FI88874C - Beklaedd skidkaerna, foerfarande foer att beklaeda kaernan samt skida med en beklaedd kaerna - Google Patents

Description

, 88874 Päällystetty suksen ydin, menetelmä ytimen päällystämiseksi sekä päällystetyllä ytimellä varustettu suksi. - Beklädd skidkärna, förfarande för att bekläda kärnan samt skida med en beklädd kärna.

Esillä olevan keksinnön kohteena on kietoa yhteen p.o. kutoa yhteen, ja yleisesti ottaen kuituvahvisteiset sukset ja erityisesti sukset, jotka on muodostettu märkäpäällystys- tai vääntö-laatikkomenetelmällä, jossa puinen tai vaahtomuovinen ydin tai sisäosa kääritään kuituvahvisteiseen vaippaan, joka on impregnoitu hartsilla, "keitetty" ja kovetettu paineen alaisena perusosalla varustetussa muotissa. Keksinnön avulla aikaansaadaan ainutlaatuinen punottu kuituvahvisteinen suksiytimen "suk-kapäällys", johon kuuluu vahvikesäikeet, jotka on suunnattu vinosti ytimen pituussuuntaan nähden ja punottu suoraan sen päälle. Pitkittäin ulottuvat vahvikesäikeet voidaan kutoa yhteen punottujen säikeiden kanssa ja toiset pituussuuntaiset materiaalisäikeet voidaan siroittaa suksiytimen ylä- tai alapintaan ytimen ja punotun vahvikkeen väliin. Termillä "kuitu-vahvike" tarkoitetaan mitä tahansa korkeamoduulista kuitumateriaalia, kuten lasia, "kevlaria", hiiltä, metallilankaa, poly-polyesteriä ja ja niin edelleen, jotka sopivat suksien valmistukseen.

Aikaisemmin "märkäpäällystyssukset" tai "vääntölaatikkosukset" ©n tyypillisesti muodostettu impregnoimalla levy yksisuuntaista lasikuitua epoksihartsilla. Ydin ja suksen muut sisäosat, kuten lasikuitumatto tai ristikudottu, esikovetettu lasikuitukaista sidoitetaan yksisuuntaisen lasin keskelle ja jälleen käytetään hartsia. Yksisuuntainen lasi kääritään sitten tiukasti ytimen ympäri kaikilta neljältä puolelta. Tämän jälkeen tämä yksikkö sidoitetaan muottiin, pohjayksikkö asetetaan sen päälle ja muotti suljetaan. Yksikköä "keitetään" suhteellisen korkeassa paineessa tietyn ajan ja kovetusjakson jälkeen se poistetaan muotista. Tässä vaiheessa suksi on rakenteellisesti periaat-teessä valmis ja loppuosa valmistusprosessista on hiekka- 2 88874 hiontaa, päällystystä, viimeistelyä ja muita kosmeettisia työvaiheita. Suksiytimet on tyypillisesti päällystetty tai "kerrostettu" käsin ja tämä on työvoimavaltainen ja aikaaviepä menettelytapa.

Tiedetään että yksisuuntainen lasikuitu on materiaali, jolla on suuri pituussuuntainen vetolujuus, mutta vähäinen poikittaislu-juus. Tästä syystä suksien vääntöjäykkyyttä lisättiin tavallisesti lisäämällä sattumanvaraisesti suunnattu lasikuitumatto tai kulmittain sidoitettuja, esikovetettuja lasikuitunauhoja "sukkayksikköön" ennen päällystystä. Pituussuuntainen ja yksisuuntainen lasikuitu antoi sukselle pitkittäisjäykkyyttä. Tiedetään että lasikuidun suuntaaminen 45° kulmaan suksiytimen pituussuuntaan nähden antaa sukselle suurimman vääntöjäykkyyden. Sattumanvaraisesti suunnatun maton käyttövääntöjäykkyyden lisäämiseksi johti väistämättä suksen painon tarpeettomaan lisääntymiseen ja samoin lisäkustannuksiin, koska vain vähäinen osa maton kuiduista suuntautui siten vinosti, että ne lisäsivät vääntöj äykkyyttä.

45° viistojen, esikovetettujen lasikuitunauhojen sijoittaminen "sukkaan" oli siinä mielessä parannus, että tällöin saatiin entistä tehokkaammin käytetyksi hyväksi lasikuidun lujuusominaisuuksia vääntöjäykkyyden säätämiseksi, mutta siinä mielessä se oli epäedullista, että tarvittiin itse nauhoja varten lisä-kerrostus- ja kovetusvaiheet. Lisäksi vinosti asetetut lasikuidut eivät kääriytyneet ytimen ympärille eivätkä siis saavuttaneet ytimen tarjoamia lujuus- ja kestävyysetuja.

Eräänä toisena ongelmana aikaisemmassa valmistustekniikassa oli se, että kerrostusvaihtelut suksesta toiseen muodostivat eroja vääntö- ja pitkittäisjäykkyydessä ja tästä syystä oli vaikeata valmistaa täsmälleen toisiaan vastaava suksipari.

Lisäksi tunnetussa päällysteprosessissa päällystetään suora- 3 88874 kulmainen lasikuitukerros suksiytimen ympärille ja jälkimmäisen poikkileikkaus vaihtelee pituussuunnassa. Tämä aiheuttaa sen, että kerros tai lamelli tulee runsaasti itsensä päälle suksen kapeassa keskiosassa ja vain vähän päällekkäisyyttä muodostuu leveässä kärjessä. Tämä vaikuttaa haitallisesti suksen puristus toi eransseihin.

Käsin tapahtuvan kerrostuksen ongelmia on yritetty ratkaista aikaisemmin käyttämällä esipunottuja ja ristikudottuja lasi-kuitusukkia, jotka vedettiin suksiytimen päälle ennen hartsilla impregnoimista. Tällaiset sukat muodostettiin moninkertaisista lasikuitusäikeistä, jotka suunnattiin vinosti toisiinsa nähden siten, että vedettäessä valmis sukka suksiytimen päälle säikeet suuntautuivat myös suksiytimeen nähden vinosti, edullisesti 45° kulmissa. Tällaisia esipunottuja lasikuitusukkia oli vaikea käyttää siitä syystä, että punos pyrki löystymään ja punoutumaan irti vedettäessä sitä suksiytimen päälle. Lisäksi sukka asettui poikkeuksetta väljästi suksiytimen päälle aiheuttaen siten vaikeuksia sekä valmistuksessa että laadun tarkkailussa. Menetelmä vaati myös paljon työtä eikä mahdollistanut joustavaa muotoilua ja vaati siitä huolimatta ennalta valmistetut muotoillut pitkittäiset lasikuitunauhat.

Sekä pituussuuntaan ulottuvia lasikuitusäikeitä että vinosti vedettyjä säikeitä sisältävät esipunotut lasikuitusukat olivat käyttökelpoisia ja hyödyllisiä siinä mielessä, että ne estivät sukkien aukipunoutumisen, joka oli yksinomaan vinosti vedettyjä säikeitä käsittävien esipunottujen sukkien ongelmana. Tällaisilla kolmisäiesukilla on kuitenkin vain vähäinen venymiskyky ja tästä syystä niitä oli erittäin vaikea vetää suksiytimen päälle eikä niitä pystytty tehokkaasti käyttämään valmistusprosessissa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan ainutlaatuinen suksiytimen päällys, jolloin lasikuitusäikeet punotaan .··. ennalta valittuihin kulmiin suoraan ytimen päälle samalla kun 4 88874 ydin kulkee punontakoneen läpi. Lisäksi voidaan myös pituussuuntaisia lasikuitusäikeitä kutoa yhteen vinosti viistojen säikeiden kanssa punomisen aikana. Muita pituussuuntaisia lasikuitu- tai muita haluttuja materiaaleja olevia säikeitä voidaan sijoittaa suksiytimen päälle sen kulkiessa punontakoneen läpi suksen lujittamiseksi edelleen ja sen taipumisominaisuuksien säätämiseksi.

Keksinnön mukainen päällystetty suksen ydin, menetelmä ytimen päällystämiseksi sekä päällystetyllä ytimellä varustettu suksi on tunnettu patenttivaatimuksissa 1, 7 ja 10 esitetyistä tunnusmerkeistä.

Esillä oleva keksintö mahdollistaa kevyemmän ja silti lujemman suksen siitä syystä, että hajasuunnatun lasikuidun käyttö jää pois ja kaikki käytetyt säikeet suuntautuvat pitkittäin ja tällöin niiden vetolujuusominaisuuksia voidaan parhaiten käyttää hyväksi.

Suksiytimen päälle punotun lasikuidun määrää samoinkuin punottujen lasikuitusäikeiden kulmaa suksiytimeen nähden voidaan vaihdella tai säätää lisäämällä tai vähentämällä suksiytimen kulkunopeutta punomiskoneen läpi tai itse punomiskoneen nopeutta. Laitteistoa voidaan käyttää siten, että punottujen lasikuitusäikeiden kulmaa suksiytimen pituussuuntaan nähden voidaan vaihdella suksiytimen pituudelta suksen kärjen tai perän vääntö jäykkyysominaisuuksien säätämiseksi halutulla tavalla erikseen. Lasikuidun punominen suksiytimen päälle hieman kiristäen estää aukipunoutumisen ja säilyttää lasikuidun suuntauksen sukseen nähden sen jälkeen kun se on poistettu punontakoneesta ja ennen sen impregnointia epoksilla ja asettamista muottiin.

Lasikuitusuksen päällystetty ydin muodostetaan ohjaamaalla vaahtomuovinen, puinen tai jotakin muuta sopivaa materiaalia oleva suksiydin punontakoneen läpi, jolloin vinosti vedetyt lasikuitusäikeet tulevat punotuiksi suoraan suksiytimen päälle 5 88874 sen päällystämiseksi päästä päähän. Ennen punontaa voidaan muitakin lasikuitu- tai jotakin muuta sopivaa materiaalia olevia säikeitä syöttää suksiytimen ylä- ja/tai pohjapintaan ytimen työntyessä punontakoneeseen, jolloin päälle tuleva punos tarttuu pitkittäissäikeisiin ja pitää ne paikallaan. Laite pit-kittäiskuitujen syöttämiseksi suksiytimen ylä- ja alapintoihin käsittää elimet kuitujen mitoittamiseksi suksen muuttuviin leveysmittoihin. Pitkittäiset lasikuitusäikeet voidaan myös kutoa suoraan yhteen punokseen suksen pitkittäisjäykkyyden lisäämiseksi.

Mukaan on järjestetty elimet joko punontakoneen nopeuden tai punontakoneen läpi etenevän suksiytimen kulkunopeuden säätämiseksi sen kulman muuttamiseksi, johon punotut kuidut vedetään pituussuuntaisen suksiytimen päälle. Tällä tavoin kyetään helposti säätämään suksen vääntöjäykkyysominaisuuksia ja tällöin käy mahdolliseksi aikaansaada sukselle erilaisia käyttöominaisuuksia, erilaisia hiihtotapoja ja -taitoja silmälläpitäen yhdellä koneella yksinkertaisesti vaihtamalla suksiytimen kulkunopeutta, punontakoneen nopeutta tai muuttamalla pitkit-täiskuitujen tai muiden materiaalien määriä tai laatuja, jotka materiaalit vedetään suksiytimen pintojen päälle ennen punontaa.

Saadaan aikaan ainutlaatuinen kevytpainoinen suksi, jossa käytetään tehokkaasti hyväksi lasikuidun erinomaisia vetolu-juusominaisuuksia suuntaamalla kaikki lasikuitusäikeet pituussuuntaan pitkin ennalta valittuja ratoja sellaisen suksen valmistamiseksi, jolla on mahdollisimman hyvä lujuus/paino-suhde.

Keksinnön erään tyypillisen suoritusmuodon yksityiskohtia kuvataan seuraavaksi tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on sivukuva keksinnön mukaisen päällystetyn ytimen 6 88874 valmistamiseksi tarkoitetun laitteen eräästä suoritusmuodosta;

Kuvio 2 on osittainen perspektiivikuva kuvion 1 mukaisesta;

Kuvio 3 on suurennettu osittainen perspektiivikuva keksinnön mukaisen laitteen punontapuristinosasta;

Kuvio 4 on sivukuva keksinnön mukaisesta punontapuristinosasta ;

Kuvio 5 on leikkauskuva pitkin kuvion 4 viivaa 5-5;

Kuvio 6 esittää ylhäältäpäin kuvion 4 mukaista laitetta;

Kuvio 7 esittää ylhäältäpäin osaa suksiytimestä ja siinä olevasta kulmittain vedetystä punoksesta;

Kuvio 8 esittää ylhäältäpäin suksiytimen osaa esittäen kulmittain vedetyn punoksen, johon on mukaan kiedottu pitkittäin ulottuvia kuituja;

Kuvio 9 esittää ylhäältäpäin suksiytimen osaa esittäen kulmittain vedetyn punoksen, joka sijaitsee suksiytimen yläpinnalle sidoitettujen pitkittäin ulottuvien kuitujen päällä; ja

Kuvio 10 esittää ylhäältäpäin suksiytimen osaa esittäen kulmittain vedetyn punoksen, jossa on yhteenkiedottuja pitkittäin ulottuvia kuituja, jotka ovat suksiytimen yläpinnalle sidoitettujen pitkittäin ulottuvien kuitujen päällä.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisesti valmistettu laite 10 päällystetyn suksiytimen muodostamiseksi. Laite käsittää tavanomaisen, yleisesti ottaen viitenumerolla 12 esitetyn 7 888/4 punontakoneen putkimaisen punoksen valmistamiseksi. Tällaisesta koneesta käytetään yleisesti nimitystä "vappuviuhka pu-nojat" ja eräs tällaisen koneen valmistaja on Mossberg Industries, Inc., 160 Bear Hill Road, Cumberland, Rhode Island 02864. Kuten kuviosta 2 voidaan parhaiten nähdä, pu-nontakoneeseen kuuluu useita puolaosia 14, jotka on sidoitet-tu pyörään kehäkiskoon 16. Puolat kuljettavat mukanaan lasikuitusäikeitä ja ne on sovitettu liikkumaan toistensa yli ja ali kulkiessaan kiskon 16 kehän ympäri. Puolista ulottuvat lasikuitusäikeet 18 suuntautuvat ohjainrenkaan 20 läpi punon-tapuristusalueelle 22, jossa puolien liike aikaansaa lanka-säikeiden kääriytymisen vastakkaisiksi kierteiksi punoksen muodostamiseksi suksiytimen 24 ympärille, joka ydin kulkee pituussuuntaisesti ohjaimen 20 läpi.

Esitetyllä tavalla lankasäikeet työntyvät aluksi suuremman ulomman ohjainrenkaan 26 yli, jonka tarkoituksena on samalla tavoin kuin ohjainrenkaan 20 tarkoituksena ohjata ja suunnata lasikuitusäikeet siten, että ne suuntautuvat punomispuristi-meen samanlaisissa kulmissa, jotta punominen pääsee tapahtumaan helposti.

Tarkasteltaessa jälleen kuviota 1 voidaan todeta, että vaakasuuntaiset ja pystysuuntaiset ohjainrullat 28 ja 30 on sidoitettu välittömästi punontapuristusalueen viereen punoksella pääl lystetyn . suksiytimen ohjaamiseksi punontalaittees-ta ulosvetolaitteeseen 32. Ulosvetolaitteeseen 32 kuuluu pari päättymättömiä hihnoja 34, jotka kulkevat rullaparien 36 ja 38 ympäri. Käyttölaitteet pyörittävät rullia 38. Ainakin toinen pari rullia 36 ja 38 on myös kiinnitetty pneumaattisiin sylintereihin tai vastaaviin sylinteriparien ja päälläolevien hihnojen 34 siirtämiseksi toisiaan kohti siten, että ne puristuvat vasten punospäällysteistä suksiydintä ja tarttuvat siihen sen vetämiseksi punontakoneen läpi. Tavanomainen leik-kurilaite 40 on sidoitettu veto-osan 32 ulkopuolelle punos-päällysteisten ytimien erottamiseksi toisistaan. Katkaisu- β 88874 laitteen sidoittaminen ulosvetolaitteen 32 ja rullien 28 ja 30 ulkopuolelle mahdollistaa punontakoneen punomisen jatkuvasti säilyttämällä puolaosista punontakoneeseen juoksevat säikeet kireinä. Veto tai kireys jolla säikeet irtautuvat puolista punottaviksi on noin 0.25 paunaa, mutta se voi olla kohtuullisesti suurempi tai pienempi kunhan vain kone punoo tehokkaasti ja säikeiden suuntaus ytimellä säilyy.

Käytettäessä punontakonetta 12 kulmittain vedettyjen tai kudottujen lasikuitusäikeiden punomiseksi suksiytimen 24 ympärille saadaan aikaan suksiydin, joka on päällystetty kulmittain vedetyllä punoksella kuviossa 7 esitetyllä tavalla. La-sikuitusäikeet voivat suuntautua monissa eri kulmissa suksiytimen pituussuuntaan nähden kunhan vain pidetään mielessä se, että suurin vääntöjäykkyys saavutetaan silloin kun punoskui-dut suuntautuvat 45°asteen kulmassa suksiytimeen nähden.

On selvää, että sen vaahtomuovi- tai puuytimen paksuus tai ohuus, jonka ympärille punos vedetään, säätää tai määrää suurelta osin suksen pitkittäis- ja vääntötaipuman koko sen pituudelta. Mitä ohuempi suksiydin jossakin kohdassa on, sitä vähemmän jäykkä se on. Mahdollisuus säätää sitä kulmaa, johon keksinnön mukainen laite sidoittaa punotut kuidut sukselle, mahdollistaa ensimmäistä kertaa suksen pitkittäis- ja vääntö-taipumaominaisuuksien erillisen säädön. Kun esimerkiksi suksiytimen kulkunopeutta punontakoneen 12 läpi lisätään, kulma johon kudotut kuidut asettuvat suksiytimelle suksiytimen pituussuuntaan nähden pienenee, eli punotut säikeet siirtyvät kohti suksiytimen pitkittäissuuntaa ja tällöin suksen pitkittäis jäykkyys lisääntyy samalla kun vääntöjäykkyys vähenee. Tällainen näiden kahden taipumaominaisuuden riippumaton säätö ei ollut mahdollista valmistamalla suksiydin yksinkertaisesti ohuemmaksi tai paksummaksi.

Tarkastelemalla jälleen kuviota 1 voidaan todeta, että siinä on myös esitetty useita lasikuitulangan puolaosia 44 kannat- 9 88874 tava runkoteline 42. Kultakin puolalta 44 vedetyt lasikuitu-säikeet 46 ohjautuvat ohjainrenkaan 48 yli punontakoneen 12 pyöreässä kiskossa 16 olevien aukkojen 51 (kuvio 2) läpi, pyöreän ohjainrenkaan 26 yli, pyöreän ohjainrenkaan 20 läpi ja edelleen punontapuristin alueelle 22. On selvää, että punontakoneen kiskossa 16 olevat aukot 51 eivät liiku ja tästä syystä säikeet 46 eivät todella punoudu punontapuristimessa 22, vaan ainoastaan kietoutuvat yhteen punottujen säikeiden 18 kanssa. Samalla kun lasikuitusäikeet 46 kietoutuvat yhteen säikeiden 18 kanssa ne säilyttävät pitkittäissuuntansa suk-siytimen 24 ympärillä ja lisäävät siten valmiin suksen pitkittäis jäykkyyttä .

Kuviossa 8 on pitkittäissäikeet 46 esitetty kietoutuneina kulmittain vedettyihin punottuihin säikeisiin 18. Tämä kolmi-säikeinen lasikuitusukka on tiukasti kudottu suksiytimen päälle ja noudattaa tiukasti sen ulkomittoja. On selvää, että kuvion 8 mukaisen kolmisäikeisen punotun sukan punottujen säikeiden 18 kulmasuuntausta voidaan kuitenkin säätää nopeuttamalla tai hidastamalla suksiytimen kulkua punontakoneen läpi tai nopeuttamalla tai hidastamalla itse punontakonetta.

Tarkasteltaessa jälleen kuviota 1 voidaan todeta, että kanna-tintelineet 42 kannattavat myös toisia lasikuitumateriaalin puolaosia 50, jonka jälkimmäisen materiaalin säikeet 52 etenevät kuvioissa 3 ja 4 parhaiten esitettyyn kuidun ohjaimeen 54. Kuidun ohjaimeen 54 kuuluu säikeen vastaanottava verkko 56, joka käsittää metallilevyn ja siinä useita reikiä 57, jotka sijaitsevat sen aukon 58 ylä- ja alapuolella, jonka läpi suksiydin 24 kulkee. Reiät 57 suuntaavat säikeet 52 kohti jousia 60, jotka on sijoitettu suksiytimen ylä- ja alapuolelle lähelle kuidun ohjaimen 54 vastakkaista päätä. Kuten kuviossa 5 on parhaiten esitetty, jouset 60 on päistään kiinnitetty pystysuuntaisiin tukiin 66 ja ne kiertyvät tappien 62 ympäri, jotka tapit voivat olla tavanomaisia pultteja ja muttereita ja jotka puolestaan on kiinnitetty tuissa 66 oleviin 10 88874 aukkoihin 64.

Lasikuitusäikeet 52 lukitaan jousiin 60 poistamalla niistä tapit 62, vetämällä lasikuitu ylöspäin tai alaspäin jousien 60 läpi ja työntämällä siten lukitustapit 62 uudelleen paikalleen. Kuten kuviossa 5 on esitetty, kuitusäikeet 52 on tällöin lukittu jousien 60 ja tappien 62 väliin.

Tämän jälkeen säikeet 52 ulottuvat ohjainrenkaan 20 läpi ja puristusalueella 22 suksiytimen ylä- ja pöhjapintojen päälle, jossa punotut kuidut 18 ja yhteenkiedotut pitkittäiskuidut 46 peittävät ne ja pitävät niitä paikallaan.

On selvää, että säikeet 52 voidaan muodostaa samanlaisesta lasikuidusta kuin pitkittäissäikeet 46 tai ne voivat olla lasikuitulankaa tai jotain muuta suksen valmistuksessa ominaisuuksiltaan käyttökelpoista materiaalia, kuten hiiltä, kevlaria, polyesterä, metallilankaa tai vastaavaa.

Samoin on selvää, että eri suuria määriä kuitumateriaalia voidaan sidoittaa haluttaessa suksiytimen ylä- tai alapintaan muuttamalla puolamäärää, joka syöttää kuitusäikeitä levyn 56 ylä- tai alaohjainreikiin 57. Vaikka kuviossa 1 on esitetty ainoastaan 1 puolapari syöttämässä materiaalisäikeitä kuidun ohjaimeen, on selvää, että suksen valmistuksessa käytetään itse asiassa paljon suurempaa määrää puolaosia.

Tarkasteltaessa lisäksi kuviota 6 voidaan todeta, että pysty-tuet 66 on kiinnitetty kääntövarsiin 68. Varsien 68 kauempana olevat päät on kiinnitetty pystysuuntaisiin kääntö- tai ni-velakseleihin 70, jotka työntyvät alaspäin kuidun ohjaimen tukilevyyn 72. Toisiinsa sopivat hammasrattaat 74 on kiinnitetty kummankin akselin 70 alapäähän siten, että suksiytimen 24 kulkiessa akselien välistä varsien 68 kauempana olevan pään liike sisäänpäin tai ulospäin aiheuttaa toisen akselin 70 kulmittaisen kääntymisen ja tämä siirtyy rattaiden 74 li 88 8 7 4 kautta toiseen akseliin 70.

Toisen hammasrattaan 74 kehälle on sovitettu tavanomainen sylinteri/mäntäjärjestely 76 hammasrattaan, toisiinsa liitettyjen varsien 68 ja tukien 66 painamiseksi kulmittain vasten suksiytimen 24 sivua. Tällätavoin suksiytimen leveyden kavetessa tai levetessä sen kulkiessa tukien 66 välistä puristuvat varret 68 jatkuvasti vasten suksiytimen sivuja ja liikkuvat niiden mukaisesti sisäänpäin ja ulospäin.

Koska kuviossa 5 esitetyllä tavalla jousien 60 päät on kiinnitetty tukiin 66, tukien 66 sivuttaisliike leveydeltään vaihtuvan suksiytimen kulkiessa niiden välistä aiheuttaa jousien 60 joustoliikkeen sisäänpäin ja ulospäin. Koska lasikui-tusäikeet 52 ovat kiinnittyneet jousien 60 kierteiden alla, säikeet liikkuvat myös sisäänpäin ja ulospäin jousien 60 suo-rittessa liikettään ja tällätavoin lasikuitusäikeet 52 noudattavat säädetyllä tavalla suksiytimen 24 ylä- ja alapintoja, joiden päälle ne asettuvat suksiytimen leveyden vaihdellessa.

Kuten kuviossa 4 on parhaiten esitetty, kuidun ohjaimen 54 varsiin 68 on sovitettu myös ylä- ja alaohjainrullat 78 ja ainakin ylärulla on painettu alaspäin vasten suksiytimen 4 yläpintaa tavanomaisella jousella 80, joka on asennettu varren 68 sivulle.

Kuviossa 9 on esitetty pitkittäisiä materiaalisäikeitä, jotka on sidoitettu suksiytimen 24 yläpintaan ja kiinnitetty kulmittain vedetyllä punoksella 18.

Kuviossa 10 on esitetty pitkittäin ulottuvia säikeitä 52, jotka ulottuvat kulmittain vedettyjen säikeiden 18 ja yhteen-kiedottujen pitkittäisten säikeiden 46 alapuolelle ja ovat niiden kiinnttämiä. On selvää, että kaikki kuvioissa 7-10 esitetyt punotulla lasikuidulla päällystetyt suksiydinraken- 12 δ 8 ö / 4 teet ovat keksinnön mukaisia uusia tuotteita. Nämä kuidut punotaan ja sidoitetaan suoraan liikkuvaan sukseen jatkuvalla menetelmällä ja tällöin saadaan muodostetuksi rakenteita, joiden ominaisuudet ovat olennaisesti paremmat kuin tähän mennessä alalla on tunnettu.

Samoin keksinnön mukaisia uusia tunnusmerkkejä ovat ylläkuvattu laite ja menetelmät näiden ja muiden ainutlaatuisten punottujen suksiydinten valmistamiseksi.

Voidaan todeta, että säätämällä suksiytimen kulkunopeutta pu-nontakoneen läpi tai säätämällä punontakoneen nopeutta suksiytimen liikkuessa sen läpi voidaan muodostaa yhdelle suk-siytimelle koko sen pituudelta erilaisia taipumaominaisuuk-sia. Samoin voidaan todeta, että suksiytimen kulkunopeutta tai punontakoneen nopeutta voidaan automaattisesti ohjata tunnetulla tavalla, jolloin saadaan valmistetuksi toistuvasti ja yhteinäisesti suksiytimiä, joilla on ennalta valitut taipuma omi na i suudet.

Kuten tämän alan ammattimiehille on selvää, voidaan esillä oleva keksintö toteuttaa käyttämällä muitakin suoritusmuotoja kuin yllä on erityisesti selvitetty ilman että irtaudutaan keksinnön hengestä tai olennaisista tunnusmerkeistä. Tästä syystä laitteista, menetelmästä ja tuotteesta ylläkuvattu erityinen suoritusmuoto on käsitettävä kaikissa suhteissa ainoastaan esimerkiksi sellaisesta laitteesta, menetelmästä ja tuotteesta, joka täyttää keksinnön tunnusmerkit.

Keksinnön suojapiiri on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa eikä edellä olevassa keksinnön selityksessä.

Claims (12)

13 88874

1. Päällystetty suksen ydin, johon kuuluu pituussuuntainen ydin (24) ja joukko kierremäisesti mainitun ytimen ympärillä olevia ja sen päälle tiukasti punottuja kuitusäikeiden ensimmäisen kimpun (18) jatkuvia säikeitä, jotka noudattavat mainitun ytimen pintaa, ja jolloin kuitujen ensimmäisen kimpun mainitut punotut säikeet on vedetty paikoilleen vinosti mainitun ytimen pituussuuntaan nähden, ja kuitusäikeiden toinen kimppu (46), joka on suunnattu mainitun ytimen pituussuunnan mukaisesti, tunnettu siitä, että säikeiden ensimmäinen kimppu (18) ja säikeiden toinen kimppu (46) on kudottu yhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällystetty suksen ydin, tunnettu siitä, että ensimmäisten säikeiden lukumäärä on likimain kaksinkertainen verrattuna toisten säikeiden lukumäärään siten, että niiden säikeiden lukumäärä, jotka säikeet on vedetty paikoilleen vinosti ytimen (24) pituussuuntaan nähden on likimain kaksinkertainen verrattuna niiden säikeiden lukumäärään, jotka säikeet on suunnattu mainitun ytimen pituussuunnan mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällystetty suksen ydin, tunnettu siitä, että kuitujen ensimmäisen (18) ja toisen (46) kimpun säikeet on sijoitettu kolmiaksiaalisesti ytimen (24) päälle pitkin kahta aksiaalista suuntaa, jotka ulottuvat diagonaalisesti ytimen pituuteen nähden, ja kolmatta aksiaalista suuntaa, joka ulottuu pitkin ytimen pituutta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällystetty suksen ydin, tunnettu siitä, että kuitujen toisen kimpun (46) säikeet on sijoitettu vähintään yhdelle ytimen (24) päälli- ja pohjapinnalle. 14 88 87 4

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen päällystetty suksen ydin, tunnettu siitä, että kuitujen toisen kimpun (46) säikeiden lukumäärää on muutettu suksen joustavuuden tai jäykkyyden muuttamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällystetty suksen ydin, tunnettu siitä, että kuitujen ensimmäisen kimpun (18) säikeiden kulmaa pitkittäiseen suksiytimeen (24) nähden on muutettu suksen pituudelta suksen vääntö- ja pitkittäisjäykkyyden muuttamiseksi sen koko pituudelta.

7. Menetelmä suksen ytimen päällystämiseksi, johon menetelmään kuuluu suksen ytimen (24) liikuttaminen pitkittäisesti pitkin rataa punomiskoneen lävitse; lujitekuitujen ensimmäisen kimpun (18) jatkuvien säikeiden punominen ytimen (24) ympärille ytimen etupäästä loppupäähän siten, että mainitut säikeet suunnataan vinosti mainitun ytimen pitkittäissuuntaan nähden; säilytetään jännitys mainituissa säikeissä punomisen aikana; sijoitetaan lujituskuitusäikeiden toinen kimppu pitkittäissuuntaisesti pitkin vähintään yhtä suksen ytimen päälli- ja pohjapintaa, tunnettu siitä, että lisäksi säikeiden toinen kimppu kudotaan yhteen säikeiden ensimmäisen kimpun kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muutetaan kuitujen ensimmäisen kimpun säikeiden suuntauskulmaa mainitun ytimen suhteen pitkin mainitun ytimen pituutta pitkin suksen pituutta, joka suksi käsittää mainitun ytimen, suksen vääntö- ja pitkittäisjäykkyyden muuttamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitujen ensimmäisten (18) ja toisten (46) kimppujen säikeet sijoitetaan pitkin kolmea aksiaalista suuntaa ytimen (24) päälle, pitkin kahta aksiaalista suuntaa, jotka ulottuvat diagonaalisesti ytimen pituuteen nähden, ja pitkin kolmatta aksiaalista suuntaa, joka ulottuu pitkin ytimen pi tuutta. ,5 88874

10. Suksi, jossa on pitkittäisesti ulottuva runko-osa, ylöspäin kääntynyt kärkiosa, ja vahvikekuidulla päällystetty ydin, jossa on joukko kuitujen ensimmäisen kimpun (18) jatkuvia säikeitä punottuna ytimen (24) päälle ja jotka asettuvat tiukasti ytimen pinnalle, jolloin kuitujen ensimmäisen kimpun säikeet ovat vinosti ytimen pituuteen nähden, ja kuitusäikeiden toinen kimppu (46), joka on suunnattu mainitun ytimen pituussuunnan mukaisesti, tunnettu siitä, että säikeiden ensimmäinen kimppu (18) ja säikeiden toinen kimppu (46) on kudottu yhteen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen suksi, tunnettu siitä, että kuitujen ensimmäisen kimpun (18) säikeiden kulmaa ytimeen (24) nähden on muutettu pitkin ytimen pituutta suksen vääntö- ja pitkittäisjäykkyyden muuttamiseksi pitkin suksen pituutta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen suksi, tunnettu siitä, että kuitujen ensimmäisen (18) ja toisen (46) kimpun säikeet on sijoitettu pitkin kolmea aksiaalista suuntaa mainitun ytimen (24) päälle, pitkin kahta aksiaalista suuntaa, jotka ulottuvat diagonaalisesti mainitun ytimen pituudelle, ja pitkin kolmatta aksiaalista suuntaa, joka ulottuu pitkin mainitun ytimen pituutta. 16 88874