FI85630B - Oevervakningssystem foer alarmtillstaond. - Google Patents

Description

1 85630 Hätätilan valvontajärjestelmä 5 Tämä keksintö liittyy hätätilan valvontajärjestelmään, joka käsittää useita hätätilan valvontaelimiä, joista kukin kuuluu omaan valvonta-alueeseensa ja on kytkettynä signaalikes-kuksesta silmukkana tai yksisuuntaisina ja resistiiviseen laitteeseen päättyvinä johdettuihin signaalilinjoihin, hätä-10 tilan toteamiseksi ja seuraamiseksi signaalilinjojen kautta.

Tavaomaisessa hätätilan valvontajärjestelmässä hätätilan, kuten tulipalon, valvomiseksi useita palonilmaisimia, jotka kuuluvat kukin omaan valvonta-alueeseensa, on kytketty sig-15 naalikeskuksesta johdettuun signaalilinjaan siten, että las-kentatoiminnoilla varustettu signaalikeskus tekee päätöksen tulipalosta kultakin palonilmaisimelta signaalilinjan kautta saadun havainnointitiedon perusteella.

20 Tämänkaltaisessa tavanomaisessa hätätilan valvontajärjestel män järjestelyssä signaalilinjan joutuessa oikosulkuun kaikki ilmaisimet joutuvat tilaan, jossa ne eivät voi siirtää havainnointitietoa signaalikeskukseen. Siten signaali-linjaan kytkettyjen kaikkien palonilmaisimien havainnointi-25 tietoa ei signaalikeskus pysty vastaanottamaan ja myös sig-naalilinja on kytketty pois käytöstä, kun oikosulku on havaittu, oikosulkuvirran estämiseksi.

Täten tavanomaista järjestelmää ei voida pitää luotettavana 30 palonhavainnoitsijana eikä hälytysjärjestelmänä.

Tämä keksintö on tehty tavanomaisiin järjestelmiin liittyvien ongelmisen ratkaisemiseksi ja tämän keksinnön tavoitteena on esitellä hätätilan valvontajärjestelmä, joka pystyy var-"35 masti ja pysyvästi toimivaan hätätilan, kuten tulipalon yms., valvontaan myös oikosulun tapahtuessa.

Keksinnön mukaiselle hätätilan valvontajärjestelmälle on tunnusomaista se, että järjestelmä käsittää kytkinelimet, ...•40 jotka on sijoitettu siten, että ne erottavat valvontaelimet toisistaan, ja jotka ovat normaalisti suljettuina mutta 2 85630 avautuvat järjestelmän havaitessa oikosulun viereisten valvontaelinten erottamiseksi linjoista, ja että kytkinelimet käsittävät kytkimen, joka on asennettu yhdelle mainituista signaalilinjöistä; ensimmäisen oikosulun havainnointielimen 5 oikosulun havaitsemiseksi mainittujen signaalilinjojen välillä, kun kytkimen ollessa avoimena signaalilinjojen linja-jännite kytkimen kohdalla on matalampi kuin ensimmäinen kynnys jännite, joka puolestaan on matalampi kuin kuormituspuo-len signaalilinjojen jännite; toisen oikosulun havainnoin-10 tielimen oikosulun havaitsemiseksi mainittujen signaalilinjojen välillä, kun kytkimen ollessa suljettuna signaalilinjojen linjajännite on matalampi kuin toinen kynnysjännite, joka on korkeampi kuin kuorman puoleinen linjajännite ja korkeampi kuin ensimmäinen kynnysjännite; ja kytkimen oh-15 jauselimen kytkimen ohjaamiseksi siten, että kytkin on suljettuna, kun kumpikaan mainituista oikosulun havainnoin-tielimistä ei anna havaintoa, ja kytkin avautuu saataessa havainto kummalta tahansa mainitulta oikosulun ha-vainnointielimeltä.

20

Keksinnön muita sovellutusmuotoja on esitetty liitteenä olevissa alivaatimuksissa.

Kuvio 1 on lohkokaavio tämän keksinnön yhden suoritusmuodon 25 koko järjestelmästä; kuvio 2 on lohkokaavio havainnollistaen ensimmäistä esimerkkiä kuviossa 1 esitetystä kytkinmekanismista; kuvio 3 on lohkokaavio havainnollistaen toista esimerkkiä kytkinmekanismista; ...30 kuvio 4 on lohkokaavio havainnollistaen kolmatta esimerkkiä kytkinmekanismista; kuvio 5 on lohkokaavio koko järjestelmästä, jossa kuvion 4 esittämä kytkinmekanismi on käytössä; kuvio 6 on lohkokaavio kuvion 5 järjestelmästä, jossa käyt-35 tetään toista kytkinmekanismia; kuvio 7 on lohkokaavio havainnollistaen vielä yhtä esimerk kiä kytkinmekanismista; ja kuvio 8 on lohkokaavio vielä yhdestä kytkinmekanismista, ·;*: johon kuvioiden 2, 3 ja 4 esimerkkien toiminnot ovat sisäl- •;-$0 lytetyt.

3 85630 Tämän keksinnön parhaana pidetty suoritusmuoto selostetaan seuraavaksi viitaten kuvioihin.

Kuvio 1 on lohkokaavio tämän keksinnön erään suoritusmuodon koko järjestelmästä.

Suoritusmuodon koostumus selostetaan ensin. Viitenumero 1 on signaalikeskus. Signaalilinjät Li ja L2 ovat johdetut signaa-likeskuksesta monilukuisten valvonta-alueiden kattamiseksi ja signaalilinjät ovat johdetut takaisin signaalikeskukseen johto-silmukan muodostamiseksi.

Valvontaelimet, kuuluen kukin omaan valvonta-alueeseensa, ovat kytketyt rinnan toistensa suhteen signaalilinjoihin Li ja L2. Yksityiskohtaisemmin, valvontaelin 3 on kytketty silmukoituihin signaalilinjoihin Li ja L2 kytkinelimen 2a välityksellä. Valvontaelin 3 koostuu kaukojohtoelimestä 3a ja useista ilmaisimista 3b, tulipalon, kaasuvuodon tai vastaavan havainnoimiseksi, kytkettynä kaukojohtoelimeen 3a.

Analoginen ilmaisin 4 toimien valvontaelimenä hätätilan valvo-*·*·* miseksi on kytketty rinnan silmukoituihin signaalilinjoihin Li *...* ja L2 kytkinelimen 2b ja kytkinelimen 2c välille.

Lisäksi valvontaelimet 3 ovat kytketyt rinnan signaalilinjoi-: hin Li ja L2 kytkentäelimien 2d ja 2f välityksellä kytkentä- elimen 2c ja kytkentäelimen 2e välille, ja kytkentäelimen 2e ja signaalikeskuksen välille, kumpikin omalle välilleen.

Kunkin valvontaelimen 3 kaukojohtoelimelle 3a ja analogiselle • · · Γ! ilmaisimelle 4 on erityisesti annettu osoite, kullekin oma, ja ne laskevat kutsupulsseja signaalikeskuksesta 1 ja lähet-tävät kerätyn havainnointitiedon signaalikeskukselle kun las-*:* ! kettu arvo yhtyy kunkin omaan osoitteeseen.

Tässä yhteydessä, on huomattava, että kytkinelimet 2a, 2b, 2c, 2d, 2e ja 2f ovat sijoitetut monilukuisten kytkinelinten erottamiseksi toisistaan.

4 85630

Jokainen kytkin 2a, 2b, 2c, 2d, 2e ja 2f sisältää kytkinosan, joka on normaalisti kiinni, ja avataan oikosulku havaittaessa niin että se ohjaa kytkimeen sisältyvää kytkinosaa erottamaan kytkimen viereisen valvontaelimen silmukoidusta singaalijohto-parista Li ja L2, kun linjojen Li ja L2 oikosulku havaitaan.

Signaalikeskuksen 1 muodostus selostetaan seuraavaksi. Viitenumero la on vastaanotto-käsittelyosa, joka lähettää kutsu-pulssin lisäämällä sen ennaltamääriteltyyn jännitteeseen EO ohjausosan Ib ohjeiden mukaisesti ja vastaanottaa valvonta-tietoa valvontaelimiltä. Ohjausosa Ib määrittää olosuhteet kuten tulipalon, kaasuvuodon, oikosulun yms. vastaanotto-käsittelyosalta la vastaanotetun tiedon perusteella. Kun ohjausosa Ib määrittää oikosulun tai irtikytkennän, se ohjaa toista vastaanotto-käsittelyosaa le, joka kuuluu itsenäisenä osana vastaanotto-käsittelyosaan la. Vastaanotto-käsittelyosa le on normaalisti OFF-tilassa ja se aloittaa vastaanotto-käsittelytoiminnan ohjausosan Ib, joka on määrittänyt oikosulun tai irtikytkeytymisen, ohjeiden mukaisesti. Ottaen tämän huomioon, kutsupulssi lisätään ennaltamääriteltyyn jännittee-seen ohjausosan Ib ohjeiden mukaisesti, kutsupulssin lähettämiseksi signaalilinjoille Li ja L2 vastakkaisista päistä val- **· vontatiedon vastaanottamiseksi valvontaelimiltä 3, ...

Kuvio 2 on lohkokaavio havainnollistaen yksityiskohtaista esi-merkkiä kytkinelimistä 2a, 2b, ...

Muodostus selostetaan ensin. Liitäntäpisteet 9 ja 10 kytkin-elimissä 2a, 2b,... ovat kytketyt signaalikeskuksen käyttöjänne telähteeseen signaali/käyttöjännitelinjoilla Li ja L2, kumpikin omaansa. Liitäntäpisteet 11 ja 12 kytkinelimessä ovat kytketyt kuormaan signaalilin jo jen Li ja L2 välityksellä, kumpikin omallaan.

• • m . Kytkin 5 on kytketty signaalilinjaan kytkettyjen liitäntäpis- • · teiden 9 ja 11 välille. Kytkin 5 voi, esimerkiksi, olla ana-loginen kytkin hyödyntäen FET-transistoria tai vastaavaa.

Linjan jännite kytkimen 5 yli syötetään oikosulun havainnointi-piiriin 6.

5 85630

Oikosulun havainnointipiiri kehittää havaitsemisannon kytkimen ohjauspiirille, kun vähintään yksi Iinjajännitteiden otoista laskee alle kynnysjännitteen Vth, asetettu oikosulun havainnoimiseksi linjoilla.

Kytkimen ohjauspiiri kehittää ohjaussignaalin kytkimen 5 sulkemiseksi, kun havaitsemisantoa ei saada oikosulun havainnointi-piiriltä 6 ja kehittää ohjaussignaalin kytkimen 5 avaamiseksi, kun oikosulun havaitsemistieto saadaan.

Viitenumero 8 on vakiojännitteen syöttöpiiri, joka antaa ennal-tamääritellyn jännitteen Vl linjoille, jotka ovat kytketyt piiriin liitettyyn kytkimeen 5.

Vakiojännitteen syöttöpiiri 8 on kytketty linjoihin, joihin kytkin 5 on kytketty, ja mainituista linjoista johdetut sig-naalilinjat ovat kytketyt diodien välityksellä vastakkaissuuntaisen virran estämiseksi. Diodien Dl ja D2 liitoskohta on kytketty sarjaan transistorin 20 kanssa vastuksen Rl välityksellä vastusten R2 ja R3 jakaman jännitteen syöttämiseksi transistorin 20 kannalle. Transistorin 20 kollektori on kyt-ketty linjoihin, joihin kytkin 5 on kytketty, vastasuuntaisten : : virran estävien diodien D3 ja D4 välityksellä, kumpaankin erik- seen.

• · • · · .·.·. Vakiojännitteen syöttöpiirissä kuten edellä selostettiin, jos transistorin 20 kollektorijännite oletetaan olevan Vc, transistorin kanta-emitterijännite Vbe on:

Vbe = R3/(R2 + R3) · Vc (1) : : : jos diodin D4 myötöjännite oletetaan olevan Vf, diodin D4 myötöjännite on konkreettisesti sama kuin kantaemitterijän-' . nite Vbe. Jos Vf = Vbe, jännite Vl liitäntäpisteiden 11 ja 4 12 yli kuorman puolella on:

Vl = Vc - Vf (2) • · · • · · ·;··· Jos kollektori jännite Vc saatuna kaavasta (1) sijoitetaan kaavaan (2), jännite Vl liitäntäpisteiden 11 ja 12 yli on ilmaistavissa: 6 85630 VI = Vbe · R2/R3 (3)

Kuten ilmeistä kaavasta (3), antojännitteen VI vakiojännitteen syöttöpiiriltä 8 määrittävät vastukset R2 ja R3, kuuluen transistorin 20 kantapiiriin, sillä kanta-emitterijännite Vbe on vakio (esimerkiksi 0,6 V). Jos mikrotietokoneen, joka kuuluu liitäntäkuormaan kytkettynä liitäntäpisteistä 11 ja 12 johdettuihin signaalilinjoihin Li ja L2, toimintajännitteen oletetaan olevan Va, vakiojännitteen syöttöpiirin 8 syöttämä jännite kytkimen 5 yli linjalle asetetaan ennaltamääritellyksi jännitteeksi, joka on korkeampi kuin kynnysjännite Vth, asetettu oikosulun havainnoimiseksi, ja matalampi kuin toiminta-jännite Va liitännöissä, joihin ei ole kytketty kuormaa.

Erityisesti, jos päätekuormaan kuuluvan mikrotietokoneen toiminta jännite oletetaan olevan 5 V, jännite VI, joka syötetään linjalle kytkimen 5 yli vakiojännitteen syöttöpiiriltä 8 asetetaan kahdesta kolmeen volttiin. Kynnysjännite Vth oikosulun havainnoimiseksi asetetaan siten jännitteeksi, esimerkiksi 1 V tai matalampi.

" Siten, mainitussa kaavassa (3), jos jännitteeksi Vbe asetetaan ;** 0,6 V, ja vastusten R2 ja R3 resistanssit valitaan siten, että * ··1 R2 = 4 x R3, voidaan saada matala jännite, arvoltaan niinkin matala kuin VI = 2,4 V, huolimatta lähdejännitteen Eo arvosta.

:: Vaikka edellä läpikäyty selostus on tehty esimerkille, jossa liitäntäpisteet 9 ja 10 ovat kytketyt käyttöjännitelähteeseen ja liitäntäpisteet 11 ja 12 ovat kytketyt kuormaan, samankaltainen matala jännite VI voidaan syöttää kuorman puolelle, jos liitäntäpisteet 11 ja 12 ovat kytketyt käyttöjänniteläh-teeseen ja liitäntäpisteet 9 ja 10 ovat kytketyt kuormaan.

*** Kuviossa 2 esitetyn kytkinelimen toiminta selostetaan seuraa- * * ί vaksi.

« · - · . Kun signaalikeskukseen kuuluvaan sähköiseen käyttöjännitepii- riin kytketään jännite, ennaltamääritelty lähdejännite kytkeytyy liitäntäpisteiden 9 ja 10 välille. Kytkin 5 on auki, 7 85630 jotta lähdejännite saataisiin transistorille 15 diodin D, ja vastuksen R, kautta vakiojännitteen syöttöpiirissä 8.

Mitään ylimääräistä suoraa varokeinoa ei tarvita linjalle vakio jännitepiiriltä kuormalle, joka on kytketty liitäntäpis-teisiin 11 ja 12 kytkettyjen signaalilinjojen välille, koska diodi D2 on asennettu kuorman puolelle.

Transistori 15, jota syötetään sähköisellä käyttöjännitteellä diodin Di ja vastuksen Rl kautta, herätetään kantaesijännitteellä, vastusten R2 ja R3 muodostamalla osajännitteellä.

Diodin D4 kollektorijännite Vc saadaan yli diodin D4. Ja jännitteenä Vf käytetään jännitettä Ve, joka saadaan kaavalla (3), kuormitetun puolen liitäntäpisteiden 11 ja 12 välille.

Siten jännite VI, jonka tuottaa vakiojännitteen syöttöpiiri 8, ja joka on arvoltaan suhteellisen pieni, kytketään signaalilin-jojen Li ja L2 välille välittömästi, kun lähteeseen on kytketty jännite. Vaikka jännite VI kytketään lähdejännitteeksi mihin tahansa liitäntälaitteeseen, kuten anturiin tai kauko-johtoon, ja anturi tai kaukojohto on liitetty mikrotietokonee--“· seen, jännite VI on matalampi kuin mikrotietokoneen toiminta- ..." jännite. Siten mikrotietokonetta ei aktivoida, ja säätelemä- tön mikrotietokoneen ajo lähdejännitteen huojunnan seurauksena • · * • V ja satunnainen mikrotietokoneen toiminta aloitusnollauksen puuttumisen seurauksena vältetään.

Seuraavaksi, kun jännite Ve kytketään vakiojännitteen syöttö-piiristä 8 kuorman puolelle, jännite Ve syötetään myös oikosulun havainnointipiiriin 6 kuormatun puolen Iinjajännitteenä. Jännitteen VI ollessa korkeampi kuin kynnysjännite Vth, ase-** tettuna oikosulun havainnointipiiriin 6, piiri 6 ei havaitse minkäänlaista oikosulkutilaa. Tämän tuloksettoman havainnoi-*:**: misen seurauksena, kytkimen ohjauspiiri 7 sulkee kytkimen 5 *;· * pienen viiveen jälkeen vakiojännitteen syöttöpiirin 8 annet- tua jännitteen Vl. Ja siten normaali lähdejännite syötetään « · · *** [ kuorman puolelle.

8 85630

Kun linjojen Li ja L2, kytkettynä liitäntäpisteisiin 11 ja 12, välille syntyy oikosulku, liitäntäpisteiden 11 ja 12 välinen jännite laskee nollaan volttiin, ja linjajännite oikosulun havainnointipiirille 6 on matalampi kuin kynnysjännite Vth.

Tämän johdosta piiri 6 antaa havaitsemisannon kytkimen ohjaus-piirille 7 kytkimen 5 avaamiseksi, jotta erotettaisiin kuormatun puolen linjat käyttöjännitelähteen puolesta osassa, jossa oikosulku on tapahtunut.

Nimittäin, koska ennaltamääritelty matala jännite, joka on matalampi kuin liitäntäkuormien aktivointijännite, kytketään kuormatun puolen linjoihin, liitäntälaitteeseen kuuluvan mikrotietokoneen säätelemätön ajo on varmasti estetty juuri jälkeen jännitteiden kytkemisen käyttöjännitelähteeseen.

Ja voidaan saavuttaa käyttöjännitelähteen syöttöjännitteen pitäminen vakiona juuri jälkeen jännitteiden kytkennän huolimatta kytkettyjen kuormien lukumäärästä.

“ Lisäksi, päällekytkentätilanne varmasti toteutuu oikosulun havainnointielimen oikosulun havainnointitoiminnan peruutuk-*: sen seurauksena, mikä aiheutetaan syöttämällä matala jännite käyttöjännitelähteen jännitteiden kytkennässä. Ja varmasti *. voidaan aikaan saada normaali toiminnan käynnistys liitäntä- ·. laitteeseen kuuluvalle mikrotietokoneelle aloitusnollauksella.

Kuvio 3 esittää lohkokaavion toisesta esimerkistä kytkinmeka-nismista. Edellisen esimerkin, esitetty kuviossa 2, kanssa samat osat ovat havainnollistettu samoilla viitenumeroilla ja toistuvat selostukset osista ovat lyhennetyt.

*

Kytkinelimessä on myös kytkin 5, sama kuin edellisessä esimer-: kissä. Vastus R on kytketty rinnan kytkimen 5 kanssa. Vastuk sen R resistanssi on useita kymmeniä kilo-ohmeja suuren oiko- ♦ ! sulkuvirran estämiseksi signaalikeskuksessa kuormatun puolen ** singaalilinjojen välisen oikosulun aiheuttamana. Signaali- linjat, joiden välille kytkin 5 on kytketty, ovat molemmat 9 85630 kytketyt komparaattoreiden 16a, 16b miinus-ottoihin. Nämä komparaattorit 16a, 16b toimivat ensimmäisinä oikosulun ha-vainnointieliminä. Ja ensimmäinen kynnysjännite Vrl on asetettu kummankin komparaattorin plus-ottoon vertailujännitelähteillä 17a, 17b.

Kynnysjännite Vrl on asetettu pienemmäksi kuin linjajännite VI, joka on linjajännite, kun sähköinen käyttöjännitelähde on kytketty kuormatulle puolelle vastuksen Ro yli. Nimittäin, lähdejännite Vp, joka on kytkettynä kuormatun puolen signaalilinjaan vastuksen 5 yli, kun kytkin 5 on auki, määräytyy 1iitäntälaitteiden kuten antureiden ja kaukojohtojen, jotka ovat rinnan kytkettyjä liitäntäpisteistä 11 ja 12 lähteviin kuormatun puolen signaalilinjoihin, kokonaisimpedans-sin mukaan. Tämä jännite saattaa liikkua normaalisti kahdesta kolmeen volttiin. Siten kynnysjännite Vrl asetetaan arvoon Vrl = 1,0 V, joka on pienempi kuin jännitteet kytkimen 5 molemmin puolin, jotka ovat kumpikin syötetyt komparaattorin 18 miinus-ottoon läpi diodien Dl ja D2. Komparaattori 18 toimii siten toisena oikosulun havainnointielimenä.

·)· Komparaattorin 18 plus-ottoon on kytketty toinen kynnysjänni- .··*. te Vr2 vertailu jännitelähteellä 19. Toinen kynnys jännite Vr2 .···. on asetettu korkeammaksi kuin lähdejännite Vp, joka on kytket- tynä vastuksen R yli, kun kytkin 5 on auki. Ja kynnys jännite \ Vr2 on asetettu korkeammaksi jännitteeksi kuin jännite Vs.

Jännite Vs kytkeytyy kuormatun puolen liitäntäpisteiden 11 '*·' ja 12 välille, oikosulku tapahtuu kytkimen 5 ollessa kiinni ja se määritellään oikosulkuvirralla is ja kuormatun puolen resistanssilla r. Toinen kynnysjännite Vr2 on matalampi kuin lähdejännite Vc, joka on kytketty liitäntäpisteiden 9 ja 10 : : : välille signaalikeskuksesta 1.

• m · • · • · · • · * . Yksityiskohtaisemmin, kuormatun puolen jännite Vp, joka kyt- ’ keytyy, kun kytkin 5 on auki, vastuksen R yli on 2-3 volttia.

·« · ·

Ja jännite Vs on normaalisti 4-10 volttia, kun kytkin 5 on kiinni. Tässä tapauksessa, kynnys jännitteen Vr2 arvoksi ase- ·...: tetaan Vr2 = 11 V.

• · ίο 85630

Komparaattoreiden 16a, 16b ja 18 annot ovat kytketyt TAI-por-tin 20 ottoihin. Kytkimen ohjauspiiri 7 ohjaa kytkimen 5 aukaisemista ja sulkemista.

Nimittäin, kytkimen ohjauspiiri 7 pitää kytkimen 5 kiinni, kun mikään komparaattoreiden 16a, 16b ja 18 annoista ei ole havaitsemisantoa merkitsevällä korkealla tasolla. Kun taas piiri 7 avaa kytkimen 5, jos jonkin komparaattorin anto nousee korkealle tasolle.

Kuviossa 3 havainnollistetun esimerkin toiminta selostetaan seuraavaksi.

Tilanteessa, jossa oikosulkua ei tapahdu, kuormatun puolen liitäntäpisteisiin 11 ja 12 kytkettyjen signaalilinjojen välille, kun lähdejännite Vc kytketään liitäntäpisteiden 9 ja 10 välille kytkettäessä signaalikeskukseen jännite, tässä tilanteessa kytkin 5 on auki, kytkeytyy jännite 2-3 volttiin, jonka määräävät rinnan kuormatun puolen linjoihin kytkettyjen liitäntälaitteiden rinnan yhdistetty kokonaisimpedanssi ja resistanssi R. Siten komparaattori 16 antaa tasoltaan mata-lan annon, koska Iin ja jänniteotto komparaattorille 16a on ··, lähdejännite Vc. Ja komparaattori 16b antaa myös tasoltaan II matalan annon, koska Iinjajänniteotto on 2-3 volttiin kompa- " raattorille 16. Komparaattorin 18 lähdepuolen oton linja- • · ;* jännite on diodin Dl kautta Vc, siis lähdejännite, ja linja- I * :·’ jänniteotto komparaattorille 18 diodin D2 kautta on Vp, joka » · on kuormatun puolen Iin ja jännite, 2-3 volttia. Diodi Dl on esijännitetty myötösuuntaiseksi ja se on liipaistu. Diodi D2 on esijännitetty estosuuntaiseksi ja se pidetään estoti-lassa. Komparaattorin 18 ottoon on kytketty ainoastaan läh-teen puolen linjajännite Vc, joka ylittää kynnysarvon Vr2, • vertailujännitelähteen 19 asettamana, jotta saataisiin tasol- ' , taan matala anto. TAI-portti antaa tasoltaan matalan annon, • · · koska kaikki TAI-portin otot komparaattoreilta 16a, 16b ja 18 ovat tasoltaan matalia. Siten kytkimen ohjauspiiri 7 sul-·*; kee kytkimen 5 ennaltamääritellyn aikaviiveen jälkeen sähköi- sen käyttö jännitelähteen jännitteiden kytkemisen jälkeen.

11 85630

Samalla kun oikosulku saattaa tapahtua pisteessä A kuormatun puolen linjalla, kun käyttöjännite kytketään, ja lähdejännite kytkeytyy lähteen puolen liitäntäpisteiden 9 ja 10 välille, liitäntäpisteiden 11 ja 12 välille kytkeytyvä jännite saattaa olla lähdejännitteen Vc osajännite, jakautuen vastuksella R, joka on arvoltaan korkea kuten useita kymmeniä kilo-ohmeja, kun taas linjavastus r on arvoltaan pieni kuten muutamista ohmeista useisiin kymmeniin ohmeihin, oikosulkuvirta virtaa linjoissa, joiden resistanssi on r. Sellaisen oikosulkuvir-ran virtauksen seurauksena, liitäntäpisteiden 11 ja 12 välinen jännite laskee erittäin pieneksi tai lähes nollaan volttiin. Tämä kuormatun puolen jännite syötetään komparaattorin 16b ottoon. Komparaattori 16b havaitsee oikosulun vertaamalla ottojännitettä ja ensimmäistä kynnysjännitettä Vrl. Ja komparaattori 16b antaa tasoltaan korkean annon kytkennän ohjaus-piirille 7 TAl-portin 20 välityksellä. Kytkennän ohjauspiiri 7 ohjaa kytkintä auki siitä syystä.

Samalla kun oikosulku saattaa tapahtua pisteessä A kuormatulla linjalla, kun lähdejännite Vc normaalisti kytketään kiinni olevan kytkimen 5 kautta, oikosulkuvirta is ja oikosulkujänni-te Vs määräytyvät pari johdon, liitäntäpisteestä 11 pisteeseen .**·. A, Iinjaresistanssin r mukaan. Lähteen puolen liitäntäpistei- den 9 ja 10 välinen jännite laskee jännitteeseen, joka voi-.1“ daan määrittää jännitteenä Vs lisättynä kytkimen 5 sisäisen ‘ ; resistanssin laskeman jännitteen suuruudella. Siten lähteen puolen Iin ja jännite on korkeampi kuin kuorman puolen linja-'•V jännite kytkimen 5 sisäisen resistanssin ottaman jännitteen verran. Siten diodi Dl on esijännitetty myötösuuntaan, jotta olisi liipaistu, kun taas diodi D2 on esijännitetty estosuun-taan, jotta pysyisi estotilassa, Iinjajännitettä syötettäessä : komparaattoriin. Komparaattori 18 antaa tasoltaan korkean i*;‘: annon vertaamalla otto jännitettä ja toista kynnys jännitettä * . Vr2, jonka vertailujännitelähde 19 on asettanut. Tasoltaan korkea anto syötetään kytkin ohjauspiirille 7 TAI-portin välityksellä, ohjauspiirin 7 avatessa kytkimen 5, jotta kuormatun puolen linjan oikosuljettu osa erotettaisiin lähteen puolen linjasta.

12 85630

Lisäksi, vaikka selostus käsitteleekin esimerkkiä, jossa lii-täntäpisteet 9 ja 10 ovat kytketyt käyttöjännitelähteeseen ja liitäntäpisteen 11 ja 12 ovat kytketyt kuormattuun puoleen, käänteinen liitäntäpisteiden kytkentä voidaan käsitellä ensisijaisena esimerkkinä ja se kykenee oikosulun havaitsemiseen.

Nimittäin, kun oikosulku saattaa syntyä linjalle asennettujen kytkintäelinten ollessa kiinni ja vaikka korkea Iinja jännite, joka on korkeampi kuin ensimmäinen kynnysjännite, ollen riippuvainen kuormatun puolen Iinjaresistanssista, saattaa esiintyä, kuormatun puolen Iinjajännite oikosulkutilanteessa on matalampi kuin toinen kynnysjännite Vr2. Siten oikosulun havainnointi voidaan suorittaa varmasti ja oikosulkeutunut kuormattu linja erotetaan lähteen puolen linjasta huolimatta kuormatun puolen Iinjaresistanssin olemassaolosta. Siis, tälle suoritusmuodolle on tunnusomaista kaksi eri kynnysjännitettä, asetetut Iinjajännitteen vertaamiseksi, jos oikosulku tapahtuu kytkimen 5 ollessa kiinni ja sen ollessa auki ja sellaisen vertaamisen takia komparaattorit 16a ja 16b tarkkailevat Iinjajännitettä havaitakseen oikosulun kun kytkin 5 on auki ja myös komparaattori 18 valvoo Iinjajännitettä havaitakseen *:* oikosulun.

• · • ·

Kuvio 4 esittää kolmannen esimerkin kytkinelimestä. Tässä m esimerkissä ovat kytkin 5 ja vastus R, jonka resistanssi on ' useita kymmeniä kilo-ohmeja. Tässä esimerkissä, samaa tai “ vastaavaa osaa koskeva kuvaus kuin edellisessä esimerkissä *· · jätetään toistamatta.

Tähän esimerkkiin kuuluu monostabiili multivibraattori 26, joka voidaan liipaista oikosulun havainnointipiirin 6 havait-ί.ϊ semisannolla estosignaalin antamiseksi, mikä estää kytkimen :*: ohjauspiiriä 7 sulkemaan kytkimen 5. Tämä estoaika asete- ‘. taan, jotta mahdollistettaisiin turvallinen aloitusnollaus . liitäntälaitteeseen kuuluvalle CPUslle, kytkettäessä käyttö- jännite heti oikosulun aiheuttaman äkillisen jännitekatkon jälkeen.

• · ·. v i3 85630

Tietenkään aloituselimenä ei ole pakko olla monostabiili multi-vibraattori 26 ja mitä tahansa piiriä tai laitetta voidaan käyttää noina eliminä kunhan ne vain toimivat samalla tai vastaavalla tavalla kuin vibraattori 26.

Kuvio 7 esittää vielä yhden esimerkin kytkinelimestä, joka pystyy suorittamaan konkreettisesti samat toiminnot kuin esimerkki kuviossa 3. Yksityiskohtaisesti tässä esimerkissä, komparaattori 18 toisena oikosulun havainnointielimenä jätetään käyttämättä ja oikosulun havainnointieliminä komparaattorit 16a ja 16b ovat käytetyt. Kuitenkin säädettävä vertai-lukynnysjännitepiiri 30 on otettu käyttöön vertailujännitelähteiden 17a ja 17b sijaan vertailukynnysjännitteen vaihtamista varten, kun kytkimen ohjauspiirin auki- tai kiinni-signaali saadaan ottoon. Ja lisäksi diodit Dl ja D2 on jätetty huomiotta.

Kuviossa 8 on vielä yksi esimerkki kytkinelimestä, jonka toiminta on yhdistelmä edellä selostetuista ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta esimerkistä.

. Tässä esimerkissä, oikosulun havainnointipiirinä käytetään kuviossa 3 esitettyä piiriä. Ja vakiojännitteen syöttöpiiri kuviosta 2 on yhdistetty oikosulun havainnointipiiriin. Ja myös monostabiili multivibraattori 26 on asennettu käynnis- «· · : V tyselimeksi TAI-portin 20 ja kytkimen ohjauspiirin välille.

Täten tämä esimerkki esittää edellä selostettujen esimerk- • * : kien kytkinelinten yhdistetyn toiminnan. Kuvion 7 esittämää kytkinelintä voidaan tietysti käyttää oikosulun havainnointiin.

Kuvio 5, jossa on edellä esimerkissä selostettuja kytkineli- • * · ΓΙ miä käyttävä järjestelmä, selostetaan seuraavaksi. Tässä • · · • · · V kuvion 5 järjestelmässä, kytkinelimet 2a ja 2b kuviosta 4 *·*** ovat kytketyt signaalikeskuksen 1 suhteen lähemmälle puo- *:· : lelle silmukoituihin johtoihin, ja muut kytkinelimet ovat signaalikeskuksen 1 suhteen kauemmalla puolella.

• · · « * i4 85630 Nämä toisen tyyppiset kytkinelimet 24 ovat havainnollistetut kuviossa 6, niiden rakenteen esittämiseksi. Siis, toisen tyyppinen kytkinelin 24 sisältää kytkimen 5, oikosulun havain-nointipiirin 6, kytkimen ohjauspiirin 7, ja vastuksen R huolehtimassa lähdejännitteen ohjauksesta kytkimen 5 ohi linjalle, joka on kytkimeen 5 nähden virran kulkusuunnan puolella, ja myös kaukojohtoelimille 3, kun käyttöjännite kytketään päälle.

Kuitenkin, jos kuvion 6 esittämää kytkinelintä käytetään kaikkina kytkineliminä, linjajännite alueella, jossa oikosulku ei ole tapahtunut, voisi myös laskea nollaan volttiin, kun oikosulku tapahtuu pisteessä A. Siten saattaisi tapahtua anturissa tai liitäntälaitteessa CPU:n säätelemätön ajo seurauksena äkillisestä käyttöjännitekatkoksesta, joka tapahtuu pian jälkeen oikosulkualueen erottamisen, kytkinelimen 24 toimesta.

Järjestelmän toiminta selostetaan seuraavaksi. Kun signaali-keskukseen 1 kytketään käyttöjännite, lähdejännite kytkeytyy kuormatun puolen linjalle yli vastuksen R, koska kytkin 5 on auki. Kuormatun puolen linjajännite määräytyy vastuksen R kokonaisimpedanssin mukaan jaetuksi jännitteeksi. Vastuksen R resistanssi tulisi asettaa matalammaksi kuin laitteen 23 CPU:n aloitusnollataso.

« > · ·

* M

·* Tämän seurauksena, kuormatulle puolelle kytkeytyvä Iinjajän- * nite on korkeampi kuin oikosulun havainnointipiiriin asetettu kynnys jännite Vth. Tällä ajanhetkellä saadaan oikosulun ha-vaitsemissignaali. Kytkimen ohjauspiiri 7 voi sulkea kytkimen ennaltamääritellyn viiveen jälkeen käyttöjännitteen kytkennän.

a • m

• P

·]·, Siis, kun signaalikeskuksen 1 suhteen lähemmälle puolelle asen- • · nettujen kytkentäelimien 2a, 2b kytkin 5 on auki, lähdejännite ·**· kytkeytyy kuormatun puolen linjalle signaalikeskuksesta 1, ja * myös kytkeytyy kuormatulle linjalle alueelle C kytkinelimen 24 * ··· • · • * »·*· is 85630 vastuksen R kautta. Tämä kuormatun puolen Iinjajännite muodostuu matalammaksi kuin liitäntälaitteisiin kuuluvien CPU:den liitäntöjen kokonaisimpedanssien määräämä aloitusnollaustaso ja myös ylittää havainnointipiiriin 6 asetetun kynnysjännitteen saaden siten aikaan toiminnan kytkimen sulkemiseksi.

Tämän toimenpiteen seurauksena, lähdejännite kytkeytyy linjoihin kaikissa alueissa B, C ja D.

Vaikka oikosulkutapaus sattuukin pisteessä A alueella C, ei ainoastaan alueen C, vaan myös alueiden B ja D linjajännite laskee nollaan. Tämän seurauksen ansiosta oikosulun havain-nointipiiri jokaisessa kytkinelimessä 2a, 2b, 24a ja 25b saattaa havaita oikosulun ja antaa havaitsemissignaalin. Kytkimen ohjauspiiri 7 avaa kytkimen 5.

Tällä ajanhetkellä, kytkinelimissä 2a, 2b, monostabiili multi-vibraattori 26 liippaistaan oikosulun havainnointipiirin 6 havaitsemissignaalilla estosignaalin syöttämiseksi kytkimen ohjauspiirille 7. Siksi kytkinelimen 24 kytkin 5 avataan, ja oikosulkuosa C erotetaan normaalitilaisista osista B ja D, joihin lähdejännite (joka on CPU:n aloitusnollaustasoa mata-lampi), määräytyen kytkinelinten 2a, 2b vastuksien R ja liitän-“I- tälaitteiden 3 kokonaisimpedanssien nojalla. Tämän jännit- teiden kytkennän seurauksena oikosulun havainnointipiirin havaitsemisanto katoaa. Mutta monostabiilin multivibraattorin : ’ 26 estosignaali saatetaan kytkeä kytkimen ohjauspiiriin 7, jotta estettäisiin kytkimen tilan vaihtuminen ennaltamääritel-lyksi ajanjaksoksi, piirin 7 pitäessä kytkimen 5 auki vaikka oikosulun havainnointipiiri 6 ei annakkaan havaitsemisantoa.

Ja heti kun vibraattorin 26 annon katoaminen on tapahtunut ennaltamääritellyn ajanjakson jälkeen oikosulun havainnoin-. nista, ohjauspiiri 7 sulkee kytkimen 5.

* m m * 1 * · a

Siksi hetkeen ei ole varotoimenpiteitä normaalia lähdejännit-:1 · teiden kytkentää varten liitäntälaitteille 23, jotka ovat : rinnan kytketyt alueilla B ja D. Siksi liitäntälaitteeseen 23 kuuluvan CPU: n jännite lasketaan osa jännitteeseen vastuk-sen R ja alueisiin B ja D rinnan linjojen välille kytkettyjen i6 85630 liitäntälaitteiden kokonaisimpedanssin jakamana. Ja lähde-jännite, joka kytkeytyy kuormatulle puolelle vastuksen R yli, asetetaan liitäntälaitteeseen 23 kuuluvan CPU:n toimintajännitteen alapuolelle, kuten noin 2-3 volttiin.

Sen tähden, lähdejännitteen kohoamisen hetkellä, kun kytkin 5 suljetaan monostabiilin multivibraattorin 26 annon katoamisen jälkeen, CPU aloitusnollataan, samalla tavoin kuin aloitus-nollauksessa kytkettäessä käyttöjännite signaalikeskukseen 1. Voidaan saada aikaan aloitusnollauksen suorittaminen CPU:n toiminnan käynnistämiseksi, normaaleissa olosuhteissa linja-jännitteen palauduttua oikosulun havaitsemisen jälkitilanteessa .

Lisäksi, kuviossa 5 esitetyn järjestelmän kokoamisessa, toisen tyyppisiä kytkinelimiä 2a, 2b kuin edellä selostetut voidaan käyttää. Ja näitä elimiä ei tarvitse sisällyttää signaali-keskukseen 1. Tietysti, kaikille kytkinelimille voidaan käyttää saman tyyppisiä kytkinelimiä 2a ja 2b.

Tässä esimerkissä, kuten samoin edellisissä esimerkeissä, CPU voidaan varmasti aloitusnollata. Erityisesti CPU:n, joka kuu-luu alueeseen, jossa oikosulkua ei ole, säätelemätön ajo käyt-töjännitteen katketessa voidaan varmasti välttää.

.’. Lisäksi, koskien kytkintä 5 ja kytkimen ohjauspiiriä 7, lukit- tuvaa relepiiriä voidaan käyttää kytkimenä, kuuluen tuohon relepiiriin. tämä kytkin toimii aivan samoin tavoin kuin kytkin 5 ja säästää virran kulutuksessa.

Ja lisäksi kuvioissa 1 ja 5 esitetään silmukoituun signaali- linjaan perustuva esimerkki. Kuitenkin tätä keksintöä voidaan V käyttää missä tahansa järjestelmässä, jossa on signaalilinja yhteen suuntaan ulottuen päättyen resistiiviseen liitäntälait- . teeseen kuten vastukseen.

• « « • · · • · • · 1 · · ·

Claims (8)

17 85630 Patenttlvaa timukset

1. Hätätilan valvontajärjestelmä, joka käsittää useita hätätilan valvontaelimiä (3), joista kukin kuuluu omaan valvonta-alueeseensa ja on kytkettynä signaalikeskuksesta (1) silmukkana tai yksisuuntaisina ja resistiiviseen laitteeseen päättyvinä johdettuihin signaalilinjoihin (LI, L2) hätätilan toteamiseksi ja seuraamiseksi signaalilinjojen kautta, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää kytkinelimet (2a, 2f), jotka on sijoitettu siten, että ne erottavat valvontaelimet toisistaan, ja jotka ovat normaalisti suljettuina mutta avautuvat järjestelmän havaitessa oikosulun viereisten valvontaelinten erottamiseksi linjoista, ja että kytkinelimet käsittävät kytkimen (5), joka on asennettu yhdelle mainituista signaalilinjoista (LI); ensimmäisen oikosulun havainnointielimen (6) oikosulun havaitsemiseksi mainittujen signaalilinjojen välillä, kun kytkimen ollessa avoimena signaalilinjojen linjajännite kytkimen kohdalla on matalampi kuin ensimmäinen kynnysjännite (Vth), joka puolestaan on matalampi kuin kuormituspuolen signaalilinjojen jännite (Ve); toisen oikosulun havainnointielimen oikosulun havaitsemisek---- si mainittujen signaalilinjojen välillä, kun kytkimen olles sa suljettuna signaalilinjojen linjajännite on matalampi kuin toinen kynnys jännite, joka on korkeampi kuin kuorman puoleinen linjajännite ja korkeampi kuin ensimmäinen kynnys-jännite; ja kytkimen ohjauselimen (7) kytkimen ohjaamiseksi siten, että kytkin on suljettuna, kun kumpikaan mainituista oikosulun "·: havainnointielimistä ei anna havaintoa, ja kytkin avautuu saataessa havainto kummalta tahansa mainitulta oikosulun havainnointielimeltä. • · ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hätätilan valvontajärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi matala-jännitteen syöttöelimen (8) ennalta määrätyn jännitteen (VI) kytkemiseksi signaalilinjalle (LI) niiden kohtien väleille, joihin kytkimet (5) on asennettu, elimen kytkemän jännitteen ollessa matalampi kuin mainittujen signaalilinjo- 18 £5630 jen välille sijoitetun liitäntälaitteen käyttöjännite (Va) ja korkeampi kuin mainittuun oikosulun havainnointielimeen (6) asetettu ensimmäinen kynnysjännite (Vth).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen hätätilan valvontajärjestelmä, tunnettu siitä, että matalajännitteen syöttöelin (8) kytkee ennalta määrätyn matalan jännitteen (VI) riippumatta lähdejännitteen (Vp) arvosta ja kuorman impedanssista.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen hätätilan valvontajärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen oikosulun havainnointielin on komparaattori (16), jonka invertoiva syöttöpiste on kytketty signaalilinjaan kytkimen vierestä ja ei-invertoiva syöttöpiste on kytketty sähköiseen lähteeseen (17), joka syöttää mainitun ensimmäisen kynnys-jännitteen (Vrl); ja että mainittu toinen oikosulun havainnointielin on komparaattori (18), jonka invertoiva syöttöpiste on kytketty signaalilinjaan ja ei-invertoiva syöttöpiste on kytketty sähköiseen lähteeseen (19), joka syöttää mainitun toisen kynnysjännit-teen (Vr2).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hätäti-lan valvontajärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut • ; kytkinelimet käsittävät lisäksi elimen (26), joka estää mainittua kytkimen ohjauselintä (7) muuttamasta kytkimen (5) tilaa ennalta määrätyn ajan kummalta tahansa oikosulun havainnointielimeltä (6) saadun havainnon laukaisemana.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen hätätilan valvontajärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu kytkimen tilan ;;; muutoksen estävä elin on monostabiili multivibraattori (26). ·:* 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hätätilan valvontajärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut kytkin-elimet käsittävät lisäksi säädettävän vertailukynnysjännite-piirin (30), joka voi säädellä kumpaa tahansa vertailujännitettä, ja että i9 85630 kytkimen ohjauselimet (7) käsittävät elimet säädettävän vertailukynnysjännitepiirin ohjaamiseksi vaihtamaan vertai-lukynnysj ännitettä.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hätätilan valvontajärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut kytkinelimet (2) käsittävät matalajännitteen syöttöelimen (8) ennalta määrätyn jännitteen kytkemiseksi signaalilinjalle niiden kohtien väleille, joihin kytkimet on asennettu, elimen kytkemän jännitteen ollessa matalampi kuin mainittujen signaalilinjojen välille sijoitetun liitäntälaitteen jännite ja korkeampi kuin mainittuun oikosulun havainnointielimeen asetettu ensimmäinen kynnysjännite, sekä elimen, joka estää mainittua kytkimen ohjauselintä muuttamasta kytkimen tilaa ennalta määrätyn ajan mainitulta oikosulun havainnointielimeltä saadun havainnon laukaisemana. 20 85630 1. övervakningssystem för alarmtillständ, vilket om-fattar flera övervakningsorgan (3) för alarmtillstän- 5 det, av vilka vart och ett tillhör ett eget övervak-ningsomräde och kopplats frän en signalcentral (1) som en slinga eller som enkelriktade och vid en resistiv anordning slutande signallinjer (LI, L2) för att kons-tatera och uppfölja alarmtillständet via signallin-^ jerna, kännetecknat av att systemet omfat tar: koppiingsorgan (2a, 2f) vilka placerats sä att de skil- jer ät övervakningsorganen frän varandra, och vilka normalt är slutna men öppnar sig dä systemet upptäcker 15 en kortslutning för att avskilja bredvid belägna övervakningsorgan frän Iinjerna, och att koppiingsorganen omfattar en kopplare (5) som monterats vid en av nämnda signallinjer (LI); ett första kortslutningsdetekteringsorgan (6) för att 20 upptäcka en kortslutning mellan nämnda signallinjer, varvid dä kopplaren är öppen signallinjernas linjespän-ning vid kopplaren är lägre än en första tröskelspän-ning (Vth), vilken ä sin sida är lägre än signallinjernas spänning (Ve) pä belastningssidan; 2 5 ett andra kortelutningsdetekteringsorgan för att upp-··· täcka en kortslutning mellan nämnda signallinjer, var vid dä kopplaren är sluten signallinjernas linjespän-ning är lägre än en andra tröskelspänning, vilken är högre än linjespänningen pä belastningssidan och högre " 30 än den första tröskelspänningen; och en kopplare för styrning av styrorganets (7) kopplare sä att kopplaren är sluten dä ingendera av de nämnda kortslutningsdetekteringsorganen ger nägot utslag, och kopplaren öppnas dä nägondera av de nämnda kortslut-ningsdetekteringsorganen ger ett utslag. 2. övervakningssystem för alarmtillständ i enlighet med patentkrav 1, kännetecknat av att det 2i £5630 dessutom omfattar ett organ (8) för matning av lägspän-ning för att koppia en förutbestämd spanning (VI) till signallinjen (Li) mellan de punkter där kopplarna (5) monterats, varvid spänningen som organet tillkopplat är 5 lägre än bruksspänningen (Va) för anslutningsanordning- en som placerats mellan nämnda signallinjer och högre än den första tröskelspänningen (Vth) som givits för nämnda kortslutningsdetekteringsorgan (6). 10 3. övervakningssystem för alanntillständ i enlighet med patentkrav 2, kännetecknat av att organet (8) för matning av lägspänning kopplar en förutbestämd lägspänning (VI) oberoende av källspänningens (Vp) värde och belastningens impedans. 15 4. övervakningssystem för alarmtillständ i enlighet med nägot av patentkraven 1-3, kännetecknat av att nämnda första kortslutningsdetekteringsorgan är en komparator (16), vars inverterande inmatningspunkt 20 kopplats tili signallinjen bredvid kopplaren och den icke-inverterande inmatningspunkten kopplats tili en elkälla (17) som matar nämnda första tröskelspänning (Vrl)y och att nämnda andra kortslutningsdetekteringsorgan är en kom-25 parator (18), vars inverterande inmatningspunkt kopp lats tili signallinjen och den ieke-inverterande inmatningspunkten kopplats tili en elkälla (19) som matar nämnda andra tröskelspänning (Vrl). 30 5. övervakningssystem för alarmtillständ i enlighet med nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att nämnda koppiingeorgan dessutom omfattar ett organ (26) som förhindrar att nämnda kopplares styrorgan (7) ändrar kopplarens (5) tillständ under en förutbes-35 tämd tid utlöst av en iakttagelse av vilken som heist • . av kortslutningsdetekteringsorganen (6) 22 8 5 6 30 6. övervakningssystem för alarmtillständ i enlighet med patentkrav 5, kännetecknat av att nämnda organ som förhindrar att kopplaren ändrar till-ständ är en monostabil multivibrator (26). 5 7. övervakningssystem för alarmtillständ i enlighet med nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att nämnda koppiingsorgan dessutom omfattar en reg-lerbar referenströskelspänningskrets (30) som kan reg- 10 lera vilken som heist av referensspänningarna, och att kopplarens styrorgan (7) omfattar organ för styrning av den reglerbara referenströskelspänningskretsen att byta referensspänning. 15 8. övervakningssystem för alarmtillständ i enlighet med patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda kopplingsorgan (2) omfattar: ett matningsorgan (8) för lägspänning för tillkoppling av en förutbestämd spänning tili signallinjen mellan de 20 punkter tili vilka kopplarna monterats, varvid spän- ningen som organet tillkopplat är lägre än spänningen hos anslutninganordningen som placerate mellan nämnda signallinjer och högre än den första tröskelspänningen som givits nämnda kortslutningsdetekteringsorgan, samt 25 ett organ som förhindrar att nämnda kopplares styrorgan byter kopplarens tillständ under en förutbestämd tid utlöst av en iakttagelse gjord av nämnda kortslutningsdetekter ingsorgan . ;30 35 « · 1 • · · · • · ·1