FI87658C - Foerfarande foer framstaellning av en produkt innehaollande etanol genom anvaendning av immobiliserad jaest - Google Patents

Foerfarande foer framstaellning av en produkt innehaollande etanol genom anvaendning av immobiliserad jaest Download PDF

Info

Publication number
FI87658C
FI87658C FI894205A FI894205A FI87658C FI 87658 C FI87658 C FI 87658C FI 894205 A FI894205 A FI 894205A FI 894205 A FI894205 A FI 894205A FI 87658 C FI87658 C FI 87658C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
yeast
reactor
column
substrate
fermentation
Prior art date
Application number
FI894205A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI87658B (fi
FI894205A0 (fi
FI894205A (fi
Inventor
Heikki Lommi
Juha Ahvenainen
Original Assignee
Cultor Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Cultor Oy filed Critical Cultor Oy
Publication of FI894205A0 publication Critical patent/FI894205A0/fi
Publication of FI894205A publication Critical patent/FI894205A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI87658B publication Critical patent/FI87658B/fi
Publication of FI87658C publication Critical patent/FI87658C/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12G—WINE; PREPARATION THEREOF; ALCOHOLIC BEVERAGES; PREPARATION OF ALCOHOLIC BEVERAGES NOT PROVIDED FOR IN SUBCLASSES C12C OR C12H
    • C12G3/00—Preparation of other alcoholic beverages
    • C12G3/02—Preparation of other alcoholic beverages by fermentation
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12C—BEER; PREPARATION OF BEER BY FERMENTATION; PREPARATION OF MALT FOR MAKING BEER; PREPARATION OF HOPS FOR MAKING BEER
    • C12C11/00—Fermentation processes for beer
    • C12C11/07—Continuous fermentation
    • C12C11/075—Bioreactors for continuous fermentation
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12C—BEER; PREPARATION OF BEER BY FERMENTATION; PREPARATION OF MALT FOR MAKING BEER; PREPARATION OF HOPS FOR MAKING BEER
    • C12C11/00—Fermentation processes for beer
    • C12C11/02—Pitching yeast
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12C—BEER; PREPARATION OF BEER BY FERMENTATION; PREPARATION OF MALT FOR MAKING BEER; PREPARATION OF HOPS FOR MAKING BEER
    • C12C11/00—Fermentation processes for beer
    • C12C11/09—Fermentation with immobilised yeast
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12C—BEER; PREPARATION OF BEER BY FERMENTATION; PREPARATION OF MALT FOR MAKING BEER; PREPARATION OF HOPS FOR MAKING BEER
    • C12C12/00—Processes specially adapted for making special kinds of beer
    • C12C12/04—Beer with low alcohol content
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12G—WINE; PREPARATION THEREOF; ALCOHOLIC BEVERAGES; PREPARATION OF ALCOHOLIC BEVERAGES NOT PROVIDED FOR IN SUBCLASSES C12C OR C12H
    • C12G3/00—Preparation of other alcoholic beverages
    • C12G3/02—Preparation of other alcoholic beverages by fermentation
    • C12G3/021—Preparation of other alcoholic beverages by fermentation of botanical family Poaceae, e.g. wheat, millet, sorghum, barley, rye, or corn
    • C12G3/022—Preparation of other alcoholic beverages by fermentation of botanical family Poaceae, e.g. wheat, millet, sorghum, barley, rye, or corn of botanical genus Oryza, e.g. rice
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12G—WINE; PREPARATION THEREOF; ALCOHOLIC BEVERAGES; PREPARATION OF ALCOHOLIC BEVERAGES NOT PROVIDED FOR IN SUBCLASSES C12C OR C12H
    • C12G3/00—Preparation of other alcoholic beverages
    • C12G3/02—Preparation of other alcoholic beverages by fermentation
    • C12G3/024—Preparation of other alcoholic beverages by fermentation of fruits other than botanical genus Vitis
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12G—WINE; PREPARATION THEREOF; ALCOHOLIC BEVERAGES; PREPARATION OF ALCOHOLIC BEVERAGES NOT PROVIDED FOR IN SUBCLASSES C12C OR C12H
    • C12G3/00—Preparation of other alcoholic beverages
    • C12G3/02—Preparation of other alcoholic beverages by fermentation
    • C12G3/025—Low-alcohol beverages
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12P—FERMENTATION OR ENZYME-USING PROCESSES TO SYNTHESISE A DESIRED CHEMICAL COMPOUND OR COMPOSITION OR TO SEPARATE OPTICAL ISOMERS FROM A RACEMIC MIXTURE
    • C12P7/00—Preparation of oxygen-containing organic compounds
    • C12P7/02—Preparation of oxygen-containing organic compounds containing a hydroxy group
    • C12P7/04—Preparation of oxygen-containing organic compounds containing a hydroxy group acyclic
    • C12P7/06—Ethanol, i.e. non-beverage
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C12—BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12C—BEER; PREPARATION OF BEER BY FERMENTATION; PREPARATION OF MALT FOR MAKING BEER; PREPARATION OF HOPS FOR MAKING BEER
    • C12C11/00—Fermentation processes for beer
    • C12C11/07—Continuous fermentation
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02E—REDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E50/00—Technologies for the production of fuel of non-fossil origin
    • Y02E50/10—Biofuels, e.g. bio-diesel

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Genetics & Genomics (AREA)
  • Food Science & Technology (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Mycology (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Immobilizing And Processing Of Enzymes And Microorganisms (AREA)
  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)
  • Apparatus Associated With Microorganisms And Enzymes (AREA)
  • Medicines Containing Material From Animals Or Micro-Organisms (AREA)
  • Cephalosporin Compounds (AREA)
  • Compounds Of Unknown Constitution (AREA)
  • Distillation Of Fermentation Liquor, Processing Of Alcohols, Vinegar And Beer (AREA)
  • Alcoholic Beverages (AREA)
  • Crystals, And After-Treatments Of Crystals (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)

Description

1 87658
Menetelmä etanolia sisältävän tuotteen valmistamiseksi käyttäen immobilisoltua hiivaa
Keksintö kohdistuu menetelmään etanolia sisältävän 5 tuotteen valmistamiseksi syöttämällä fermentoituvia soke reita sisältävän substraatin vesiliuosta immobilisoituja hiivasoluja sisältävään reaktoriin. Hiivan immobilisointi voidaan suorittaa itse fermentaatioreaktorissa; täten im-mobilisaation aikainen kontaminaatioriski minimoituu.
10 Fermentaatio on tunnettu hyvin pitkään. Kuitenkin vasta v. 1866 Pasteur julkaisi viinin fermentaatiota koskevan työnsä, analysoi syitä pilaantumiseen ja kuvasi sopivaa viininkäsittelymenetelmää.
Perinteinen fermentaatio tapahtuu hiivan villikan-15 noilla, joita esiintyy hedelmien ja marjojen pinnassa.
Nykyisin fermentaatiossa käytetään useimmiten hiivan puh-dasviljelmiä, mikä mahdollistaa jatkuvan hyvälaatuisen viinin tuottamisen. Viinin valmistuksen yleisiä aspekteja ja hiivojen karakterisointia on esitetty teoksessa "Bio-20 technology", toim. H.-J. Rehm ja G. Reed, Voi. 5: Food and
Feed Production with Micro-organisms, Verlag Chemie, sekä teoksessa "Industrial Microbiology", 4. painos, 9. luku, 1982, toim. G. Reed.
Perinteinen panosfermentointi on aikaa vaativaa. '.’25 Tyypillinen viinin valmistukseen vaadittava alkoholin fer- mentointiaika on vähintään 20 ... 50 vuorokautta. Vaikkakin voidaan ajatella, että jatkuva prosessi käyttäen sus-pendoitua hiivaa nopeuttaisi prosessia, prosessin soveltaminen käytäntöön on vaikeaa samoin kuin sen pitäminen .-30 vapaana mikrobiologisesta kontaminaatiosta. Edelleen fer- mentaationopeutta voidaan nostaa lisäämällä hiivasolujen konsentraatiota ja toisaalta vähentämällä etanolin inhibi-tiota. Panosfermentaatiossa ja käyttäen esimerkiksi omena-; : mehua hiivasolukonsentraatio on 1 ... 2 x 10® hiivasolua/ml .*35 käymislientä.
Suurempi hiivasolujen konsentraatio voidaan saada aikaan immobilisoimalla hiiva sopivaan pakatun kolonnin kantajaan. Kun fermentoituva mehu kulkee immobilisoidulla 2 87658 hiivalla pakatun kolonnin läpi, hiivasolujen kanssa hetkellisesti kosketukseen joutuvan nesteen määrä reaktorissa on hyvin huomattava. Tämä suuri kosketuspinta saa aikaan nopeamman fermentaation. Kolonnireaktori alentaa myös eta-5 nolin inhibitiota, koska etanolia sisältävää tuotetta poi stetaan jatkuvasti kolonnista. Inhibition alentuminen on suurimmillaan, kun ihanteellinen tulppavirtaustilanne saavutetaan.
On tunnettua, että hiivasolut voidaan sulkea kallo siumalginaatin sisään ja aikaan saatavaa immobilisoitua hiivaa voidaan käyttää nopeaan fermentaatioon. Tätä tekniikkaa on kuvattu kirjallisuudessa runsaasti ja sitä on yleensä käytetty laboratoriomittakaavassa. Joitakin yrityksiä tämän tekniikan kaupallistamiseksi on suoritettu. 15 Näistä ehkä tunnetuin on japanilaisen Kyowa Hakko-yhtiön kehittämä menetelmä, jossa alginaattiin immobilisoitua hiivaa käytetään raakaetanolin tuottamiseen.
Kaupallisissa menetelmissä päävaikeus on alginaattiin sulkemisessa, ts. tavassa, jolla rakeet muodostetaan. 20 Tämä tulee suorittaa tuotantopaikalla. Tällöin hiivaliete ja natriumalginaattiliuos sekoitetaan keskenään. Kun tätä seosta syötetään kalsiumsuolaliuokseen, alginaatti saostuu ja samalla hiivasolut sulkeutuvat saostuvien rakeiden sisälle. Muodostuneet rakeet ovat tavallisesti pisaran tai ^5 helmen muotoisia.
Tehdaslaitoksessa, joka käyttää hyväkseen alginaattiin sidottua hiivaa, on oltava erityisesti valmistettu laitteisto näiden rakeiden tuottamiseen. Lisäksi hiivasolujen kontaminoituminen villikannoilla muodostaa suuren .-.30 riskin. Tämä riski on erityisen kriittinen silloin, kun tuotetaan korkealaatuisia alkoholijuomia, joissa maku on tärkeä (esim. olutta, viiniä, siideriä ja vastaavia tuotteita ). Teknisen tai polttoaineena käytettävän etanolin tuotannolle kontaminaatiokriteeri ei ole yhtä tärkeä, mut-.35 ta silloinkin sillä on vaikutuksensa tuottavuuteen.
Toinen kaupallisessa mittakaavassa käytettäviin alginaattirakeisiin liittyvä vaikeus on rakeiden huono fysikaalinen kestävyys. Alginaattirakeet ovat pehmeitä ja 3 87658 puristuvat helposti kasaan. Suuria fermentaatiokolonneja käytettäessä voi syntyä ongelmia, ja varsinkin nopeat myö-tävirtaprosessit ovat vaikeita hallita. Toisaalta algi-naattirakeet kuluvat nopeasti vastavirtaprosessissa. Peh-5 meiden rakeiden käyttäminen paineistetussa myötävirtareak- torissa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta.
Kolmas alginaattiin suljettuun hiivaan liittyvä ongelma on diffuusiorajoitukset, ts. substraatin pääsy kosketukseen rakeiden sisään suljettujen hiivasolujen 10 kanssa on hidasta.
Lopuksi, mikäli systeemi kontaminoituu tai muutoin häiriintyy siten, että jatkuva operaatio on keskeytettävä, koko kolonnimateriaali (alginaatti ja hiiva) on hävitettävä. Uudelleenkäyttö ei ole mahdollista.
15 US-patentista nro 4 546 081 tunnetaan menetelmä, jonka mukaan hiivaliete sekoitetaan liuosmuodossa olevan kantajakomponentin kanssa, jonka jälkeen seos kovetetaan filmiksi. Tällöin kantajaan jää osa hiivasoluista materiaalin sisään; lisäksi immobilisointitapa on hankala (vrt. 20 edellä selostettuun alginaattimenetelmään), eikä filmiä tietenkään voida regeneroida.
. . Nyt on siis kehitetty jatkuva kolonnifermentaatio- ;· menetelmä, joka ei vaadi kolonnimateriaalin tuotantopai kalla tapahtuvaa valmistamista, joten kontaminaatiovaara •.’•25 vähenee oleellisesti. Edelleen keksinnön mukainen menetel- ..." mä voidaan suorittaa korotetussa paineessa. Vielä yksi keksinnön mukaisen menetelmän eduista on, että kantaja-materiaali voidaan regeneroida ja käyttää uudelleen. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan valmistaa alkoholia .-.30 suhteellisen nopeasti, eli vähintään noin 1 fermenttori- .···. tilavuus noin 5-prosenttista alkoholia päivässä.
Keksinnön mukaisesti substraatin vesiliuos, joka sisältää hiivalla fermentoituvaa hiilihydraattia, saate-:...: taan kosketukseen anioniseen kanta jamateriaaliin immo- . .-35 bilisoidun hiivan kanssa, edullisesti antamalla substraa tin vesiliuoksen kulkea immobilisoidulla hiivalla pakatun reaktoripatjan läpi, myötävirtaan tai vastavirtaan.
Hiiva-kantaja-yhdistelmään kuuluu hiiva, joka on 4 87658 sidottu suuripintaisen kantajamateriaalin pinnalle. Kantaja on oleellisesti kokoonpuristumatonta. Se muodostuu jatkuvasta suuripintaisesta matriisista tai vaihtoehtoisesti huokoisista tai verkkomaisista suuripintaisista ra-5 keistä. Matriisi tai rakeet puolestaan muodostuvat yksit täisistä mikropartikkeleista tai mikrokuiduista. Tällainen kantajamateriaalirakenne saa aikaan maksimipinnan hiiva-solujen immobilisointia silmällä pitäen. Tuloksena saatava korkea hiivasolujen määrä kantajamateriaalin tilavuusyk-10 sikköä kohti mahdollistaa nopean fermentaatioprosessin.
Kantajan rae- tai matriisiluonne muodostuu, kun mikropartikkelit tai mikrokuidut sitoutuvat, tiivistyvät, kutoutuvat, liimautuvat tai agglomeroituvat (tämän jälkeen: sitoutuvat) yhteen. Sitoutuminen tapahtuu yksittäis-15 ten mikropartikkelien tai mikrokuitujen tiettyjen koske- tuspisteiden välisten kemiallisten, adheesisten tai mekaanisten sidosten välityksellä. Muodostuu kemiallinen sidos, joka saa aikaan kemiallisen ristisidoksen näihin pisteisiin. Adheesion aiheuttama sitoutuminen tapahtuu mikrokui-20 tujen tai mikropartikkelien agglomeroituessa tai liimau tuessa yhteen. Lisäaineena voidaan käyttää esimerkiksi . . termoplastista muovia. Kuitujen sekoittuessa keskenään tai kietoutuessa toisiinsa kosketuskohdissa tapahtuu mekaaninen sitoutuminen; mekaaninen sidos voi syntyä myös liitet-. -25 täessä partikkelien pintoja yhteen. Jälkimmäisessä ta pauksessa matriisi käsittää koko reaktorin läpi kulkevan jatkuvan rakenteen, joka muistuttaa puuvillafluffia tai putkeen pakattua suodatinpaperia. Myös tällöin, lopullisessa muodossaan, partikkelit ovat erillisiä ja yksittäi-•30 siä.
Mikrokuidut tai mikropartikkelit voivat muodostua mistä tahansa anioninvaihtaja-aineesta, josta voidaan muodostaa karkeapintaisia mikrokuituja tai mikropartikkelei-ta. Nämä aineet sisältävät natiivin tai regeneroidun sel-.•35 luloosan tai raionin, jolle derivatisoinnin avulla on saa tu anioni-ioninvaihtajaluonne; synteettiset anioni-ionin-vaihtajahartsit, kuten fenoliformaldehydihartsi ja agaroo-si- ja dekstriinipohjäiset anioninvaihtajahartsit. Edul- li 5 87658 linen kantajamateriaali on huokoinen rakeinen anioninvaih-tajahartsi: selluloosa- tai raionjohdannainen, joka on kemiallisesti modifioitu siten, että sille on saatu anio-ninvaihtajaluonne. Erityisen edullisen suoritusmuodon mu-5 kaisesti kantajamateriaali käsittää dietyyliaminoetyleeni- substituoidun selluloosan mikrokuituja tai mikropartikke-leita, jotka on adheesisesti sidottu agglomeraatiolla po-lystyreeniin.
Uskotaan, että positiivisesti varatun hartsin ja 10 negatiivisesti varatun hiivasolun väliset sähköiset voimat ovat ensisijaisesti syynä hiivasolun sitoutumiseen hartsin pinnalle. Tämä sitoutuminen vähentää oleellisesti hiivan huuhtoutumista ja kuitenkin se sallii hiivan ja väliaineen vesiliuoksen läheisen kosketuksen.
15 On tunnettua, että kiinteään kantajaan sidottua hii vaa voidaan käyttää panimoteollisuudessa (ks. Mallas ja Olut, nro 3, kesäkuu 1988, s. 68-76). Mainitussa julkaisussa on kuitenkin keskitytty jälkikäymiseen, jolloin tarkoituksena on poistaa haitallisia makuaineita oluesta. Siten 20 on julkaisussa DEAE-selluloosakantajamateriaalia käytetty vain ja ainoastaan jälkikäymiseen, ei pääkäymiseen. Pääkäy-. . miseen on käytetty alginaattihelmiä, joihin hiiva on immo- bilisoitu.
Lähtöaineena käytettävä substraatin vesiliuos si-25 sältää vähintään yhtä fermentoituvaa hiilihydraattia, ku ten hydrolysoitua tärkkelystä, sakkaroosia, glukoosia, fruktoosia, maltoosia tai maltotrioosia (laktoosia ja ksy-loosia). Sokerin pitoisuuden tulee olla riittävä, jotta alkoholin jatkuva tuotanto on mahdollista, mutta pitoisuus ' 30 ei saa olla niin korkea, että hiivan fermentatiivinen ak tiivisuus merkittävästi estyisi.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä on myös tärkeää kontrolloida fermentoitaessa muodostuvan hiilidioksidin painetta. Muodostuva hiilidioksidi voidaan jättää tuote-.35 virtaan tai se voidaan poistaa. Edullisessa menetelmässä käytetään sarjaa kolonneja, jotka on kytketty toisiinsa siten, että kaasun poisto kolonnin poistovirrasta on mahdollista. Mikäli kolonnien välissä poistetaan hiilidioksidia, saadaan hiilihapotonta tuotetta. Paineistettuja 6 87658 kolonneja käytettäessä on mahdollista saada aikaan hiili-hapotettuja tuotteita. Kolonnin paine ei kuitenkaan saa olla niin korkea, että se merkittävästi vähentää fermen-tointia. Sopivalla koneistuksella voidaan helposti saavut-5 taa sopiva paine, joka yleensä on yli noin 14 baria.
Hiilidioksidin paineen lisäksi myös muita prosessi-parametrejä voidaan vaihdella ja täten vaikuttaa etanolin tuottoon sekä tuotteen makuun. Näihin parametreihin kuuluu kolonnin lämpötila, substraattiliuoksen syöttönopeus, vii-10 pymäaika kolonnissa, substraattivirtauksen virtaussuunta (myötä- tai vastavirtaan), virtauksen ajoittainen suunnan vaihtaminen, hiivakanta, hiivakonsentraatio ja substraattiliuoksen sisältämät hiivan ravinteet. Sopivat vaihteluvälit näille parametreille ovat: lämpötila -2 ... 40°C, 15 syöttönopeus 0,01 ... 10 reaktoritilavuutta/tunti, viipy-mäaika 0,1 ... 100 tuntia ja hiivakonsentraatio 109 ...
1012 hiivasolua/litra kantajaa. Hiivoina voidaan käyttää esimerkiksi S accha romyce s tai Candida-kantoja. Yleensä nämä parametrit säädetään sellaisiksi, että tuotteen eta-20 nolipitoisuus on 0,05 ... 15 %.
Keksinnön mukaisessa edullisessa suoritusmuodossa rakeisen kantajamateriaalin lietettä pumpataan kolonniin ja kantajamateriaalin annetaan asettua pakatuksi patjaksi. Kantajamateriaali steriloidaan esimerkiksi pesemällä se 25 kuumalla lipeällä. Steriilillä, laimealla happoliuoksella tapahtuneen neutraloinnin ja steriilillä vedellä tapahtuneen pesun jälkeen kolonniin pumpataan hiivalietettä siten, että hiiva kiinnittyy ja immobilisoituu kantajarakei-. . siin. Tämän esikäsittelyn jälkeen hiivakolonnia käytetään 30 yllä esitettyyn tapaan.
Toisessa keksinnön mukaisessa edullisessa menetelmässä valmistetaan kulutustuotteeksi tarkoitettua etanoli-pitoista tuotetta. Tämä tuote voi olla viiniä, sakea, alkoholipitoista hedelmä-, marja- tai vihannesjuomaa, joka 35 voi olla hiilihapotettua olutta tai edellä mainittujen I: 7 87658 tuotteiden vähän alkoholia sisältäviä muunnelmia.
Kulutustuotteeksi tarkoitettavaan juomaan käytettävä substraatti-vesiliuos voi olla hedelmä-, marja- tai vihannespohjäistä mehua tai uutetta, vierrettä, hydroly-5 soitua kasvismateriaalia tai siirappivesiliuosta, joka sisältää fermentoituvaa sokeria, joka voi olla peräisin luonnontuotteesta tai synteettisestä tuotteesta. Mehu voi olla hedelmistä, marjoista tai vihanneksista puristettua nestettä. Uute voi olla nestettä, joka on saatu yhdistä-10 mällä hedelmä-, marja- tai vihannesmehua veden kanssa ja prosessoimalla tätä tuotetta mäskäämällä, keittämällä, puristamalla, sekoittamalla tai vastaavalla tavalla. Hydrolysoitu kasvismateriaali voi olla selluloosan, hemisel-luloosan ja/tai tärkkelyksen johdannaista, joka on saatu 15 sopivalla tekniikalla, kuten happo-, entsyymi- tai auto-hydrolyysilla.
Toinen keksinnön mukainen menetelmä kohdistuu sellaisten vähän alkoholia sisältävien juomien valmistamiseen, joiden alkoholipitoisuus on alle esim. 0,2 tilavuus-20 %. Tässä menetelmässä prosessivaiheet samoin kuin hiivan kantajamateriaali ovat samoja, joita on käytetty ensisijaisessa tuotantomenetelmässä. Sokeripitoisuutta ja substraatin vesiliuoksen syöttönopeutta on kuitenkin modifioitu, jotta saataisiin tuote, jolla on "matala alkoholi-25 pitoisuus". Syöttönopeus nostetaan sellaiseksi, että se mahdollistaa alkoholipitoisuuden vähenemisen haluttuun arvoon. Fermentoitumisnopeutta voidaan hidastaa myös lämpötilaa alentamalla. Lisäksi sokeripitoisuus sovitetaan sopivaksi siten, että tuote ei ole liian makea ja kuiten-30 kin sellaiseksi, että sokeria on riittävästi fermentointia varten.
Em. prosessiparametrejä portaattomasti säätelemällä voidaan alkoholitaso valita halutuksi.
Lisäksi keksintö kohdistuu mihin tahansa kantajan 35 ja hiivan yhdistelmään. Edullisiin suoritusmuotoihin kuu- 8 87658 luvat sekä sellaiset, jotka on tehty in situ, kuten edellä on esitetty, että kuivatut yhdistelmät. Aseptisissa olosuhteissa kuivattu yhdistelmä voidaan helposti pakata ja siirtää fermentointilaitokseen, ja se voidaan rekonstitu-5 oida upottamalla ravinnevesiliuokseen. Vaihtoehtoisesti kuivattu hiivatuote voidaan pakata kotikäyttöön.
Kuvio 1 on immobilisoidun hiivakolonnin valmistuksen virtauskaavio. Kuviossa on esitetty hydratointiastia 1, immobilisoitu hiivareaktori 2, sterilointinesteastia 10 3, neutralointihappoastia 4, hiivalieteastia 5, substraat- tiastia 6, hiilidioksidierotusportti 7, vastaanottoastia 8 ja paineenalennusventtiili 9.
Keksinnön mukainen menetelmä perustuu ei-puristu-vaan ja steriloitavissa olevaan hiiva-kantaja-järjestel-15 mään. Erityisen edullinen kantajamateriaali hiiva-kantaja-järjestelmää valmistettaessa on polystyreenillä agglome-roitu DEAE-selluloosa (heikko anioninvaihtaja). Tätä kantajaa on kaupallisesti saatavissa ja se on hyvin tunnettu käytettäväksi entsyymien, tyypillisesti isomeraasin, im-20 mobilisointiin (ks. US-patentti nro 4 355 117, jossa yksityiskohtaisesti on kuvattu tällaisen kantajan valmistus ).
Kuviossa 1 esitetyn hiiva-kantaja-järjestelmän e-dullisen suoritusmuodon mukaan kuivaa kantajamateriaalia 25 hydratoidaan vedessä ja pumpataan lietteenä kolonnireak-toriin 2. Mainittu DEAE-selluloosakantajamateriaali on stabiili happamassa ja alkaalisessa väliaineessa ja se sietää lämpötiloja aina 100°C:een asti. Se on täten hel-. . posti steriloitavissa kolonnissa esimerkiksi kuumalla li- 30 peällä 3. Muut kantajat voidaan sopivasti steriloida samaan tapaan.
Sterilointi suoritetaan pumppaamalla kuumaa lipeää 3 reaktorin 2 läpi, huuhtelemalla vedellä ja neutraloimalla sopivalla laimealla hapolla 4; lopuksi huuhdellaan ste-35 rillillä vedellä.
l! 9 87658
Hiivan immobilisointi kantajaan suoritetaan kanta-jamateriaalin steriloinnin jälkeen. Se suoritetaan pumppaamalla viljelty aktiivinen hiivaliete 5 reaktoriin 2. Kantajamateriaali adsorboi tällöin hiivan. Kantajamateri-5 aalin pintaan tarttuu suuria määriä hiivasoluja pinnan optimaalisesta muodosta johtuen.
Tämän jälkeen hiivasoluja edullisesti kasvatetaan kantajalla siksi, kunnes tiheydeksi saadaan noin 109 . . .
1012 solua/kantajalitra, jolloin tiheys noin 109 solua/-10 kantajalitra on erityisen edullinen. Tiheyden tulee olla niin suuri, että saadaan riittävä entsymaattinen aktiivisuus muuttamaan substraatin vesiliuoksessa oleva sokeri etanoliksi.
Substraatti 6 pumpataan reaktorin läpi joko ylä-15 tai alaventtiilin kautta. Virtausnopeutta sovittamalla fermentaatiota voidaan kontrolloida. Hidas virtausnopeus (noin 1 reaktoritilavuus/vrk) tarkoittaa pitkää kosketus-aikaa kantajamateriaalin ja substraatin välillä ja täten korkeita alkoholipitoisuuksia. Nopea virtaus alentaa alko-20 holipitoisuutta. Reaktori voi toimia atmosfäärin paineessa, jolloin syöttö tapahtuu pohjaventtiilin läpi ja hiilidioksidin annetaan erottua järjestelmästä vapaasti erotus-portin 7 läpi. Tuote kootaan vastaanottoastiaan 8, josta se edelleen johdetaan suodatukseen jne ennen lopullista 25 pullotusta.
Kun fermentointi suoritetaan paineen alaisena, substraatti 6 syötetään reaktoriin yläventtiilin kautta, jotta kantajapatja säilyisi pakatussa muodossaan ja virtaus . . säilyisi tulppavirtauksena. Fermentointinopeus kontrolloi- 30 daan siten (virtausnopeutta säätämällä), että vaikuttava paine on riittävän korkea muodostuvan hiilidioksidin säilyttämiseksi liuenneena. Paine voidaan alentaa venttiilin 9 avulla. Paineen ja liuenneen hiilidioksidin määrän pitämiseksi sopivien rajojen sisällä on edullista käyttää kah-35 ta tai useampaa reaktoria 2 sarjassa, jolloin paine alen- 10 87658 netaan poistamalla hiilidioksidia reaktoreiden välissä.
Kantaja voidaan regeneroida syöttämällä kuumaa lipeää kantajapatjän läpi, kunnes kantajamateriaali on tasaisen vaalea väriltään. Tämän jälkeen kantajapatja huuh-5 dellaan vedellä, kunnes pH on noin 10, ja sitten neutraloidaan pumppaamalla sopivaa laimeaa happoa kantajapatjän läpi. Lopuksi kantajamateriaali vielä huuhdellaan steriilillä vedellä.
Kantajamateriaali on tärkeä sekä hiivasolujen kas-10 vun että substraatin ja solujen välisen kosketuksen kannalta. On keksitty, että kokoonpuristumattomalla anionin-vaihtaja-/kantajamateriaalilla, esimerkiksi agglomeroidul-la DEAE-selluloosalla, on useita edullisia piirteitä, kun sitä vertaa pehmeään geelimäiseen kantajamateriaaliin, 15 kuten alginaattirakeisiin. Näihin etuihin kuuluu m.m. se, että esiintyy vähemmän massan siirto-ongelmia, immobili-sointi on helpompaa, fermentointi alkaa nopeammin, prosessin skaalaus on helpompaa, regenerointi on mahdollista ja kantajamateriaali on pitkäikäistä.
20 Laboratoriomittakaavaisissa kokeissa on verrattu keskenään geelimäistä kantajamateriaalia, nimittäin algi-naattirakeita ja edullista, keksinnön mukaista kantaja-materiaalia, nimittäin DEAE-selluloosagranulaatteja. DEAE-selluloosakantajamateriaalia oli paljon helpompi käyttää 25 etanolin valmistuksessa, ja useilla substraateilla voitiin osoittaa, että DEAE-selluloosakantajamateriaalin tuotantokapasiteetti on edullisempi. Näistä tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että hiivan ja substraatin vesi-liuoksella on ollut hyvä kosketus käsittelyn aikana.
30 Keksinnön suojapiiriä rajoittamatta keksintöä voi daan selittää mallilla, jonka mukaan immobilisoidun hiivan ja keksinnön mukaisen kantajan välinen vuorovaikutus on oleellista. Elektronimikroskooppikuvat osoittavat, että alginaattirakeissa hiiva kasvaa pesäkkeissä, joista jotkut 35 kasvavat alginaattipinnan läpi rakeen pinnalle. Nämä hii- il n 87658 vapesäkkeet lienevät aktiivisia kohtia alginaattirakeissa. Vastaavasti kuvat osoittavat, että DEAE-selluloosagranu-laatit ovat mikrokuiduista koostuvia suuripintaisia, verkkomaisia matriiseja. Tämä rakenne mahdollistaa sen, että 5 substraatin vesiliuos helposti pääsee kosketukseen myös niiden hiivasolujen kanssa, jotka kasvavat granulaattien sisällä. Täten hiiva kasvaa suhteellisen löysästi ja erillään mikrokuitujen muodostamissa sisäisissä ja ulkoisissa "taskuissa", joten yksittäiset solut toimivat "aktiivisina 10 fermentaatiokeskuksina" kolonnissa. Näin ollen on käytettävissä erittäin runsaasti hiivasoluja kantajamateriaalin pintayksikköä kohti, kun käytetään tämän keksinnön mukaista kantajamateriaalia.
Hiivasolujen immobilisointimenetelmä kantajamate-15 riaalin, esimerkiksi rakeisen DEAE-selluloosan, pinnalle tarjoaa useita etuja. Ensinnäkin hiivasolut sijaitsevat kaikki ikäänkuin kantajan ulkopinnalla, ja ne toimivat ikäänkuin ne olisivat vapaasti liuokseen suspendoituja.
Toiseksi menetelmässä ei esiinny oleellisesti lain-20 kaan di f fuusiorajoituksia ja fermentoitava substraatti voi vapaasti päästä kosketukseen hiivan kanssa. Myös ne ravinteet, joita hiiva tarvitsee elääkseen, ovat helposti saatavissa ilman, että niiden olisi tunkeuduttava kantaja-materiaalin sisäosiin.
25 Kolmanneksi tämän keksinnön mukaisen kantajan omi naisuudet mahdollistavat helpon aloituksen ja jopa rege-neroinnin, koska hiivasolut voidaan immobilisoida in situ kolonnissa. Tämä menettelytapa vähentää kontaminointiris-kiä ja parantaa järjestelmän olosuhteita kokonaisuudes-30 saan. Lisäksi kolonni voidaan helposti regeneroida, mikä on taloudellisesti tärkeää. Regenerointi on joskus tarpeen kemiallisten epäpuhtauksien tai veden aiheuttaman kontaminaation tai mikrobiologisen kontaminaation tai immo-bilisoidussa hiivassa tapahtuneen mutaation takia. Kolon-35 nireaktorin, jonka kantajamateriaali on esimerkiksi DEAE- 12 87658 selluloosaa, kolonni voidaan pestä ja steriloida kuumalla lipeäliuoksella tai jollain muulla sterilointiaineella, esimerkiksi orgaanisella yhdisteellä, vedessä tai vastaavassa. Pesun ja neutraloinnin jälkeen kantaja on valmis 5 uudelleenimmobilisointiin. Pilot plant-mittakaavaisessa laitteistossa kolonnia on käytetty yli 13 viikkoa ilman regenerointitarvetta. Laboratorio-olosuhteissa vastaavanlaista kolonnia on käytetty yli 30 viikkoa.
Yleensä koko reaktorijärjestelmä voidaan steriloida 10 edellä esitetyllä menetelmällä. Kun aseptisesti viljeltyä hiivaa pumpataan tai johdetaan kantajapatjan läpi, hiiva/-kantajamateriaalin kontaminoitumisriski villihiivalla tai bakteereilla on minimaalinen. Kun hiiva on siirretty kolonniin (sopiva konsentraatio on noin 109 ... 1012 hii- 15 vasolua/litra kantajaa), kolonnia voidaan edelleen tehostaa pumppaamalla hitaasti reaktorin läpi ravinneliuosta, esimerkiksi ammoniumfosfaattia ja sokeria sisältävää liuosta, esimerkiksi yhden päivän ajan. Tällä tavalla saadaan hiivalle maksimitiheys kantajan pinnalla.
20 Yleisesti ottaen kaikki keksinnön mukaiset hiiva- kantaja järjestelmät, joista edullinen kantajamateriaali-suoritusmuoto on granuloitu DEAE-selluloosa, on kokoon-puristumatonta (paisumatonta). Tämä ominaisuus mahdollistaa runsaasti erilaisia vaihtoehtoja fermentaatiotapah-25 tuman suorittamiseksi.
Normaalissa ilmakehän paineessa reaktoria/jatkuvaa fermentaattoria voidaan käyttää esimerkiksi seuraavalla tavalla:
Substraattia syötetään reaktorin pohjasta ja fer-30 mentaation aikana muodostuvan hiilidioksidin annetaan vapaasti erottua kantajamateriaalipatjasta. Tämän menetelmän mukaisesti ei kuitenkaan saavuteta ihanteellista tulppa-virtaustilannetta (C02-kuplat häiritsevät aina patjaa) ja takaisinsekoittumisesta seuraa etanoli-inhibitio ja saan-35 non huononeminen.
ii 13 87658
Keksinnön mukaista kokoonpuristumatonta kantajajär-jestelmää voidaan käyttää myös paineistettuna, jolloin hiilidioksidi jää liuenneeseen tilaan. Kolonniin voidaan syöttää substraattia myös myötävirtaan, jolloin saavute-5 taan ihanteellinen tulppavirtaustila.
Useita paineistettuja kolonneja voidaan myös sovittaa sarjaan, jolloin vältetään korkeat paineet. Tämä sarjaan sovittaminen on erityisen hyödyllistä silloin, kun pyritään lopputuotteeseen, jonka alkoholipitoisuus on kor-10 kea. Tämä menetelmä mahdollistaa toiminnan pakatuissa kolonneissa myötävirtaan ilman, että hiilidioksidia vapautuisi haitallisella tavalla ja häiritsisi kolonnin pakattua luonnetta, esimerkiksi aiheuttaisi kanavoitumista. Kolonnien välillä hiilidioksidi erotetaan virrasta. Reak-15 torin koko voidaan myös pitää pienempänä, koska ei tarvita ylimääräistä leijutustilaa eikä hiilidioksidin erotusti-laa.
Periaatteessa mitä tahansa fermentoitavaa sub-straatttinestettä voidaan käyttää syöttömateriaalina eta-20 nolipitoista tuotetta valmistettaessa edellyttäen, että mekaaniset epäpuhtaudet suodatetaan ennen kuin substraatti syötetään immobilisoituun hiivakolonniin. Esimerkkejä tyypillisistä substraateista ovat seuraavat: (i) vierre 25 (ii) hedelmämehu (iii) marjamehu (iv) sokerisiirappi (v) tärkkelyssiirappi (vi) mikä tahansa kasvismateriaalin hydroly- 30 saatti 14 87 658 (vii) sokerisiirappi, joka on maustettu millä tahansa hedelmän, marjan, maltaan tai vastaavan uutteilla 5 (viii) mikä tahansa substraatti, jota on käytet ty oluen, viinin tai liköörin tuotannossa
Tyypillinen sokerin kokonaispitoisuus on 100 ... 250 g/1, siis lisätty sokeri mukaan luettuna. Sokeripitoisuus voi luonnollisesti vaihdella suuresti riippuen siitä, 10 kuinka paljon alkoholia ja kuinka paljon makeutta lopputuotteeseen halutaan. Sokeripitoisuuden tulee olla vähintään 1 paino-% aina siihen määrään asti, joka inhiboi fer-mentaatiotapahtumaa (esim. noin 30 ... 40 paino-%), edullisesti 4 ... 25 paino-% suhteessa väliaineen kokonais-15 painoon. Hiivan ravinteet (m.m. fosfori- ja typpilähteet) tulee tasapainottaa, elleivät ne ole sopivat alkuperäisessä raaka-ainemateriaalissa.
Substraatin vesiliuoksen virtausnopeus läpi kolonnin on tärkeä parametri, koska etanolin tuottokapasiteetti 20 riippuu virtausnopeudesta. On osoitettu, että virtausnopeus määrää myös niiden hiivasolujen määrän, jotka jäävät kantajamateriaaliin kiinnittyneiksi. Suurilla virtausnopeuksilla ulosvirtaavien hiivasolujen määrä kasvaa; näin ollen etanolin tuotanto voi riippua myös immobilisoituun 25 järjestelmään sitoutuneiden solujen määrästä ja ei vain järjestelmään sovitetun substraatin läpivirtausnopeudesta. Mikäli virtausnopeus on liian suuri, etanolituotanto on riittämätöntä tai epätäydellistä; virtausnopeutta säätämällä etanolin tuotantoa voidaan kontrolloida. Tyypilli-30 sesti haluttu etanolipitoisuus on 0,05 ... 15 til.-%, laskettuna substraatin vesiliuoksen kokonaistilavuudesta. Virtausnopeutta fermenttorissa säätämällä voidaan saada edellä esitetyn kaltainen etanolipitoisuus.
Kantajamateriaaliin sitoutuneiksi jäävien hiiva-35 solujen määrä on suhteellisen stabiili alhaisilla virtaus- 15 87658 nopeuksilla, mistä voitaneen tehdä se johtopäätös, että hiivasolujen kasvu ja huuhtoutuminen ovat tasapainossa. Suuremmilla virtausnopeuksilla huuhtoutuminen kasvaa, ja hiivasolujen määrä pienenee, mutta solujen määrä palaa 5 normaalille tasolle, kun virtausnopeutta lasketaan. Virtausnopeuden tulee olla riittävän suuri kuolleiden solujen huuhtoutumisen mahdollistamiseksi ja täten autolyysin välttämiseksi. Immobilisoidun hiivakolonnin toiminnan aikana hiiva pysyy elävänä substraatin vesiliuoksessa ole-10 vien fermentoituvien sokerien ansiosta.
Immobilisoitu hiivakolonnireaktori voidaan, kuten edellä mainittiin, paineistaa. Toimintapaineen tulee olla riittävän korkea, jotta hiilidioksidi pysyy kolonnissa liuenneena ja jotta vältetään hiilidioksidikuplien aiheut-15 tama kanavoituminen immobilisoidun hiivakolonnin läpi. Tyypillinen arvo on 14 baria.
Sopiva lämpötila perinteisessä panosfermentoinnissa on käytetty lämpötila, 0 ... 40°C, edullisesti 10...35eC. Tätä lämpötilaa voidaan ylläpitää joko lämmittämällä ko-20 loimia lämmitysvaipoilla tai antamalla kolonnin olla ympäristön lämpötilassa kontrolloidussa tilassa tai jäähdyttämällä. On selvää, että myös hiivat kehittävät tietyn määrän lämpöä, joka myös voidaan käyttää hyödyksi. Paine valitaan käyttölämpötilan mukaisesti.
25 Fermentoinnissa muodostunut etanolia sisältävä tuo te jäähdytetään säilytyslämpötilaan ja kootaan välivaras-tosäiliöihin tavanomaista fermentoinnin jälkeistä käsittelyä, kuten suodatusta, pastörointia ja pakkaamista, var-. . ten.
30 Edellä esitetty etanolin valmistusmenetelmä on no peampi ja helpommin käsiteltävissä kuin tunnetut fermen-taatiomenetelmät ja tuloksena on tuote, jonka maku on sama kuin tavanomaisella fermentointimenetelmällä tuotetun tuotteen maku. Fermentaatioon tarvittava aika alenee vii-35 koista tunteihin keksinnön mukaista menetelmää käytettäes- 16 87658 sä, ja, koska se lisäksi on jatkuva, saavutetaan huomattava ajan ja rahan säästö kaupallisten alkoholituotteiden ja alkoholia sisältävien juomien tuotannossa.
Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä. Suoritus-5 esimerkkien tarkoitus ei ole kuitenkaan rajoittaa keksintöä, vaan keksinnön tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksissa.
Esimerkki 1
Kolonnireaktorin valmistus 10 Suomen Sokeri Oy:n, US patentin nro 4 355 117 mu kaisesti, valmistamaa DEAE-selluloosaa (GDC-rakeita, joiden partikkelikoko oli joko 315 ... 840 pm tai 470 ... 840 pm) käytettiin kantajana. Kaikissa kokeissa kolonnin täyttäminen, sterilointi ja hiivan immobilisointi suoritettiin 15 seuraavassa esitetyn menettelytavan mukaisesti.
Ensin kuvion 1 mukainen hydratointiastia (1) täytettiin puolilleen vedellä. Sekoittaja käynnistettiin ja kuiva kantajamateriaali (GDC) siirrettiin astiaan (1). Kun hydratoituminen oli päättynyt (noin 5 tuntia), reaktori 20 (2) täytettiin puolilleen vedellä ja kantajasuspensio siirrettiin hydratointiastiasta (1) reaktoriin (2). Veden pinnan pysyttämiseksi vakiona reaktorissa reaktorin pohja-venttiili säädettiin siten, että sisääntulo- ja ulosmeno-virtaukset reaktorista olivat suurin piirtein samaa luok-25 kaa. Reaktorin kantajamateriaali steriloitiin sen jälkeen kuumalla, laimealla lipeällä (3) pumppaamalla sitä reaktorin (2) läpi. Kantajamateriaalipatja pestiin vedellä ja neutraloitiin pumppaamalla sopivaa laimeaa happoa (4) kanta jamateriaalipat jän (2) läpi ja lopuksi kantajamateriaa-30 lipatja pestiin steriilillä vedellä.
Astiaan (5) tehtiin hiivaliete. Hiivaliete pumpattiin sen jälkeen kantajamateriaalipatjan läpi noin 1 .. 4 tunnissa, jolloin hiiva sitoutui kantajamateriaaliin. Hiiva immobilisoitui nyt kantajaan. Reaktori (2) oli periaat-35 teessä valmis käytettäväksi fermentoitumismenetelmässä.
li 17 87658
Esimerkki 2
Omenamehun fermentointi
Hiivaa viljeltiin normaaliin tapaan (tavanomainen 5 panosfermentointi), ja noin 500 ml:n kantajapatja valmis tettiin edellä kuvattuun tapaan edellä esitettyjä hiiva-konsentraatioita käyttäen (ks. esimerkki 1).
Kantajamateriaalin partikkelikoko oli 0,315 ... 0,840 ml, ja kolonnin halkaisija 50 mm ja patjan korkeus 10 250 ... 300 mm.
Välittömästi sen jälkeen kun hiiva oli adsorboitunut kantajaan, aloitettiin substraatin syöttö käyttäen virtausnopeutena 1 reaktoritilavuus/vrk. Substraattina käytettiin pastöroitua omenamehua, johon oli lisätty 1 g/1 15 ammoniumfosfaattia hiivan ravinteeksi. Sokerin kokonaispitoisuus sovitettiin arvoon 220 g/1 lisäämällä omenamehuun sokeria. Fermentaatio alkoi hitaasti ja 3 viikon kuluttua tuotteen etanolipitoisuus oli 4,5 %.
Esimerkki 3 20 Esimerkki 2 toistettiin, mutta käytettiin kantaja- materiaalia, jonka raekoko oli 0,470 ... 0,840 mm. Fermen-: toitiin 50 vrk, jona aikana etanolipitoisuus stabiloitui arvoon noin 5 %. Tämän jälkeen virtausnopeus alennettiin arvoon noin 0,8 reaktoritilavuutta/vrk, jolloin kolonnista 25 poistuvan tuotteen etanolipitoisuus välittömästi nousi viikon ajaksi 7 ... 8 %:iin.
Esimerkki 4
Esimerkki 3 toistettiin, mutta käytettiin laajempaa ja lyhyempää kolonnia (halkaisija 75 mm ja korkeus 152 30 mm). Kun kantajapatja oli steriloitu kuumalla lipeällä, pesty vedellä ja neutraloitu natriummetabisulfiitilla, hiivan immobilisointi suoritettiin oleellisesti korkeammalla solukonsentraatiolla: 500 ml:n GDC-määrään lisättiin 600 ml hiivalietettä, joka sisälsi 150 milj. solua/ml. 35 Kolonnin läpäisi 5 milj. solua/ml, joten immobilisoitunei- is 87658 den solujen kokonaismäärä oli 9 x 1010 solua. Tämä tarkoittaa 2 x 109 solua/ml GDC tai 5 x 109 solua/g GDC.
Kolonnia eluoitiin hiivan ravinteita sisältävällä substraattiliuoksella yhden päivän ajan ennen omenamehu-5 substraatin lisäämistä. Fermentaatio alkoi nopeasti verrattuna esimerkkeihin 2 ja 3, ja toisena päivänä etanoli-määrä oli jo 8 %. Virtausnopeus oli 1 reaktoritilavuus/vrk ja ravinteiden määrä 1 g/1 mehua. Myös tästä kolonnista menetettiin hiukan materiaalia hiilidioksidivirtauksen 10 vuoksi.
Syöttönopeuden alentaminen kolmen viikon jälkeen aiheutti jälleen alkoholitason nousemisen. Puolentoista kuukauden jälkeen ravinnemäärää nostettiin arvoon 2 g/1, mikä kohotti alkoholipitoisuutta edelleen ja systeemi sta-15 biloitui noin 10 %:n etanolitasolle kolmen kuukauden käyttöajan kuluessa.
Esimerkki 5
Esimerkki 4 toistettiin käyttäen 8 litran reaktoria, jonka ulosmenolinja oli varustettu sihtilevyllä GDC-20 rakeiden pysyttämiseksi järjestelmässä. Järjestelmä stabiloitui 10 %:n alkoholitasolle viikossa. Osa reaktorista poistuvasta tuotteesta syötettiin edelleen toiseen 500 ml:n kolonniin etanolipitoisuuden nostamiseksi.
Kaikki esimerkit suoritettiin huoneenlämpötilassa 25 (20 ... 23°C). Kun toista reaktoria käytettiin riittävästi paineistettuna, jotta hiilidioksidi jää liuokseen, tuote ·, on kuplivaa, sampanjatyyppistä viiniä, jolloin, mikäli se pullotetaan fermentointipaineessaan, sekundäärinen fermentaatio (pulloissa) on tarpeeton, ja täten "sampanja"-pro-30 sessi yksinkertaistuu.
Esimerkki 6
Primäärinen oluen fermentointi
Kolonnin valmistus ja hiivan immobilisointi suoritettiin esimerkissä 1 esitetyllä tavalla. Yläpäästään laa-35 jempaan lasikolonniin pakattiin 500 ml kantajamateriaalia.
19 87658
Vierre syötettiin ferraentaatiokolonnin pohjan kautta. Hii-vasolukonsentraatio oli 109 solua/g GDC.
Syöttömateriaalina käytettiin perinteistä lager-oluen vierrettä. Vierre valmistettiin 18 kgrsta ohramal-5 lasta (pilsneri-tyyppi), jolloin lopputuotteeksi saatiin 100 1 valmista vierrettä (12,0 °P). Veden ja maltaan seos mäskättiin astiassa, joka oli lämpötilaohjelmoitu infuu-siomenetelmälle, jossa tauot 48°C:ssa 15 minuutin ajan, 63eC:ssa 30 minuutin ajan, 72°C:ssa 20 minuutin ajan; 78eC 10 mäskäyksen lopussa.
Vierre selkeytettiin siiviläammeessa ja pestiin kahdesti 78eC vedellä. Vierre keitettiin vierreastiassa 90 minuutin ajan. Humalapelletit lisättiin kiehumisen a-lussa (alfahappojen kokonaismäärä noin 10 g). Keiton ai-15 kana syntyvä pieni saostuma erotettiin vierresyklonissa. Selkeytetty vierre jäähdytettiin lautaslämmönvaihtimella noin 100°C:sta 10°C;een.
Vierteen koostumus oli seuraava:
Uutepitoisuus 12,0 °Plato
20 Väri 10,0 °EBC
Katkeroainepitoisuus 25 EBU
pH 5,3 Näennäinen loppuun-käymisaste 85 % 25 Vierteen koostumus voi kuitenkin vaihdella seuraa vasti;
Uutepitoisuus 6 ... 18 °Plato pH 4,5..5,5 Näennäinen loppuun- 30 käymisaste 65 ...100 %
Vierteen fermentaatio kolonnissa aloitettiin hitaasti. Yhden viikon toiminnan jälkeen nopeus oli riittävä hyväksyttävän oluen aikaansaamiseksi jopa syöttönopeudella 1 reaktorit!lavuus/vrk. Kolonni käyttäytyi esimerkeissä 2 35 ja 3 esitettyjen viinireaktorien tapaan.
20 87658
Esimerkki 7 Sake-fermentointi
Valmistettiin matala-alkoholista sakea (japanilais-tyyppinen riisiviini). Kolonni valmistettiin ja hiiva im-5 mobilisoitiin noudattaen esimerkissä 1 esitettyä reaktorin valmistusmenettelyä.
Substraatin valmistamiseksi riisi ensin nesteytet-tiln höyryttämällä ja hydrolysoitiin sitten alfa-amylaa-silla ja amyloglukosidaasilla. Saatu hydrolysaatti suoda-10 tettiin mekaanisten epäpuhtauksien ja hydrolysoitumattoman jäännöksen poistamiseksi. Lopuksi substraatti laimennettiin niin, että glukoosipitoisuus oli 23 %, kun sitä syötettiin kolonniin. Kolonnin kantajamateriaalitilavuus oli noin 500 ml. Kolonnin halkaisija oli 70 ml ja kantajan 15 halkaisijan suhde korkeuteeen noin 1 : 2. Suoritettiin vertailukoe kalsiumalginaattiin suljetun hiivan kanssa. Kummankin fermentaation syöttönopeudet ja muut parametrit, sekä tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa.
20 Kantajamateriaali GDC-reaktori Kalsiumalginaatti- reaktori
Fermentaatioaika (vrk) 15 25 Lämpötila (°C) 15 ... 20 15 ... 20 25 Etanolin keski- pitoisuus (v/v %) 9,99 13,6
Virtausnopeuden keskiarvo (BV/h) 0,069 0,099
Tuottavuus 30 (g/h/1 kantaja- materiaalia) 5,44 10,62 .···. Esimerkki 8
Siman valmistus
Fermentaation nopeutta kontrolloitiin säätelemällä 35 syöttönopeutta, jolloin saatiin haluttu aromi ja alkoholi- 2i 87658 pitoisuus tuotteelle.
Kolonnin valmistus ja hiivan immobilisointi suoritettiin noudattaen esimerkissä 1 esitettyä menettelyä. Hiivasolukonsentraatio oli 109 solua/g GDC.
5 Fermentaatioon käytettävän substraatin vesiliuoksen koostumus oli seuraava:
Kiteinen (valkea) sokeri 500 g
Hunaja 150 g
Fariinisokeri 625 g 10 2 sitruunan mehu vettä 10 1
Koi onni oli lasia ja siinä oli 500 ml: n kantaja-materiaalipatja. Substraatti syötettiin pohjan kautta. Alkuperäinen syöttönopeus oli 1 reaktoritilavuus 5 ... 10 15 tuntia kohti. Fermentaation stabilisoitumisen jälkeen syöttönopeus säädettiin arvoon 1 reaktoritilavuus/1 ... 5 h riippuen halutun tuotteen makeudesta ja alkoholipitoisuudesta. Alkoholipitoisuus oli 0,2 ... 2,0 % (riippui syöttönopeudesta). Hiivan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi 20 lisättiin ravinteena pieniä määriä ammoniumfosfaattia (10 ... 100 ppm).
Fermentointi suoritettiin huoneenlämpötilassa käyttäen edellä esitettyjä parametrejä. Immobilisoitua reaktoria käytettiin myös paineistettuna alhaisemmassa lämpö-25 tilassa. Tällöin syntyvä hiilidioksidi jäi tuotteeseen eikä hiilidioksidia tarvinnut lisätä lopputuotteeseen.
Edellä esitettyjen substraattien lisäksi voidaan käyttää myös muita raaka-aineita, jotka sisältävät fermen-toituvia sokereita, esimerkiksi maltaita, hedelmiä ja mar-30 joja. Lopputuotteen maku riippuu raaka-aineesta, sokeri-pitoisuudesta ja fermentointinopeudesta.
Esimerkki 9
Hiivan immobilisointi erilaisille kantajamateriaa- leille 35 Panimohiivaa ("Collection of Industrial Micro-or- 22 87658 ganism at the Technical Research Centre of Finland", VTT:n teollisuusmikro-organismien kokoelma, kanta nro A-75050) immobilisoitiin kahdelle eri hartsille, joilla oli anio-ninvaihto-ominaisuuksia).
5 Käytetyt hartsit olivat: granuloitu DEAE-selluloosa, jota myydään tavaramerkillä "SPEZYME GDC 220", ja synteettistä anioninvaihtajahartsia, jota myydään kauppanimellä "DUOLITE A568".
10 Immobilisointi suoritettiin seuraavaa menettely tapaa käyttäen:
Hiivaa inkuboitiin 48 tunnin ajan mallasuutekasvu-alustalla 30°C:ssa. Hartsi steriloitiin pesemällä se 1-molaarisella lipeäliuoksella, puskuroitiin pH-alueelle 5,0 15 ... 5,1, ja pestiin steriilillä vedellä. 10 g (kuivapaino) hartsia vietiin 20 mm:n lasikolonniin, joka oli varustettu lasisintteripohjalevyllä. Kolonnin läpi annettiin mennä painovoiman avulla 100 ml hiivasuspensiota keskimääräisen nopeuden ollessa 3 reaktoritilavuutta/h, ja tämän jälkeen 20 kolonni pestiin 100 ml:11a steriiliä vettä. Hiivasolukon-sentraatio ennen ja jälkeen immobilisoinnin määritettiin agarlevylaskennalla. Immobilisoitujen solujen määrä laskettiin eroista. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa.
25 Hartsi Hiiva Panostettu Immobilisoitu (soluja/g hartsia) (soluja/g hartsia) SpezymeR A-75050 2,3 x 10® 2,1 x 10®
Duolite* A-75050 2,3 x 10® 2,1 x 10®
Esimerkki 10 30 Kantajamateriaalin regenerointi
Kokeissa käytetty DEAE-selluloosakolonni regeneroitiin johtamalla kuumaa (noin 60°C) lipeäliuosta (2 % NaOH) kolonnin läpi, kunnes kantajamateriaali oli väriltään tasaisen vaalea. Kolonni huuhdeltiin steriilillä vedellä, 35 kunnes poistuvan liuoksen pH oli noin 10, ja neutraloitiin i; 23 87658 natriumpyrosulfIitillä pH-arvoon noin 7. Kolonni huuhdeltiin steriilillä vedellä ja täytettiin substraattiliuok-sella, jonka jälkeen siihen johdettiin hiivaliete (noin 1010 hiivasolua/1 kantajaa), ja sitten ilmapitoista sub-5 straattiliuosta 24 tunnin ajan. Näin regeneroitua kolonnia voitiin suoraan käyttää fermentointiin.

Claims (11)

  1. 24 37658
  2. 1. Menetelmä etanolia sisältävän tuotteen valmistamiseksi syöttämällä fermentoituvia sokereita sisältävän 5 substraatin vesiliuosta immobilisoituja hiivasoluja sisältävään reaktoriin, tunnettu siitä, että reaktori panostetaan oleellisesti kokoonpuristumat-tomalla kantajamateriaalilla, jolla on anioninvaihto-omi-naisuuksia ja joka käsittää jatkuvan suuripintaisen mat-10 riisin tai suuripintaisia rakeita, jolloin matriisi ja rakeet koostuvat löyhästi sitoutuneista mikropartikkeleis-ta tai mikrokuiduista, jotka ovat kemiallisesti, adheesion avulla tai mekaanisesti sitoutuneet toisiinsa vähintään joissakin yksittäisten mikropartikkeleiden tai mikrokui-15 tujen kosketuspisteissä, haluttaessa panostettu reaktori steriloidaan, mainitulle kantajamateriaalille adsorboidaan hiivasoluja johtamalla hiivalietettä reaktorin läpi, syötetään fermentoituvaa sokeria sisältävä sub-20 straattivesiliuos mainitun, immobilisoitua hiivaa sisältä vän reaktorin läpi, ja otetaan talteen etanolia sisältävä tuote. : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikropartikkelit ja mikro-25 kuidut on muodostettu anioninvaihtohartsista.
  3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikropartikkelit tai mikro-kuidut on natiivia tai regeneroitua selluloosaa, joka on muunneltu siten, että sillä on anioninvaihto-ominaisuuk- 30 siä.
  4. 4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikropartikkelit tai mikro-kuidut on sidottu toisiinsa adheesiosidoksin.
  5. 5. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että kantajamateriaali käsittää 25 87 658 rakeita, jotka on muodostettu mikrokuiduista, jotka on agglomeroitu polystyreenillä, ja anioninvaihtohartsi on dietyyliaminoetyleenisubstituoitua selluloosaa.
  6. 6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että reaktorin fermentointikapa-siteetti regeneroidaan poistamalla immobilisoitu hiivama-teriaali reaktoriin pakatusta kantajasta ja johtamalla uutta hiivalietettä reaktorin läpi, jolloin uudet hiiva-solut immobilisoituvat kantajamateriaalille.
  7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poistetaan immobilisoitu hiivamateriaali johtamalla kuumaa lipeää kolonnin läpi, huuhdellaan kolonni vedellä, 15 neutraloidaan johtamalla laimeaa happoa kolonnin läpi, ja syötetään uutta hiivalietettä kolonnin läpi.
  8. 8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että substraatin vesiliuos syö- 20 tetään useamman sarjaan kytketyn reaktorin läpi, jotka reaktorit on varustettu välineillä kussakin reaktorissa muodostuvan kaasun poistamiseksi.
  9. 9. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen menetelmä, ; tunnettu siitä, että substraatin vesiliuosta syö- 25 tetään reaktoriin niin suuren paineen vallitessa, että muodostunut hiilidioksidi osittain tai kokonaan jää liuotettuna fermentointiliemeen, jotta saadaan hiilidioksidipitoinen etanolituote.
  10. 10. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että substraatin vesiliuoksen kulku reaktorissa tapahtuu painovoimaa vastaan.
  11. 11. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktorin läpi kulkevan substraatin vesiliuoksen kulkusuuntaa vaihdetaan jaksottain. 26 8 7 6 58
FI894205A 1988-09-27 1989-09-06 Foerfarande foer framstaellning av en produkt innehaollande etanol genom anvaendning av immobiliserad jaest FI87658C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US07/249,898 US5079011A (en) 1988-09-27 1988-09-27 Method using immobilized yeast to produce ethanol and alcoholic beverages
US24989888 1988-09-27

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI894205A0 FI894205A0 (fi) 1989-09-06
FI894205A FI894205A (fi) 1990-03-28
FI87658B FI87658B (fi) 1992-10-30
FI87658C true FI87658C (fi) 1993-02-10

Family

ID=22945484

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI894205A FI87658C (fi) 1988-09-27 1989-09-06 Foerfarande foer framstaellning av en produkt innehaollande etanol genom anvaendning av immobiliserad jaest

Country Status (16)

Country Link
US (1) US5079011A (fi)
EP (1) EP0361165B1 (fi)
JP (1) JP2695942B2 (fi)
KR (1) KR0153762B1 (fi)
AT (1) ATE114721T1 (fi)
AU (1) AU629849B2 (fi)
CA (1) CA1336764C (fi)
DE (1) DE68919620T2 (fi)
DK (1) DK174923B1 (fi)
ES (1) ES2067510T3 (fi)
FI (1) FI87658C (fi)
GR (1) GR3015024T3 (fi)
LT (1) LT3668B (fi)
LV (1) LV10501B (fi)
NZ (1) NZ230564A (fi)
RU (1) RU2060277C1 (fi)

Families Citing this family (25)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5314814A (en) * 1985-11-15 1994-05-24 Gist-Brocades Preparation of novel immobilized biocatalysts
FI895116A0 (fi) * 1989-10-27 1989-10-27 Cultor Oy Foerfarande foer framstaellning av en alkoholfri maltdryck.
DE4003404A1 (de) * 1990-02-05 1991-08-08 Moselland Eg Winzergenossensch Gaerprodukt mit vermindertem ethanolgehalt
US5612072A (en) * 1990-10-23 1997-03-18 Cultor Ltd. Process for the production of non-alcoholic or low alcohol malt beverage
DE4239612A1 (de) * 1992-11-25 1994-05-26 Cultor Oy Bioreaktor mit immobilisierten, Milchsäure-produzierenden Bakterien und dessen Verwendung in Fermentationsverfahren
GB9227134D0 (en) * 1992-12-31 1993-02-24 Fuller Jess P Cell support structure
CA2133789A1 (en) 1994-10-06 1996-04-07 Ronald James Neufeld Immobilized-cell carrageenan bead production and a brewing process utilizing carrageenan bead immobilized yeast cells
ATE230017T1 (de) 1995-10-27 2003-01-15 Adriana Bravo Verfahren zur herstellung eines alkoholischen malzgetränkes mit stabilisiertem geschmack
KR100440723B1 (ko) * 1996-12-30 2004-10-02 오비맥주 주식회사 고정화효모를이용한맥주의제조방법
US6013491A (en) * 1997-08-06 2000-01-11 Martinez; Leticia Fibrous cellulose support containing adhered yeast for converting sucrose to glucose and fructose
DE19848623A1 (de) * 1998-10-21 2000-04-27 Cultor Corp Preiswerte Immobilisierungsmatrizen aus natürlichen Materialien
US20020197273A1 (en) * 2000-04-18 2002-12-26 Shozo Umezawa Antitumor/immunocompetent supplementary healthy foods
ES2378762T5 (es) 2001-07-26 2017-02-23 Dupont Nutrition Biosciences Aps Procedimiento para mejorar el cuerpo y el sabor de las bebidas de malta
US20030106437A1 (en) * 2001-10-19 2003-06-12 Pajunen Esko Juhani Method and apparatus for the continuous biocatalytic conversion of aqueous solutions, having one or more degassing stages
DE10307925A1 (de) * 2002-02-25 2003-09-04 Pentax Corp Träger für eine Zellkultur und Verfahren zur Kultivierung von Zellen
DE10308864B4 (de) * 2003-02-28 2007-03-01 Paulaner Brauerei Gmbh & Co. Kg Neues Brauverfahren, damit gebrautes Bier und dessen Verwendung
EP1848792A1 (en) * 2005-02-14 2007-10-31 Diageo Great Britain, Ltd. Method of preparing a beverage
ES2343741T3 (es) * 2006-03-15 2010-08-09 Explora Laboratories Sa Un proceso para la inmovilizacion de celulas en una resina.
US8252566B2 (en) * 2008-05-20 2012-08-28 Jj Florida Properties Llc Ethanol production from citrus waste through limonene reduction
MX2010012736A (es) * 2008-05-20 2011-07-20 Jj Florida Properties Llc Eliminacion de compuestos que inhiben fermentacion de desechos citricos utilizando extraccion con solvente y produccion de etanol a partir de desechos citricos.
US20100124584A1 (en) * 2008-11-20 2010-05-20 Benjamin Alexander Apparatus and method for continuous fermentation
DE112011102275A5 (de) 2010-07-06 2013-05-29 Agrargenossenschaft Münchehofe e. G. Verfahren zur Herstellung eines Düngemittels
US20200377831A1 (en) * 2017-04-19 2020-12-03 Pint At Home, Llc Systems and methods for processing non-fermented liquids
RU2743488C1 (ru) * 2020-01-28 2021-02-19 Олег Валентинович Синельников Способ улавливания компонентов на любом этапе процесса брожения либо на этапе после прекращения процесса брожения
FR3118061B1 (fr) * 2020-12-18 2023-07-14 Ifp Energies Now Procédé de production d’alcools avec un support sur lequel sont immobilisés des micro-organismes

Family Cites Families (14)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US435517A (en) 1890-09-02 Tucking-guide for sewing-machines
JPS5950313B2 (ja) * 1977-06-29 1984-12-07 東レ株式会社 微生物菌体固定化繊維およびその製造法
US4350765A (en) * 1979-06-13 1982-09-21 Tanabe Seiyaku Co., Ltd. Method for producing ethanol with immobilized microorganism
US4355108A (en) * 1980-05-22 1982-10-19 The Curators Of The University Of Missouri Ethanol production with an immobilized cell reactor
JPS56169590A (en) * 1980-05-30 1981-12-26 Jgc Corp Continuous alcohol fermentation by immobilized yeast
DE3021629A1 (de) * 1980-06-09 1981-12-17 C.H. Boehringer Sohn, 6507 Ingelheim Coimmobilisate aus gaerfaehigen hefen mit angekoppelten enzymen sowie ihre herstellung und anwendung
US4355117A (en) * 1980-10-08 1982-10-19 Nabisco Brands, Inc. Process for preparing agglomerated fibrous cellulose
CA1191098A (en) * 1981-07-13 1985-07-30 Minoru Nagashima Process for manufacturing alcohol by fermentation
JPS5959195A (ja) * 1982-09-27 1984-04-04 Shinenerugii Sogo Kaihatsu Kiko 固定化微生物菌体による連続アルコ−ル製造方法
JPS60186292A (ja) * 1983-10-21 1985-09-21 Res Assoc Petroleum Alternat Dev<Rapad> エタノ−ルの醗酵生産方法
US4698224A (en) * 1984-04-10 1987-10-06 Kirin Beer Kabushiki Kaisha Production of alcoholic beverages
BR8505366A (pt) * 1984-10-29 1986-08-05 Amoco Corp Processo para fazer um sistema biocatalitico e sistema biocaralisador obtido
CA1321048C (en) * 1987-03-05 1993-08-10 Robert W. J. Lencki Microspheres and method of producing same
US4915959A (en) * 1988-05-09 1990-04-10 Suomen Kokeri Oy Method for the continuous maturation of fermented beer

Also Published As

Publication number Publication date
ES2067510T3 (es) 1995-04-01
GR3015024T3 (en) 1995-05-31
LTIP932A (en) 1995-03-27
EP0361165B1 (en) 1994-11-30
JP2695942B2 (ja) 1998-01-14
KR0153762B1 (en) 1998-10-01
AU629849B2 (en) 1992-10-15
LT3668B (en) 1996-01-25
US5079011A (en) 1992-01-07
KR900004929A (ko) 1990-04-13
FI87658B (fi) 1992-10-30
AU4104289A (en) 1990-04-05
RU2060277C1 (ru) 1996-05-20
LV10501B (en) 1995-10-20
LV10501A (lv) 1995-02-20
FI894205A0 (fi) 1989-09-06
CA1336764C (en) 1995-08-22
NZ230564A (en) 1991-07-26
DE68919620D1 (de) 1995-01-12
DK472989D0 (da) 1989-09-26
DK174923B1 (da) 2004-02-23
JPH02276583A (ja) 1990-11-13
EP0361165A1 (en) 1990-04-04
DK472989A (da) 1990-03-28
ATE114721T1 (de) 1994-12-15
DE68919620T2 (de) 1995-05-11
FI894205A (fi) 1990-03-28

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI87658C (fi) Foerfarande foer framstaellning av en produkt innehaollande etanol genom anvaendning av immobiliserad jaest
Kourkoutas et al. Immobilization technologies and support materials suitable in alcohol beverages production: a review
US4929452A (en) Method for rapidly fermenting alcoholic beverages
CN111548874A (zh) 一种酸啤酒的酿造方法
US4915959A (en) Method for the continuous maturation of fermented beer
JP2007166975A (ja) 黒酢の製造方法、及び該方法により製造された黒酢
WO2000065023A1 (en) Method and apparatus for the continuous biocatalytic conversion of aqueous solutions, having one or more degassing stages
EP1106679B1 (en) Process for producing fermentation product
FI95809B (fi) Menetelmä alkoholittoman mallasjuoman valmistamiseksi
US20030106437A1 (en) Method and apparatus for the continuous biocatalytic conversion of aqueous solutions, having one or more degassing stages
Martynenko et al. Physiological and biochemical characteristics of immobilized champagne yeasts and their participation in champagnizing processes: A review
Garg et al. Production of mango vinegar by immobilized cells of Acetobacter aceti
EP0601362B1 (en) Process for the production of non-alcoholic beer and device for effecting this process
CN1492922A (zh) 用于澄清啤酒和葡萄酒发酵的纤维惰性载体
Hatti-Kaul Enzyme production
WO1990005189A1 (en) Method for rapidly fermenting alcoholic beverages
Hartmeier et al. Production of beer and wine
CN1563320A (zh) 一种低麦芽发泡啤酒的生产方法
JPS63304974A (ja) 発泡酒の短期醸造法
Cachon et al. Immobilised cell technology in winery and fruit wine production
JPS58149684A (ja) アルコ−ル製造法
CN113073022A (zh) 一种果酒的微生物澄清方法
JPH0544266B2 (fi)
JPH02119769A (ja) 酒類の製造法
AU2002250153A1 (en) Fibrous inert support for fermentation of clear beer and wine

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Owner name: GEA LIQUID PROCESSING SCANDINAVIA

MA Patent expired