FI91733B - Pikavene - Google Patents

Description

91733

Pikavene

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen pikavene.

5 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on vaikuttaa erityisesti julkaisun DE-OS 31 36 715 mukaisen pikaveneen dynaamiseen muotoiluun.

Tällainen pikavene käsittää pääasiassa rakenteeltaan tavanomaisen venerungon, jossa on sivuseinät, keu-10 lavannas, peräpeili ja pohja, vettä vasten olevan pohja-pinnan ollessa tasainen. Tästä vedenrajassa olevasta poh-japinnasta ulkonee alaspäin liukujalas sivusuuntaisen etäisyyden päässä symmetrisesti veneen pystysuoran keskitason suhteen alkaen pohjan etureunasta ja päättyen keu-15 laan sekä sisältäen joukon asteettaisesti ulospäin kallistuvia liukuosia, joissa on pystysuorat porrasmaiset seinämät ja niiden suhteen kohtisuorasti asetetut porrasmaiset liukupinnat. Kukin liukuosa on varustettu poikittain veneen keskitason suhteen asetetulla nousevalla etu-20 reunalla muodostaen tasaisen, alas- ja taaksepäin suuntautuvan liukupinnan, joka muuttuu hieman ylöspäin nousevaksi tukipinnaksi. Liukuosien etureunat on asetettu taak-sepäinsuunnassa vierekkäin siten, että veneen keskitason vieressä oleva liukuosa tulee etummaiseksi.

25 Veneen keskitason alueella vedenpintaa vastassa olevan pohjapinnan alla on pystysuorasti ylöspäin ulkoneva liukuköli, jonka molemmat sivut on myös varustettu porrasmaisesti kaltevilla köliosilla, joiden etureunat ovat poikittaisessa suunnassa veneen keskitason suhteen, 30 näiden osien pystysuorien sivuseinien ja liukupintojen ollessa taas asetettuina kohtisuorasti sanottuihin sivu-seiniin nähden. Keskimmäinen köliosa alkaa keulavantaan alueelta, sivuköliosien ollessa asetettuina vierekkäin taaksepäinsuunnassa. Köliosat nousevat ylöspäin samalla 35 tavoin tasaisesti kaarevina ja muuttuvat tasaisesti ylös- 91733 2 päin nousevaksi ja joko teräväkulmaisesti tai kaltevasti vedenpintaa vastassa olevaan pohjapintaan työntyväksi pinnaksi, niin että liukuköli päättyy hieman ennen veneen peräpeiliä ja köliosat ulottuvat alaspäin erilaisessa mää-5 rin, niin että keskimmäinen köliosa ulottuu eniten taaksepäin. Köliosat on tehty kapeammiksi kuin liukujalaksen liukuosat.

Veneen sivuseinien ja vedenpintaa vastassa olevan pohjan väliseen siirtymäkohtaan tai hieman sen ylä- tai 10 alapuolelle on asetettu sivusuuntaisesti sivuseinistä ja keulavantaasta eteenpäin ulkoneva "keulaevä" levymäisenä kaistaleena, jonka muoto muistuttaa veneen keulaa. Tämä keulaevä joko alkaa kaaren tai suippokaaren muotoisena keulavantaasta tai se nousee keulavantaan alueelle uloten 15 sivusuuntaisesti sen molemmille puolille liittyen teräväkulmaisesti tai tasaisesti kaarevasti veneen sivuseiniin. Keulaevän alapinta sijaitsee sopivimmin vedenpintaa vastassa olevan pohjapinnan tasossa. Keulaevän avulla pyritään erityisesti varmistamaan veneen kölin suunnassa kei-20 nuvan liikkeen lieventyminen, kun sitä ohjataan vasta-aallokkoon.

Liukukiskojen ja liukukölin käyttö yhdessä vedenpintaa vastassa olevan veneen pohjan asennon kanssa saa aikaan kaksi vierekkäistä, liukukölin toisistaan erottamaa 25 ilmastuskanavaa, jotka kapenevat kiilamaisesti perää kohti vastaten sekä muodoltaan että vaikutukseltaan DE-patentti-julkaisussa 20 59 087 selostettuja ilmastuskanavia.

Lisäksi GB-patenttijulkaisusta 1 199 658 tunnetaan venerunko varustettuna porrasmaisesti ulospäin asetetut 30 liukuosat sisältävillä sivusuuntaisilla liukujalaksilla, tämän venerakenteen vedenpintaa vastassa olevan pohjaosan alkaessa sivultapäin katsoen kiilamaisena keulavantaasta ja ulottuessa taaksepäin muuttuen veneen perään asti ulottuvaksi tasaiseksi, vesilinjan suuntaiseksi pöhjapinnaksi.

35 Liukuosat nousevat julkaisun DE-OS 31 36 715 esittämän ra- i 91733 3 kenteen tavoin suorana reunana suorassa kulmassa veneen keskitason suhteen ensin kaarevasti, muuttuen sen jälkeen kiilamaiseksi alaspäin laajenevaksi pinnaksi. Liukuosat on myös etupäissään asetettu porrasmaisesti ja ne ulottuvat 5 taaksepäin päättyen pystysuoraan, myös porrasmaiseen takareunaan, jolloin kaikkein sisin eli veneen keskitason vieressä oleva takareuna ulottuu eniten eteenpäin. Siten si-simpänä oleva liukuosa on lyhyin, uloimpana olevan liuku-osan ollessa taas pisin ja ulottuessa veneen perään asti.

10 Tällainen liukujalasrakenne ei kykene huomattavam min vaikuttamaan veneen dynaamisiin ominaisuuksiin, koska kunkin liukuosan tehokas liukupinta vähenee veneen perää kohden.

Julkaisussa DE-OS 31 36 715 esitetty pikavene on 15 osoittautunut käytännössä luotettavaksi. Erittäin korkeilla nopeuksilla ajettaessa veneen asento muuttuu kuitenkin kaltevaksi, niin että perä tulee keulaa alemmaksi, minkä tietyissä olosuhteissa aiheuttaa keulaevä. Veneen runko pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman vaakasuorassa 20 myös maksiminopeuksien yhteydessä, koska tällä tavoin tarvitaan vähemmän käyttövoimaa. Tällainen hydrodynaaminen muotoilu voidaan tunnettujen veneiden yhteydessä saavuttaa vain rungon vesirajaan ulottuvan muodon avulla tiettyyn nopeuteen asti, joka on tavallisesti vielä kaukana veneen 25 maksiminopeudesta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on varmistaa kuvatunlaisen pikaveneen hydrodynaaminen muotoilu veneen maksiminopeuteen asti.

Tämä tarkoitus saavutetaan vaatimuksen 1 johdan-30 nossa esitetyn pikaveneen yhteydessä tämän vaatimuksen tunnusosassa selostettujen tunnusomaisten ominaisuuksien avulla. Keksinnön edullisia sovellutusmuotoja selostetaan myös alavaatimuksissa.

Keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavassa 35 oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: 4 91733 kuvio 1 esittää sivukuvantoa veneen rungosta, kuviot 2a, b ja c esittävät sivukuvantoja veneen pohjalevystä erilaisilla kölipinnoilla vedenpintaa vastassa olevassa pöhjapinnassa ja liukujalaksissa.

5 kuvio 3 esittää sivukuvantoa veneen rungosta liuku- kölin erilaisilla pintamuunnelmilla.

kuvio 4 esittää pöhjakuvantoa pohjalevystä, kuvio 5 esittää sivukuvantoa veneen rungosta suih-kupumppulaitteella varustettuna, 10 kuvio 6 esittää pöhjakuvantoa edullisesta pohjale vystä suihkupumppua varten, kuvio 7 esittää kuvion 6 linjan VII-VII mukaista poikkileikkausta, kuvio 8 esittää perspektiivikuvantoa veneen rungos- 15 ta, kuvio 9a esittää kaavioineista pöhjakuvantoa veneen rungosta liukukölin alkukohtaan asti, kuvio 9b esittää kaaviomaisia poikkileikkauksia veneen rungosta ilman kansirakenteita, 20 kuvio 9c esittää kaavioineista sivukuvantoa veneen rungosta ilman kansirakenteita.

Kuvioissa esitetty pikavene käsittää rungon, jossa on keulavannas 1, peräpeili 2, kaksi sivuseinää 3 sekä pohjalevy 4, jonka pohjapinta 5 on vedenpintaa vasten.

25 Veneen kummallekin sivulle veneen keskitason (ei näy) vie reen ja etäisyyden päähän siitä on asetettu liukujalas 6. Molemmat liukujalakset 6 on asetettu peilisymmetrisesti toistensa suhteen veneen keskitasoa kohti ja ne sisältävät vastaavasti joukon, esimerkiksi neljä, liukuosia 6a, b, c 30 ja d (ks. kuviot 1, 3 ja 4). Liukuosat 6a, b, c ja d nousevat veneen keulan alueella vedenpintaa vastassa olevan pohjan 5 reunassa 7, joka on asetettu poikittain veneen keskitason suhteen ja sisältää alaspäin sopivimmin tasaisesti kaartuvan osan 7a, joka muuttuu vaakasuoraksi osaksi 35 7b. Liukuosat sisältävät ainakin yhden pystysuoran sivu- • 5 91735 pinnan 8 ja sen suhteen kohtisuorassa olevan liukupinnan 9. Liukuosat on poikkileikkaussuunnassa asetettu porras-maisesti toistensa alle ja ulospäinsuunnassa sivuttain, sisemmän osan ulottuessa aina vastaavasti syvemmälle. Näi-5 den osien alkuperäiset reunat 7 on porrastettu taaksepäin, niin että sisempänä oleva liukuosa nousee pitemmälle eteenpäin. Liukuosat ulottuvat sopivimmin keulavantaaseen 2 asti.

Veneen keskitason alueelle vedenpintaa vastassa 10 olevan pohjan 5 alle on asetettu köliosat 11 sisältävä liukuköli 10. Kaikkien köliosien 11 etureunat 12 nousevat ylöspäin sopivimmin vierekkäin, jolloin keskimmäinen köli-osa 11a alkaa syvällä kuperalla kaarella 13a ja sen vieressä oleva köliosa 11b tasaisemmalla kaarella 13b. Köli-15 osat sisältävät liukuosien tavoin ainakin yhden pystysuoran sivupinnan 14 ja vastaavasti liukupinnan 15, joka on asetettu poikittain sivupinnan 14 suhteen. Köliosa 11a kulkee taaksepäin kiilan muotoisena kahden köliosan 13b sisään, niin että niihin liitettynä siitä muodostuu leve-20 ämpi kölipinta 16, jossa tämä leveämpi köliosa liittyy taas kiilan muotoisena vedenpintaa vastassa olevaan pohja-pintaan 5. Samalla tavoin voi esimerkiksi liukuosa 6a kulkea taaksepäin liukuosaan 6b asti, jolloin syntyy leveämpi liukupinta 17. Uloin liukuosa 6d on asetettu sopivimmin 25 samaan pystysuoraan tasoon veneen sivuseinien 3a tai 3b kanssa.

Liukujalaksen 6 ja liukukölin 10 väliin on muodostettu ilmastuskanava 20, joka on selostettu esimerkiksi DE-patenttijulkaisussa 20 59 087.

30 Veneen runkoon keulavannaksen 1 ja sivuseinien 3a, b alueelle on asetettu keulaevä 18, joka ulkonee sanotuista tyypiltään julkaisussa DE-OS 31 36 715 selostetuista sivuseinistä. Keulaevä 18 voi nousta keulavantaaseen 1 asti ja ulota kaaren tai suippokaaren muotoisena sivusuun-35 nassa kohti veneen perää sekä liittyä kiilan muotoisena 91733 6 veneen seinään 3a, b (kuviot 1, 3 ja 5). Lisäksi tämä keu-laevä voidaan muodostaa pohjalevyn 4 etuosasta lähtevänä pidennyksenä tai laajennuksena, jolloin liukuköli ja liuku jalakset voivat ulottua keulaevän 18 pohjapintaan asti.

5 On olennaisen tärkeää, että veneen vapaassa, ve denpintaa vasten olevassa pohjassa on kalteva kohta veneen keskiosan ja keulavantaan välisellä alueella, tämän kaltevan pohjaosan kallistuessa keulavannasta kohti, joka sopivimmin nousee ilman reunaosaa suoraan vedenpintaa vas-10 ten olevasta pohjaosasta ja on muodoltaan tasaisesti tai kaarevasti kallistuva. Veden virtauksen kohdistuessa kaltevaa osaa 19 vastaan muodostuu venettä nostava voima, joka lisääntyy virtausnopeuden kasvaessa, jolloin veneen keulavannas nousee irti vedenpinnasta. Kaltevan osan 19 15 pituus ja pinta-ala sekä sen kaltevuuskulma β (kuvio 2a) ovat riippuvaisia venettä nostavien kaltevien osien 7a, 13a, 13b kiilakulmasta a sekä niiden pituudesta ja pinta-alasta, näiden mittojen riippuessa taas liukuosista 6a, b, c ja köliosista 11a, 11b sekä ilmastuskanavien 20 kiila-20 maisesta muodosta, sekä erityisesti keulaevän 18 pinta-alasta siten, että miltei kaikilla nopeuksilla vene kalibroi itsenäisesti asentonsa, so. pysyy aina vaakasuorassa tai siitä hieman poikkeavassa asennossa vedessä. Nostava voima, joka syntyy veden virratessa jalasten ja ilmastus-25 kanavien nostavia kaltevia osia vasten, vaikuttaa pääasiassa veneen keulaan, kun taas veden virratessa kaltevaa osaa 19 vasten syntyvä nostava voima vaikuttaa veneen keu-lavantaaseen ja kompensoi edellämainitun nostavan voiman vaikutuksen. Nostavan voiman kantokyvyn dynaaminen keski-30 piste pysyy siten automaattisesti kohdassa, johon veden nostava virtaus vaikuttaa, veneen pysyessä vaakasuorassa asennossa vedessä. Tässä asennossa oleva vene nousee veden pinnasta nopeuden tai virtauksen voimakkuuden lisään-. tyessä. Hämmästyttävää on, että vene ei korkeampien no- 35 peuksien yhteydessä "juutu kiinni" keulavantaastaan.

7 91733

Kaltevan osan 19 vaikutuksen tehostamiseksi voidaan liukuosien keulavantaan alueelle (kuviot 1, 2c) muodostaa myös kalteva osa 21. Kuviot 2a ja 2b esittävät toiselta puolen nousevaa (kuvio 2a) tai vaakasuoraa (kuvio 2b) ja-5 lasmuotoa keulavantaan alueella. Kaltevat osat 1 ovat erityisen tehokkaita, kun kaksi tai useampia liukujalaksia 6a, b, c ja d sulautuu yhteen keulavantaan alueella muodostaen esimerkiksi laajemman pinnan 17 (ks. kuvio 4).

Keksinnön eräässä lisäsovellutusmuodossa liukuköli 10 muuttuu kaltevaksi osaksi 22 takaosassaan, jolloin syntyy ylöspäin nouseva takareuna 23 (ks. kuviot 3 ja 4).

Keksinnön mukainen kalteva osa 19 kompensoi kuitenkin pääasiassa sen nostavan vaikutuksen, jonka keulaevä aiheuttaa veden virtauksen johdosta.

15 Kaltevilla osilla 21 on lisäksi tehostava vaikutus haluttuun nostavaan voimaan, sillä nämä kaltevat osat vahvistavat huomattavasti veneen peräsimen vaikutusta. Liuku-osat aiheuttavat veden siirtymisen poikittain ulospäin veneen kulkusuunnan suhteen vesiputouksen tavoin. Tämä vesi-20 putousvaikutus on erityisen huomattava kaltevien osien 21 alueella. Tällöin myös sivuttaisen vastavoiman vaikutus veneeseen on suurempi kuin keulan suuntainen voimavaikutus. Peräsintä käytettäessä tunnetulla tavalla vene aloittaa kaarevan liikkeensä kulkusuunnassaan. Vasta tämän jäl-25 keen keskipakovoima alkaa vaikuttaa kallistaen venettä tämän kaarevan liikkeen vastakkaisessa suunnassa. Ensimmäisessä kallistusvaiheessa veneen tullessa kaarevan kulkuväylänsä alkuun, veneeseen vaikuttaa huomattava voima poikittain sen kulkusuunnassa, tämän voiman kohdistuessa 30 veneeseen sen keulavannaksen alueella vahvistaen siten peräsimen vaikutusta. Vene kääntyy tällöin nopeammin pienemmällä kääntösäteellä.

Keksinnön erään erityisen sovellutusmuodon mukaisesti, jota ei ole näytetty kuvioissa koska se on helposti 35 käsitettävissä, veneeseen on liitetty kaltevaa osaa 19 tu- . % 1 91733 8 keva laite vaakasuoran akselin ympäri poikittaisessa suunnassa veneen keskitason suhteen asetettuna sopivimmin kiertyvästi veneen pohjalle kaltevan osan 19 alkupäähän, esimerkiksi kiilamaisena lisäosana, jota voidaan säätää 5 mekaanisesti tai moottorin avulla, niin että kaltevaa osaa 19 voidaan kääntää syvemmälle alaspäin. Tämä lisälaite mahdollistaa nostavan voiman säätämisen esimerkiksi veneen muita rasitustilanteita varten.

Keksinnön eräs lisäsovellutus käsittää liukuosien 10 samanlaisen muotoilun vaihtoehtoisesti myös köliosia varten.

Keksinnön mukainen pikavene on myös erityisen sovelias suihkupumppulaitteen käyttöä varten sinänsä tunnetulla tavalla. Tällainen pumppulaite imee vettä veneen pohjan 15 alle asetetun turbiinipyörän avulla. Tämä vesi varataan energialla neljännespolviputkessa, minä jälkeen vesi suihkutetaan uudelleen noin 15® kulmassa veneen pohjan alle. Suihkupumppulaite on asetettu ns. kaivokuiluun, jonka poh-jareuna liittyy veneen pohjaan. Moottorin teho muutetaan 20 paineeksi, joka on käytettävissä samanaikaisesti sekä eteenpäinajoa että ohjausta varten mielivaltaiseen suuntaan. Suihkupumppulaitteella varustetut veneet ovat erittäin helposti ohjattavissa. Suihkupumppulaitteella varustettujen pikaveneiden varusteiden suhteen on aikaisemmin 25 esiintynyt ongelmia, koska tällaisten veneiden yhteydessä ei ole syntynyt riittävästi vesipainetta veneen pohjassa. Kaltevan osan 19 ja erityisesti säädettävän kaltevan osan avulla painetta kuitenkin lisätään siten, että saavutetaan optimiolosuhteet suihkupumpun käyttöä varten. Kuvio 5 30 esittää esimerkkiä suihkupumppulaitteen 24 käytöstä keksinnön mukaisen pikaveneen yhteydessä.

Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty liukukölien 6 erikoissovellutus, joka on erityisen sovelias käytettäessä kahta liukuosien keulavantaan alueelle asetettua suihkupumppu-35 laitetta. Kyseessä on muihin köliosiin verrattuna suhteel- 9 91733 lisesti leveämpi köliosa 6b, jonka keulavantaan alueelle suihkupumppulaite 24 on asetettu. Tämä köliosa 6b sisältää kuvatunlaisen kaltevan osan 21. Köliosan molempiin ulkoreunoihin on asetettu kiilamaiset vesiohjaustangot 25, 5 jotka alkavat suunnilleen veneen keskeltä ja kulkevat koh-tisuorasti alaspäin perää kohti lisäten virtausnopeutta, jolloin vedenpaine käyttölaitteen 24 kohdalla myös kasvaa. Kalteva osa 21 on edullista tehdä aikaisempaa jyrkemmin alaspäin ulottuvaksi tangon 25 ollessa siihen liitettynä 10 (ei näy kuvioissa).

On käytännössä edullista, että kaltevat osat 19 tai 21, 22 eivät ole tuloksena ilmastuskanavan katon kalustamisesta veneen etuosassa, vaan että ne on muodostettu veneen pitkittäiselle keskialueelle, esimerkiksi veneen poh-15 jalevyyn 4. Tuloksena on tällöin - sivultapäin katsoen -esimerkiksi miltei sinimuotoinen käyrä, jos edessä olevan kanavan katto on tehty kaarevasti kuperaksi, tai jyrkemmin alaspäin suuntautuva kallistuma, edessä olevan kanavan katon kallistuessa alaspäin.

20 Kuviot 1, 2a, b, c, 3, 5 ja 9c esittävät kaavio- maisia sivukuvantoja, joissa normaalisti sivusuunnassa näkymätön kalteva osa 19 on esitetty kokoviivoin keksinnön havainnollistamiseksi.

Kuviot 9a, b, c esittävät keksinnön tärkeitä omi-25 naispiirteitä. Vene on esitetty niissä staattisessa kelluvassa asennossa, siis paikoillaan vedessä. Veneen paino yhdessä nostavien voimien kanssa, jotka vaikuttavat veneen pohjaan sen vesilinjaan asti, on jaettu siten, että etummaiset kaltevat osat (kulma a) tai ainakin liukukölin 10 30 ja liukujalasten 6 kaltevien osien osittaisalueet on asetettu vesilinjan 26 yläpuolelle (kuvio 9c), niiden ollessa asetettuina sen jälkeen vedenpinnan alle pohjalevyn 4 etu-reunan ja pituussuuntaisen keskikohdan välisellä alueella. Pohjalevyn 4 pituussuuntaisen keskikohdan alueella kaikki 35 jalakset ovat veden alla. Lisäksi kanavan katto eli veneen vedenpintaa vastassa olevan pohjan 5 etuosa on vesilinjan f i 91733 10 26 yläpuolella pohjalevyn 4 etureunasta suunnilleen sen pituussuuntaiseen keskikohtaan asti, jolloin vesilinjassa 26 muodostuu pohjalevyn 4 pituussuuntaiseen keskikohtaan asti ulottuva kapeneva kiilamainen tila. Vedenpinnan alla 5 olevaan kanavan kattoon eli vedenpintaa vastassa olevaan veneen pohjaan 5 liittyen tämä pohja 5 jatkuu kaltevana osana 19 taaksepäin pohjalevyn 4 päähän asti. Kuvio 9c esittää lisäksi hieman syvemmällä veneen korkeamman nopeuden johdosta olevaa vesilinjaa 26a. Tällöin on olennaisen 10 tärkeää, että kaltevat osat 19 pysyvät vielä vesilinjan 26 alapuolella, jolloin ne ovat märkinä vedestä. Veneen kelluva asento on esitetty kaaviomaisesti kuviossa 9b. Nämä kaaviomaiset poikkileikkaukset on otettu sellaisista kohdista veneen runkoa, jotka ovat vastakkaisia kuvion 9c 15 kohtaan nähden. Kuviot 9a, b ja c liittyvät yhteen, sillä kuvio 9b esittää poikkileikkausta kohdissa, jotka piirustusten mukaan ovat samalla korkeudella kuvioissa 9a ja 9c. Kuvioista voidaan havaita, että kaltevat osat 19 ovat aina vähintään osittain veden alla ja että ainakin jalaksen 6 20 ulkoinen osa on asetettu vesilinjan 26 yläpuolelle. Ylempi poikkileikkauskuva osoittaa tämän asennon alempaan poikki-leikkauskuvaan verrattuna kuviossa 9b. Liukujalasosa 6d on vesilinjan yläpuolella kaltevan osan 19 ollessa vedessä.

Tämä liukujalasten ja kaltevien osien 19 välinen 25 järjestely takaa veneen rungon nousemisen irti vedenpinnasta dynaamisen paineen vaikuttaessa kalteviin osiin 19 ajon aikana ja veneen keulan osoittaessa eteenpäin. Vesi törmää tällöin liukuosan 6d kuivaan pintaan ja synnyttää tasoittavan nostovoiman, jolloin vene nousee edelleen irti 30 vedenpinnasta miltei vaakasuoraan asentoon, vesilinjan . siirtyessä alaspäin (vesilinja 26a).

Jos kalteva osa 19 on asetettuna vedenpinnan alle, se vastustaa veneen kallistumista, koska veden dynaaminen paine vaikuttaa voimakkaammin kaltevien osien 19 vinosti 35 kalteviin pintoihin venettä ajettaessa.

Keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon mukai-: sesti liukujalasten 10 ja 6 reunat ovat veneen keskitason suuntaiset.

Claims (9)

1X 91733

1. Pikavene käsittäen rungon varustettuna keulavan-taalla (1), peräpeilillä (2), kahdella sivuseinällä (3) 5 sekä pohjalevyllä (4), jonka pohjapinta (5) on vedenpintaa vasten, jolloin pohjapinnan (5) kummallekin puolelle on asetettu liukuosat sisältävä liukujalas (6) sekä veneen keskitasoon köliosat (11) sisältävä liukuköli (10), vähintään yhden ilmastuskanavan (20) ollessa muodostettuna liu-10 kujalasten (6) väliin, venerungon ollessa varustettuna keulaevällä (18), ja jolloin vapaa, vedenpintaa vasten oleva pohjapinta (5) sisältää kaltevan osan (19), joka kallistuu alaspäin peräpeiliä (2) kohti pääasiassa veneen pituussuuntaisen keskipisteen ja peräpeilin (2) välisellä 15 alueella, tunnettu siitä, että kalteva osa (19) tulee esiin ilman reunaa vedenpintaa vastassa olevasta pohjapinnasta (5), ja että kaltevan osan (19) kaltevuus-kulma β vastaa oleellisesti liukuosien (6a, b, c, d) kii-lakulmaa a.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pikavene, tun nettu siitä, että kalteva osa (19) sisältää useita peräkkäisiä kaltevia osia, joiden kaltevuuskulma β on suurempi kuin edellisen kaltevan osan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pikavene, t u n -25 n e t t u siitä, että kalteva osa (19) on tehty koveroksi ja kaarevaksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen pikavene, tunnettu siitä, että kalteva osa (19) on asennettu laitteeseen, joka on sovitettu veneen keskitason 30 suhteen poikittaisen, edullisesti kaltevan osan alkupäässä sijaitsevan akselin ympäri veneen pohjassa alaspäin kään-nettävästi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pikavene, t u n - • n e t t u siitä, että kalteva osa on asetettu kiilamai- 35 seen lisäosaan, joka on käännettävissä mekaanisesti tai moottorin avulla. 12 91733

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen pika-vene, tunnettu siitä, että veneen keulaosan kalteviin osiin asti kulkevat kaltevat osat (19, 21 ja 22) ulottuvat - sivultapäin katsoen - jyrkemmin alaspäin.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen pika- vene, tunnettu siitä, että veneen staattisessa ja/tai dynaamisessa kelluvassa asennossa veneen paino yhdessä veneen pohjaan vesilinjaan asti vaikuttavien nostavien voimien kanssa jakautuu siten, että liukukölin (10) 10 ja liukuosien (6) etummaiset kaltevat osat tai ainakin niiden osa-alueet ovat vesilinjan (26) yläpuolella upoten sitten vedenpinnan alle pohjalevyn (4) etureunan ja pituussuuntaisen keskikohdan välisellä alueella, ja että vedenpintaa vastassa olevan pohjapinnan (5) etuosa on ve-15 silinjan (26) yläpuolella pohjalevyn (4) etureunasta suunnilleen sen pituussuuntaiseen keskikohtaan asti muodostaen vesilinjasta (26) pohjalevyn (4) pituussuuntaiseen keskikohtaan asti kapenevan kiilamaisen tilan, ja että vedenpintaa vastassa oleva pohjapinta (5) ulottuu yhdessä ve-20 denpinnan alla olevan ilmastuskanavan katon kanssa kaltevana osana (19) veneen perää kohti pohjalevyn (4) päähän asti.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen pika-vene, tunnettu siitä, että kalteva osa (19) on 25 veneen staattisessa sekä dynaamisessa kelluvassa asennossa aina veden alla.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen pikavene, tunnettu siitä, että kalteva osa (19) on aina vähintään osittain veden alla. 91733 13