FI88710C

FI88710C - Vissa 2-(2-substituerad bensoyl)-4-(substituerad oxi eller substituerad tio)-1,3-cyklohexandioner

Info

Publication number: FI88710C
Application number: FI874561A
Authority: FI
Inventors: David Louis Lee
Original assignee: Stauffer Chemical Co
Priority date: 1986-10-16
Filing date: 1987-10-16
Publication date: 1993-06-28
Also published as: NZ222162A; DE3777761D1; JP2604389B2; FI874561A0; RO104635B1; PT85920B; ES2039222T3; CN1016059B; PL151845B1; EP0268795B1; TR23449A; EP0268795A3; AU596227B2; CN87107000A; GR3004153T3; IE61086B1; HUT45834A; FI874561A; DK540587A; JP2778950B2

Description

1 -Ί710 2räät 2-(2-substituoitu bentsoyyli)-4-(substituoitu oksi tai substituoitu tio)-1,3-sykloheksaanidionit. - Vissa 2-(2-subs-tituerad bensoyl)-4-{substituerad oxi eller substituerad tio) -1,3-cyklohexandioner.

Eurooppalaiset patenttihakemukset No. 135,191; 186,118; 186,119; ja 186,120 koskevat eräitä herbisidisiä yhdisteitä, joilla voi olla seuraava rakennekaava R2 Rl r R\ 0 L /R7

Am.

r5£

// V

0 CRa jossa ryhmillä R - R®, R7 ja R® on oleellisesti jäljempänä määritelty merkitys ja Ra on C-1-C4 alkyyli.

Tämän keksinnön kohteena ovat 2-(2-substituoitu bentsoyyli)-4-(substituoitu oksi tai substituoitu tio)-1,3-sykloheksaanidionit ja niiden käyttö herbisideinä.

Tämän keksinnön eräs sovellutusmuoto on herbisidiseos, joka sisältää herbisidisesti aktiivista 2-(2-substituoitu bentsoyyli)- 4-(substituoitu oksi tai substituoitu tio)-1,3-sykloheksaanidionia ja sen inerttiä kantajaa. 1,3-jykloheksaanidioni-osan 5- ja 6-asemat on parhaiten substituoitu jäljempänä määritellyillä ryhmillä, kaikkein mieluummin vedyllä tai metyyliryhmillä. Substituoitu bentsoyyli- ja sykloheksaanidioni-osat voivat olla edelleen substituoituja, parhaiten jäljempänä mainituilla ryhmillä.

2 S P 71 O

Tämän keksinnön piiriin kuuluvat myös uudet yhdisteet, joilla on seuraava rakenne kaava d2 r1 o R5 XR6 jossa X on oksi, tio, sulfinyyli tai sulfonyyli; R on nitro; R^- - R® ovat toisistaan riippumatta vety tai metyyli; R7 on vety, 3-halogeeni tai C1-C4 alkoksi; ja R® on vety, 4-halogeeni, 4-trifluorimetyyli tai Ci-C2-alkyy- 1isulfonyyli.

Nimitykseen "halogeeni" sisältyy kloori, bromi, jodi ja fluori. Nimitykseen "0^-04 alkoksi" sisältyy metoksi, etoksi, n-propoksi, isopropoksi, n-butoksi, sec-butoksi, isobutoksi ja t-butoksi.

Käsillä olevan keksinnön piiriin sisältyvät myös edellä kuvattujen yhdisteiden suolat (määritelty jäljempänä).

Tautomeriasta johtuen tämän keksinnön mukaisilla yhdisteillä voi olla seuraavat neljä rakennekaavaa 3 ' B171 o

R2 R1 R R2 R1 O (g) R

R3 \/ O I_ R7 R3 \/ / O I_ R7 .Ö^-ÖC=.£H3C..

R5 XR6 R5 XR6 ^ / R2 R R2 r! p χ£Φν= ΨΡ-ter *’ R5 XR6 R5 XR6 jossa R, R1, R2, R3, R4, R5, R6, R7, R8 ja X tarkoittavat samaa kuin edellä.

Kukin neljän tautomeerin empäröity protoni on suhteellisen labiili. Nämä protonit ovat happamia ja ne voidaan poistaa saattamalla reagoimaan emäksen kanssa, jolloin muodostuu suola, jolla on seuraavan neljän resonanssimuodon mukainen anioni: 4 88710

R2 R1 R R2 r1 0 0 R

R3 \Lo0O j_ .R7 R-\\// O I R7

xy-ny -- 'Ky^cX

R4 /V^O . χ^ρ8 X-=^R8 r5 XZ” \ \^ R5 XR0 R^ R1 R r2 r1 q R3 \L^ 0q\ R? -£~ R3 \/ ,oo I R7 >CW^ x>s^y R4 /j N—XR3 r4 V^oG X~^r8 R5 XR6 r5 xr6 jossa R, R1 , r2, r3f r4, r5 f r6 f r7 , r8 ja χ tarkoittavat samaa kuin edellä.

Esimerkkejä näiden emästen kationeista ovat epäorgaaniset kationit kuten alkalimetallit, esimerkiksi litium, natrium ja kalium; maa-alkalimetallit, esimerkiksi kalsium ja magnesium tai ammonium, tai orgaaniset kationit kuten substituoitu ammonium, sulfonium, sulfoksonium tai fosfonium, joissa substituontit ovat alifaattisia tai aromaattisia ryhmiä.

Tarkastellessaan tämän keksinnön mukaisia suoloja havaitsevat alaan perehtyneet, että kationin laadusta riippuen anionin ja kationin välillä on eri asteista liittymistä. Eräissä tapauksissa sopivan kationin kuten kuparin kyseessä ollen suola voi olla kelatoidussa muodossa.

Tämän keksinnön mukaiset yhdisteet ja niiden suolat ovat aktiivisia, yleistyyppisiä herbisidejä. Toisin sanoen ne ovat herbisidisesti aktiivisia hyvin erilaisia kasvilajeja vastaan. Käsillä olevan keksinnön mukaisessa ei-toivotun kasvuston torjuntamenetelmässä levitetään edelläkuvattuja yhdisteitä tai niiden suoloja herbisidisesti tehokas määrä alueelle, jossa i 5 88710 torjunta halutaan saada aikaan.

Käsilläolevan keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa seuraavalla kaksivaiheisella tai tarvittaessa kolmivaiheisella yleismenetelmällä.

Menetelmässä kuljetaan enoliesteri-välituotteen muodostumisen kautta, kuten on esitetty reaktiossa (1). Lopputuote saadaan toisiinnuttamalla enoliesteri reaktiossa (2) esitetyn mukaisesti tai tarvittaessa tämän jälkeen hapettamalla vaiheessa (2) saatu tuote kuten on esitetty reaktiossa (3).

Menetelmää suoritettaessa mukana on katalyyttinen määrä syanidianioni-lähdettä ja/tai syanivetyä sekä enoliesteristä laskettuna mooliylimäärä keskivahvaa emästä.

Nämä kaksi reaktiota voidaan suorittaa erillisinä vaiheina eristämällä ja ottamalla talteen enoliesteri tavanomaisilla tekniikoilla ennen vaiheen (2) suorittamista tai lisäämällä enoliesterin muodostumisen jälkeen reaktiomediumiin syanidilähdettä tai yhdessä vaiheessa laittamalla syanidilähde mukaan reaktion (1) alussa.

r2 r1 r r3 Xj /0 O I R7 keskivahva 1) \/ \ + emäs ^ R4 >Λ> ^ r5X XR6

R4 R3 R2 R1 R

R8 jossa R - R® ja X ja keskivahva emäs ovat määritellyn laisia ja Y on halogeeni, parhaiten kloori, C-| -C4 alkyyli-C(O) -O-, *> 6 88710 C-|-C4 alkoksi-C(O)-O- tai

R

\=Sr9 jossa R, R7 ja R® molekyylin tässä osassa ovat identtisiä esillä esitetyn reaktiokomponentin ryhmien kanssa ja keskivahva emäs on määritellynlainen, parhaiten tri-C-|-Cg alkyyliamini, alkalimetallikarbonaatti tai alkalimetallifosfori.

Yleisesti sanoen vaiheessa (1) käytetään moolimäärät dioni- ja substituoitu bentsoyyli reaktiokomponentteja yhdessä moolimäärän tai ylimäärän kanssa emästä. Molemmat reaktiokomponenetit yhdistetään orgaanisessa liuottimessa kuten metyleenikloridissa, tolueenissa, etyyliasetaatissa tai dimetyyliformamidissa. Emäs-tai bentsoyyli-reaktiokomponentti lisätään parhaiten reaktioseokseen jäähdyttäen. Seosta sekoitetaan 0°C-50°C:ssa kunnes reaktio on tapahtunut oleellisesti loppuun.

r4 r3 r2 r1 R r2 R

rs Vl/ o !_RVH° J i—v7 2) keskivahva emäs r4/V° ^R8 RS >6 * = syanidilähde jossa keskivahva emäs ja R - R® ja X tarkoittavat samaa kuin edellä.

Yleisesti sanoen vaiheessa (2) saatetaan moolimäärä enoliesteri-välituotetta reagoimaan 1-4 moolin kanssa keskivahvaa emästä, parhaiten noin 2 moolin kanssa keskivahvaa emästä ja 0,01 -noin 0,5 moolin tai suuremman määrän, parhaiten 0,01 - 0,1 moolin kanssa syanidilähdettä. Seosta 7 S 8 71 ϋ sekoitetaan reaktioastiassa, kunnes toisiintuminen on tapahtunut o]leellisesti loppuun, lämpötiloissa alle 50°C, parhaiten noin 20°C - noin 40°C:ssa, ja haluttu tuote otetaan talteen tavanomaisin tekniikoin.

Vaihtoehdossa voidaan eräät tämän keksinnön mukaiset yhdisteet valmistaa seuraavan rektion kautta: R2 r1 R R\ Γ r3\/ /,0 o ^-R7 r3?V—9 J v/R? r5 SR6 r5 S(0)mR6 jossa R - R® tarkoittavat samaa kuin edellä, m on kokonaisluku 1 tai 2 ja ^0 ^on hapetin, parhaiten peroksidi kuten peretikkahappo tai m-klooriperbentsoehappo.

Yleisesti sanoen reaktiovaiheessa (3) substituoitu tio liuotetaan metyleenikloridiin ja hapetin kuten m-klooriperbentsoehappo (1,1 tai 2,2 ekvivalenttia) lisätään annoksittain ja reaktioseosta sekoitetaan 1-8 tuntia. Tuote voidaan eristää käyttämällä tavanomaisia tekniikoita.

Nimitys "syanidilähde" viittaa aineeseen tai aineisiin, jotka toisiintumisen olosuhteissa muodostuvat syaanivedysta ja/tai syanidianionista tai muodostavat näitä.

Parhaina pidettyjä syanidilähteitä ovat alkalimetallisyanidit kuten natrium- ja kaliumsyanidi; metyylialkyyliketonien, joissa on 1-4 hiiliatomia alkyyliryhmissä, syanohydriinit kuten asetoni-tai metyyli-isobutyyliketoonisyanohydriinit; bentsaldehydisyanohydriini; C2-C5 alifaattisten aldehydien syanohydriinit kuten asetaldehydisyanohydriini, propionialdehydisyanohydrlini jne; sykloheksanonisyanohydriini; laktonitriili; sinkkisyanidi; di- ja tri- (alempi alkyyli) 8 ‘<8710 silyylisyanidit, erityisesti dimetyyli- ja trimetyylisilyylisyanidi; kaliumferresyanidi; ja itse syaanivety. Syaanivetyä pidetään kaikkein edullisimpana, koska se saa aikaan suhteellisen nopean reaktion ja on halpaa. Syanohydriineistä parhaana pidetty syanidilähde on asetonisyanohydriini.

Syanidilähdettä käytetään noin 50 mooliprosenttiin asti laskettuna enoliesteristä. Sitä voidaan käyttää niinkin vähän kuin noin 1 mooliprosenttia, jolloin vieläkin saadaan hyväksyttävä reaktionopeus noin 40°C:ssa pienessä mitassa. Suuremman mitan reaktioissa saadaan toistettavampia tuloksia hieman korkeammilla, noin 2 mooliprosentin suuruisilla katalyyttimäärillä. Yleisesti sanoen hyvänä pidetty syanidilähteen määrä on noin 1-10 mooliprosenttia.

Menetelmä suoritetaan käyttämällä keskivahvaa emästä mooliylimäärä enoliesteriin nähden. Nimityksellä "keskivahva emäs" tarkoitetaan ainetta, joka toimii emäksenä, mutta jonka vahvuus tai aktiivisuus emäksenä on vahvojen emästen kuten hydroksidien (jotka saattaisivat aiheuttaa enoliesterin hydrolyysiä) ja heikkojen emästen kuten N,N-dimetyylianiliinin (joka ei toimisi tehokkaasti) välillä. Tässä suoritusmuodossa käytettäväksi sopiviin keskivahvoihin emäksiin kuuluvat sekä orgaaniset emäkset, esimerkiksi trialkyyliaminit kuten trietyyliamini, ja epäorgaaniset emäkset kuten alkalimetallikarbonaatit ja -fosfaatit. Sopiviin epäorgaanisiin emäksiin kuuluvat kaliumkarbonaatti ja trinatriumfosfaatti.

Emästä käytetään noin 1 - noin 4 moolia enoliesterin moolia kohti, parhaiten noin 2 moolia moolia kohti.

Kun syanidilähde on alkalimetallisyanidi, erityisesti kaliumsyanidi, reaktioon-voidaan laittaa mukaan i

9 Π P 71 O

faasinsiirtokatalyyttiä. Erityisen sopivia faasinsiirtokatalyyttejä ovat kruunueetterit.

Joukko erilaisia liuottimia on hyödyllisiä tässä menetelmässä riippuen happohalogenidin tai asyloidun tuotteen laadusta. Eräs tässä reaktiossa hyvänä pidetty liuotin on 1,2-dikloorietaani. Muihin liuottimiin, joita voidaan käyttää riippuen reaktiokomponenteista tai tuotteista, kuuluvat tolueeni, aetonitrili, metyleenikloridi, etyyliasetaatti, dimetyyliformamidi ja metyyli-isobutyyliketoni (MIBK).

Yleisesti sanoen riippuen reaktiokomponenttien ja syanidilähteen laadusta voidaan toisiintuminen suorittaa noin 50°C:een asti ulottuvissa lämpötiloissa.

Edellä kuvatut substituoidut bentsoyylikloridit voidaan valmistaa vastaavista substituoiduista bentsoehapoista seuraavan julkaisun mukaisesti: Reagents for Organic Synthesis, Voi. I, L.F. Fieser ja M. Fieser, s. 767-769 (1967).

„30^ ,co:U2 >

R R

jossa R, R? ja R® tarkoittavat samaa kuin edellä.

Substituoidut bentsoehapot voidaan valmistaa monilla erilaisilla yleismenetelmillä seuraavien julkaisujen mukaisesti: The Chemistry of Carboxylic Acids and Esters, S. Patai, toimittaja, J. viley and Sons, New York, N.Y. (1969) ja Survey of Organic Synthesis, C.A. Buehler ja D.R. Pearson, J. Wiley and Sons, (1970).

Seuraavassa on kolme tyypillistä esimerkkiä niissä kuvatuista Q ρ 'f f 1

ίο ''' U

menetelmistä.

r7^ R"n/—Λ ^

a) CN H7SO4 V

R8 I R8 I

R R

jossa R, R7 ja R8 tarkoittavat samaa kuin edellä.

Reaktiossa (a) kuumennetaan substituoitua bentsonitriiliä refluksoiden useita tunteja vesipitoisessa rikkihapossa. Seos jäähdytetään ja reaktiotuote eristetään tavanomaisin menetelmin. r7 _ o R7 - 0 b) ^yCH3 _cio~ v

R R

jossa R, R7 ja R8 tarkoittavat samaa kuin edellä.

Reaktiossa (b) kuumennetaan substituoitua asetofenonia refluksoiden useita tunteja vesipitoisessa hypokloriittiliuoksessa. Seos jäähdytetään ja reaktiotuote eristetään tavanomaisin keinoin.

r7 R7 —v

c) κΜηθ4 ^ C0H

R8 I R8 I

R R

jossa R, R7 ja R8 tarkoittavat samaa kuin edellä.

Reaktiossa (c) kuumennetaan substioitua tolueenia refluksoiden useita tunteja kaliumpermagnaatin vesiliuoksessa. Sen jälkeen liuos suodatetaan ja reaktiotuote eristetään tavanomaisin menetelmin.

Substituoidut 1,3-sykloheksaanidionit voidaan valmistaa seuraavien julkaisujen mukaisesti: Modern Synthetic Reactions,

11 :6 7 IQ

2. painos, kappale 9, H.O. House, W.A. Benjamin, Inc. Menlo Park, CA (1972).

Seuraavissa esimerkeissä on esitetty tämän keksinnön mukaisen tyypillisen yhdisteen synteesi.

Esimerkki 1 4-metyylitiosykloheksaani-1,3-dioni sch3 1- (metyylitio)-2-propaani [25 grammaa (g), 0,24 moolia], etyyli-akrylaattia (24 g, 0,24 moolia), ja bentsyylitrimetyyliammonium-metoksidi [2 millilitraa (ml) 40 painoprosenttista liuosta meta-nolissa] liuotettiin tolueeniin (100 ml). Sen jälkeen liuokseen lisättiin tipottain natriummetoksidin liuos (77,8 g 25 painoprosenttista liuosta metanolissa, 0,36 moolia) sellaisella nopeudella, että lämpötila pysyi alle 35°C. Sekoitettiin vielä 2 tuntia huoneen lämpötilassa, minkä jälkeen rekatioseos kaadettiin 200 ml:aan jäävettä ja uutettiin 200 ml :11a jäävettä ja uutettiin 100 ml:lla eetteriä. Vesifaasi tehtiin happameksi 2N suolahapolla ja uutettiin eetterillä. Eetterikerros kuivattiin magnesiumsulfaatilla, suodatettiin ja väkevöitiin alipaineessa, jolloin saatiin 23,1 g öljyä, öljy liuotettiin bentseeniin (100 ml) ja haluttu tuote saostui hitaasti seoksesta vahamaisina kiteinä (9,8 g) ·

Esimerkki 2

Yhdiste ei kuulu vaatimuksen piiriin.

2- (2-kloori-4-metyylisulfonyylibentsoyyli)-4-metyylitiosykloheksaani-1 ,3-dioni i (Wx SCH3 ^2^3

12 R 71 O

4-metyylitiosykloheksaani-l,3-dionia (4,4 grammaa, 28 ml) ja 2-kl oori-4-metyylisulfonyylibentsoyylikioridia (7,1 g, 28 mmol) liuotettiin 75 ml : aan mety1eenikloridia huoneen lämpötilassa. Lisättiin hitaasti ja samalla jäähdyttäen trielyyliaminia (5,6 g, 56 mmol). Reaktioseosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 5 tuntia ja kaadettiin sen jälkeen 2N suolahappoon. Vesifaasi heitettiin pois ja orgaaninen faasi kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja sen jälkeen haihdutettiin tyhjössä, jolloin saatiin enoliesteri-välituote. Enoliesteri liuotettiin 75 ml:aan asetonitriiliä ja lisättiin yhtenä eränä trietyyliaminia (5,6 g, 56 mmol) ja sen jälkeen asetonisyanohydridinä 1 tunti ja sen jälkeen jaettiin IN suolahapon (100 ml) ja etyylieetterin (200 ml) kesken. Eette-rikerros pestiin vedellä. Tuote kiteytyi liuoksesta sitä seisotettaessa. Suodattamalla seos saatiin 3,5 g haluttua tuotetta, sulamispiste 146-149°C.

Esimerkki 3

Yhdiste ei kuulu vaatimuksen piiriin.

2- ( 2-kloori-4-metyy1isulfonyylibentsoyyli-4-metyylisulfosyklo-heksaani-1,3-dioni Q 0 Q

6XX

0 SO2CH3 so2ch3 2 - ( 2-kl oori-4-metyylisulfonyylibentsoyyli)-4-metyylisyklohek-saani-1,3-dionia (1,9 g, 5 mmol) liuotettiin mety1eenikloridin (20 ml). Sekoitettuun liuokseen lisättiin annoksittain meta-kloporiperbentsoehappoa (85 %, 2,0 g, 10 mmol) huoneen lämpötilassa 2 tuntia ja sen jälkeen jäähdytettiin 5°C:een jäähauteel1 a. Saostunut jn-kl ooribentsoehappo poistettiin suodattamalla ja tuote saatiin väkevöimällä suodos tyhjössä. Haluttu tuote (2 g) saatiin kiinteänä aineena, sulamispiste 175-180°C.

Seuraavassa on annettu taulukko eräistä valituista yhdisteistä, jotka voidaan valmistaa edellä kuvatulle menetelmällä. Jokaiselle yhdisteelle on annettu yhdistenumerot ja näitä numeroita on käytetty koko hakemuksen loppuosassa.

v f; n ·: r'i

13 iG I I U

annoksittain meta-klooriperbentsoehappoa (85%, 2,0 g, 10 mmol) huoneenlämpötilassa 10 minuutin aikana. Reaktioseosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa 2 tuntia ja sen jälkeen jäähdytettiin 5°C:een jäähauteella. Saostunut m-klooribentsoehappo poistettiin suodattamalla ja tuote saatiin väkevöimällä suodos tyhjössä. Haluttu tuote (2 g) saatiin kiinteänä aineena, sulamispiste 175-180°C.

Seuraavassa on annettu taulukko eräistä valituista yhdisteistä, jotka voidaan valmistaa edellä kuvatulla menetelmällä. Jokaiselle yhdisteelle on annettu yhdistenumerot ja näitä numeroita on käytetty koko hakemuksen loppuosassa.

, p 7 i (, 3.4 ° ' : ’u

Taulukko I R2 R1 R

R^\Z_^o o R? R4 /\“^0 ' R8 R5 XR6

Yhd .

nro R R1 R2 R5 X R6__R7 R8__(Sp. oC) 1 N02 H H H S CH3 H 4-Cl vaha 2 N02 H H H S02 CH3 H 4-Cl vaha 3 N02 H H CH3 S CH3 H H 97-101 4 N02 H H CH3 S02 CH3 H H 175-179

5 N02 H H H S ch3 H H

6 N02 H H H S CH3 H 4-CF3 7 N02 H H H S CH3 H 4-S02CH3 8 N02 H H CH3 S CH3 H 4-CF3 169-172 9 N02 H H CH3 SO CH3 H 4-CF3 144-146 11 N02 H H CH3 S CH3 H 4-S02CH3 187-190 12 N02 H H CH3 S02 CH3 H 4-CF3 öljy 13 N02 H H CH3 SO CH3 H 4-S02CH3 öljy 14 N02 H H CH3 S02 CH3 H 4-S02CH3 öljy

15 N02 H H H 0 CH3 H H

16 N02 H H CH3 S CH3 H 4-Cl 176-179 17 N02 H H CH3 S02 CH3 H 4-Cl 173-177 18 N02 H H CH3 SO CH3 H 4-Cl 146-149 19 N02 H H CH3 SO CH3 H H 121-124 20 N02 H H H S02 CH3 H 4-CF3 öljy 21 N02 H H H SO CH3 H 4-CF3 öljy 22 N02 CH3 H CH3 S CH3 H H öljy 23 N02 CH3 CH3 H S CH3 H H öljy 24 N02 CH3 H CH3 SO CH3 H H öljy 25 N02 CH3 H CH3 S02 CH3 H H 134-138 26 N02 CH3 CH3 H SO CH3 H H öljy 27 N02 CH3 H CH3 S CH3 H 4-Cl 95-98 O '7 - r\

15 'J

Taulukko I jatkuu

Yhd.

nro R R1 R2 R5 X R6__pj__R8__(Sp. oC) 28 N02 CH3 CH3 H S02 CH3 H H 198-201 29 N02 CH3 CH3 H S CH3 H 4-C1 öljy 30 N02 CH3 H CH3 S02 CH3 H 4-Cl 119-123 31 N02 CH3 H CH3 SO CH3 H 4-Cl öljy 32 N02 CH3 CH3 H SO CH3 H 4-Cl öljy 33 N02 CH3 CH3 H S02 CH3 H 4-Cl öljy 34 N02 CH3 CH3 H S CH3 H 4-CF3 öljy 35 N02 CH3 H CH3 S CH3 H 4-CF3 89-92 36 N02 CH3 H CH3 S02 CH3 H 4-CF3 öljy 37 N02 H H CH3 O H H H puolikiint.

38c N02 H H H S CH3 H 4-CF3 öljy 39d N02 H H H S CH3 H 4-CF3 öljy 40e N02 H H H S CH3 H 4-CF3 190-195 R3 ja R4 kaik issa yhdisteissä = H c = trietyyliamiinisuolana d = natriumsuolana e = kuparikelaattina.

Herbidisisvvden seulontatestit

Edellä jo mainittiin, että tässä kuvatut, edellä esitetyllä tavalla valmistetut yhdisteet ovat fytotoksisia yhdisteitä, jotka ovat hyödyllisiä ja arvokkaita torjuttaessa erilaisia kasvilajeja. Valitut keksinnön mukaiset yhdisteet testattiin herbisideinä seuraavalla tavalla.

Herbisidisyys ennen esiintvöntvmistä. Käsittelyä seuraavana päivänä seitsemän erilaisen rikkaruoholajin siemeniä isutetaan saviseen hiekkamaahan erillisiin riveihin laittamalla yksi laji laatikon poikittaisriviä kohti. Käytetyt siemenet ovat Setaria viridis (engl. green foxtail, FT), Echinochloa crus-gal 1 i (watergrass, WG), Avena fatua (wild oat, WO), Ipomoea lacunosa (annual morningglory, AMG), Abutilon theophrasti (velvetleaf, VL), Brassica juncea (Indian mustard, MD) ja Λ Π / 16 ' ' · ! Ο

Cyperus esculentus (yellow nutsedge, YNG). Siemeniä istutetaan niin paljon, että esiintyöntymisen jälkeen saadaan noin 20 - 40 tainta riviä kohti kasvien koosta riippuen.

Analyysivaa'an avulla punnitaan 600 milligrammaa (mg) yhdistettä glassiinipunnituspaperille. Paperi ja yhdiste laitetaan 60 millilitran (ml) leveäsuiseen kirkkaaseen pulloon ja liuotetaan 45 millilitraan asetonia tai vastaavaan liuottimeen.

18 ml tätä liuosta siirretään 60 ml leveäsuiseen kirkkaaseen pulloon ja laimennetaan 22 millilitralla veden ja asetonin seosta (19:1), jossa on niin paljon polyoksietyleenisorbi-taanimonolauraattiemulgaattoria, että lopullisen liuoksen väkevyys on 0,5 % (v/v). Sen jälkeen liuos suihkutetaan istutetun laatikon päälle lineaarisen suihkutuspöydän avulla, joka on kalibroitu suihkuttamalla 748 litraa hehtaarille. Levitys-määrä on 4,48 kg/ha.

Laatikot laitetaan käsittelyn jälkeen kasvihuoneeseen 21-27oc lämpötilaan ja kastellaan suihkuttamalla. Kahden viikon kuluttua käsittelyn jälkeen vaurio- tai torjunta-aste määritetään vertaamalla samanikäisiin käsittelemättömiin kontrol1ikasvei-hin. Jokaiselle kasvilajille annetaan vauriolukema 0 - 100 % kontrollista, jolloin 0 % tarkoittaa vaurioi tumatonta ja 100 % tarkoittaa täydellistä torjuntaa.

Taulukko II

Herbisidinen aktiivisuus ennen esiintyöntymistä levitysmäärä --- 4,48 kg/ha

Yhd.

nro FT WG WO AMG WL MD YNG

1 100 100 100 100 100 100 80 2 100 100 100 100 100 100 80 3 100 100 100 60 100 100 30 4 100 100 100 90 100 100 80 5 100 100 100 100 100 100 80 6 100 100 100 100 100 100 80 7 90 90 10 40 100 100 80

17 ' 8 7 i O

Taulukko II (jatkuu)

Yhd.

nro FT WG WO AMG WL MD YNG 8 100 100 100 100 100 100 80 9 100 100 100 85 100 100 80 11 100 100 20 100 100 100 80 12 100 100 100 90 100 100 90 13 100 90 50 20 100 100 80 14 50 50 0 40 100 100 30 15 100 80 50 40 100 100 80 16 100 100 100 100 100 100 80 17 100 100 100 100 100 100 80 18 100 100 100 100 100 100 80 19 100 100 100 60 100 100 40 20 100 100 100 100 100 100 85 21 100 100 100 100 100 100 85 22 100 100 100 40 100 100 80 23 100 100 100 20 100 100 30 24 100 100 100 80 100 100 80 25 100 100 100 80 100 100 80 26 100 85 90 10 100 95 10 27 100 100 100 100 100 100 80 28 100 100 100 80 100 100 80 29 100 100 100 80 100 100 80 30 100 100 100 90 100 100 80 31 100 100 100 90 100 100 80 32 100 100 100 95 100 100 80 33 100 100 100 100 100 100 80 34 100 100 100 100 100 100 80 35 100 100 100 100 100 100 80 36 100 100 100 100 100 100 80 37 100 100 100 100 100 100 80 38 100 100 100 90 100 100 80 39 100 100 100 100 100 100 80 40 100 100 80 40 100 100 10

Herbisidisyys esiintvöntvmisen jälkeen: Tämä testi suoritetaan samalla tavoin kuin esiintyöntymistä edeltävää herbisidisyyttä koskeva testausmenetelmä, paitsi että seitsemän erilaisen ·' S '7 ! i 18 ' ^ rikkahuoholajin siemenet istutetaan 10-12 päivää ennen käsit- t telyä. Myös käsiteltyjen laatikoiden kasteleminen rajoitetaan maan pintaan eikä itäneiden kasvien lehdistölle.

Esiintyöntymisen jälkeisen herbisidisyyden testitulokset on raportoitu taulukossa III.

Taulukko III

Essintyöntymisen jälkeinen herbisidinen aktiivisuus Levitysmäärä --- 4,48 kg/ha

Yhd.

nro FT WG WO AMG WL MD YNG

1 100 100 80 80 90 100 60 2 100 80 80 90 95 100 70 3 100 100 100 100 100 100 30 4 100 90 100 90 100 100 30 5 100 100 100 85 95 90 10 6 100 90 85 95 95 100 60 7 60 75 0 80 80 80 30 8 60 80 80 80 80 95 30 9 95 80 80 80 80 100 60 11 90 80 20 85 90 85 30 12 95 85 90 90 90 85 30 13 0 75 10 60 85 100 20 14 0 60 0 40 80 80 0 15 80 80 80 60 10 100 80 16 100 100 100 100 100 100 80 17 100 100 100 100 100 100 90 18 100 100 100 100 100 100 80 19 100 100 100 100 100 100 30 20 100 100 100 100 100 100 90 21 100 100 100 100 100 100 85 22 100 100 100 100 100 100 70 23 100 100 100 100 100 100 30 24 100 100 100 100 100 100 80 25 100 100 100 100 100 100 80 26 100 90 100 80 100 100 10 27 100 100 100 100 100 100 80 19 - b 7 ; Ci

Taulukko III (jatkuu)

Yhd.

nro FT WG WO AMG WL MD YNG

28 100 100 100 100 100 100 80 29 100 100 100 100 100 100 70 30 100 100 100 100 100 100 90 31 100 100 100 100 100 100 90 32 100 100 90 100 100 100 30 33 100 100 100 100 100 100 90 34 80 100 90 100 100 100 30 35 100 100 100 100 100 100 100 36 100 100 100 100 100 100 100 37 100 100 100 100 100 100 70 38 20 80 80 80 100 100 30 39 100 100 80 100 100 100 70 40 0 50 10 40 60 80 0 Käsillä olevan keksinnön mukaiset yhdisteet ja niiden suolat ovat hyödyllisiä herbisideinä, ja niitä voidaan levittää monin eri tavoin eri konsentraatiossa. Käytännössä nämä yhdisteet tai suolat formuloidaan herbisidisiksi seoksiksi sekoittamalla niitä herbisidisesti tehokkaat määrät apuaineiden tai kantajien kanssa, pitäen mielessä että toksisen aineen formulaatio ja 1evittämistapa voi vaikuttaa aineiden aktiivisuuteen tietyssä sovellutuksessa. Nämä aktiiviset herbisidiyhdisteet tai -suolat voidaan siten formuloida suhteellisen suurihiukkasisi-na rakeina, kostutettavina jauheina, emulgoitavina konsent-raatteina, jauhemaisina pölytteinä, juoksevina aineina, liuoksina tai minä tahansa useana muina tunnettun tyyppisinä formu-laatioina, halutusta 1evittämistavasta riippuen. Nämä formu-laatiot voivat sisältää aktiivista ainesosaa niinkin vähän kuin noin 0,5 % ja jopa niinkin paljon kuin noin 95 paino-% tai enemmän. Herbisidisesti tehokas määrä riippuu torjuttavien siementen tai kasvien laadusta, ja levitysmäärä vaihtelee välillä noin 0,012 - noin 11,2 kg/ha, mieluummin välillä noin 0,0224 - 4,48 kg/ha.

20 r p 9 in

Kostutettavat jauheet ovat hienojakoisina hiukkasina, jotka dIspergoituvat helposti veteen tai muihin dispergointiaineisiin. Kostutettava jauhe levitetään lopulta maahan joko kuivana pölynä tai dispersiona vedessä tai muussa nesteessä. Kostutettavien jauheiden tyypillisiä kantajia ovat fullerin maa, kaoliinisavet, silikat ja muut helposti kostuvat orgaaniset tai epäorgaaniset laimentimet. Kostutettavat jauheet valmistetaan tavallisesti niin, että ne sisältävät noin 5 - noin 95 % aktiivista ainesosaa. Tavallisesti ne sisältävät myös pienen määrän kostumista ja dispergoitumista helpottavaa kostutus-, dispergointi- tai emulgointlainetta.

Emulgoitavat konsentraatit ovat homogeenisia nestemäisiä seoksia, joita voidaan dispergoida veteen tai muuhun dispergointiaineeseen, ja ne voivat muodostua kokonaan aktiivisesta yhdisteestä tai suolasta nestemäisen tai kiinteän ernulgointiaineen kanssa, tai ne voivat myös sisältää nestemäistä kantajaa, kuten ksyleeniä, raskasta aromaattista naftaalia, isoforonia tai muita haihtumattomia orgaanisia liuottimia. Herbisidilevitystä varten nämä konsentraatit dispergoidaan veteen tai muuhun nestemäiseen kantajaan ja levitetään tavallisesti suihkeena käsiteltävälle alueelle. Oleellisen aktiivisen ainesosan prosentuaalinen painomäärä voi vaihdella riippuen tavasta, jolla seos on tarkoitus levittää, mutta yleensä se sisältää noin 0,5 - 95 % aktiivista ainesosaa herbisidiseoksen painosta laskettuna.

Rakeiset formulaatiot, joissa toksinen aine on suhteellisen karkeiden hiukkasten päällä, levitetään tavallisesti laimentamattomina alueelle, jossa kasvusto halutaan tukahduttaa. Tyypillisiä rakeisten formulaatioiden kantajia ovat hiekka, fullerin maa, attapulgiittisavi, bentoniittisavet, montmorilloniittisavi, vermikuliitti, perliitti ja muut orgaaniset tai epäorgaaniset aineet, joihin toksinen aine 2i H 8 71 ϋ absorboituu tai jotka se voi peittää. Rakeiset formulaatiot valmistetaan tavalliseti niin, että ne sisältävät noin 5 - noin 25 % aktiivisia ainesosia, joihin voivat kuulua pinta-aktiiviset aineet kuten raskaat aromaattiset naftat, polttoöljy tai muut öljyjakeet tai kasviöljyt; ja/tai tartunta-aineita kuten dekstriinejä, liimaa tai synteettisiä hartseja.

Tyypillisiin maanviljelysformulaatioissa käytettäviin kostutus-dispergointi- tai emulgointiaineisiin kuuluvat esimerkiksi alkyyli- ja alkyyliaryylisulfonaatit ja -sulfaatit ja niiden suolat; moniarvoiset alkoholit; polyetoksiloidut alkoholit; esterit ja rasva-amiinit; ja muuntyyppisiä pinta-aktiivisia aineita, joita monia on saatavissa kaupallisesti. Kun pinta-aktiivisia aineita käytetään, ne muodostavat tavallisesti 0,1 -15 painoprosenttia herbisidiseoksesta.

Pölytteet, jotka ovat aktiivisen ainesosan vapaasti valuvia seoksia hienojakoisten kiinteiden aineiden kuten talkin, savien, jauhojen ja muiden orgaanisten tai epäorgaanisten kiinteiden aineiden kanssa, jotka toimivat toksisen aineen dispergointiaineina tai kantajina, ovat hyödyllisiä formulaatioita maahantyöstämissovellutuksissa.

Pastoja, jotka ovat hienojakoisen kiinteän toksisen aineen hienojakoisia homogeenisia suspensioita nestemäisessä kantajassa kuten vedessä tai öljyssä, käytetään erityistarkoituksiin. Nämä formulaatiot sisältävät tavallisesti noin 5- noin 95 % aktiivista ainesosaa painosta laskettuna, ja ne voivat sisältää myös pieniä määriä dispergoitumista helpottavaa kostutus-, dispergointi-tai emulgointiainetta. Levittämistä varten pastat tavallisesti laimennetaan ja levitetään suihkeena kohteena olevalle alueelle.

Muihin herbisidisovellutuksiin sopiviin formulaatioihin

22 H 8 71 O

kuuluviin formulaatioihin sisältyvät aktiivisen ainesosan yksinkertaiset liuokset dispergointiaineessa, johon se täysin liukenee halutussa konsentraatiossa, kuten asetonissa, alkyloiduissa naftaleeneissa, ksyleenissä ja muissa orgaanisissa liuottimissa. Käyttökelpoisia ovat myös paineistetut suihkeet, tyypillisesti aerosolit, joissa aktiivinen ainesosa dispergoidaan hienojakoisessa muodossa alhaisessa lämpötilassa kiehuvan, dispergoivan liuotinkantajan, kuten Freonien, höyrystymisen seurauksena.

Tämän keksinnönmukaisia seoksia voidaan levittää kasveille tavalliseen tapaan. Pölymäiset ja nestemäiset seokset voidaan siten levittää kasville käyttämällä tehopölyttimiä, puomi- ja käsisuihkuttimia ja suihkepölyttimiä. Seoksia voidaan myös levittää lentokoneista pölytteenä tai suihkeena tai köysilevityksinä, koska nämä ovat tehokkaita erittäin alhaisissa annostuksissa. Kun .tarkoituksena on muuntaa tai kontrolloida itävien siemenien tai esiintyöntyvien taimien kasvua, tyypillinen esimerkki on, että pölymäiset ja nestemäiset seokset levitetään maahan tavanomaisilla menetelmillä ja laitetaan maahan vähintään 1,3 cm syvyydelle maanpinnan alle. Välttämätöntä ei ole, että fytotoksiset seokset sekoitetaan mekaanisesti maapartikkelien kanssa, koska nämä seokset voidaan levittää myös pelkästään suihkuttamalla tai ruiskuttamalla maan pinnalle. Tämän keksinnön mukaiset fytotoksiset seokset voidaan myös levittää lisäämällä kasteluveteen, joka johdetaan käsiteltävälle pellolle. Tämä levitysmenetelmä mahdollistaa seosten tunkeutumien maahan, kun vesi absorboituu siihen. Pölyteseokset, rakeiset seokset tai nestemäiset formulaatiot, jotka on levitetty maan pinnalle, voidaan viedä maan pinnan alle tavanomaisin keinoin kuten kiekkoäestämällä, äestämällä tai sekoittamalla. Seuraavissa esimerkeissä herbisidinen yhdiste voidaan substituoida yhdisteen herbisidisen suolan kanssa.

i

23 % 8 71 O

EMULGOITAVAT KONSENTRAATTIFORMULAATIOT

Yleisformulaatio alueineen_Spesifinen formulaatio herbisidinen yhdiste 5-55 herbisidinen yhdiste 24 pinta-akt.aine (-aineet) 5-25 öljyliukoisten sulfonaat-liuotin (liuottimet) 20-90 tien ja polyoksietyleeni- 100% eettereiden omistussuo- jattu seos 10 polaarinen liuotin 27 öljyhiilivety 39 100%

KOSTUTETTAVAT JAUHEFORMULAATIOT

herbisidinen yhdiste 3-90 herbisidinen yhdiste 80 kostutusaine 0,5-2 natriumdialkyylinafta- dispergointiaine 1-8 leenisulfonaatti 0,5 laimennusaine(et) 8,5-67 natriumlignosulfonaatti 7 100% attapulgiittisavi 12,5 100%

SUULAKEPURISTETUT RAKEISET FORMULAATIOT

herbisidinen yhdiste 1-20 herbisidinen yhdiste 10 sideaine 0-10 ligniinisulfonaatti 5 laimennusaine(et) 70-99 kalsiumkarbonaatti 85 100% 100%

24 E 8 71 Q

JUOKSEVAT FORMULAATIOT

herbisidinen yhdiste 20-70 herbisidinen yhdiste 45 pinta-akt.aine(et) 1-10 polyoksietyleenieetteri 5 suspendointiaine(et) 0,05-1 attageeli 0,05 jäätymisenestoaine 1-10 propyleeniglykooli 10 mikrobienvastainenaine 1-10 1,2-bentsisotiatsolin- vaahdonestoaine 0,1-1 3-oni 0,03 liuotin 7,95-77,85 silikonivaahdonestoaine 0,02 100% vesi 39,9 1 00%

Kun keksinnönmukaisissa herbisidiseoksissa käytetään suoloja aktiivisena ainesosana, on suositeltavaa käyttää maanviljelyssä hyväksyttävissä olevia suoloja.

Tämän keksinnönmukaiset fytotoksiset seokset voivat sisältää myös muita lisäaineita, esim. lannoitusaineita, muita herbisidejä ja muita pestisidejä, joita käytetään apuaineena tai yhdistelmänä edellä kuvattujen apuaineiden kanssa. Lannoitteisiin, jotka ovat hyödyllisiä yhdistelmänä aktiivisten ainesosien kanssa, kuuluvat esimerkiksi ammoniumnitraatti, urea ja superfosfaatti.

Claims

25 C8710 f Yhdisteet, joiden kaavan on R2 R1 R R5 XR6 jossa X on oksi, tio, sulfinyyli tai sulfonyyli; R on nitro; r! - R8 ovat toisistaan riippumatta vety tai metyyli; R7 on vety, 3-halogeeni tai C1-C4 alkoksi; ja R8 on vety, 4-halogeeni, 4-trifluorimetyyli tai Ci-C2~alkyyli-sulfonyyli.
2. Förfarande för bekämpning av icke-önskvärd växtlighet, kännetecknat därav, att p& omrädet, där bekämpning önskas, utbreds en herbicidiskt effektiv mängd av en förening med formel R2 R1 R R3 \/ ^0 O I_ R7 R5 XR6 där X är oxi, tio, sulfinyl eller sulfonyl; R är nitro; R1 - R8 är oberoende av varandra väte eller metyl; R7 är väte, 3-halogen eller Ci“C4 alkoxi; och R8 är väte, 4-halogen, 4-trifluormetyl eller C^-C2-alkylsul- fonyl. 30 -38710

2. Menetelmä ei-toivotun kasvuston torjumiseksi, tunnettu siitä, että alueelle, jossa torjunta halutaan saada aikaan, levitetään herbisidisesti tehokas määrä yhdistettä, jonka kaava on p2 el p R3 VW0 0 ) / R? R5 XR6 jossa X on oksi, tio, sulfinyyli tai sulfonyyli; R on nitro; r! - r6 ovat toisistaan riippumatta vety tai metyyli; R7 on vety, 3-halogeeni tai C1-C4 alkoksi; ja R8 on vety, 4-halogeeni, 4-trifluorimetyyli tai C1-C2~alkyy- 1isulfonyyli·

26 B 8 71 O
3. Herbicidblandning, kännetecknad därav, att i , 2-(2-substituerad bensoy1)-4-(substituerad oxi eller substi-tuerad tio)-1,3-cyklohexandion med formel R2 R1 R R3 \/ O I_ R7 äHs. R5 XR6 där X är oxi, tio, sulfinyl eller sulfonyl; R är nitro; R1 - R6 är oberoende av varandra väte eller metyl; R7 är väte, 3-halogen eller C^-C4 alkoxi; och R® är väte, 4-halogen, 4-trifluormetyl eller C^-C2*-alkylsul- fonyl, eller dess salt och inert bärare.

3. Herbisidiseos, tunnettu siitä, että se sisältää 2-(2-substituoitu bentsoyyli)-4-(substituoitu oksi tai substi-tuoitu tio)-1,3-sykloheksaanidionia, jonka kaava on R2 R1 R R3 \ΛαΟ O I_ R7 R5 XR6 jossa X on oksi, tio, sulfinyyli tai sulfonyyli; R on nitro; - R3 ovat toisistaan riippumatta vety tai metyyli; R7 on vety, 3-halogeeni tai C^-C^ alkoksi; ja R3 on vety, 4-halogeeni, 4-trifluorimetyyli tai C^-C2“alkyy- lisulfonyyli, tai sen suolaa ja inerttiä kantajaa.
4. En förening med strukturformeln R2 R1 r3 \/y.o Ö R5 XR6 X är oxi, tio, sulfinyl eller sulfonyl; r! - r® är oberoende av varandra väte eller metyl.

4. Yhdiste, jonka rakennekaava on R2 R1 R3 \/ %0 r4A7o R5 XR6 X on oksi, tio, sulfinyyli tai sulfonyyli; R1 - R6 ovat toisistaan riippumatta vety tai metyyli.
5. Förfarande för framställning av en förening med formel R2 R1 R 7 R3 V O I R7 R5 XR6 31 :. b? I o där X är oxi, tio, sulfinyl eller sulfonyl; R är nitro; r! - R8 är oberoende av varandra väte eller metyl; R7 är väte, 3-halogen eller C1-C4 alkoxi; och R8 är väte, 4-halogen, 4-trifluormetyl eller Ci-C2-alkylsul- fonyl, kännetecknat därav, att (a) en dion med formeln R2 R1 R3 0 R4 Λ—fo R5 XR6 där R^- - R8 och X avser det sairaita som ovan, omsätts med en substituerad bensoyl-reaktionskomponent med formel R

0 I_ R7 där R, R7 och R8 avser det sairaita som ovan, och Y är halogen, cl~c4 alkyl-C(0)-0-, C^-C^ alkoxi-C(0)-0- eller Jv·’ -O-C(O)—(/ ^ där R, R7 och R8 i denna del av molekylen är identiska med grupperna i ovan nämnda reaktionskomponenters grupper, och med ätminstone en mol medelstark bas, varvid en enolester-mellan-produkt med formeln

32 O 6 7 '! J ' R4 R3 R2 R1 R R5 \i__K 0 J__ . R? där R - R1 och X avser det sanana som ovan, uppstär, och i steget (b) omsätts 1 mol enolester-mel1anprodukt med 1-4 mol medelstark bas och 0,1 - cirka 0,5 mol eller större mängd cyanidkälla, varvid en förening bildas med formel R2 R1 R R3 \/ ^0 0 I_ R2 R5 XR6 där R1 - R1 och X avser det samma som ovan.

5. Menetelmä valmistaa yhdistettä, jonka kaava on R2 R1 R R3 V/^0 O I R7 R5 XR6 27 b β 71 ϋ jossa X on oksi, tio, sulfinyyli tai sulfonyyli»' R on nitro; r! - R6 ovat toisistaan riippumatta vety tai metyyli; R7 on vety, 3-halogeeni tai C1-C4 alkoksi; ja R8 on vety, 4-halogeeni, 4-trifluorimetyyli tai C]^-C2-alkyy- lisulfonyyli, tunnettu siitä, että (a) dioni, jonka kaava on R2 R1 R3 R4X"^o R5 XR6 jossa R^· - R® ja X tarkoittavat samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan substituoitu bentsoyyli-reaktiokomponentin kanssa, jonka kaava on R 7 O I_ R7 jossa R, R7 ja R® tarkoittavat samaa kuin edellä, ja Y on halogeeni, 0^-04 alkyyli-C(0)-0-, C1-C4 aikoksi-C(O)-O- tai h^ -o-c(o) —(/ ^ r8 jossa R, R7 ja R® molekyylin tässä osassa ovat identtisiä edellä esitetyn reaktiokomponentin ryhmien kanssa, ja vähin- 28. b 7 Hi tään yhden moolin kanssa keskivahvaa emästä, jolloin muodostuu enoliesteri-välituote, jonka kaava on R4 R3 R2 R1 R R5 \/ O I_ R1 jossa R - R® ja X tarkoittavat samaa kuin edellä, ja vaiheessa (b) saatetaan 1 mooli enoliesteri-välituotetta reagoimaan 1-4 moolin kanssa keskivahvaa emästä ja 0,1 - noin 0,5 moolin tain suuremmän määrän kanssa syanidilähdettä, jolloin muodostuu yhdiste, jonka kaava on R2 R1 R R3 \V_Ho O I__ R1 R5 XR6 jossa R1 - R® ja X tarkoittavat samaa kuin edellä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Y on halogeeni, keskivahva emäs on tri-C^-Cg al-kyyliamiini, pyridiini, alkalimetallikarbonaatti tai alkalime-tal1ifosfaatti ja syanidilähde on alkalimetal1isyanidi, metyyli C1-C4 alkyyliketonien syanohydrini, bentsaldehydin tai C2-C5 alifaattisten aldehydin syanohydridi; syanohydrini, sinkkisyanidi; tri(alempi alkyyli) silyylisyanidi tai syani-vety. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Y on kloori, keskivahva emäs on tri-C^-Cg alkyy-liamiini, pyridiini, natriumkarbonaatti tai natriumfosfaatti ja syanidilähde on kaliumsyanidi, asetonisyanohydrini tai syanivety. 29 :< 8 7 I O Föreningar med forroeln R2 R1 R R3 V 0 I_ ^ R7 it XR6 där X är oxi , tio, sulfinyl eller sulfonyl; R är nitro; R1 - R6 är oberoende av varandra väte eller metyl; R7 är väte, 3-halogen eller C1-C4 alkoxi; och R8 är väte, 4-halogen, 4-trifluormetyl eller C^-C2~alkylsul- fonyl.
6. Förfarande enligt patentkravet 5, kännetecknat därav, att Y är halogen, den medelstarka basen är tri-C^-Cg-alkylamin, pyridin, aikaiimetalIkarbonat eller alkalimetal1 -fosfat och cyanidkällan är alkalimetallcyanid, metyl C1-C4 al-kylketoners cyanohydrini, bensaldehyders eller C2~C5 alifatis-ka aldehyders cyanohydrid; cyanohydrini, zinkcyanid; tri(lägre alkyl) silylcyanid eller cyanväte. därav, att Y är klor, den medelstarka basen är tri-C^-Cg al-kylamin, pyridin, natriumkarbonat eller natriumfostat och cyanidkällan är kaiiumcyanid, acetoncyanohydrini eller cyanväte . 2 Förfarande enligt patentkravet 6, kännetecknat