FI89879B - Foerfarande foer uppdelning av ett kantat traestycke spaonloest - Google Patents

Description

./.79

Menetelmä särmätyn puun jakamiseksi lastuamattomasti

Keksintö kohdistuu menetelmään särmätyn puun jakamiseksi lastuamattomasti ja hävikittömästi määrättyyn määrään tietyn paksuisia ohuita lautoja ilman hukkaan menevää jäännöslautaa. Keksintö kohdistuu varsinkin menetelmään särmätyn puun jakamiseksi lastuamattomaksi ja hävikittö-mäksi määrättyyn määrään tietyn paksuisia ohuita lautoja, varsinkin monikerrosliitoslevyjen ja muiden laminaat-tirakenneosien valmistamiseksi, jossa menetelmässä särmätystä puusta leikataan terän ja vastapuristuselementin vaikuttaessa peräkkäin kulloinkin yksi lauta siten, että työnnetään särmätty puu pitkittäin päin terää ja painetaan se poikittaissuunnassa painolaitteella terää ja vastapu-ristuselementtiä päin, jolloin terän ja vastapuristuselementin välinen etäisyys poikittain särmätyn puun pituussuuntaan nähden määrää olennaisesti valmistettavan laudan paksuuden, ja terän ja painolaitteen välinen etäisyys poikittain särmätyn puun pitkittäissuuntaan nähden laudan erottamisen aikana vastaa olennaisesti särmätyn puun paksuutta vähennettynä erotettavan laudan paksuudella.

On tunnettua valmistaa erittäin lujia puurakenneosia, esimerkiksi hallikannattimia, monikerrosumpipuulevyistä ja vastaavista ns. laminaattirakenneosina, liimaamalla useita lamellimaisia, ohuita lautoja keskenään yhteen kerroksittain, tarvittaessa myös laudan juoksusuuntaa vaihtaen.

Perinteisesti tähän tarvittavat lamellimaiset ohuet laudat valmistettiin särmätyistä puista sahaamalla. Vaikkakin tämä menetelmä raaka-aineen, puun, hyväksikäytön suhteen on hyvin epätaloudellinen, koska jakoon tarvittavissa vähäisissä lautapaksuuksissa jopa 40 % lähtöpuusta häviää sahajauhoksi, on sahauksella kuitenkin suhteellisen yksinkertaista jakaa särmätty puu tasapaksuisiksi laudoiksi, kun otetaan huomioon sahanterän laadusta riippuvainen sahan leikkuusauman leveys. Jos yhdestä särmätystä puusta pitää tehdä esimerkiksi kymmenen tasapaksuista lautaa, 2 89879 niin saadaan niiden paksuus kymmenesosana yhdeksänkertai-sella sahan leikkausleveydellä vähennetystä särmätyn puun paksuudesta. Valitsemalla tietynpaksuisia särmättyjä puita ja sovittamalla vastaavasti sahanterät niihin, on tällä tavoin mahdollista valmistaa ennalta lasketun paksuisia, tasapaksuisia ohuita lautoja. Valmistettaessa laminaatti-rakenneosia, joissa tällaisia lautakerroksia liimataan keskenään yhteen, täytyy laudan paksuuteen laskea mukaan määrätyt toleranssit.

Puuraaka-aineen hyödyntämiseksi taloudellisemmin on viime aikoina siirrytty siihen, että ohuita, lamellimaisia lautoja ei tehdä särmätystä puusta sahaamalla vaan erottamalla lastuamattomasti särmätystä puusta terän avulla. Tästä on esimerkkinä DE-hakemusjulkaisu 37 02 909. Tässä menetelmässä työnnetään särmätty puu jokseenkin pitkittäin päin paikoillaan olevaa terää, jonka eteen on laakeroitu vastapuristuselementti, jolla on tarkoitus välttää terän leikkaussaumasta lähtevä puun itsestään tapahtuva halkeaminen. Painolaite painaa särmätyn puun poikittain tämän pitkittäissuuntaan nähden terää ja vastapuristuselement-tiä vasten.

Parametri, joka karkeasti määrää valmistettavan laudan paksuuden, on terän ja vastapuristuselementin välinen etäisyys poikittain särmätyn puun akseliin nähden. Todellisuudessa saatava lautapaksuus riippuu kuitenkin useista muista parametreista, nimittäin esimerkiksi puun kosteudesta, siitä puristuksesta, jolla vastapuristuselementti, mahdollisesti terästä riippumattomasti, painetaan päin särmättyä puuta jne., vrt. DE-hakemusjulkaisu 36 23 237.

On jo yritetty valmistaa tietyn paksuisia lautoja ottamalla käyttöön tällaisia menetelmäparametreja ja niistä saatavia korjauskertoimia terän ja vastapuristuselementin välistä etäisyyttä tai vastapuristuselementin kohdistamaa puristusta säädettäessä. Koska puu on luonnossa kasvanutta 3 89079 eikä siksi ominaisuuksiltaan koskaan tasalaatuista raaka-ainetta, eivät kuitenkaan useat menetelmäparametreista ole sillä tavalla hallittavissa, että valmistettavan laudan paksuus voitaisiin ennalta laskea. Intensiivisistä yrityksistä huolimatta ei lautapaksuuden tarkka säätö edellä mainittujen parametrien perusteella ole osoittautunut olevan käytännössä toteutettavissa.

Kun särmätystä puusta valmistetaan useita lautoja, summautuvat tunnetusti jopa pienet paksuuspoikkeamat lopussa sentapaiseksi virheeksi, että jäljelle jää jäännöslauta, jonka paksuus on niin poikkeava, että se on käyttökelvoton jatkotyössä, jossa vaaditaan tasaisia lautapaksuuksia.

Keksinnön tehtävänä on siksi antaa käyttöön menetelmä, jolla erityisesti valitun paksuisesta särmätystä puusta voidaan leikkaavalla jakamisella valmistaa määrätty määrä tietyn paksuisia lautoja ilman, että särmätyn puun jaka-misprosessin loputtua jäisi jäljelle siinä määrin paksuudeltaan poikkeava lauta, ettei sitä enää voidaan käyttää aiottuun tarkoitukseen.

Tämä tehtävä ratkeaa aiemmin mainitun kaltaisella menetelmällä keksinnön mukaan siten, että valitaan särmätty lähtöpuu, jonka lähtöpaksuus vastaa valmistettavien lautojen nimellispaksuuksien summaa, terän ja vastapuristusele-mentin välinen etäisyys säädetään kokemusperäisesti tiettyyn arvoon, joka johtaa nimellispaksuudeltaan ensimmäisen tällaisen laudan valmistumiseen, jäljelle jäävän särmätyn puun jäännöspaksuus mitataan kulloisenkin yhden tai useamman laudan erottamisen jälkeen ja koneasetusta, varsinkin terän ja vastapuristuselementin välistä etäisyyttä, muutetaan jäljelle jäävän särmätyn puun mittauksen perusteella siten, että kokemusperäisten arvojen jälkeen saadaan korjatun nimellispaksuuden mukaisia lautoja, samalla kun painolaite lähenee terää erillisin, lautojen alkuperäisiä nimellisasarvoja vastaavin askelin ennen kulloinkin seu- 4 69079 raavan laudan erottamista, ja samalla leikkaamisen aikana siihen kohdistetaan puristus.

On nimittäin osoittautunut, että yksittäisen laudan paksuus on mahdollista ilmoittaa etukäteen koneen sopivan esiasetuksen ansiosta ainakin sellaisella tarkkuudella, että lauta on vielä hyväksyttävissä jatkokäsittelyyn. Pikemminkin yksittäisessä laudassa vielä siedettävien poikkeamien samansuuntainen summautuminen johtaa siihen, että jäännöslauta särmättyä puuta jaettaessa ei enää ole käyttökelpoinen. Keksinnön mukaisesti ehdotetulla särmätyn jäännöspuun mittauksella ja tuloksen takaisinkytkemisellä terän säätöön seuraavan laudan erotusta varten päästään yksinkertaisimmalla tavalla särmätyn puun jakamiseen kokonaislukumäärään käyttökelpoisia lautoja ilman, että tarvitaan prosessiparametrien monimutkaista mittaamista ja säätöä toivotun lautapaksuuden saamiseksi.

Suositeltavassa, määrättyihin käyttökohteisiin suunnatussa toteutusmuodossa voi keksinnönmukainen menetelmä olla sellainen, että sitä käyttämällä määrätystä särmätystä puusta valmistetaan joukko paksuudeltaan erilaisia, ohuita lautoja, jolloin kuitenkaan ei jäljelle jää jäännöslau-taa, jota ei enää voitaisi käyttää jatkokäsittelyssä.

Tällä menetelmävaihtoehdolla voi jopa olla suuri merkitys laminaattituotteita leikatuista laudoista valmistettaessa. Liimattujen liitoslevyjen ja muiden rakenneosien valmistus edellyttää, että keskenään liimattavat laudat eivät ylitä tiettyä minimikosteutta, koska toisaalta voi syntyä vaikeuksia jo laminaattituotteiden kuumapuristuk-sessa, ja toisaalta myös vaikeuksia jatkojalostuksessa. Laminaattilevyjen perinteisessä valmistusmenetelmässä, jossa ohuet laudat valmistettiin sahaamalla särmätystä puusta, käytettiin yleensä jo sopivasti kuivaa särmättyä puuta lautojen valmistamiseen, jotka laudat näinollen välittömästi soveltuivat jatkojalostukseen, eikä niitä 5 b 9 B 7 9 enää tarvinnut muuttaa. Koska pinnanlaadultaan korkealuokkaisia ohuita lautoja voidaan leikkaavalla jakamisella valmistettaessa leikata vain kosteasta puusta, on tarpeen kuivata laudat ennen laminaattituotteiksi jatkojalostusta. Tunnetusti tapahtuu kuivattaessa kutistuminen, joka puun luonnollisen kasvurakenteen vuoksi on isotrooppinen. Rungon pituussuuntaan kutistuu puu tuskin yhtään, mutta poikkisuunnassa vuosirenkaiden suuntaan tapahtuu puussa suurempi kutistuminen kuin vuosirenkaiden poikkisuuntaan. Koska särmätystä puusta valmistetuissa laudoissa vuosirenkaat niissä laudoissa, jotka ovat peräisin rungon keskeltä, kulkevat olennaisesti kohtisuoraan laudan pinnan suhteen, on vuosirenkaiden etenemiskulma laudan pinnan suhteen aina matalampi, mitä kauempaa rungon ytimestä lauta on poistettu. Tämä johtaa siihen, että rungon keskeltä peräisin olevat laudat kutistuvat paksuussuunnassa voimakkaammin kuin rungon reuna-alueelta peräisin olevat laudat. Lautojen kutistumisella leveyssuunnassa on la-minaattituotteiden valmistuksessa vähemmän merkitystä.

Laminaattituotteiden valmistuksen päämäärä on siksi se, että kuivaamisen jälkeen on käytettävissä tasapaksuisia lautoja. Tähän päästään siten, että heti lautoja leikattaessa kulloinkin laudan alkuperäisen rungossa tai särmätyssä puussaolopaikan mukaan paksuuteen tehdään erilaisia lisäyksiä, jotka tasaavat lautojen erilaiset kutistumat kuivauksessa, jolloin kuivauksen jälkeen saadaan olennaisesti tasapaksuisia lautoja.

Lautojen leikkaamisen suhteen tämä merkitsee sitä, että kulloinkin laudan sijainnin mukaan myös jo sitä terän ja vastapuristuselementin välisen etäisyyden nimellisarvoa, joka olennaisesti määrää laudan paksuuden, täytyy muuttaa. Särmätyn jäännöspuun kulloisessakin mittauksessa saadaan todellinen arvo, joka mahdollisesti poikkeaa siitä nimellisarvosta, joka särmätyllä jäännöspuulla jo erotettujen lautojen jälkeen piti olla. Tasapaksuisia lautoja valmis- 6 89879 tettaessa jaetaan tämä poikkeama särmätystä jäännöspuusta vielä tehtävien lautojen lukumäärällä, jotta näin saataisiin korjausarvo/lauta, jolla korjataan terän ja vas-tapuristuselementin välistä etäisyyttä tasapaksuisia lautoja valmistettaessa muutoin kiinteän nimellisarvon suhteen.

Jos sensijaan pitää tehdä joukko eripaksuisia lautoja, täytyy särmätyn jäännöspuun paksuuspoikkeama nimellisarvosta oikeastaan jakaa vielä valmistettavien lautojen kesken niiden kulloisenkin paksuuden suhteessa. Tällainen poikkeama-arvon lisäys yksittäisiin lautoihin on tunnetuilla tietojenkäsittelylaitteilla luonnollisesti ilman muuta mahdollista. Koska eripaksuisia lautoja valmistettaessa terän ja vastapuristuselementin välistä etäisyyttä lisäksi täytyy joka leikkauksella muuttaa, voidaan samanaikaisesti myös vastaava laskinohjattu korjaus huomioida.

Koska valmistettavien lautojen erilaisella kutistumalla pienennetyt paksuuserot ovat suhteellisen vähäisiä ja toisaalta särmätyn jäännöspuun mittaamisen jälkeen huomioonotettavat korjaukset ovat vähäisiä, voidaan menetelmä myös eripaksuisia lautoja valmistettaessa toteuttaa siten, että särmätyn jäännöspuun todettu poikkeama jaetaan vielä valmistettavien lautojen lukumäärällä, jotta jokaiselle laudalle saadaan samanlainen absoluuttinen korjauskerroin. Tällaisten korjauskertoimien virheet kompensoituvat lisäksi seuraavan särmätyn jäännöspuun mittauksen takaisinkyt-kennässä.

Särmätyn jäännöspuun mittaaminen yhden laudan tai myös määrätyn lautamäärän erottamisen jälkeen voi tapahtua eri tavoin, esimerkiksi mekaanisesti sopivalla paksuustunnis-timella tunnustelemalla tai optisesti mittaamalla. Tällöin on edullisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että mittaus on sensuuntainen, että mitataan mahdollisuuksien mukaan edustava lautapinta ja että yksittäiset esiintyöntyvät 89879 7 puukuidut tai satunnaiset syvennykset eivät määrää mittaustulosta. Pyritään mittaustulokseen, jollainen saadaan esimerkiksi stationaaristi työntötulkilla, jonka mittavar-si yltää määrätyn laudanpätkän matkalle. Optisella tunnus-telumenetelmällä, esimerkiksi lasersäteellä, voidaan tähän päästä anturifunktion sopivalla automaattisella määrityksellä .

Tunnustelu- tai mittausmenetelmän lisäoptimoinnissa voi analysointi- ja laskentayksikkö olla kytketty välittömästi vastaaviin säätöelementteihin elektronisesti tai mekaanisesti, jolloin etäisyyden säätö tapahtuu automaattisesti analysointi- ja laskentayksikön avulla.

Sikäli kuin lautoja valmistava kone on varustettu vain yhdellä ainoalla terällä ja särmätty puu jaetaan toistuvasti koneen läpi menemällä peräjälkeen kokonaan ohuiksi laudoiksi, voi olla toivottavaa mitata jäljelle jäävä särmätty puu uudestaan jokaisen koneen läpi menon jälkeen. Jos kuitenkin on esimerkiksi kaksi tai useampia yksiteräisiä koneita, jotka peräkkäin menevät läpi särmättävän puun, voi investointikustannusten säästösyistä olla toivottavaa, että särmätyn jäännöspuun mittaus tapahtuu vain yhden kunkin leikkuulaitesarjan läpi tapahtuneen menon jälkeen. Tämä on riippuvainen sillä vielä saatavissa olevasta tarkkuudesta. Samanlaiset edellytykset voivat olla olemassa silloin, kun leikkuulaitteessa on useita peräkkäisiä teriä niin, että kulloinkin yhdellä koneen läpi menolla syntyy sarja lautoja.

-1 Tähdennettäköön vielä kerran, että keksinnönmukaisen menetelmän etu on siinä, että särmätyn puun jakamiseksi kokonaan käyttökelpoisiksi laudoiksi ei tavoiteltuun lautapaksuuteen pääsemiseksi tarvitse mitata puun spesifisiä ja olosuhteiden mukaan rungosta toiseen muuttuvia materiaaliparametrejä. Tarvitsee ainoastaan muuttaa särmätyn jäännöspuun kulloisenkin paksuusmittauksen takaisin- 8 89879 kytkennän avulla terän ja vastapuristuselementln välistä etäisyyttä vähäisessä määrin. Koska korjaukset ovat pieniä, eivät muutokset vaikuta paino-elementtiin, joka painaa särmätyn puun terää ja vastapuristuselementtiä päin. Se voidaan särmätyn puun nimellispaksuuden pienenemistä vastaavasti ennaltamäärätyin askelin antaa jokaisella särmätyn puun koneen läpimenokerralla. Paino-laitteen särmättyyn puuhun kohdistama puristus aikaansaadaan säädettävään painolaitteeseen järjestetyillä pneumaattisilla tai myös hydraulisilla sylintereillä, jotka voivat säädetyssä puristuspaineessa ottaa vastaan särmätyn puun paksuuspoikkeamassa olevan tietyn välyksen.

Edellä todettua, että lautojen erilaisen paksuuskutistuman tasaamiseksi täytyy niiden puun rungossaolopaikan mukaan jo lautoja särmätystä puusta leikattaessa leikata nämä laudat erilaista kutistumaa kompensoivaan erilaiseen paksuuteen, pidetään jo yksinään keksinnöllisenä tunnusmerkkinä. Jos laudat leikataan särmätyn puun keskeltä, jossa on ydinputkia keskellä, täytyy leikattavia lautoja, rungon toiselta ulkopinnalta lähtien, paksuntaa hieman rungon keskiosaan päin mentäessä, ja ydinputkia sisältävän keskilaudan erottamisen jälkeen jälleen pienentää niiden paksuutta. Tunnetuilla prosessinohjausvälineillä on mahdollista siirtää tämänkaltaiset tehtävät automaattisesti koneen säätöön.

Kuvauksen selkiyttämiseksi on esitetty laite, jossa on vain yksi ainoa terä 12 ja yksi sitä vastapäätä sijaitseva, olennaisesti kehysosasta 4 ja painesylinterein 20 kääntövarsien 18 välityksellä ohjattavista puristustelois-ta 17 muodostuva painolaite. Särmätty puu l johdetaan toistuvasti koneen läpi, kunnes se on jaettu kokonaan ohuiksi laudoiksi.

Keksinnön kannalta erityisen tärkeä on teränpitimen 11 rakenne, jossa pitimessä on terän 12 ohella terän terä- 9 89879 puolen eteen laakeroitu puristuslista 13 ja terälaitteen molemmille puolille järjestetyt ohjauspinnat 14. Puristus-lista 13 on liitetty säätöelementtiin 45 esimerkiksi mekaanisesti tai sähkömotorisesti.

Leikkuulaitteen 9 taakse on järjestetty anturi- ja mittauslaite 46, joka oheisessa piirustuksessa on esitetty vain kaaviomaisesti. Tämä laite voi olla esimerkiksi työntötulkin tapainen mekaaninen paksuusanturi tai lasersäteeseen perustuva optinen mittauslaite. Anturi- ja mittauslaite 46 on signaalijohtimen 47 kautta yhdistetty elektroniseen analysointi- ja laskentalaitteeseen 48; tämä puolestaan on liitetty puristuslistan 13 säätöelementtiin 45 elektronisesti 49 tai mekaanisesti.

Anturi- ja mittauslaite 46 mittaa leikkuulaitteesta 9 ulostyöntyvän särmätyn jäännöspuun l mekaanisesti tai optisesti ja mittaustulokset annetaan analysointi- ja laskentalaitteeseen 48. Tämä laskee saaduista arvoista puristuslistan 13 asetusarvon ja antaa tämän edelleen säätöelementtiin 45, joka suorittaa säädön. Tällä tavalla tapahtuu särmätyn jäännöspuun mittaaminen jokaisen koneen läpimenon jälkeen.

Särmätyn jäännöspuun 1 mittaamisella ja tuloksen takaisin-kytkemisellä terän säätöön seuraavan laudan erottamista varten päästään yksinkertaisimmalla tavalla särmätyn puun 1 jakamiseen kokonaislukumäärään käyttökelpoisia lautoja, ilman että tarvitaan prosessiparametrien monimutkaista lukemista ja ohjausta toivotun lautapaksuuden saamiseksi.

Claims (7)

8 9 879

1. Menetelmä särmätyn puun (1) jakamiseksi lastuamattomas- ti ja hävikittömästi määrättyyn määrään tietyn paksuisia ohuita lautoja, varsinkin monikerrosliitoslevyjen ja muiden laminaattirakenneosien valmistamiseksi, jossa menetelmässä särmätystä puusta (1) leikataan terän (12) ja vastapuristuselementin (13) vaikuttaessa peräkkäin kulloinkin yksi lauta siten, että työnnetään särmätty puu (1) pitkittäin päin terää (12) ja painetaan se poikittais-suunnassa painolaitteella (17, 18, 20) terää (12) ja vas-tapuristuselementtiä (13) päin, jolloin terän (12) ja vastapuristuselementin (13) välinen etäisyys poikittain särmätyn puun (1) pituussuuntaan nähden määrää olennaisesti valmistettavan laudan paksuuden, ja terän (12) ja painolaitteen (17, 18, 20) välinen etäisyys poikittain särmätyn puun (1) pitkittäissuuntaan nähden laudan erottamisen aikana vastaa olennaisesti särmätyn puun (1) paksuutta vähennettynä erotettavan laudan paksuudella, tunnettu siitä, että valitaan särmätty lähtöpuu (1), jonka lähtöpaksuus vastaa valmistettavien lautojen nimel-lispaksuuksien summaa, terän (12) ja vastapuristuselementin (13) välinen etäisyys säädetään kokemusperäisesti tiettyyn arvoon, joka johtaa nimellispaksuudeltaan ensimmäisen tällaisen laudan valmistumiseen, jäljelle jäävän särmätyn puun (1) jäännöspaksuus mitataan kulloisenkin yhden tai useamman laudan erottamisen jälkeen, ja ko-neasetusta, varsinkin terän (12) ja vastapuristuselementin (13) välistä etäisyyttä, muutetaan siten, että kokemusperäisten arvojen jälkeen saadaan korjatun nimellispaksuuden mukaisia lautoja, samalla kun painolaite (17, 18, 20) lähenee terää (12) erillisin, lautojen alkuperäisiä nimel-lisasarvoja vastaavin askelin ennen kulloinkin seuraavan laudan erottamista, ja leikkaamisen aikana siihen kohdistetaan puristus.

2. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, jossa särmät- ti 9 879 11 ty puu (1) on tarkoitus jakaa tiettyyn määrään mahdollisimman tasapaksuisia lautoja, tunnettu siitä, että särmätyn lähtöpuun (1) paksuus vastaa valmistettavien lautojen nimellispaksuuden kokonaislukumääräistä moniker-taa, särmätyn jäännöspuun (1) jäännöspaksuus jaetaan mittauksen jälkeen särmätystä jäännöspuusta (1) vielä valmistettavien lautojen lukumäärällä, mistä saadaan korjattu nimellispaksuus vielä valmistettaville laudoille, ja terän (12) ja vastapuristuselementin (13) välistä etäisyyttä muutetaan siten, että kokemusperäisten arvojen jälkeen saadaan korjatun nimellispaksuuden mukaisia lautoja, samalla kun painolaite (17, 18, 20) senjälkeen kuten aiemminkin lähestyy terää (12) erillisin, lautojen alkuperäistä nimellisarvoa vastaavin askelin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa särmät ty puu (1) on määrä jakaa sarjaksi määrätyllä tavalla eripaksuisia lautoja, tunnettu siitä, että kulloisenkin särmätyn jäännöspuun (1) mittauksen jälkeen verrataan mitattua jäännöspaksuutta siihen nimellispaksuu-teen, joka ilman jo erotettujen lautojen paksuuspoikkeamaa olisi jäänyt jäljelle, annetaan korjatut nimellispaksuudet vielä valmistettaville laudoille ja muutetaan terän (12) ja vastapuristuselementin (13) välistä etäisyyttä siten, että kokemusperäisten arvojen jälkeen saadaan korjatun nimellispaksuuden mukaisia lautoja, samalla kun painolaite (17, 18, 20) lähestyy terää (12) erillisin, lautojen alkuperäistä asetuspaksuutta vastaavin askelin ennen kulloinkin seuraavan laudan erottamista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettaessa sarja eripaksuisia lautoja käyttäen särmätty lähtöpuu (1) täydellisesti hyväksi, jaetaan särmätyn jäännöspuun (1) paksuuspoikkeama nimellispaksuudesta sen kulloisenkin mittauksen jälkeen särmätystä jäännöspuusta (1) vielä valmistettavien lautojen lukumäärällä ja näin saatu poikkeama vielä valmistet- 12 89879 tavaa lautaa kohden otetaan huomioon terän (12) ja vas-tapuristuselementin (13) välistä etäisyyttä säädettäessä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että särmätyn jäännöspuun (1) paksuus mitataan mekaanisella paksuudentunnustelulaitteel-la (46).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että särmätyn jäännöspuun (1) paksuus mitataan lasersäteellä tunnustelemalla.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että särmätystä jäännöspuusta (1) tehdyn paksuustunnustelun tulokset särmätyn jäännöspuun (1) tietyltä matkalta korjataan ja välitetään eteenpäin elektronisella laskulaitteella (48) tarpeen mukaan puun pintarakennetta vastaavasti, ja särmätyn jäännöspuun (1) paksuuden keskiarvosta lasketaan signaali lautojen korjattua paksuutta varten ja muutetaan konesäädön muutokseksi. Patentkrav: 09879