FI81041B - Faestuppstaellning foer anbringande av ett saogsvaerd pao en kedjesaog. - Google Patents

Description

81 041

Moottorisahan terärakenteen kiinnityssovitelma-Fästuppställning för anbringande av ett s&gsvärd pä en kedjesäg 5 Keksintö kohdistuu moottorisahan terärakenteen kiin ni tyssovitelmaan, joka on lähemmin määritelty patenttivaatimuksen 1 johdannossa.

US-patentti julkaisuista 4 316 327 ja 4 382 334 on 10 tunnettu moottorisaharakenteet, jotka käsittävät moottorin rungon, ainakin osittain rungosta irrotettavissa olevan kansiosan sekä kansiosan ja rungon väliin kiinnitettävän terälaipan. Terälaippa on kokonaan irrotettavissa rakenteen yhteydestä. Esitetyt 15 ratkaisut ovat rakenteellisesti monimutkaisia ja hankalia käyttää eikä käyttäjien tarpeita ole huomioitu riittävässä määrin.

Useimmat nykyisin käytössä olevat moottorisahat 20 toimivat hyvin huollettuina ja käyttökuntoon laitet tuina tyydyttävästi siinä työsuorituksessa, johon ne on valmisteltu. Näissä moottorisahoissa on kuitenkin eräs epäkohta, joka käytännön työtilanteissa vähentää tehollista työaikaa. Kuten tunnettua, erityisesti 25 hämäränä vuodenaikana metsurin tehollinen työaika metsässä rajoittuu päivän valoisampaan aikaan eli käytännössä n. kuuteen tuntiin. Moottorisahaa käytetään puun katkaisussa ja oksien karsinnassa, jolloin näissä työsuorituksissa käytettävä tehokas työaika on rat-30 kaiseva kokonaisuuden kannalta. Työtehon kannalta merkitsevää on useissa käytännön tilanteissa terän ketjun tai koko terärakenteen vaihdon suorittaminen maasto-olosuhteissa. Teräketju saattaa vahingoittua tai rikkoutua maasto-olosuhteissa tai teräketjua 35 joudutaan sen venyessä kiristämään ajoittain. Lisäksi 2 81 041 olisi usein edullista suorittaa puun kaato ja karsin-tavaiheet eri tyyppistä teräketjua ja eri pituista terälaippaa käyttäen. Nykyisissä moottorisaharatkai-suissa ei tämän tapaisia tarpeita ole huomioitu riit-5 tävästi. Niissä on monta erillistä osaa, joita joudu taan käyttämään ja käsittelemään terän vaihdon tai terän säädön yhteydessä. Tällaisia osia ovat nykyisissä rakenteissa kaikki seuraavat: teräketju, terä-laippa, sivukansi, kiinnityspultit ja teräketjukiris-10 tin. Moottorisahaa joudutaan siis purkamaan suhteel lisen paljon ja tämä on aikaavievää ja hankalaa maasto-olosuhteissa .

Tämän keksinnön tarkoituksena on edellä esitettyjen epäkohtien poistaminen ja sellaisen moottorisahan te-15 rärakenteen kiinnityssovitelman aikaansaaminen, joka mahdollistaa yksinkertaisen ja nopean terärakenteen vaihdon maasto-olosuhteissa. Tällöin moottorisahan käyttäjä voi nopeasti vaihtaa uuden terärakenteen moottorisahan, esim. terän vahingoittuessa tai sil-20 loin kun tarvitaan suoritettavan työvaiheen erilai suudesta johtuen eri tyyppistä terärakennetta. Terä-rakenteet voidaan aina huoltaa parhaissa mahdollisissa olosuhteissa ja maasto-olosuhteissa suoritetaan ainoastaan vaihdot edellä mainituissa tilanteissa. 25 Tällöin esim. maasto-olosuhteissa suoritettavat huol to- ja korjaustoimenpiteet eivät ole tarpeen mikäli moottorisahan käyttäjällä on tarpeellinen määrä terä-rakenteita varattuna maasto-olosuhteisiin. Esimerkiksi teräketjun vaurioituessa työ keskeytyy ainoastaan 30 siksi lyhyeksi ajaksi, jolloin terärakenteen vaihto suoritetaan.

3 81 041

Edellä esitettyjen tarkoitusten aikaansaamiseksi keksinnön mukainen moottorisahan terärakenteen kiinni-tyssovitelma on pääasiassa tunnettu siitä, että terä-laippa terineen ja moottorisahan akseliin kytkettävä 5 voimanvälityselin on kiinnitetty apurunkoon kiinni-tyselimillä, jolloin terälaippa, voimanvälityselin ja apurunko muodostavat sellaisenaan kiinnityselimistöl-lä runkoon kiinnitettävän ja siitä irrotettavan kokonaisuuden .

10 Muut keksinnölle tunnusomaiset piirteet käyvät ilmi oheisista alivaatimuksista. Niissä on esitetty eräitä keksinnön edullisia kehittelymuotoja.

Seuraavassa selityksessä havainnollistetaan lähemmin erästä keksinnön mukaisen terärakenteen kiinnitysso-15 vitelman suoritusmuotoa oheisiin piirustuksiin viitaten. Piirustuksissa kuva 1 esittää yleiskuvaa moottorisahasta päältä katsottuna, suuntanuolen esittäessä terärakenteen kiinnityssovitelman apurungon asennussuuntaa, 20 kuva 2 esittää moottorisahan runkoa apurungon asen-nussuunnasta katsottuna, kuva 3 esittää leikkausta A-A kuvasta 2 ja kuva 4 esittää kiinnityssovitelman apurunkoa sen asennussuuntaa vastaan kohtisuorasta suunnasta 25 katsottuna, kuva 5 esittää leikkausta B-B kuvasta 4 ja kuva 6 esittää leikkausta C-C kuvasta 4.

Kuvan 1 yleiskuvassa viitenumerolla 1 on esitetty moottorisahan runkoa. Viitenumerolla 2 on esitetty 4 81 041 terälaippaa ketjuterineen. Suuntanuoli 3 osoittaa kiinnityssovitelman apurungon asennussuuntaa.

Kuvassa 2 on esitetty moottorisahan runkoa apurungon asennussuunnasta katsottuna erityisesti apurungon 5 kohdalta. Kuvassa 3 on puolestaan esitetty leikkausta A-A kuvasta 2 kampiakselin 4 kohdalta. Keksinnön mukaisen kiinnityssovitelman käyttöä varten on moottorisahan moottorin kampiakselin 4 pää muodostettu lieriöksi, jossa on pitkittäissuuntainen uritus 5. Lie-10 riön takana asennussuunnassa on säteissuuntainen ura 6. Edelleen runkoon 1 on tehty upotus 7, joka ympäröi kampiakselia 4.

Edelleen kuvissa 2 ja 3 on esitetty kiinnityssovitelman vastinelinten rakennetta. Runkoon 1 on porattu 15 reiät 8 ja 9, joiden keskiöt ovat sopivimmin terälai- pan keskiviivalla. Porauksiin 8 ja 9 on muodostettu sisäkierre ja niihin on sijoitettu ulkokierteellä varustetut vastinkappaleet 10, 11. Niissä molemmissa on keskeinen, aksiaalinen reikä 12, joka on muodoltaan 20 neliurainen (urat 15) avainreikä. Molempien reikien 12 pohjaosa 12' on lieriömäinen läpimitan vastatessa vastakkaisten urien 15 pohjien välimatkaa. Tällöin reikäosaan 12 muodostuu neljä kappaletta aksiaalisia, urien 15 väliin sijoittuvia lukituskannaksia 13.

25 Edelleen rungossa 1 on terälaipan pituussuuntainen ura 14.

Kuvassa 4 on esitetty apurunkoa voimanvälityslaittei-neen ja terälaippoineen (ilman teräketjua) apurungon

II

= 81041 asennussuuntaan nähden vastakkaiselta suunnalta katsottuna ja kuvassa 5 leikkausta B-B voimanvälitys-laitteen 16 ja pikakiinnityselinten 17 keskiakselei-den kohdalta. Apurunko 18 käsittää suojuskotelon 19, 5 jonka aukko 20 avautuu asennussuuntaan päin apurungon 18 ympäröidessä kotelon 19 muita sivuja. Voimanväli-tyslaite 16 on laakeroitu kotelon 19 pohjaan asennus-suuntaisen akselin 21 ympäri pyöriväksi. Laakerointi ja akselointi on yleisesti merkitty viitenumerolla 10 22. Voimanvälityslaite 16 käsittää keskiakselin 21 suuntaisen reiän 23, johon on sijoitettu asennussuun-nassa ensimmäiseksi säteissuunnassa joustava, aksiaalinen lukituselimistö erityisesti kehäkuulat 24 (kiinnityksessä yhteistoiminnassa akselin 4 uran 6 15 kanssa, kuva 3). Edelleen reiässä 23 on asennussuun- nassa jälkimmäisenä olevalla osuudella pitkittäisuri-tettu osuus 25 (yhteistoiminnassa akselin urituksen 5 kanssa, kuva 3). Näillä voimanvälityslaitteen elimillä 24, 25 saadaan apurunko 18 voimaa välittävään yh-20 teyteen moottorisahan moottorin akselin 4 kanssa.

Edelleen voimanvälityslaite 16 käsittää ulkopuolisina osina asennussuunnassa ensimmäisenä olevan suojalai-pan 26 (sijoittuu upotukseen 7, kuva 3). Seuraavana asennussuunnassa olevan vetopyörästön 27, joka on yh-25 teistoiminnassa teräketjun kanssa voimanvälityslait teen 16 pyörimisliikkeen välittämiseksi teräketjun liikkeeksi terälaipan 2 pituussuunnassa. Seuraavana asennussuunnassa on ohjauskartio 28 ja sen jälkeen keskipakokytkin 29. Näiden jälkeen seuraa edellä mai-30 nittu laakerointi 22, jonka välityksellä voimanväli tyslaite 16 on kiinnitetty apurunkoon 18.

Terälaippa 2 on kiinnitetty apurungon 18 pintaan 30, joka on oleellisesti rungossa olevan vastinpinnan (pinta 30', kuva 3) suuntainen apurungon 18 ollessa 6 81 041 kiinnitettynä ja oleellisesti kohtisuorassa keskiak-selia 21 vastaan. Terälaippa on kiinnitetty neljällä ruuvilla 31, 32, joista edelliset ovat uppokantaisia ja jälkimmäiset kohokantaisia (asettuvat kiinnityksen 5 yhteydessä rungon 1 uraan 14 lisätuennan aikaansaami seksi, kuva 2).

Edelleen apurunkoon 18 on kiinnitetty pikakiinnitys-elimet 17 pinnan 30 kohdalle. Pikakiinnityselimien 17 asentamiseksi on terälaippaan 2 muodostettu ura 31, 10 jonka kohdalta pikakiinnityselimet ulkonevat terälai- pan sivupinnasta asennussuuntaan. Apurungossa 18 on edelleen asennussuuntaiset läpäisyporaukset 34, 35, , joihin pikakiinnityselimien 17 akselit 36, 37 sijoit tuvat. Pikakiinnityselimet 17 pääsevät kiertymään pi-15 tuusakselinsa ympäri ja niiden päät on varustettu ne lisakaraisella lukitusolakkeella 38 (yhteistoiminnassa rungon 1 reikien 12, 12' kanssa, kuvat 2 ja 3).

Sakarat siirtyvät ensimmäisessä vaiheessa kiinnityksen yhteydessä reikien 12 läpi, jolloin sakarat 38' 20 ovat urissa 15 ja sen jälkeen pikakiinnityselimiä 17 kierretään pituusakselinsa ympäri, jolloin sakarat 38 siirtyvät kannasten 13 kohdalle aksiaalisuunnassa. Kannasten ja/tai sakaroiden vahvuus voi olla asennus-suunnassa siten vaihtuva, että kierrettäessä syntyy 25 kiilamainen kiristysvaikutus, joka estää pikakiinni tyselimien tarkoituksettoman irtikiertymisen. Asen-nussuunnassa kannakset estävät pikakiinnityselimien aksiaalisuuntaisen liikkeen ja siten lukitsevat apu-rungon 18 runkoon 1. Edelleen pikakiinnityselimiin on 30 niiden akseleihin 36, 37 muodostettu sakaroiden 38' vastaiseen päähän ulkokierteet, joihin on sovitettu sisäkierteellä varustetut holkkimaiset laajennusosat 39, 40. Laajennusosien 39 ja 40 sekä apurungon 18 ulkopinnan 41 väliin on sijoitettu puristusjouset 42, 7 81 041 43, joiden jousivoima vaikuttaa asennussuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Tämä lisää pikakiinni-tyselinten kiristysvaikutusta ja saa aikaan sen, että kiristysvaikutus on säädettävä laajennusosia 39, 40 5 kiertämällä.

Kuvassa 4 on lisäksi esitetty keksinnön mukainen te-räketjun kiristyselinjärjestely, jota yleisesti on esitetty viitenumerolla 44. Kiristyslevyt 45 vaikuttavat terälaipan 2 päätasossa (kuvan 4 taso). Ne on 10 laakeroitu kiertyviksi terälaipan 2 päätasoa vastaan kohtisuorien akseleiden 46 ympäri päätason suunnassa vaikuttavan jousielimen 47 vaikutuksesta. Jousielin 47 on U- tai V-muotoinen lattajousi, joka on sijoitettu terälaipan 2 uraan 33 siten, että toisen pika-15 kiinnityselimen akseli 37 on U- tai V-muodon välissä.

U- tai V-muodon sakaroiden päät on kiinnitetty kiris- tyslevyihin 45. Akseliin 37 on muodostettu kiristys- elimen kohdalle olakejärjestely 48, jonka säteissuun-tainen ulottuvuus on akselin 37 kehän suunnassa muut-20 tuva siten, että kierrettäessä vastaavaa pikakiinni- tyselintä kiinnitysasentoon olakejärjestelyn suurempi läpimitta vaikuttaa U- tai V-muotoisen jousielimen 47 sakaroihin ja levittää jousielintä, joka samalla kiertää kiristyslevyjä 45 kohti teräketjua (nuolet 25 49, kuva 5) akseleiden 46 ympäri. Tällöin kasvaa sen kehän pituus, jolla teräketju kulkee terälaipan 2 ja vetopyörän 27 ympäri ja teräketju kiristyy.

Kuvasta 6 käy ilmi kiristyslevyjen 45 ja terälaipan välinen tuenta. Terälaippa 2 on valmistettu kolmesta 30 yhteenliitetystä levystä 50, 51, 52, joista keskim mäinen 51 (osa 51') ulottuu uloimpien levyjen 50, 52 reunojen yli kiristyslevyssä olevaan uraan 53, joka β 81041 on samoin kolmesta levystä 54, 55, 56 yhteenliittä mällä valmistettujen kiristyslevyjen keskimmäisen levyn 55 kohdalla.

Alan ammattimiehelle on selvää, että edellä esitetty 5 keksinnön toteutusmuoto on vain eräs käyttökelpoinen ratkaisu keksinnön perusajatuksen soveltamiseksi. Tätä sovellutusmuotoa voidaan luonnollisesti muunnella keksinnön perusajatuksen puitteissa hyvinkin monella, ammattimiehelle selvällä tavalla.

10 Oleellista keksinnössä on, että apurungon, johon te- rälaippa terineen ja voimanvälityslaite on kiinnitetty, vaihto toiseen vastaavaan voidaan toteuttaa maasto-olosuhteissa hyvin nopeasti. Vaihto kestää normaalisti alle minuutin. Näin ollen kokoamalla nopeasti 15 irrotettavaan ja kiinnitettävään apurunkoon kaikki ne osat, jotka alan aikaisemmissa ratkaisuissa ovat irrotettavia vaihtotoimenpiteiden suorittamiseksi, saadaan aikaan se merkittävä etu, että maasto-olosuhteissa voidaan käyttää työtehon häiriintymättä eri-20 laatuisia ketjuja, erimittaisia laippoja jne. Terä- ketjut voidaan teroittaa huoltaa, esim. suorittaa viilaus ja haritus sekä teräketjun vaihto aina parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Tämä luonnollisesti sillä edellytyksellä, että moottorisahan käyttä-25 jällä on tarpeellinen määrä keksinnön mukaisessa kiinnityssovitelmassa käyttäviä apurunkoja terälaip-poineen, voimanvälityselimineen ja kiinnityselimineen käytettävissä maasto-olosuhteissa.

Il

Claims (12)

1. 9 81 041
2. 1. Moottorisahan terärakenteen kiinnityssovitelma, moottorisahan käsittäessä rungon (1), jossa on käsittely-, hallinta- ja käyttölaitteet, rungosta (1) ulkonevan terälaipan (2), terälaippaa (2) kiertävän 5 päättymättömän teräketjun, joka saa käyttövoimansa runkoon (1) kiinnitetyn moottorin akselilta (4),sekä kiinnityselimistöllä (17) varustetun apurungon (18) terälaipan (2) kiinnittämiseksi moottorisahan runkoon (1) , johon on muodostettu vastinelimet (10, 11), jol- 10 loin terälaipan (2) yhteydessä oleva voimanvälitys- elin (16) on voimaa välittävässä yhteydessä moottorisahan akseliin (4), tunnettu siitä, että terälaippa (2) terineen ja moottorisahan akseliin (4) kytkettävä voimanvälityselin (16) on kiinnitetty apu-15 runkoon (18) kiinnityselimillä (31, 32, 22), jolloin terälaippa (2), voimanvälityselin (16) ja apurunko (18) muodostavat sellaisenaan kiinnityselimistöllä (17) runkoon (1) kiinnitettävän ja siitä irrotettavan kokonaisuuden.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnityssovitel ma, tunnettu siitä, että voimanvälityslaite (16) on laakeroitu apurunkoon pääasiassa terälaipan (2) päätasoa vastaan kohtisuoran akselin (21) ympäri pyöriväksi ja käsittää sinänsä tunnetun moottorisahan 25 akselin (4) päätyyn muodostetun vastinelimistön (5, 6. kanssa yhteistoiminnassa olevan elimistön (24, 25) ja teräketjun kanssa yhteistoiminnassa olevan veto-pyörästön (27).
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kiinnityssovitel-30 ma, tunnettu siitä, että elimistö (24, 25) on sijoitettu moottorisahan akselin suuntaiseen reikään (23) ja käsittää asennussuunnassa (nuoli 3) ensimmäisenä olevan säteissuunnassa joustavan aksiaalisen lukituselimistön, erityisesti kehäkuulat (24), 10 81 041 jotka ovat yhteistoiminnassa akselin (4) asennussuun-nassa jälkimmäisenä olevan uran (6) tai vastaavan kanssa ja edelleen reiässä (23) asennussuunnassa jälkimmäisenä olevan pitkittäisurituksella varustetun 5 osuuden (25), joka on yhteistoiminnassa akselin (4) asennussuunnassa ensimmäisenä olevan osuuden pitkit-täisurituksen (5) kanssa.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnityssovitel- ma, tunnettu siitä, että kiinnityselimet 10 ovat pikakiinnityselimiä (17), jotka ovat pääasiassa terälaipan (2) päätasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa vaikuttavia ja jotka asennustilanteessa ovat akselinsa ympäri kierrettäviä ja sopivimmin jousi-kuormitteisia, jousivoiman vaikuttaessa apurungon 15 (18) ja pikakiinnityselimen (17) laajennusosien (39, 40. välillä asennussuuntaan nähden vastakkaisessa suunnassa.
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kiinnityssovitel-ma, tunnettu siitä, että kiinnitysosat (39, 20 40) ovat pikakiinnityselinten (17) akseleiden pituus suunnassa säädettäviä, jousikuormituksen säätämisek- ;·. SI.
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnityssovitel-ma, tunnettu siitä, että pikakiinnityseli- 25 mien päähän on sijoitettu säteittäisesti ulkoneva lu- kitusolakejärjestely (38), joka on yhteistoiminnassa runkoon (1) olakejärjestelyn poikkileikkausta vastaavalla tavalla muotoillun avainreiän (12, 12') kanssa, jonka kehäosat (13) muodostavat pikakiinnityselintä 30 (17) kierrettäessä aksiaalisen kiinnityksen. n 81041
8. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kiinnityssovitel-ma, tunnettu siitä, että reiät (12, 12') on muodostettu irrotettaviin vastinkappaleisiin (10, 11).
9. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnityssovitel- ma, tunnettu siitä, että apurunkoon (18) on muodostettu teräketjun kiristyselimistö (44), joka on sovitettu toimimaan apurungon (18) kiinnityksen yhteydessä.
10. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kiinnityssovitel- ma, tunnettu siitä, että kiristyselimistö käsittää ainakin yhden terälaipan päätason suunnassa . . siirtyvän kiristyslevyn (45), joka vaikuttaa teräket- juun.
11. 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kiinnityssovitel- ma, tunnettu siitä, että kiristyselin on laakeroitu kiertyvästi akseliin (46), joka on terä-laipassa (2) sen päätasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa ja että kiristyselimeen vaikutetaan kiristys- 20 elimen kiertämiseksi jousimaisella elimellä (47). ll. Patenttivaatimusten 8-10 mukainen kiinnityssovi-telma, tunnettu siitä, että kiristyslevyjä (45) on kaksi kappaletta terälaipan molemmin puolin apurungon (18) kohdalla, että terälaippaan muodostet- 25 tuun uraan (33) on sijoitettu U- tai V-muotoinen lat- tajousi (47), jonka sakaroiden päät on kiinnitetty kiristyslevyihin (45) ja että toinen pikakiinnitys-elimistä kulkee mainitun U- tai V-muotoisen jousieli-men (47) U- tai V-muodon läpi ja on poikkileikkauk- 30 seitaan jousielimen kohdalta muotoiltu (37) siten, i2 81 041 että kierrettäessä pikakiinnityselintä (17) kiinni-tyssovitelman lukitusasentoon, pikakiinnityselin (17) vaikuttaa jouseen levittäen kiristyslevyjä (45) toisistaan poispäin kohti teräketjua ja siten kasvattaa 5 sitä kehäpituutta, jolla teräketju kulkee laipan (2) päätasossa.
12. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kiinnityssovi-telma, tunnettu siitä, että kiristyslevyi-hin (45) on muodostettu keskeinen ura (53) tai vas-10 taava, johon terälaipan (2) reunasta ulkoneva osa (51') tai vastaava ulottuu (kuva 6). il i3 81 041