FI91793C - Aluslevyjen annostus- ja kiinnittimen kiinnityskone - Google Patents

Description

91793

Aluslevyjen annostus- ja kiinnittimen kiinnityskone

KeksintO koskee aluslevyn annostus- ja kiinnittimen kiinnityskonetta kåytettåvåksi pinottavien katonpåållys-5 tyksessa kaytettyjen aluslevyjen kanssa, joissa on keski-aukot, ja kaytettavaksi kattomateriaalin kuten esimerkik-si kattoeristelevyn tai katonpaailysteen kiinnittamiseksi aluskerrokseen kuten esimerkiksi puukattoon tai aaltopel-tikattoon kiinnittimilia, joissa on kanta, tailaisen alus-10 levyn ollessa sijoitettu tailaisen kiinnittimen kannan ja tailaisen materiaalin vaiiin, johon koneeseen kuuluu poh-ja; sydttdtila, joka tukeutuu pohjaan; sukkula, joka on asennettu pohjaan vaakasuoraa liiketta vårten normaali-asennosta siirtoasentoon, ja joka on sovitettu tarttumaan 15 syOttOtilan sisåltåmån aluslevypinon yksittaiseen alusle-vyyn kun sukkula on siirtoasennossa, ja joka sukkula on sovitettu siirtamaan yksittaisen aluslevyn pinosta erilli-seen asentoon sukkulan taydelliselia tarttumisella yksittaiseen aluslevyyn kun sukkula liikkuu siirtoasennosta 20 normaaliasentoon, ja joka on sovitettu pååståmåån yksittaisen, erillisessa asennossa olevan aluslevyn, kun sukkula liikkuu seuraavaksi normaaliasennosta siirtoasentoon; kiinnittimen kiinnityslaite sovitettuna olemaan kåyttåjå-toiminen kiinnittimen viemiseksi yksittaisen aluslevyn 25 keskiaukon lapi, kun yksittainen aluslevy on erillisessa asennossa ja sukkula on siirtoasennossa;

Alalla tunnetaan erilaisia kannettavia tai puolit-tain kannettavia koneita, jotka annostelevat katonpåål-lystyksessa kaytettavat aluslevyt yksitellen kattomate-30 riaalille, kuten esimerkiksi kattoeristelevylle tai ka-tonpaailyskalvolle, jotka tydntåvåt kiinnittimen, jossa on kanta, esim. ruuvin, mainitun aluslevyn keskiaukon låpi, katonpåållysmateriaalin låpi alakerrokseen, kuten puiseen kattoon tai aaltopeltiin asti, kunnes kiinnitin on alusle-35 vyå vasten. Tåssfi yhteydesså termit kuten katto ja katon- • 91 793 2 paailystys ymmårretåan laajasti, jolloin ne tarkoittavat kattoja, kansia, sisakattoja ja vastaavia rakenteita. Tailainen kannettava tai puoliksi kannettava kone on mai-nittu esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 4 246 939 (Boe-5 gel), jossa on esitetty erilaisia mekanismeja (ks. kuviot 19, 20, 21 ja kuvio 22), joissa annostellaan aluslevyja yksitellen kasettilaitteessa olevasta aluslevypinosta. Tailaisessa kannettavassa tai puoliksi kannettavassa ko-neessa tiedetaan ennestaan, miten paino sijoitetaan pinon 10 ylimman aluslevyn påaile estamaan pinottuja aluslevyja romahtamasta pois, jos kasettia kallistetaan pinon kallis-tamiseksi.

Toinen tailainen kone on esitetty esimerkkina US-patenttijulkaisussa 4 657 167 (Mays), jossa on selostettu 15 erilaisia mekanisme ja (ks. kuviot 3, 4, 5, 6 - 10) alusle-vyjen annostelemiseksi (joita siina sanotaan aluslevymai-siksi levyiksi tai kiekoiksi) kasetissa olevasta aluslevypinosta. Siina ei ole esitetty mahdollisuutta, miten pi-nossa olevia aluslevyja voidaan estaa kaatumasta pois pi-20 nosta, jos kasettia kallistetaan pinon kallistamiseksi. Kallistaminen on valttamatonta (ks. sarake 4, rivit 31 -36), jotta esitetyn koneen sivuille asennetut pydrat paa-sevat pyttrimaan laitteen alla olevalla pinnalla.

Erikoisen kiinnostavia aluslevyja esitetaan US-; 25 patenttijulkaisuissa 263 678 (Dewey), 263 927 (Dewey), ja 263 928 (Dewey). Joka aluslevyssa on reika keskelia, joka sovitetaan ottamaan vastaan kiinnitin ja levyyn on tehty korkokuviona harjannekuvio, niin etta levyssa on positii-vinen korkokuvio ja tasomaisia alueita sen yiapinnassa ja 30 negatiivinen korkokuvio ja tasomaisia alueita sen alapin- nassa. Tailaisissa aluslevyissa olevat harjanteet ovat kayttOkelpoisia ja koristeellisia, koska harjanteet vah-vistavat ja jaykistavat mainittuja aluslevyja, jotka voidaan néin olien valmistaa ohuista aihioista. Tavallises-35 ti, silloin kun aluslevyt, kuten esimerkiksi mitka tahansa I.

3 >ι/^3 em. Deweyn patenttien mukaan valmistetut aluslevyt, on tehty mekaanisessa tai hydraulisessa puristimessa kayt-tflen metallintydstOpuristintyOkaluja, kaytetaan voiteluai-netta, joka jattaa helposti jaannttksia jokaiseen alusle-5 vyyn. Tailaisia jaamia on epataloudellista puhdistaa jo-kaisesta aluslevysta. Koska nåma jaamat ovat tavallisesti hiukan klinnitarttuvia ja koska main!tut aluslevyt tarttu-vat helposti tiukasti kiinni toisiinsa, aluslevyja on vai-kea annostella yksitellen annostelukoneella, koska pinosta 10 tahtoo irrota monta aluslevya samanaikaisesti, jolloin laite menee helposti epakuntoon.

Vaikkakin em. aluslevyt ovat tyypillisesti neliiin muotoisia paitsi silloin, kun niilia on pyOristetyt kul-mat, kaytetaan yleisesti myi5s pyOreita aluslevyja tai pit-15 kanomaisia aluslevyja katonpaailystykseen. PyOreat katon-paailystysaluslevyt ovat erityisen kayttdkelpoisia kaytet-taessa katontekokalvoja, joihin tulee helposti reikia.

Aluslevyt, joissa on upotetut reiat, ovat edulli-sia paailystamaan kokoonpuristuvaa materiaalia, kuten esi-20 merkiksi kattoeristetta, kun sen sijaan aluslevyt, joissa ei ole upporeikia, ovat parempia paailystettaessa vahemman kokoonpuristuvaa materiaalia, kuten esimerkiksi kattaus-kalvoa, joka tyypillisesti levitettaisiin kattoeristelevyn paaile. On suotavaa upottaa kaytettyjen kiinnittimien paat 25 kiinnitettaessa kattoeristelevya aluskerrokseen, jos ka-tonpaailyskalvo levitetaan kattoeristelevyn paaile, kun pyritaan vaittåmaan tekemasta reikia katonpaailyskalvoon, jossa kiinnittimen paat saattaisivat olla katonpaailyskal-von alapuolella ja jossa tyOntekija voi varomattomasti tai 30 tahtomattaan astua paaile.

Påailekkain pinottavat aluslevyt Deweyn US-paten-tin 268 678 mukaan valmistettuina terasaihioista ja korko-kuvioituina upottamaan keskusaukkonsa yiapinnan positiivi-- seen korkokuvaan ja alapintansa negatiiviseen korkokuvaan 35 nahden ja markkinoituna yhtidlta ITW-Buildex (Illinois Tool Works Inc., Tasca) ovat olleet kaupallinen menestys USA:ssa viime vuosina.

4 91793

Erityisen kiinnostavina esimerkkeina voidaan mai-nita myOs ruuvipistoolit, joissa on ruuvinsyOttOkiinnit-timet, ns. pystyasentoiset ruuvipistoolit, US-patentissa 3 960 191 (Murray); US-patentti 4 236 555 (Dewey); ja US-5 patentti 4 397 412 (Dewey). Tailaisilla ennestaan tunne-tuilla seisovilla ruuvipistooleilla ei pystyta annoste-lemaan aluslevyja mutta niita kaytetaan viemaan ruuvit k&sin laitettujen aluslevyjen keskireikien, katonpaailys-aineiden lapi aluskerrokseen asti. Tailaiset pystyasentoi-10 set ruuvipistoolit (kauppanimi ACCUDRIVE, yritys ITW-Buildex, Illinois Tool Works, Itasca) ovat olleet kaupal-lisesti hyvin menestyvia USAtssa viime vuosina.

Vaikkakin tunnetut kannettavat tai puoliksi kan-nettavat koneet, joilla annostellaan katonpaailystyksessa 15 kaytettavia aluslevyja paailystysmateriaalille, kuten esi-merkiksi kattoeriste- tai kattokalvolevylle, ja jotka vie-vat kannallisen kiinnittimen, kuten ruuvin, jokaisen alus-levyn keskiaukon, kattomateriaalin lapi aluskerrokseen asti, kuten puukattoon tai aaltopeltikattoon, kunnes kiin-20 nitin on tailaista aluslevya vasten, ovat yleensa osoit-tautuneet tyydyttåviksi, on tunnettu tarvetta saada parem-pi kone em. ominaisuuksin.

Keksinndn paamaarana olevat parannukset saadaan aikaan aluslevyjen annostus- ja kiinnittimen kiinnitysko-25 neella, jolle keksinnOn mukaan on tunnusomaista, etta kone kasittaa lisaksi aluslevyn pidatysvaiineet, jotka ovat yia- ja ala-asennon vaiilia liikkuvia, jannitettyina ala-asentoa kohti ja jarjestettyina siten, etta yiaasennossa ainoastaan yksi sukkulaan tarttunut aluslevy voi kulkea 30 pidatysvaiineiden alitse, ja ala-asennossa yksikaan pinos-sa tai eriliaan oleva aluslevy ei voi kulkea pidatysvaiineiden alitse; sukkulan esikuormituslaite sukkulan jan-nittamiseksi normaaliin asentoon mutta sallimaan sukkulan pakkotoimisen siirron siirtoasentoon; sukkulan siirtolai-35 te, joka on jarjestetty olemaan kayttajatoiminen ja nor- I: s 91793 maalisti deaktivoitu sukkulan siirtamiseksi pakkotoimises-ti normaaliasennosta siirtoasentoon kayttCOn saatettuna ja siirtamaan sukkulan esikuormitettuna sukkulan esikuormi-tuslaitteella slirtoasennosta normaaliasentoon, kun sita 5 lakataan kayttamasta; ja etta syOttdtila on sovitettu si-saitamaan pinon katonpaailystyksessa kaytettavia aluslevy-ja annosteltavaksi yksitellen koneella.

Kone annostelee edullisesti aluslevyt yksitellen tailaiselle materiaalille vaiimatkojen paahan ja tytintaa 10 tailaisen kiinnittimen jokaisen aluslevyn keskiaukon lapi tailaisen materiaalin lapi aluskerrokseen, kunnes kiinni-tin on tailaista aluslevya vasten.

Edullisesti, jos tailaiset aluslevyt ovat kohopu-ristettuja niin, etta ne muodostavat nokkkapintoja, joissa 15 on sopivat kuviot kunkin tailaisen aluslevyn suurella pin-nalla, ja jos aluslevyt on pinottu niin, etta suuri pinta jokaisella aluslevylia olevine nokkapintoineen on sen yia-puoli, tailaiset laitteet voivat muodostaa portin, joka asennetaan pohjaan liikkumaan alimmaista asentoa kohti ja 20 siita pois. Portti, joka on kallistettu alimmaista asentoa pain, antaa riittavan vaiin koko tai olennaisesti koko yksittaiselle sukkulan pinosta siirtåmaile aluslevylle erilliseen asentoon portin alitse kulkemista vårten, mutta riittamattOman pienen vaiin, jotta yksikåan pinossa oleva 25 yiapuolinen aluslevy pystyisi kulkemaan portin alitse yk-sittaisen aluslevyn mukana. Portti, joka on kannatettu yksittaisen aluslevyn yiapinnalla olevien nokkapinnoilla, kun sita siirtaa sukkula, niin etta yksittainen aluslevy paasee kulkemaan portin alitse, tarttuu yksittaisen alus-30 levyn yiapinnalla oleviin nokkapintoihin, kun sukkula siirtyy seuraavan kerran normaaliasennosta siirtoasentoon.

Ollakseen edullisesti kayttdkelpoinen pinottavien kattausaluslaattojen kanssa, jotka on kohopuristettu niin, 35 etta ne muodostavat kunkin tailaisen aluslevyn suurelle « 6 'i η .λ 2 y i / y 5 pinnalle nokkapintoja tållaisin kuvioin ja olien niin pi-nottuja, ettå tållaisella aluslevylle muodostettu suuri plnta nokkapintoineen on sen ylåpuoli ja ettå siina on jokaisen aluslevyn kehaiia ainakin yksi kolo, edullisesti 5 kaksi koloa vaiin paassa toisistaan, josta on esimerkkina keksinnOn mukaisesti aikaansaatu, myOhemmin kuvattava pa-rannettu aluslevy, syOttOkourussa on ripa, joka vastaa jokaista tailaista koloa, joka ripa/ jotka rivat voidaan saada sopimaan jokaisen tailaisen aluslevyn koloon tai 10 koloihin ja syOttOtilan vastaanottamien, pinossa olevien samanlaisten ylåpuolisten ja alapuolisten aluslevyjen koloon tai koloihin eståmåån aluslevyjen kaatumista pinosta, jos syOttOtilaa kallistetaan pinon kallistamiseksi. Tål-laisten aluslevyjen putoamisen eståmiseksi pinosta ei tar-15 vita painoa.

Sita paitsi tåmån keksinnOn avulla aikaansaatuun aluslevyjen annostus- ja kiinnittimen kiinnityskoneeseen kuuluu sukkulan esikuormituslaite esikuormittamaan sukkula normaaliasentoon mutta sallimaan sukkulan pakkosiirto nor-20 maaliasennosta siirtoasentoon, ja se, etta se otetaan pois toiminnasta, kun sukkula siirretåån pakkotoimisesti nor-maaliasennosta siirtoasentoon sen ollessa toiminnassa, ja siirtamaan sukkulaa esikuormitettuna sukkulan esikuormi-tuslaitteella siirtoasennosta normaaliasentoon sen ollessa 25 pois toiminnasta, yhdessa kiinnittimen tyOntOkoneen kanssa sovitettuna olemaan kayttajétoimintoinen tyOntamaan kiin-nitin yksittaisen aluslevyn keskiaukon lSpi, kun yksittai-nen aluslevy on erillisessa asennossa ja sukkula on siir-toasennossa.

30 Sukkulaa esikuormittavaan, sukkulaa siirt3v£&n ja kiinnittimen vientilaitteeseen voi kuulua edullisesti pystysså olevan ruuvipistoolin yhteenliittåminen, joka pistooli voi olla US-patenttijulkaisuissa 3 960 191 (Murray), • 4 236 555 (Dewey) ja 4 397 412 (Dewey) esitettyå tyyppiå, 35 sukkulan mekaanisella liitoksella. Pohjaa, syOttOtilaa ja 1; 91 793 7 sukkulaa t&llaiseen liitokseen yhdistettyinå voidaan siten pit&a kiinnityksena tailaista ruuvipistoolia vårten, jota voidaan kSyttaa itsenSisesti ilman aluslevyjen annostelu-mahdollisuutta.

5 Seuraavassa selostetaan keksinnOn mukaisesti eri- tyistoteutusmuotoja aluslevyjen annostus- ja kiinnittimen kiinnityskoneista viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on perspektiivikuva koko koneesta; kuviot 2 ja 3 ovat vastaavasti suurennettuja, kat-10 konaisia perspektiivikuvia eri suunnista esittSen koneen alaosia; kuvio 4 on katkonainen osiinsa hajotettu kuva joistakin koneen osista; kuvio 5 on osittain leikattu taso koneen alaosis-15 ta, josta on poistettu joitakin osia, jotta muut osat voidaan esittaa paremmin, jossa kuvio 5 on esitetty leikattu-na pitkin kuvion 3 linjan 5-5 esitt&méa tasoa nuolten esittåmSsså suunnassa; kuviot 6 ja 7 esittSvSt osittain katkonaisia sivu-20 kuvia koneen alaosista, ja kuvio 6 esittaå sukkulaa siir-toasennossa; kuvio 8 on hieman suurennettu, neljånneskierroksen verran kasnnetty, katkonainen perspektiiviyksityiskohta ruuvia vastaanottavasta putkesta, joka on katkonaisena 25 esitetty kuviossa 5; kuviot 9 ja 10 ovat suurennettuja, katkonaisia yk-sityiskohtia koneen erSista osista kuvioiden 6 ja 7 mukaisesti; kuviot 11 ja 12 ovat edelleen suurennettuja, kat-30 konaisia yksityiskohtia koneen portista ja sukkulasta; kuvio 13 on etusivukuva koneesta; kuvio 14 on hieman suurennettu, osittain katkonainen, osiin hajotettu perspektiiviyksityiskohta sukkulasta ja portista; 35 kuvio 15 on hieman pienennetty, osittain katkonai nen ruuvisyOtinta esittSvS sivukuva; 91 7 9 3 8 kuvio 16 on jonkin verran suurennettu, hieman kaan-netty, katkonainen yksityiskohta kuviossa 15 esitetyista yksityiskohdista; kuvio 17 on katkonainen leikkaus pitkin kuviossa 16 5 esitettyS viivaa 17 - 17 nuolten esittamassa suunnassa; kuvio 18 on perspektiivikuva kattausaluslevypinos-ta rasiassa, jossa on poisotettava alakansi; kuvio 19 on suuresti suurennettu, osittain katkonainen, osiin hajotettu perspektiivikuva pinosta rasiassa 10 olevia kattausaluslevyja, ja kuvio 20 esittaa tailaisen aluslevyn edullisen muo-don tasoa, ja kuviot 21, 22 ja 23 ovat erittain suurennettuja, katkonaisia leikkauskuvia pitkin viivoja 21 - 21, 22 - 22 15 ja vastaavasti kuvion 20 esittSmaa viivaa 23 - 23 pitkin nuolten esittamisså suunnissa.

Kuten nShdåån kuvioista 1-17, aluslevyjen annos-telu- ja kiinnittimen tyOntdkonetta 10, joka muodostaa esilia olevan keksinnOn mukaisen aluslevyjen annostelu- ja 20 kiinnittimen tydntdkoneen edullisen suoritusmuodon, kåyte- tåån kiinnittåmåån kattomateriaalilevy 12, kuten esimer-kiksi kattoeristelevy aluskerrokseen 14, kuten esimerkiksi puukattoon, tunnetuilla kuusioruuveilla 16 kiinteine alus-levyineen ja kattausaluslevyineen 18 jokaisen ruuvin 16 25 kannan, kiinteån aluslevyn ja arkin 12 våliin. Sopivia kuusioruuveja kiinteine aluslevyineen on markkinoilla kauppanimelia HEXCEL yrityksesta nimeltaan ITW Buildex (Illinois Tool Works Inc.), Itasca, Illinois. Kone 10 an-nostelee aluslevyja 18 yksitellen levylle 12 vSlien paahan 30 ja tydntaa tailaisen ruuvin 16 jokaisen kattausaluslevyn 18 keskiaukon 20 lapi, levyn 14 låpi alustakerrokseen 14 asti, kunnes ruuvin 16 kanta ja kiintea aluslevy ovat kat-tausaluslevyå 18 vasten. Koneessa 10 on pyOrå 22, jolla konetta voi liikuttaa manuaalisesti toiseen paikkaan.

91793 9

Koneeseen 10 kuuluu pohja 30 etuosineen, kuten nah-daan kuvion 1 oikeasta alakulmasta, kuvion 1 ylSvasemmalla esitetty takaosa ja kesklosat sen etu- ja takaosien vaiis-s&. Kone 10 on koottu tavanomaista tyyppia olevllla kuu-5 sioruuvilla, jolssa on suurennetut kannat, kuten nahdaan kuviosta, eri oslsta, nimittåin vastakkaisista, pystysuo-rista, sivulevyista 32, 34, hyllysta 36, joka on asennettu kannan 30 etuosassa olevien levyjen 32, 34 valiin, vino-tuesta 38 sovitettuna kannan 30 takaosassa olevien levyjen 10 32, 34 valiin, ja U-muotoisesta ulokkeesta 40, joka on asennettu levyjen 32, 34 valiin kannan 30 vdliosaan. Ulok-keessa 40 on taite 42, jossa on keskiaukko 44, ja vastak-kaiset, pystysuorat paatyosat 46, joista kukin asennetaan vastaaviin sivulevyihin 32, 24.

15 PyiSra 22 kiinnitetaan vapaata pydrimista vårten akseliin, jota tuetaan paista levyilia 32, 34. Tassa esi-tetyn kiintean pyOran asemesta voidaan kayttaa kaamimaista telaa (ei esitetty), jossa on kaksi pyOran tapaista osaa tai erilliset pydrat (ei esitetty).

20 Koneeseen 10 kuuluu aluslevyja vastaanottava sydt- tiitila 50, joka sovitetaan ottamaan vastaan aluslevyjen 18 pino S, joka aluslevy 18 on vaiin paassa seuraavasta pi-nossa S niiden kehan ympari mydhemmin kuvattavalla taval-la. Sydttdtilan 50 maarittavat etuseinå 52, takaseina 54 25 ja sivuseinat sivulevyjen 32, 34 muodostamina seinien 52, 54 valiin. Seinat 52, 54 asennetaan sivulevyjen 32, 34 valiin alustan 30 vaiiosaan hyllyn 36 ja ulokelevyn 40 valiin. Etuseinassa 52 on suurempi, V-muotoinen leikkaus 56, joka helpottaa sydttdtilan 50 tayttda aluslevyjen 18 pi-30 nolla S. TakaseinMssa 54 on pienempi, V-muotoinen leikkaus 58, jossa on tila myOhemmin selostettavalle poikit-taiskappaleelle.

Levyssa 32 on pystysuora ripa 60, joka on tietyn matkan paassa (ks. kuvio 5) etuseinasta 52, jossa osa si-35 vulevya 32 muodostaa sydttdtilan 50 sivuseinaa. Levyssa 34 91 7 9 3 10 on pystysuora ripa 62, joka on suuremman vaiimatkan (ks. kuvio 5) takaseinåsta 54, jossa osa sivulevyå 34 muodostaa sy<Jtt6tilan 50 sivuseinamSn. Rivat 60, 62, joissa voi olla koneistetut sisaansyOtiJt (ei esitetyt) koneurlssa (ei esi-5 tetyt) sivulevyissa 32, 34, sopivat ja ovat yhteistoimin-nassa jokaisen pinossa S olevan kattausaluslevyn sivusar-man syvennyksiin 64, 66 myOhemmin kuvattavalla tavalla es-taakseen silia tavalla pinossa S olevia kattausaluslevyja 18 kaatumasta pinosta S, jos kone 10 syOttOtiloineen 50 10 kallistuu ja nain kallistaa pinoa S. Tuet 60, 62 tekevat syOttOtilasta 50 epasymmetrisen muotoisen myOhemmin ku-vattavaan tarkoitukseen.

Koneeseen 10 kuuluu sukkula 70, joka asennetaan pohjaan 30 vaakasuoraa liiketta vårten normaaliasennon, 15 jossa sukkula on esitetty kuvioissa 6 ja 9, ja siirretyn asennon vaiilia, jossa sukkula 70 on esitetty kuvioissa 7 ja 10. Sukkula 70 esikuormitetaan normaaliasentoon pain myOhemmin kuvattavalla tavalla. Sukkulassa 70 on vastak-kaiset, yhdensuuntaiset sivusyrjat 72, joista jokainen 20 sopii liukuvasti jokaisessa sivulevyssa 32, 24 olevaan pitkittaisuraan 74 (ks. kuvio .13). Sukkulan 70 peraosa on sisaanpain vedetty (ks. kuvio 14) niin, etta sukkula 70 sopii tarttumaan pinosta S (kuvio 10) yksittåiseen alus-levyyn 18', joka pinossa S on alimmainen aluslevy, sijoit-25 tamaan mainitun yhden aluslevyn 18' pinosta S erilliseen asentoon (ks. kuvio 9) sukkulan 70 sisaanvedetyn peraosan etusyrjån 76 taydelliselia tarttumisella mainitun yhden aluslevyn 18' takasyrjåan, kun sukkula 70 liikkuu siirre-tysta asennosta normaaliasentoon. Sukkulassa 70 on taakse-30 pain avautuva, U-muotoinen leikkaus 78 sen sisaanvedetyssa takaosassa, niin etta yhden aluslevyn 18' uppo-osa mahtuu siihen. Sukkula 70 on siten sovitettu paastamaan irti mai-nittu erillisesså asennossa oleva yksi aluslevy 18', kun sukkula liikkuu seuraavaksi normaaliasennosta siirtoasen-35 toon.

11 91793

Koneeseen 10 kuuluu portti 80, joka estaa pinossa S yiapuolella olevaa aluslevyå 18" siirtymasta pinosta S yhden aluslevyn 18' mukana, kun sukkula 70 siirtyy siir-toasennosta normaaliasentoon, ja joka estaa yhta alusle-5 vya 18' siirtymasta erillisesta asennosta, kun sukkula 70 liikkuu normaaliasennosta siirtoasentoon viety&én yhden aluslevyn 18' pinosta S erilliseen asentoon. Portti 80 on asennettu alustaan 30 sisåånpain kaannettyyn, V-muotoiseen leikkaukseen 82 syOttOtilan 50 peraseinåan 54 pystysuoraa 10 liiketta vårten rajoitetulla alueella alimpaan asentoon ja siita pois, jossa portti 80 esitetaan kuviossa 9. Portissa 80 on kuviossa esitetysti ylOspain suuntautuvat osat leik-kauksen 82 myOtaisesti keskittamaan portti 80, kun porttia 80 siirretaan ylimpaan asentoon, jossa portti 80 tarttuu 15 leikkauksen 82 ylåreunoihin. YlOspain pistava kieleke 84, joka on portin 80 kiinteana osana oleva jatke, sopii liu-kuvasti alaspain avautuvaan uraan 86 syOttOtilan 50 pera-seinassa 54. Porttia 80 on kallistettu alaspain ala-asen-toa kohti kahdella kierukkajousella 88, jotka on istutettu 20 kielekkeessa 84 oleviin, ylOspain avautuviin koloihin 90 ja jotka ovat uran 86 yiareunoja vasten.

Portti on alimmassa asennossa alareunastaan sukku-laa 70 vasten joko sukkulan 70 vastakkaisilta reunoilta sukkulan 70 sisSånpåin vedetyn perMosan jånnittamiseksi, 25 kun sukkula 70 on siirtoasennossa, tai sukkulan 70 poik-ki, kun sukkula on normaaliasennossa. Portissa 80 on nor-maaliasennossa riittåvå våli yhta aluslevyS 18' vårten, niin etta sukkula 70 voi vieda sen pinosta S erilliseen asentoon kulkemaan portin 80 alitse, mutta niin pieni va-30 li, etta pinossa S oleva yiapuolinen aluslevy 18" ei mahdu kulkemaan portin 80 alitse. Portti on nokkapinnoilla 18a kannatettu ylOspain, joilla yksittainen aluslevy 18' on korkokuvioitu yiapinnaltaan ja lahelia sen etusyrjaa (ks. kuvio 11), kun sukkula 70 vie yhta aluslevya 18', niin 35 mainittu yksi aluslevy 18' mahtuu kulkemaan portin 80 • · 91 793 12 alitse. Olien ylGspSin kannatettu portti 80 tarttuu pinos-sa S olevien ylåpuolisten aluslevyjen 18 etusyrjiin (ks. kuvio 11) estaakseen ylåpuolisia aluslevyja 18 siirtymasta mainitun yksittaisen aluslevyn 18' mukana. Kun mainittu 5 yksi aluslevy 18 on kulkenut portin 80 alitse reunaosaa lukuunottamatta, johon kuuluu aluslevyn 18' takasyrja, mainitun yhden aluslevyn 18' katsotaan siirtyneen erilli-seen asentoon ja portti 80 tarttuu kannatinpintoihin 18b, joilla mainittu yksi aluslevy 18 on korkokuvioitu ylåpin-10 nastaan ja lahelia perasyrjaansa (ks. kuvio 12) estaakseen mainittua yhta aluslevyå 18' siirtymasta erillisesta asen-nosta, kun sukkula 70 liikkuu seuraavaksi normaaliasennos-ta siirtoasentoon.

Koneeseen 10 kuuluu lisaksi sukkulan esikuormitus-15 laite, sukkulan siirtolaite ja kiinnittimen tydntiJlaite. Sukkulan esikuormituslaite esikuormittaa sukkulan 70 nor-maaliasentoon mutta sallii sen, etta sukkula 70 viedaan pakolla (tailaista esikuormitusta vasten) normaaliasen-nosta siirtoasentoon. Sukkulansiirtolaite, joka on jar-20 jestetty olemaan kayttajatoimintoinen ja olemaan normaa-listi ei toimiva, vie sukkulan 70 pakolla (mainittua esikuormitusta vasten) normaaliasennosta siirtoasentoon, kun se on saatettu toimintaan, ja siirtaa sukkulan 70 esikuor-mitettuna sukkulan esikuormituslaitteella siirtoasennosta 25 normaaliasentoon, kun se otetaan pois toiminnasta. Kiin-nittimen tyOntttlaitetta kåytetå&n viemfiSn ruuvi 16 yksit-taisen aluslevyn 18' keskiaukon lapi mainitun aluslevyn 18' ollessa erillisesså asennossa ja sukkulan 70 ollessa siirtoasennossa.

30 Sukkulan esikuormitus-, sukkulan siirto- ja kiin- nittimen tyOntOlaitteessa on yhteenliittåmaiia saatu pys-tyasentoinen ruuvipistooli, joka on esitetty esimerkino-maisesti US-patenteissa 3 960 1191 (Murray), patentti 4 236 555 (Dewey) ja 4 297 412 (Dewey) sukkulaan 70 mekaa-35 nisella liitoksella mydhemmin kuvattavalla tavalla. Em. patenttien selostukset on sisailytetty esilia olevan kek-sinndn viitteeksi.

91 '/93 13

Siten putkimainen karkikappale 100 hitsataan ulo-keosan 40 mutkaan 42 ulottumaan nain ylGspåin ja olemaan talla tavalla yhteydessa mutkassa 42 olevaan keskiaukkoon ja siinS on sen alapSSsså samaa kappaletta oleva holkki 5 102 ja leukaparit 104, jotka ovat såteitåin vinosti auk- kojen 106 poikki yhta kappaletta olevassa holkissa 102 ja jotka on kallistettu sisaanpain sateittaisesti elastomee-risella O-renkaalla 108, joka on sovitettu samaa kappaletta olevan holkin 102 ymparille ja istutettu olemaan pois-10 tettavia vastaavissa leuoissa 104 oleviin sopiviin uriin 110. Samantapaiset, tailaisen 0-renkaan kallistamat leuat on esitetty US-patentissa nro 4 236 555 (Dewey). Leuat 104, jotka on sovitettu olemaan ulospåin tarttuvia myOhem-min selostettavalla tavalla, sijoittavat ruuvin 16 aksiaa-15 liseen linjaan myfihenunin kuvattavan tyGntGosan kanssa, es-tSvat ruuvia 16 putoamasta karkikappaleen 100 lapi, ennen kuin ruuvi 16 on viety tyGntGosalla, mutta mahdollistavat sen, etta ruuvi 16 menee alaspain kuljetettaessa ruuvia 16.

20 Kuten nahdaan kuviosta.4, kårkikappaleessa 100 on ulkopuolisesti J-muotoinen ura 112, jossa on pitempi, pys-tysuora osa 114, joka johtaa karkikappaleen 100 yiapaa-han, kaareva siirtyva osa 116 ja lyhyempi, pystysuora osa 118. Kaareva, siirtyva osa 116 johtaa pidemman, pystysuo-25 ran osan 114 alapaahan ja lyhyemman, pystysuoran osan 118 keskiosaan.

Kuten nahdaan kuvioista 3 ja 4 ja muualta, putkimainen elementti 120 on asetettu teleskooppisesti putki-maisen karkikappaleen 100 paalle. Hevosenkengan muotoinen 30 kiinnitin 122, joka ymparGi osittain putkimaista element-tia 120, on hitsattu putkimaiseen elementtiin 120 kiinni. Kiinnitin ottaa vastaan koneruuvin 124, jossa on kiertei-nen varsi 124a, joka menee aukon 122a lapi kiinnittimessa 122 ja putkimaisen elementin 120 alapaan osassa olevan, 35 aksiaalisesti linjassa olevan- kierteisen aukon (ei esi- • 91793 14 tetty) låpi ja joka ulottuu uraan 112 asti, kun putkimai-nen elementti 120 on asetettu teleskooppimaisesti putki-maisen karkikappaleen 100 paaile. Kun putkimaista ele-menttia 120 ja putkimaista karkikappaletta 100 kootaan, 5 koneruuvin 124 kierteista vartta 124a manipuloidaan mene-maan alas pitempaa pystysuoraa osaa 114 kaarevan siirto-osan 116 kautta ja lyhyempaan pystysuoraan osaan 118, jol-la mahdollistetaan pystysuoran elementin 120 rajoitettu pystysuora liikkumavara putkimaiseen karkikappaleeseen 100 10 nahden. Kierukkajousi 126 on sovitettu putkimaiseen ele-menttiin kannattamaan sita alapaåsta rengasmaisen alusle-vyn 128 kautta, joka on kiinnitetty kierukkajousen 126 alapaahan putkimaisen karkikappaleen 100 yiapaata vasten ja siten yiapaastaan kannattamaan rengasmaista vastetta 15 vasten (ei esitetty) putkimaisen elementin 120 sisaiia, jolloin putkimaista elementtia 120 kallistetaan yiapaasta putkimaisen elementin 120 rajoitetulla pystysuoran liik-keen liikkumavara-alueella putkimaiseen karkikappaleeseen 100 nahden. Koneruuvin 124 kierteinen varsi 124a kiinnit-20 taa kierukkajousen 126 alapaassa olevan rengasmaisen alus-levyn 128 niin, ettå kierukkajousta 126 estetaan paasemas-ta ulos putkimaisesta elementista 120, kun putkimainen elementti 120 ja putkimainen kMrkikappale 100 puretaan.

Kuten nShdaan kuvioista 1 ja 15, putkimainen ele-25 mentti 130 on asetettu teleskooppimaisesti putkimaisen elementin 120 paålle. Putkimaisessa elementissa 130 on levea pystysuora rako 132. Sovituskappale 134, joka on kiinnitetty koneruuveilla putkimaisen elementin 120 yia-paadyn osaan, ulottuu ulospain raon 132 lapi, jolla ai-30 kaansaadaan putkimaiselle elementille 130 rajoitettu pystysuora liikkumavara putkimaiseen elementtiin 120 nahden. Kierukkajousi 136 on sovitettu putkimaiseen elementtiin 130 nojaaman alapaastaan putkimaista elementtia 120 vasten ja olemaan nain yiapaastaan rengasmaista vastetta vas-35 ten (ei esitetty), joka on asennettu putkimaisen elementin 91 793 15 130 sisaan putkimaisessa elementissa 130 olevilla, kier-teisiin aukkoihin (ei esitetty) asetetuilla koneruuveilla 138 taivuttamaan nain putkimaista elementtia ylttspain put-kimaisen elementin 130 pystysuoran liikkeen rajoitetulla 5 alueella putkimaiseen elementtiin 120 nahden.

Pultti 150, joka on kierteitetty sovitusosan 134 lapi, toimii tappina salpaosalle 152, joka voidaan halut-taessa kaantaa kayttdasennosta (ks. kuviot 16 ja 17), jos-sa salpaosa 152 kay kiinni kiinteaan vasteeseen 154, joka 10 on hitsattu putkimaiseen elementtiin 130, estamaan nain putkimaisen elementin 130 ylttspain menevan liikkeen putkimaiseen elementtiin 120 nahden, ja lepoasentoon (ks. kuvio 15), jossa salpaosa 152 mahdollistaa mainitun liikkeen. Saranatappi 156, joka ulottuu sovituskappaleesta 134 15 sivusuuntaan, rajoittaa salpaosan 152 kaantymisliiketta.

Liipaistava, sahkOkayttdinen ruuvipistooli 160 asennetaan tunnetulla tavalla putkimaisen elementin 130 yiapaahan. Ruuvipistooliin 160 kuuluu pitkanomainen, sau-vamainen tyOnnin 162 kannattaen tyOntdpalaa 164, joka voi-20 daan poistettavasti kiinnittaa tyOntimeen 162 (ks. kuvio 10) alapaastaan. Tyont6palassa 164 on alaspain avautuva, kuusiokantamuhvi 166, joka on sovitettu viemaån ruuvi (ks. kuvio 10), joka syotetaan seuraavassa selostettavalla tavalla, kun ruuvipistooli 160 pannaan toimimaan ruuvin 16 25 kantaan kiinnitetylia muhvilla 166. Muhviin 166 voidaan tarttua nain vain silloin, kun putkimaista elementtia 130 on siirretty vakisin alaspain putkimaista elementtia 120 pitkin ja putkimaista elementtia 120 on siirretty vakisin alaspain putkimaista karkikappaletta 100 pitkin. Tyttntdpa-30 la 164 on sovitettu tycintamaan leuat 104 ulospain, kun niita viedaan alaspain putkimaisten elementtien 120, 130 mukana. Kierukkajouset 126, 136 on valittu siten, etta niilia on sellaiset jousiominaisuudet, joilla putkimaista elementtia 120 voidaan liikuttaa siten vain sen jaikeen, 35 kun putkimaista elementtia 120 on liikutettu niin, etta saadaan kierukkajouset 126 kokonaan puristumaan kokoon tai lahes kokonaan.

91793 16

RuuvinsyOttOputki 180 on asennettu poistettavasti putkimaiseen elementtiin 120. Sovituskappale 182, joka on hitsattu putkeen 180, voidaan asentaa poistettavasti sovi tuskappaleeseen 134 (joka, kuten edelia on selostettu, 5 on kiinnitetty putkimaisen elementin 120 yldpaaosaan) pul-tilla 150, joka ottaa vastaan siipimutterin 184, kuten ndhdaan kuvioissa 15, 16 ja 17. Ruuvinsiirtoluistissa 186, joka on asennettu jåykSsti putken 180 alapSShan, on kor-vakepari 188 sopien alaspain avautuviin syvennyksiin 190 10 hevosenkengan muotoisen kiinnittimen 122 keskipisteesta eriliaan oleviin paihin (ks. kuvio 7), kun sovituskappale 182 asennetaan sovituskappaleeseen 134, putken 180 kiin-nittamiseksi putkimaiseen elementtiin 120. Sielia missa putkimainen elementti 120 kohtaa luistin 186, putkimai-15 sessa elementissa 120 on levea pystysuora rako 192 (ks. kuviot 6 ja 8), jolla saadaan riittavan suuri vali putken 180 lapi viedylle ruuville 16. Sielia missa pystysuora rako 192 kohtaa putkimaisen karkikappaleen 100, kun putkimainen elementti 120 on ylimmassa asennossaan putkimai-20 seen karkikappaleeseen 100 nahden, putkimaisessa karki-kappaleessa 100 on kapea, pystysuora rako 194, jossa on laajennettu yiapaa 196 ja jolla saadaan tarpeeksi tilaa ruuvin 16 sy6ttamista vårten putken 180 lapi, kun putkimainen elementti 120 on sellaisessa asennossa, niin kauan 25 kuin ruuvin 16 kanta on yldspain, kun ruuvia 16 syOtetaan putken 180 lapi. Raon 194 suurennettu yiapaa 196 mahdol-listaa tarpeeksi suuren vaiin saamisen ruuvin 16 kannalle ja ruuviin kiinteasti kuuluvalle aluslevylle, kun sen si-jaan raon 194 muissa osissa on tarpeeksi tilaa vain ruuvin 30 16 kierteiselle varrelle. Luistissa 186 on kummallakin puolella nokkapinnat 198 (ks. kuvio 6), jotka ovat yhteis-toiminnassa ruuvin 16 kiinteån aluslevyn kanssa niin, etta ne siirtåvat ruuvin 16 kannan ja kiinteån aluslevyn raon * 192 lapi raon 194 laajennettuun yiapaahan 196. Kuviossa 6 35 esitetaan varjoviivoin, miten ruuvi 16 ruuvin 16 jaikeen • 91793 17 on kulkenut rakojen 192, 194 lSpi. Kun putkimainen elemental 120 el ole ylimmassa asennossaan putklmalseen kSr-klkappaleeseen 100 nahden, pystysuora rako 192 el kohtaa pystysuoraa rakoa 194 ja pystysuorassa raossa 192 oleva 5 ruuvi 16 el pysty menemaan pystysuoraan rakoon 194.

Kuten tahan mennessa on selostettu, lukuun ottamat-ta putkimaisen karkikappaleen 100 hitsattua kiinnitysta ulokkeen 40 mutkaan ja joitakin myOhemmin selostettavia piirteita lukuunottamatta putkimainen k&rklkappale 100, 10 putkimainen elementti 120, putkimainen elementti 130, ruu-vipistooli 160, syOttOputki 180 ja siihen liittyvat, edel-lS kuvatut komponentit ovat samantapaisia kuin tahån asti myytyjen pystyasentoisten ruuvipistoolien toiminnalliset osat (ITW-Buildex, Illinois Tool Works Inc., Itasca, 15 Illinois) kauppanimelia ACCURDRIVE. Koska mainitut komponentit ja niiden toiminnot ovat tuttuja alan asiantunti-joille, komponenttien ja niiden toimintojen muu kuvaami-nen ei ole tarpeen paitsi siten kuin seuraavassa.

Poikittaiskappaleessa 200, joka on hitsattu luis-20 tiin 186 niin, etta se ulottuu sivulevyjen 32, 34 toiselle puolelle, on niveltappi 202, jossa on suurennettu paa poi-kittaiskappaleen 200 kummassakin påassa. Niveltapit 202 ulottuvat levyjen 32, 34 ohitse pohjan 30 kummallekin puolelle. KayttOlinkki 204 on yiapaåstaan 206 yhdistetty ni-25 veltappiin 202 poikittaiskappaleen 200 kumpaankin paahan. Kukin kayttdlinkki 204 on yhdistetty alapaastaan 208 kiin-tean tapin 210 kautta peraosan kulmalenkkiin 212 perdosan kulmalenkin 212 paiden vaiilia olevaan kohtaan. Niveltappi 210 lahempana peraosan kulmalenkin 212 yiapaata 214 ja 30 kauempana sen alapaasta 216. Kukin peraosan kulmalenkki 212 on alapaastaan 216 yhdistetty niveltapin 218 kautta, joka ulottuu jossakin sivulevyssa 32, 34 sopivan aukon lapi vinotuen 38 vastaavaan paahan. Kukin peraosan kulmalenkki 212 on yhdistetty yiapaastaan 214 kiintean tapin 35 220 kautta etuosan kulmalenkkiin 222 etuosan kulmalenkin 91793 18 222 yiapaasså 224. Kukin etuosan kulmalenkki 222 on ala-paastaan 226 yhdistetty niveltapin 228 kautta vinotuen 230 vastaaviin paihin, joka vinotuki on sukkulan 70 etupaan osassa ja on koottu sinne koneruuvein. Kukin niveltappi 5 228 ulottuu vastaavassa sivulevyssa 32, 34 olevan pitkan- omaisen raon 232 lapi.

Joten, kun ruuvinsyOttOputkea 180 ja ruuvisiirto-luistia 186 (joka on asennettu siihen jSykSsti) liikute-taan alaspain, mekaaninen liitSntS, johon kuuluu kSyttO-10 lenkit: 204, takaosan kulmalenkit 212 ja etuosan kulmalen-kit 222, saa sukkulan 70 liikkumaan siirtoasentoa kohti. Takasein&ss& 54 oleva V-muotoiseksi leikattu aukko 58 muo-dostaa tilan poikittaiskappaleelle 200, jossa on taakse-påin ulottuva osa kuvassa esitetysti. My6s silloin, kun 15 putkea 180 ja luistia 186 siirretaån ylOspSin, sama lii-tSnta saa sukkulan 70 siirtymaan normaaliasentoa kohti.

Sen lisaksi, koska kierukkajousi 136 taivuttaa putkimais-ta elementtia 130 ylGspain putkimaista elementtia 120 pit-kin, kierukkajousi 136 taivuttaa myOs sukkulaa 70 norraaa-20 liasentoa kohti.

Putkimainen elementti 130 on alapaastaan kiertei-nen, kuten kuviosta nahdaan, jossa siihen kuuluu kiertei-nen holkki 240, joka voidaan kiertaå kasin putkimaisen elementin 130 alapaahan. Kierteisen holkin 240 ymparille 25 on asennettu 0-rengas 242 siirtamaan kuulaa (ei esitetty) olemaan irrotettavasti pitavassa kiinnityksessa yhden vas-taavan aksiaalisen uran kanssa neljasta urasta, jotka ovat saannOllisen vålimatkan paassa holkin 240 ympårilia. Ruu-vinsyOttdputkessa 180 on kiintea pidin 244, jota vasten 30 kierteinen holkki nojaa, kun sita pyoritetåan alaspain putkimaisen elementin 120 alapaahan. Kierteisen holkin 240 kiertaminen putkimaiseen elementtiin 130, kuten esimerkik-si kiintean pitimen 244 rajoittamana, saataa kayttavan osan 164 suurinta mahdollista ulottumista alaspain.

I: 91793 19

Kuten nåhdaan kuvioista 18 ja 19, aluslevyjen 18 muodostama pino S voidaan pakata vaivatta uuteen pakkauk-seen 260, joka vol olla edullisesti lSmpdmuovattu sopi-vasta himmeasta polymeerimateriaalista kuten poly(etylee-5 nitereftalaatista) tal polypropyleenista tai jota voidaan vaihtoehtoisesti valmistaa pahvista tai liimatuin lapuin varustetusta korttimateriaalista. Siihen kuuluu poistet-tava alapaailys 262, joka voi samoin olla lampOmuovattu tai valmistettu muulla tavalla, esimerkiksi pakkauksen 260 10 materiaalista. Kuten nahdaan kuviosta 19, pino S voi jaada sopivasti pakkaukseen 260 sen jaikeen, kun påållys 260 on poistettu, kun pinoa S viedaan kåsin alalevyja vastaanot-tavaan sydtttttilaan 50, jossa on tarpeeksi tilaa mainitulle ohutseinåiselle pakkaukselle.

15 Pakkauksessa 260 on yiaseinå 264, takaseinS, joka on kuvioissa 18 ja 19 esitetysti piilossa, etuseina 266, sivuseina 268, joka nakyy katkelmallisesti kuvioissa 18 ja 19, ja sivuseina 270. Kun pino S jaa pakkaukseen 260, pak-kaus 260 on sukkulan 70 reunaosien varassa jannittaakseen 20 siten sukkulan 70 sisaanvedetyn takaosan, kun sukkula 70 on siirtoasennossa. Pakkaus 260 on muulloin, kuten kuviosta nahdaan, asetettu sukkulan 70 poikki.

Yiaseinåssa 264 ja sivuseinåssa 268 on pystysuora rako 274, joka on asetettu niin, etta se paljastaa pinon S 25 aluslevyissa 18 olevat syvennykset 64. Yiaseinåssa 264 ja sivuseinassa 270 on pystysuora' rako 276, joka on asetettu niin, etta se paljastaa pinon S aluslevyissa 18 olevat syvennykset 66. Rako 274 tekee mahdolliseksi siten tuen 60 sovittamisen raon 274 lapi pinossa S olevien aluslevyjen 30 18 syvennyksiin 64 ja rako 276 mahdollistaa sen, etta tuki 62 voidaan sovittaa raon 276 lapi pinossa S olevien aluslevyjen 18 syvennyksiin 66 siten estamaan pinossa S olevia aluslevyja 18 kaatumasta pinosta S, jos konetta 10 syOtttt-tiloineen 50 kallistetaan pinon S kallistamiseksi.

20 91793

Etuseinassa 266 on sisaanpain kaannetty, V-muotoi-nen leikkaus 278, joka helpottaa pinon S kasittelya pak-kauksessa 260 sen jalkeen, kun paailys 262 on otettu pols, jolloin pino S aiotaan panna kasin syOttOtilaan 50. Vas-5 taavasti etuseinasså voi olla sisaanpain meneva, V-muotoi-nen leikkauskohta (ei esitetty) sen alareunassa.

Kuten nahdaan kuvioiden 20 - 23 eraasta edullisesta suoritusmuodosta, jokainen aluslevy on olennaisesti neli-kulmainen lukuunottamatta pyttristettyja kulmia 302, 304 10 sen etureunassa 306 ja sen takareunassa 312 olevia pydris-tettyja kulmia 308, 310. Jokaisessa aluslevyssa 18 on yh-dessa sivusyrjéssa 314 kolo 64, joka on tietyn vaiin paassa sen takareunasta 312. Jokaisessa aluslevyssa 18 on sen vastakkaisessa sivureunassa 316 kolo 66 suuremman va-15 lin paassa sen etureunasta 306. Kolot 66, 64 sovittavat jokaisen aluslevyn 18 sopimaan rivan 62 kanssa, joka so-pii koloon 64 ja rivan 62 kanssa, joka sopii koloon 66.

Kun tailaisten aluslevyjen 300 muodostama pino S sovite-taan syOttdtilaan 50 joko pakkauksessa 260 sen jalkeen, 20 kun kansi 262 on otettu pois tai ilman pakkausta, vastaa-vat rivat, koska ne sopivat pinossa S olevien aluslevyjen 18 vastaaviin koloihin, eståvat pinossa S olevia aluslevy ja 18 putoamasta pinosta S, jos konetta 10 ja siihen kuuluvaa syOttOtilaa 50 kallistetaan pinon S kallistami-25 seksi. Ei tarvita paallyspainoa estamaan pinossa S olevia aluslevyja 18 putoamasta.

Kukin aluslevy 18 on yleenså valmistettu terasai-hiosta kohopuristamalla tållainen aihio mekaanisessa tai hydraulisessa puristimessa (ei esitetty) kayttamaiia yh-30 teensopivia puristusmuotteja ja voiteluainetta, niin etta saadaan positiivinen korkokuvio ja tasomaisia alueita sen yiapintaan ja negatiivinen korkokuvio ja tasomaisia alueita sen alapintaan ja etta saadaan sisaanpain uppoava osa 330, johon kuuluu tailaisen aluslevyn 18 keskireika 20.

35 Tailaisen aluslevyn 18 yiapinnalla olevassa positiivisessa li 21 917*3 korkokuviossa on nokkapintoja 18a, 18b edelia esitettyyn tapaan. Kolot 64, 66 tekevat aluslevysta 18 epasymmetrisen muotolsen, jollaiseksi sydttdtila 50 on muotoiltu, jolla varmistetaan, etta se suurl pinta, jossa on positiivinen 5 korkokuvio, on yiapinta sisaanpain menevine osineen 330 aluslevyn 18 kehan alapuolella. Rivat 60, 62 estavat tai-laista aluslevya 18 menemasta ei-sopivaan kohtaan syttttii-tilassa 50.

Kuten kuviossa on esitetty, jokaisessa aluslevyssa 10 18 on kohopuristettu koriste- tai kayttdkuvio, jossa on harjanteita, joihin kuuluu rengasmainen sisaan menevan osan 330 ymparilia oleva pyOreakuvioinen harJanne 340, rengasmainen har j anne 342 rengasmaisen harjanteen 340 ym-parilia oleva kahdeksankulmainen harjanne 342, kehahar-15 janteet 344, 346, 347, 350 tailaisen aluslevyn 18 kehaa pitkin olevana nelidmaisena kuviona ja sateittaiset har-janteet 352, 354, 356, 358 pitkin vinoja reitteja ren gasmaisen harjanteen 342 suorien osien ja kehamaisten har-janteiden 344, 346, 348, 350 muodostamien leikkauskohtien 20 vaiissa. Tailaiset harjanteet, jotka vahvistavat ja j3y-kistavat aluslevya 18, maarittavat positiivisen korkokuvi-on ja tasoalueet tållaisen aluslevyn 300 yhdelia leveaiia pinnalla ja negatiivisen korkokuvion ja tasoalueet tailaisen aluslevyn 300 toisella pinnalla. Nain pinossa S, 25 jossa on useita aluslevyja 18, mainittujen harjanteiden maarittama positiivinen korkokuvio jokaisessa aluslevyssa 18 menee sisaan negatiiviseen korkokuvioon, jonka tailaiset harjanteet ovat maarittaneet pinossa olevassa paalia olevassa aluslevyssa ja positiivinen korkokuvio pinossa S 30 olevan alapuolisen aluslevyn maarittamana menee tailaisen aluslevyn 18 tailaisten harjanteiden maarittamaan negatiiviseen korkokuvioon sisaan.

Sateittaiset harjanteet 352, 354, 356, 358 on • poikkileikkaukseltaan muodostettu sellaisiksi, etta ne 35 maarittavat ainakin kolme kohtaa, jotka ovat siina, missa « 22 91793 positiivinen korkokuvio menee sisåån negatiiviseen korko-kuvioon, jossa jokainen aluslevy 18 ja vastaavat ylSpuoli-set ja alapuollset aluslevyt pinossa S ovat kosketuksessa toisiinsa ja jotka maarittåvat sivuavia tasoja T, joita 5 tasot P leikkaavat, olien nåmå maaritetty tasomalsllla alueilla tailaisen aluslevyn 18 jokaisella yia- ja alapin-nalla yli 45° mutta alle 90° kulmassa, edul li sesti 60° kul-massa, kuten nahdaån kuviosta 22, jossa esitetaan useita pinossa S olevia aluslevyja 18 ja jossa mainittu kulma on 10 merkitty kreikkalaisella kirjaimella beeta. Kukin aluslevy 18 ja vastaavat yiapuoliset ja alapuoliset aluslevyt 18 pinossa S ovat siten vaiin pååsså toisistaan koko ke-haitaan ja aluslevyjen 18 tasomaisten alueiden valissa, kuten esitetaan kuviossa 23, jossa on esitetty pinossa S 15 olevien useiden aluslevyjen 18 etureunat 306. Koska ne ovat vaiin paassa toisistaan koko kehaitaan ja niiden va-lisilta tasomaisilta alueiltaan, aluslevyt 18 eivat hel-posti tartu toisiinsa, kun niita annostellaan yksitellen koneella 10, vaikka niiden påaiia voi olla vahan tai koko 20 pinnalla voiteluaineen jaannOsta.

Esivaiheena koneen 10 toiminta edellyttaa sen, etta kattausaluslevyjen 18 pino S, olien joko pakkauksessa 260 sen jaikeen kun kansi 262 on otettu pois tai sitå ei ole lainkaan, tyonnetåån kasin aluslevyja vastaanottavaan 25 syOttOtilaan 50 niin, ettå ripa 60 sopii pinottujen aluslevyjen 18 syvennyksiin 64 ja ripa 62 sopii pinottujen aluslevyjen 18 syvennyksiin 66.

Kun ruuvi 16 on sen jaikeen syGtetty kasin ruuvin-syOttOputken 180 lapi pudottamalla se putkeen 180 niin, 30 etta leuat 104 pitelevat sita valiaikaisesti putkimaisen kårkikappaleen 100 alapååstå 102, ruuvipistooli 160 pai-netaan alas niin, ettå se saa sukkulan 70 liikkumaan nor-maaliasennosta siirrettyyn asentoon, jossa pinon S yksi ainoa aluslevy 18', nimittåin alin aluslevy pinosta S ote-35 taan sukkulan 70 sisåånvedetyn takaosan avulla. Kun ruuvi- •

II

i 23 9 '1 7 9 3 pistooli 160 sitten paåstetåSn irti, kierukkajousi 136 pa-lauttaa putkimaisen elementin 130 ylGspåin pitkin putki-maista elementtiå 120, jonka jalkeen sukkula 70 palaa nor-maaliasentoon ja siirtSå yhden aluslevyn 18’ pinosta S 5 erilliseen asentoon, jossa tårnSn yhden aluslevyn 18 keski-aukko 20 on asetettu pystysuoraan ja aksiaalisesti samaan linjaan ulokkeen 40 taitteen 42 kanssa, putkimaisen kSrki-kappaleen 100 kanssa, jossa leuat 104 ovat sen samaa kap-paletta olevassa holkissa 102, ja tyOntimen 162 ja tyOntdi-10 palan 164 kanssa.

Seuraavaksi, sen jdlkeen kun kone on sijoitettu sopi vasti kattausmateriaalilevylle 12 ja sen jalkeen kun kattausaluslevyjen 18 pino S on tyOnnetty sydttOtilaan 50, ruuvipistoolia 160 painetaan uudelleen alaspSin, jonka 15 jalkeen sukkulaa 70 siirretaan normaaliasennosta siirret-tyyn asentoon ja yksittainen aluslevy 18' paastetaan irti ja se putoaa kattomateriaalilevylle 12, jonka jålkeen tydntGpala 164 koukkaa leuat 104 ulospSin ja ruuvin 16 kanta tulee tyGntOpalan 164 istukkaan 166 kiinni. Ruuvi-20 pistooli 160 voidaan sitten laittaa toimimaan alasp&in suuntautuvalla painamisella ruuvipistooliin 160 ruuvin 16 pakottamiseksi aluslevyn 18' keskiaukon 20 13pi, joka aluslevy on pudonnut kattomateriaalilevylle 12 kattomate-riaalilevyn 12 lSpi ja aluskerrokseen 14 asti, kunnes ruu-25 vin 16 samaa kappaletta oleva aluslevy on mainittua alus-levyå 18' vasten.

Konetta 10 voidaan sitten siirtaa toiseen paikkaan kattomateriaalilevyllS 12, jossa konetta 10 kSytetSSn taas ' samalla tavalla.

30 Koneessa 10, aluslevyisså 18 tai molemmissa voi daan suorittaa erilaisia muunnelmia poikkeamatta esillS olevan keksinnGn piiristå tai hengestfi.

Claims (5)

91793 24

1. Aluslevyn annostus- ja kiinnittimen kiinnitys-kone kSytettåvåksi pinottavien katonpaailystyksessa kay-5 tettyjen aluslevyjen (18) kanssa, joissa on keskiaukot (20), ja kSytettavSksi kattomateriaalin kuten esimerkiksi kattoeristelevyn tai katonpåMllysteen kiinnittamiseksi aluskerrokseen kuten esimerkiksi puukattoon tai aaltopel-tikattoon kiinnittimilia, joissa on kanta, tailaisen alus-10 levyn ollessa sijoitettu tailaisen kiinnittimen kannan ja tailaisen materiaalin våliin, johon koneeseen kuuluu pohja (30); syOttOtila (50), joka tukeutuu pohjaan; sukkula (70), joka on asennettu pohjaan (30) vaa-15 kasuoraa liiketta vårten normaaliasennosta siirtoasentoon, ja joka on sovitettu tarttumaan syOttGtilan (50) sisaita-man aluslevypinon yksittaiseen aluslevyyn (18) kun sukkula on siirtoasennossa, ja joka sukkula on sovitettu siirtå-maan yksittåisen aluslevyn pinosta (S) erilliseen asentoon 20 sukkulan (70) tåydelliselia tarttumisella yksittaiseen aluslevyyn (18) kun sukkula (70) liikkuu siirtoasennosta normaaliasentoon, ja joka on sovitettu paastamaan yksit-taisen, erillisessa asennossa olevan aluslevyn (18), kun sukkula liikkuu seuraavaksi normaaliasennosta siirtoasen-25 toon; kiinnittimen kiinnityslaite (160) sovitettuna ole- maan kayttajatoiminen kiinnittimen (16) viemiseksi yksit-taisen aluslevyn (18) keskiaukon (20) lapi, kun yksittai-nen aluslevy on erillisessa asennossa ja sukkula (70) on 30 siirtoasennossa; .* tunnettu siita, etta koneeseen kuuluu lisa- ksi aluslevyn pidatysvålineet (80), jotka ovat yia- ja ala-asennon vålillå liikkuvia, jannitettyina ala-asentoa kohti ja jårjestettyina siten, etta yiaasennossa ainoas-35 taan yksi sukkulaan (70) tarttunut aluslevy (18) vox kul- 25 i Ί1 > ό kea pidatysvaiineiden (80) alitse, ja ala-asennossa yksi-kaan pinossa (S) tai erillåån oleva aluslevy ei voi kulkea pidatysvaiineiden (80) alitse; sukkulan esikuormituslaite (126) sukkulan jannitta-5 miseksi normaaliin asentoon mutta sallimaan sukkulan (70) pakkotoimisen siirron siirtoasentoon; sukkulan siirtolaite (220, 204, 212, 222), joka on jSrjestetty olemaan kåyttåjatoiminen ja normaalisti deak-tivoitu sukkulan siirtamiseksi pakkotoimisesti normaali-10 asennosta siirtoasentoon kSyttttOn saatettuna ja siirta-maan sukkulan esikuormitettuna sukkulan esikuormituslait-teella siirtoasennosta normaaliasentoon, kun sitå lakataan kayttamasta; ja etta syGttOtila (50) on sovitettu sisaita-maan pinon katonpaailystyksessa kaytettavia aluslevyja 15 (18) annosteltavaksi yksitellen koneella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aluslevyn an-nostus- ja kiinnittimen kiinnityskone kaytettavaksi pi-nottavien katonpaailystyksessa kaytettavien aluslevyjen (18) kanssa, jotka on kohopuristettu muodostamaan nokka-20 pintoja (18a, 18b) kunkin tailaisen aluslevyn yiapinnan reunoille, tunnettu siita, etta aluslevyn pidatys-vaiineet muodostaa portti (80), joka on kiinnitetty poh-jaan (30) kohti alinta asentoa ja siitå ylospain tapahtu-vaa pystysuoraa liiketta vårten ja on jannitetty alinta 25 asentoa kohti, ja joka yiaasennossa mahdollistaa riittavan valyksen yksittaista aluslevya (18') vårten, jonka sukkula (70) siirtaa pinosta (S) erilliseen asentoon kulkemaan portin (80) alitse, mutta riittamattOman kokoisen valyksen yiapuoliselle aluslevylle (18''), ja joka portti tarttuu 30 yksittaisen aluslevyn (18’) yiapinnoissa oleviin nokkapin-• toihin (18b) niin, ettei sita siirretå erillisesta asen nosta, kun sukkula liikkuu seuraavan kerran normaali-asennosta siirtoasentoon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen aluslevyn 35 annostus- ja kiinnittimen kiinnityskone kaytettavaksi pi- ., 91 nottavien katonpaailystyksessa kåytettSvien aluslevyjen (18) kanssa, joissa on keha, kiinnitinta vårten oleva kes-kiaukko (20), yksi tai useampi kolo (64, 66) niiden kehai-lS, joka kolo (64, 66) sovittaa aluslevyn (18) ja sen yia-5 ja alapuolella pinossa olevat aluslevyt (18) aluslevyn an-nostuskoneen syOttOtilaan (50), tunnet tu siita, etta syOttOtilassa (50) on koloa tai kutakin koloa (64, 66) vastaava ripa (60, 62) estamåån syOttOtilassa (50) pinossa olevia aluslevyja (18) putoamasta silloin, kun syOt-10 tOtilaa (5) kallistetaan.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kone, tun- n e t t u siita, etta ripa (60, 62) sijaitsee siten, etta syOttOtila (50) on muodoltaan asymmetrinen sen varmistami-seksi, etta kunkin levyn yhdelle pinnalle muodostetut nok-15 kapinnat suuntautuvat ylOspain, kun levyt on sijoitettu syOttOtilaan (50).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kone, tunnettu siita, etta levypino on pakattu sailiOon (260), jossa on sivuseinåt (266, 270), joissa on 20 ainakin yksi rako (274, 276), joka paljastaa sailiOssa olevien levyjen kolot. « I; „ 2'\Γ?δ 27