Uudet monoklonaaliset vasta-aineet IFN-omegalle, niiden valmistusmenetelmät ja niiden käyttö IFN-omegan puhdistamiseen ja osoittamiseen FI92716C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE19863633323 DE3633323A1 (de) 1986-10-01 1986-10-01 Neue monoklonale antikoerper gegen ifn-omega, verfahren zu ihrer herstellung und deren verwendung zur reinigung sowie zum nachweis von ifn-omega
DE3633323 1986-10-01

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI874273A0 FI874273A0 (fi) 1987-09-30
FI874273A FI874273A (fi) 1988-04-02
FI92716B true FI92716B (fi) 1994-09-15
FI92716C FI92716C (fi) 1994-12-27

Family

ID=6310754

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI874273A FI92716C (fi) 1986-10-01 1987-09-30 Uudet monoklonaaliset vasta-aineet IFN-omegalle, niiden valmistusmenetelmät ja niiden käyttö IFN-omegan puhdistamiseen ja osoittamiseen

Country Status (22)

Country Link
US (1) US5317089A (fi)
EP (1) EP0262571B1 (fi)
JP (1) JP2622260B2 (fi)
KR (1) KR960009724B1 (fi)
AT (1) ATE83262T1 (fi)
AU (1) AU616158B2 (fi)
CA (1) CA1320160C (fi)
DD (1) DD269165A5 (fi)
DE (2) DE3633323A1 (fi)
DK (1) DK172801B1 (fi)
ES (1) ES2052534T3 (fi)
FI (1) FI92716C (fi)
GR (1) GR3006846T3 (fi)
HU (1) HUT45092A (fi)
IE (1) IE59836B1 (fi)
IL (1) IL84040A (fi)
NO (1) NO173831C (fi)
NZ (1) NZ222006A (fi)
PH (1) PH30662A (fi)
PT (1) PT85830B (fi)
SU (1) SU1602393A3 (fi)
ZA (1) ZA877354B (fi)

Families Citing this family (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP0310940B1 (en) * 1987-09-30 1994-11-23 Fujirebio Kabushiki Kaisha Analytical element for enzyme immunoassays
US7087726B2 (en) 2001-02-22 2006-08-08 Genentech, Inc. Anti-interferon-α antibodies
AU2004236174B2 (en) 2001-10-10 2011-06-02 Novo Nordisk A/S Glycopegylation methods and proteins/peptides produced by the methods
CN103173282A (zh) * 2004-06-16 2013-06-26 帝斯曼知识产权资产管理有限公司 对叶绿素进行酶促脱色的组合物和方法
EP2536435B1 (en) * 2010-02-18 2017-11-15 Janssen Biotech, Inc. Monkey homolog of human interferon omega
EP2970461A4 (en) 2013-03-15 2016-11-23 Janssen Biotech Inc INTERFERON ALPHA AND OMEGA ANTIBODY ANTAGONISTS
TWI713453B (zh) * 2014-06-23 2020-12-21 美商健生生物科技公司 干擾素α及ω抗體拮抗劑

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI77877C (fi) * 1979-04-20 1989-05-10 Technobiotic Ltd Foerfarande foer framstaellning och rening av human le-formig interferonprotein.
DE3306060A1 (de) * 1983-02-22 1984-08-23 Boehringer Ingelheim International GmbH, 6507 Ingelheim Neue immunglobulin-produzierende hybridzellinien, deren verwendung und verfahren zu deren herstellung
DE3584198D1 (de) * 1984-08-01 1991-10-31 Boehringer Ingelheim Int Neue genetische sequenzen, die durch sie codierten interferon-peptide vom typ i und diese sie produzierende organismen.
DE3574145D1 (en) * 1984-08-27 1989-12-14 Genentech Inc Novel, distinct family of human leukocyte interferons, compositions containing them, methods for their production, and dna and transfected hosts therefor
DE3607835A1 (de) * 1986-03-10 1987-09-24 Boehringer Ingelheim Int Hybridinterferone, deren verwendung als arzneimittel und als zwischenprodukte zur herstellung von antikoerpern und deren verwendung sowie verfahren zu ihrer herstellung

Also Published As

Publication number Publication date
IE872625L (en) 1988-04-01
AU7921787A (en) 1988-04-21
DD269165A5 (de) 1989-06-21
FI874273A (fi) 1988-04-02
IL84040A (en) 1992-02-16
DK513687A (da) 1988-04-02
NO874107D0 (no) 1987-09-30
GR3006846T3 (fi) 1993-06-30
IE59836B1 (en) 1994-04-06
NO173831B (no) 1993-11-01
EP0262571A2 (de) 1988-04-06
PT85830A (de) 1987-10-01
JPS63105673A (ja) 1988-05-10
NZ222006A (en) 1990-08-28
ATE83262T1 (de) 1992-12-15
ZA877354B (en) 1989-06-28
DE3783002D1 (de) 1993-01-21
NO173831C (no) 1994-02-09
DK513687D0 (da) 1987-09-30
KR880005258A (ko) 1988-06-28
US5317089A (en) 1994-05-31
EP0262571A3 (en) 1989-05-31
KR960009724B1 (en) 1996-07-23
HUT45092A (en) 1988-05-30
PH30662A (en) 1997-09-16
EP0262571B1 (de) 1992-12-09
FI92716C (fi) 1994-12-27
IL84040A0 (en) 1988-02-29
DE3633323A1 (de) 1988-04-07
ES2052534T3 (es) 1994-07-16
CA1320160C (en) 1993-07-13
AU616158B2 (en) 1991-10-24
SU1602393A3 (ru) 1990-10-23
NO874107L (no) 1988-04-05
FI874273A0 (fi) 1987-09-30
PT85830B (pt) 1990-07-31
DK172801B1 (da) 1999-07-26
JP2622260B2 (ja) 1997-06-18

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US5202234A (en) Myocardial infarction immunoassay
US4935343A (en) Monoclonal antibodies for interleukin-1β
MOLINARO et al. MONOCLONAL DINITROPHENYL-SPECIFIC MURINE IgE ANTIBODY: PREPARATION, ISOLATION, AND CHARACTERIZATION1
US4921790A (en) Tumor specific assay for CA125 ovarian cancer antigen
US5382515A (en) Creative kinase-MB immunoassay for myocardial infarction and reagents
EP0119736A2 (en) Two-site immunoassays using monoclonal antibodies of different classes or subclasses and test kits for performing same
US4565687A (en) Monoclonal antibodies specific for the unbound β subunit of human chorionic gonadotropin
US5382522A (en) Immunoassay for creatine kinase-MB and creatine kinase-BB isoforms and reagents
EP0580859A1 (en) Anti-eda monoclonal antibody
FI92716B (fi) Uudet monoklonaaliset vasta-aineet IFN-omegalle, niiden valmistusmenetelmät ja niiden käyttö IFN-omegan puhdistamiseen ja osoittamiseen
CA1338324C (en) Monoclonal antibody for the selective immunological determination of intact procollagen peptide (type iii) and procollagen (type iii) in body fluids
NO304237B1 (no) Antistoff samt immunogent peptid egnet til immunodiagnostisk bestemmelse av revmatoid artritt
WO1990006515A1 (en) Anti-idiotopic immunometric assay
KR100375564B1 (ko) N-펩티드의샌드위치면역학적측정법
US5679583A (en) Monoclonal antibodies for the selective immunological determination of intact procollagen peptide (type III) and procollagen (type III) in body fluids
KR0145406B1 (ko) 감마 아트리알 나트륨 이뇨성 폴리펩티드를 인식하는 단일 클론 항체
JPH07110879B2 (ja) モノクロナール抗体
US4767710A (en) Cell lines for the production of monoclonal antibodies to human glycophorin A
JPH0677017B2 (ja) ヒト▲iv▼型コラーゲンのサンドイツチ酵素免疫学的定量法
KR100426029B1 (ko) 동종 및 이종 단백질에 대한 항체, 그 항체를 이용한 진단 및 치료방법 및 그 항체의 측정방법
JPH0667319B2 (ja) Anpのc端側を認識するモノクローナル抗体
JPH0534353A (ja) ヒト92kDaゼラチナーゼの免疫学的定量法
EP0193935B1 (en) Method for determining human prolyl 4-hydroxylase by immunoassay
CA2047298A1 (en) Myocardial infarction immunoassay
JP2520249B2 (ja) ヒトプロリルヒドロキシラ−ゼの免疫学的測定法による定量法

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
FG Patent granted

Owner name: BOEHRINGER INGELHEIM INTERNATIONAL GMBH

MA Patent expired