FI86897B - Inloppslaoda. - Google Patents

Description

86897

PERÄLAATIKKO - INLOPPSLÄDA

Tämän keksinnön kohteena on erityisesti patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen paperikoneen perälaatikko. Tällaisen perälaatikon olennaisimpiin rakenne-elementteihin kuuluu kaksi koneenlevyistä, keskenään konvergoivaa, virtausta ohjaavaa seinämää, jotka yhdessä takaseinän ja kahden sivuseinän kanssa rajoittavat koneenlevyisen, suutinmaisen ulosvir-tauskanavan. Virtauksen ohjausseinämien, joita voidaan kutsua myös ala- ja ylähuuleksi, alapäissä sijaitsee koneenlevyinen ulostulorako, jonka läpi paperimassa virtaa koneenlevyisenä massavirtana kiertävälle viiralle, jonka päällä paperirainan muodostus tapahtuu.

Tämän kaltaisia tunnettuja perälaatikoita on esitetty seu-raavissa julkaisuissa: 1. CA-patentti 849817, 2. US-patentti 3,373,080, 3. US-patentti 4,198,270 ( = DE 27 26 709), 4. US-patentti 4,455,197, 5. US-patentti 4,552,619, 6. US-patentti 2,920,699, 7. US-patentti 3,846,229 ( = DE 23 02 196).

Eräs vaikea ongelma tällaisissa perälaatikoissa on edellä mainitun ulostuloraon sisämittojen pitäminen mahdollisimman suurella tarkkuudella vakiona koko koneenleveydellä. Käytäntö on osoittanut, että paikalliset poikkeamat halutusta rakole-veydestä haittaavat syntyvän paperirainan laatua, erityisesti syntyy epätasalaatuinen pintapaino-poikittaisprofiili. On esimerkiksi todettu, että tietty muutos rakoleveydessä vaikuttaa likimain kymmenkertaisella voimakkuudella paperirainan pintapainoon.

Edelleen tuottaa vaikeuksia se, että tietyt muutokset rako-leveydessä voivat esiintyä vasta käytön aikana ja häviävät sen jälkeen vain osittain. Tällaiset rakoleveyden muutokset 2 86897 aiheutuvat esimerkiksi lämpötilamuutoksista, erityisesti kun paperikonetta lepotilan jälkeen ajetaan kuumennetulla massalla. Siinä tapauksessa perälaatikon virtauksen ohjausseinämät tulevat vasta vähitellen paperimassan kuumempaan lämpötilaan.

Erityisen epämiellyttäviä ovat myös sellaiset rakoleveyden muutokset, jotka esiintyvät koneenleveyden eri kohdissa eri suuruisina. Niinpä esimerkiksi kylmän ilman virtaaminen konesaliin (ovea avattaessa) voi johtaa rakoleveyden muuttumiseen yhdellä puolella. Muut epätasaiset muutokset rakolevey-dessä aiheutuvat jäykistysrivoista, joiden avulla virtauksen ohjausseinämät on joissakin tunnetuissa konstruktioissa jäykistettävä.

Viitejulkaisussa 1 on esitetty perälaatikko, jonka alempi virtauksen ohjausseinämä lepää onttopalkin avulla perustuksen päällä. Tässä viitejulkaisussa lähtökohtana oleva ongelma on, että mainittuun onttopalkin ylempään, virtauksen ohjausseinä-mään rajoittuvaan alueeseen tulee korkeampi lämpötila kuin alempaan alueeseen. Toisin sanoen palkki venyy ylhäältä enemmän kuin alhaalta, niin että alempi virtauksen ohjausseinämä taipuu. Tämän epäkohdan poistamiseksi pidetään viitejulkaisussa mainitun onttopalkin alaosaa kuumennuslaitteella samassa lämpötilassa kuin yläosaa.

Viitejulkaisun 4 mukaisessa perälaatikossa ulottuu putkijoh-toryhmä ja siihen liitetyt virtauksen ohjausseinämät onton perälaatikkorungon sisäosan läpi. Kääntyvästä laakeroitu ylähuuli on muodostettu poikkileikkaukseltaan kolmikulmaisen onttopalkin yhden seinämän kautta. Perälaatikon rakenneosien pitämiseksi tietyssä lämpötilassa, johdetaan vettä perälaatikkorungon mainitun sisätilan ja ylähuuli-onttopalkin läpi, luonnollisesti paperimassasta erotettuna. Kuv. 6 mukaisesti on kolmikulmaiseen onttopalkkiin rakennettu suorakulmainen onttopalkki, joka kuv. l mukaisesti toimii säätökarojen tukemiseksi. Jotta lämpötilamuutoksen yhteydessä voi esteettä tapahtua kolmikulmaisen onttopalkin vastaava pituusmuutos, on 86.-97 3 kuv. 7 mukainen suorakulmainen onttopalkki 54 jaettu koneen leveyssuunnassa lukuisiin osiin 55.

Viitejulkaisussa 5 esitetyssä perälaatikossa virtauksen oh-jausseinämät on jälleen vahvistettu onttopalkeilla. Samalla tavalla kuin viitejulkaisussa l, on ryhdytty toimenpiteisiin, jotka johtavat siihen, että onttopalkki ja siten myös virtauksen ohjausseinämät eivät lämpötilaeron johdosta taivu.

Mitkään näistä tunnetuista toimenpiteistä eivät kuitenkaan ole johtaneet tyydyttävään tulokseen. Yhtäältä virtauksen ohjausseinämien jäykistäminen onttopalkkien avulla johtaa erittäin kalliisiin ja runsaasti tilaa vaativiin konstruktioihin, ja toisaalta tasaisten lämpötilojen aikaansaamiseksi laitteet eivät reagoi, varsinkaan paperikoneajossa, riittävän nopeasti. Toisin sanoen ajon aikana on koko ajan vaara, että virtauksen ohjausseinämät venyvät nopeammin kuin onttopalkin vastakkainen seinämä. Edelleen on usein se vaara, että ainakin yhdessä kahdesta virtauksen ohjausseinämästä on yksinään lyhytaikaisesti epätasainen lämpötila. Tällöin voi tapahtua, että paperimassaan koskevan virtauksen ohjausseinämän sisäpuoli on korkeammassa lämpötilassa kuin ulkopuoli. Tällöin on usein se vaara, että kysymyksessä oleva virtauksen ohjaus-seinämä kaartuu sisäänpäin paperikoneleveyden keskikohdalla ja ulostuloraon sisämitta pienenee. Tämä vaara on suurempi silloin kun virtauksen ohjausseinämät, kuten viitejulkaisun 3 tapauksessa, on muodostettu yksinkertaisiksi, itsekantaviksi levyiksi ja toteutettu ilman jäykistäviä onttopalkkeja. Yksinkertaisimmassa tapauksessa on tällöin molemmat keskenään konvergoivat virtauksen ohjausseinämät kiinnitetty jäykästi koneenleveyden yli ulottuvaan tukielementtiin, erityisesti ulosvirtauskanavan takaseinämään, johon ulosvirtauskanavaan on järjestetty putkiryhmä paperimassan syöttämiseksi.

Keksinnön perustana on tehtävä muodostaa aiemmin mainitun kaltainen perälaatikko siten, että ulostuloraon sisämitta pysyy koko koneenleveydellä mahdollisimman suurella tarkkuu- 4 86897 della vakiona, ilman että tarvitaan kalliita kuumennus- tai jäähdytyslaitteita ja/tai jäykistyskonstruktioita virtauksen ohjausseinämiä varten.

Tämä tehtävä on ratkaistu päävaatimuksen tunnusmerkkiosan mukaisesti. Sen mukaan keksinnön eräs oleellinen ajatus on jakaa ulosvirtauskanava useisiin koneen leveyssuunnassa vierekkäiseen kanavaosaan. Tällöin on olennaista, että jokainen näistä kanavaosista on muodostettu C-muotoiseksi, jäykäksi "pinteeksi", niin että ne kestävät ulosvirtauskanavassa vallitsevan sisäpaineen. Näin jäävät pois monissa tähänastisissa perälaatikoissa tarvitut, ulosvirtauskanavan ulkopuolelle järjestetyt jäykisteet, kuten mainitut onttopalkit. Tosin yleensä, samoin kuin aiemmin, tuetaan ulosvirtauskanava kaikille kanavaosille yhteisellä kiinteällä rakenne-osalla, esim. pohjalevyllä.

Ulosvirtauskanavan jako kanavaosiin voi tapahtua eri tavoilla, kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin tullaan selittämään. Yleensä kuitenkin jokaiseen kanavaosaan on järjestetty yhden virtauksen ohjausseinämän yksi osa toisen virtauksen ohjausseinämän yhteen osaan. Toisin sanoen molemmat virtauksen ohjausseinämät on edullisesti jaettu samalla jaolla ja siten yhtä moneen seinämäosaan (kummankin virtauksen ohjaus-seinämän jako eri määriin seinämäosia on kuitenkin yhtälailla ajateltavissa).

Kaikille sovellutusmuotoesimerkeille on myös yhteistä, että seinämäosat on yhdistetty irrotettavasti toisiinsa (ja kahteen sivurajoitinseinämään). Tällä on se etu, että virtauksen ohjausseinämän yhden osan mahdollisen mekaanisen vian yhteydessä ei enää tarvitse koko virtauksen ohjausseinämää vaihtaa uuteen. Päinvastoin tarvitsee vaihtaa vain kysymyksessä oleva seinämäosa. Niinpä tällaiseen vaihtoon tarvittavat materiaalikustannukset vähenevät pieneen murto-osaan nykyisestä. Niinikään tällainen voidaan suorittaa huomattavasti lyhyem- 86897 5 mässä ajassa, niin että seisonta-ajan lyhenemisellä saavutetaan olennainen lisäsäästö.

Tärkein etu sisältyy kuitenkin seuraavaan, keksinnön periaatteellisen toiminnan selitykseen:

Mikäli virtauksen ohjausseinämien sisäpuoliin kohdistuu äkillinen lämpötilamuutos, esimerkiksi kun paperikonetta ajettaessa kuumentunut paperimassa alkaa virrata ulosvirtauskanavan läpi, ja kun siten tietyn ajanjakson ajan virtauksen ohjaus-seinämän sisäpuolella on korkeampi lämpötila kuin sen ulkopuolella, eivät nämä kokonaisuudessaan mainittavasti taivu seinämäosien jaon ansiosta. Tämän lämpötilaeron johdosta taipuu vain kukin seinämäosa yksinään, vaikuttamatta viereiseen seinämäosaan. Tällöin kaarevuusaste kunkin yksittäisen seinämäosan kohdalla on vain pieni murto-osa tähänastisesta, koko virtauksen ohjausseinämän taipumasta. Tarvitsee siis vain valita seinämäosien, joista keksinnön mukaisesti virtauksen ohjausseinämät on koottu, lukumäärä riittävän suureksi kunkin seinämäosan kaarevuusasteen pitämiseksi niin pienenä, että se ei ole haitaksi.

Keksinnön eräs olennainen etu on siis, että tekniikan nykytason käyttämät kuumennus- tai jäähdytyslaitteet voidaan ainakin pääosin jättää pois ja että ulostuloraon sisämitat pysyvät koko koneenleveydellä huomattavasti aiempaa suuremmalla tarkkuudella vakiona.

Erilaisia konstruktiivisia mahdollisuuksia ulosvirtauskanavan jakamiseksi kanavaosiin on esitetty patenttivaatimuksissa 2-7. Ensimmäiselle ryhmälle sovellutusmuotoesimerkkejä on tunnusomaista se, että jokainen kanavaosa on muotoiltu olennaisesti C-muotoiseksi pinteeksi, eli mekaanisesti itsenäiseksi elementiksi, niin että perälaatikkoa asennettaessa asetetaan itsenäinen kanavaosa toisen viereen. Tässä tapauksessa on myös ulosvirtauskanavan takaseinä jaettu "takaseinä-osiin", jolloin takaseinäosien jako on edullisesti sama kuin 6 86897 seinämäosien jako. Kuitenkin takaseinäosien jako voidaan tehdä seinämäosien kaksinkertaista jakoa vastaavasti. Toisin sanoen siinä tapauksessa itsenäinen kanavaosa kootaan yhdestä takaseinäosasta ja yhteensä neljästä seinämäosasta.

Toisessa ryhmässä sovellutusmuotoesimerkkejä on ulosvirtaus-kanavan tulopuolen päähän järjestetty koko perälaatikolle yhteinen takaseinä. Toisin sanoen takaseinä ulottuu yksikap-paleisena rakenneosana poikittain koneenleveyden yli, jolloin jokainen seinämäosa on kiinnitetty kyseiseen takaseinään.

Keksinnön erilaiset sovellutusmuotoesimerkit voidaan jakaa myös muiden näkökohtien mukaan, nimittäin sen tavan mukaan, miten kanavaosan molemmat seinämäosat on yhdistetty toisiinsa sisäpainetta kestävän rakenteen aikaansaamiseksi. Seuraavassa on esitetty eräitä mahdollisuuksia: 1. Molemmat seinämäosat on yhdistetty yhdeksi, edullisesti valamalla valmistetuksi elementiksi (patenttivaatimus 3).

2. Molemmat seinämäosat on muotoiltu tulopuolen päästä siten, että ne voidaan ruuvata välittömästi kiinni toisiinsa.

3. Molemmat seinämäosat on liitetty toisiinsa vain erillisen takaseinän tai takaseinäosan avulla (patenttivaatimus 4).

4. Molemmat seinämäosat on liitetty toisiinsa rakenne-elementin (virtausristikon, turbulenssiputkinipun tai sen tapaisen) tai useiden tällaisten rakenne-elementtien avulla (patenttivaatimus 5) .

5. Molemmat seinämäosat on liitetty toisiinsa niin takaseinän kuin myös ainakin yhden rakenneosan avulla.

Kuten tunnetuissa perälaatikoissa, myös keksinnönmukaisessa rakennustavassa järjestetään yleensä laite ulostuloraon sisä-mittojen säätämiseksi, esim. säädettävä kaihdin tai virtauk- 86897 7 sen ohjausseinämän liikkuva, virtauksen alapuolinen osa. Keksinnön erään lisäajatuksen mukaan säätölaite jaetaan osiin samalla tavalla kuin siihen kuuluva virtauksen ohjausseinämä. Tällä tavalla saavutetaan tärkeä lisäetu, jota selitetään seuraavassa liikkuvan virtauksen ohjausseinämä-sovellutusmuo-don yhteydessä:

Tunnetuissa perälaatikoissa yksiosaisessa, liikkuvassa virtauksen ohjausseinämässä (yleensä ylähuuli), joka ulottuu koneenleveyden yli ja on yleensä tuettu molemmissa päissään iskukaralla, on sisäpaineella kuormitettu, huomattavan pitkä palkki. Tunnetusti tällaisen palkin taipuma on verrannollinen palkin pituuden kolmanteen potenssiin. Niinpä tällainen yksiosainen ylähuuli on vahvistettava esimerkiksi voimakkaalla kannattimella ja/tai jäykistysrivoilla. Keksinnön mukaisesti on kuitenkin tällainen liikkuva virtauksen ohjausseinämä jaettu lukuisiin vierekkäisiin liikkuviin seinämäosiin, joiden pituus, mitattuna poikittain koneen pituussuuntaan nähden, on vain murto-osa yksikappaleisen liikkuvan virtauksen ohjausseinämän pituudesta. Niinpä kunkin tällaisen liikkuvan seinämäosan taipuma sisäpaineen vaikutuksesta on erittäin pieni. Tämä tekee mahdolliseksi muodostaa liikkuvat seinämä-osat suhteellisen ohutseinäisiksi. Saavutetaan siis merkittävä materiaalisäästö. Niin jäävät pois esimerkiksi myös jäykistysr ivat, jotka aiemmin - kuten jo mainittiin - olivat syynä ulostuloraon sisämittojen epätasaisiin muutoksiin. Lisäksi jäävät pois aiemmin yksiosaisen liikkuvan ylähuulen säätöön tarvitut nostolaitteet.

Viitejulkaisussa 7 on kyllä esitetty perälaatikko, jossa on useita vierekkäisiä tuloputkia. Kuvioiden 5 ja 6 kaaviomais-ten esitetysten mukaan jokaiseen syöttöputkeen on liitetty koneenlevyisen ulosvirtauskanavan ylemmän ja alemman seinämän osia. Sitä vastoin kuviossa 7, joka esittää "a practical realization” (käytännön toteutuksen), on yksikappaleiset seinämät 161 ja 171. Selityksessä on todettu seuraavaa: "A top wall 161 and a bottom wall 171 serve in common as the top 8 86897 and bottom walls, respectively, of each of the flow path tubes 15" (palsta 8 riviltä 27 lähtien). Viitejulkaisun 7 tehtävänasettelun mukaan tämän tunnetun perälaatikon tehtävänä on aikaansaada massavirrassa mikroturbulenssia, niin että kuitumateriaali jakautuu paperissa mahdollisimman tasaisesti. Tätä tarkoitusta varten jokaiseen tuloputkeen on järjestetty "spin inducing vane" (pyörteilyä aikaansaava siipi), jota ulosvirtauskanavassa seuraa "rectifier vane" (tasasuuntaava siipi). Kysymyksessä on siis täysin erilainen tehtävänasette lu. Aiemmin selitetyt ongelmat ja olennaisimmat näiden ongelmien ratkaisemiseksi toimivat tunnusmerkit eivät käy viite-julkaisusta 7 ilmi.

Muita keksinnön edullisia sovellutusmuotoja on esitetty patenttivaatimuksissa 12 ja 13.

Keksinnön mukainen ratkaisuperiaate, nimittäin ulosvirtaus-kanavan jakaminen osiin, voidaan kombinoida myös tunnetuilla toimenpiteillä. Niinpä keksinnön mukainen perälaatikko voidaan järjestää esimerkiksi poikittain koneenleveyden yli ulottuvalle pohjalevylle tai poikittaiskannattimelle, joita pidetään kuumennuslaitteen avulla paperimassan lämpötilassa.

Seuraavassa keksintöä selitetään sovellutusmuotoesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuv. 1 esittää pituusleikkausta perälaatikosta.

Kuv. 2 esittää leikkausta kuv. 1 viivaa II-II pitkin.

Kuv. 3 esittää kuvioista 1 ja 2 poikkeavan sovellutusmuo-toesiraerkin yksittäistä kanavaosaa vinosti katsottuna.

Kuv. 4 esittää erästä toista sovellutusmuotoesimerkkiä pituusleikkauksena .

9 86897

Kuv. 5 esittää ylhäältä katsottuna kuv.4 mukaista perälaa-tikkoa.

Kuv. 6 esittää osaleikkausta kuv. 4 viivaa VI-VI pitkin.

Kuv. 7 esittää yksikappaleiseksi elementiksi muodostetun kanavaosan.

Kuv. 8 esittää pituusleikkauksena sovellutusmuotoesimerkkiä kaksoisviirapaperikonetta varten.

Kuvioissa 1 ja 2 kaaviomaisesti yksinkertaistettuna esitetyn paperikoneen perälaatikossa on alempi virtauksen ohjausseinä-mä 10 ja ylempi virtauksen ohjausseinämä 11, jotka rajoittavat tavanomaiseen tapaan koneenlevyisen ulosvirtauskanavan 12. Tämän läpi virtaa massaa piirustusta katsottaessa olennaisesti horisontaalisesti vasemmalta oikealle. Virtauksen ohjausseinämät, jotka ovat aluksi yhdensuuntaiset ja virtauksen alapuolisessa osassa konvergoivat keskenään, muodostavat koneenlevyisen ulostuloraon 14. Raosta ulostuleva koneenle-vyinen massavirtaus virtaa tavallisella tavalla rintatelan 15 kohdalla päättömälle, kiertävälle viiralle 16, joka on paperikoneen viiraosan osa. Perälaatikon esitetyn järjestelyn sijasta, jossa virtaussuunta on horisontaalinen, voidaan keksinnön puitteissa toteuttaa myös kaikkia muita mahdollisia virtaussuuntia, esim. vertikaalisia tai ylöspäin vinoja vir-taussuuntia. Viimeksi mainittua voidaan käyttää esimerkiksi kaksoisviiraosan yhteydessä.

Virtauksen ohjausseinämät 10 ja 11 on virtauksen yläpuolisista päistään yhdistetty takaseinän 17 avulla, samoin keskikohdalta kahdella peräkkäisellä virtausristikkokappaleella 18 ja 19. Perälaatikko lepää pohjalevyllä 20, jonka lämpötila on säädettävissä tiettyyn arvoon, esim. syöttämällä lämpöä kuu-mennuskanavien 21 kautta.

10 86897

Kuten kuviosta 2 havaitaan, on alempi virtauksen ohjausseinä-mä 10, takaseinä 17 ja virtausristikkokappaleet 18 ja 19 jaettu samanlevyisiin osiin. Alemman virtauksen ohjausseinä-män osat on merkitty viitenumeroilla 10a, 10b, 10c ja lOd ja takaseinän osat viitenumeroilla 17a, 17b, 17c ja 17d. Samalla tavalla virtauksen ristikkokappaleiden osat on merkitty 18a, 18b, 18c ja 18d sekä 19a, 19b, 19c ja 19d. Ylempi virtauksen ohjausseinämä 11 on jaettu samalla tavalla.

Jokainen alemmista seinämäosista, esim. 10b, muodostaa siihen kuuluvan ylemmän seinämäosan 11b ja siihen kuuluvan takasei-näosan 17b sekä virtausristikko-osien 18b ja 19b kanssa niin kutsutun kanavaosan 8b. Seinämäosat 10b ja 11b ruuvattu takaseinän osiin 17b, 18b ja 19b ja virtauksen ristikkokappa-leisiin siten, että kanavaosa muodostaa ulosvirtauskanavan sisäpainetta kestävän elementin. Ruuvit on esitetty piirustuksessa kaaviomaisesti, esim. viitenumerolla 29.

Kuhunkin kanavaosaan 8a-8d laskee ainakin yksi tulojohto 23. Tämä on irrotettavissa, esim. laipalla 9, johon takaseinä 17 kiinnittyy. Tulojohdot 23 on tunnetulla tavalla liitetty massajakojärjestelmään. Viimeksi mainittu voi olla poikittain koneenleveyden yli ulottuva jakoputki tai (viitejulkaisun 6 mukaisesti) vertikaalinen putki tai niin kutsuttu vaimennus-säiliö, jossa on ilmapatja. Virtaavan massan paikallista säätämistä varten voidaan jokaiseen tuloputkeen 23 rakentaa ohjausventtiili (jätetty piirustuksesta pois). Ohjausventtii-lien säätö voidaan toteuttaa automaattisella säätölaitteella, joka pitää paperirainan pintapainon koko koneenleveydellä mahdollisimman pitkälle vakiona.

Ulostuloraon 14 sisämittojen säätämiseksi kussakin ylemmässä seinämäosassa lla-lld on heikennetty kohta 11'. Siihen kuuluva säätölaite on kuviosta 1 jätetty pois.

Kanavaosat 8a-8d osuvat nestetiiviisti toisiinsa; tiivistys-elementtejä ei kuvioissa ole esitetty. Kanavaosat voidaan 8 6 8 9 7 11 kiinnittää toisiinsa ja sivuseiniin sideankkureilla 24, jotka ulottuvat poikittain koneenleveyden yli. Yksi sivuseinistä on kuviossa 1 esitetty viitenumerolla 13. Mikäli tarpeen, voidaan ulosvirtauskanavan 12 suutinmaisessa osassa virtauksen ohjausseinämien sisäpuolet päällystää foliolla 25 mahdollisten epätasomaisuuksien ylittämiseksi kosketuskohdissa 22.

Tätä varten valitaan materiaali, jolla on mahdollisimman pieni lineaarinen venymiskerroin. Folio voidaan kiinnittää kysymyksessä oleviin seinämäosiin (esim. 10a-10d) esimerkiksi liimaamalla, niin että folio venyy aina yhdessä seinämäosien kanssa lämmön vaikutuksesta.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaista perälaatikkoa voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että kanavaosat 8a-8d jaetaan tulopuolisella alueellaan jonkin matkaa erotusseinämillä 26. Tällaiset kuviossa 2 pistekatkoviivoin esitetyt erotusseinämät 26 voidaan yhdistää takaseinäosiin 17a-17d.

Kuviossa 3 esitetyt yksittäiset kanavaosat 32 käsittävät alemman seinämäosan 30, ylemmän seinämäosan 31 ja takaseinä-osan 37. Poiketen kuvioista 1 ja 2, seinämäosat 30 ja 31 on nyt yhdistetty vain takaseinäosien 37 välityksellä jäykästi toisiinsa (kaaviomaisesti esitettyjen ruuvien 34 avulla). Samoin kuviosta 1 poiketen, ulottuvat molemmat seinämäosat 30 ja 31, niin pitkälle kuin ne muodostavat sisäpainetta kestävän rakenteen, koko pituudellaan keskenään yhdensuuntaisesti. Suutinmainen ulosvirtauskanava muodostuu tässä tapauksessa siten, että ylemmän seinämäosan 31 sisäpuolelle on järjestetty alempaan seinämäosaan 30 nähden konvergoiva väliseinäosa 35. Tämä väliseinäosa on taipuisa, esimerkiksi heikennetyn kohdan 36 avulla. Väliseinäosan 35 virtauksen alapuolinen pää on kytketty ylemmän seinämäosan 31 osaan 31' järjestettyyn säätölaitteeseen 38, esimerkiksi ainakin yhdellä iskukaralla 39.

Takaseinäosan 37 läpi työntyvä tulojohto on merkitty viitenumerolla 40. Kuviossa 3 ei ole esitetty virtausristikkoa, joka c S’ ^ r- '7 12 toimii massavirtauksen tasoittamiseksi. Poiketen kuviosta 3 voidaan alempaan seinämäosaan 30 järjestää taipuisa lisävä-liseinäosa, joka on symmetrinen ylempään väliseinäosaan 35 nähden.

Esitetyn sovellutusmuotoesimerkin ulosvirtauskanava 12 kape-nee olennaisesti lineaarisesti ulostulorakoon 14 asti. Tästä poiketen voidaan valita myös muita muotoja, esimerkiksi nojautumalla viitejulkaisuun 2. Siinä virtauksen ohjausseinä-millä on symmetrisessä järjestyksessä S-muotoiset sisäpinnat, jotta päästään lyhyellä etäisyydellä pieneen rakoleveyteen, joka voidaan sen jälkeen pitää suhteellisen pitkän matkan aina ulostuloaukkoon saakka. Voidaan myös - epäsymmetrisessä järjestyksessä - varustaa vain toinen virtauksen ohjausseinä-mistä S-muotoisella sisäpinnalla ja toinen olennaisesti tasomaisella sisäpinnalla.

Kuvioissa 4-6 esitetyssä perälaatikossa on alempi virtauksen ohjausseinämä 50 ja ylempi virtauksen ohjausseinämä 51. Näiden välissä sijaitsee tähänastisista perälaatikoista tunnettu ja kokonaisuudessaan viitenumerolla 52 merkitty turbulenssi-putkiryhmä. Esitetyssä esimerkissä on kaksi päällekkäistä turbulenssiputkiriviä 53 ja 54, jotka konvergoivat keskenään olennaisesti samassa kulmassa kuin virtauksen ohjausseinämät. Turbulenssiputket on upotettu kahteen poikittaisseinään 55 ja 56.

Kuten kuviosta 6 parhaiten käy ilmi, on virtauksen ohjaus-seinämät 50 ja 51 ja poikittaisseinä 55 (kuten poikittais-seinä 56) jaettu samalla jaolla osiin. Näistä osista näkyy vain kaksi täysin; ne on merkitty viitenumeroilla 50a, 50b, sekä 51a, 51b sekä 55a, 55b. Seinäosat on yhdistetty ruuveilla 60 ja 61 poikittaisseinäosiin ja koottu tällä tavalla jäykäksi kanavaosaksi 48a, 48b. Jos verrataan kuvioita 4-6 kuvioihin 1 ja 2, on kuvioissa 4-6 tulopuolen poikittaisseinä (="sisempi takaseinä*·) 55 ottanut kuvioiden 1 ja 2 takaseinän 17 jäykistävän tehtävän. "Ulompi takaseinä" 57 ulottuu tässä 86897 13 tapauksessa yksikappaleisesti koko koneenleveyden yli; se on kiinnitetty nivelillä 57' ylempiin seinämäosiin 51 ja voidaan puhdistustarkoituksessa kääntää ylös. Ulompi takaseinä 57 ei (tai ei ainakaan olennaisesti) siten myötävaikuta kanavaosien jäykistykseen. Jokaiseen kanavaosaan laskee jälleen ainakin yksi tulojohto 59, joka tässä tapauksessa on liitetty alempaan seinämäosaan 50.

Kanavaosat ja (ei näkyvät) sivuseinät on sideankkureilla 58 kiinnitetty nestetiiviisti. Sideankkurit 58 ulottuvat poi-kittaissuunnassa poikittaisseinien 55 ja 56 läpi. Poiketen kuvioista 4-6 voidaan seinämäosat (50a, 50b jne. sekä 5la, 51b jne) kiinnittää myös turbulenssiputkiryhmään, jota ei ole jaettu osiin, ja jonka poikittaisseinät ulottuvat siis yksikappaleisesti koneenleveyden yli. Tässä tapauksessa jäävät sideankkurit 58 pois.

Ulostuloraon sisämittojen säätämiseksi on järjestetty osiin jaettu kärkilista 62 (62a, 62b). Jokainen kärkilistanosa on kiinnitetty samoin osiin jaettuun kärkilistanpitimeen 63 (63a, 63b), joihin ainakin kaksi säätökaraa 64 tarttuu. Jokaista kärkilistanosaa 62a, 62b pidetään yhdessä kärkilistan-pidinosansa 63a, 63b kanssa samoin osiin jaetun tuen 65 (joka on kuviosta 5 jätetty pois) nestepainetta vastaan kulloinkin kysymyksessä olevaa seinämäosaa 5la, 52a vasten. Säätökarat 64 toimivat yhdessä tai toisistaan riippumatta. Niinpä jokaista kärkilistanosaa 62a, 62b voidaan liikuttaa yhdensuuntaisesti tai myös asettaa vinoon tietyissä rajoissa. Tähänastiset kärkilistat ulottuvat tunnetusti yhtenä kappaleena koko koneenleveyden yli, jolloin ulostuloraon paikalliset hienosäädöt tapahtuvat kärkilistojen deformoitumisen kautta. Tällaista deformoitumista ei kuv. 5 sovellutusmuotoesimerkissä tapahdu. Kuitenkin voidaan kuhunkin kärkilistanosaan 62a, 62b järjestää myös enemmän kuin kaksi säätökaraa, niin että myös kärkilistanosien deformoituminen tulee mahdolliseksi.

86897 14

Kuvion 7 kaaviomainen esitys osoittaa, että kunkin kanavaosan sisäpainetta kestävä rakenne voidaan muodostaa yksiosaiseksi elementiksi 70. Tällainen elementti voidaan valmistaa valamalla. Koska se on - kuten aiemmin selitetyissä sovellutus-muodoissa koneen poikkisuunnassa - melko kapea, on täysin mahdollista tasoittaa massavirran koskettamat sisäpinnat mekaanisella työstöllä. Tarvittaessa voidaan, samoin kuin kuvioissa 1 ja 2, asettaa ulosvirtauskanavaan virtausristikko 71. Tämän ei kuitenkaan tarvitse, kuviosta 1 poiketen, vaikuttaa kanavaosan jäykistykseen. Niinpä virtausristikon ruuvien poisjäännin vuoksi on käytettävissä suurempi virtaus-poikkileikkaus.

Tähän mennessä selitetyille sovellutusmuotoesimerkeille on yhteistä, että perälaatikon alempi virtauksen ohjausseinämä on perustan, pohjalevyn tai sen tapaisen päällä. Kuv. 8 esittää niistä poikkeavan sovellutusmuotoesimerkin.

Kuviossa 8 perälaatikko lepää takaseinän 87 välityksellä perustuksen 88 päällä. Virtaussuunta ei tässä ole horisontaalinen, vaan suunnattu vinosti ylöspäin, kuten tunnetuissa kaksoisviira-paperikoneissa täytyykin. Jälleen osiin jaetut virtauksen ohjausseinämät 80 ja 81 on ruuvattu kiinni takaseinään. Takaseinä voi olla, kuten kuviossa 2 tai 3, samoin jaettu osiin. Se voi kuitenkin ulottua myös yhtenä kappaleena koko koneenleveyden yli. Molemmissa tapauksissa aina kaksi toisiinsa kuuluvaa virtauksen ohjausseinämää 80 ja 81 muodostaa pareittain yhdessä takaseinän 87 kanssa kanavaosan 89. Laitteeksi koneenlevyisen massavirran aikaansaamiseksi on järjestetty tunnettu poikittaisjakoputki 86. Tähän on liitetty useita tasaisesti koneenleveyden yli jaettuja tuloputkia 83, jotka ulottuvat takaseinän 87 läpi ja laskevat ulosvirtauskanavaan 82. Jokaiseen tuloputkeen on järjestetty ohjaus-venttiili 85. Samoin kuin kuviossa 7, voidaan ulosvirtaus-kanavaan järjestää virtausristikko 84. Tämä voi olla samalla tavalla kuin virtauksen ohjausseinämät jaettu osiin. Niiden jako ei kuitenkaan täsmää kanavaosien 89 jaon kanssa. Päin- 15 8 6897 vastoin voi olla tarkoituksenmukaista järjestää kuhunkin kanavaosaan esim. kaksi puolilevyistä ristikko-osaa.

Yksinkertaisuuden vuoksi on kuvioista 7 ja 8 jätetty pois poikittain perälaatikon yli ulottuvat sideankkurit (samat kuin kuv. l sideankkurit 24), samoin kuin ulostuloraon sisä-mittojen säätölaite.

Claims (13)

1. 86897 16
2. 1. Perälaatikko paperikoneita varten, jossa perälaatikossa: a) laitteeseen (23; 86, 83) koneenlevyisen massavirran aikaansaamiseksi on liitetty koneenlevyinen, suutinmainen ulos-virtauskanava (12, 82), joka on rajoitettu kahdella koneenle-vyisellä, keskenään konvergoivalla virtauksen ohjausseinämäl-lä (10, li; 80, 81), takaseinällä (17; 87) ja kahdella sivuseinällä (13), ja jonka virtauksen alapuolisessa päässä sijaitsee koneenlevyinen ulostulorako (14); b) virtauksen ohjausseinämät (10, 11; 30, 31; 50, 51; 80, 81. käsittävät useita koneenleveyden yli vierekkäin järjestettyjä seinämäosia (10a-10d, lla-lld; 50a,b; 51a,b), jotka on yhdistetty toisiinsa ja kahteen sivuseinään (13) neste-tiiviisti; c) tunnettu siitä, että aina kaksi toisiinsa kuuluvaa seinä-mäosaa (esim. 10b ja llb; 30 ja 31), pituusleikkausta katsottaessa, muodostavat keskenään ja takaseinän (esim. 17; 37) kanssa C-muotoisen ja jäykiksi pinteiksi muotoillun, sisä-painetta kestävän kanavaosan (esim. 8b; 32); ja että kanava-osat (8a-8d) on yhdistetty keskenään ja kahteen sivuseinään (13) irrotettavast i.
3. 2. Patenttivaatimuksen l mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että takaseinä (17) on samoin jaettu osiin (I7a-17d), jolloin takaseinäosien jako on edullisesti sama kuin seinämä-osien (10a-10d, lla-lld) jako.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen perälaatikko, ilman tai varustettuna ulosvirtauskanavaan järjestetyillä rakenne-elementeillä (esim. virtausristikolla 71, turbulenssiputkiryh-mällä tai sen tapaisilla), tunnettu siitä, että kunkin C-muo-toisen kanavaosan sisäpainetta kestävä rakenne on muodostettu yksiosaiseksi, itsessään jäykäksi elementiksi (70). 86897 17
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen perälaatikko, ilman tai varustettuna ulosvirtauskanavaan järjestetyillä rakenne-elementeillä (esim. virtausristikolla 84), tunnettu siitä, että kunkin C-muotoisen kanavaosan (32; 89) sisäpainetta kestävä rakenne on muodostettu yksinomaan kahdesta toisiinsa kuuluvasta seinämäosasta (30, 31; 80, 81) ja takaseinästä (37; 87) .
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen perälaatikko, jossa on ainakin yksi ulosvirtauskanavaan (12) järjestetty rakenne-elementti (esim. virtausristikko 18, 19, turbulenssiputki-ryhmä 52 tai sen tapainen), tunnettu siitä, että rakenne-elementti (18, 19; 52) on muodostettu kahden toisiinsa kuuluvan seinämäosan (esim. 10b ja 11b; 50b ja 51b) jäykistäväksi sideosaksi.
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen perälaatikko, jossa on ainakin yksi ulosvirtauskanavaan (12) järjestetty rakenne-elementti (esim. virtausristikko 18, 19, turbulens-siputkiryhmä 52 tai sen tapainen), tunnettu siitä, että rakenne-elementti (18, 19) on samoin jaettu osiin (18a-18d, 19a-19d), jolloin rakenne-elementtiosien jako on edullisesti sama kuin seinämäosien (lOa-lOd, lla-lld) jako.
8. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että ainakin eräät rakenne-elementeistä (18, 19; 52) ovat päällekkäin kahden vierekkäisen seinämäosan (esim. 10a-10d) välisten kosketuskohtien (22) kanssa. 1 Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen perälaatikko, jossa on laite ulostuloraon (14) sisämittojen säätämiseksi, esim. säädettävä kärkilista (62), virtauksen ohjausseinämän (31) liikkuva, virtauksen alapuolinen osa (35) tai sen tapainen, tunnettu siitä, että säätölaite (35; 62) on samoin jaettu osiin, jotka jokainen on järjestetty yhteen mainituista kanavaosista (32; 48a, 48b). 86897 18
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että jokaisessa kanavaosassa (32) ainakin yhden seinä-mäosan virtauksen alapuolinen osa (35) on liikkuva ulostulo-raon sisämittojen säätämiseksi.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että jokaisen kanavaosan seinämäosassa (31) on ulompi, kanavaosan jäykkään rakenteeseen kuuluva osa (31') ja sen sisäpuolelle järjestetty liikkuva osa (35) (kuv. 3).
11. 11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen perälaatikko, jossa on ulostuloraon sisämittoja säätävä kärkilista (62), tunnettu siitä, että kärkilista (62) on jaettu osiin (62a, 62b), jolloin jokaiseen kanavaosaan (48a, 48b) on järjestetty kärki-listanosa.
12. 12. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen perä-laatikko, tunnettu siitä, että ainakin yhden osiin jaetun virtauksen ohjausseinämän (10 ja/tai 11) sisäpuoli on päällystetty joustavalla materiaalinauhalla (folio 25, ohut pelti tai sen tapainen) seinämäosien (10a-10d, lla-lld) välisten kosketuskohtien (22) mahdollisten epätasaisuuksien tasoittamiseksi.
13. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että materiaalinauha (25) on virtauksen ohjausseinämän (10 ja/tai 11) koko päällystetyllä sisäpinnalla yhdistetty jäykästi seinämäosiin, esim. liimaamalla. 86897 19