FI83719C - Synksignalavskiljare. - Google Patents

Description

1 83719

Tahdistussignaalierotin

Keksintö liittyy piireihin, joilla erotetaan tah-distussignaalit videosignaalista.

5 Televisiovastaanottimessa tuleva NTSC -televisio- signaali kytketään IF-asteen kautta videotunnistimeen, joka kehittää vastaavan NTSC-kantakaistan videosignaalin. Vaaka- ja pystytahdistussignaalien erottamiseksi yhdistetystä videosignaalista, määrätään jännitetaso, jota kut-10 sutaan joskus viipaleeksi tai viipalointitasosignaalik-si. Tyypillisesti viipalointitasosignaali asetetaan tasolle, joka on annetun tahdistuspulssin huippuosan, eli piikin, oletetun tason ja piikkiin liittyvän sammuttavan perusosan takaportaan välillä. Kun videosignaalin suu-15 ruus, esimerkiksi, ylittää viipalointitason signaalin, kuten annetun tahdistuspulssin huipun esiintyessä, syntyy lähtösignaali, joka on erotettu tahdistussignaali. Toisaalta, kun videosignaalin suuruus on pienempi kuin viipalointitasosignaali, kuten esimerkiksi videosignaalin 20 annetun videojuovasignaalin aktiivisen video-osan aikana, lähtösignaalia ei synny.

Tyypillisesti IF-asteiden, jotka antavat tulosig-naalin videotunnistimelle, signaalivahvistusta ohjataan automaattisella vahvistuksen ohjaus (AGC) silmukalla 25 käyttäen takaisinsyöttöä. Kohinan torjumiseksi viipaloin-titaso asetetaan, esimerkiksi, keskitasolle, joka on huipun ja peräosan odotettujen tasojen välillä. Eräissä aikaisemman toteutuksen piireissä AGC-silmukka pyrkii säilyttämään huipun ja peräosan tasot oleellisesti vakiolla, 30 ennalta määrätyllä tasolla, edellyttäen, että tietyt ehdot ovat voimassa. Ensimmäinen tällaisista ehdoista voi olla, että tulevan televisiosignaalin amplitudi säilyy AGC-silmukan säätöalueen puitteissa. Toinen ehto voi olla, että tahdistushuippu- ja peräosien tasojen transi-35 enttivaihtelut, joita esiintyy tahdistuspulssista seu- raavaan, ovat niin pieniä, että AGC-silmukka, jolla nor- 2 83719 maalisti on hidas transienttivasteaika, kykenee seuraamaan näitä muutoksia. Videosignaalissa voi esiintyä transienttivaihteluja kun, esimerkiksi, televisiovastaan-otin viritetään eri televisiokanavalle. Näitä transient-5 tivaihteluja voi myös esiintyä, esimerkiksi, seurauksena lentokoneen tulevaan televisiosignaaliin aiheuttamasta värähtelystä tai seurauksena muista tulevan televisiosignaalin mukana tulevista ulkoisista kohinasignaaleista.

Eräissä aikaisempien toteutusten piireissä stan-10 dardeista ja ei-standardeista tulevista signaaleista aiheutuville vaihteleville tahdistuspulssin leveyksille voidaan asettaa eri viipalointitasot. Eri viipalointita-soilla esitetyissä kuvioissa esiintyy, ellei suoriteta kompensointia, paikkasiirtymää.

15 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukai nen tahdistussignaalinerotinlaite.

Keksinnön mukainen, tahdistuserotinlaite, joka toimii tahdistusinformaation sisältävän videosignaalin ohjaamana, synnyttää videosignaalista tahdistusinformaa-20 tion sisältävän tahdistuslähtösignaalin seuraavalla tavalla: Videosignaalin muutosnopeus ilmaistaan ensimmäisen signaalin kehittämiseksi, joka ilmaisee videosignaalissa esiintyvän muutosnopeuden. Toinen signaali, joka ilmaisee ensimmäisen ennalta määrätyn videosignaalin muutosnopeu-25 den esiintymisen, synnytetään. Tahdistuslähtösignaali synnytetään videosignaalin ja toisen signaalin mukaan.

Tahdistuserotin tunnistaa osassa videosignaalin aaltomuotoa, ennalta määrätyn aaltomuotorakenteen. Kun tällainen rakenne on tunnistettu, rakenteen sisältävästä • 30 osasta aaltomuotoa saatua informaatiota käytetään synnyt tämään viipalointitason signaali. Viipalointitason signaalia käytetään erottamaan tahdistussignaali videosignaalista.

Keksinnön havainnollistetun toteutuksen mukaan ra-35 kenne tunnistetaan ilmaisemalla videosignaalin aaltomuo dossa, esimerkiksi, melko tasaisen ensiosan, jota seuraa 3 83719 sitten melko tasainen toinen osa, muodostaman sarjan esiintyminen. Tällainen sarja voi vastata videosignaalin oikean tahdistuspulssin takareunaa. Kun rakenne on tunnistettu, ensimmäisen ja toisen osan tasojen informaatio prosessoi-5 daan viipalointitasosignaalin synnyttämiseksi. Viipalointi-tasosignaali asettuu automaattisesti tasolle, joka on, esimerkiksi, tasaisen ensimmäisen osan tason ja tasaisen toisen osan tason keskivälillä.

Ensimmäisen osan, muutoksen ja toisen osan ilmaise-10 minen videosignaalin aaltomuodossa antaa informaatiota viipalointitason signaalin synnyttämiseksi ja päivittämiseksi. Viipalointitason signaalia voidaan päivittää, esimerkiksi, vaakasuoralla välillä, joka seuraa tahdistuspulssin takareunaa. Edullista on, että viipalointitason signaali li kykenee seuraamaan tahdistuspulssin huipun ja peräosan tasoja niin, että AGC-silmukan transienttitilanteessa tai : kun tulevan televisiosignaalin amplitudi on AGC-silmukan korjausalueen ulkopuolella, kunnollinen tahdistuserotus säilyy.

20 Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön havainnol listavan toteutuksen mukaista tahdistuserotinta.

Kuviot 2a-2b esittävät tahdistuspulssin takareunaan • liittyviä aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäes sä kuvion 1 tahdistuserottimen tahdistusrakennetunnistus-25 operaatiota; ja

Kuviot 3a-3c esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 1 tahdistuserottimen toimin-: taa välittömästi sen jälkeen kun tahdistusrakenne on tunnistettu.

30 Kuvio 1 esittää tahdistuserotinta 200, joka toteut taa keksinnön erään piirteen. Analoginen kantakaistan videosignaali 100, kuten esimerkiksi NTCC-standardin mukainen, saadaan, esimerkiksi, televisiovastaanottimen video-tunnistimen lähtöliitännästä, ei kuviossa 1. Analogiasig-35 naalista 100 otetaan näytteitä ja muunnetaan sitten 4 83719 digitaaliseksi sanaksi analogia/digitaali -muuntimessa 27 taajuudella 1/T, joka on Nyguistin näytteenottokritee-rion mukainen, missä T on peräkkäisten näytejaksojen aikaväli. Taajuus 1/T on, tässä, 14,32 MHz, neljä kertaa 5 NTSC-väriapukantoaallon taajuus. Digitoitu signaali ali-päästösuodatetaan digitaalisessa alipäästösuodattimessa 28 signaalin AJN synnyttämiseksi. Signaali A^ kytketään siirtorekisterin 24 tuloveräjään IN.

Signaalin A^ annetun tahdistuspulssin Hg takareu-10 naan liittyy tasainen osa FFP, joka vastaa tahdistuspulssin H huippuosaa, siirtymäosa TR ja tasainen osa FBP, joka vastaa huippuun liittyvän sammuttavan perusosan taka-porrasosaa. Osalla FFP on tässä arvo, joka on alempi, tai vähemmän positiivinen, kuin osan FBP arvo.

Tahdistuserotin 200 talletaa annettuun tahdistus-pulssiin H liittyviä osia FFP ja FBP edustavat arvot an-

S

taakseen, jäljempänä kuvattavalla tavalla tahdistushuippu-:Y signaalin ST ja peräporrassignaalin BK, jotka on kytketty summaajan 21 tuloveräjiin. Viipalointitasosignaali SL, 20 joka tuotetaan summaimen 21 lähtöliitännässä 21a, sisältää :·. signaalien ST ja BK keskiarvon. Viipalointitasosignaali SL, . jonka arvo on, tässä, huippuosan peräpuhdistuspulssin Hs liittyvien huippuosan FFP ja peräporrasosan FBP tasojen keskivälillä, kytketään digitaalisen komparaattorin 20 25 tuloliittimeen 20a. Signaali AJN kytketään komparaattorin 20 tuloliittimeen 20b.

Komparaattori 20 synnyttää erotetun tahdistussig-Y naalin 100a kun signaalin AIN arvo on, tässä, alempi kuin .·.· viipalointitasosignaalin SL arvo. Näin ollen signaali 100a *Y 50 sisältää erotetut tahdistussignaalit, jotka vastaavat signaalin A^ tahdistuspulsseja Hg.

Alipäästösuodatin 28 vähentää oleellisesti signaa-:*' lissa A^ analogia/digitaalimuuntimen 27 lähdössä olevia taajuuskomponentteja, joiden taajuus on suurempi kuin vä-55 Iillä 360 kHz - 500 kHz oleva suodattimen leikkaustaajuus.

5 83719

Signaalin AIN sanoja siirretään peräkkäin siirtorekiste-riin 24 taajuudella 1/T. Siirtorekisterin 24 jokainen muistialkio 24n kykenee tallentamaan vastaavan signaalin Ain digitaalisen sanan.

5 Ryhmä joka tässä muodostuu viidestä peräkkäi sestä rekisteriin 24 siirretystä eli tallennetusta signaalin Ain sanasta, kytketään vastaaviin summaimen 25 tuloveräjiin, joka summain synnyttää lähtöveräjässään 25 signaalin A^, joka sisältää kullakin jaksolla T vastaavan 10 sanan, joka antaa ryhmän A^ viiden sanan juoksevan keskiarvon. Samalla tavoin, ryhmä A2t), joka tässä muodostuu viidestä peräkkäin talletetusta signaalin A^ sanasta, kytketään summaimen 26 vastaaviin tuloveräjiin, joka summain synnyttää signaalin A2, joka antaa ryhmän A2tj viiden 15 sanan, jotka talletetaan juuri ennen ryhmän A^ viittä sanaa, juoksevan keskiarvon. Näin ollen signaali A^ antaa signaalin AJN vastaavan osan juoksevan keskiarvon. Samalla tavoin signaali A2 antaa pituudeltaan 5T olevan viiveaika-välin jälkeen signaalin A^^ juoksevan keskiarvon. Kumpikin 20 signaaleista A^ ja A2 edustaa signaalia AIN, jonka tämä :·. viiden pisteen keskiarvoistusprosessi alipäästösuodattaa.

· · On ymmärrettävä, että ryhmiin A^ ja A^ voi kuulua, tar vittaessa, yhteisiä tai limittäisiä rekisterin 24 muisti-alkioita 24n.

25 Signaali A^ ja A2 kytketään vastaaviin summaimen 11 tuloveräjiin, joka summain synnyttää summa- eli keskiarvo-signaalin A^2 lähtöveräjässä 11a. Signaali A2 vähennetään signaalista A^ vähentäjässä 23 erosignaalin C muodostami-seksi. Erosignaali C kytketään komparaattorin 18 tuloverä-30 jään, joka komparaattori synnyttää signaalin D linjalla 18a kun signaali C, joka on yhtä suuri kuin signaalin A^ arvo miinus signaalin A2 arvo, on suurempi kuin ennalta-määrätty positiivinen arvo K. Signaali C kytketään myös itseisarvomuuntimen 19 tuloveräjään, joka muunnin synnyttää 35 signaalin 0 joka on yhtä suuri kuin signaalin C itseisarvo.

6 83719

Komparaattori 27 synnyttää signaalin E linjalla 27a, kun signaali 0 on pienempi tai yhtä suuri kuin ennalta määrätty positiivinen arvo L, joka oleellisesti pienempi kuin K. Signaalit C, D ja E ilmaisevat signaalin AJN muutosnopeutta. Signaalit D ja E kytketään ohjaimeen 28, joka suorit-5 taa erottimen 200 ohjaustoimintoja esimerkiksi signaalin D ja E mukaan. Kun signaalin AIN muutosnopeus on pieni, vastaten signaalin AIN tasaista osaa, syntyy signaali E.

Kun signaalin A^N muutosnopeus on suuri ja positiivinen vastaten esimerkiksi tahdistuspulssin H2 takareunaa TR, 10 syntyy signaali D.

Ohjain 28 voidaan rakentaa käyttäen tavanomaista ohjauslogiikkaa. Esimerkiksi, ohjaimeen 28 voi kuulua looginen sekventoija tai mikrotietokone, joka toimii lu-kumuistiin, ei kuviossa 1, tallennettujen mikrokäskyjen 15 mukaan ja suorittaa jäljempänä kuvattavan proseduurin.

Keksinnön erään piirteen mukaan, etsintätoiminta-. · muodon aikana ohjain 28 etsii ja tunnistaa signaalin AIN

aaltomuodossa vastaavassa signaalin AIN osassa esiintyvän aaltomuotorakenteen havaitsemalla signaalin AT„ ennalta

— IN

20 määrätyn muutosnopeuden. Aaltomuotorakenne, joka esiintyy signaalin A^ vastaavassa osassa, voi ilmaista annetun tahdistuspulssin H takareunaa.

Etsintätoimintamuodon ensimmäisen askelen aikana ohjain 28 synnyttää kellosignaalin CT5 ja kellosignaalin 25 CT2. Kumpikin kellosignaali esiintyy taajuudella joka on - -· tässä 1/T. Summasignaali A.^, joka antaa signaalien A^ ja A2 keskiarvon, kytketään rekisterin 17 tuloveräjään. Kellosignaali CT5 aiheuttaa, kullakin jaksolla T, vastaavan signaalin A^ sanan tallentumisen rekisteriin 17. Re-30 kisterin 17 lähtöveräjässä oleva signaali ST2 sisältää .· signaalin A^2 talletetun sanan. Samalla tavoin summasig- ____ naali A^ kytketään rekisterin 14 tuloveräjään. Kellosignaali CT2 aiheuttaa, jokaisella jaksolla T, jolloin kello-signaali CT2 syntyy, signaalin A^2 vastaavan sanan tal-35 lentumisen rekisteriin 14. Rekisterin 14 lähtöveräjässä 14 7 83719 oleva signaali BK2 sisältää vastaavan signaalin sanan, joka on talletettu rekisteriin 14. Ohjaimen 28 toiminta etsintätoimintamuodossa selitetään kuvioiden 2a ja 2b avulla.

5 Kuvio 2a esittää kaavamaisesti signaalin digi-

IN

toituja arvoja, jotka liittyvät esimerkiksi kuvion 1 vaka-tahdistuspulssin H takareunaan. Tahdistuspulssiin H kuu-

5 S

luu tasainen osa FFP, jota seuraa siirtymäosa TR, jota sitten seuraa sammuttavan perusosan tasainen osa FBP. Ku-10 vio 2b esittää kaavamaisesti signaalia AIN vastaavien signaalien A^ ja A2 digitoituja arvoja. Samat numerot ja symbolit kuvioissa 1, 2a ja 2b merkitsevät samoja asioita tai toimintoja.

Etsintätoimintamuodon ensimmäisessä askelessa ku-15 vion 2 ohjain 28 tarkastaa linjan 27a kullakin jaksolla T . . signaalin E esiintymisen havaitsemiseksi. Kuten kuviosta 1b nähdään, kuvion 1 signaali E syntyy, kun kuvion 2a signaalissa Ain esiintyy tasainen osa, kuten osa FFP. Sen jälkeen kun kuvion 1 signaali E on havaittu jokaisessa ’’ 20 ainakin, tässä viidessä peräkkäisessä testissä ohjain 28 : testaa linjaa 27a signaalin E ensimmäisen poisjäämisen ha- : ; vaitsemiseksi. Signaalia E ei enää havaita, kun signaalis sa A^2 tai ain esiintyy positiivinen siirtymä taajuudella joka ylittää arvon L, kuten kun kuvion 2a siirtymäosa TR 25 esiintyy. Kun kuvion 1 signaalia E ei enää havaita, kuten esimerkiksi kuvion 2b ajan T^ jälkeen, kuvion 1 ohjain 28 lopettaa kellosignaalin CT5 synnyttämisen niin, että signaalin E kanssa samanaikaisesti esiintyvä viimeinen signaalin A^2 arvo tallettuu rekisteriin 17. Signaali E il-: 30 maisee signaalin AJN hidasta muutosnopeutta. Näin ollen rekisterin 17 signaali ST2 säilyy tasolla joka ilmaisee, **” tässä, kuvion 2a signaalin A tasaisen osan tasoa. Kun kuvion 1 signaalia E ei enää havaita, kuten välittömästi kuvion 2b ajan T^ jälkeen, kuvion 1 ohjain 28 synnyttää 35 välittömästi signaalin CT1, joka nollaa, eli alustaa, β 83719 laskurin 41 nollaan. Kun signaali CT1 on nollannut laskurin 41, alkaa laskuri laskea ylöspäin kullakin jaksolla T. Laskuri 41 synnyttää signaalin TRTO kun, esimerkiksi, jakso 32T on kulunut siitä kun aikasignaali CT1 nollasi 5 laskurin 41.

Seuraavassa askelessa ohjain 28 testaa kuvion 1 linjaa 18a kullakin peräkkäisellä jaksolla T signaalin D esiintymisen havaitsemiseksi. Signaali D ilmaisee kuvion 2a signaalissa AJN ylöspäin kaltevan positiivisen siirty-10 män muutosnopeudella, eli jyrkkyydellä, joka ylittää arvon K. Arvo K on merkittävästi suurempi kuin arvo L, joka ilmaisee signaalin AJN jyrkkyyden, kun signaali E syntyi.

Näin ollen, kuvion 1 signaali D syntyy, esimerkiksi, kuvion 2b ajanhetkellä Tr. Signaalin D esiintyminen, tässä, 15 ainakin viidessä peräkkäisessä testissä ilmaisee ylöspäin kaltevaa siirtymää, kuten esimerkiksi kuvion 2a signaalin - - A__, osan TR aiheuttama.

IN

Etsintätoimintamuodon viimeisessä vaiheessa kuvion 1 ohjain 28 testaa linjaa 27a jokaisella seuraavalla jak-: 20 solia T signaalin E havaitsemiseksi jälleen. Signaali E

ilmaisee nyt, tässä, kuvion 2a signaalin AIN peräporras-: '· osaa FBP. Kun kuvion 1 signaali E havaitaan, kuten esi- merkiksi kuvion 2b ajanhetkellä T^/ kuvion 1 ohjain 28 lopettaa synnyttämästä kellosignaalia CT2, joka tallentaa 25 signaalin A^ rekisteriin 14.

Rekisterin 14 signaali BK2 pysyy sen jälkeen, kun ... signaali E on jälleen havaittu, tasolla joka ilmaisee, tässä, kuvion 2a signaalin AIN peräporrasosan FBP tasoa.

Mikäli edellä kuvattu testisarja, joka päättyy esi-: 30 merkiksi kuvion 2b ajanhetkellä esiintyy ennen kuvion i 1 laskurin 41 signaalin syntymistä, eli että se esiintyy ajanjakson 32T kuluessa siitä kun signaali CT1 syntyi, signaalin AJN vastaavalla aaltomuodon osalla on aaltomuo-torakenne, joka on oleellisesti samanlainen piirteiltään 35 kuin siihen liittyvän annetun tahdistuspulssin Hg takareuna.

9 83719

On ymmärrettävä, että koska signaalit A^ ja A^ alipäästö-suodatetaan, signaalissa AIN esiintyvä siirtymä, joka sattuu esimerkiksi kuvion 2b ajanhetken jälkeen ja ei ole samanlainen kuin pulssin Hs takareuna, aiheuttaa 5 signaalin TRTO syntymisen. Etsintätoimintamuotoa, jonka päättyessä rakenne tunnistetaan, kutsutaan tässä onnistuneeksi etsintätoimintamuodoksi. Sitä vastoin, jos laskurin 41 signaali TRTO syntyy ennen sarjan päättymistä, ohjain 28 alkaa toimia etsintätoimintamuodon ensimmäisellä as-10 kelella testaamalla, kuten aikaisemmin kuvattu, linjaa 27a viiden peräkkäisen testin, joissa signaali E esiintyy, esiintymisen havaitsemiseksi.

Signaalit ST2 ja BK2 kytketään rekisterin 16 vastaaviin tuloveräjiin. Kun ohjain 28 synnyttää kellosignaalin 15 CT4, molemmat signaalit ST2 ja BK2 talletetaan rekisteriin 16 signaalin ST1 ja signaalin BK1 muodostamiseksi rekiste-: rin 16 vastaavissa lähtöveräjissä. Samalla tavoin, signaa lit ST1 ja BK1 kytketään rekisterin 15 vastaaviin tuloveräjiin. Kun ohjain 28 kehittää kellosignaalin CT3, molem-20 mat signaalit ST1 ja BK1 talletetaan rekisteriin 15 tah-distushuippusignaalin ST ja peräporrassignaalin BK muodostamiseksi rekisterin 15 vastaavissa lähtöveräjissä. Signaalit ST ja BK summataan summaimessa 21 viipalointi-tasosignaalin SL synnyttämiseksi, kuten edellä kuvattu.

25 Näin ollen signaalit ST2 ja BK2 voidaan tallettaa rekisterin 16 kautta rekisteriin 15 signaalien ST ja BK muodostamiseksi.

Signaali CT3 kytketään myös kiikun (flip-flop) tulo-liittimeen 40b. Kun signaali CT3 tuodaan liittimen 40b, 30 kiikku 40 menee tilaan "RESET" niin, että kiikun 40 lähtö-signaali ST1VD on loogisessa "FALSE" -tilassa. Kellosignaali CT4, jota käytetään tallettamaan signaalit ST2 ja BK2 ____ rekisteriin 16, kytketään myös kiikun 40 tuloliittimeen 40a. Signaali CT4 saa kiikun 40 "SET" -tilaan, jolloin 35 signaali ST1VD on loogisessa "TRUE" -tilassa. Loogisessa 10 8371 9 "TRUE" -tilassa oleva signaali ST1VD ilmaisee, että rekisterin 16 signaaleja ST1 ja BK1 ei vielä ole siirretty rekisteriin 15; toisaalta, loogisessa "FALSE" -tilassa oleva signaali ST1VD ilmaisee, että signaalit on siir-5 retty.

Lähtösignaalit ST, ST1 ja ST2 kytketään komparaattoriin 22, joka synnyttää signaalin F linjalla 22a kun signaali ST on pienempi tai yhtä suuri kuin signaali ST1. Komparaattorin 22 signaali G synnytetään linjalle 22b, 10 kun signaali ST1 on pienempi tai yhtä suuri kuin signaali ST2. Signaalit F, G ja ST1VD kytketään vastaaviin ohjaimen 28 tuloliittimiin toiminnan ohjaamiseksi tahdistusproses-sointitoimintamuodossa, joka välittömästi seuraa vastaa onnistunutta etsintätoimintamuotoa. Toiminta tahdistus-15 prosessointitoimintamuodossa on kuvattu yksityiskohtaisesti US-patenttihakemuksessa 857 320 "A SYNC SEPARATOR WITH PERIODIC UPDATING".

Kun onnistunut etsintätoimintamuoto on esiintynyt, jossa signaalissa AJN tunnistettiin rakenne, ohjain 28 -- · 20 prosessoi signaaleja ST2 ja BK2 signaalien ST1, BK1, ST, BK ja SL vastaavien arvojen määrittämiseksi, kuten jäljempänä kuvataan. Arvojen määrittämisen jälkeen, toiminta etsintätoimintamuodossa alkaa uudelleen ensimmäisestä askelesta, kuten aikaisemmin on kuvattu.

25 Onnistuneen etsintätoimintamuodon lopussa rekiste rin 17 lähtösignaali ST2 sisältää keskiarvon signaalin AT„ osasta, joka tässä vastaa kuvion 2a tasaista osaa FFP.

IN

Samalla tavoin, kuvion 1 rekisterin 14 lähtösignaali BK2 sisältää keskiarvon signaalin AIN osasta, joka vastaa, . - 30 tässä, kuvion 2a tasaista osaa FBP.

• - Mikäli signaali ST2 vastaavan onnistuneen etsintä toimintamuodon lopussa on pienempi kuin signaali ST, signaali ST2 talletetaan välittömästi rekisteriin 15 signaalin ST päivittämiseksi. Signaalin ST päivittäminen on 35 oikeutettua, koska on todennäköistä, että onnistuneen 11 83719 etsintätoimintamuodon aiheutti tahdistuspulssin Hs esiintyminen eikä signaalisiirtymä toisessa signaalin AJN osassa, kuten aktiivisen videovälin aikana. Kun signaali ST on päivitetty, toiminta etsintätoimintamuodon ensimmäi-5 sellä askelella aloitetaan uudestaan, kuten aikaisemmin kuvattu.

Oletetaan tilanne, jossa aikavälin T^Q, jonka kesto on, tässä, hieman pitempi kuin vaakasuoraväli H ja joka seuraa sen jälkeen kun signaali ST on viimeksi päivitetty, 10 yksi tai useampi onnistunut etsintätoimintamuoto esiintyy. Oletetaan edelleen, että tälläisen onnistuneen toimintamuodon lopussa signaalin ST2 vastaava taso oli suurempi kuin signaalin ST taso.

Kun viimeksi mainittu tilanne esiintyy, alin sig-15 naalin ST2 taso, joka saatiin välin T aikana esiintyvän onnistuneen etsintätoimintamuodon lopussa, talletetaan rekisteriin 15. Signaalin ST2 alin taso talletetaan aikavälin T^ lopussa signaalin ST päivittämiseksi. Tyypilli-. . sesti, signaalin ST2 taso, joka vastaa tahdistuspulssin 20 H tahdistushuippuosaa FFP, on alempi kuin signaalin ST2

. S

taso, joka ei vastaa FFP:n osaa, jopa silloin kun signaalia ATXT vääristää tai sen mukana on kohtalainen kohinata-so. Näin ollen, tyypillisessä tapauksessa, signaali ST2, : joka aiheutui siirtymästä, joka esiintyy esimerkiksi sig- . 25 naalin AT„ annetun videojuovan aktiivisen videovälin aika-

IN

na, ei, mikä on edullista, vaikuta signaaliin ST.

Ensimmäinen ja toinen teoreettinen tilanne esittävät tapoja, joilla signaaleja ST, BK ja SL päivitetään vastaavan onnistuneen etsintätoimintamuodon toiminnan lo-. . pussa. Ensimmäinen teoreettinen tilanne esiintyy, kun an netun onnistuneen etsintätoimintamuodon lopussa signaali ST1VD on loogisessa "FALSE" -tilassa, mikä ilmaisee, et-: tä rekisterin 16 signaalit ST1 ja BK1 on jo talletettu, eli siirretty rekisteriin 15. Tässä tapauksessa signaali 35 CT4 tallettaa signaalit ST2 ja BK2 rekisteriin 16 päivi- i2 8371 9 tettyjen signaalien ST1 ja BK1 muodostamiseksi, samanaikaisesti signaali CT4 asettaa kiikun 40, mikä aiheuttaa signaalin ST1VD siirtymisen loogiseen "TRUE" -tilaan ilmaistakseen, että signaalit ST1 ja BK1 sisältävät infor-5 maatiota, jota ei vielä ole siirretty rekisteriin 15.

Jos signaali ST1, nyt yhtä suuri kuin signaali ST2, on pienempi kuin signaali ST, signaali CT3 tallettaa päivitetyt signaalit ST1 ja BK1 rekisteriin 15. Näin ollen, kun uuden tahdistuspulssin Hg signaali ST2 on tasolla, 10 joka on alempi kuin signaalin ST taso, signaali ST2 ja siihen liittyvä signaali BK2 siirretään rekisterin 16 kautta rekisteriin 15 päivitettyjen signaalien ST ja BK muodostamiseksi, ja toiminta alkaa seuraavan etsintätoiminta-muodon ensimmäisestä askelesta, kuten edellä kuvattu.

15 Ohjain 28 määrittää, että signaali ST2, nyt yhtä suuri kuin signaali ST1, on pienempi kuin signaali ST testaamalla linjaa 22a signaalin F puuttumisen toteamiseksi. Koska signaali CT3 synnytettiin talletettaessa signaaleja ST1 ja BK1 rekisteriin 15, kiikun 40 lähtösignaa-20 li ST1VD palaa loogiseen "FALSE" -tilaan sen ilmaisemiseksi, että rekisterin 16 signaalit ST1 ja BK1 on jo talletettu rekisterriin 15.

Jos signaali ST on pienempi tai yhtä suuri kuin : signaali ST1, rekisterin 16 signaaleja ST1 ja BK1 ei

25 välittömästi siirretä rekisteriin 15 ja signaali ST1VD

pysyy loogisessa "TRUE" -tilassa. Tämän jälkeen toiminta alkaa seuraavan etsintätoimintamuodon ensimmäisestä askelesta.

-· Toinen teoreettinen tilanne esiintyy kun ennen, ./ 30 esimerkiksi, annetun onnistuneen etsintätoimintamuodon ensimmäistä askelta, signaaleja ST1 ja BK1 ei ole talle-: tettu, eli siirretty, rekisteriin 15, minkä ilmaisee sig naalin ST1VD oleminen "TRUE" -tilassa. Jos signaali ST2 j tällaisen onnistuneen etsintätoimintamuodon lopussa on ... 35 suurempi tai yhtä suuri kuin signaali ST1, signaaleja is 8371 9 ST2 ja BK2 ei talleteta rekisteriin 16; näin ollen signaalit ST1 ja BK1 säilyvät muuttumattomina. Tästä seuraa, että signaali ST1 säilyy yhtä suurena kuin signaalin ST2 alin arvo, joka on saatu sen jälkeen kun signaali ST vii-5 meksi päivitettiin. Toisaalta, mikäli signaali ST2 tällaisen onnistuneen etsintätoimintamuodon lopussa on tasolla, joka ei ole alempi kuin signaalin ST1 taso, signaalit ST2 ja BK2 talletetaan rekisteriin 16 signaalien ST1 ja BK1 päivittämiseksi. Jälleen seurauksena on, että signaali 10 ST1 on yhtä suuri kuin signaalin ST2 alin arvo, joka on saatu sen jälkeen, kun signaali ST viimeksi päivitettiin.

Sen jälkeen kun signaali ST2 on talletettu rekisteriin 16, signaalin ST1 uutta arvoa verrataan edelleen signaaliin ST. Edellä kerrotulla tavalla, jos signaali 15 ST on tasolla, joka on alempi kuin signaalin ST1 taso, signaali ST pysyy muuttumattomana ja signaali ST1VD pysyy loogisessa "TRUE" -tilassa, edellä kuvatuista syistä.

Tämän jälkeen toiminta alkaa seuraavan etsintätoimintamuodon ensimmäisellä askelella. Jos signaali ST1 kuitenkin : · 20 on tasolla, joka on alempi kuin signaalin ST taso, signaa lit ST1 ja BK1 talletetaan rekisteriin 15 päivitetyn tah-distushuippusignaalin ST ja peräporrassignaalin BK muodostamiseksi. Signaali CT3, joka aiheuttaa signaalien ST1 ja BK1 tallettumisen rekisteriin 15, aiheuttaa myös sig-25 naalin ST1VD siirtymisen loogiseen "FALSE" -tilaan. Tämän jälkeen toiminta alkaa seuraavan etsintätoimintamuodon ensimmäisellä askelella.

Signaali CT3, joka syöttää kellosignaalin rekisteriin 15, on myös kytketty ajastinlaskurin 30 tuloliitti-30 meen 30b. Signaali CT3 nollaa, eli alustaa, laskurin 30 nollaksi joka kerta kun signaalit ST1 ja BK1 talletetaan rekisteriin 15. Laskuri 30 laskee ylöspäin nollasta joka kerta kun signaali CT3 tuodaan. Jos signaali CT3 ei esiinny jälleen aikavälissä T , joka tässä on hieman pitempi 35 kuin vaakajuovajakso H ja joka esiintyy signaalien ST ja 14 8371 9 BK viimeisen päivityksen jälkeen, laskuri 30 synnyttää "aika loppui" -signaalin TO liittimessä 30a. Mikäli signaaleja ST ja BK ei ole päivitetty aikavälinä, joka on yhtä suuri kuin jakso H, oletetaan, että tälläisen aika-5 välin alin signaalin ST1 taso on aiheutunut tahdistus-pulssin H FFP-osasta. Signaali TO, joka on kytketty oh-jaimen 28 vastaavaan tuloliittimeen, ilmaisee, että signaaleja ST ja BK ei ole päivitetty, esimerkiksi, juuri edellisen vaakajuovajakson H aikana. Signaalin TO esiin-10 tymisen jälkeen ohjain 28 synnyttää signaalin CT3, joka tallettaa rekisterin 16 signaalit ST1 ja BK1 rekisteriin 15 signaalien ST ja BK päivittämiseksi. Signaalit ST ja BK päivitetään, jotta voitaisiin seurata signaalin H osien

S

FFP ja FBP tasoja. Tällä tavoin viipalointitasosignaali 15 SL tulee asetetuksi halutulle tasolle myös silloin, kun signaalia 100 vääristää esimerkiksi lentokoneen aiheuttama värinä. Tämän jälkeen toiminta alkaa seuraavan etsintä-toimintamuodon ensimmäisellä askelella.

Aikaväli Tfc , joka määrittää suurimman aikavälin 20 niiden hetkien välillä, jolloin viipalointitasosignaalia SL päivitetään, on ennalta määrätty tai etukäteen tiedetty aikavälin T^ alussa ja sitä säädetään riippumatta tahdis-tuspulssin Hg amplitudista. Kunkin ajanjakson T alku-: ‘ hetki sattuu, esimerkiksi, ajankohtaan, jolloin signaalia 25 SL päivitettiin viimeksi. Sitä vastoin, eräissä aikaisemman toteutuksen piireissä, ajanhetkien, jolloin viipale-tasosignaalia päivitetään, välinen maksimiaikäväli, saattaa olla, esimerkiksi, tahdistuspulssin amplitudin funktio.

Kuten aikaisemmin kuvattu, signaali ST1, joka on 30 talletettu rekisteriin 16, on yhtä suuri kuin alin esiin-- tynyt signaalin ST2 arvo vastaavan onnistuneen etsintä- toimintamuodon lopussa sen jälkeen, kun signaaleja ST ja BK on viimeksi päivitetty. Sen jälkeen kun signaali CT3 on synnytetty signaalien ST ja BK päivittämiseksi, signaali .... 35 ST1VD on loogisessa "FALSE" -tilassa ja laskuri 30 alkaa jälleen laskea ylöspäin nollasta uuden jakson aloittamiseksi.

is 8371 9

Kuviot 3a-3c esittävät aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 1 erottimen 200 toimintaa onnistuneen etsintätoimintamuodon toiminnan päättymisen jälkeen. Samanlaiset numerot ja symbolit kuvioissa 5 1, 2a-2b ja 3a-3c viittaavat samanlaisiin osiin tai toi mintoihin .

Kuvion 3a esimerkissä signaaliin A ^ kuuluu tahdis-tushuippuosia FFP, joilla on tasoja, jotka ovat erilaisia vastaavissa erilaisissa tahdistuspulsseissa Hg. Tällaiset 10 signaalin AJN vaihtelut voi aiheuttaa, esimerkiksi, kohinaan liittyvä häiriö tai lentokoneen aiheuttama värinä. Signaalin A^ kuuluu tahdistuspulssi ja sillä on tahdistushuippuosa FFP^joka saa signaalin ST2^^ olemaan tasolla, joka on pulssin esiintymisen aikana

15 alempi kuin tahdistushuippusignaali ST. Signaalin AIN

toisella tahdistuspulssilla Hs^2) on tahdistushuippuosa FFPj2j> joka saa signaalin ST(2) °lemaan korkeammalla tasolla kuin viipaletasosignaali SL pulssin hsj2) esiintymi-sen aikana. Tahdistuspulssilla on tahdistushuippu- 20 osa ffp^j » joka saa signaalin ST^j olemaan alemmalla tasolla kuin tahdistushuippusignaali ST, pulssin esiintymisen aikana. Signaalin aaltomuoto esittää esimerkin, jossa televisiovastaanottimen AGC-silmukka, ei kuvioissa, ei kykene seuraamaan kuvion 3 a signaalin A^ 25 tahdistushuippuosissa FFP esiintyviä nopeita muutoksia.

Jos AGC-silmukka olisi kyennyt seuraamaan nopeita muutoksia signaalissa AIN, osat FFP^^, FFP^ ja FFP^^ olisivat olleet oleellisesti samalla tasolla.

Kuvio 3b esittää kaavamaisesti esimerkin kuvion 1 30 laskurin 30 lukemasta, eli tilasta. Laskurin 30 lukema, joka on kaavamaisesti esitetty kuviossa 3b ylöspäin kaltevana signaalina, kasvaa, kunnes kuvion 1 signaali CT3 synnytetään. Kun signaali CT3 synnytetään, lukema tulee nollaksi. Signaali TO kehitetään, mikäli lukema on saavut-35 tanut ennalta määrätyn arvon, mikä sattuu kuvion 3 "aika loppui" -aikavälin Tfc jälkeen, joka aikaväli on tässä hieman pitempi kuin jakso H, siitä kun signaaleja ST ja BK on viimeksi päivitetty.

16 8371 9

Kuvion 3a ajanhetkellä , sen jälkeen kun ennalta määrätty rakenne on tunnistettu pulssin H M. aalto-muodossa, signaali ST2 ^ ^ , joka vastaa osan FFP^j tasoa, on alemmalla tasolla kuin signaali ST. Signaali ST2^j ja 5 vastaava signaali BK2^^ siirretään sitten rekisteriin 15 kuvion 1 rekisterin 16 kautta signaalien ST ja BK päi vittämiseksi uuden viipaletasosignaalin SL tason synnyttämiseksi. Laskuri 30 nollataan lukemaan, joka on nolla. Kuvion 3a ajanhetkellä sen jälkeen kun ennalta mää- 10 rätty rakenne on tunnistettu pulssissa Hs ( 2) r s;i-9naali ST2j2)f joka on korkeammalla tasolla kuin signaalin ST taso, ja vastaava signaali BK^j siirretään, eli talletetaan, kuvion 1 rekisteriin 16. Signaaleja ST, BK ja SL ei kuitenkaan päivitetä tällä ajan hetkellä. Kuvion 3b ajan 15 hetkellä t^ synnytetään kuvion 1 "aika loppui" -signaali TO koska signaaleja ST ja BK ei ole päivitetty edellisellä aikavälillä . Kun signaali TO esiintyy, signaali ST1 ja vastaava signaali BK1 rekisterissä 16 talletetaan re-* .· kisteriin 15 päivitetyn signaalin ST muodostamiseksi. Ku- 20 vion 3a ajan hetkellä t4 signaali ST2^ ja vastaava signaali BK(3) talletetaan rekisteriin 15 kuvion 1 rekisterin 16 kautta signaalien ST, BK ja SL päivittämiseksi.

Kuvion 3a esimerkki osoittaa, että myös silloin, kun AGC-silmukka, ei kuvioissa, ei pysty seuraamaan sig-25 naalin AJN tahdistuspulssin Hs huippuosan FFP tasoa, kuvion 3a signaali pystyy seuraamaan tahdistushuippuosan FFP:n tasoa, mikä on edullista; samalla tavoin, signaali BK pystyy seuraamaan peräporrasosan FBP tasoa, mikä on edullista. Edullista on myös, että vaikka tahdistuspuls-30 sin H amplitudi vaihtelisikin merkittävästi, viipaloin-

S

titasosignaali määräytyy automaattisesti osien FFP ja FBP keskivälille.

Kuvio 3c esittää tahdistussignaalin 100a erotettu-• ja tahdistussignaaleja SSP, jotka kuvion 1 komparaattori .... 35 on erottanut ja jotka vastaavat kuvion 3a signaalia AIN.

17 83719

Koska tahdistuspulssin H (2) tasainen osa FFP,„> on kor-keampi kuin viipalointitason signaali SL, ei erotettua tahdistussignaalia SSP esiinny pulssin Hs^2) aikana. Seuraava signaali SSP^ kuitenkin esiintyy, mikä on 5 edullista. Näin ollen, kun signaalissa AIN esiintyy nopea muutos, kuvion 1 viipalointitasosignaali SL pystyy, mikä on edullista, seuraamaan tälläista nopeaa muutosta, vaikka AGC-silmukka ei siihen pystykään.

On ymmärrettävää, että kuvion 1 signaalit ST ja BK 10 päivittyvät oikein myös pystysuoran sammutuksen aikana, koska NTSC:ssä vaakataajuuspulssi H esiintyy pystysam-

S

mutusvälin kunkin jakson H aikana.

Claims (18)

1. Tahdistussignaalinerotinlaite, joka on vasteel-linen tahdistusinformaation sisältävälle videosignaalille 5 tahdistusinformaation sisältävän tahdistuslähtösignaalin kehittämiseksi videosignaalista, tunnettu: ensimmäisistä välineistä (24, 25, 26, 23), jotka vasteena videosignaalille tunnistavat videosignaalin muutosnopeuden ja kehittävät ensimmäisen signaalin, joka il- 10 maisee videosignaalissa esiintyvän muutosnopeuden; toisista välineistä (19, 27), jotka vasteena ensimmäiselle signaalille synnyttävät toisen signaalin silloin, kun ensimmäinen signaali ilmaisee ensimmäistä ennalta määrättyä muutosnopeutta; ja 15 välineistä (28, 20), jotka vasteena videosignaa lille ja toiselle signaalille synnyttävät tahdistuslähtösignaalin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiset välineet muodostuvat 20 viivevälineistä (24) videosignaalin viivästämiseksi ja välineistä (25, 26, 23), jotka vasteena viivästetylle signaalille ja videosignaalille synnyttävät ensimmäisen signaalin signaalien välisestä erosta riippuvaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että toiset välineet muodostuvat it-seisarvomuuntimesta (19), joka vasteena ensimmäiselle signaalille synnyttää ensimmäisen signaalin itseisarvoa ilmaisevan signaalin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että toiset välineet synnyttävät toisen signaalin kun ensimmäisen signaalin itseisarvo on pienempi kuin ensimmäinen ennalta määrätty arvo, joka ilmaisee vastaavaa tasaista osaa videosignaalin aaltomuodon tasai- 35 sessa osassa. i9 8371 9

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että se muodostuu edelleen välineistä (18), jotka vasteena ensimmäiselle signaalille synnyttävät siitä kolmannen signaalin, joka ilmaisee siirtymäreu- 5 nan esiintymisen videosignaalissa kun ensimmäisen signaalin taso on huomattavasti suurempi kuin ensimmäinen ennalta määrätty arvo, ja että lähtösignaalin synnyttävät välineet toimivat kolmannen signaalin ohjaamina lähtösignaalin synnyttämiseksi kolmannesta signaalista riippuvai-10 sesti.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toiset välineet synnyttävät toisen signaalin kun ensimmäinen ennalta määrätty muutosnopeus ilmaisee videosignaalin annetun tahdistuspulssin siirty- 15 märeunaa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen signaali ilmaisee tahdistuspulssin takareunan esiintymistä.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - 20. e t t u siitä, että se edelleen käsittää välineet (17), jotka vasteena toiselle signaalille synnyttävät signaalin, joka ilmaisee videosignaalin annetun tahdistuspulssin osan tason.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, t u n - 25. e t t u siitä, että signaali, joka ilmaisee annetun tahdistuspulssin osan tason, ilmaisee sen huippuosan tason.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää välineet, 30 (14) jotka vasteena toiselle signaalille synnyttävät sig naalin, joka ilmaisee tahdistuspulssin takaporrasosan tason.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää välineet (16, 35 15, 21), jotka vasteena huippu- ja peräporrasosia ilmai- 2o 83 71 9 Seville signaaleille synnyttävät viipalointitasoa ilmaisevan signaalin signaalien summasta riippuvaisesti, joka viipalointitasoa ilmaiseva signaali on kytketty lähtösig-naalin synnyttäviin välineisiin.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tun nettu siitä, että se edelleen käsittää ensimmäisen muistin (16), joka on vasteellinen huippuosaa ilmaisevalle signaalille ja joka tallettaa huippuosan ilmaisevan signaalin ainakin siihen asti kun annettua tahdistuspuls-10 siä seuraava tahdistuspulssi esiintyy, ja välineet (22), jotka vasteena seuraavalle tahdistuspulssihuippuosalle ja ensimmäiseen muistiin talletetulle signaalille synnyttävät ensimmäisen ohjaussignaalin, joka on kytketty ensimmäiseen muistiin (16) ja joka aiheuttaa seuraavan tahdis-15 tuspulssin huippuosan tallettumisen ensimmäiseen muistiin sinne talletetun signaalin tilalle.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ohjaussignaalin synnyttävät välineet synnyttävät ensimmäisen ohjaussignaa-20 Iin, joka aiheuttaa seuraavan tahdistuspulssin huippuosan tallettumisen ensimmäiseen muistiin (16) mikäli annetun tahdistuspulssin huippuosan taso on lähempänä kuin seuraavan tahdistuspulssin taso videosignaalin aktiivisen videoaikavälin videosignaalin osan tasoa.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tun nettu siitä, että se edelleen käsittää toisen muisti (15), joka vasteena ensimmäiseen muistiin (16) talletetulle signaalille tallentaa signaalin, joka liittyy ensimmäiseen muistiin (16) talletettuun signaaliin, viipa-30 lointitasoa ilmaisevan signaalin antamiseksi, joka on kytketty lähtösignaalin synnyttäviin välineisiin.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää välineet (22), jotka vasteena ensimmäiseen ja toiseen muistiin 35 talletetuille signaaleille synnyttävät toisen ohjaussig- 2i 8371 9 naalin signaalien erosta riippuvaisesti, joka signaali ohjaa toisen muistin (15) tallennustoimintaa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen ohjaussignaali aiheuttaa 5 ensimmäiseen muistiin (16) talletetun signaalin tallettu-misen toiseen muistiin (15) siellä olevan signaalin tilalle.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää välineet 10 (30), jotka vasteena toiselle ohjaussignaalille synnyttä vät ajastussignaalin sen jälkeen kun vastaava ajastusväli on kulunut siitä, kun toinen ohjaussignaali viimeksi synnytettiin.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, t u n- 15. e t t u siitä, että toisen ohjaussignaalin synnyttävät välineet synnyttävät toisen ohjaussignaalin mikäli ensimmäiseen (16) ja toiseen (15) muistiin talletettujen signaalien ero on ensimmäistä polariteettia, ja että toisen ohjaussignaalin synnyttävät välineet toimivat ajas- 20 tussignaalista riippuvaisesti toisen ohjaussignaalin synnyttämiseksi ajastussignaalin esiintyessä, edellyttäen että ensimmäiseen (16) ja toiseen (15) muistiin talletettujen signaalien ero on vastakkaista polariteettia. 22 83 71 9