FI73906B

FI73906B - Foerfarande och anordning foer spaonskaerande soenderdelning av stockar i allsidigt bearbetade traeprodukter.

Info

Publication number: FI73906B
Application number: FI792519A
Authority: FI
Inventors: Alfred Reuter
Original assignee: Linck Maschf & Eisen
Priority date: 1979-07-18
Filing date: 1979-08-14
Publication date: 1987-08-31
Also published as: FR2461559B1; FI792519A; DE2928949C2; AT365505B; NO147237B; CH639892A5; CA1112548A; SE437780B; NO147237C; FI73906C; NO792921L; US4327789A; DE2928949A1; ATA549079A; SE7906788L; FR2461559A1

Description

KUULUTUSJULKAISU

•Sfjf [B] (11) utläggnii\igsskrift ^90 6 »irW C ?t; 'V. , t f.y (45) Γ·1 f, 11 { · ") ·’ ] '· (51) Kv.lk.Vlnt.CI.4 B 27 B 1/00

SUOMI-FINLAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 792519 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 1 A. 08.79

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä - Giltighetsdag 1*1.08.79

Patent-och registerstyrelsen (41) Tullut julkiseksi - Biivit offentiig 19-01.81 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.- 31-08.87

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv hakemus - Int. ansökan 18 07 79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet Saksan li i ttotasavalta-Förbundsrepubli ken Tyskl and (DE) P 2928949-*» (71) Gebruder Linck Maschinenfabrik und Eisengiesserei "Gatterlinck",

Postfach 32, Oberkirch, Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Alfred Reuter, Oberkirch, Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Oy Kolster Ab (54) Menetelmä ja laitteisto puunrunkojen lastuamiseksi joka puolelta työstetyiksi puutuotteiksi - Förfarande och anordning för spän-skärande sönderdelning av stockar i allsidigt bearbetade träpro-dukter

Keksintö kohdistuu menetelmään puunrunkojen lastuamiseksi joka puolelta työstetyiksi puutuotteiksi, esim. laudoiksi ja piiruiksi, jossa menetelmässä puunrungot tasataan neljältä puolelta ja vajaasärmät jyrsitään suorakulmaisesta sivulautojen erottamiseksi sahausleikkauksella vastakkaisilta puolilta.

Pitkälle menevä sovittaminen puunrungon pyöreään lähtöpoik-kileikkaukseen, ts. mahdollisimman suuri puun hyväksikäyttö, voidaan saada jakamalla puunrunko kohtisuorilla sahausleikkauksilla eri levyisiin vajaasärmäisin lautoihin, jotka sen jälkeen syrjätään. Tällöin on kuitenkin tarpeen syrjätä jokainen yksittäinen lauta, mihin liittyy suhteellisen suuret kustannukset, erityisesti myös silloin, kun pyritään pitkäll·' menevään syrjäystapahtuman automatisointiin .

2 73906

On tunnettua esikäsitellä puunrungot ennen niiden jakamista laudoiksi ja/tai piiruiksi sillä tavoin, että ensiksi tasataan puunrungon neljä sivua ja jäljelle jäävistä vajaasärmistä jyrsitään suorakulmaisia jyrsintöjä. Puunrungon kahdelta vastakkaiselta sivulta erotetaan sitten kulloinkin pystysuoralla sahausleikkauk-sella pintalautoja. Puunrungon jäljelle jäävä, poikkileikkaukseltaan suorakulmainen osa, jossa mikäli suinkin mahdollista ei enää tule olla vajaasärmiä, voidaan tämän jälkeen jakaa laudoiksi ja/ tai piiruiksi.

Tämä tunnettu menetelmä mahdollistaa tosin pitkälle automatisoidun työnkulun, kuitenkaan puun käyttö ei ole optimaalinen, koska joko tasoituksien puunrungon yläsivulla ja alasivulla täytyy olla suhteellisen suuret tai täytyy hyväksyä se, että puunrunkoon vielä jää vajaasärmiä, niin että pintalautojen erottamisen jälkeen puunrungon molemmilta puolilta vielä syntyy lautoja, jotka täytyy syrjätä.

Keksinnön tehtävänä on sen vuoksi muodostaa edellä mainittua lajia oleva menetelmä niin, että pitkälle automatisoidun työnkulun yhteydessä saadaan mahdollisimman optimaalinen puun hyväksikäyttö, ts. että sahattujen puutuotteiden pintaosuus koko runko-poikkileikkauksessa on mahdollisimman suuri.

Tämä tehtävä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Puunrungon kaksi kertaa tapahtuvan kääntämisen ansiosta saadaan mahdollisuus tuottaa puunrungon jokaiselta neljältä sivulta puun paremmaksi hyväksikäyttämiseksi pintalautoja, jotka kuitenkin edeltävän vajaasärmien jyrsimisen johdosta ovat niin esikäsiteltyjä, että niissä ei ole enää vajaasärmiä, niin että syrjääminen ei enää ole tarpeen. Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan sen vuoksi optimaalinen kompromissi toistensa suhteen ristiriitaisten vaatimusten kesken, joita ovat toisaalta mahdollisimman suuren puun hyväksikäytön saavuttaminen ja toisaalta pitkälle automatisoidun työnkulun mahdollistaminen.

Keksintöäjatuksen muut edulliset sovellutukset ovat alivaa-timusten kohteena.

Keksintö kohdistuu myös laitteistoon keksinnön mukaisen me-

II

3 73906 netelmän saavuttamiseksi. Laitteistolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin yhdellä sovellutusesimerkillä, joka on esitetty piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää yksinkertaistetulla kuvaustavalla päältä katsottuna laitteistoa puunrungon täysautomaattiseksi joka puolelta tapahtuvaksi työstämiseksi, kuvio 2 esittää yksinkertaistettuna sivukuvana kuvion 1 mukaisessa laitteistossa käytettyä kääntölaitetta, kuvio 3 esittää kuvion 2 mukais.ta kääntölaitetta etukuvana, kuvio 3a esittää kuvion 3 mukaista osanäkymää eräässä asennossa kääntötapahtuman aikana, kuvio 4 esittää puunrunkoa poikkileikkauksena keksinnön mukaisessa menetelmässä peräkkäisten työstötapahtumien selostamiseksi, ja kuvio 5 esittää puunrunkoa kuvion 4 tapaisena poikkileikkauksena, jolloin kuitenkin jokaiselta sivulta erotetaan kaksi pin-talautaa.

Puunrunko 1 kulkee suorassa linjassa kuviossa 1 esitetyn laitteiston läpi nuolen P suunnassa, ts. alhaalta ylöspäin piirustuksessa. Laitteiston yksittäisillä asemilla suoritettavat työstö-tapahtumat ja tällöin saatavat puunrungon poikkileikkaukset ovat kulloinkin kuvatut vieressä.

Profiililastuajassa 2 jyrsitään ensiksi puunrungon kaksi sivupintaa la ja Ib teräpäillä 3. Sen jälkeen tartutaan puunrunkoon 1 kääntölaitteessa 4 tartuntateloilla 5 ja käännetään runkoa pituusakselinsa ympäri 90°.

Koko laitteiston läpi johdetun, kuviossa 1 esittämättä jätetyn kuljetuslaitteen avulla puunrunko 1 pääsee sitten toiseen profiililastuajaan 6, jossa on teräpäät 7 ja jossa myös puunrungon 1 molemmat vastakkaiset sivut le ja Id tasataan. Kulloinkin sivupintojen la, Id, Ib ja le väliin jäävät vajaasärmät le, lf, lg ja lh.

Neljältä puolelta tasattu puunrunko 1 pääsee sitten mittausasemalle 8, jossa sen kumpikin sivupinta le ja Id mitataan. Mittauslaitteet 9 on kuvioon 1 samoin vain merkitty; tällöin voivat olla kysymyksessä esimerkiksi rasterikamerat.

4 73906

Seuraavalla työstöasemalla 10 on teräpäät 11 sovitettu pystysuorin kiertoakselein, ja ne jyrsivät vajaasärraiä lf, lg ja lh osittain. Osajyrsinnät kuvioissa 1 ja 4 on merkitty viitenumeroilla In, lo, lp ja lq. Näiden teräpäiden 11 korkeussäätö saadaan riippuen mittauslaitteiden 3 antamasta mittausarvosta sillä tavoin, että sivupintoihin Id ja le ei jää enää jäännöksiä vajaa-särmistä. Välittömästi tämän jälkeen työstöasemalla 10 vaakasuorin kiertoakselin sovitettujen kaksoispyörösahojen 12, 13 avulla molemmilta sivupinnoilta Id ja le erotetaan pintalautoja li ja lk. Tämän jälkeen puunrunko 1 käännetään kääntölaitteessa 14, joka rakenteeltaan vastaa kääntölaitetta 4, pituusakselinsa ympäri 90°. Tässä asennossa saadaan mittausasemalla 15, joka rakenteeltaan on samanlainen kuin mittausasema 8, sivupintojen la ja Ib mittaaminen. Näin saadulla mittaustuloksella säädetään jälleen teräpäiden 16 korkeus vielä jäljelle jääneiden vajaasärmien le, lf, lg ja lh jyrsimiseksi työstöasemalla 17. Jäännösjyrsinnät kuvioissa 1 ja 4 on esitetty viitenumeroilla lr, Is, lt ja lu. Työstöasema 17 on rakennettu samoin kuin työstöasema 10 ja jossa samoin on kaksi paria pyörösahoja 18, 19, joilla on vaakasuora kiertoakseli ja joilla erotetaan sivupinnoilta la ja Ib sivulaudat 11 ja lm.

Mittausasema 15 voi myös jäädä pois, jolloin mittausasemalla 8 suoritetaan kaikkien sivupintojen täydellinen mittaaminen. Tässä tapauksessa mittausasemalla 8 saatu mittausarvo ei palvele ainoastaan, kuten on kuvattu, teräpäiden 11 korkeuden säätämiseksi, vaan myös teräpäiden 16 korkeuden säätämiseksi.

Kuvissa 2, 3 ja 3a on kuvattu kääntölaite 14, joka rakenteeltaan vastaa kääntölaitetta 4.

Puunrunko 1 kuljetetaan käytetylle rulla-alustalle 20.

Niin pian kuin puunrunko 1 pääsee kääntölaitteen 14 alueelle, siihen tarttuvat kahdelta vastakkaiselta sivupinnalta tartuinvarsiin 21, 22 kiinnitetyt käytettävät telat 23, 24. Tartuinvarret 21, 22 on kiinnitetty kääntyvästä koneen runkoon 25 ohjausrullien 26 välityksellä kiertyvästä laakeroituun kiertokehään 27. Molemmat tartuinvarret 21, 22 on paineväliaineen käyttämän mäntäsylinteriyksi-kön 28 välityksellä yhdistetty niveltyvästä toisiinsa. Mäntäsylin-teri-yksikkö 28 painaa kumpaakin telaa 23, 24 puunrunkoa 1 vasten, 5 73906 samalla kun (esittämättä jätetty) kääntölaite kiertää kiertokehää 27 niin paljon, että puunrunkoa 1 käännetään pituusakselinsa ympäri 90°. Tämän jälkeen vapautetaan puunrunko 1 jälleen teloista 23, 24.

Kuvio 3a esittää kuvion 3 suhteen väliasentoa kääntöliik-keen yhteydessä.

Kuviosta 4 huomataan, että puunrungon ympyränmuotoista poikkileikkausta käytetään hyvin hyväksi sivualueilla jokaiselta neljältä puunrungon 1 sivulta erotettujen pintalautojen li, lk, 11 ja lm johdosta, samalla kun neliömäinen poikkileikkauspinta jää piirua varten näiden väliin, joka jälleen voidaan jakaa laudoiksi, lankuiksi, piiruiksi jne.

Vastaavalla kuvaustavalla kuin kuviossa 4 on kuviossa 5 esitetty, että esim. suurempihalkaisijäisestä puusta voidaan vaiheittaisilla osajyrsinnöillä In', lo', lp* ja lq’ sekä vaiheittaisilla jäännösjyrsinnöillä lr', Is', lt' ja lu' erottaa kultakin sivulta kaksi erilevyistä sivulautaa, nimittäin laudat li'/li", lk’/lk" ja lm'/lm". Poikkileikkausesityksestä huomataan, että tässä tapauksessa teräpäät 11 eivät jyrsi vain yksinkertaisia, suorakulmai-sai askelmia vajaasärmiin, vaan kaksoisaskelman, koska uloin pin-talauta on kapeampi kuin lähin, sisempänä oleva pintalauta.

Kuviosta 5 huomataan edelleen, että tämän voimakkaan porrastuksen johdosta vajaasärmien alueella on mahdollista vielä parempi puun hyväksikäyttö, ts. käytetyn poikkileikkauksen vielä voimakkaampi lähestyminen puunrungon pyöreää kokonaispoikkileikkausta.

Puunrungon jakaminen kuvion 5 mukaisesti soveltuu erityisesti paksuhkoille puunrungoille, joiden halkaisija on 25 cm:stä noin 40 cm:iin. Kulmien jyrsimiseksi voivat teräpäät 11, 16 olla muodostettu porrasjyrsimiksi, tai voidaan käyttää kahta peräkkäin ja siirretyksi toistensa suhteen sovitettua jyrsintä. Ulompi pintalauta erotetaan pyörösahoilla 12, 13 tai 18, 19, samalla kun sisemmän pintalaudan erottamista varten suuremmman leikkuukorkeu-den vuoksi vannesahat ovat osoittautuneet erityisen edullisiksi.

Claims

1. Menetelmä puunrunkojen lastuamiseksi joka puolelta työstetyiksi puutuotteiksi, esim. laudoiksi ja piiruiksi, jossa menetelmässä puunrungot (1) tasataan neljältä puolelta (la, Ib, le, Id) ja vajaasärmät (le, lf, lg, lh) jyrsitään suorakulmaisesta sivu-lautojen (li, lk, 11, lm) erottamiseksi sahausleikkauksella vastakkaisilta puolilta, tunnettu siitä, että neljältä puolelta tapahtuneen tasaamisen jälkeen a) puunrungon neljä vajaasärmää (le, lf, lg, lh) jyrsitään osittain (osajyrsinnät In, lo, lp, lq), b) puunrungon (1) kahdelta vastakkaiselta puolelta (le, Id) erotetaan vähintään yhdellä sahausleikkauksella, kulloinkin vähintään yksi, kahden vajaasärmän osajyrsinnän (In, lo vast, lp, lq) rajoittama sivulauta (li, lk), c) neljän vajaasärmän (le, lf, lg, lh) loppuosat jyrsitään täydellisesti (jäännösjyrsinnät lr, Is, lt, lu) ja d) puunrungon ensimmäisten sivulautojen (lk, lk) suhteen kohtisuorilta sivuilta (la, Ib) erotetaan lisäksi kultakin yksi sivulauta (11, lm) vähintään yhdellä sahausleikkauksella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että puunrungon vajaasärmien (le, lf, lg, lh) osajyr-sinnät (In, lo, lp, lq) ja jäännösjyrsinnät (lr, Is, lt, lu) kulloinkin suoritetaan yksinkertaisina, suorakulmaisina kulmajyrsin-töinä (kuvio 4) ja että jokaiselta puunrungon (1) sivulta (la, Ib, le, Id) erotetaan vain yksi sivulauta (li, lk, 11, lm).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että osajyrsinnät (In', lo', lp', lq') ja jäännösjyr-sinnät (lr', Is', lt', lu') kulloinkin suoritetaan kaksivaiheisina suorakulmaisina jyrsintöinä (kuvio 5) ja että puunrungon (1) kultakin puolelta (la, Ib, le, Id) kulloinkin erotetaan kaksi kaksivaiheisten jyrsintöjen rajoittamaa erilevyistä sivulautaa (li', li", lk', lk", 11', 11" vast, lm·, lm").

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivulaudat (li, lk, 11, lm) erotetaan kulloinkin kohtisuorilla sahausleikkauksilla ja että puunrunko (l)mene-telmävaiheittain b) ja e) välillä käännetään 90° pituusakselinsa ympäri . Il: 7 73906

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen menetelmävaihetta a) tai menetelmä-vaihetta b) ja ennen menetelmävaihetta c) kulloinkin vastakkaiset sivupinnat (le, Id vast, la, Ib) mitataan ja että reunajyrsintö-jen (In - lu) sijainti ja suuruus määrätään mittaustuloksen perusteella .

6. Laitteisto puunrunkojen lastuamiseksi joka puolelta työstetyiksi puutuotteiksi, esim. laudoiksi ja piiruiksi, jolla laitteistolla puunrungot (1) tasataan neljältä puolelta (la, Ib, le, Id) ja vajaasärmät (le, lf, lg, lh) jyrsitään suorakulmaisesti ja erotetaan sivulaudat (li, lk, 11, lm) sahausleikkauksella ainakin kahdelta vastakkaiselta puolelta (la, Ib) ja jossa laitteistossa on kuljetuslaite puunrunkoa varten, työstöasemat (2, 6) puunrunkojen sivujen tasaamiseksi, työstöasemat (10, 17) vajaasärmien jyr-simiseksi ja sahauslaitteet (12, 13, 18, 19) sivulautojen erottamiseksi sekä puunrungon kääntölaite (4, 14) puunrungon kääntämiseksi 90° vajaasärmien jyrsimistä varten olevien työstöasemien välissä ja vastaavasti puunrungon sivujen tasoitusta varten olevien työstöasemien välissä, tunnettu siitä, että kääntölait-teessa (4, 14) on kaksi, puunrungon kahdelle vastakkaiselle sivupinnalle painettavaa tartuinvartta (21, 22) ja että tartuinvarret (21, 22) on kääntyvästi kiinnitetty koneen runkoon (25) puunrungon pituusakselin ympäri kääntyvästi laakeroidulle kiertokehykselle (2).

6 73906

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että tartuinvarret (21, 22) on varustettu käytettävillä teloilla (23, 24).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että molemmat tartuinvarret (21, 22) on yhdistetty nivelletysti toisiinsa vähintään yhdellä paineväliainekäyttöi-sellä mäntäsylinteri-yksiköllä (28).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kiertokehys on ainakin kolmeen koneen rungossa (25) olevaan ohjausrullaan (26) laakeroitu kiertokehys (27). 8 73906