FI83831B - Mataranordning foer aostadkommande av en laengdvis riktad relativroerelse mellan en traedstam och sjaelva anordningen. - Google Patents

Description

1 83831

Syöttölaite pitkittäin suunnatun suhteellisen liikkeen aikaansaamiseksi puun rungon ja itse laitteen välillä 5 Keksinnön kohteena on syöttölaite pituussuuntaisen suhteellisen liikkeen aikaansaamiseksi puunrungon ja itse laitteen välille, johon kuuluu ainakin yksi on nauha tai nauhamainen elementti, jota voidaan käyttää ainakin yhdellä pyörivällä pyörällä ja joka koostuu useista toisiin-10 sa nivelletyistä ketjun lenkeistä, jotka liikkuvat pitkänomaisen, muotojäykän runkoelementin ulkoreunaa tai kehää pitkin ja jotka painautuessaan runkoelementtiä vasten kohdistavat olennaisen tasaisesti jakautuvan puristuspaineen puunrunkoon olennaisesti koko runkoelementin pituudella, 15 jolloin vetopyörä on sovitettu runkoelementin yhteen päähän sen jatkeelle ja käsittää useita ulkonemia, jotka on järjestetty kytkeytymään lenkkien vierekkäisten niveltappien tai juoksurullien väliin ja jotka rajoittavat veto-pyörän lovia, ja jolloin runkoelementti vetopyörään liit-20 tyen käsittää viistot ääreistukipinnat, jotka on järjestetty liittymään runkoelementin kehälle päätöntä elementtiä varten muodostettuihin tukipintoihin, jolloin viistot tu-kipinnat päättyvät vetopyörän keskiakselin kautta kulkevan ja mainittua suhteellista liikettä vastaan kohti-25 suoran tason korkeudelle tai ulottuvat hieman sen ohitse.

Vaikean ongelman mm. sellaisissa prosessoreissa ja puunkorjuukoneissa, joita käytetään koneistetun metsätalouden piirissä, muodostaa yksittäisten puunrunkojen luotettava syöttö rungot karsivien karsintaterien ohitse. 30 Niinpä tavanomaisissa rungonsyöttölaitteissa onkin yleistä, että syöttölaite alkaa suurella karsintavastuksella luistaa puunrunkoa pitkin. Erityisen suuri on luistotaipu-mus mahlanvirtausaikana, jolloin kuori on hyvin heikosti kiinni runkopuussa.

35 Syötössä on aiemmin käytetty piikeillä varustettuja 2 85831 teloja. Näistä on kuitenkin nykyään luovuttu, koska ne aiheuttavat runkopuun haitallisia vaurioita ja heikentävät siten puun laatua. Tällaisten poikkitelojen sijasta on käytetty kumipyöriä, joilla on suuri halkaisija, jotta 5 saataisiin suuri kosketuspinta puunrungon ja syöttöyksi-köiden välille. Erittäin suuri epäkohta näissä ratkaisuissa on kuitenkin se, että kaksi suurihalkaisijäistä pyörää vaatii suunnattomasti tilaa, ja tämä tekee ko. prosessoreista tai puunkorjuukoneista kömpelöitä ja vaikeasti kä-10 siteltäviä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on syöttöyksik-köinä yritetty käyttää myös päättömiä telaketjuja, jotka on sovitettu kahden erillisen pyörän ympärille ja jotka puristetaan yhdeltä sivulta puunrunkoa vasten. Tällaisil-lakaan telaketjusyöttimillä ei ole saavutettu tyydyttäviä 15 tuloksia, koska pyörien kohdalla saavutetaan ainoastaan pistepuristus ja niiden välisellä alueella hajanainen, heikko telaketjupuristus, jolla on vain mitätön vaikutus.

Julkaisussa W0 85/05589 (PCT/FI/85/00046) on esitetty laite, jossa edellä mainitut ongelmat on pyritty 20 ratkaisemaan käyttämällä päätöntä ketjumekanismia, joka on ripustettu veto- ja juoksupyörien varaan. Pyörien välisellä alueella ketjumekanismia kannattavat liukujohteet, joilla pyritään varmistamaan, että ketjumekanismi painautuu puunrunkoa vasten. Ketjumekanismi muodostuu vakiorul-- 25 laketjuista. Vakiorullaketjun käytöstä on kuitenkin monia haittoja. Jotta voidaan varmistaa, että ketjumekanismi toimii halutulla tavalla, se on valmistettu pituussuunnassa suuresta määrästä lenkkejä ja veto- sekä juoksupyörät on tehty halkaisijaltaan verrattain suuriksi. Ketjumeka-30 nismi on lisäksi tehty kolmiriviseksi varustamalla se si-vulenkeillä, jolloin nivelten lukumäärä ketjumekanismissa muodostuu hyvin suureksi. Ketjumekanismin ulommat osat kulkevat vetopyörän kohdalla puoliympyrän muotoisia, erillisiä liukujohteita pitkin ja näiden liukujohteiden ulko-35 säde on yhtä suuri kuin vetopyörän tehollinen säde. Täi- 3 83831 lainen ketjumekanismi vaatii runsaasti huoltoa ja sitä joudutaan nivelten kulumisen takia kiristämään usein. Kuluminen on voimakasta tällaisissa ketjumekanismeissa ja pienikin kuluminen aiheuttaa suuria pituudenmuutoksia, 5 koska ketjussa on paljon kulumiskohtia. Näin on asianlaita, vaikka ketjumekanismia muiden rullaketjujen tavoin voidellaan ja puhdistetaan niin usein kuin on tarvetta. Puristuspainetta puunrunkoa vasten joudutaan myös rajoittamaan ketjun suhteellisen pienten mittojen ja siten myös 10 niiden syöttöyksikön rungon osien pienten mittojen takia, jotka toimivat yhdessä ketjun kanssa. Lopuksi on syytä huomata, että kitkahäviö muodostuu tällaisessa ketjumeka-nismissa suureksi, vaikka se on hyvin voideltu ja puhdistettu. Usein toistuva voitelu- ja puhdistustarve on lisäk-15 si huomattava epäkohta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat ja luoda syöttölaite, joka on ensinnäkin pienikokoinen ja helposti yhdistettävissä esim. puunkorjuukoneeseen ja jossa kosketuspinta puunrunkoa vas-20 ten on lisäksi erittäin suuri, jolloin se saa aina aikaan luotettavan syötön. Nämä ja muut tarkoitusperät saavutetaan keksinnön tärkeimpien tunnusmerkkien mukaisesti siten, että viistojen tukipintojen ääripäät sijaitsevat vetopyörän lovien sisimmäisten kohtien tasolla, mistä tu-25 kipinnat kulkevat ulospäin vetopyörän keskiakselilta pois päin, ja liittyvät runkoelementin kehällä olevaan tukipin-taan, mikä nostaa niveltapin tai juoksurullan pois veto-pyörältä, kun se alkaa siirtyä pois vetopyörältä.

Keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon mukaan 30 juoksurullat on laakeroitu kuulalaakereilla tms. Toisen edullisen sovellutusmuodon mukaan vetopyörissä on kaarevia lovia, joilla on suurempi halkaisija kuin niveltapeil-la tai näihin liittyvillä juoksurullilla, jotta ko. niveleen voidaan kohdistaa vääntömomentti, joka jännittää au-35 tomaattisesti sen osan ketjusta, joka ulottuu mainitulta 4 83831 niveleltä ketjun ja puunrungon väliselle kosketuspinnalle.

Piirustuksissa

Kuvio 1 on perspektiivikuvanto, joka esittää yksi-oteperiaatteella toimivaa puunkorjuukonetta, joka on va-5 rustettu keksinnön mukaisella syöttöyksiköllä.

Kuvio 2 on perspektiivikuvanto, joka esittää keksinnön mukaista syöttöyksikköä.

Kuviot 3 ja 4 ovat räjäytyskuvantoja, jotka esittävät kahta erilaista kuvion 2 mukaiseen syöttöyksikköön 10 kuuluvaa lenkkiä, jolloin kuviossa 3 on esitetty tartunta-elimen kolme vaihtoehtoista sovellutusmuotoa.

Kuvio 5 on räjäytyskuvanto, joka esittää kuvion 2 mukaisen syöttöyksikön jalustaa.

Kuvio 6 on poikkileikkauskuvanto kahdesta syöttö-15 laitteesta kuuluvasta syöttöyksiköstä.

Kuvio 7 on suurennettu, osittain leikattu tasoku-vanto syöttöyksiköstä.

Kuvio 8 on osittainen poikkileikkauskuvanto laitteen yksityiskohdasta.

20 Kuvio 9 esittää alhaalta nähtyä tasokuvantoa kuvion 1 mukaisesta puunkorjuukoneesta.

Kuviossa 1 on esitetty yksioteperiaatteella toimiva puunkorjuukone, jossa on keksinnön mukainen syöttölaite, joka koostuu kahdesta erillisestä syöttöyksiköstä 1,1'.

·. 25 Näillä syöttöyksiköillä on omat jalustansa 2,2', jotka on asennettu kääntyvästä kokonaisuutenaan numerolla 3 merkittyyn puristimeen, joka kuvatussa esimerkissä käsittää kolme hydraulisylinterillä 4 toistensa suhteen teleskoop-pimaisesti liikuteltavaa putkea 5,5',5", joista ensimmäi-30 nen on ripustettu nivelletysti rotaattoriin 6, joka voi puolestaan tunnetulla tavalla olla kytkettynä nosturin puomin (ei esitetty) vapaaseen päähän. Putkien 5,5’,5" liikuteltavuuden ansiosta voidaan syöttöyksiköitä 1,1' siirtää toisiaan kohti ja toisistaan poispäin kaksoisnuo-35 Ien A suuntaisesti niiden puristuessa välissä olevaa puun- 5 83831 runkoa vasten ja vastaavasti vapauttaessa tämän (ks. myös kuvio 9).

Jalustoihin 2,2' on syöttöyksiköiden 1,1’ lisäksi ripustettu kääntyvät kannatinvarret 7,7', jotka kannatta-5 vat veitsistä muodostuvia kiinteitä karsintalaitteita 8,8' ja kaarevista kynsistä muodostuvia liikuteltavia karsinta-laitteita 9,9', joita voidaan kääntää toisiaan kohti ja toisistaan poispäin kaksoisnuolen B suunnassa erisuuren halkaisijan omaavien puunrunkojen ympärille asettamista 10 varten ja joissa myös on veitset 9a.

Seuraavaksi tarkastellaan kuvioita 2 - 8, jotka esittävät yksityiskohtaisesti keksinnön mukaista syöttöyk-sikköä 1. Kuten kuvioista 2-5 voidaan havaita, tähän yksikköön kuuluu pitkänomainen, muotojäykkä runkoelementti 15 10, jonka kehää pitkin liikkuu useita toisiinsa nivellet tyjä lenkkejä 11, 12, jotka yhdessä muodostavat runkoele-menttiä ympäröivän ketjun, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 13. Runkoelementti 10 muodostuu keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa verrattain ohuesta levy-20 kappaleesta, jonka ulkoreuna työntyy erillisten ohjaus-laippojen tai -osien väliin, joita on ainakin joissakin lenkeissä. Ensimmäiseen lenkkityyppiin, joka on esitetty kuviossa 3, kuuluu kaksi erillistä, tukevaa laattaa 14, 14', joissa molemmissa on kaksi reikää 15,15' niitä nivel-- 25 tappeja 16 varten, joiden tarkoituksena on yhdistää vierekkäiset lenkit toisiinsa. Laatat 14,14' on liitetty jäykästi toisiinsa poikittaiskappaleella 17, jossa on kaksi kierteillä varustettua reikää 17' ja joka toimii kiinnitysalustana tartuntaelimelle. Kuviossa 3 on esitetty kol-30 me muunnelmaa tällaisesta tartuntaelimestä ja niistä ensimmäinen 18 on suorakaiteen muotoinen, tasapaksu kumista tai muusta kitkamateriaalista valmistettu laatta, joka voidaan kiinnittää alustaan 17 ruuveilla 19. On syytä huomata, että sekä poikittaiskappaleen 17 että tartuntaelimen 35 18 pituus on huomattavasti suurempi kuin levykappaleen 10 6 83831 paksuus, jolloin lenkeistä muodostuva ketju on verrattain leveä.

Myös tartuntaelin 20 muodostuu laatasta, mutta sen ulkopinta on kovera, kun tartuntaelimen 18 ulkopinta on 5 tasainen. Tartuntaelin 21 muodostuu puolestaan poikkileikkaukseltaan kulmikkaasta levyprofiilista, jossa on ensinnäkin alustaa 17 vasten asetettava laippa 22 ja toiseksi terävään kulmaan tähän nähden taivutettu laippa 23, jonka vapaa pää on hiottu kohdasta 24 viistoksi ja tarkemmin 10 sanottuna pääasiassa suoraan kulmaan laippaa 22 vastaan. Näin muodostuu terävä särmä, joka kykenee tarttumaan puun-kuoreen.

Toiseen lenkkityyppiin 12, joka on esitetty kuviossa 5, kuuluu neljä erillistä ja olennaisesti yhdensuun-15 täistä, sopivimmin ohutta laattaa 25,25' ja 26,26', joissa samoin on reiät 15,15’ niveltappeja 16 varten. Myös nämä laatat on liitetty toisiinsa poikittaiskappaleella 17, johon voidaan kiinnittää ko. tartuntaelin. Kaksi sisempää laattaa 25,25' ulottuvat sisäänpäin hieman pitemmälle kuin 20 laatat 26,26' ja muodostavat ulokkeet 37, jotka toimivat ohjauslaippoina, jotka sulkevat väliinsä levykappaleen 10 ulkoreunan.

Jotta voidaan pienentää kitkavastusta levykappaleen 10 ja lenkkien 11,12 välillä näiden kulkiessa levy-25 kappaleen kehää pitkin, on lenkit varustettu juoksurullil-la tai -kiekoilla 28. Nämä on edullista asentaa kuviosta 4 näkyvällä tavalla kahta vierekkäistä lenkkiä yhdistävän tapin 16 ympärille, jolloin itse juoksurullan ja nivel-tapin 16 väliin sovitetaan laakeri 29. Koottaessa lenk-30 kejä 11,12 yhteen asetetaan juoksurulla 28 luonnollisesti lenkin 12 sisempien laattojen 25,25' väliin ja lenkin 11 molemmat tukevat laatat 14,14' asetetaan lenkin 12 sisempien ja ulompien laattojen 25,26 väliin.

Kuten kuviosta 5 käy selville, muodostuu kokonai-35 suutenaan numerolla 2 merkitty jalusta, joka kannattaa yk- 7 83831 sittäistä syöttöyksikköä 1, yläosasta 30 ja alaosasta 31, joista viimeksi mainitussa on hydraulimoottori 32 ja tämän pyörittämä käyttöakseli 33. Alaosaan 31 kuuluu lisäksi ulokemainen kannatinlevy 34, johon levykappale 10 5 voidaan kiinnittää yläosassa 30 olevalla kiristyslevyllä 35. Levykappaleen 10 yhteen päähän on sovitettu käyttöpyö-rä 36 (ks. myös kuvio 7), joka on kytketty käyttöakseliin 33 kiilan 37 avulla. Käyttöpyörän 36 kokonaispaksuus ei olennaisesti ylitä levykappaleen 10 kokonaispaksuutta ja 10 tämä on toteutettu siten, että pyörä on koottu kahdesta erillisestä levystä 38,38', jotka on yhdistetty toisiinsa keskeisellä napakappaleella 39, joka on sovitettu loveen, jota rajoittaa kaksi haarukkamaista sakaraa levykappaleen 10 ohennetussa osassa 40. Levykappaleen ympärille asetetun 15 ketjun 13 kireyden karkeaa säätöä varten voidaan levykap-paletta 10 liikuttaa ja lukita se sitten levyjen 34,35' suhteen. Tämä voi tapahtua esim. ruuvin 41 avulla, joka kytkeytyy lukkotappiin 42, joka on sovitettu levykappa-leessa 10 olevaan reikään 43, jolloin levykappaleen läpäi-20 sevät kiinnitysruuvien 45 reiät 44 ovat pitkänomaisia. Ruuvia 41 kääntämällä voidaan levykappaletta liikuttaa tapin 42 välityksellä levyjen 34,35 suhteen ja siten pyörän 36 suhteen, jonka sijainti määräytyy jalustassa olevan akselin 33 mukaan, jolloin levykappale voidaan säädön jäl-25 keen lukita ruuveilla 45 haluttuun kohtaan ja halutulle ketjunkireydelle.

Kuten kuviosta 7 voidaan havaita, on käyttöpyöräs-sä 36 useita, tässä tapauksessa neljä kappaletta, ulkone-mia 46, joiden välissä on kaarevat lovet 47. Ulkonemat 46 30 on järjestetty lomittumaan ketjun vierekkäisten niveltap-pien väliin, tarkemmin sanottuna niveltappeihin sovitettujen juoksurullien 28 väliin, jolloin pyöristetyt lovet 47 painautuvat juoksurullien pyöreää kehää vasten. Jotta pyörä irtoaa helposti juoksurullista 28, ovat lovet 47 hal-35 kaisijaltaan hieman suurempia kuin rullat, kuten kuviosta β 83831 7 selvästi käy ilmi. Tällä vetopyörän muotoilulla voidaan lisäksi varmistaa, että ketju pingottuu automaattisesti siten, että pyörä kohdistaa ko. juoksurulliin 28 vääntö-momentin, joka pitää jatkuvasti kireällä sen osan ketjus-5 ta, joka sijaitsee puunrunkoon koskettavan tartuntaelimen 18 ja lähinnä tätä elintä olevan, vetopyörään kytkeytyvän juoksurullan välissä. Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että levykappaleessa 10 on vetopyörän 36 läheisyydessä ääreistukipinnat (50), jotka ovat hieman viistossa levy-10 kappaleen muuten suoriin tukipintoihin 51 nähden. Tämän ansiosta tartuntaelin irtoaa puusta ennen kuin siihen liittyvä lenkki tulee vetopyörälle ja kääntyy sen ympäri. Tukipintojen 50 kaltevuuskulma pintoihin 51 nähden voi käytännössä olla 1-5°, sopivimmin 2-4°. Ketjun moit-15 teettömän toiminnan takaamiseksi käytössä on niveltappeja pariton määrä, kuten kuviosta 2 voidaan havaita. Tämä on toteutettu erikoislenkillä 12', joka muodostuu puoliksi kahdesta paksusta laatasta 14 ja puoliksi neljästä ohuesta laatasta 25,26. Kun niveliä on pariton määrä, voivat 20 kaksi vierekkäistä lenkkiä levykappaleen yhdessä päässä muodostaa terävät kulmat levykappaleen pituusakselin suhteen samalla, kun vastakkaisessa päässä sijaitseva lenkki on poikittain tai kohtisuorassa mainittuun pituusakseliin nähden ja päinvastoin. Tällä periaatteella voidaan tasoit-25 taa ne geometriset ketjun kireysvaihtelut, jotka muodostuvat haitallisen suuriksi parillisella niveltappien määrällä.

Kuviossa 1 esitetyt kaksi syöttöyksikköä 1,1' on järjestetty toimimaan yhdessä paitsi siten, että niitä 30 voidaan liikuttaa toisiaan kohti ja toisistaan poispäin puristimen 3 avulla, niin myös siten, että ketjuja 13 käyttävät hydraulimoottorit 32 on kytketty jakoventtii-leillä sarjaan tai rinnan, jolloin hydraulimoottorit tuottavat kummallekin ketjulle ehdottomasti saman syöttönopeu-35 den. Tämä merkitsee, että toinen syöttöyksikkö ei pääse 9 83831 luistamaan, mikäli sen tartunta puunrunkoon tilapäisesti häviäisi. Sarjaan ja rinnan kytkettyjen hydraulimoottorei-den toiminta on periaatteessa samanlainen kuin vetopyörien toiminta traktorissa, jossa tasauspyörästön lukko on kyt-5 ketty päälle, jolloin luistonvaara on äärimmäisen pieni.

Sen ansiosta, että luiston vaara on vähäinen, voidaan molempia syöttöyksiköitä käyttää edullisesti läpi syötettävän puunrungon pituuden mittaukseen. Pituudenmit-tauslaite (ei esitetty) voidaan siten kytkeä seuraamaan 10 ketjun rullausta puunrunkoa pitkin, jolloin saadaan varma ja tukeva mittaimpulssianturi, joka antaa aina tarkkoja mittaustuloksia.

Keksinnön perusajatus antaa mahdollisuuden valmistaa vetopyörä 36 halkaisijaltaan äärimmäisen pieneksi ja 15 varustaa se pienellä määrällä hampaita tai lovia 47, jotka on muodostettu telaketjun niveltappeja varten, jolloin vältytään ns. monikulmioefektiltä samalla, kun telaketju voidaan tehokkaasti pitää kireällä. Kun vetopyörien halkaisija voidaan pitää pienenä, saadaan koko koneikosta hy-20 vin pienikokoinen ja kevyt, vaikka telaketjusta tehdäänkin riittävän vahva ja paksu, jotta ensinnäkin puunrunkoon voidaan kohdistaa suuri puristusvoima ja toiseksi telaketjuun kuuluvat nivelrullat 28 voidaan laakeroida kuula-laakereilla 29 tms. Viimeksi mainitusta on mm. se hyöty, 25 että telaketjun tukemiseen ei tarvita yhtään ylimääräistä juoksupyörää, koska se kuulalaakereiden ansiosta pystyy vaivatta seuraamaan runkoelementtiä niillä pienilläkin kaarevuussäteillä, jotka ovat seurausta tämän pienestä leveydestä. Tällöin mahdollisesti esiintyvät kireyden 30 vaihtelut voidaan tarvittaessa helposti tasoittaa automaattisella kireyden säädöllä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että mahdollisuus kireydensäätöön on myös seurausta siitä, että vetopyörä on pienikokoinen ja varustettu verrattain suurilla lovilla, koska tämä on edellytyksenä 35 telaketjun riittävän suurille liikkeille kireydensäädön 10 83831 varmistamiseksi. Vetopyörä voidaan lisäksi helposti tehdä halkaisijaltaan runkoelementin leveyttä pienemmäksi konei-kon mittojen muodostumatta liian suuriksi, jolloin puunrungon puristuspaine ei kuormita vetopyörää ja sen laake-5 reita.

Tämän johdosta liikkuvien osien määrä syöttöyksi-kössä voidaan pitää mahdollisimman pienenä samalla, kun sisäinen kitka muodostuu hyvin pieneksi. Ketjun kireydelle joudutaan harvoin suorittamaan karkeasäätöä, koska tela-10 ketjun ulkoinen ja sisäinen kitka sekä sen lenkkien määrä ja siten kuluminen siitä aiheutuvine pituudenmuutoksineen voidaan pitää minimissään. Runkoelementti tai levykappale on kuvatulla tavalla symmetrinen ja sen koko kehän ympäri vetopyörään liittyvää kohtaa lukuunottamatta kulkee liuku-15 johde. Telaketju on täten tuettu ja ohjattu koko pituudeltaan, jolloin voidaan taata tasainen ja nykäyksetön käynti. Samalla voidaan runkoelementti pyörineen ja telaket-juineen tehdä symmetriseksi, jolloin on periaatteessa mahdollista käyttää yhtä ja samaa syöttöyksikköä kaikissa 20 syöttölaitteeseen kuuluvissa yksiköissä ja syöttöyksikkö voidaan helposti kääntää, kun runkoelementin yksi sivu kuluu liikaa.

Mainittakoon myös, että selostettu syöttölaite voidaan käytännön sovellutuksissa tehdä voiteluvapaaksi, mil-25 lä tarkoitetaan sitä, että se ei tunnettujen syöttölaitteiden tapaan vaadi jatkuvaa voiteluaineen lisäystä. Juok-surullien 28 laakerit voivat siten olla suljettuja ja muuten siinä ei ole voitelua vaativia yksityiskohtia. Tästä on suurta etua ympäristön kannalta, koska laitteesta ei 30 leviä voiteluainetähteitä luontoon. Käytännön kokeet ovat osoittaneet, että keksinnön mukainen syöttölaite voi toimia pitkiä ajanjaksoja ilman voitelua tai muuta huoltoa kulumatta silti haitallisessa määrin.

Kuviossa 9 näkyvä puu 48 voidaan puristaa syöttö-35 yksiköiden 1,1' väliin, kun se on katkaistu kuvioissa 1 ja il 83831 9 numerolla 49 merkityllä katkaisulaitteella, joka sisältyy puunkorjuulaitteeseen. Tämä tapahtuu vetämällä puristimeen 3 kuuluvat teleskooppiputket 5,5',5" kokoon sylinterin 4 avulla, jolloin syöttöyksiköt painautuvat puun-5 rungon vastakkaisia kylkiä vasten. Tämän jälkeen puunrunkoa syötetään puunkorjuukoneen lävitse hydraulimootto-reiden 32 avulla, jotka vastakkaisiin pyörimissuuntiin käyden saattavat akseleiden 33 ja vetopyörien 36 välityksellä kummankin syöttöyksikön ketjut 13 liikkumaan levy-10 kappaletta 10 pitkin, tarkemmin sanottuna siten, että molemmat puunrunkoa vasten puristetut osat liikkuvat kar-sintaterien suunnasta katkaisulaitetta kohti. Karsin-taterät poistavat tällöin puunrungosta oksat. Kun syöttöy-ksiköiden ketjujen lenkit tukeutuvat jatkuvasti levykap-15 paleeseen 10, kohdistavat puunrunkoon koskettavat tartun-taelimet 18 siihen olennaisen tasaisesti jakautuvan puris-tuspaineen olennaisesti koko levykappaleen pituudella. Tämä merkitsee puolestaan sitä, että puunrunkoon voidaan kohdistaa kaiken kaikkiaan suuri puristusvoima pinta-20 paineen muodostumatta yksittäisissä tartuntaelimissä kohtuuttoman suureksi, koska tartuntaelimillä on yhdessä suuri tehollinen kosketuspinta puunrunkoa vasten. Tällöin syöttölaite voi kohdistaa puunrunkoon suuren vetovoiman, vaikka moottoreissa käytetään verrattain pientä vääntömo-25 menttia samalla, kun vetopyörillä on pienet momenttisäteet ja syöttölaitteen sisäinen kitka on hyvin pieni. Tähän vaikuttaa erityisesti myös se seikka,että se vetovoima,-joka tartuntaelimillä puunrunkoon kohdistetaan, siirretään lepokitkalla eli tartuntaelimet kulkevat suurimmalta osal-30 ta levykappaleen 10 pituutta sitä puunrunkoa pitkin, joka on puristuneena syöttöyksiköiden väliin, luistamatta puunrungon suhteen ja aiheuttamatta leikkausvaurioita puunkuo-reen. Koska lepokitkakerroin on huomattavasti suurempi kuin liukukitkakerroin, saavutetaan keksinnön mukaisella 35 syöttölaitteella huomattavasti parempi voimansiirtohyöty- i2 83831 suhde kuin esim. johdannossa mainituilla kumipyörillä. Toinen keksinnön mukaiseen syöttölaitteeseen liittyvä etu on se, että laite vie hyvin vähän tilaa puunkorjuukonees-sa. Lisäksi ne massavoimat, jotka on voitettava käynnis-5 tyksen ja pysäytyksen yhteydessä, ovat suhteellisen pieniä verrattuna aiemmin käytettyihin kumipyöriin, minkä ansiosta syöttölaite voidaan käynnistää ja pysäyttää hyvin nopeasti ja täsmällisissä kohdissa. Pienistä momenttisäteis-tä on se merkittävä etu, että voidaan käyttää pieniä, suh-10 teellisen edullisia moottoreita.

Mainittakoon vielä lopuksi, että ketjun tartunta-elinten irrotettavuudesta on huomattavaa etua käytännössä. Tällöin voidaan yksi tai useampia vahingoittuneita tai loppuun kuluneita tartuntaelimiä tai vetokenkiä vaihtaa 15 paikan päällä metsässä puuttumatta muuten syöttölaitteeseen. Lisäksi on mahdollista asentaa erilaisia tartunta-elimiä ulkoisista olosuhteista, kuten puulaadusta, vuodenajasta jne. riippuen.

On selvää, että keksintö ei rajoitu ainoastaan se-20 lostettuun ja kuvioissa esitettyyn sovellutusmuotoon.

Niinpä kuvattua syöttölaitetta voidaan käyttää monissa muissa sovellutuskohteissa kuin juuri yksioteperiaat-teella toimivassa puunkorjuukoneessa, esim. kaksiotekor-juukoneissa tai kiinteissä laitoksissa, kuten kuorimako-25 neissa tai sahoissa jne. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että termi "puunrunko" on tulkittava laajimmassa merkityksessä ja se kattaa myös tukit tai muut puunosat, jotka soveltuvat kuvatun kaltaiseen pitkittäissyöttöön. Mainittakoon myös, että kuvatun syöttölaitteen ei välttämättä 30 tarvitse sisältää kahta täysin samanlaista, keksinnön mukaista syöttöyksikköä. Niinpä toinen syöttöyksiköistä voidaan konstruoida keksinnön mukaisesti ja toinen puunrunkoa tai tukkia vasten puristettava yksikkö voi olla toista, halutun kaltaista tyyppiä, esim. vapaasti rullaava ja il-35 man omaa käyttökoneistoa. Vaikka keksinnön periaate on i3 83831 edellä selostettu syöttöyksikön avulla, joka on siinä merkityksessä liikkumaton, että puunrunkoa syötetään sen lävitse tai ohitse, voidaan ko. periaatetta soveltaa myös itse syöttölaitteen liikuttamiseen kiinteän puunrungon 5 suhteen. Syöttölaitetta voidaan siten käyttää ns. rungon-karsintalaitteessa, joka asetetaan kasvavan puun alaosaan ja joka kiipeää ylös sitä pitkin karsien puusta oksat halutulle korkeudelle.

Muunkinlaiset muunnelmat ovat mahdollisia. Levykap-10 paleen ulkoreuna voidaan esim. viistää poikkileikkaukseltaan V-muotoiseksi ja järjestää toimimaan samalla tavoin V-muotoisten lenkeissä olevien johteiden sen sijaa, että käytettäisiin ulokkeita 27. Edelleen voidaan kuvatun ketjun pinnalle sovittaa joustava, päätön hihna, joka on 15 esim. kumia (kuten neopreenikumia) ja korvaa mahdollisesti erilliset tartuntaelimet 18,20,21.

Claims (8)

1. Syöttölaite pituussuuntaisen suhteellisen liikkeen aikaansaamiseksi puunrungon ja itse laitteen välille, 5 johon kuuluu ainakin yksi on nauha tai nauhamainen elementti (13), jota voidaan käyttää ainakin yhdellä pyörivällä pyörällä (36) ja joka koostuu useista toisiinsa nivelletyistä ketjun lenkeistä (11,12), jotka liikkuvat pitkänomaisen, muotojäykän runkoelementin (10) ulkoreunaa tai 10 kehää pitkin ja jotka painautuessaan runkoelementtiä vasten kohdistavat olennaisen tasaisesti jakautuvan puris-tuspaineen puunrunkoon olennaisesti koko runkoelementin pituudella, jolloin vetopyörä (36) on sovitettu runkoelementin (10) yhteen päähän sen jatkeelle ja käsittää useita 15 ulkonemia (46), jotka on järjestetty kytkeytymään lenkkien vierekkäisten niveltappien tai juoksurullien (28) väliin ja jotka rajoittavat vetopyörän lovia (47), ja jolloin runkoelementti vetopyörään (36) liittyen käsittää viistot ääreistukipinnat (50), jotka on järjestetty liittymään 20 runkoelementin (10) kehälle päätöntä elementtiä (13) varten muodostettuihin tukipintoihin (51), jolloin viistot tukipinnat (50) päättyvät vetopyörän (36) keskiakselin kautta kulkevan ja mainittua suhteellista liikettä vastaan kohtisuoran tason korkeudelle tai ulottuvat hieman sen 25 ohitse, tunnettu siitä, että näiden viistojen tukipintojen (50) ääripäät sijaitsevat vetopyörien lovien (47) sisimmäisten kohtien tasolla, mistä tukipinnat kulkevat ulospäin, vetopyörän (36) keskiakselilta poispäin ja liittyvät runkoelementin kehällä olevaan tukipintaan ( 51), 30 mikä nostaa niveltapin tai juoksurullan pois vetopyörältä, kun se alkaa siirtyä pois vetopyörältä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että vetopyörä (36) on muodostettu kahdesta samanlaisesta puoliskosta (38,38'), jotka sijait- . 35 sevat pienen välimatkan päässä toisistaan yhteisen napa- is 83831 kappaleen (39) ympärillä, jolloin viistot tukipinnat (50) on sovitettu vetopyörän puoliskojen väliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että kukin lenkki on varus- 5 tettu kahdella sen suhteen pyörivästi laakeroidulla (29) ja runkoelementtiä vasten painautuvalla juoksurullalla tai -kiekolla (28), joiden tarkoituksena on saada lenkin ja runkoelementin välinen kitkavastus mahdollisimman pieneksi, jolloin kukin juoksurulla (28) on laakeroitu kuulien, 10 rullien tms. muodostamien laakerielinten välityksellä tapin (16) ympärille, joka toimii samalla kahden vierekkäisen lenkin (11,12) välisenä niveltappina.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että runkoelementti 15 muodostuu verrattain ohuesta ja pitkänomaisesta levykappa-leesta (10), jonka ulkoreuna työntyy erillisten ohjaus-laippojen tai -osien (27) väliin, joita on ainakin joissakin lenkeissä (12).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen syöttölaite, 20 tunnettu siitä, että ensimmäiseen lenkkiin (11) kuuluu kaksi erillistä ja olennaisesti yhdensuuntaista, sopivimmin tukevaa laattaa (14,14'), joissa on yksi pari reikiä (15,15') ko. niveltappeja (16) varten ja jotka on kiinnitetty poikittaiskappaleella (17) jäykästi toisiinsa, 25 ja että toiseen, viereiseen lenkkiin (12) kuuluu neljä erillistä ja olennaista yhdensuuntaista, sopivimmin ohutta laattaa (25,25',26,26'), joissa samaten on yksi pari reikiä (15,15’) ko. niveltappeja (16) varten ja jotka on kiinnitetty yhteisellä poikittaiskappaleella (17) jäykästi 30 toisiinsa, jolloin kaksi sisempää lenkkilaattaa (25,25') on varustettu ohjauslaipoilla (27), jotka lomittuvat levy-kappaleen (10) ulkoreunan kanssa, ja ensimmäisen lenkin (11) molempien laattojen (14,14') päätyosat työntyvät toisen lenkin sisempien ja ulompien (25-26,25'-26 ) laattojen 35 väliin, kun mainitut reiät asetetaan kohdakkain vierek- ie 83831 käisten lenkkien yhdistämiseksi yhteisellä niveltapilla (16) toisiinsa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että niveliä (16) on lenkeistä muo- 5 dostuvassa ketjussa pariton määrä.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että kunkin lenkin poikit-taiskappale (17) toimii kiinnitysalustana irrotettavalle tartuntaelimelle (18,20,21), esim. kumilaatalle, terälle 10 tms.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen syöttölaite, tunnettu siitä, että vetopyörä (36) on sovitettu akselille (33), joka on asennettu pyörivästi jalustaan (2), jolle myös runkoelementti tai levykappale 15 (10) on asennettu, ja että vetopyörässä on kaarevia lovia (47), joilla on suurempi halkaisija kuin niveltapeilla tai näihin liittyvillä juoksurullilla (28), jotta ko. niveleen voidaan kohdistaa vääntömomentti, joka jännittää automaattisesti sen osan ketjusta, joka ulottuu mainitulta nive- 20 leltä ketjun ja puunrungon väliselle kosketuspinnalle. i7 83831