FI84331C - Katamaran-luftkuddefartyg. - Google Patents

Description

5 84331

Katamaraani -ilmatyynyalus Katamaran-luftkuddefartyg

Keksinnön kohteena on katamaraani - ilmatyynyalus, jossa on kaksi kulkusuuntaan, välimatkan päässä toisistaan olevaa, keskenään yhdensuuntaista kelluketta, jotka kumpikin käsittävät uppoumakellukealueet, jotka ovat uppouma-ajossa upoksissa ja määrittävät uppouma-ajo-vesilin-10 jän, joiden kellukkeiden poikkileikkaus levenee alhaalta ylöspäin ja jotka kellukkeet on liitetty kiinteästi toisiinsa niiden yläpuolella olevan kansirakenteen välityksellä, kellukkeiden väliin edessä ja takana sijoitetut joustavat peitteet, jotka ulottuvat vähintään veden pintaan ja jotka kellukkeiden kanssa rajoittavat ilmatilan kansirakenteen 15 pohjan ja vedenpinnan välille, pääkäyttölaitteet, jotka käyttävät kellukkeiden takaosaan sijoitettuja työntölaitteita, ja puhaltimet, jotka nostaakseen aluksen uppouma-ajosta ilmatyynvajoon ja siten i1 ma tyyny-ajovesillnjaan puhaltavat ulkoa imettyä ilmaa kansirakenteen pohjan alapuolelle rajoitettuun ilmatilaan, jolloin kellukkeissa on ainakin 20 oleellisella osalla niiden kokonaispituudesta selvä, sisäänpäin suunnattu porrasmainen laajennus, johon pääkäyttölaitteet on sijoitettu.

Sellainen alus soveltuu erityisesti sen vuoksi optimaalisesti ilma-tyynykäyttöön, koska ilmatyynyäjossa jonkin verran upoksissa olevat 25 kellukkeet tai katamaraanirungot muodostavat luotettavan ja tiiviin sivuttaisen ilmatilan rajan ilmatyynylle niin, että ainoastaan eteen ja taakse täytyy sijoittaa kellukkeiden väliin lisäksi joustavat peitteet, jotka rajoittavat kyseessä olevan ilmatilan edessä ja takana.

30 Sellaisten tunnettujen katamaraani - ilmatyynyalusten (Naval Engineers Journal, toukokuu 1984, sivut 77-93) haittapuolena on, että ne on ensi sijassa suunniteltu optimaaliseen ilmatyynykäyttöön, kun taas uppouma-ajossa, johon on siirrytty esimerkiksi satamatoiminnan, ilmatyynykäytön lopettamisen tai kovan merenkäynnin takia, tulevat viimeistään esiin 35 ei-toivotut ajo-ominaisuudet, jotka on sellaisiksi suunniteltu, eikä niitä annetussa tilanteessa voi välttää. Pääkäyttölaitteet on sijoitettu joko erittäin syvälle kellukkeisiin, niin että kellukkeista on tehtävä erittäin leveitä myös alaosasta ja laivan potkurinakselin poisjoh- 2 84331 taminen laivasta on vaikeaa (FLIGHT International supplement, 23. maaliskuuta 1967, sivu 31; US-PS 3 559 608), tai kellukkeiden yläpuolelle, jolloin aiheutuu vakavuusongelmia ja laivan potkurinakseli on asennettava jyrkkään kulmaan (Ship & Boat International, toukokuu 1982, sivu 5 48) .

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan katamaraani-ilmatyynyalus, jonka ajo-ominaisuudet uppouma-ajossa ovat täysin samanlaiset kuin ilmatyynyajossa, jolloin olosuhteet ovat optimaalisia sekä taloudelli-10 suuden että myös vakavuuden ja ajomukavuuden kannalta tarkasteltuna. Katamaraani-ilmatyynyaluksen optimaaliset ajo-ominaisuudet myös uppouma-ajossa ovat erittäin tärkeitä silloin, kun alusta käytetään taistelulaivana, sillä siirtymällä ilmatyynyajosta uppouma-ajoon on alusta vaikeampi havaita kaukaa.

15

Keksintö ratkaisee tämän tehtävän siten, että laajennus alkaa hyppäyk-senomaisesti uppouma-ajo-vesilinjan yläpuolelta.

Toisin sanoen levenemisen pitää ensi sijassa tapahtua sisäänpäin, jol-20 loin merenkäynnissä vältytään iskujen etenemiseltä. Tästä syystä sisäänpäin leveneminen voi tapahtua vasta selvän etäisyyden päässä laivan keulasta.

Koska kansirakenteen tai -rakennelmien etäisyys vesilinjasta on suu-25 rempi uppouma-ajossa, ovat ajomukavuus ja ajovakavuus uppouma-ajossa oleellisesti parempia, koska tällöin oleellisesti korkeammat aallot voimakkaassa merenkäynnissä voivat mennä kansirakenteen alitse. Myös suhteellisen voimakkaassa merenkäynnissä voidaan käyttää uppouma-ajossa suhteellisen suuria nopeuksia. Kansirakenteen suurempi etäisyys vesi-30 linjasta vaikuttaa myös ilmatyynyajossa edullisesti, koska ilmatyynystä saadaan alukseen pehmeämpi jousitus.

Lisäksi keksinnön etuna on se, että molempia yhdistävän kansirakenteen yläpuolisia kellukkeita voidaan tällöin käyttää hyvin vapaasti suhteel-35 lisen tilaavievistä ja myös meluavista käyttölaitteista; näin on erilaisia käyttölaitteiden rakenteita varten laajalle ulottuvaa tasaista 3 84331 ja paljon suurempaa kansipintaa. Aluksen turvallisuuden kannalta on huomattava merkitys selvillä ja erityisesti hyppavksenomaisilla kellukkeiden levennyksillä, jotka ovat uppoumavesilinjan yläpuolella, sillä näin ei vain saada edullisella tavalla hyvin paljon tilaa käyttö- ja 5 lisälaitteiden sijoittamista varten, vaan tässä on samanaikaisesti melko huomattava kellumisreservi, joka toimii edullisesti voimakkaassa merenkäynnissä ja myös siinä tapauksessa, että kellukkeiden veden pinnanalaiset osat vaurioituvat.

10 Keksinnöllä saadaan siis aikaan katamaraani-iIinat.vynyalus, jolla on myös uppouma-ajossa luotettavat ajo-ominaisuudet ja joka on myös up-pouma-ajossa täysiarvoinen alus.

Keksinnössä on myös tärkeää, ettei ylempi, voimakkaasti levenevä kel-15 lukkeen osa, nimittäin koneiden asennustila, uppoa ilmatyyny- eikä uppouma-ajossa vesilinjan alapuolelle, jollei voimakkaassa merenkäynnissä enemmän tai vähemmän korkeat aallot huuhtele sen ylitse. Toisin sanoen uppouma-ja ilmatyynyajon välinen nostokorkeus on oleellisesti pienempi kuin kellukkeen kokonaiskorkeus. Tästä syystä täytyy keksinnön 20 mukaisesti suunniteltu uppouma-kellukealue tehdä niin tilavaksi, että siitä aikaansaatu uppouma vastaa aluksen kokonaispainoa. Tämä merkitsee tosin hieman suurempaa kellukkeen kulkuvastusta uppouma-ajossa, mutta jolla huomioon ottaen uppouma-ajon pienemmän ajonopeuden tuskin on vaikutusta. Ilmatyynykäytössä ovat silloin suhteellisen tilavat uppou-25 makellukealueet joka tapauksessa vähemmän upoksissa, niin että niiden suurempi vastus ei voi enää vaikuttaa haitallisesti.

Erityisen edullista keksinnön mukaisessa uudessa luonnoksessa on, että tietty alus voidaan keksinnön mukaisesti varustaa lyhyemmässä ajassa 30 esim. pikavenekäytöstä miinalaivaksi tai miinanetsintälaivaksi, jolloin tavallisesti 100-200 tonnin painonlisäys täytyy ottaa huomioon. Tällöin vaikuttaa kellukkeiden suuri varakantavuus edullisesti, sillä painon lisäyksessä kellukkeiden upotessa vain vähäisen voidaan suuria painoja ottaa yksinkertaisesti ilman, että aluksen kulkuasento oleellisesti 35 muuttuu uppouma-ajossa. Vesilinjan etäisyys kansirakenteesta pysyy pitkään muuttumattomana myös lisättäessä kansirakenteen kuormitusta 4 84331 huomattavan suureksi. Koneistotilan suurella varakantavuudella on lisäksi se etu, että kansirakenteen painon tai sille sijoitettujen laitteiden voimakkaasti keinuessa alus säilyttää pitkään samat uppouma-aj o-ominaisuudet.

5

Uppouma-kellukealueessa voidaan säilyttää polttoainetta tai vettä.

Erityisen tarkoituksenmukaista on, että uppouma-ajo-vesilinjan yläpuolella oleva, hyppäyksenomaisen laajennuksen käsittävä ylempi kelluke -10 alue ulottuu lähes koko aluksen pituudelle ja pääkäyttölaitteiden lisäksi siihen on asennettu myös lisälaitteita, kuten puhaltimen käyttölaitteet, sähkögeneraattorit, ilmastointilaitteet ja vedenpuhdistus-laitteet.

15 Moitteettoman trimmauksen takia on edullista, että hyppäyksenomaisen laajennuksen käsittävällä ylemmällä kellukealueella on suurin leveytensä aluksen pituuden puolivälissä ja että pääkäyttölaitteet on asennettu mainittuun kohtaan.

20 Suotuisan merenkäyntikäyttäytymisen vuoksi ja korkeiden nopeuksien ylläpitämiseksi uppouma-ajossa myös voimakkaassa merenkäynnissä keksinnön erityisen edulliselle suoritusmuodolle on ominaista, että laajennus alkaa määrätyn etäisyyden päässä keulasta ja sen leveys kasvaa suurimpaan leveyteensä yhtenäisesti.

25

Suuren varakelluvuuden ja sijoitustilan saamiseksi on tarkoituksenmukaista, että laajennus jatkuu taakse suurimmassa leveydessään.

Eräs edullinen, käytännöllinen suoritusmuoto tunnetaan siitä, että 30 aluksen pituuden puolivälissä laajennuksen käsittävän ylemmän kelluke-alueen korkeus on 0,8-1,2 -kertainen uppouma-ajo-vesilinjan alapuolella olevan alemman kellukealueen korkeuteen nähden.

Erittäin edullista varakantavuutta yhdistyneenä suureen lisäsijoitus-35 tilaan saadaan siten, että aluksen pituuden puolivälissä laajennus on mitoitettu siten, että kummankin kellukkeen leveys kasvaa yli- 5 8433' menokohdassa alemmasta kellukealueesta ylempään kellukealueeseen 30-70 % ja että laajennuksen runko on hieman pyöristetty ja viisto.

Lisäksi on edullista, että laajennuksen runko nousee ulkoa sisäänpäin 5 noin 30°:n kulmassa vaakatason suhteen.

Erityisen merkittävää on, että uppouma-ajo-vesilinjan alapuolella olevien alempien kellukealueiden sisäseinät kulkevat keulasta perään toistensa suhteen olennaisesti yhdensuuntaisina.

10

Edelleen on edullista, että alempien kellukealueiden sisäseinät kulkevat keulalaivan alueella hieman kartiomaisesti ja keulalaivasta perään olennaisesti yhdensuuntaisina.

15 Aluksen turvallisuuden takia on erityisen tärkeää, että alemman kellu-kealueen ja ylemmän kellukealueen väliin on järjestetty kansi kahden päällekkäin olevan, tiivistetyn kelluntakammion erottamiseksi.

Jos toinen kellukkeista vioittuu veden pinnan alta esim. miinaräjäh-20 dyksen tai sellaisen vuoksi ja siten alkaa vuotaa, ottavat kellukkeet koneiston asennustilan alueella kellukkeen tehtävät ja alus pysyy täysin uima- ja toimintakykyisenä.

Erityisen edullista on käyttää keksintöä yhdessä käyttölaitteiden si-25 joittelun kanssa, kuten on kuvattu julkaisussa DE-OS 34 26 333. Tässä tapauksessa pitää keksinnön mukaisesti järjestelyn olla sellaisen, että pääkäyttölaitteet ja muut myös puhallinlaitteet on muodostettu konteiksi, jotka on ripustettu yläosastaan kansirakenteeseen ja alaosastaan tuettu ainoastaan sivuittain ja pituussuunnassa kellukkeen rakentei-30 siin.

Lisäksi eräänä keksinnön tarkoituksena on oleellisesti parantaa ilma-tyynyn nostokykyä ilman energiankäytön lisäämistä. Tällöin eräässä keksinnön mukaisessa lisäsuoritusmuodossa, jota voidaan edullisesti 35 käyttää myös ilman edeltäviä, kuvailevia tunnusmerkkejä, pääkäyttölait-teiden polttomoottoreiden ja erityisesti myös puhallinnostolaitteiden 6 84331 samoin kuin edullisesti mahdollisten generaattoreiden pakoputkien pois-toaukot ovat kellukkeiden ja peitteiden rajoittamassa tilassa, erityisesti uppouma-ajossa vedenpinnan yläpuolella olevassa ilmatilassa, jolloin ilmatyynyn paine on pienempi tai sama kuin kytketyn polttomoot-5 torin pakokaasun paine.

Edullisesti dieselmoottoreista muodostettujen erilaisten käyttölaitteiden polttomoottoreiden pakokaasuja voidaan näin käyttää edullisella tavalla lisänä ilmatyynyn muodostamisessa. Tämä on mahdollista sen 10 vuoksi, koska normaalin dieselmoottorin pakokaasun paine on suuruusluokkaa 1.800 mm vesipatsasta, mikä on suurempi kuin ilmatyynyissä yleensä käytettävissä oleva nostopaine.

Periaatteessa voivat kaikki polttomoottorit olla liitettyinä kelluk-15 keiden väliseen ilmatilaan tällä tavalla. Ensi sijassa ovat kuitenkin ainoastaan molemmat pääkäyttömoottorit liitettyinä.

Keksinnön avulla ei käytetä vain pakokaasun painetta, vaan erityisesti myös polttomoottoreista ulosvirtaavan pakokaasun tilavuutta ilmatyynyn 20 muodostamiseksi. Kaiken kaikkiaan voidaan tällä tavalla ilmatyynyn nostokykyä lisätä noin 10 %.

Keksinnön mukaisella pakokaasujen johtamisella saavutettu lisäetu ja erityisesti taistelulaivoissa tärkeä etu on siinä, että pakokaasu ennen 25 purkautumistaan peräpeitteestä jäähtyy voimakkaasti sekoittuessaan ilman ja myös vaahdon kanssa. Näin infrapunasäteily vähenee huomattavasti ja siten vaikeutuu oleellisesti tällaisen aluksen infrapunasätei-lyyn perustuva paikantaminen. Myös kansirakenteiden läpi tapahtuva pakokaasujohtojen vieminen muodostaa tämän suoritusmuodon selvän edun. 30

Poistoputkien suuaukkojen sijoittaminen vesilinjan yläpuolelle on suotavaa, koska näin kantautuu vähemmän runkoääniä vesirungosta, jolloin aluksen kaikuluotainpaikantaminen vaikeutuu.

35 Tunnetaan jo katamaraani-aluksia, joissa on kellukkeiden sisäpuolelle sijoitetut vakaimet (DE-OS 23 12 488).

7 84331

Lisäksi eräänä keksinnön tarkoituksena ei ole vain aluksen dynaamisen stabiiliuden saavuttaminen ilman, että tätä varten tarpeelliset vakai-met ovat alttiita vaurioille erityisesti toimittaessa satamassa, vaan 5 saada aikaan vakaimilla myös lisäefektejä.

Keksintö ratkaisee tämän tehtävän siten, että kellukkeiden alaosaan sisäpuolelle on asennettu poikittaisakselin ympäri käännettävät vakai-met, joita ohjataan niin, että ne tukevat alhaaltapäin ylimenoa 10 uppouma-ajosta ilmatyynyajoon ja/tai kriittisen nopeusalueen ylittämistä ilmatyynyajossa suurilla nopeuksilla. Erityisesti etuosassa pitää olla yksi vakainpari. Myös aluksen takaosassa voi olla mahdollisesti vakaimet.

15 Siksi, että vakaimet ulottuvat sisäänpäin katamaraani-kellukkeiden väliseen tilaan, liikkuvat ne samallalailla virtaavassa vedessä, kun taas toisenlaiseen veteen vaurioitumisvaara on huomattavasti alhaisempi. Ohjauslaitteet eivät ole vain nyökkimisen vaimentamista varten, vaan erityisesti myös kantoapuna ylimenossa uppouma-ajo::ta ilmatyyny -20 ajoon. Näin voidaan vähentää nostolaitteita ja lisäksi käyttämällä hyväksi dieselmoottoreiden pakokaasun paine tehdään mahdolliseksi te-honsäästö.

Erityisen edulliseksi osoittautuu ilmatyynyn, jolla on tietty kanta-25 vuus, ja kantosiiveksi muodostetun vakaimen yhdistelmä.

Vakaimet osoittautuvat edullisiksi myös, kun pitää ylittää ilmatyyny-ajon noin 25 solmun kriittinen nopeusalue. Erityisesti perävakaimien ohjaamisella voidaan tämä kriittinen nopeusalue ylittää käyttämällä 30 vähän energiaa.

Erityisen edullinen vakainjärjestelmä on silloin, kun kellukkeiden ensimmäiseen kolmannekseen, erityisesti ensimmäiseen neljännekseen, samoinkuin viimeiseen neljännekseen - katsottuna keulasta perään -si-35 joitetaan yksi vakainparia.

8 84331

Vakainten ohjaaminen tapahtuu ensi sijassa niin, että aluksen keinumisen vakauttamiseksi aikaansaadut vakainten heilahdukset kerrostuvat heilahdusten kanssa, jotka ovat välttämättömiä aluksen rungon nostamiseksi ylimenossa ilmatyynyäjoon tai tietyn jatkuvan kantovoiman saavut-5 tamiseksi.

Vaikka vakaimilla tapahtuva stabilointi on ensi sijassa tarkoitettu ilmatyynykäyttöön, voi kuitenkin myös uppouma-ajo keksinnön mukaisesti muodostua tarkoituksenmukaisella tavalla oleellisesti rauhallisemmaksi 10 ja vakaammaksi.

Erityisen ongelman muodostaa ilmatyynyaluksissa kaikuluotainlaitteiden sijoitus, koska kellukkeet luonnollisesti käytön mukaan toimivat hyvin erilaisilla syvyyksillä. Sivuittain aluksen rungosta alaspäin lasketta-15 va kaikuluotainlaite on jo tunnettu (Combat Craft, toukokuu 1983, sivu 101). Epäkeskisen sijoituksen vuoksi aiheutuu kuitenkin kaikuluotainta veden alle laskettaessa alukseen yksipuolinen momentti. Keskeisesti laskettava kaikuluotain on tunnettu julkaisusta GB-PS 12 53 382.

20 Keksintö haluaa muodostaa kaikuluotaimen sijoituksen, joka on katamaraani-ilmatyynyaluksille keksinnön mukaan erityisen sopiva ja joka suorittaa myös lisätoimintoja. Keksintö lähtee siten ajatuksesta, jossa kansirakenteen alapuolelle kellukkeiden väliin on sijoitettu kaiku-luotainlaitteita kannattava laskettava ja nostettava varsi, jonka ala-25 pää on veteen upotettavissa sekä uppouma- että ilmatyynyajossa.

Varsi on teleskooppisesti sisään- ja ulosvedettävä ja sisäänvedettynä varren alaosa on uppouma-ajossa vedenpinnan alapuolella. Uppouma-ajossa siis kaikuluotainlaitteisto on jatkuvasti toiminta-asennossaan. Ainoas-30 taan ilmatyynyajossa on kaikuluotainlaite vedenpinnan yläpuolella ja voidaan tällöin saada toiminta-asentoon työntämällä varsi ulos.

Kaikuluotaimen vartta käytetään lisäksi myös vakaimena. Erityisen edullinen on silloin kolmipistetuenta yhdessä liikkuvien vakaimien kanssa, 35 jolloin varren alapään vakainjärjestelmä ei yleensä kuitenkaan ole säädettävä, eli suorittaa siis puhtaasti staattista vakaustehtävää.

9 C 4 3 31

Jotta voitaisiin lähettää eri suuntiin ja vastaanottaa eri suunnista, on kaikuluotainlaitteisto säädettävissä tarkoituksenmukaisesti kulmaan.

5 Edelleen on tarkoituksenmukaista, kun kaikuluotainlaitteen nostokor-keus on suurempi kuin uppouma- ja ilmatyynyäjon välinen korkeusero, ja edullisesti 40-60 %, erityisesti noin 50 % suurempi. Tällä tavalla voidaan kaikuluotainlaitteisto asettaa eri syvyyksiin vedenpinnan alle niin, että optimaalinen sovittaminen tietyn kaikuluotaimen anturin 10 vaatimuksia vastaavaksi on mahdollista.

Varsi pitää asentaa keskelle kellukkeiden väliin, jolloin estetään tehokkaasti suunnassa pysymistä haittaava, ajossa olevaan alukseen kohdistuva momentti.

15

Kaikuluotainlaitteisto voi olla keksinnön mukaisesti aktiivinen t.r passiivinen. Vakainjärjestely voi olla kantopinnan muotoinen, joka kaiken kaikkiaan voi olla myös pyöreä. Kaikuluotaimen anturi voi sijaita joko kantopintojen välissä tai olla sisään rakennettuna myös mahdol-20 lisesti pyöreään kantopintaan.

Kaikuluotaimen varren pitää olla kussakin käyttötilanteessa niin vähän kuin mahdollista veden pinnan alapuolella vähentääkseen kulkuvastusta niin paljon kuin mahdollista.

25

Kaikuluotainlaitteita käytetään sukellusveneiden etsijöissä ja mii-nanetsijöissä. Kellukkeiden väliin sijoittaminen on myös sen vuoksi erityisen edullista, koska yksittäiset rungot tai kellukkeet ovat liian kapeita laitteiden sijoittamiseksi keulaan tai runkoon.

30

Koska tavanomainen kaikuluotainlaitteisto vaatii 3-4 m nostokorkeuden, jolloin myös vastaavan pidennettävän varren stabiliteetti heikkenee, voidaan keksinnön mukaisesti tulla toimeen oleellisesti pienemmällä nostokorkeudella, joka riittää uppouma- ja ilmatyynyajon välisen kor-35 keuden vaihtelun tasoittamiseen. Ratkaisevaa on tällöin, että uppouma- 10 8 4 3 51 ajossa kaikuluotainlaitteisto on jatkuvasti vedessä. Tällöin tullaan toimeen oleellisesti pienemmällä nostokorkeudella.

Uppouma-ajossa nopeuden ollessa noin 20 solmua voi aluksen nopeus nous-5 ta ilmatyynykäytössä 40 solmuun.

Tällöin kaikuluotainlaitteiston sisäänvedettävyys on kulkuvastuksen alentamiseksi erityisen tärkeää.

10 Erityisesti tunnetuissa katamaraani - ilmatyynyaluksissa on haittapuolena se, että eteen ja taakse sijoitetut peitteet, jotka rajoittavat ilmatyyny-ilmatilan, ulottuvat koko ajan uppouma-ajossa veden pintaan. Tällöin uppouma-ajossa kulkuvastus kohoaa melko huomattavasti ja peitteet kuluvat erittäin nopeasti. Tämä koskee myös julkaisun CH-PS 495 15 248 mukaista katamaraani-alusta, jossa peitteet ovat käännettäviä ja kelluvat veden pinnalla,

Kulkuvastuksen alentamiseksi ja moitteettomien ajo-ominaisuuksien saamiseksi myös uppouma-ajossa on keksinnössä etu- ja/tai takapeitteet 20 ilmatyynykäyttöasennostaan niin kauaksi siirrettäviä, erityisesti nostettavia ja edullisesti taaksepäin vähintään niin kauaksi käännettäviä, että ne eivät uppouma-ajossa ja ainakaan tyynellä ilmalla enää kosketa veteen.

25 Tämä voidaan saavuttaa kahdella tavalla. Mikäli kyseessä on vesikulkuneuvo, jossa etupeite koostuu rinnakkain sijoitetuista, taakse laskostetuista ja etuosasta pyöristetyistä joustavista taskuista, jotka on kiinnitetty kansirakenteeseen ja joihin ilmatyynyajossa edullisesti virtaa nostoilmaa ylhäältä, on keksinnössä taskujen etuosaan kiinnitet-30 ty oleellisesti ylhäältä alas ulottuvat kääntövarret, jotka ovat käännettävissä taaksepäin yläpuolisen poikittaisakselin ympäri ja joita kääntämällä uppouma-ajossa veden pinnan kanssa kosketuksiin tulevat joustavien taskujen osat käännetään ylös veden pinnasta.

35 Eräs lisämahdollisuus on siinä, että ylös nostettaessa taskujen ylä- kiinnitys jää muuttumatta ja taskut muotoutuvat elastisesti. Jälkimmäi- 11 84331 sessä tapauksessa pitää etupeitteen yläpuolella olla sijoitustila ylösnostetulle peitteelle.

Jotta ilmatyynykäytössä saataisiin kunnollinen tiivistys, pitää taka-5 peitteen ulottua sivuttain kellukkeiden sisäpuoliseen ulosottoon.

Kun on kyseessä ilmatyynyalus, jossa takapeite koostuu keskenään yhdensuuntaisista, oleellisesti peräkkäin sijoitetuista joustavista taskuista, on se suunniteltu keksinnön mukaisesti siten, että taskut on 10 liitetty painelähteeseen ja niihin on vaihtoehtoisesti puhallettu ilmaa tai ne ovat paineettomia.

Peitteiden sisäänvedettävyys uppouma-ajossa ei alenna vain kulkuvas-tusta, vaan vähentää myös huomattavasti peitteiden kulumista. 20 sol-15 muun kohonneet nopeudet voidaan saavuttaa vain eliminoimalla täydellisesti peitteiden aikaansaama kulkuvastus.

Peräpeitteen käännettävyys voidaan saada aikaan suhteellisen helposti poikittain kulkevan tyynyrakenteen ja lastenvaunujen kuomun kaltaisen 20 tankomekanismin (liikutetaan pneumaattisesti) avulla.

Etupeitteen saranointi vaatii ensi sijassa erityisen sijoitustilan peitteelle, kun se on ylösnostettuna.

25 Etupeitteen poissiirtämisessä voidaan käyttää hyväksi sitä seikkaa, että yksittäiset joustavat taskut ovat alun alkaen niin periksi antavia, että ne voivat antaa periksi voimakkaille iskuille merenkäynnissä. Tätä periksiantavuutta voidaan käyttää hyväksi myös sen lisäksi muotoilemalla etupeite niin elastiseksi mekaanisen siirtolaitteen tartunnan 30 avulla, että ilman erityisen kääntölaitteen suunnittelua peitteen kaikki alueet ovat uppouma-ajossa veden pinnan yläpuolella.

Yleensä osa ilmatyynyn muodostamiseksi tulevasta ilmavirrasta pääsee pois peitteiden alueelta elastisten peitteiden stabiloimiseksi vastaa-35 van paineen avulla.

12 8 4 3 31

Vaikka peitteet on muotoiltu ylösnostettaviksi, voidaan ne myös muotoilla sisäänvedettäviksi.

Elastisesti sijoitettujen peitteiden sisäänvetäminen voitaisiin to-5 teuttaa esim. niiden päihin kiinnitettyjen köysien avulla, joita voitaisiin vetää sopivien vinssien avulla, peitteiden ylösnostamiseksi.

Edullisesti peitteet ovat säädettäviä ja kiinnitettäviä erilaisiin väliasentoihin puhtaan uppouma-ajoasennon ja puhtaan ilmatyynyajoasen-10 non väliin. Tällä tavoin voidaan toteuttaa myös erilaiset ajotilanteet puhtaan uppouma-ajon ja puhtaan ilmatyynyajon välillä, jolloin erilaiset väliasennot ovat riippuvaisia merenkäynnistä ja syväyksestä tai myös voivat riippua siitä, kuinka korkealle alus saa kohota veden pinnasta mahdollisen suunnistamisen johdosta läpi vihollisalueen.

15

Keksintö soveltuu aluksille, jotka ovat 700-1000 t painoisia (esim. miinataistelulaivoille).

Erityisesti se soveltuu pikaveneisiin, joiden painoalue on 300-500 t, 20 jolloin ilmatyynykäytössä voidaan saavuttaa 40 solmua lähenteleviä nopeuksia ja uppouma-ajossa voidaan ajaa 20 solmun nopeudella.

Keksintöä kuvaillaan seuraavassa viittaamalla oheisiin kuviin, joissa: 25 Kuvio 1 osittain leikattu sivukuva keksinnön mukaisesta katamaraani-ilmatyynyaluksesta

Kuvio 2 osittain leikattu päällyskuva kuvion 1 mukaisesta aluksesta, jolloin vain vasen puoli on esitetty, koska oikea puoli on 30 täysin symmetrisesti muodostettu

Kuvio 3 kaaviollinen päätykuva kuvioiden 1 ja 2 mukaisesta aluksesta, jolloin oikea puoli esittää laivan etuosan linjaviivoja ja vasen puoli laivan perän linjaviivoja, 35 84331

Kuvio 4 kuviota 3 vastaava suurennettu kuvio, jolla kaaviollisesti havainnollistetaan erilaisten asennettujen laitteiden keksinnön mukaista sijoittelua, 5 Kuvio 5 kaaviollinen sivukuva keksinnön mukaisen katamaraani-ilmatyynyaluksen etupeitteen ensimmäisestä suoritusmuodosta,

Kuvio 6 kaaviollinen leikkauskuva pitkin viivaa VI-VI kuviossa 5, 10 Kuvio 7 kaaviollinen, osittain leikattu sivukuva keksinnön mukaisen katamaraani-ilmatyynyaluksen etupeitteen 1isäsuoritusmuodosta,

Kuvio 8 kaaviollinen sivukuva keksinnön mukaisen katamaraani-ilmatyynyaluksen ylösnostettavasta peräpeitteestä ilmatyynyasennossa 15 ja

Kuvio 9 sama kuvio kuin kuvio 8, jolloin kuitenkin peräpeite on nostettu yläasentoon.

20 Kuvioissa 1-3 esittävät keksinnön mukaisen katamaraani-ilmatyynyaluksen molemmissa kellukkeissa 111 kaaria laivan perässä 0,3,6,12,18,24 ja keulassa 30,36,42,48 ja 54.

Kellukkeiden 111 ulkopuolella ovat pitkittäisparruja a,b,c,d,e ja f ja 25 sisäpuolella I,II,III ja IV.

Kölilinja on merkitty numerolla 120.

Kuvioiden 1-4 mukaan kellukkeiden 111 yläosien välissä on kansiraken-30 nelma 113, joka voi käsittää esim. rungon pohjan 139 ja välimatkan päähän tästä sijoitetun pääkannen 140. Pääkantta 140 ympäröi esimerkiksi parras 141.

Kuvion 4 mukaan voi pääkannen 140 yläpuolella olla lisärakennelmia 143 35 ja 144.

14 8 4 331

Keksinnön mukaisesti on molemmat kellukkeet 111 kuvioiden 1-4 mukaisesti jaettu alempaan uppouma-kellukealueeseen 115 ja tämän yläpuolella olevaan asennustilaan 112.

5 Koneiston asennustilan 112 ja uppouma-kellukealueen 115 tarkka linja-piirros ilmenee erityisesti kuvioista 1-3. Sen jälkeen laajenevat kellukkeet 111 uppouma-kellukeaiueessa 115 suhteellisen terävässä kulmassa ylöspäin, jolloin ulkopuolella sijaitsevat pienet portaat 118, jotka ovat vakauttamista ja kulkuvastuksen alentamista varten.

10

Sisäpuolella sitä vastoin on uppouma-kellukealueen 115 ja asennustilan 112 välissä selvän portaan määrittävä ylimenoalue 117, eli asennustila 112 on voimakkaasti levennetty sisäänpäin verrattuna uppouma-kellukealueeseen 115. Koska kuvioiden 3 ja 4 mukaan asennustila 112 on ulko-15 seinien vinon muodon takia myös ulkopuolella selvästi leveämpi kuin uppouma-kellukealue 115, muodostuu kaiken kaikkiaan kellukkeiden 115 yläpuoliskoon asennustila, johon sijoitetaan pääkäyttölaitteet 114, jotka on tehty kuvion 4 mukaisesti konteiksi ja ripustettu vaimennus-kannatinelementtien 145 päälle yläosastaan kellukkeiden 111 rakentei-20 siin tai kansirakenteeseen 113.

Alaosassa käyttölaitteet 114 on tuettu ainoastaan iskunvaimentimien 146 välityksellä sivu- ja pituussuunnassa (ei esitetty) kellukkeen 111 rakenteisiin.

25

Kuvion 1 mukaan pääkäyttölaitteet 114 on sijoitettu puoliväliin alusta kellukkeen 111 sisään sen yläosaan. Kuvioissa 1 ja 4 vain kaaviollises-ti esitetyt käyttöakselit 147 käyttävät kellukkeiden 111 takaosaan sijoitettuja käyttöpotkureita 148.

30 Pääkäyttölaitteen 114 eteen on kellukkeiden 111 asennustilan 112 sisäpuolelle sijoitettu puhaltimen käyttölaitteet 116, jotka imevät ulkopuolelta ilmaa, joka sitten puhalletaan ei esitettyjen poistoaukkojen läpi ilmatilaan 125 (kuvio 3,4), jota rajoittavat sivusuunnassa kelluk-35 keet 111 ja edessä ja takana elastiset peitteet 123 ja 124 (kuvio 1).

i5 8 4 331

On tärkeää, että kellukkeiden 111 sisäseinät 119 kuvion 2 mukaan ovat ainakin puolivälistä alusta perään keskenään oleellisesti yhdensuuntaisia. Aluksen etuosassa seinät 119 ovat kiilamaisesti ulkoa sisään päin.

5 Kölilinja 120 on kuvion 1 mukaan vaakasuoraan nähden pienessä, noin 2° kulmassa a.

Kuvion 4 mukaan on kellukkeiden 111 uppouma-kellukealue 115 jaettu kahden kannen 121 avulla kahteen tiiviiseen, keskenään tiivistettyyn nos-10 tokammioon. Yläpuolella ovat uppouma-ke1lukealueet kannen 121' välityksellä suljettu tiiviisti. Vasta tämän yläpuolella alkaa asennustila 112.

Kellukkeiden jakaminen osiin kansien 121 ja 121' avulla takaa sen, että 15 jonkin nostokammion alkaessa vuotaa voivat muut nostokammiot saada aikaan ainakin yhtä paljon nostovoimaa niin, että alus pysyy kaiken kaikkiaan uimakelpoisena.

Kuvion 4 mukaan ovat pääkäyttölaitteiden 114, jotka sisältävät diesel-20 moottorin, poistoputket 122 johdettu kellukkeiden 111 sisäseiniin 119, joissa ne työntyvät ulos ilmatilaan 125 selvästi uppouma-ajo-vesilinjan WL0 yläpuolella.

Keksinnön mukainen katamaraani-ilmatyynyalus ui kuvioiden 1-4 mukaan 25 uppouma-ajossa vesilinjassa WL0 (kuvio 4), so., uppouma-ajossa ja tyynellä säällä kellukkeiden 111 asennustilat 112 ovat veden pinnan WL0 tasolla. Veden pinnan WL0 ja kansirakenteen 113 tai sen pohjan 139 väliin jää siten 1-3:n ja erityisesti noin 2 metrin välimatka. Alus voi näin kulkea normaalina katamaraanialuksena, jolloin vesilinjan WL0 ja 30 rungon pohjan 139 välisen korkean vapaan tilan avulla kansirakenne suojataan laajalti aaltojen huuhtomiselta.

Pääkäyttölaitteiden 114 matalan sijoituksen ansiosta voidaan käyttöak-selien 147 (kuvio 1) kaltevuus pitää suhteellisen pienenä, mitä myös 35 käyttölaitteiden sijoittaminen keskilaivaan edistää.

16 84331

Upottamalla käyttölaitteen 114 ja 116 kellukkeisiin saadaan laajalti vapaata kansipintaa, jolle voidaan sitten sijoittaa muita sopivia rakenteita .

5 Koska myös uppouma-ajossa pakokaasut johdetaan pakoputkia 122 pitkin katamaraani-kellukkeiden 111 väliin, sekoittuvat pakokaasut ennen purkautumistaan aluksen perästä voimakkaasti ilman ja mahdollisesti vaahdon kanssa, niin että ne purkautuvat aluksen rungosta voimakkaasti jäähtyneinä ja siten infrapunapaikannus oleellisesti vaikeutuu.

10

Kuvioiden 1,2 ja 4 mukaan on aivan alhaalla kellukkeiden 111 sisäpuolella poikittaisakselin 127 ympäri käännettävät vakaimet 126, joita voidaan käyttää sekä rullauksen että jyskytyksen estämiseen keskusoh-jauslaitteella. Sitä paitsi vakaimet 126 voidaan helposti säätää yksin-15 kertaista ylimenoa varten aluksen uppoumakäytöstä ilmatvynvkäyttöön. Kuvion 1 mukaan on vakaimet 126 sijoitettu kellukkeiden 111 etuosaan.

Kun alusta pitää ajaa ilmatyynykäytössä, kytketään puhallinlaitteet 116 (kuvio 1), jolloin ulkoa imetty ilma ei-esitetyllä tavalla puristuu il-20 matilaan 125. Ilmanpaine ja ilmamäärä on siten laskettu, että alus nousee tällöin vesilinjaan WL1 (kuvio 4), jolloin kellukkeiden 111 uppouma-kellukealueet 115 uppoavat vain vähän veteen, samalla yhtäältä saadaan vielä ajoa vakauttava toiminto ja käyttöpotkurit 148 ulottuvat vielä riittävästi veteen ja siten saavat aikaan vaadittavan työnnön.

25

Aluksen nostossa vaikuttavat myös pakoputkista 122 ilmatilaan 125 purkautuvat pääkäyttölaitteiden 114 ja mahdollisesti myös puhaltimen käyttölaitteiden 116 ja mahdollisten dieselgeneraattorien pakokaasut. Va-kaimia 126 voidaan säätää siten, että ne lisäävät myös kantavuutta, 30 mikä on erityisen tärkeää helpompaan ylimenoon pääsemiseksi uppouma-ajosta ilmatyynyäjoon, sillä siten voidaan ilmatyynyn muodostamiseksi suunnitellut laitteet tehdä hieman pienitehoisemmiksi.

Kuvioiden 1,2 ja 4 mukaan on aluksen etuosaan sijoitettu kaikuluotain-35 laitteisto 138 keskelle kellukkeiden 111 väliin kansirakenteeseen 113. Kaikuluotainlaitteistossa on rungon pohjasta 139 alaspäin pistävä kes- 17 84331 kellä oleva teleskooppivarsi 129, jonka alapäässä on kaikuluotainlaite 128, joka voi toimia aktiivisesti ja/tai passiivisesti. Kaikuluotain-laitteen vieressä on varren 129 alapäässä vakaimet 130, joissa on kan-toprofiili ja jotka voivat myös olla pyöreiksi muotoiltuja kaiku-5 luotainlaitteen 128 kanssa keskellä.

Uppouma-ajossa varsi 129 on kuvion 1 mukaan täysin sisäänvedetty, jolloin kaikuluotainlaite 128 ja vakaimet 130 uppoavat ja toimivat hieman vesilinjan WL0 alapuolella.

10

Ulosvedettynä teleskooppivarsi 129 on kuviossa 4 näkyvässä asennossa, jossa myös ilmatyynyajossa kaikuluotainlaite 128 ja vakaimet 130 ulottuvat ilmatyynykäyttö-vesilinjan WL1 alapuolelle.

15 Kuvion 5 mukaan katamaraani - i lmatyynyaluksen etupeit.e 123 muodostuu yksittäisistä joustavista taskuista 131, jotka on valmistettu joustavasta materiaalista, esim. vahvistetusta kumista, vahvistettu yläreunasta ja varustettu keskellä olevalla liitoslevyllä.

20 Peitteen 123 muodostamiseksi on sijoitettu useita samanlaisia elastisia taskuja 131 vierekkäin (kuvio 6).

Kuvion 5 mukaan ovat taskut 131 yläosassa yhteydessä aukoilla 149 varustettuun välilevyyn 151, jonka läpi puhalletaan ilmatyynykäytössä 25 ilmaa nuolien 150 suuntaan ei-esitetyillä puhaltimilla, jotka eivät saa aikaan vain ilmatyynyä, vaan jäykistävät myös joustavat taskut 131 niin, että ne säilyttävät kuviossa 5 näkyvän asennon.

Keksinnön mukaisesti kuvioiden 5 ja 6 mukaan kääntövarret 132 on si-30 joitettu taskujen 131 pyöristettyyn etuosaan ja sidottu kiinni taskumn-teriaaliin. Ylhäällä kääntövarret 132 ovat kiinni läpimenevässä poikit-taisakselissa 133, jonka ympäri koko peite 123 voidaan kääntää niin taakse, että taskut 131 tulevat kuviossa 5 katkoviivalla esitettyyn taaksekäännettyyn asentoon. Täten joustavien taskujen 131 etuosat tule-35 vat taaksevedetyiksi ja taskut muotoutuvat elastisesti kuviossa 5 näkyvään asentoon. Ratkaisevaa on, että näin joustavat taskut 131 uppouma- is 8 4 3 31 ajossa nousevat yli vesilinjan WL0, niin että etupeite L23 ei tässä tapauksessa ainakaan tyynellä säällä enää kosketa veteen, mikä merkitsee oleellista kulkuvastuksen alenemista. Kääntöliike voidaan saada aikaan peitteen 123 alaosaan kiinnitetyn köyden 155 tai myös hydrauli-5 sen vetolaitteen 155', joka on kiinnitetty kääntövarteen 132, avulla.

Edelleen etupeitteen 123 joustavat taskut 131 voidaan nostaa ylös, jos myös aukoilla 149 varustettu välilevy 151 käännetään ylös. Jokaisessa tapauksessa on peitteen 123 yläpuolelle varattu sijoitustila 134 tätä 10 varten. Äärimmäisessä tapauksessa peite 123 voidaan kääntää niin kauas taakse, että se ei ylipäänsä enää ole rungonpohjan ja vesilinjan WL0 välisessä ilmatilassa 125, mikä myös voimakkaassa merenkäynnissä alentaa optimaalisesti kulkuvastusta. Edelleen kuvion 7 mukaisessa suori-tusesimerkissä peitteen 123 kääntämiseksi on kääntövarteen 133' kiinni-15 tetty hydraulinen laitteisto 155'.

Keksinnön mukaisen katamaraani - ilmatyynyaluksen peräosassa on kuvioiden 1,2 ja 8 mukaan samoin poikittainen joustava peite 124, joka koostuu peräkkäin sijoitetuista joustavista taskuista 137, jotka voidaan 20 siirtää pääasiassa poikittaisakselin 135 ympäri esim. pneumaattisen tai hydraulisen vetoköysikäytön 152 (kuvio 8) avulla kuvion 9 mukaiseen sisäänvedettyyn asentoon. Köydet 152' on kiinnitetty peitteen 124 alaosaan .

25 Jotta kuvion 8 mukaisesti peräkkäin sijoitetuilla taskuilla olisi riittävä stabiilius yhtyneenä hyvään joustavuuteen, on etummaisen taskun 137 etummainen seinä 153 varustettu muovituella 153', niin että se on hieman jäykempi.

30 Joustavat taskut 137 on puhallettu painelähteeseen (nuoli kuvioissa 8 ja 9) kytketyn liitännän kautta kuvioissa 1 ja 8 esitettyyn asentoon, mikä antaa niille myös vaadittavan jäykkyyden. Laskemalla ilma ulos, so. laskemalla painetta ja vetämällä köydet 152' sisään käyttölaitteiden 152 avulla kuviossa 9 esitettyyn asentoon, voidaan taskut 137 kään-35 tää täysin ilmatilan 125 alueesta ylös, niin että ne uppouma-ajossa i9 84331 ovat selvästi uppouma-vesilinjan WL0 yläpuolella 'a siis samaten eivät aiheuta kulkuvastusta uppouma-ajossa eivätkä voi vahingoittua.

Kuvion 2 mukaan ulottuu peräpeite sivuttain kellukkeiden 111 ulosot-5 töihin 136, millä saadaan tässä alueessa hyvä tiivistys ilman ei-toivottua ulospurkautumista vastaan ilmatyynykäytössä.

Vielä viitataan siihen, että peitteet päättyvät ilmatyynyajossa hieman veden pinnan yläpuolelle, siis peitteen alareunan ja veden pinnan vä -10 lille jää pieni rako, jolloin ilmatyynyajossa kulkuvastus on erityisen pieni ja myös ilmatyynyajossa peitteiden kuluminen voidaan pitää hyvin vähäisenä.

Kuvioissa 1-3 esitetyn aluksen pituus on noin 55 m, leveys noin 16 m ja 15 syväys noin 4 m.

Claims (15)

1. Katamaraani-ilmatyynyalus, jossa on kaksi kulkusuunt aan, välimatkan päässä toisistaan olevaa, keskenään yhdensuuntaista kelluketta (111), 5 jotka kumpikin käsittävät uppoumakellukealueet (115), jotka ovat up-pouma-ajossa upoksissa ja määrittävät uppouma-ajo-vesilinjan (WL0), joiden kellukkeiden (111) poikkileikkaus levenee alhaalta ylöspäin ja jotka kellukkeet (111) on liitetty kiinteästi toisiinsa niiden yläpuolella olevan kansirakenteen (113) välityksellä, kellukkeiden (111) 10 väliin edessä ja takana sijoitetut joustavat peitteet (123,124), jotka ulottuvat vähintään veden pintaan ja jotka kellukkeiden (111) kanssa rajoittavat ilmatilan (125) kansirakenteen (113) pohjan (139) ja vedenpinnan välille, pääkäyttölaitteet (114), jotka käyttävät kellukkeiden (111) takaosaan sijoitettuja työritölaitteita (148), ja puhaltimet, 15 jotka nostaakseen aluksen uppoutua - aj osta ilmatyynvajoon ja siten ilma-tyynyajovesilinjaan (WL1) puhaltavat ulkoa imettyä ilmaa kansirakenteen (113) pohjan (139) alapuolelle rajoitettuun ilmatilaan (125), jolloin kellukkeissa (111) on ainakin oleellisella osalla niiden kokonaispituudesta selvä, sisäänpäin suunnattu porrasmainen laajennus 20 (117) , johon pääkäyttölaitteet (114) on sijoitettu, tunnettu siitä, että laajennus (117) alkaa hyppäyksenomaisesti uppouma-ajo-vesilinjan (WL0) yläpuolelta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katamaraani - ilmatyynyalus, t u n -25 n e t t u siitä, että uppouma-ajo-vesilinjan (WL0) yläpuolella oleva, hyppäyksenomaisen laajennuksen käsittävä ylempi kellukealue (112) ulottuu lähes koko aluksen pituudelle ja pääkäyttölaitteiden (114) lisäksi siihen on asennettu myös lisälaitteita, kuten puhaltimen käyttölaitteet (116), sähkögeneraattorit, ilmastointilaitteet ja vedenpuhdistuslait-30 teet.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen katamaraani-ilmatyynyalus, tunnettu siitä, että hyppäyksenomaisen laajennuksen (117) käsittävällä ylemmällä kellukealueella (112) on suurin leveytensä aluksen 35 pituuden puolivälissä ja että pääkäyttölaitteet (114) on asennettu mainittuun kohtaan. 2i 84331

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen katamaraani - ilmatyynyalus, tunnettu siitä, että laajennus (117) alkaa määrätyn etäisyyden päässä keulasta ja sen leveys kasvaa suurimpaan leveyteensä yhtenäisesti. 5

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen katamaraani - ilmatyynyalus, tunnettu siitä, että laajennus (117) jatkuu taakse suurimmassa leveydessään.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen katamaraani-ilmatyyny- alus, tunnettu siitä, että aluksen pituuden puolivälissä laajennuksen (117) käsittävän ylemmän kellukealueen (112) korkeus on 0,8-1,2 -kertainen uppouma-ajo-vesilinjan (WL0) alapuolella olevan alemman kellukealueen (115) korkeuteen nähden. 15

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen katamaraani-ilmatyyny-alus , tunnettu siitä, että aluksen pituuden puolivälissä laajennus (117) on mitoitettu siten, että kummankin kellukkeen (111) leveys kasvaa ylimenokohdassa alemmasta kellukealueesta (115) ylempään 20 kellukealueeseen (112) 30-70 %.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen katamaraani - ilmatyynyalus, tunnettu siitä, että laajennuksen (117) runko on hieman pyöristetty ja viisto. 25

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen katamaraani-ilmatyynyalus, tunnettu siitä, että laajennuksen (117) runko nousee ulkoa sisäänpäin noin 30°:n kulmassa vaakatason suhteen.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen katamaraani-ilma- tyynyalus, tunnettu siitä, että uppouma-ajo-vesilinjan (WL0) alapuolella olevien alempien kellukealueiden (115) sisäseinät (119) kulkevat keulasta perään toistensa suhteen olennaisesti yhdensuuntaisina. 35 22 ε 4 3 31

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen katamaraani - ilmatyynyalus, tunnettu siitä, että alempien kellukealueiden (115) sisäseinät (119) kulkevat keulaiaivan alueella hieman kartiomaisesti ja keula-laivasta perään olennaisesti yhdensuuntaisina. 5

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen katamaraani - ilma-tyynyalus, tunnettu siitä, että alemman kellukealueen (115) ja ylemmän kellukealueen (112) väliin on järjestetty kansi (121') kahden päällekkäin olevan, tiivistetyn kelluntakammion erottamiseksi. 10

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen katamaraani-ilma-tyynyalus, tunnettu siitä, että laajennuksen (117) käsittävään ylempään kellukealueeseen (112) järjestettyjen pääkäyttölaitteiden (114) pakoputket (122) on viety ylemmän kellukealueen (112) sisäseinän 15 (119) läpi.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen katamaraani-ilma-tyynyalus, tunne t tu siitä, että kansirakenteeseen (113) on kellukkeiden (111) väliin järjestetty kaikuluotainlaitetta (128) kan- 20 nattava teleskooppisesti sisään- ja ulosvedettävä varsi (129), jonka alapää ulottuu sisäänvedettynä hieman uppouma-ajo-vesilinjan (WL0) alapuolelle.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen katamaraani-ilma-25 tyynyalus, tunnettu siitä, että etupeitteet (123) ovat käännettävissä niin paljon ylöspäin, että ne eivät enää sijaitse kansirakenteen (113) pohjan (139) ja uppouma-ajo-vesilinjan (WL0) välisessä ilmatilassa (125). 23 8 4 331