FI88282C - Utrustning foer kontroll av rakheten hos hissgejder - Google Patents

Description

Γ> ' 1 , t- ο .·_ ο <:

LAITTEISTO HISSIJOHTEIDEN SUORUUDEN TARKASTAMISEKSI

Keksintö kohdistuu laitteistoon hissijohteiden suoruuden tarkas-5 tamiseksi.

Nopeissa ja korkean laatutason hisseissä hyvä ajomukavuus on tullut yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi. Sivuttaisheilahtelu eli hissin matkustamon vaakasuuntainen värähtely, on hallitsevin 10 ajomukavuusparametri ja sen hyvyys on merkittävä argumentti keskusteltaessa hissin ajomukavuudesta.

Sivuttaisheilahtelua voi syntyä monestakin syystä, mutta ensisijainen syy on lyhyet, terävät mutkat johdelinjassa. Mutkien 15 poistaminen johdelinjasta on yleensä sitä vaikeampaa, mitä pitempi linja on. Toisaalta pitkien johdelinjojen yhteydessä on yleensä kyse myös nopeammista hisseistä ja nopeuden kasvaessa mutkien sivuttaisheilahtelua synnyttävä vaikutus korostuu.

20 Tarve pieneen sivuttaisheilahteluun on suurin laadukkaimmissa hisseissä, korkeissa taloissa ja varsinkin niissä hisseissä, jotka ajavat rakennuksen ylimpiin kerroksiin. Nämä hissit kulkevat pitkät johdeosuudet suurella nopeudella ja sen takia vaadittavan alhaisen sivuttaisheilumisen saavuttamiseksi pitää johde-25 linjan olla hyvin suora.

Hissijohteiden linjauksen suoruuden ja johdelinjan laadun tarkastamiseen käytettävät laitteistot, joilla hissin johdelinja ja siinä esiintyvät sivuttaispoikkeamat voidaan kartoittaa, ovat 30 tähän asti vaatineet erikoisinstrumentointia ja olleet melko suuria ja monimutkaisia ja tulosten saaminen poikkeamien oikaisua varten käyttökelpoiseen muotoon on edellyttänyt jälkikäteen tietokoneilla tehtyä laskentaa. Tällainen teknisesti hyvin vaativa toiminta voidaan hyväksyä tutkimus- ja tuotekehitystoi-35 minnassa, mutta se ei ole kovin käytännöllistä eikä tehokasta asennettaessa uusia johdelinjoja tai kunnostettaessa vanhoja.

Asennuspaikoilla on käytetty usein verraten karkeita keinoja 2 >3S2f>2 linjan suoruuden tarkastukseen kuten vertaamista viivaimeen tai luotilinjaan, johdelinjan hyvyyttä on saatettu tarkastaa jopa sormituntumalla. Näin asennustilanteessa tehtävä arviointi johdelinjan hyvyydestä ei ole ollut yksiselitteinen vaan on 5 ollut riippuvainen arviontekijän kokemuksesta ja taidoista. Mittauksen toistettavuuden ollessa huono tehtyjen korjauksien hyvyyden arviointi ei yleensä ole riittävän luotettava.

Koska hissijohdelinjojen linjauksen laatu ja suoruus voi vaih- 10 della johteittain ja kuilun eri osissa paljonkin, on asennuspaikoilla voitava helposti ja luotettavasti tarkastaa kokonaiset johdelinjat. Samoin on voitava valvoa johdelinjaan tehtävien korjauksien laatua mahdollisimman tarkkaan jo korjauksia tehtäessä .

1 5

Edellä esitetyn ongelman ratkaisuna esitetään keksintönä mittauslaitteisto hissijohteiden suoruuden tarkastamiseksi. Keksinnön mukaiselle mittauslaitteistolle on tunnusomaista, mitä patenttivaatimuksessa 1 on esitetty.

20

Keksinnön muille sovellusmuodoille on tunnusomaista, mitä muissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Keksinnöllä saavutetetaan mm. seuraavat edut: 25 keksinnön mukainen menetelmä on selkeä soveltaa, menetelmän mukaiset toimenpiteet soveltuvat hyvin osaksi asen-nustapahtumaa ja välineistö on tarpeeksi robusti käsiteltäväksi hissikuilun olosuhteissa.

"0 - asennuspaikoilla laitteistolla saadaan nopeasti esimer kiksi piirturin avulla kartoitettua koko johdelinja, ongelmakohdat ja voidaan keskittyä niiden parissa työskentelyyn. Näin saavutetaan kustannussäästöjä tarkastuksessa .

.15 - saavutetaan parempi johdeasennuksen laatu, koska poik keamat ovat mitattavissa ja myös tehtävät korjaukset ovat vaaditulla tarkkuudella oikeat ja heti tarkastetut, helppokäyttöinen, jolloin johdeasennuksen tekijät voivat 3 ') o o c 9 JOu.

suorittaa lopullisen laadun tarkastuksen samalla laitteistolla, joka on ollut asennuksen apuna, soveltuu sekä uusasennuksiin että modernisointeihin - laatukriteerit eivät vaihtele tarkastajan ammattitaidos- 5 ta, työvireestä tai muusta syystä johtuen.

tarkastuksesta saadaan pysyvä dokumentaatio helposti.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joista 10 kuviot la, Ib ja le esittävät kaaviomaisesti johdejatkoksessa esiintyviä tavallisia poikkeamatyyppejä kuvio Id esittää johdetta, kuvio 2 esittää mittauslaitteistoa, 15 kuviot 3a ja 3b esittävät johdeprofiileja ennen ja jälkeen korjauksen.

Kuvio la esittää johdejatkosta, jossa johdekiskot 11 ovat taipu-20 neet siten, että paikalleen asennetussa johdelinjassa on kohouma johteen ohjauspintaan 31 päin. Kuvion Ib esittämässä johdejatkoksessa johdekiskojen 11 päät ovat taipuneet ohjauspinnan 31 tasossa johdekiskojen li selän 32 suuntaan. Kuvion le esittämässä johdejatkoksessa poikkeama on johdekiskojen 11 selän 32 tason 25 suunnassa. Kuvioiden la, Ib ja le esittämät tavalliset poik-keamatyypit ovat projektioita todellisista poikkeamatyypeistä ja tavallisesti todelliset poikkeamat ovat kuviossa le esitetyn ja joko kuviossa la tai kuviossa Ib esitetyn tyypin yhdistelmiä. Kuvioiden la, Ib ja le esittämät tavallisesti esiintyvät poik-30 keamatyypit eivät ole ainoat mahdolliset, vaan poikkeama voi olla muodoltaan myös muunlainen, esimerkiksi S-mutka. Kuvioiden la, Ib ja le esittämissä johdejatkoksissa alustalevyn, joka on samalla jatkoslevy 20, ja johdekiskojen 11 välissä on piirroksissa liioitellen esitettynä rako, jota todellisessa jatkoksessa 35 ei ole, vaan jatkoslevy 20 ja johdekiskot 11 on tiukattu yhteen kiinnitysvälineillä 33. Kuviossa Id on esitetty johteen 11 ohjauspinta 31 ja selkä 32.

4 O O '> p o

); w i. O Z

Keksinnön mukaiset johdelinjojen tarkastustoimenpiteet etenevät pääpiirteissään seuraavasti: Hissikuiluun osittain tai kokonaan asennettu johdelinja tarkastetaan mittauslaitteiston avulla. Lopulta voidaan korjaustulos vielä tarkastaa.

5

Kuviossa 2 on esitetty mittauslaitteisto seuraavassa kokoonpanossa: Mittauslaite 1, kannatin 2 mittauslaitteen ripusta miseksi johdelinjaa seuraavaksi ja piirturiyksikkö 3.

10 Mittauslaite 1, johon kuuluu runko-osa 4, ohjaimet 5 ja 6, ja etäisyysanturi 7 on ripustettu teräslangalla 8 kannattimeen 2, joka on kiinnitetty C-klampilla (ei esitetty) hissikoriyksikköön 35, tarkemmin sanoen tarraajakehän yläpalkkiin 36. Kannattimeen on liitetty ohjuri 9, joka seuraa johdelinjaa. Ohjurina 9 toimii 15 laakeroitu pyörä, mutta myös liukupala tai vastaava soveltuisi. Mittauslaitteen 1 ohjaimet 5 ja 6 ovat varustetut pyörin 10 ja niihin on sijoitettu magneettipalat, jotka vetävät mittalaitteen ohjainten pyörät 10 kiinni johdekiskoon 11. Etäisyysanturissa 7 on johdetta seuraava pyörä 12, jonka etäisyys runko-osasta 4 20 riippuu siitä millainen on pyörien 10 ja johteen kosketuskohtien sekä pyörän 12 keskinäinen asema. Anturin antama hetkellinen etäisyystieto tai sitä vastaava signaali siirretään kaapelin 13 avulla piirturiyksikköön 3. Piirturiyksikköön 3 kuuluu signaalin käsittelyosa 14 ja piirturi 15. Käsittelyosassa 14 anturilta 25 tuleva signaali vahvistetaan käyttäen A/D muunninta, joka sovi-tinyksikkö muuttaa signaalin rekisteröivälle laitteelle sopivaksi ja sitä voidaan suodattaa tai muuten muokata käyttökelpoisempaan muotoon. Anturi on edullista kalibroida siten, että anturin lukema on sama kuin mittauskohdan poikkeama pyörien 10 30 kosketuskohtien johteeseen määräämästä suorasta.

Tarkastettaessa kutakin johdelinjaa on sekä johteen ohjauslevyn suuntaan oleva, että johteen selän suuntaan oleva pinta tarkastettava. Näin yhden johdelinjan tarkastus edellä kuvatulla 35 laitteistolla tapahtuu seuraavasti:

Mittauslaitteisto on edellä kuvatun mukaisesti asetettu niin, että mittauslaite 1 seuraa johdelinjan yhtä ohjauspintaa. Hissi • ! O ·' C. ·') o tj z 5 ajetaan nyt hitaalla huoltonopeudella alhaalta ylös piirturin 15 rekisteröidessä anturilta tulevaa etäisyyssignaalia. Ylhäällä asetetaan mittauslaite 1 seuraamaan äskeiselle kohtisuoraa johdepintaa ja ajetaan alas piirturin 15 rekisteröidessä. Näin 5 yhdellä edestakaisella johdelinjan päästä päähän ajolla saadaan yhden johdelinjan sivuttaispoikkeamat kartoitettua. Kartoituksen perusteella kohdistetaan korjaustoimet kohtiin, joissa poikkeamat ovat sallittua suuremmat. Usein poikkeamat esiintyvät johdejatkoksissa. Tämä johtuu siitä, että useiden metrien pi-10 tuisten johdekiskojen 11 valmistus, määrämittaan katkaisu, ja kuljetus sekä muu valmistuksen jälkeinen käsittely helpoimmin aiheuttaa taipumia juuri johdekiskon 11 päähän.

Kuvio 3 esittää erään johteen profiilia mitattuna keksinnön 15 mukaisella mittauslaitteistolla. Siinä näkyy selvästi johdejat-kosten kohdilla olevat mutkat. Pahimmillaan mutkat ovat toista millimetriä poikkeamana johteen linjasta, esimerkiksi nuolen osoittamana jatkos 40. Kuviossa 3b on saman johteen profiili korjausten jälkeen. Korjatut poikkeamat ovat murto-osa ennen 20 korjausta mitatuista. Kuvioiden 3a ja 3b profiilit ovat mitatut johteen nenän suuntaan olevasta pinnasta. Kuviossa 3 on esitetty myös hissikoriyksikkö 35 sekä johde 11.

Alan ammattimiehelle on selvää ettei keksintö rajoitu edellä 25 kuvattuihin esimerkkeihin vaan voi vaihdella patenttivaatimuksissa esitetyssä laajuudessa.

Esimerkiksi seuraavat muunnelmat tai niiden yhdistelmät sisältyvät patenttivaatimuksissa esitettyyn keksinnölliseen ajatuk-"30 seen: kiskoja seuraavat pyörät korvattavissa esim liukupaloin mittauslaitteen etäisyyttä johteen pinnasta mittaava anturi voi olla myös esimerkiksi ultraääni- tai muu 35 kosketukseton anturi mekaanisella seuraajalla varustetun anturin sijasta piirturi/vahvistin yhdistelmän sijasta voidaan anturista saatava mittaustieto tallentaa sopivasti muokattuna 6 O -S C )

* ·~. O

esimerkiksi kannettavan tietokoneen muistiin tai tallen-nusyksikköön ja tulostaa sieltä näytölle tai paperille, edellä esitetty tarkastuslaitteisto on kuvattu yksikanavaisena. Helposti voitaisiin konstruoida useampi-5 kanavainen laitteisto, joka seuraa yhdestä johteesta kahta johdepintaa tai vaikkapa kahta johdetta yhtäaikaa.

i

Claims (3)

1. Laitteisto hissijohteiden (11) suoruuden tarkastamiseksi, 5 johon kuuluu yksi johdetta (11) myöten liikuteltavissa oleva mittauslaite (1), jossa on kaksi johteesta (11) vasteen saavaa johteen suunnassa peräkkäistä ohjainta (5,6) sekä etäisyysanturi (7,12) tunnettu siitä, että mittauslaite (1) on ripustettu teräslangan (8) tai vastaavan avulla hissikorin pystysuun-10 täistä liikettä seuraavaksi siten, että teräslanka (8) tai vastaava on kiinnitetty kannattimeen (2), joka puolestaan toisesta päästään on tuettu ja kiinnitetty korikehykseen ja toisesta päästään, jossa on kiinnitettynä laakeroitu pyörä, liuku-pala tai vastaava on asetettu johdetta seuraavasti vastaamaan 15 johteeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteistoon kuuluvaan mittauslaitteeseen (1) on järjestetty ainakin yksi magneetti siten, että 20 magneettinen vetovoima pitää mittauslaitteen ohjaimet (5,6) johteessa (11) kiinni.

3. Patenttivaatimuksen 1-2 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että mittauslaitteistoon kuuluva mittauslaite 25 (1) on kiinnitetty tarraajakehän yläpalkkiin (36) hissikorin pystysuuntaista liikettä seuraavaksi. 30 35 O O ·'> ·Λ 8. i-i) L