FI88285C - Foerfarande och anordning foer att producera kroppar, speciellt byggelement av efterhaerdande material - Google Patents

Foerfarande och anordning foer att producera kroppar, speciellt byggelement av efterhaerdande material Download PDF

Info

Publication number
FI88285C
FI88285C FI882080A FI882080A FI88285C FI 88285 C FI88285 C FI 88285C FI 882080 A FI882080 A FI 882080A FI 882080 A FI882080 A FI 882080A FI 88285 C FI88285 C FI 88285C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
gas
mold
mixture
pressure
space
Prior art date
Application number
FI882080A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI88285B (fi
FI882080A0 (fi
FI882080A (fi
Inventor
Tibor Alpar
Janos Gyorvari
Erno Schmidt
Original Assignee
Fakombinat Szombathely
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Fakombinat Szombathely filed Critical Fakombinat Szombathely
Publication of FI882080A0 publication Critical patent/FI882080A0/fi
Publication of FI882080A publication Critical patent/FI882080A/fi
Publication of FI88285B publication Critical patent/FI88285B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI88285C publication Critical patent/FI88285C/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B40/00—Processes, in general, for influencing or modifying the properties of mortars, concrete or artificial stone compositions, e.g. their setting or hardening ability
    • C04B40/02—Selection of the hardening environment
    • C04B40/0231—Carbon dioxide hardening
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B28—WORKING CEMENT, CLAY, OR STONE
    • B28B—SHAPING CLAY OR OTHER CERAMIC COMPOSITIONS; SHAPING SLAG; SHAPING MIXTURES CONTAINING CEMENTITIOUS MATERIAL, e.g. PLASTER
    • B28B11/00—Apparatus or processes for treating or working the shaped or preshaped articles
    • B28B11/24—Apparatus or processes for treating or working the shaped or preshaped articles for curing, setting or hardening
    • B28B11/245—Curing concrete articles
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B28—WORKING CEMENT, CLAY, OR STONE
    • B28B—SHAPING CLAY OR OTHER CERAMIC COMPOSITIONS; SHAPING SLAG; SHAPING MIXTURES CONTAINING CEMENTITIOUS MATERIAL, e.g. PLASTER
    • B28B3/00—Producing shaped articles from the material by using presses; Presses specially adapted therefor
    • B28B3/20—Producing shaped articles from the material by using presses; Presses specially adapted therefor wherein the material is extruded
    • B28B3/24—Producing shaped articles from the material by using presses; Presses specially adapted therefor wherein the material is extruded by reciprocating plunger
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B28—WORKING CEMENT, CLAY, OR STONE
    • B28B—SHAPING CLAY OR OTHER CERAMIC COMPOSITIONS; SHAPING SLAG; SHAPING MIXTURES CONTAINING CEMENTITIOUS MATERIAL, e.g. PLASTER
    • B28B5/00—Producing shaped articles from the material in moulds or on moulding surfaces, carried or formed by, in or on conveyors irrespective of the manner of shaping
    • B28B5/02—Producing shaped articles from the material in moulds or on moulding surfaces, carried or formed by, in or on conveyors irrespective of the manner of shaping on conveyors of the endless-belt or chain type
    • B28B5/026—Producing shaped articles from the material in moulds or on moulding surfaces, carried or formed by, in or on conveyors irrespective of the manner of shaping on conveyors of the endless-belt or chain type the shaped articles being of indefinite length
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B28—WORKING CEMENT, CLAY, OR STONE
    • B28B—SHAPING CLAY OR OTHER CERAMIC COMPOSITIONS; SHAPING SLAG; SHAPING MIXTURES CONTAINING CEMENTITIOUS MATERIAL, e.g. PLASTER
    • B28B7/00—Moulds; Cores; Mandrels
    • B28B7/40—Moulds; Cores; Mandrels characterised by means for modifying the properties of the moulding material
    • B28B7/44—Moulds; Cores; Mandrels characterised by means for modifying the properties of the moulding material for treating with gases or degassing, e.g. for de-aerating
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C04—CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04B—LIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B28/00—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements
    • C04B28/02—Compositions of mortars, concrete or artificial stone, containing inorganic binders or the reaction product of an inorganic and an organic binder, e.g. polycarboxylate cements containing hydraulic cements other than calcium sulfates
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08L—COMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L63/00—Compositions of epoxy resins; Compositions of derivatives of epoxy resins
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K3/00—Materials not provided for elsewhere
    • C09K3/10—Materials in mouldable or extrudable form for sealing or packing joints or covers
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K2200/00—Chemical nature of materials in mouldable or extrudable form for sealing or packing joints or covers
    • C09K2200/06—Macromolecular organic compounds, e.g. prepolymers
    • C09K2200/0645—Macromolecular organic compounds, e.g. prepolymers obtained otherwise than by reactions involving carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C09K2200/0647—Polyepoxides
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C09—DYES; PAINTS; POLISHES; NATURAL RESINS; ADHESIVES; COMPOSITIONS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; APPLICATIONS OF MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • C09K—MATERIALS FOR MISCELLANEOUS APPLICATIONS, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE
    • C09K2200/00—Chemical nature of materials in mouldable or extrudable form for sealing or packing joints or covers
    • C09K2200/06—Macromolecular organic compounds, e.g. prepolymers
    • C09K2200/0645—Macromolecular organic compounds, e.g. prepolymers obtained otherwise than by reactions involving carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • C09K2200/067—Condensation polymers of aldehydes or ketones
    • C09K2200/0672—Phenol-aldehyde condensation polymers
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P40/00—Technologies relating to the processing of minerals
    • Y02P40/10—Production of cement, e.g. improving or optimising the production methods; Cement grinding
    • Y02P40/18—Carbon capture and storage [CCS]
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10S—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S264/00—Plastic and nonmetallic article shaping or treating: processes
    • Y10S264/43—Processes of curing clay and concrete materials

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Ceramic Engineering (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Structural Engineering (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Toxicology (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Devices For Post-Treatments, Processing, Supply, Discharge, And Other Processes (AREA)
  • Curing Cements, Concrete, And Artificial Stone (AREA)
  • Press-Shaping Or Shaping Using Conveyers (AREA)
  • Saccharide Compounds (AREA)
  • Compositions Of Macromolecular Compounds (AREA)
  • Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
  • Laminated Bodies (AREA)
  • Adhesives Or Adhesive Processes (AREA)
  • Heating, Cooling, Or Curing Plastics Or The Like In General (AREA)

Description

88285
Menetelmä ja laite kappaleiden, erityisesti rakennusele-menttien tuottamiseksi jälkikovettuvista aineista Förfarande och anordning för att producera kroppar, spe-ciellt byggelement av efterhärdande material Tämä keksintö koskee menetelmää kappaleiden, erityisesti rakennuselementtien tuottamiseksi jälkikovettuvista aineista, jotka sisältävät hydraulista sideainetta, erityisesti sementtiä kovettimena.
Sellaiset rakennuselementtien tuotantomenetelmät ovat tunnetut, joissa sementillä sidotun valetun aineen kovettumista kiihdytetään suihkuttamalla C02-kaasua raakaan seokseen (esimerkiksi US-patenttijulkaisu No. 4,093,690 ja sveitsiläinen patenttijulkaisu No. 1 460 284). Nämä menetelmät perustuvat karbonatisoitumiseen, so. prosessiin, jossa sementtilaastissa oleva suuri määrä Ca( OH ^-seosta nopeasti muuttuu kalkkikiveksi C02~kaasun vaikutuksesta. Tämän prosessin aikana muodostuvat kalkkikivimolekyylit sitoutuvat niin tiiviisti yhteen, että tuote, esimerkiksi rakennuslaatta, voi saavuttaa jopa 35-50% 28-päivä-lujuudestaan 5-30 minuutissa vaikka sideaineen, esimerkiksi sementin hydraatio ei edes ole alkanut.
Karbonatisoituminen tapahtuu yleensä suljetussa tilassa, joka sisältää sementillä kovettuvaa raakaa seosta, kehittämällä paine-ero, jonka jälkeen kehitetään ilmakehän paineen ylitävä paine suihkuttamalla C02-kaasua, jonka seurauksena C02~kaasu voi tunkeutua raa'an seoksen huokosiin ja kemiallinen reaktio voi tapahtua. Raaka seos täytetään muottiin, joka määrittää tuotettavan tuotteen muodon, tiivistetään, jonka jälkeen se sijoitetaan suljettuun tilaan yhdessä muotin kanssa tai ilman sitä. Nämä menetelmät ovat kuitenkin suhteellisen kalliita, koska suljetut tilat vaativat tarkan tiivistämisen, mikä on vaikea toteuttaa ja on kallista. Tämän lisäksi on tyhjön ja suuren paineen vuorottainen käyttäminen pitkällinen prosessi koska tämän hetkisen tekniikan mukaan on mahdollista viedä 2 88285 läpi vain asteittainen tuotanto, johon kuuluu useita toimenpiteitä (täyttäminen muottiin ja tiivistäminen; täyttäminen ja karbonatisointitilan tyhjentäminen; karbonatisointi), mikä vie suhteellisen paljon aikaa.
Rakennuselementtien tuotantotekniikka, johon liittyy karbonatisointi, on esitetty unkarilaisessa patenttijulkaisussa No. 189.455, jossa kimmoisaa kuituainetta käytetään lisäaineena sementtisidotun kovettuvan raa'an seoksen valmistamiseksi ja tämän seoksen ominaispiirrettä käytetään enemmän tai vähemmän kimmoisan reversion aikaansaamiseksi tiivistämisen jälkeen, jolloin sen tilavuus siis laajenee kun kokoonpuristavan voiman kohdistaminen keskeytetään hydraulisen sideaineen, siis sementin kovettumisajän aikana. Kahden puristuslevyn väliin sijoitettua raakaa seosta puristetaan kokoon suuremmassa määrin reunojen läheisyydestä kuin muista osista - joko käyttämällä paksumpaa osaa puristuslevyn reunojen alueella tai käyttämällä paikallisesti enemmän raakaa seosta - jolloin siis reunojen alueelle muodostuu kaistale, jonka tiheys on suurempi kuin keskiosan tiheys, ja jonka kaistaleen kaasunlä-päisevyys tämän seurauksena on pienempi. Tämä reunoja pitkin kulkeva tiheämpi kaistale toimii tiivisteenä ja estää karbonatisointia varten suihkutettua C02_kaasua karkaamasta seoksesta sivupintojen kautta. Vaikka tämä menetelmä on suositeltavampi kuin aikaisemmat menetelmät, on sen epäkohtana ensinnäkin se, että se on jaksottainen, sen tuottavuus on siis suhteellisen alhainen, sekä se, että kiinteä lopputuote voidaan valmistaa vain seoksista, jotka sisältävät kimmoisaa kuituainetta.
Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä kappaleiden, erityisesti rakennuselementtien tuottamiseksi jälkikovettuvasta aineesta kiihdyttämällä kovettumista karbonatisoinnilla, mikä ensinnäkin mahdollistaa jatkuvan tuotannon ja siten huomattavasti parantaa tuottavuutta ja i 3 38285 taloudellista tehokkuutta, ja toiseksi ei rajoitu sellaisten jälkikovettuvien seoksien käyttämiseen, jotka on valmistettu käyttäen kimmoista kuitulisäainetta lähtöaineena (valettavaksi), jolloin taloudellisesti karbonatisointia käyttäen valmistettavien tuotteiden valikoima laajenee huomattavasti.
Tämä keksintö perustuu siihen havaintoon, että kun jälki-kovettuvaa ainetta viedään muottitilan läpi, joka on avoin kummastakin päästä, ja C02_kaasun karkaaminen on estetty puristamalla raakaa seosta jatkuvasti kokoon mekaanisesti tulopisteen läheisyydessä ja pienentämällä CC>2“kaasun painetta minimiin - tässä tapauksessa ilmakehän paineeseen -menopisteen läheisyydessä, ja C02~kaasu suihkutetaan sisään valutilaan näiden kahden pisteen väliltä tasaisesti jakautuneena muottipintaa(oja) pitkin paineella, joka pienenee tulosta menoa kohden, voidaan tuotanto tehdä jatkuvaksi ja muottitilasta saatava tuote tulee olemaan kiinteä, valettu kappale muottitilassa tapahtuvan karbonati-soitumisen seurauksena.
Tämän havainnon perusteella ongelma ratkaistiin keksinnön mukaisen menetelmän avulla, jossa ei vielä kovettunut seos sijoitetaan muottiin, jossa karbonatisointireaktio käynnistetään suihkuttamalla C02“kaasua seokseen, jolloin sanottu seos kovettuu, joka menetelmä käsittää jälkikovettu-van seoksen jatkuvan puristamisen kummastakin päästään avoimen muotin läpi samalla kun C02~kaasua suihkutetaan aineeseen paineella joka pienenee aineen tuloaukosta kovettuvan kappaleen menoaukkoa päin, ja kvasi-kaasutiiviin kerroksen aikaansaamisen jälkikovettuvasta aineesta mekaanisesti tiivistämällä tässä tuloaukon läheisyydessä olevassa muotin osassa ja kvasi-kaasutiiviin olotilan kehittämisen tämän kerroksen ja muottipintojen välillä, ja riittävän CC>2-kaasun määrän suihkuttamisen muottitilaan menoaukon läheisyydessä täydellisen, tai pääasiassa täy-
4 8828S
dellisen kemiallisen karbonatisoitumisreaktion loppuun saattamiseksi. Jälkikovettuva aine sullotaan-puristetaan muottitilaan sopivimmin edestakaisin liikkuvan laitteen avulla.
C02~kaasu suihkutetaan tarkoituksenmukaisesti muottitilaan ainakin yhden rajoittavan pinnan kautta paineella, joka on suurempi kuin ilmakehän paine; ja sen jälkeen kun kaasu on läpäissyt jälkikovettuvan aineen se paineeltaan ja määrältään pienempänä poistetaan muottitilasta ainakin yhden toisen muottipinnan kautta, ja/tai ainakin yhteen muotti-tilan seinämään kohdistetaan tyhjö ja tällä tavalla CC>2~kaasu saatetaan virtaamaan aineen läpi, tai sen virtausta voimistetaan.
Keksinnön erään toisen edullisen erityispiirteen mukaan suihkutetaan seoksen huokosiin CC>2-kaasua sopivimmin 3-6 bar'in paineella tuloaukon läheisyydessä olevan tiivistetyn ainekerroksen jälkeen tulevalla alueella, jonka jälkeen -aineen liikkumissuunnassa katsottuna - toisella alueella, jossa yhfäkkinen räjähdyksenomainen karbonatisoitumisre-aktio tapahtuu, aineeseen suihkutetaan C02~kaasua pienemmällä, esimerkiksi 2-3 bar'in paineella, jonka suihkutetun kaasun määrä on pääasiassa sama kuin reaktion kuluttama CC>2~kaasun määrä, jolloin karbonatisoitumisreaktio jatkuu, jonka jälkeen kolmannella alueella muottitilaan suihkutetaan CC>2-kaasua vielä pienemmällä, esimerkiksi 1-2 bar'in paineella, jolloin karbonatisoitumisreaktio saadaan pääasiassa täysin loppuunviedyksi. Tämän menetelmän eräs toinen rakennemuoto on tunnettu siitä, että muottitilaan kehitetään tasapainotusalue, joka sijaitsee suoraan karbona-tisoinnilla kovetetun aineen menoaukon takana, jossa kaasun ulosvirtausta tarkistetaan, ja tasapainotusalueen takana olevalla alueella (olevilla alueilla) kaasua suihkutetaan sisään ulosvirtaavan kaasun määrän ja/tai kaasun paineen funktiona. On yleensä suositeltavaa leikata - so- 5 88285 pivimmin sahaamalla - muottitilasta poistuva, karbonati-soinnilla kovetettu kappale sopivan kokoiseksi, ja suihkuttaa CC>2-kaasu muottitilaan kaasuseoksen osana, joka so-pivimmin sisältää ainakin 30% C02-kaasua.
Voi olla suositeltavaa suihkuttaa C02~kaasu raakaan seokseen ennenkuin se syötetään muottiin. Kovettumisprosessia voidaan kiihdyttää tämän karbonatisointikäsittelyn avulla.
Keksinnön mukainen laite käsittää muotin, C02-kaasu-lähteen, esimerkiksi kaasupullon, ja ainakin yhdessä muotin seinämässä olevia aukkoja, esimerkiksi reikiä, jotka soveltuvat C02"kaasun suihkuttamiseksi muottitilaan, jonka kaasun paine on suurempi kuin ilmakehän paine, ja tämä laite on tunnettu siitä, että muotissa on tuloaukko raa'an jälkikovettuvan seoksen syöttämiseksi ja menoaukko karbo-natoisoimalla kovetetun kappaleen poistamiseksi; puristus-mekanismi, joka on sijoitettu tuloaukon eteen raa'an jälkikovettuvan seoksen puristamiseksi muottitilaan ja jälkikovettuvan seoksen sekä siitä karbonatisoinnilla kovetetun kappaleen siirtämiseksi muottitilan läpi; jolloin tähän muottitilaan johtavat reiät, joita käytetään CC>2“kaasun suihkuttamiseksi, ovat jaetut erillisiin reikä-ryhmiin, jotka ovat yhteydessä laitteisiin, jotka soveltuvat CC>2“kaasun suihkuttamiseksi paineilla, joita yksilöllisesti säädetään kutakin aluetta varten. On tarkoituksenmukaista jos ainakin yksi tämän muotin seinämistä on varustettu rei'illa - tietyissä tapauksissa - ylimääräisen C02-kaasun poistamiseksi sen jälkeen kun kemiallinen kar-bonatisoitumisreaktio on päättynyt, jotka reiät tarkoituksenmukaisesti ovat yhteydessä putkiin, jotka yhdistävät C02-^aasulähteen, esimerkiksi kaasupullon, siihen muotti-levyyn, jossa muottitilaan suihkutettavaa C02-kaasua varten tarkoitetut reiät ovat.
Eräs laitteen rakennemuoto on tunnettu siitä, että siinä on syöttöputki C02~kaasun syöttämiseksi muottitilaan ja 6 88285 palautusputki - tietyissä tapauksissa - ylimääräisen C02~kaasun syöttämiseksi takaisin syöttöputkeen päättyneen karbonatisoitumisreaktion jälkeen; jolloin kaasupumppu on yhdistetty syöttöputkeen, johon myös palautusputki johtaa, ja - kaasuvirtauksen ylävirran suuntaan - sulkulaitteita käsittävä putki, joka johtaa pois C02“kaasunsyöttö-lähteestä, esimerkiksi kaasupullosta, on liitetty palau-tusputkeen ennen pumppua, ja syöttöputki on venttiileillä varustettujen haaraputkien kautta liitetty erillisiin rei-käryhmiin kaasun tulopuolella, samalla kun vastaavilla venttiileillä varustettuja ja palautusputkeen johtavia putkia käytetään - tietyssä tapauksessa - ylimääräisen kaasun poistamiseksi karbonatisointireaktion päättymisen jälkeen. Palautusputkeen voidaan sijoittaa tyhjöpumppu.
Keksinnön erään toisen erityispiirteen mukaan sekä kaasun tulopuolella että jäännöskaasun menopuolella olevat reikä-ryhmät johtavat erillisiin suljettuihin kammioihin, jotka tarkoituksenmukaisesti ovat kaasutiiviisti kiinnitetyt muottilevyjen ulkopintoihin. Lisäksi voi olla edullista jos reikäryhmät johtavat muottilevyjen sisällä kulkevista - esimerkiksi mutkittelevista - kanavista muottitilaan, jolloin kukin kanava on yhteydessä yhteen syöttöputkesta tulevaan haaraputkeen tai yhteen palautusputkeen johtavista haaraputkista.
Laitteen erään toisen rakenne-esimerkin mukaan on laite, esimerkiksi saha, joka soveltuu muottiti lasta poistuvan, karbonatisoinnin avulla kovetetun kappaleen leikkaamiseksi, sijoitettu valumuotin menoaukon taakse.
Tämän keksinnön erään toisen järjestelmän mukaan on ainakin yhden reikäryhmän peittäviä kammioita kiinnitetty muottilevyjen ulkopintaan muotin menoaukon läheisyyteen sen taakse, ja säätöventtiileillä varustetut kaasun menotyngät johtavat ulos kammioista.
i 7 88285
Toinen tämän keksinnön rakennemuoto on tunnettu siitä, että käytetään puristusmekanismiä, jossa on edestakaisin liikkuva työnnin, esimerkiksi mäntä, jonka poikkileikkaus-muoto ja -koko on sama kuin tai pääasiassa sama kuin muotin tuloaukon poikkileikkausmuoto ja -koko. Tässä tapauksessa, kun muotti ja männän liikerata on pystysuuntainen, on tarkoituksenmukaista, että mäntä on sovitettu ohjauskiskojen väliin ja ohjauskiskot on peitetty kellon-muotoisella suojakannella, jonka alalaippa kulkee ohjaus-kiskojen alareunan läheisyydessä ja rako on muodostettu sanotun alalaipan ja ohjauskiskojen väliin; ja aktivointi-mekanismi yhdessä suojakannen kanssa on sijoitettu syöttö-suppiloon raa'an jälkikovettuvan seoksen syöttämiseksi muottiin, jolloin syöttösuppilo johtaa muottitilan yläpäähän .
Tämä keksintö selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheiseen piirustukseen, joka esittää sopivaa laitteen rakennemuotoa esimerkin avulla, joitakin sen rakenteellisia yksityiskohtia, esimerkkien avulla esitettyihin menetelmämuunnelmiin liittyviä graafisia esityksiä ja lisäksi muutamia keksinnön mukaisen menetelmän avulla tuotettavia rakennuselementtejä, joissa
Kuv. 1 esittää kaaviomaista pystyleikkausta laitteesta;
Kuv. 2 esittää vaakaleikkausta kuvion 1 viivaa A-A pitkin;
Kuv. 3a esittää leikkausta yhden muottilevyn rakennemuo-dosta suuremmassa mittakaavassa kuvion 3 viivaa B-B pitkin;
Kuv. 3b esittää kuvion 3a levyä kuvion 3a nuolen C suunnasta katsottuna;
Kuv. 4 esittää graafisesti paineen ja kappaleen tiheyden muutosta seoksessa ajan funktiona, mikä tapahtuu jälkiko- 8 88285 vettuvaa seosta kokoonpuristettaessa, johon on lisätty ei-kimmoisaa lisäainetta;
Kuv. 5 esittää jälkikovettuvaan seokseen liittyvää omi-naiskäyrää, jolloin seos on sama kuin kuviossa 4 mutta siihen on lisätty kimmoisaa lisäainetta?
Kuv. 6 esittää käyräsarjaa, joka on muodostettu kuviossa 4 esitettyjen käyrien perusteella ja se kuvaa nopeasti toistetun kokoonpuristusprosessin tulosta;
Kuv. 7 esittää käyräsarjaa, joka eroaa kuviossa 6 esitetystä sarjasta siinä, että se on muodostettu kuviossa 5 esitettyjen käyrien perusteella;
Kuv. 8 esittää graafisesti kaasupainetta, matkaa ja aikaa;
Kuviot 9a-9f esittävät poikkileikkausmuodoltaan erilaisia rakennuselementtejä, jotka on valmistettu keksinnön mukaisen menetelmän avulla ja ne havainnollistavat keksinnön laajaa soveltuvuutta; ja
Kuv. 10 esittää kuviossa 9f esitetyn rakennuselementin tuotantomallia, joka on tuotettu keksinnön mukaisen karbo-natisointimenetelmän avulla.
Kuvioissa 1 ja 2 esitetty laite käsittää muotin, joka kokonaisuudessaan on merkitty viitenumerolla 1, syöttösup-pilon 2 ja puristusmekanismin 3, joka esitetyssä rakenne-muodossa käsittää männän 8, joka liikkuu ylös ja alas kak-soisnuolen b osoittamalla tavalla, jossa on laajentuva kaulusosa, aktivointimekanismi (ei esitetty), ja pystysuuntaiset ohjauskiskot 9 männän 8 kummallakin puolella sen ohjaamiseksi ylös- ja alaspäin suuntautuvan liikkeen aikana.
i 9 38285
Muotin 1 muottitilaa 5 rajoittavat pystysuuntaiset muotti-levyt 4a, 4b, joiden leveys on s (kuv. 2) ja jotka sijaitsevat välimatkan a päässä toisistaan (kuv. 1) sekä vastaavasti pystysuuntaiset, kapeat seinämät (ei esitetyt), jotka ovat kohtisuoraan muottilevyjä vastaan; kuvioiden 1 ja 2 mukaista laitetta käytetään nimittäin rakennuslaattojen 22 valmistamiseksi, joiden paksuus on a ja joiden leveys kohtisuoraan kuvion (kuv. 1) tasoa vastaan määrittyy muot-tilevyjen 4a, 4b leveyden mukaan samassa suunnassa mitattuna (arvo s kuviossa 2), kun taas niiden toinen mitta, esimerkiksi pituus kuvion (kuv. 1) tasossa voidaan valita käytännöllisten rajojen väliltä. Muotti 1 on avoin ylä- ja alaosastaan; muotin tuloaukko on merkitty viitenumerolla 6 ja sen menoaukko viitenumerolla 7. Suppilo 2 (syöttösuppi-lo) johtaa muotin 1 avoimeen yläpäähän ja suppilossa oleva mäntä 8 sopii muotin 1 tuloaukkoon 6, so. sen poikkileikkausmuoto ja koko ovat pääasiassa samat kuin, sopivimmin jonkin verran pienemmät kuin tuloaukon 6 poikki leikkausmuoto ja -koko.
Kellonmuotoinen suojakansi 10 avoin pää 10a alaspäin käännettynä on sijoitettu suppiloon 2 muotin 1 yläpuolelle, joka kansi peittää ohjauskiskot 9 ja jonka alalaip-pa kulkee pystysuuntaisten ohjauskiskojen 9 alapäiden läheisyydessä. Suojakansi 10 on sijoitettu välimatkan päähän suppilon 2 sisäpinnasta kuten myös ohjauskiskojen 9 ulkopinnoista ja sen ulkopinta on sopivimmin kaareva, mikä helpottaa nuolien c suunnassa syötetyn raa'an seoksen alaspäin suuntautuvaa liikettä suppilossa 2 olevaa tuloauk-koa 6 päin.
Laite käsittää kuviossa 1 esitetyn kaasusäiliön 14, joka sisältää C02~kaasua paineella, joka on suurempi kuin ilmakehän paine, jolloin tämä kaasusäiliö sulkulaitteella 15a varustetun väliputken 15 kautta on yhdistetty palau-tusputkeen 18, joka johtaa kierrättävään kaasupumppuun 16.
10 88285
Kaasupumpusta 16 johtaa ulos syöttöputki 17, josta työntyy haaraputkia 17a-l7c, jotka ovat varustetut venttiileillä 17a'-17c'. Haaraputket 17a-17c johtavat jakokammioihin 23-25, jotka on sijoitettu päällekkäin muottilevyä 4b pitkin, jolloin yksi niiden rajoituspinnasta muodostuu itse muottilevyn ulkopinnasta, ja kammiot 23-25 on erotettu toisistaan - tarkoituksenmukaisesti kaasutiiviiden -tiivisteiden 31 avulla. Kammion 25 alle on sijoitettu toinen kammio 26, joka on erotettu ensinmainitusta vastaavasti tiivisteen 31 avulla ja josta johtaa ulos ilmanpoisto-ja kaasupaineen tasoitusnysä, joka on varustettu venttiilillä 21a.
Myös muottilevyn 4a ulkopintaan rajoittuu neljä kammiota, jotka - ylhäältä alaspäin - on merkitty viitenumeroilla 27-30. Kammioista 27-30 johtaa ulos haaraputkia 18a-18c, jolloin kukin haaraputki on varustettu manometrillä 19 ja yhdellä venttiileistä 18a'-18c'. Haaraputket 18a-18c on liitetty palautusputkeen 18, joka on varustettu tyhjöpum-pulla 32. Venttiilillä 20a (säätöventtiili) varustettu ilmanpoisto- ja kaasupaineen tasoitusnysä 20 johtaa ulos alimmasta kammiosta 30. Kammiot 27-30 ovat myös erotetut toisistaan tiivisteiden 31 avulla.
Muottilevyihin 4a, 4b on muodostettu niiden läpi kulkevia reikiä 12, kuten selvästi ilmenee kuviosta 2, kun taas nämä sanotut reiät on esitetty katkoviivoin kuviossa 1. Reiät 12 saavat siis aikaan kaasuvirtausyhteyden muottiti-lan 5 ja kammioiden 23-26 vast, kammioiden 27-30 välille (vain kammio 23 on esitetty kuviossa 2).
Muotti 1 on jaettu teknisiin alueisiin, jotka - ylhäältä alaspäin - on merkitty I - IV, joista kukin käsittää kam-mioparin 23, 27; 24, 28; 25, 29; ja 26, 30; näiden alueiden toimintatapaa tullaan selittämään laajemmin siinä osassa, joka käsittelee laitteen toimintaa.
i n 38285
Kaasu voidaan suihkuttaa muottitilaan 5 ei vain kuvioissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla vaan myös kuvioissa 3a, 3b esitetyllä rakenteellisella tavalla. Tässä tapauksessa muottilevyt 4a, 4b sisältävät kanavajärjestelmän, joka on muodostettu sanottujen teknisten alueiden I-IV mukaan. Ylimmällä alueella I on kaksi ja kullakin alueella II-IV on yksi kiemurteleva reikäryhmä 11 kaasun johtamiseksi, jonka reiät 12 johtavat vastaavasti ulos kiemurtelevasta kaasun jakokanavasta 13, ja jotka kulkevat muottilevyn 4b sisällä (selvyyden vuoksi on kuviossa 3a esitetty vain neljä reikää 12, jotka johtavat muottitilaan 5). Kussakin kaasun jakokanavassa 13 on tulonysä 32, joka on liitetty yhteen haaraputkista 17a...17n (tässä esimerkissä haara-putkeen 17a kuvion 3a mukaisesti), jotka johtavat ulos syöttöputkesta 17. Kukin haaraputki varustetaan luonnollisesti venttiilillä 17a'-17n' kustakin reikäryhmästä 11 ulosvirtaavan C02~kaasun paineen riippumattomaksi säätämiseksi. Muottilevy 4a varustetaan kuvioita 3a, 3b vastaavilla kanava- ja reikäjärjestelmillä, jossa kutakin reikäryhmää varten tarkoitettu palautusputki 18 on liitetty haaraputkiin 18a-18n.
Kammiot 23-26 ja 27-30 kuvioissa 1 ja 2, kuten myös riippumattomiin kaasuputkiin kuvioiden 3a, 3b mukaisesti liitetyt reikäryhmät 11, tarjoavat mahdollisuuden suihkuttaa C02-kaasua muottitilaan paikallisesti määritetyille alueille eri paineilla.
Rakennuslaatan valmistaminen kuvioiden 1 ja 2 (kuten myös kuvioiden 3a, 3b) mukaisen laitteen avulla tapahtuu seuraavasti: Jälkikovettuvaa raakaa seosta, joka sideaineena sisältää sementtiä, syötetään tasaisesti ja jatkuvasti suppiloon 2 kuviossa 1 esitettyjen nuolien c suunnassa. Jälkikovettuva aine kulkee alaspäin muotin 1 tuloaukkoon 6. Mäntä 8 12 88285 liikkuu edestakaisin, kuten kaksoisnuolen b avulla on esitetty. Mäntä 8 suorittaa noin 15-300, pääasiassa 100-150 puristusiskua/min, so. männän ylös-alas-liikettä voidaan säätää - riippuen tuotettavasta rakennuselemen-tistä ja/tai perusaineesta - laajoissa rajoissa ja se voi myös olla hyvin nopea. Kansi 10 estää raakaa seosta pääsemästä ohjauskiskojen 9 yläpäihin, mikä haittaisi männän 8 liikettä tai estäisi sen kokonaan, joka mäntä puristaa suppilosta 2 tulevaa jälkikovettuvaa ainetta muottilevyjen 4a, 4b väliin, so. muottitilaan 5. Tästä sisäänpuristami-sesta johtuen raa'an seoksen tiheys kasvaa - relaksaation vuoksi - moninkertaiseksi sen kokoonpuristamista edeltävään arvoon verrattuna. Männän 8 iskun mukaiset osamäärät ainetta täyttävät muottitilan 5 ja karbonatisoitu, sement-tisidottu aine käsitellään C02-kaasulla (tai icaasuseoksen C02~komponentilla) samalla kun se kulkee muotin läpi, ja poistuu muotin 1 menoaukon 7 kautta kovettuneessa tilassa jatkuvatoimisesti.
Edellä oleva tuotantoteknologia, joka tullaan selittämään yksityiskohtaisemmin seuraavassa sen eri vaiheet mukaanlukien, on mahdollinen seuraavien tekijöiden perusteella: - sementtisidottu raaka seos - joka käytännössä valmistetaan minkä tahansa lisäaineen avulla - on aina huokoinen rakenteeltaan. Huokoisuus riippuu seokseen lisättyjen li-säainekomponenttien koosta (esimerkiksi rae-koosta ja/tai kuitukoosta) ja kokoonpuristamisasteesta. Huokoisuus tarkoittaa että seos on kaasua läpäisevä ja tällä ominaisuudella on tärkeä rooli karbonatisoinnissa koska C02~kaasua voidaan suihkuttaa vain kaasua läpäisevään ainekoostumukseen; - suurin sisäinen paine (jännitys) seoksessa kehittyy muotin 1 tuloaukon 6 läheisyyteen ja se laskee tasaisesti muottitilaa 5 pitkin alaspäin mentäessä. Sanotun sisäi- 13 88285 sen maksimipaineen tuloksena aine tulee ikäänkuin kaasu-tiiviiksi siinä määrin, että muottitilaan 5 suihkutettu CC>2“kaasu ei pääse pois muotista tuloaukon 6 kautta. Toisin sanoen: tuotteen kaasutiivis olomuoto varmistetaan sen ei vielä kovettuneen, mutta jo tiivistetyn aineen avulla.
Seuraavassa palataan kuvion 1 mukaisen laitteen toimintatavan selitykseen, jossa männän 8 avulla alaspäin muottitilan 5 läpi pakotettu aine käsitellään teknisillä alueilla I-IV, jolloin karbonatisointi pääasiassa tapahtuu alueilla I-III.
Sullomalla ainetta yhteen alueen I ylimmässä osassa tulo-aukon 6 läheisyydessä, saadaan esimerkiksi mekaanisesti, aikaan ikäänkuin kaasutiivis aineen olotila - kuten edellä on viitattu - käyttämällä myös kokoonpuristetun aineen re-laksaatiovoimaa, jolloin muottitilassa 5 olevaan aineeseen suihkutettu C02~kaasu on estetty pääsemästä pois kammion 23 ja reikien 12 kautta (katso myös kuv. 2). (Koska sekä raa'an seoksen syöttö että sullominen-puristaminen ovat jatkuvatoimisia on muotin yläosassa jatkuvasti ikäänkuin kaasutiivis sydän koko tuotantoprosessin aikana jatkuvan reproduktion vuoksi). Mekaanisen tiivistämisen vaikutus (vaikkakin alaspäin kasvaen) ulottuu alueelle I kokonaisuudessaan ja relaksaatiovoiman arvo on korkea, jolloin siis tarvitaan suhteellisen suurta kaasun painetta ja/tai tyhjön käyttämistä muotin seinämästä 4b käsin CC>2-kaasun suihkuttamiseksi raa'an seoksen huokosiin; eli C02~^aasu on puristettava seoksen huokosiin. Tarvittava kaasupaine, esimerkiksi 6 bar, voidaan säätää venttiilin 17a' avulla (kuv. 1). C02~kaasun seokseen suihkutuksen tehokkuutta voidaan lisätä käyttämällä tyhjöpumppua 32; tässä tapauksessa venttiili 18a' on auki. Läpivirtaavan kaasun painetta voidaan säätää manometrin 19 avulla, joka on sisällytetty haaraputkeen 18a, ja venttiilejä 17a', 18a' voidaan tarpeen mukaan säätää. Käyttämällä esi-
14 8 8 2 8 S
merkiksi 0,5 bar'in tyhjöä saadaan muottilevyjen 4a, 4b sisäpinnoilla aikaan paine-ero, jonka ansiosta poikittainen kaasuvirtaus muottilevystä 4b muottilevyä 4a päin ilmeisesti tulee voimakkaammaksi ja seoksen huokoset tulevat tasaisesti täytetyksi C02“kaasulla koko poikkileikkauspinnan alueelta.
Alueella I olevan seoksen huokoset tulevat täyttymään C02~kaasulla, samalla kun alemman paineen (esimerkiksi 3 bar) omaava tarpeeton kaasu, joka virtaa kammioon 27 muot-tilevyn 4b reikien 12 kautta, palaa haaraputken 18a ja pa-lautusputken 18 kautta kaasukiertoon. Kaasuvirtauksien suunnat kuviossa 1 esitetyissä putkissa on esitetty nuolien avulla, samalla kun haaraputkesta 17a kammioon 23 kuviossa 2 virtaavan kaasun kulkutie on merkitty nuolen e avulla, ja reikien 12 läpi muottitilaan 5 virtaavan kaasun kulkutie on merkitty nuolen .f avulla. Samoja viitemerkintöjä e ja f käytettiin vastaavasti kuvioissa 3a ja 3b. On ilmeistä, että kuvioiden 3a ja 3b mukainen kaasunsuihkutusmenetelmä tarjoaa mahdollisuuden suihkuttaa kaasua pienemmällä, esimerkiksi 5 bar'in paineella muotti-tilaan 5 toisen reikäryhmän 11 kautta ylhäältä käsin (kuv.
3) alueen I alaosaan, jossa männän 8 tiivistysvaikutus on vähemmän tehokas ja aineen tiheys on pienempi (tiivistetyn seoksen sisäinen jännitys - kuten siihen on aiemmin viitattu - on suurimmillaan alueen I yläosassa, jonka jälkeen se laskee tasaisesti alaspäin); tässä tapauksessa on jäljelle jäävän poistokaasun paine noin 2-3 bar. Alueeseen I suihkutettavan C02“kaasun paine on joka tapauksessa valittava siten, että kaasua ei pääse karkaamaan alueen I yläpuolella muotin 1 tuloaukon 6 läheisyydessä olevan tiivistetyn aineen kautta. Koska muottilevyjen 4a, 4b ja seoksen välillä myös on olemassa kvasi- tai puolikaasutiivis olotila C02~kaasu ei myöskään voi karata muottitilasta 5 muottilevyjä pitkin. Kaasun suihkuttaminen alueelle I kahdella eri paineella tuo mukanaan sen lisäedun, että pien- is 88285 painekaasu ei voi virrata alhaalta ylöspäin tuloaukkoon 6 asti, koska suurpainekaasu estää tämän pakottaen pienpai-nekaasua vastakkaista muottilevyä 4a päin, so. läpäisemään seoksen poikkisuunnassa.
Kemiallinen reaktio C02~kaasun ja sementin välillä - so. karbonatisoituminen - alkaa juuri alueella I mutta räjäh-dyksenomainen (äkillinen reaktio) tapahtuu alueella II. Kemiallinen reaktio kuluttaa alueelle I suihkutetun C02~kaasun, paine laskee ja aineeseen syntyisi tyhjö ellei CC>2-kaasu korvattaisiin uudella kaasulla. C02“kaasun suih-kuttamisen jatkaminen alueelle II haaraputken 17b ja kammion 24 kautta korvaa täten alueella I kemiallisen reaktion aikana kulutetun C02~^aasun. Alueella II C02“kaasua suihkutetaan pienemmällä paineella, joka kuitenkin vielä on suurempi kuin ilmakehän paine, ja on esimerkiksi 4 bar (ei ole välttämätöntä puristaa kaasua seoksen huokosiin suuremmalla paineella), joka kaasu virratessaan aineen läpi joutuu kammioon 28 paineella, joka ei ole suurempi kuin 2 bar, ja palaa kaasukiertoon haaraputken 18b ja palautus-putken 18 kautta. Säätämällä venttiiliä 18b' oikein voidaan alueeseen II myös kohdistaa tyhjö, mutta tämä ei ole oleellista.
Seoksen kovettuminen alkaa vähemmässä määrin jo alueella I, kun taas alueella II sen voimakkuus pysäyttää relaksaa-tiovoiman kokonaan. Kovettumassa oleva rakennuslaatta 22 (kuv. 1) voi siis esteettä ja yhtäjaksoisesti liikkua alaspäin valumuotissa 1 koska aine ei ole puristunut valu-muotin seinämiä vastaan, kuten alueen I yläosassa (jossa männän 8 aikaansaama kokoonpuristava voima painaa kovettu-matonta raakaa seosta alaspäin). Kemiallisen karbonatisoi-tumisreaktion tuloksena aineeseen kehittyy tyhjö.
Alueelle III suihkutetun C02~kaasun painetta pienennetään edelleen, jolloin siihen syötetään kaasua esimerkiksi 1 16 88285 bar'in paineella. Karbonatisoitumisprosessi tällä alueella on käytännössä päättynyt. Alueelle III suihkutetun kaasun määrän tulee korvata vielä puuttuva kaasumäärä koko karbo-natisoitumusreaktiota varten. Tällä tavalla voidaan estää C02~kaasun haitallista menetystä - mikä huonontaa prosessin taloudellista tehokkuutta - muottitilan 5 alemmassa päässä, esimerkiksi menoaukon 7 kohdalla, jossa kokoonpu-ristettu, jo karbonatisoitu ja osittain kovettunut aine pääsee ulkoilmaan, pelkästään saamalla aikaan sopivat pai-neolosuhteet alueella III, tai toisin sanottuna: tällä kohdalla syötetään vain pienin mahdollinen määrä (paine) C02"kaasua. Sen CC>2-kaasun jäännösmäärän paine, joka virtaa kammioon 29, (ellei tyhjöä ole olemassa) ei ole paljon suurempi kuin syötetyn kaasun paine, esimerkiksi 0,8 - 0,9 bar. Karbonaatioreaktio saatetaan siis turvallisesti päätökseen. On ilmeistä, että esimerkiksi noin 0,5 bar'in tyhjö voidaan saada aikaan pumpun 32 avulla myös alueilla II ja III poikittaisen kaasun virtauksen voimistamiseksi kammioissa 28, 29.
Alue IV on tasapainotusalue, johon C02-kaasua ei syötetä ja jossa käytännössä ei tapahdu mitään kemiallista reaktiota. Kammioihin 27 ja 30 vähitellen muottilevyjä 4a, 4b pitkin ulkoa sisäänpäin virtaavan C02~kaasun määrä ja paine valittiin alueella III niin, että se olisi riittävä karbonatisointireaktion päätökseen saattamiseksi. Jos kaasun paine valittiin oikein alueella III tulisi kaasun vain purkautua ulos säätöventtiilien 20a, 21a kautta. Näiden säätöventtiilien 20a, 21a avulla voidaan siis C02~kaasun painetta tasapainottaa alueella IV. Tuotantoteknologia ei siis aiheuta mitään liiallista C(>2“kaasun kulutusta, koska käytännöllisesti katsoen mitään merkittäviä kaasumääriä ei pääse karkaamaan muotin 1 ylä- eikä alaosasta, mikä on merkityksellinen seikka taloudellisen tehokkuuden kannalta .
i 17 88285
Jos puhtaan C02“kaasun sijasta karbonatisointia varten kuitenkin käytettäisiin kaasuseosta, joka vain osittain sisältää CC>2:a (esimerkiksi 30%), karbonatisointireaktiota varten ei käytettäisi neutraalia(-eja) komponenttia(-eja), ja tässä tapauksessa voi säätöventtiilien 20a, 21a kautta päästetyn kaasun (ilman) määrä myös olla suhteellisen suuri, jossa tapauksessa venttiilit 20a, 21a toimivat tuuletus venttiileinä.
Vaikka karbonatisointiprosessin erilliset vaiheet toteutetaan erillään toisistaan paikan ja ajan osalta on koko prosessi jatkuvatoiminen, koska rakennuslaataksi valettava ja kovetettava aine kulkee muottitilan 5 läpi yhtäjaksoisesti. Yhtäjaksoisesti ja määräämättömän pituisena menoau-kon 7 kautta ulossyötettävä rakennuslaatta 22 leikataan oikeankokoiseksi poikittaissahan 21 avulla, jonka toiminta on synkronoitu puristusasteen kanssa, jolloin saadaan osittain kovettuneita rakennuslaattoja - joiden lujuus esimerkiksi vastaa noin 30% 28-päivän-lujuudesta, ja joka voidaan kovettaa edelleen - minkä tahansa tunnetun menetelmän avulla - keinotekoisesti kovettamalla tai seisottamalla.
Kuviossa 9a on esitetty poikkileikkauksia kuvioiden 1 ja 2 mukaisen laitteen avulla tuotetusta rakennuslaatasta 22 mutta on helposti tajuttavissa, että keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen avulla voidaan - käytännön rajoissa - tuottaa poikkileikkaukseltaan minkä tahansa muotoinen rakennuselementti sopivan muottitilan ja männän poikkileikkausmuodon valinnan avulla. Kuvion 9b mukainen rakennuselementti 30 on poikkileikkaukseltaan kiilanmuo-toinen kun taas kuviossa 9c esitetty rakennuselementti 31 . . on aalto-mainen. Kuviossa 9d on esitetty puolisuunnikkaan- muotoinen rakennuselementti 32. Myös onton rakennuselemen-tin tuottaminen on itse asiassa mahdollista keksinnön avulla. Kuviossa 9e esitetty rakennuselementti 33 on poik- 18 88285 kileikkaukseltaan renkaanmuotoinen, jonka ympyränmuotoinen reikä on merkitty viitenumerolla 33a. Kuviossa 9f esitetty suorakaiteenmuotoinen rakennuselementti on varustettu kahdella ontelotilalla 34a ja 34b. Onttojen rakennuselement-tien tuotanto vaatii luonnollisesti sopivaa muottia onte-lotilojen muodostamiseksi; kuvion 9f mukaista rakennuselementtiä varten tarkoitetun muotin rakenne on esitetty kuviossa 10. Kanavat ja reiät muodostetaan valu-muotin ulkokehykseen 34 kuten myös onttojen sisäpuolisten valusydämien 36, 37 seinämiin (ontelotilat on merkitty viitenumeroilla 36a ja 37a) - kuten kuvioissa 3a, 3b on esitetty - C02~kaasun suihkuttamiseksi tai sen saattamiseksi läpäisemään aineen, joka kulkee muotin läpi. Eräs mahdollinen tapa kaasun saattamiseksi virtaamaan läpi on esitetty kuviossa 1 nuolien avulla, mutta kanavat ja reiät on jätetty pois havainnollisuuden vuoksi.
Tämän lisäksi on karbonatisointia varten tarvittavan CO2-kaasun määrä aina suhteessa käytetyn sementin määrään tietyn kaavan mukaan, jolloin sen osuus on noin 8 paino%. Kar-bonaatiota varten käytetyn kaasuseoksen tulisi - jollei käytetä puhdasta C02-kaasua - tarkoituksenmukaisesti sisältää ainakin 30% CO2:ta.
Keksintö selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin esimerkkien avulla:
Esimerkki 1
Keksinnön mukaisen menetelmän avulla valmistettiin kuvioissa 1 ja 2 esitettyjä laitteita käyttämällä rakennus-laattoja, jotka olivat 20 mm paksuja ja joiden koko oli 60 x 100 cm. Puristamalla valettavan ja karbonaation avulla käsiteltävän raa'an jälkikovettuvan seoksen koostumus oli seuraava: 19 88285 sementtiä 42 paino% sammuttamatonta kalkkia 2 -"- kvartsihiekkaa 42 -"- vettä 14 -"-
Kuvio 4 esittää sisäisen jännityksen (paineen) P ja tiheyden R0 kehityssuuntaa ajan funktiona sen jälkeen kun seosta, joka ei sisällä kimmoisaa (orgaanista) lisäainekompo-nenttia, on puristettu kokoon. Puristamistoiminnan alkuvaiheessa sekä sisäinen jännitys että tiheys kasvavat nopeasti mutta lyhyen ajanjakson jälkeen tiheyden kasvu hidastuu, jolloin käyrä R0 on melkein aika-akselin suuntainen (se ei juuri ollenkaan lähesty viimeksimainittua) samalla kun sisäinen jännitys P, saavutettuaan maksiminsa, pysyy pääasiassa vakiona lyhyen ajanjakson aikana, jonka jälkeen se laskee nopeasti. Sisäinen jännitys käyrien P ja R0 leikkauspisteessä M on vain niin suuri, että seoksen tiheys R0 ei muuttuisi vaikka kokoonpuristava voima lakkaisi vaikuttamasta. (Kaikilla niillä jälkikovettuvi11a seoksilla, joiden kosteuspitoisuus suurimmillaan on 50% ja joiden lisäaineet ovat epäorgaanisia, kiinteitä aineita, kuten esimerkiksi hiekkainen sora, sora, piimää, lasikuitu jne., on lisäksi painetta ja tiheyttä edustavat käyrät, jotka vastaavat kuviossa 4 esitettyjä käyriä).
Paineolosuhteet - so. sisäisen jännityksen kehityssuunta -ajan funktiona, jotka kehittyvät tässä esimerkissä selitetyssä seoksessa kuvioissa 1-3 esitetyn laitteen edestakaisin liikkuvan männän 8 avulla, ovat esitetyt kuvion 6 mukaisen käyräryhmän avulla. Kukin P-käyrä edustaa kunkin männäniskun aikana tapahtuneen kokoonpuristumisen sisäjän-nitys-vaikutusviivaa. Kuvio 6 osoittaa selvästi, että muottitilassa 5 (kuv. 1) olevan seoksen ylimpään kerrokseen aina jää sama - ja maksimaalinen - sisäinen jännitys, ja se säilyy jatkuvasti, koska käyrien P (katso myös kuv.
4) ylimmät vaakasuorat käytännössä yhtyvät toisiinsa.
20 88285 Tämän aineen yläkerroksessa tapahtuneen mekaanisen puris-tamisprosessin tuloksena varmistutaan siis kvasi-kaa-sutiiviistä tilanteesta kunnes laitteen mäntä 8 sulloo seoksen muottiin 1.
C02~kaasu suihkutetaan muotissa 1 olevaan aineeseen, joka siirtyy alaspäin alueilla I-III seuraavilla paineilla:
Alue I: tulo 6 bar meno 3 bar
Alue II: tulo 2 bar meno 1 bar
Alue III: tulo 0,4 bar meno 0 bar
Alueelta III sattumalta muottilevyjen sisäpintoja pitkin alasvirtaava kaasu poistuu tasapainotusalueella IV; kaasun määrä voi olla vain mahdollisimman pieni.
Aine kulkee muottitilan 5 läpi yhtäjaksoisesti nopeudella 1,0 m/s.
Kaasunpaine-, matka- ja aikakäyrä kuviossa 8 - jossa v on valumuotissa alaspäin siirtyvän aineen nopeus, R0 on jäl-kikovettuvan aineen tiheys, ja d on tuotetun rakennuslasten paksuus - todistaa sen, että aine siirtyy alueen I läpi - jossa C02~kaasun paine on suurimmillaan (6 bar) -noin 2 minuutissa, kun taas sen siirtyminen alueiden II ja III läpi kestää tuskin minuutin, samalla kun kaasun paine vähitellen laskee nollaan, eikä kaasulla ole mitään ylipainetta alueella IV. Kuviossa 8 oleva käyrä edustaa sisäistä relaksaatiovoimaa, joka on verrannollinen männän aikaansaamaan kokoonpuristavaan voimaan, toisin sanoen tiivistämistä ja puristettavan aineen siirtämistä varten 2i 88285 tarvittavan voiman suuruus on aina verrannollinen muotin sivuihin vaikuttavaan relaksaatiovoimaan.
Muotin 1 menoaukon 7 kautta poistuvan aineen taivutus-lujuus on noin 35 kp/cm2 (noin 30% lopullisesta 28-päivän-lujuudesta), ja sen tiheys on 1250 kg/m^. Muotista yhtäjaksoisesti poistuva laattamateriaali leikataan suunnitellun koon mukaan leikkuulevyllä. Karbonatisoinnin avulla osittain kovetetut laatat varastoidaan pystyasennossa.
Esimerkki 2
Keksinnön mukaista menetelmää ja kuvioissa 1-3 esitettyä laitetta käyttäen valmistetaan onttoja rakennuselementte-jä, joiden paksuus on 14 mm ja koko 63 x 1250 x 4000 mm. Puristamalla muotoiltavan ja karbonatisoinnilla käsiteltävän raa'an jälkikovettuvan seoksen koostumus on seuraava: sementtiä 58 paino% vesilasia 1 -"- puulastuja 14 vettä 24 sammuttamatonta kalkkia 3 -"-
Kuviossa 5 on esitetty sisäisen jännityksen (paineen) P ja tiheyden R0 kehityssuunta ajan funktiona tällaisen seoksen kokoonpuristamisen tuloksena - joka seos ei sisällä mitään kimmoisaa (orgaanista) lisäainekomponenttia. (Vastaavia käyriä saadaan siinä tapauksessa, että puulas-tujen sijasta käytetään muita kimmoisia, orgaanisia lisä-ainekomponentteja, kuten esimerkiksi selluloosaa, kasvi-kuituja, kasvilastuja, synteettisiä kuituja jne., tai optimaalista yhdistelmää näistä seoksen valmistamiseksi). Tässä tapauksessa sisäinen jännitys P - saavuttaessaan maksimiarvonsa ja kun vastaava vaakasuora tai pääasiassa vaakasuora käyrän osa on pitempi kuin vastaava käyrän P
22 38285 osa kuviossa 4 - laskee vain hitaasti pitäen samalla ko-koonpuristavaa voimaa samalla tasolla pidemmän ajanjakson aikana kuin on välttämätöntä tiheyden R0 pitämiseksi vakioarvossaan. Kun kokoonpuristavan voiman vaikutus lakkaa (ennen aineen kovettumista) aiheuttaisi seoksessa vallitseva sisäinen jännitys tiheyden pienenemisen koska aine kimpoaisi takaisin (relaksaatiovaikutus).
Jos edellä esitetyn koostumuksen omaavaa raakaa seosta sullottaisiin muottiin 1 kuvioissa 1 ja 2 esitetyn laitteen edestakaisin liikkuvan männän 8 avulla, kehittyisi seokseen kuvion 7 mukaiset paineolosuhteet. Kutakin männäniskua vastaavien sisäjännitys-vaikutusviivojen P vaakasuorat osat tulisivat myös tässä tapauksessa jatkuvasti yhtymään toisiinsa, so. seokseen jää aina yhtä suuri maksimijännitys muottitilan 5 tuloaukon 6 läheisyydessä niin kauan kuin mäntä 8 jatkuvasti sulloo ainetta valu-muottiin 1. Tällä tavalla varmistutaan mekaanisen tiivistämisen avulla ikäänkuin kaasutiiviistä olotilasta tuotantoprosessin aikana.
Alueille I-III suihkutetun kaasun ja alueilta I-III poistuvan kaasun paine on sama kuin esimerkissä 1 esitetty ja myös kaasunpaine-, matka- ja aikakäyrä vastaa kuviossa 8 esitettyä, jolloin kuitenkin on se ero, että lopputuotteen tilavuuspaino ja lujuus on alempi - mikä johtuu siitä, että lisäaine on toinen.
Keksinnön pääetu on se, että se mahdollistaa rakennusele-menttien laajamittaisen jatkuvan tuottamisen, joiden lujuus niiden poistuessa muotista, on ainakin 30% lopullisesta (28 päivän) lujuudesta, jolloin niiden tuotanto siis on erittäin tehokas ja taloudellinen. Eräs toinen etu on keksinnön mukaisen laitteen yksinkertaisuus, jonka seurauksena investointikustannukset ovat suhteellisen alhaiset, ja se sopii elementtien tuottamiseksi raa'asta seok- i 23 88285 sesta, joka sisältää joko kimmoista (kuitumaista) tai kiinteätä raemaista lisäainetta.
Tämä keksintö ei luonnollisestikaan rajoitu edellä esitettyihin menetelmän rakenne-esimerkkeihin ja esitettyihin ja selitettyihin laitteen rakennemuotoihin, vaan se voidaan toteuttaa monella eri tavalla patenttivaatimuksien määrittämissä suojäävissä puitteissa. Muotin ei välttämättä tarvitse olla pystyasennossa vaan rakennuselementtejä voidaan myös tuottaa kaltevan tai jopa vaakasuoran muotin avulla. Menetelmä voidaan toteuttaa monella muulla, esitetyistä esimerkeistä poikkeavalla tavalla. Menetelmä kaasun saattamiseksi kulkemaan liikkeellä olevan aineen läpi voidaan toteuttaa monella tavalla, joka poikkeaa edellä esitetystä ja se voidaan saada aikaan monen muun näkökohdan avulla poikkeamatta patenttivaatimuksien määrittämästä suojapiiristä.

Claims (18)

24 88285
1. Menetelmä kappaleiden, erityisesti rakennuselementtien 5 valmistamiseksi jälkikovettuvasta aineesta, joka sisältää sementtiä ja/tai kalkkia sideaineena, kuten myös lisäainetta ja vettä, jonka menetelmän aikana ei vielä kovettunut aine syötetään muottiin, jossa karbonatisointireaktio saadaan aikaan suihkuttamalla C02-kaasua seokseen, jolloin 10 seos kovettuu, tunnettu siitä, että jälkikovettu-vaa ainetta jatkuvasti puristetaan muottitilan läpi, joka on avoin kummastakin päästään, samalla kun C02-kaasua suihkutetaan aineeseen paineella, joka pienenee aineen tuloau-kosta kovettuneen kappaleen menoaukon suuntaan, ja kvasi-15 kaasutiivis kerros saadaan aikaan jälkikovettuvasta aineesta mekaanisesti tiivistämällä sitä muotissa tuloaukon läheisyydessä, ja kvasi-kaasutiivis olotila saadaan lisäksi aikaan tämän kerroksen ja muottipintojen välillä, samalla kun menoaukon läheisyydessä muottitilaan suihkutetaan niin 20 paljon C02-kaasua kuin on tarpeellista kemiallisen karbo-natisointireaktion täydelliseksi loppuunviemiseksi tai pääasiassa täydelliseksi loppuunviemiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-25 t u siitä, että jälkikovettuva aine sullotaan-puristetaan muottitilaan edestakaisin liikkuvan laitteen avulla.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että C02-kaasua suihkutetaan muottitilaan 30 ainakin yhden rajoittavan pinnan läpi paineella, joka on suurempi kuin ilmakehän paine, ja sen jälkeen kun kaasu on läpäissyt jälkikovettuvan aineen se paineeltaan ja määrältään pienempänä poistetaan muottitilasta toisen muottipin-nan läpi, ja/tai ainakin yhteen muottitilan pintaan kohdis-35 tetaan tyhjö ja tällä tavalla C02-kaasu saatetaan virtaamaan aineen läpi, tai sen virtaus voimistuu. 25 3 8 2 85
4. Jonkin patenttivaatimuksien 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että C02-kaasua suihkutetaan sopi-vimmin 3-6 bar'in paineella seoksen huokosiin alueella (1), joka seuraa tuloaukon läheisyydessä olevaa tiivistettyä 5 ainekerrosta, jonka jälkeen - aineen liikkumissuunnassa katsottuna - toisella alueella (II), jossa äkillinen räjähdyksenomainen karbonatisointireaktio tapahtuu, C02-kaasua suihkutetaan pienemmällä paineella, esimerkiksi 2-3 bar, jonka kaasun määrä on pääasiassa ekvivalenttinen 10 reaktion kuluttaman kaasun määrän kanssa, jonka avulla taataan karbonatisointireaktion jatkuvuus, jonka jälkeen kolmannella alueella (III) C02-kaasua suihkutetaan muottiti-laan vielä pienemmällä paineella, esimerkiksi 1-2 bar, jonka avulla karbonatisointireaktio saatetaan pääasiassa 15 viedä päätökseen.
5. Jonkin patenttivaatimuksien 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muottitilaan kehitetään tasa-painotusalue (IV), joka sijaitsee välittömästi karbonati- 20 soinnilla kovettuneen aineen menoaukon jälkeen, jossa kaasun ulosvirtausta tarkistetaan, ja kaasun suihkuttaminen tasapainotusalueen (IV) takana oleville alueille suoritetaan ulosvirtaavan kaasun määrän ja/tai kaasun paineen funktiona. 25
6. Jonkin patenttivaatimuksien 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muottitilasta poistuva, kar-bonatisoinnilla kovetettu kappale leikataan sopivan kokoiseksi - sopivimmin sahaamalla. ./ 30
7. Jonkin patenttivaatimuksien 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että C02-kaasua suihkutetaan muottitilaan kaasuseoksen osana, joka sopivimmin sisältää ainakin 30% C02-kaasua. 35
8. Jonkin patenttivaatimuksien 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu saiitä, että C02-kaasua suihkutetaan raa- 26 38285 kaan seokseen ennen sen syöttämistä tilaan.
9. Laite kappaleiden, erityisesti rakennuselementtien valmistamiseksi jälkikovettuvasta aineesta, joka sisältää 5 sementtiä ja/tai kalkkia sideaineena, kuten myös lisäainetta ja vettä, karbonatisoinnin avulla, jolloin sanottu laite käsittää valumuotin, C02-kaasun lähteen, esimerkiksi kaasupullon, ja aukkoja, esimerkiksi reikiä ainakin yhdessä muotin seinämässä, jotka sopivat C02-kaasun suih-10 kuttamiseksi muottitilaan paineella, joka on suurempi kuin ilmakehän paine, tunnettu siitä, että muotti (1) käsittää tuloaukon (6) raa'an jälkikovettuvan aineen syöttämiseksi, ja menoaukon (7) karbonatisoinnilla kovettuneen kappaleen (22) poistamiseksi; ennen tuloaukkoa (6) 15 sijaitsevan puristusmekanismin (3), jonka tehtävänä on puristaa raaka jälkikovettuva seos muottitilaan (5) ja siirtää jälkikovettuvaa seosta kuten myös siitä karbonatisoinnilla kovettunut kappale muottitilan (5) läpi; ja C02-kaasun sisäänsuihkuttamista varten tarkoitetut, muottiti-20 laan (5) johtavat reiät (12) on jaettu erillisiin rei-käryhmiin (11), jotka ovat yhteydessä suihkutuslaitteisiin jotka sopivat C02-kaasun suihkuttamiseksi paineilla, joita säädetään erillisesti kutakin aluetta (I-III) varten (kuv. 1 ja 2). 25
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi valumuotin seinämä on varustettu poistorei’illä ylimäääräisen C02-kaasun poistamiseksi -tietyssä tapauksessa - sen jälkeen kun karbonatisointire- 30 aktio on päättynyt, jolloin nämä poistoreiät tarkoituksenmukaisesti ovat yhteydessä putkiin, jotka yhdistävät C02-kaasun lähteen, esimerkiksi kaasupullon (14) muottile-vyyn (4b), joka käsittää muottitilaan (5) suihkutettavaa C02-kaasua varten tarkoitetut reiät (12). 35
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että syöttöputkea (17) käytetään C02-kaasun 27 38 2 85 suihkuttamiseksi muottitilaan (5), ja palautusputkea (18) loppuunviedyn karbonatisointireaktion jälkeen - tietyssä tapauksessa - ylimääräisen C02-kaasun takaisinkierrättämi-seksi syöttöputkeen (17); jolloin kaasupumppu (16) on lii-5 tetty syöttöputkeen (17), johon myös palautusputki (18) johtaa, ja - kaasuvirtaukseen nähden ylävirtaan - ennen pumppua (16) C02-kaasun lähteestä, esimerkiksi kaasupullosta (14) johtava ja sulkulaitteella (15a) varustettu putki (15) on yhdistetty palautusputkeen; ja syöttöputki 10 (17) on venttiilejä (17a1, 17b', 17c') käsittävien haara- putkien (17a, 17b, 17c) kautta yhdistetty erillisiin rei-käryhmiin (11) kaasun suihkutuspuolella, samalla kun myös venttiileillä (18a', 18b', 18c’) varustettuja haaraputkia (18a, 18b, 18c), jotka johtavat reikäryhmistä (11) palau-15 tusputkeen (18) käytetään loppuunviedyn karbonatisointire-aktion jälkeen - tietyssä tapauksessa - jäävän kaasun poistamiseksi (kuv. 1).
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnet-20 t u siitä, että tyhjöpumppu (32) sijoitetaan palautusputkeen (18) (kuv. 1).
13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että sekä kaasun tulopuolella että 25 ylimääräisen kaasun menopuolella olevat reikäryhmät (11) johtavat erillisiin suljettuihin kammioihin (23, 24, 25; 27, 28, 29), jotka tarkoituksenmukaisesti on kiinnitetty kaasutiiviisti muottilevyjen (4a, 4b) ulkopintaan (kuv. 1 ja 2). 30
14. Jonkin patenttivaatimuksien 11-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että reikäryhmät (11) johtavat muottilevyjen (4a, 4b) sisällä - esimerkiksi kiemurtele-vasti - kulkevista kanavista (13) muottitilaan (5), jol- 35 loin kukin kanava (13) on yhteydessä yhteen, syöttöputkes-ta (17) poisjohtavaan haaraputkeen (17a-17c) vast, yhteen palautusputkeen (18) johtavista haaraputkista (18a- 18c) (kuv. 3a, 3b). 28 8 8 2 8 5
15. Jonkin patenttivaatimuksien 9-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että muotin (1) menoaukon (7) jälkeen on 5 sijoitettu laite, esimerkiksi saha (21), muottitilasta (5) poistuvan, karbonatisoinnilla kovettuneen kappaleen (22) leikkaamiseksi osiksi (kuv. 1).
16. Jonkin patenttivaatimuksien 9-15 mukainen laite, t u n-10 n e t t u siitä, että ainakin yhden reikäryhmän (11) peittävät kammiot (26, 30) on kiinnitetty muottilevyjen (4a, 4b) ulkopintaan muotin (1) menoaukon (7) läheisyyteen sen taakse.
17. Jonkin patenttivaatimuksien 9-16 mukainen laite, tun nettu siitä, että edestakaisin liikkuvan työntimen, esimerkiksi männän (8) käsittävän puristusmekanismin (3) poikkileikkausmuoto ja -koko on sama kuin tai pääasiassa sama kuin muotin (1) tuloaukon (6) poikkileikkausmuoto ja -20 koko (kuv. 1).
18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että muotti (1) on pystysuuntainen, mäntä (8) on sovitettu ohjauskiskojen (9) väliin ja ohjauskiskot 25 (9) on peitetty kellonmuotoisella suojakannella (10), jon ka alalaippa kulkee ohjauskiskojen (9) alareunan läheisyydessä; ja sanotun alalaipan ja ohjauskiskojen (9) väliin on muodostettu aukko (10a); ja aktivointimekanismi (3) yhdessä suojakannen (10) kanssa on sijoitettu suppiloon (2) raa'an 30 jälkikovettuvan seoksen syöttämiseksi muottiin (1), jolloin sanottu suppilo (2) johtaa muottitilan (5) yläpäähän (kuv. 1). 29 88285
FI882080A 1987-05-05 1988-05-04 Foerfarande och anordning foer att producera kroppar, speciellt byggelement av efterhaerdande material FI88285C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
HU200487 1987-05-05
HU872004A HU199363B (en) 1987-05-05 1987-05-05 Process for production and equipment for elements especially constructing elements from afterhardening materials

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI882080A0 FI882080A0 (fi) 1988-05-04
FI882080A FI882080A (fi) 1988-11-06
FI88285B FI88285B (fi) 1993-01-15
FI88285C true FI88285C (fi) 1993-04-26

Family

ID=10957252

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI882080A FI88285C (fi) 1987-05-05 1988-05-04 Foerfarande och anordning foer att producera kroppar, speciellt byggelement av efterhaerdande material

Country Status (13)

Country Link
US (3) US4917587A (fi)
EP (1) EP0290007B1 (fi)
JP (1) JPH0639087B2 (fi)
AT (1) ATE66444T1 (fi)
AU (1) AU602764B2 (fi)
DD (1) DD268661A5 (fi)
DE (1) DE3864307D1 (fi)
FI (1) FI88285C (fi)
HU (1) HU199363B (fi)
IN (1) IN169499B (fi)
NZ (1) NZ224370A (fi)
SU (1) SU1787150A3 (fi)
YU (2) YU45499B (fi)

Families Citing this family (48)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
HU199363B (en) * 1987-05-05 1990-02-28 Fallo Fakombinat Process for production and equipment for elements especially constructing elements from afterhardening materials
JPH0720618B2 (ja) * 1990-05-22 1995-03-08 株式会社日本製鋼所 プラスチックスの造粒方法及び装置
US5171496A (en) * 1990-09-18 1992-12-15 Forintek Canada Corp. Process for making wood composite employing blast-furnace slag as the binder
US5443377A (en) * 1991-11-13 1995-08-22 Mainlining Service, Inc. Increased efficiency apparatus for lining a pipe with a cement mortar
US5246641A (en) * 1991-11-13 1993-09-21 Mainlining Service, Inc. Method for lining a pipe with a cement mortar
US5720913A (en) 1992-08-11 1998-02-24 E. Khashoggi Industries Methods for manufacturing sheets from hydraulically settable compositions
US5800647A (en) 1992-08-11 1998-09-01 E. Khashoggi Industries, Llc Methods for manufacturing articles from sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5582670A (en) 1992-08-11 1996-12-10 E. Khashoggi Industries Methods for the manufacture of sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5851634A (en) 1992-08-11 1998-12-22 E. Khashoggi Industries Hinges for highly inorganically filled composite materials
US5641584A (en) 1992-08-11 1997-06-24 E. Khashoggi Industries Highly insulative cementitious matrices and methods for their manufacture
US5631097A (en) 1992-08-11 1997-05-20 E. Khashoggi Industries Laminate insulation barriers having a cementitious structural matrix and methods for their manufacture
US5453310A (en) 1992-08-11 1995-09-26 E. Khashoggi Industries Cementitious materials for use in packaging containers and their methods of manufacture
NZ255666A (en) 1992-08-11 1997-04-24 Khashoggi E Ind Food/drink containers formed from a hydraulically settable binder, water and a rheology-modifying agent
US5580409A (en) 1992-08-11 1996-12-03 E. Khashoggi Industries Methods for manufacturing articles of manufacture from hydraulically settable sheets
US5830548A (en) 1992-08-11 1998-11-03 E. Khashoggi Industries, Llc Articles of manufacture and methods for manufacturing laminate structures including inorganically filled sheets
US5506046A (en) 1992-08-11 1996-04-09 E. Khashoggi Industries Articles of manufacture fashioned from sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5660903A (en) 1992-08-11 1997-08-26 E. Khashoggi Industries Sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5508072A (en) 1992-08-11 1996-04-16 E. Khashoggi Industries Sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
US5665439A (en) 1992-08-11 1997-09-09 E. Khashoggi Industries Articles of manufacture fashioned from hydraulically settable sheets
US5928741A (en) 1992-08-11 1999-07-27 E. Khashoggi Industries, Llc Laminated articles of manufacture fashioned from sheets having a highly inorganically filled organic polymer matrix
DK169728B1 (da) 1993-02-02 1995-01-23 Stein Gaasland Fremgangsmåde til frigørelse af cellulosebaserede fibre fra hinanden i vand og støbemasse til plastisk formning af celluloseholdige fiberprodukter
US5543186A (en) 1993-02-17 1996-08-06 E. Khashoggi Industries Sealable liquid-tight, thin-walled containers made from hydraulically settable materials
US5558823A (en) * 1993-04-09 1996-09-24 Gray; Leroy D. Method for forming walls
FI932509A0 (fi) * 1993-06-02 1993-06-02 Partek Concrete Oy Ab Foerfarande och anordning foer gjutning av betongprodukter
US5738921A (en) 1993-08-10 1998-04-14 E. Khashoggi Industries, Llc Compositions and methods for manufacturing sealable, liquid-tight containers comprising an inorganically filled matrix
ATE188898T1 (de) * 1994-07-08 2000-02-15 Herbert Krenchel Verfahren und vorrichtung zum herstellen von körpern aus teilchenförmigem material und daraus hergestellte produkte
US6264736B1 (en) 1997-10-15 2001-07-24 Board Of Supervisors Of Louisiana State University And Agricultural And Mechanical College Pressure-assisted molding and carbonation of cementitious materials
DE10157513A1 (de) * 2001-11-23 2003-07-10 Winklmann Gmbh & Co Kg Verfahren zur Herstellung von Decken- und Wandelementen und Verwendung derselben
US9028607B2 (en) * 2005-02-24 2015-05-12 Wisconsin Electric Power Company Carbon dioxide sequestration in foamed controlled low strength materials
US7390444B2 (en) * 2005-02-24 2008-06-24 Wisconsin Electric Power Company Carbon dioxide sequestration in foamed controlled low strength materials
US8123991B2 (en) * 2005-11-09 2012-02-28 John S Conboy System and method for making wallboard
CA2821776C (en) * 2010-12-15 2016-08-23 Carboncure Technologies Inc. Carbon dioxide sequestration in concrete articles
GB201208412D0 (en) * 2012-05-14 2012-06-27 Lime Technology Ltd Method of drying panels and other building structures
US8845940B2 (en) * 2012-10-25 2014-09-30 Carboncure Technologies Inc. Carbon dioxide treatment of concrete upstream from product mold
AU2014212083A1 (en) 2013-02-04 2015-08-06 Coldcrete, Inc. System and method of applying carbon dioxide during the production of concrete
US10927042B2 (en) 2013-06-25 2021-02-23 Carboncure Technologies, Inc. Methods and compositions for concrete production
US9108883B2 (en) 2013-06-25 2015-08-18 Carboncure Technologies, Inc. Apparatus for carbonation of a cement mix
US9388072B2 (en) 2013-06-25 2016-07-12 Carboncure Technologies Inc. Methods and compositions for concrete production
US20160107939A1 (en) 2014-04-09 2016-04-21 Carboncure Technologies Inc. Methods and compositions for concrete production
US9376345B2 (en) 2013-06-25 2016-06-28 Carboncure Technologies Inc. Methods for delivery of carbon dioxide to a flowable concrete mix
WO2015123769A1 (en) 2014-02-18 2015-08-27 Carboncure Technologies, Inc. Carbonation of cement mixes
WO2015154174A1 (en) 2014-04-07 2015-10-15 Carboncure Technologies, Inc. Integrated carbon dioxide capture
AU2017249444B2 (en) 2016-04-11 2022-08-18 Carboncure Technologies Inc. Methods and compositions for treatment of concrete wash water
RU2708421C2 (ru) * 2017-01-09 2019-12-06 Общество с ограниченной ответственностью "Научно-производственное предприятие СТРОЙТЕХНОЛОГИИ" Способ производства строительных изделий из легкого бетона на органическом заполнителе растительного происхождения
US11958212B2 (en) 2017-06-20 2024-04-16 Carboncure Technologies Inc. Methods and compositions for treatment of concrete wash water
WO2020206541A1 (en) * 2019-04-12 2020-10-15 Carbicrete Inc. Carbonation curing method to produce wet-cast slag-based concrete products
US11254028B2 (en) 2019-05-20 2022-02-22 Saudi Arabian Oil Company Systems and processes for accelerated carbonation curing of pre-cast cementitious structures
RU2740985C1 (ru) * 2020-02-06 2021-01-22 Федеральное государственное автономное образовательное учреждение высшего образования "Крымский федеральный университет имени В.И. Вернадского" Композиция для изготовления конструкционно-теплоизоляционных изделий

Family Cites Families (22)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
LU28801A1 (fi) *
US1899708A (en) * 1931-03-07 1933-02-28 Fred M Miller Checker brick molding machine
US2501595A (en) * 1947-04-14 1950-03-21 Crown Machine And Tool Company Plastic molding machine
US2604659A (en) * 1950-07-01 1952-07-29 Western Electric Co Feeding apparatus for plastic extruders
DE1460284A1 (de) * 1963-02-14 1968-11-28 Krueckels Maschf Zell J Schlichtetrog fuer Kettschlichtmaschinen
US3358342A (en) * 1964-11-09 1967-12-19 Monolith Portland Cement Co Apparatus for forming concrete articles
GB1337014A (en) * 1972-01-14 1973-11-14 Kamco Systems Ltd Method and apparatus for co2curing of concrete
US3826411A (en) * 1973-01-26 1974-07-30 A Kalns Concrete slab forming machine with high extrusion capacity
US4117060A (en) * 1973-08-15 1978-09-26 U.S. Terrazzo Panels, Inc. Method and apparatus for the manufacture of concrete and like products
US4117059A (en) * 1974-05-09 1978-09-26 U.S. Terrazzo Panels, Inc. Method and apparatus for the manufacture of concrete products
US4093690A (en) * 1974-12-19 1978-06-06 U.S. Terrazzo Panels, Inc. Method for the manufacture of concrete and like products
SU582967A1 (ru) * 1975-06-12 1977-12-05 Всесоюзное Научно-Производственное Объединение "Союзжелезобетон" Форма дл изготовлени железобетонных виброгидропрессованных труб
DE2539674C3 (de) * 1975-09-04 1980-10-23 Ligwotock Verfahrenstechnik Gmbh, 1000 Berlin Verfahren zum Herstellen von Profilen aus vorzugsweise lignozellulosehaltigen Werkstoffen durch diskontinuierliches Strangpressen oder kontinuierliches Extrudieren
DE2601032A1 (de) * 1976-01-13 1977-07-21 Terje Braaten Verfahren und vorrichtung zur herstellung feuerfester platten oder tafeln
US4251477A (en) * 1977-10-03 1981-02-17 Plymouth Locomotive Works, Inc. On-line fluid injecting method
US4156587A (en) * 1977-10-03 1979-05-29 Plymouth Locomotive Works, Inc. On-line fluid injecting apparatus
US4427610A (en) * 1982-01-06 1984-01-24 Conger/Murray Systems, Inc. Method and apparatus for curing concrete products
US4436498A (en) * 1982-02-01 1984-03-13 Conger/Murray Systems, Inc. Apparatus for curing concrete products
SE450955B (sv) * 1983-07-21 1987-08-17 Roman Malinowski Metod att paskynda herdningen av betong
US4685873A (en) * 1984-11-21 1987-08-11 Owens-Corning Fiberglas Corporation Process for the continuous production of pipe from particulate materials
HU189455B (en) * 1985-01-23 1986-07-28 Nyugatmagyarorszagi Fagazdasagi Kombinat,Hu Method for quick solidifying cement at plates and shapes containing fibrous materials and glued by cement
HU199363B (en) * 1987-05-05 1990-02-28 Fallo Fakombinat Process for production and equipment for elements especially constructing elements from afterhardening materials

Also Published As

Publication number Publication date
YU86788A (en) 1990-02-28
US4927573A (en) 1990-05-22
YU92389A (sh) 1992-07-20
IN169499B (fi) 1991-10-26
ATE66444T1 (de) 1991-09-15
AU1523688A (en) 1988-11-10
AU602764B2 (en) 1990-10-25
HU199363B (en) 1990-02-28
JPH0639087B2 (ja) 1994-05-25
FI88285B (fi) 1993-01-15
NZ224370A (en) 1991-05-28
US5051217A (en) 1991-09-24
DD268661A5 (de) 1989-06-07
SU1787150A3 (ru) 1993-01-07
JPS63290709A (ja) 1988-11-28
EP0290007A1 (de) 1988-11-09
US4917587A (en) 1990-04-17
EP0290007B1 (de) 1991-08-21
YU45499B (en) 1992-05-28
FI882080A0 (fi) 1988-05-04
FI882080A (fi) 1988-11-06
DE3864307D1 (de) 1991-09-26

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI88285C (fi) Foerfarande och anordning foer att producera kroppar, speciellt byggelement av efterhaerdande material
SU1664116A3 (ru) Способ изготовлени плит и профилей
CA2821776C (en) Carbon dioxide sequestration in concrete articles
KR890004630B1 (ko) 도자기 가압주입성형용 형
US4036922A (en) Method and apparatus for moulding hydraulic cement or the like material
US4098562A (en) Reinforced concrete block making machine
DE3469421D1 (en) Process for extruding polymers
US3002248A (en) Thermo-molding apparatus
EP0701503B1 (en) Method and apparatus for casting concrete products
US4059376A (en) Apparatus for moulding hydraulic cement or the like material
CN105666799B (zh) 带静态混合器的模具及其使用方法
SU1496907A1 (ru) Устройство дл отверждени литейных форм и стержней
US2386961A (en) Apparatus for molding tubular concrete bodies
US2005886A (en) Method of and apparatus for molding clay bodies
JPS5775840A (en) Injection molding method causing liquid reaction
CA1115503A (en) Method and apparatus for moulding hydraulic cement or the like material
SU1719225A2 (ru) Способ изготовлени пустотелых изделий из бетонных смесей
CN208576002U (zh) 一种混凝土预制构件预养窑
SU899236A1 (ru) Способ изготовлени литейных форм
JPS56144845A (en) Gas hardening method for mold
SU1006035A1 (ru) Смеситель дл приготовлени стержневых смесей
JPH05116123A (ja) 耐火性平板の連続製造方法
RU2044640C1 (ru) Способ изготовления газобетонных изделий переменной плотности
KR20160018445A (ko) 섬유 시멘트를 포함하는 빌딩 재료의 생산 방법
SU800151A1 (ru) Способ изготовлени строительныхиздЕлий

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: FAKOMBINAT SZOMBATHELY