FI83177B - Foerfarande och underlag foer att understoeda och daervid bearbeta arkmaterial. - Google Patents

Description

1 83177

Menetelmä ja alusta arkkiaineen kannattamiseksi ja sen työstämiseksi näin kannatettuna Tämän esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, jossa tuotetaan teräväkärkisten harjasten muodostama alusta, jossa terävät kärjet sijaitsevat yleensä samassa vaakasuorassa tasossa ja muodostavat kannatuspinnan, jossa läpäistävissä oleva arkkiaine levitetään kannatuspinnal-le. Keksinnön kohteena on myös alusta arkkiaineen kannattamiseksi levitettynä, jossa alustaan kuuluu harjakset tuottava laite, jossa harjaksissa on päät, jotka sijaitsevat yleensä samassa vaakasuorassa tasossa ja jotka muodostavat sanotun alustan kannatuspinnan, jossa harjasten samassa tasossa olevat päät ovat teräväkärkisiä.

Jo aiemminkin on ollut tunnettua leikata kangasta ja muita arkkiaineita levittämällä se joko yhdeksi tai moneksi kerrokseksi kannattavalle pinnalle ja leikkaamalla yksittäinen kerros tai monikerroksinen aine mallikappaleiden tuottamiseksi liikuttamalla joko käsikäyttöistä tai automaattileikkuria haluttuja leikkuulinjoja pitkin. On myöskin tunnettua tehdä kannattava pinta läpäistäväksi leikkurin leikkuuterän avulla niin, että leikkausvaiheessa leikkuuterä ei ainoastaan läpäise täysin leikattavaa materiaalia, vaan se ulottuu myös jonkin matkaa kannattavan pinnan alapuolelle ja pinnan muodostavaan materiaa-lialustaan.

Harjasten käyttö muodostamaan läpäistävissä oleva tukipinta kankaanleikkuukoneessa on tunnettu, ja sitä on kuvattu esim. US-patenteissa 2 445 150; 3 548 697; 3 942 781; 4 205 835 ja 4 391 170. Kuten näiden patenttien esimerkeistä käy ilmi, aiemman kaltaisia harjasalustoja on käytetty tuottamaan jatkuva kannatuspinta leikattavaa arkkiainetta varten niin, että kanna-tuspinta toimii alasimena yhdessä leikkuutyökalun kanssa. Toisin sanoen on haluttu tuottaa kannatuspinta, joka tukee tanakasti kannatettavaa arkkiainetta materiaalin alaspäin liikkumisen estämiseksi silloin, kun alaspäin liikkumisen estämiseksi silloin, kun alaspäin suuntautuva paine kohdistuu aineeseen esim. edestakaisin liikkuvan leikkuuterän aiheuttamana, mutta 2 83177 joka kuitenkin sallii leikkuutyökalun terävän reunan painautua alaspäin harjakset sisältävään tilaan. Tällainen alasimen kaltainen kannatuspinta on saatu aikaan osittain käyttämällä harjaksia, joiden yläpää on tasainen tai tylppä.

Harjasalustalla, jossa on alasimen kaltainen kannatuspinta, on se haitta, että kannatuspinnalle levitetty aine siirtyy helposti paikaltaan joutuessaan tasossa ilmenevän voiman alaiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita voima, jonka saa aikaan eteenpäin suuntautuva leikkuuterä tai puristinalustan alapinta, jota liikutetaan leikkausvaiheen aikana leikkuulinjaa pitkin. Aineen liikkuminen tai siirtyminen kannatuspinnalla saa aikaan leikkuuvirheitä, ja se aiheutuu siitä, että aine helposti liikahtaa harjasten päiden suhteen ja myös siitä, että harjakset pyrkivät taipumaan harjasten ollessa yleensä suhteellisen pitkiä ja kapeita, ja sen vuoksi melko taipuisia.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uuden tyyppinen menetelmä ja alusta, joilla edellä esitetyt epäkohdat voidaan poistaa. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että arkki pysyy levitettynä kannatuspinnalla harjasten terävien kärkien läpäistessä arkin ainakin jossakin määrin estäen sitä liikkumasta sivusuunnassa, ja arkki leikataan sen ollessa levitettynä kannatuspinnalle. Keksinnön mukaiselle alustalle on tunnusomaista se, että kun läpäistävissä oleva arkkiaine levitetään kannatuspinnalle, harjasten terävät kärjet läpäisevät arkin ainakin jossakin määrin estäen arkkia liikkumasta kan-natuspinnan tasolla, ja että alustaan kuuluu lisäksi toisia, yleensä pystysuoria harjaksia, jotka on sijoitettu tasaisesti sanottujen teräväkärkisten harjasten lomaan, jolloin toisissa harjaksissa on tylpät kärjet, ja ne sijaitsevat hieman kanna-tuspinnan vaakasuoran tason alapuolella.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on myös tunnusomaista se, mitä epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty ja keksinnön mukaiselle alustalle on lisäksi tunnusomaista se, mitä alustaa koskevissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty.

Keksinnön monet muut kohteet ja edut käyvät ilmi seuraavasta useiden keksinnön sovellutusten kuvauksesta yhdessä liitteenä olevien piirrosten kanssa.

3 83177

Kuvio 1 on perspektiivikuva esillä olevan keksinnön kaltaisesta kankaanleikkuukoneesta.

Kuvio 2 on kuvion 1 kaltainen perspektiivikuva, mutta siinä näytetään edellisestä poikkeava keksinnön kaltaisen kankaan-leikkuukoneen sovellus.

Kuvio 3 on katkonainen perspektiivikuva osasta kuvion 1 leik-kuupöydästä.

Kuvio 4 on suurennettu katkonainen perspektiivikuva kuviosta 3 esittäen toista kuvion 1 leikkuupöydän osaa.

Kuvio 5 on tasokuva yhdestä harjaskappaleesta, joita käytetään muodostamaan kuvion 1 leikkuulaitteen harjasalusta.

Kuvio 6 on pohjakuva kuvion 5 harjaskappaleesta.

Kuvio 7 on sivuttainen pystykuva kuvion 5 harjaskappaleesta.

. . Kuvio 8 on suurennettu poikittainen läpileikkauskuva, joka '. on otettu kuvion 5 linjalta 8-8.

Kuvio 9 on suurennettu katkonainen tasokuva kahdesta kuvion 1 laitteen harjasalustan harjaskappaleesta; harjaskappaleet ' ; on kuvattu hieman erillään toisistaan.

Kuvio 10 on moninkertaisesti suurennettu sivuttainen pysty-kuva, josta käy ilmi kuvion 5 harjaskappaleen yhden harjaksen muoto.

Kuvio 11 on suurennettu osa kuviosta 8, josta käy ilmi se V tapa, miten harjasten terävät kärjet tarttuvat niille levi- tettyyn arkkiaineeseen.

Kuvio 12 on katkonainen läpileikkauskuva kuvion 1 laitteen leikkurin läheisyydessä sijaitsevasta harjasalustasta; kuviosta käy ilmi harjasalustan, leikattavan arkkiaineen ja leikkuutyökalun yhteistoiminta.

4 83177

Kuvio 13 on edestä kuvattu kuva leikkuutyökalusta otettuna yleisesti kuvion 12 linjan 13-13 mukaisesti.

Kuvio 14 on kuvion 12 kaltainen, mutta siinä esitetään keksinnön vaihtoehtoinen sovellus.

Kuvio 15 on kuvion 12 kaltainen, mutta siinä esitetään vielä toinen keksinnön sovellus.

Kuvio 16 on kuvion 11 kaltainen, mutta siinä esitetään keksinnön vaihtoehtoinen sovellus.

Kuvio 17 on sivuttainen kaaviokuva, jossa näkyy edelleen yhden keksinnön sovelluksen mukainen kankaanleikkuulaite.

Kuvio 18 on katkonainen perspektiivikuva, jossa esitetään osa kuvion 16 laitteen kuljetinhihnasta.

Kuviot 19a-19g ovat kaaviokuvia, jotka esittävät järjestyksessä keksinnön mukaisen, kuvioissa 1 tai 2 esitettyä leik-kuulaitetta käyttävän leikkuumenetelmän.

Kuvio 20 on kuvion 11 kaltainen, mutta siinä esitetään vielä yksi keksinnön sovellus.

Kuviossa 1 keksintöä on sovellettu laitteeseen 14, joka soveltuu kannatuspinnalle levitetyn joko yksittäisen arkin tai monikerroksisen arkkiaineen leikkaamiseen. Laitteen pääkompo-nentteina ovat leikkuupöytä 16,leikkuumekanismi 18, ilmajärjestelmä 20 ja numeerinen kontrolleri 22.

Pöydässä 16 on pitkänomainen, suorakulmainen, vaakatasossa oleva ja ylöspäin suuntautuva työn kannatuspinta 24, jota kuvion tapauksessa käytetään kannattamaan työmateriaalina olevaa yksittäistä levitettyä kangasarkkia 26. Keksinnön mukaisesti, kuten jäljempänä on yksityiskohtaisemmin selostettu, 5 83177 kannatuspintaan 24 kuuluu harjasalusta 110, joka on suositeltavasta rakennettu useista yhteenliitetyistä harjaskappa-leista alustan muodostamiseksi. Alustassa on useita ilmaa läpäiseviä käytäviä, jotka suuntautuvat pystysuoraan alustan läpi, jotta ilmaa pääsee kulkemaan kannatuspinnan 24 ja pinnan 24 alapuolella sijaitsevien onttojen lokeroiden välissä osana valikoiduille pinnan 24 alueille muodostettavaa tyhjö-järjestelmää, jonka avulla materiaali 26 pidetään paikoillaan leikkausvaiheen aikana, ja jonka avulla mahdollisesti luodaan positiivinen ilmanpaine aineen 26 liikuttamisen helpottamiseksi joko pintaa 24 kohti tai siitä poispäin. Työpinnan 24 eri alueiden valikoiva tyhjöistäminen ei kuitenkaan ole keksinnölle välttämätön, ja joissakin tapauksissa harjasalustaa voidaan käyttää ilman tyhjöä, tai vaihtoehtoisesti tyhjö voidaan samanaikaisesti kohdistaa koko harjasalustaan. Samoin paineilman asettaminen harjasalustaan ei ole keksinnössä välttämätöntä, ja se voidaan haluttaessa joissakin tapauksissa jättää pois poikkeamatta keksinnön luonteesta.

Leikkuumekanismiin 18 kuuluu X-vaunu 28, joka sijaitsee kan-'· natuspinnan 24 yläpuoella ja joka on liikuteltavissa kuvatun ··*: X-koordinaatin suuntaisesti pöydän 16 suhteen. Sopivat, ylös- ” · päin suuntautuviin seiniin 30, 30 pöydän vastakkaisille pit- kittäissivuille kiinnitetyt laakerit (ei kuvassa) kannatta-: vat vaunua sen vastakkaisista päistä. Kunkin seinän ulko- laidalla on pitkittäisestä suuntautuva kehys 32. Vetoakseli 34, jonka oikeanpuoleiseen päähän on kuvion 1 mukaisesti kiinnitetty vetopyörä 36, suuntautuu vaunun 28 lävitse, ja siinä on kussakin vastakkaisessa päässä yhdessä kehyksen 32 kanssa käytettävä ratas (ei kuvassa) vaunun liikuttamiseksi X-koor-dinaatin suuntaisesti vastauksena vetopyörän 36 ja akselin 34 pyörimisliikkeeseen. Kuvion 1 mukaisesti X-vaunun oikeanpuo-:*·.* leiseen päähän kiinnitetty huoltomoduli 40 kannattaa X-moot- f toria (ei kuvassa), jossa on vetopyörän 36 kanssa kosketuk sissa oleva tehoratas.

6 83177 X-vaunuun 28 on kannatettuna sen suhteen liikkumiseksi kuvion mukaisesti Y-koordinaatin suuntaisesti liikkuva Y-vaunu 46, joka kannattaa yhtä tai useampaa työkalua kannatuspinnalle 24 levitetyn työstettävän aineen 26 työstämiseksi. Nämä työkalut voivat muodoltaan olla hyvinkin erilaisia poikkeamatta kuitenkaan keksinnön luonteesta, mutta kuvatussa tapauksessa ne koostuvat pyörivästä leikkurin teräpäästä 48 ja edestakaisin liikkuvasta leikkurin teräpäästä 50. Kuten jäljempänä on kuvioiden 12 ja 13 yhteydessä selitetty, päässä 48 on yleensä vaakasuoran akselin suuntaisesti kierrettävä terä aineen 26 leikkaamiseksi annettua leikkuulinjaa 52 pitkin liikutettaessa päätä 48 sanotun linjan mukaisesti kontrollerin 22 valvonnassa X-vaunun 28 ja Y-vaunun 46 yhdistetyn X- ja Y-koordinaattien suuntaisen liikkeen avulla. Tällaisen liikkeen aikana pyörivää terää kannattava pään 48 osa on liikutettavissa vaakatasossa theta-akselin 54 mukaisesti leikkuuterän pitämiseksi tangenttina leikkuulinjaan 52, ja edestakaisin liikkuvan teräleikkurin 50 pystysuoraan suuntautuva terä on samoin liikuteltavissa pystysuoran theta-akselin 55 mukaisesti. Yleensä leikkurin teräpäätä 48 käytetään leikkaamaan mallikappaleita aineesta 26; tämänkaltainen mallikappale on näytetty esimerkiksi kappaleena 56. Päässä 50 on vaakasuoraan liikkuva terä ja sitä voidaan käyttää leikattaessa lovimaisia merkkejä leikkurin terä-pään 48 leikkaamiin mallikappaleisiin. Sitä voidaan myös käyttää leikattaessa osia mallikappaleita määrittävistä leikkuu-linjoista, esimerkiksi silloin, jos leikkuulinjojen osissa on pienempiä kaaria kuin mitä voidaan helposti leikata pyörivän leikkurin teräpään 48 avulla.

Y-vaunua 46 liikutetaan Y-koordinaatin suuntaisesti hihnan 58 avulla, joka kulkee hihnapyörän ylitse Y-vaunun vastakkaisissa päissä. Kuvion 1 mukaisesti oikeanpuoleisen hihnapyörän panee liikkeelle Y-moottori (ei kuvassa), joka sijaitsee huol-tomodulissa 40 ja jossa on väkipyörä asetettuna käyttöakse-lille. Käyttöakseli on kosketuksissa vetopyörän 62 kanssa. Vetopyörä puolestaan on yhteydessä oikeanpuoleiseen hihna-pyörään .

7 83177

Virta ja sähköiset käskyt X- ja Y-moottorien käyttämiseksi huoltomodulissa 40 ja leikkurin teräpäiden 48 ja 50 käyttämiseksi saadaan nauhakaapelista, joka sijaitsee pöydän oikeanpuoleisella sivulla sijaitsevassa kaapelirasiassa ja jossa on pitkittäisesti suuntautuva osa 66 kaapeliin pääsyä varten. Kaapelin toinen pää on liitetty johtimeen, joka kannattaa x-vaunuun 28 kytkettyä vipua 68, ja toinen pää on liitetty numeeriseen kontrolleriin yhdistävän kaapelin 70 avulla, joka voi olla kaapelirasiassa 64 olevan kaapelin jatkos.

Numeerinen kontrolleri 22, joka voi kuvatun mukaisesti toimia vastaten magneettinauhalle 72 nauhoitettuihin käskyihin, tuottaa virtaa ja käskyt, joita tarvitaan leikkuupöydän 16 käyttämiseksi ja etenkin leikkurin teräpään 48 liikuttamiseksi haluttuja työstettävän aineen 26 leikkuulinjoja pitkin.

Ilmajärjestelmä 20 on yhdistetty pöytään syöttökanavan 74 avulla. Järjestelmän avulla asetetaan tyhjö tai positiivinen ilmanpaine mainittuun kanavaan. Tätä tarkoitusta varten järjestelmään kuuluu ilmanpuhallin tai pumppu 76, jossa on sekä tyhjöaukko 78 ja paineaukko 80. Pumpun 76 ja syöttökanavan 74 välissä sijaitsee kämmen avulla käsin käytettävä venttiili-mekanismi 82, joka valikoivasti yhdistää syöttökanavan 74 joko tyhjöaukkoon 78 tai paineaukkoon 80. Se aukoista 78 tai 80, jota ei ole yhdistetty syöttökanavaan 74, on venttiilimeka-nismin 82 avulla liitetty ilma-aukkoon 86. Jos venttiilimekanis-min 82 avulla asetetaan tyhjö pöytään 16, ilmaa vedetään syöttö-kanavan 74 kautta pumppuun 76, ja ilma poistetaan ilma-aukon 86 kautta. Toisaalta, jos venttiilimekanismin avulla tuotetaan pöytään positiivinen ilmanpaine, ilma vedetään pumppuun 76 ilma-aukon 86 kautta ja poistetaan syöttökanavaan 74.

Tapa, jolla syöttökanavaan tuleva tyhjö tai ilmanpaine jaetaan kannatuspinnalle 24, voi vaihdella huomattavastikin, mutta suositeltavasta jako tapahtuu niin, että tyhjö kohdistetaan ainoastaan valikoidulle kannatuspinnan 24 osalle, johon kuuluu leikkurin teräpään 48 alla sijaitseva alue. Tämän vuoksi tyh- β 83177 jön jakelulaite on suositeltavasti sellainen, että kun X-vaunua 2b liikutetaan pitkittäissuuntaisesti pöydällä 16, tyhjön alaisena olevaa tukipinnan 24 osaa vaihdellaan siten, että tyhjöistetty alue sijaitsee aina leikkurin teräpään 48 alapuolella. Myöskin jakelujärjestelmän rakenne on suositeltavasti sellainen, että kun positiivinen ilmanpaine ilmenee syöttökanavassa 74, positiivinen paine kohdistuu koko kanna-tuspintaan.

Tällä hetkellä on riittävää kuvioihin 3 ja 4 viitaten todeta, että pöydän 16 kehykseen kuuluu kuvion 3 mukaisesti pitkit-täisesti sen oikeanpuoleista sivua pitkin suuntautuvat kolme osaa 94, 97 ja 99, jotka on suositeltavasti valmistettu alumiinista ja jotka on hitsattu tai muutoin liitetty toisiinsa kuvattuun järjestykseen. Osa 99 muodostaa kaapelirasian 64.

Osa 94 yhdessä osan osasta 97 kanssa muodostaa syöttökanavaan 74 liitetyn ilmatilan 95. Osa 94 ja jokseenkin samanlainen pitkittäisesti suuntautuva putkimainen osa (ei kuvassa), joka suuntautuu pitkin pöydän vastakkaista sivua, sijaitsevat pöydän alemmalla tasolla, ja niiden välissä on jäykkä, mutta kevyt kennomaisesta rungosta 96 tehty alustakappale, joka on asetettu kahden alumiinikappaleen 98 ja 100 väliin. Ylälevy 100 muodostaa useiden lokeroiden 102, 102 pohjaseinän. Lokerot on erotettu toisistaan aallotetusta alumiinilevystä valmistettujen väliseinien 104, 104 avulla, jotka suuntautuvat ylöspäin pohjalevystä 100 ja poikittaisesta pöydän suuntaan nähden. Väliseinät ovat ehyitä, ja ne ulottuvat koko pituudelta pöydän sivujen välissä niin, että jokainen lokero 102 on suljettu ilman sisäänpääsyltä tai poistumiselta lukuunottamatta lokeron yläosaa ja sen oikeanpuoleista päätyosaa. Pitkittäisesti pöydästä suuntautuva väliseinien välinen tila saattaa vaihdella, mutta kuvion tapauksessa tila on 5,080 cm, jolloin kukin lokero 102 on 5,080 cm leveä.

Sen lisäksi, että väliseinät 104, 104 määrittävät lokerot 102, 102, ne toimivat myös kannattimina tukien kannatuspinnan 24 9 83177 komponentteja. Kuten kuvioista 3 ja 4 voidaan nähdä, komponentteihin kuuluu jäykkä levyn tai laatan muotoinen, suosi-teltavasti alumiinista valmistettu metallialusta 1U6, joka sijaitsee suoraan väliseinien 104, 104 yläreunassa ja jossa on useita aukkoja 108, 108 jakautuneina tasaisesti sen pinnalle. Lisäksi siinä on useita pienempiä, tasaisesti koko pinnalle jaettuja aukkoja 109, 10y. Alustalaatta 106 kannattaa harjasalustaa 110, jonka harjasten yläpäät määrittävät kannatuspinnan 24. Alusta on tehty useista harjaskappaleista 112, 112, jotka on soviteltu toistensa viereen kokonaisen alustan muodostamiseksi. Kunkin harjaskappaleen tarkka rakenne on jäljempänä selitetty tarkemmin, mutta tällä hetkellä voidaan todeta, että jokaisessa kappaleessa on alustakerros 114, jossa on aukkoja 113, 113 (kuten voidaan nähdä esim kuviossa 8), jotta ilma voi suoraan kulkea pystysuoraan kerroksen lävitse. Alustakerroksessa on myös useita harjaksia 116, 116, jotka suuntautuvat pystysuoraan ylöspäin. Jokainen harjas-kappale on kiinnitetty alustalaattaan 106 neljällä alaspäin suuntautuvalla tuella 115, 115, jotka lukittuvat alustan 106 täydennettävästi muotoiltuihin ja järjestettyihin aukkoihin 109, 109. Jos jokin harjaksista tai yksi tai useampi harjas-: kappaleista vahingoittuu, kappaleet voidaan korvata uusilla tarvitsematta uusia koko har jasalustaa 110.

. . Alustalaatan 106 aukot 108, 108, ja harjaskappaleiden alus toissa olevat aukot 113, 113 sallivat ilman kulun kannatus-pinnan 24 ja kunkin sen alapuolella olevan lokeron 102 välillä. '·* Kun tyhjö kohdistetaan mihin tahansa lokeroista 102, tyhjö siirtyy edelleen lokeron yläosan ja harjasten 116, 116 sisältävän sen yläpuolella olevan tilan lävitse siihen kannatus-pinnan 24 osaan tai alueeseen, joka sijaitsee suoraan lokeron yläpuolella osan tyhjöstä levitessä myös pitkittäisesti har-jasalustan harjakset sisältävän tilan läpi. Samoin kohdistet-‘ . taessa positiivista ilmanpainetta lokeroon positiivinen paine siirtyy myös alustalaatan 106 ja harjasalustan 110 lävitse saaden aikaan sen, että positiivinen paine kohdistuu koko sille :·*: työn kannatuspinnan 24 alueelle, joka sijaitsee lokeron ylä- 10 831 77 puolella. Kuten jäljempänä on selitetty, rakenne on kuitenkin sellainen, että jokaisen lokeron ja siihen liittyvän yksittäisen kannatuspinnan alueen välillä on monia yksittäisiä ilmakäytäviä, jotka on suositeltavasti suunniteltu tarjoamaan jonkin verran ilmanvastusta niin, että osa lokeron yläpuolella sijaitsevasta kannatuspinnan osasta voidaan jättää peittämättä poistamatta kokonaan tyhjöä lokerosta tai menettämättä tyhjöntuottokykyä jäljellä olevaan lokeron yläpuolella sijaitsevaan työpinnan alueeseen.

Lokerot 102, 102 on kuvion tapauksessa valikoidusti tyhjöis-tetty yksinkertaisen, ilmatilan 95 ja eri viereisten lokeroiden 102, 102 päätyjen kanssa yhdessä toimivan hihnaventtiili-mekanismin avulla, joka sijaitsee pöydän oikealla sivulla. Kehysosassa 97 on levy 118 ja kaksi vaakasuoraa tasoa 119, 119. Levy 118 muodostaa venttiiliosan, jossa on venttiilipinta 120. Tämä venttiiliosa 118 sijaitsee pystysuorassa tasossa ja siinä on alempi, pitkittäisestä suuntautuva osa 122, joka on kohdistettu osan 99 mukaisesti ja joka muodostaa ilmatilan 95 oikeanpuolisen sivun. Toinen, ylempi pitkittäisesti suuntautuva venttiiliosan 118 osa 124 on kohdistettu lokeroiden 102, 102 oikeanpuoleisten päätyjen mukaisesti ja se muodostaa lokeroiden oikeanpuoleiset sivut. Jokaisessa venttiiliosan pitkittäisesti suuntautuvassa osassa 122, 124 on venttiiliosan 118 lävitse suuntautuvia reikiä. Ylemmässä pitkittäisesti suuntautuvassa osassa 124 olevat reiät suuntautuvat venttiiliosan lävitse muodostaen sarjan ensimmäisiä aukkoja 126 venttiilipinnalle 120. Alemmassa pitkittäisesti suuntautuvassa osassa 122 Olevat reiät suuntautuvat venttiiliosan lävitse muodostaen venttiilitasolle 120 sarjan toisia aukkoja 128. Venttiilitasossa 120 on jokaiselle lokerolle ainakin yksi aukko 126 ja yksi aukko 128.

Yhdessä venttiiliosan 118 venttiilitason 120 kanssa toimii ilmaa läpäisemätön hihna 130 ja hihnadeflektori 132. Hihna 130 ulottuu koko venttiiliosan 118 pituudelta, kun taas hihnade-flektoriyksikön kokonaispituus vastaa vain pienen määrän vierekkäin sijaitsevien lokeroiden 102, 102 pituutta.

11 83177

Hihnadeflektoriyksikkö 132 näytetään kuviossa 3 ainoastaan kaavioinaisesti. Kuvion mukaisesti yksikköön kuuluvat telat 140, 142, 144 ja 146, jotka hihnadeflektoriyksikön kohdalla taivuttavat hihnan 130 poispäin venttiiliosan 118 venttiili-tasosta 120. Neljää telaa 140, 142, 144 ja 146 kannattaa yhteinen osa (ei kuvassa) telojen yhdessä liikkumisen mahdollistamiseksi venttiiliosaa 118 pitkin. Liike on tehty tasavertaiseksi X-vaunun 28 liikkeen kanssa niin, että hihnadeflektoriyksikkö 132 sijaitsee samalla pitkittäisellä pöydän tasolla kuin X-vaunun kannattama leikkurin teräpää 48. Deflektoriyksikön vastakkaisilla sivuilla hihna 130 on sijoitettu vent-tiilipintaa 120 vasten, ja se sulkee ensimmäiset ja toiset aukot 126 ja 128 toisistaan estäen siten tyhjöä siirtymästä ilmatilasta 95 siihen liittyviin lokeroihin 102, 102. Hihnadef lektoriyksikön 132 kohdalla hihnaa pidetään kuitenkin telojen 140, 142, 144 ja 146 avulla erillään venttiilitasosta 120 yhteyden tuottamiseksi ensimmäisten ja toisten deflektoriyksikön vieressä sijaitsevien aukkojen 126 ja 128 välille.

Näin saadaan kohdistettua tyhjö muutamiin lähellä olevista lokeroista 102, 102. Tyhjöistettyjen lokeroiden lukumäärä riippuu hihnan taivutetun osan pituudesta, joka kuvion tapauksessa sallii pääasiallisesti viiden lokeron 102, 102 samanaikaisen - tyhjöistämisen.

Osan 97 ulkopuolinen avoin pinta on suljettu suojalaatalla 168, jonka yläosa muodostaa oikeanpuoleisen sivun 30. Osa 97 ja suojalaatta 168 määrittävät siten pitkänomaisen, suljetun kammion deflektoriyksikön 132 vastaanottamiseksi. Kammio on myöskin suljettu osan 97 vastakkaisista pitkittäissuuntaisista päädyistä. Jos paineilmaa asetetaan ilmatilaan 97, paineen alaisena oleva ilma läpäisee venttiiliosan 118 alemmassa osassa ; sijaitsevat aukot 128 ja työntää hihnaa 130 poispäin venttiili- tasosta deflektoriyksikön vastakkaisilla puolilla sijaitsevan ·*: tason 120 pituudelta. Siten positiivisen paineen alainen ilma ·; on vapaa virtaamaan aukoista 128, 128 aukkoihin 126, 126 koko *. venttiiliosan 118 laajuudelta tuottaen positiivista ilmanpai- 12 83177 netta kaikkiin lokeroihin 102, 102 ja siten vuorostaan tuottaen positiivista ilmanpainetta koko kannatuspinnan 24 laajuudelta.

Keksinnön mukaisesti harjasalusta 110 on valmistettu niin, että kannatuspinnan 24 muodostavat harjakset ovat aiemmista tylppä- tai tasakärkisistä poiketen teräviä. Kun läpäistävissä oleva aine levitetään kannatuspinnalle, terävät harjaspäät läpäisevät ainakin jossakin määrin arkin estäen sitä liikkumasta kannatuspinnan tasolla. Harjakset ovat myös pituudeltaan, muodoltaan, valmistusmateriaaliltaan ja sijaintitiheydeltään sellaisia, että ne ovat suhteellisen jäykkiä ja vastustavat kärkien taipumista kannatuspinnalla ilmenevien voimien suhteen. Harjakset on myös muotoiltu niin, että leikattu arkkiaine voidaan helposti nostaa kannatuspinnalta leikkauksen jälkeen. Lisäksi harjasalusta 110 tarjoaa oleellisen vastuksen pitkit-täisesti alustan lävitse kulkevalle ilmavirralle niin, että kun valikoitu lokeroryhmä 102, 102 tyhjöistetään, kannatus-pinnalla 24 ilmenevä tyhjön määrä pienenee asteittain pöydän suuntaisesti välimatkan pidetessä viereisiin tyhjöistettyihin lokeroihin nähden.

Kuvioissa 5-10 esitetään yksityiskohtaisesti esillä olevan keksinnön mukaisen harjasalustan 112 kuvaus. Kuten näistä kuvioista käy ilmi, harjasalusta 112 on ruiskupuristettu muoviosa, jossa alusta 114, harjakset 116, 116 ja neljä liitososaa 115, 115 ovat toisiinsa kiinteästi liittyviä. Harjasten valmistukseen voidaan käyttää useita eri materiaaleja, mutta tällä hetkellä suositaan nationia ja polypropyleeniä. Kuten jo aiemmin on mainittu, tasokuvaltaan jokainen kappale 114 on muodoltaan neliskulmainen ja sen jokainen sivu on 5,080 cm pitkä. Alusta 114 on noin 0,317 cm paksu. Kuten kuviosta 6 voidaan nähdä, alustan pohjapintaan kuuluu neljä yleensä neliskulmaista onteloaluetta 170, 170, jotka määritetään neljän kehäkaaren 172, 172 ja kahden toisensa leikkaavan ulokkeen 174, 174 avulla. Jokaisessa onteloalueessa 170 on kaksitoista uloketta 176, 176 13 831 77 ja kaksikymmentäkaksi aukkoa 113, 113. Kuten kuviosta 8 käy ilmi, silloin kun harjaskappaleen neljä liitososaa 115, 115 on lukittu tukilaattaan 106, kehämäiset ulokkeet 172, 172, sisäulokkeet 174, 174 ja ulokkeet 176, 176 (lukuunottamatta sellaisia ulokkeita 176, 176, jotka sijaitsevat laatalla 106 olevien reikien 108, 108 yläpuolella) kytkeytyvät laatan 106 yläpintaan saaden harjaskappaleelle aikaan vakaan, pystysuoran tuen. Kun harjasalusta 112 on näin asennettu tukilaattaan 106, tukilaatan kukin reikä 108 sijaitsee kunkin ontelon 170 alapuolella, niin että ontelo 170 sallii ilman vapaan virtauksen siihen liittyvän reiän 108 ja alustan 114 lävitse ulottuvien aukkojen 113, 113 välillä.

Harjakset 116, 116 suuntautuvat ylöspäin alustasta 114. Niiden yläpäässä on kärkiosat, jotka pienenevät poikkileikkaukseltaan tasaisesti suhteellisen teräviksi, samassa vaakasuorassa tasossa sijaitseviksi kärjiksi 178, 178 määrittäen ja tuottaen siten kannatuspinnan 24. Kunkin harjaksen 116 erityinen muoto ja se tapa, jolla sen kärki 178 on muodostettu, voivat vaihdella, mutta kuvatussa tapauksessa, kuten parhaiten voidaan nähdä kuviossa 10, jokainen harjas 116 on poikkileikkaukseltaan *: pyöreä, ja niissä on alaosa 180 ja yläosa 182. Yläosa 182 kattaa noin 1/5 - 1/4 harjaksen kokonaispituudesta L pohjaosan 180 :*: käsittäessä loput harjaksen pituudesta. Alaosa 180 on oleelli- sesti suora, pyöreä lieriö, jossa on vain pieni kartio har-jaskappaleen poistamisen helpottamiseksi muotista ruiskupuris-tusvaiheen jälkeen; kuvion 10 kuvattu kulma on tavallisesti yksi aste. Yläosa 182 on muodoltaan kartiomainen ja sen kartio-kulma A2 on kooltaan sellainen, että yläosa 182 ja sen kärki 178 pystyvät helposti läpäisemään kannatuspinnalle 24 levitetyn läpäistävissä olevan arkkiaineen. Suositeltavasti kartio--· kulma A2 on pienempi kuin 30 astetta, ja kuvatussa tapauksessa sen suuruus on noin 16 astetta. Harjakset 116, 116 ovat pituu- » deltaan suhteellisen lyhyitä verrattuna muihin ulottuvuuksiin, ..: jotta ne olisivat tarpeeksi jäykkiä. Harjakset ovat esimerkiksi • suositeltavasti lyhyempiä kuin 1,27 cm, ja niiden alustan 114 * * vieressä sijaitsevat alapäät ovat halkaisijaltaan D yli 0,051 cm.

83177

Jokaisen harjaksen sivusuhde (L/D) on siten kymmenen tai sitä vähemmän. Harjakset on suositeltavasti sijoitettu niin, että 2 niitä on 6,45 cm :llä yli 500 kappaletta. Kuvatussa sovelluksessa harjasten pituus on noin 0,762 cm, niiden alapään halkaisija on noin 0,066 cm, ja niitä on noin 700 kappaletta 2 6,45 cm :llä. Myöskin jokaisen harjaksen yläpäässä sijaitseva kärki on suhteellisen terävä. Kuvatussa tapauksessa kärki on pyöristetty, mutta se voi myöskin olla tasainen tai vaihtoehtoisesti muunkin muotoinen. Kuvatussa tapauksessa pyöristetyn kärjen säde on 0,020 cm, ja mikäli kärki on muodoltaan tasaisempi, tasainen alue on halkaisijaltaan tavallisesti 0,041 cm tai sitä vähemmän.

Harjasten 116, 116 järjestys kuvatussa harjaskappaleessa 112 käy selvimmin ilmi kuviosta 9. Tähän kuvioon viitaten jokaisen harjaskappaleen 112 harjakset 116, 116 on järjestetty lomit-taisiin, vuorottaisiin riveihin F ja G siten, että kappaleessa on 38 riviä F ja 38 riviä G; jokainen rivi F ja rivi G sisältää 38 harjasta, lukuunottamatta sitä, että jokaisen aukon 113 kohdalta puuttuu yksi harjas. Koska jokaisessa kappaleessa on 88 aukkoa 113, 113, jokaisessa harjaskappaleessa on 2 800 har- 2 jasta, tai 700 harjasta 6,45 cm kohti. Lisäksi harjakset 116, 116 on jokaisessa rivissä F ja G erotettu alapäistään toisistaan tilan S avulla, joka suunilleen vastaa kunkin harjaksen halkaisijaa. Kunkin harjaksen alapään halkaisija D on noin 0,066 cm, ja jokaisen riveissä F ja G olevan harjasparin välinen tila S on noin 0,066 cm. Kunkin aukon halkaisija on noin 0,152 cm. Lisäksi, kuten käy ilmi kuviosta 9, kunkin harjas-kappaleen 112 sivureunat on muotoiltu niin, että viereisten kappaleiden sivut sijaitsevat lähellä toisiaan harjasten välisen tilan ja harjasten järjestyksen jatkuessa säännöllisenä ja yhtenäisenä kappaleesta toiseen koko kannatuspinnan 24 laajuudelta yhdenmukaisen harjasalustan tuottamiseksi.

Edellä kuvatun kaltainen, harjaskappaleista koostuva harjas-alusta 110 kannattaa kannatuspinnalle levitettyä läpäistävissä olevaa ainetta 26. Kuvion 11 mukaisesti harjasten 116, 116 is 83177 terävät kärjet 182, 182 läpäisevät jossakin määrin aineen 26 estäen ainetta vapaasti liukumasta kannatuspinnalla 24. Kuitenkin se, että harjasten yläpäät 182, 182 tasaisesti suippo-nevat kärjiksi 178, 178, tekee mahdolliseksi aineen 26 helpon poistamisen kannatuspinnalta 24 yksinkertaisesti nostamalla ainetta ylöspäin.

Yleisesti ottaen silloin, kun harjasalustaa 112 käytetään tukemaan arkin 26 kaltaista arkkiainetta ilman, että tyhjöä kohdistetaan harjakset 116, 116 sisältävään tilaan, harjasten terävien kärkien arkin 26 läpäisykyky riippuu arkkiaineen laadusta. Mikäli arkki on laadultaan löyhästi kudottua, harjasten terävät kärjet läpäisevät arkin syvemmältä kuin jos arkki on kovaa, tiukkaan kudottua ainetta. Keksinnön tärkeä piirre on kuitenkin se, että kohdistettaessa tyhjöä harjakset sisältävään tilaan harjasten pitoteho arkkiaineeseen nähden normalisoituu niin, että se on eri tyyppisten materiaalien kohdalla oleellisesti tai ainakin melkein yhtäläinen. Jos arkkiaine 26 esimerkiksi on pehmeää, löyhään kudottua ainetta, sen ilman virtauksen vastus on pieni, kun taas arkin 26 ollessa kovaa, tiukkaan kudottua ainetta, se vastustaa oleellisesti enemmän sen lävitse kulkevaa ilman virtausta. Jos pehmeä, löyhään kudottu aine levitetään kannatuspinnalle ja jos tyhjö luodaan /·: harjakset sisältävään tilaan, tyhjö vetää ainetta harjasten teräviin kärkiin vain hieman pidemmälle kuin jos tyhjöä ei Y; käytettäisi lainkaan. Toisaalta jos kova, tiukkaan kudottu arkki levitetään kannatuspinnalle ja harjastila tyhjöistetään, tyhjö vetää ainetta oleellisesti pidemmälle harjaksiin kuin siinä tapauksessa, että tyhjöä ei käytettäisi. Tämän vuoksi tyhjön avulla molemmat aineet tulevat suhteellisesti samassa määrin harjasten läpäisemiksi tai pitämiksi eroavuuksistaan Ύ huolimatta.

f Harjasten 116, 116 matala, pystysuora korkeus, niiden paksuus ‘ . ja sijoitustiheys alustalle 110 vaikuttavat myös siten, että ne kertyvästi vastustavat harjasalustan, t.s. harjaksen sisältävän tilan lävitse kulkevaa ilmavirtaa kannatuspinnan kanssa < 16 83177 yhdensuuntaisessa tasossa. Jos kannatuspinta 24 on kokonaan tai lähes kokonaan peitetty leikattavalla, jonkin verran ilmanvirtauksen vastusta tarjoavalla arkkiaineella 26, ja jos tyhjö kohdistetaan edellä kuvatulla tavalla vain valikoituihin lokeroihin 102, 102, suoraan tyhjöistettyjen lokeroiden yläpuolella olevalla kannatuspinnan alueella on oleellisesti yhtäläinen tyhjöaste. Pitkittäisesti harjasalustan lävitse, tyhjöistettyjen lokeroiden jommalla kummalla puolella ilmenevän ilmavirtauksen johdosta jonkinasteinen tyhjö ilmenee myös työstöpinnan kummalla tahansa suoraan tyhjöistettyjen lokeroiden yläpuolella sijaitsevalla alueella, mutta alustan tarjoaman vastuksen vuoksi näillä alueilla ilmenevä tyhjö pienenee välimatkan viereisiin tyhjöistettyihin lokeroihin pidetessä. Tämän seurauksena on ymmärrettävissä, että kun osa lokeroista tyhjöistetään, kannatuspinnalle levitettyyn aineeseen kohdistettu, pitkittäisesti kannatuspinnan suuntaisesti etenevä tyhjö kasvaa asteittain, kunnes se saavuttaa maksimi-suuruutensa suoraan tyhjöistettyjen lokeroiden yläpuolella.

Sen jälkeen se vähenee asteittain tyhjöistetyistä lokeroista poispäin, jolloin tyhjö ei saa aineessa aikaan minkäänlaista aaltoilua tai muita häiriöitä, jotka saattaisivat liikuttaa työstettävää ainetta kannatuspinnan tasolla.

Harjaksissa esiintyvä harjakset sisältävän tilan lävitse kulkevan ilmavirtauksen vastustuskyky toimii myös yhdessä aukkojen 113, 113 vastuksen ja jokaista aukkoa 113 ympäröivien harjasten 116, 116 sijaintijärjestyksen kanssa muidenkin etujen tuottamiseksi. Kuten kuvioista 9 ja 11 voidaan nähdä, jokaisen aukon 113 kohdalla on harjaskappaleesta jätetty pois yksi harjas niin, että neljä muuta harjasta ympäröi aukkoa ja suuntautuu ylöspäin muodostaen aukon 113 harjaksettoman suppilomaisen jatkoksen 117, joka ulottuu alustasta 114 kannatuspinnalle 24. Tämän ansiosta aukossa 113 oleva tyhjö välittyy suoraan yläpuolella sijaitsevan työstöpinnan pienille alueille ja kannatuspinnalle levitetylle arkille 26. Jonkin verran ilmaa vir-: taa jokaiseen tilaan 117, mutta kuten jo aiemmin on mainittu, : harjakset 116, 116 vastustavat jossain määrin ilman virtausta.

17 831 77

Aukot 113, 113 ovat lisäksi kooltaan sellaisia, halkaisijaltaan esim. 0,152 cm, että ne vastustavat oleellisesti niiden lävitse kulkevaa ilmaa. Siten, jos yksi lokero 102 on tyh-jöistetty eikä sen yläpuolella olevan pinnan 24 osaa ole peitetty työstettävällä materiaalilla tai tiivisteaineella, ilma virtaa lokeroon pinnan 24 peittämättömien osien lävitse, mutta läheiset aukot 113, 113 vastustavat riittävästi ilmavirtaa niin, että oleellinen osa tyhjöstä pysyy lokerossa kohdistuen siten myös aukkoihin 113, 113 ja aukkojen yläpuolella olevaan, mahdollisesti työmateriaalilla peitettyyn työstöpinnan osaan.

Se, että harjakset vastustavat jonkin verran ilman virtausta ja se, että välit 117, 117 johtavat aukoissa 113, 113 ilmenevän tyhjön suoraan yläpuolella sijaitsevaan työstettävään aineeseen, estää aukoissa 113, 113 olevaa tyhjöä siirtymästä kan-natuspinnan peittämättömään osaan ja varmistaa sen, että oleellinen tyhjön osa kohdistuu työstettävään aineeseen.

Kuitenkin on otettava huomioon, että myös muita osia kuin aukkoja 113, 113 voidaan käyttää vastustamaan kunkin lokeron ja sen yläpuolella olevan harjakset sisältävän tilan välillä ilme-'· nevää ilmavirtaa. Esimerkiksi arkin 106 reiät 108, 108 voidaan mitoittaa tuottamaan vastus. Harjaskappaleiden aukkojen 113, 113 käytön sijasta voidaan harjaskappaleet sijoittaa erilleen toisistaan ilmanvirtaukselle tarkoitettujen välien määrittä-: miseksi, jolloin välit voidaan mitoittaa tuottamaan haluttu vastus.

Joissakin tapauksissa jo pelkästään harjasalustalle 110 levitetyn arkin 26 paino saa aikaan sen, että harjasten terävät kärjet läpäisevät arkin halutun pitotehon saavuttamiseksi.

"f Kuten edellä on mainittu, sellaisissa tapauksissa, joissa '·* pitovaikutusta halutaan lisätä, voidaan harjastilaan kohdistaa -;··· tyhjö toisen, arkkia harjaksia kohti vetävän voiman aikaansaa- ... : miseksi. Voimakkaampi pitoteho voidaan myös saada aikaan käyt- * # tämällä mekaanista laitetta, joka painaa arkkia 26 harjasten teräviä kärkiä kohti sen jälkeen, kun arkki on levitetty kan-" * natuspinnalle 24. Tällainen laite voi olla esimerkiksi tela, ie 83177 jota liikutetaan arkin 26 yllä sen jälkeen, kun arkki on levitetty kannatuspinnalle; se voi myös olla laatta, jota liikutetaan alaspäin kohti pinnalle levitettyä arkkia 26, tai levitetyn arkin päällä liikutettava juntta, joka edetessään työntää arkkia teräväkärkisiä harjaspäitä kohti.

Kuviossa 2 esitetään esimerkinomaisesti leikkuulaite 14A, joka on identtinen kuvion 1 laitteen 14 kanssa lukuunottamatta sitä, että laite on varustettu kahdella erilaisella telalla, jotka painavat arkkia 26 harjasalustan teräviä harjaspäitä kohti sen jälkeen, kun arkki on asetettu kannatuspinnalle. Toinen teloista on käsikäyttöinen tela 190, jossa on rulla 192 ja kaksi kahvaa 194, 194. Rullan 192 ulkopinta on suositeltavasti tehty vaahto-kumista tai muusta sen kaltaisesta aineesta, joka antaa rullalle joustavan pinnan. Käytössä rulla 192 asetetaan kuvion 2 osoittamalla tavalla pöydälle 16 sen jälkeen, kun arkki 26 on levitetty kannatuspinnalle 24. Tämän jälkeen kaksi koneenkäyttäjää, jotka kumpikin käyttävät omaa kahvaansa 194, liikuttavat rullaa pitkittäissuuntaisesti. Rulla voidaan painottaa niin, että kun sitä liikutetaan arkin 26 päällä, sen paino riittää yksinään tuottamaan halutun suuruuden arkkiin 26 kohdistetun, sitä alaspäin painavan voiman. Koneenkäyttäjät voivat tietenkin säädellä arkkiin kohdistuvaa voimaa painamalla kahvoja 194 alas tai vetämällä niitä ylöspäin silloin, kun rulaa liikutetaan pitkittäissuuntaisesti pöytään nähden. Sen jälkeen, kun rulla 192 on painanut arkin harjaksiin, se poistetaan pöydästä ennen varsinaisen leikkuuvaiheen alkua.

Vaihtoehtona käsikäyttöiselle telalle 190 laitteessa 14A voi olla X-vaunun 28 kannattama tela 196. Telan 196 ulkopinta on suositeltavasti vaahtokumia tai muuta sen kaltaista ainetta kimmoisan telapinnan aikaansaamiseksi. X-vaunun 28 kannattama laite (ei kuvassa) nostaa ja laskee telaa työpinnan 24 suhteen : ja säätelee myös mahdollisesti telan arkkiin 26 kohdistaman, arkkia alaspäin painavan voiman määrää. Sen jälkeen, kun arkki 26 on asetettu pinnalle 24, tela 196 lasketaan arkin 26 päälle, ja tämän jälkeen telaa liikutetaan levitetyn arkin päällä siir is 83177 tämällä X-vaunua 28 pitkittäisesti tai X-koordinaatin suuntaisesti koko arkin pituudelta. Sitten tela nostetaan arkin päältä, ja X-vaunua käytetään arkkia leikkaavan laitteen osana.

Useita erityyppisiä leikkureita, myös käsikäyttöisiä, voidaan käyttää harjasalustan 110 kanssa leikattaessa mallikappaleita alustalle levitetystä arkkiaineesta. Kuvion 1 laitteessa esillä olevan keksinnön joidenkin piirteiden mukaisesti leikkurissa 48 on käytetty pientä, ohutta, nopeasti pyörivää leikkuuterää 200, kuten voidaan nähdä kuvioista 12 ja 13. Terä 200 on kiinnitetty akseliin 203, joka on kierrettävästä asetettu puris-tinalustalle 102 ja jota käytetään terän yläpuolella sijaitsevasta moottorista (ei kuvassa) lähtevän hihnan 204 avulla. Akseli 203 on kierrettävissä yleensä yhdensuuntaisesti kanna-tuspinnan 24 kanssa sijaitsevaa akselia 206 pitkin. Kuvioiden 12 ja 13 mukaisesti terä 200 on asennettu niin, että sen lohko-mainen osa suuntautuu harjasalustaan 110 säteittäisen etäisyyden ollessa vähemmän kuin 1/4 terän halkaisijasta. Alustan 110 lävitse kulkevan terän ainakin ulomman rengasmaisen osan : enimmäispaksuus on 0,025 cm. Kuvatussa keksinnön sovelluksessa, *·* jossa kunkin har jasalustan 110 har jaskappaleen 112 alusta 114 on 0,317 cm paksu ja harjakset ovat 0,762 cm pitkiä, terä 200 : koostuu halkaisijaltaan noin 1,905 cm olevasta tasaisesta kie kosta, jonka enimmäispaksuus on noin 0,127 cm; sen ulompi Γ1 rengasmainen alue, kuten on osoitettu numerolla 207, on toi selta sivultaan kalteva terävän, rengasmaisen leikkuureunan 208 tuottamiseksi. Särmä 207 on kupera ja se suuntautuu säteit-täisesti noin 0,317 - 0,159 cm:n etäisyydelle terästä 200.

Tämän vuoksi vain erittäin ohut ja pieni terän osa ulottuu har jasalustaan. Vaikka terä on kuvattu kaltevaksi ainoastaan ::: toiselta sivultaan, voidaan haluttaessa viistota sen molemmat reunat.

Leikkuulinjaa seuraava leikkuuliikkeen yleinen suunta on kuviossa 12 osoitettu nuolella C ja leikkuuterän 200 pyörimis-:··: suunta nuolella K. Puristinalusta 202 voi myös kohdistaa alas- 20 83177 päin suuntautuvan voiman arkkiin 26 arkin painamiseksi harjasten 116 teräviin kärkiin terän 200 aikaansaaman leikkauksen välittömässä läheisyydessä. Toisin sanoen leikkurin 48 painoa voidaan puristinalustan 202 avulla kannattaa pystysuorassa suunnassa arkin 26 ollessa levitettynä harjasalustalle; myös jotakin muuta laitetta voidaan käyttää leikkurissa puristin-alustan 202 pakottamiseksi alaspäin arkkia kohti. Puristin-alustassa 202 on alapinta 210, joka tarttuu arkkiin 26 ja liikkuu sen ylitse leikkuuvaiheen aikana. Puristinalustan ja arkin 26 välisen kitkan vähentämiseksi pinta 210 on suositeltavasta valmistettu kitkaisuudeltaan alhaisesta aineesta, esim. tetrafluorietyleenistä.

Leikkurin teräpään 48 liikkuessa nuolen C suuntaisesti eteenpäin leikkuulinjaa pitkin pyörivä leikkuuterä saa aikaan eteenpäin suuntautuvan voiman arkiin 26 ja myös puristinalustaan 202, ja kitkan avulla terä panee liikkeelle myös toisen eteenpäin suuntautuvan voiman arkkia 26 kohti. Pyörimisliikkeen suunnasta johtuen leikkurin terä kuitenkin tahtoo vetää arkkia 26 taaksepäin saaden liikkeelle arkkiin kohdistuvan taaksepäin suuntautuvan voiman, joka vastustaa aiemmin mainittuja eteenpäin suuntautuvia voimia. Arkin 26 kannatuspinnan 24 kanssa samalla tasolla ilmenevää resultanttivoimaa, jota harjasten 116 on vastustettava, pienennetään, jolloin se samalla vähentää harjasten 116 mahdollista taipumista ja arkin 26 liikkumista.

Sen sijaan, että terää 200 kuvion 12 mukaisesti käännettäisiin nuolen K osoittamaan suuntaan, sitä voidaan myös haluttaessa pyörittää vastakkaiseen suuntaan. Tällä on se vaikutus, että terä leikkuuvaiheessa kohdistaa voiman arkkiin 26 pakottaen sen ylöspäin puristinalustan 202 alapintaa 210 vasten, mikä voi tiettyjä aineita leikattaessa olla suositeltavaa.

Terän 200 nopeus voi vaihdella, mutta suositeltavasti se on enemmän kuin 15 000 kierrosta minuutissa, koska tämän nopeuden on havaittu tuottavan erittäin hyvän laadun ja leikkuutarkkuu-den. Terä voidaan valmistaa useista eri aineista, esim. teräk- 2i 83177 sestä. Joissakin tapauksissa voi olla suositeltavaa käyttää kitkaisuudeltaan alhaista terää; terä voidaan joko valmistaa tai se voidaan päällystää kitkaisuudeltaan alhaisella aineella, kuten polyonaalilla (sähköttömän nikkelin ja tetrafluoriety-leenin yhdistelmällä).

Toinen tapa pinnalle levitetyn arkin 26 pakottamiseksi alaspäin harjasalustan teräväkärkisiä harjaksia kohti on ohjata paineilmavirtaa alaspäin arkkia kohti. Edellä kuvatun kaltaisen harjasalustan 110 rakenne on sellainen, että se soveltuu hyvin käytettäväksi voimaa alaspäin suuntaavan laitteen kanssa, koska arkin 26 lävitse kulkeva ilma pääsee poistumaan harjakset sisältävän tilan kautta. Tämän vuoksi ilmavirtaus tuottaa arkilla hyvin vähän tai ei ollenkaan häiriöitä. Vastakohtana voidaan mainita tapaus, jossa arkki 26 voidaan levittää jäh-meälle, ilmaa johtamattomalle kannatuspinnalle. Jos ilmaa ohjataan alaspäin tällaiselle pinnalle levitetylle arkille, ilmalla ei arkin kohtaamisen jälkeen ole muuta poistumistietä kuin virrata sivusuunnassa sen ja arkin välisen kannatuspinnan välissä tai arkin yläpuolella, jolloin virtaus voi saada arkin värähtelemään tai liikahtamaan paikaltaan, mikä taas vaikuttaa haitallisesti leikkuutarkkuuteen.

Alaspäin suuntautuva ilmavirta voidaan arkin 26 harjasalustalla ·. : 110 pitämiseksi saada aikaan monilla eri tavoilla, joista yksi on nähtävissä esimerkiksi kuvion 14 mukaisessa leikkurissa 214. Leikkuri 214 on oleellisesti samanlainen kuin kuvioiden ·'*" 12 ja 13 leikkuri 48 lukuunottamatta sitä, että kuvion 12 puris- tinalusta 202 on korvattu puristinalustalla 216, jossa on useita sen lävitse kulkevia ja paineistetun ilmatilan 220 kanssa yhdessä toimivia ilma-aukkoja 218, joiden avulla alas-: päin suunnattu nuolilla 222, 222 osoitettu paineilmasuihku :Y; levitetään puristinalustan 216 alapinnalle.

Edellä kuvatun kaltaista leikkuulaitetta 214 voidaan harjas-alustan 110 pinnalle 24 levitetyn yksittäisen arkin leikkaa-misen lisäksi käyttää myös leikattaessa kahdesta tai useammasta 22 831 77 päällekkäin ladotusta arkista koostuvaa kerrosta. Mikäli kerros koostuu vain kahdesta tai muutamasta arkista, se voidaan useissa tapauksissa tyydyttävästi leikata peittämättä kerrosta ilmaa läpäisemättömällä aineella voimakkaan tyhjön avulla tapahtuvan pitotehon aikaansaamiseksi yhdessä harjasalustan harjakset sisältävään tilaan kohdistetun tyhjön kanssa. Arkkien luontainen nukkaisuus tai muut pinnan ominaisuudet tuottavat usein riittävän kitkan päällekkäin asetettujen arkkien välille arkkien toistensa suhteen liikkumisen estämiseksi leikkaus-vaiheen aikana. Mikäli tyhjö kohdistetaan harjakset sisältävään tilaan leikkuuvaiheen aikana, jonkinlainen paineen muutos ilmenee myös jokaisessa matalan kerroksen arkissa suurentaen jossain määrin päällekkäin asetettujen arkkien välillä olevaa kitkaa tai pitovaikutusta. Esimerkiksi kuvion 14 mukaisen puristin-alustan 216 avulla asetettu positiivinen ilmanpaine voi myös saada aikaan paineen lisämuutoksia lisäten päällekkäin asetettujen arkkien pitovaikutusta.

Mikäli kerros kuitenkin tulee liian korkeaksi tai mikäli jostakin muusta syystä ei saavuteta riittävää liukumisvastusta päällekkäin asetettujen arkkien välillä, voidaan keksinnön mukaista laitetta käyttää yhdessä ilmaa läpäisemättömän aine-kerroksen kanssa, jolloin työstettävä kerros peitetään ja harjakset sisältävään tilaan kohdistetaan tyhjö US-patenttissa 3 495 492 esitetyn perustyhjöperiaatteen mukaisesti.

Jos leikattavana on suhteellisen paksu arkkikerros, voidaan myös käyttää leikkuria, jossa on edestakaisin liikkuva terä pyörivän leikkurin teräpään 48 sijasta, vaikkakaan edestakaisin liikkuvan terän käyttöä ei suinkaan ole rajoitettu paksujen kerrosten leikkaamiseen, vaan sitä voidaan myös käyttää yhdessä keksinnön mukaisen harjasalustan kanssa leikattaessa yksittäistä arkkia tai matalaa, vain muutamasta päällekkäin asetetusta arkista koostuvaa kerrosta. Kuviossa 15 esitetään esimerkinomaisesti keksinnön mukainen harjasalusta 110 yhteistoiminnassa sellaisen leikkurin 224 kanssa, jossa on edestakaisin kulkeva leikkuuterä 226. Terä kulkee edestakaisin pysty- 23 831 77 suoraa akselia 228 pitkin silloin kun leikkuria liikutetaan eteenpäin suuntaan D haluttua leikkuulinjaa pitkin. Tässä tapauksessa kuvattu leikattava aine koostuu ilmaa läpäisevistä arkeista 232 muodostetusta kerroksesta 230 ja sen yläpuolella olevasta ilmaa läpäisemättömästä arkkiaineesta 234. Leikattaessa kerrosta leikkurilla 224 tyhjö kohdistetaan harjakset 116, 116 sisältävään tilaan sillä seurauksella, että ilmaa läpäisemätöntä arkkia 234 vedetään alaspäin harjasalustan 110 kanna-tuspintaa kohti arkin 232 tiivistämiseksi ja kerroksen arkkien pitämiseksi varmasti paikoillaan toisiinsa ja kannatuspintaan 24 nähden, jolloin niitä estetään liikkumasta toistensa ja kan-natuspinnan yhdensuuntaisten tasojen suhteen.

Kuviossa 16 on nähtävissä harjasalustan vaihtoehtoinen sovellus, jota voidaan käyttää harjasalustan 110 asemesta varsinkin silloin, kun halutaan tarkasti säädellä alustan kannatuspinnalle levitetyn arkin 26 liikkumista alaspäin harjasten teräviä kär-kiä kohti. Kuvion 16 mukainen harjasalusta on samanlainen kuin aiemmin kuvattu harjasalusta 110 lukuunottamatta sitä, että kaikki alustan harjakset eivät ole teräväkärkisiä. Jotkut harjaksista 236, 236 ovat identtisiä harjasalustan 110 harjasten 116, 116 kanssa, ja niissä on terävät yläpäät 238, 238, jotka on varustettu kärjillä 240, 240. Toisissa harjaksissa 242, 242 "" on joko tasaiset tai tylpät päät 244, 244, jotka sijaitsevat *·.: hieman teräväkärkisten harjasten kärkien 240, 240 alapuolella olevassa tasossa. Kun arkki 26 on levitetty kuvion 16 alustan terävien kärkien muodostamalle kannatuspinnalle, harjasten 236, 236 terävät kärjet lävistävät jossain määrin arkin, minkä jälkeen arkkia pidetään toisten harjasten 242, 242 tylppien kärkien 244, 244 avulla paikallaan terävien kärkien päällä alaspäin suuntautuvaa liikettä vastaan.

« · # •:··; Kuvatussa tapauksessa kuvion 16 harjasalusta on valmistettu ... : täsmälleen samalla tavalla kuin edellä kuvattu harjasalusta 110, paitsi että alustan joka toinen harjas on tylppä eikä teräväkärkinen. Tylppäkärkiset harjakset 242 on sijoitettu 24 831 77 tasaisesti teräväkärkisten harjasten 236 lomaan. Lisäksi harjasten 242, 242 tylpät päät 244, 244 sijaitsevat kuvatun mukaisesti 0,025-0,102 cm teräväkärkisten harjasten 236, 236 kärkien 240, 240 alapuolella.

Kuvion 16 harjasalustan vaikutus saavutetaan myös kuvion 20 mukaisella alustalla. Kuvion 20 alusta on samanlainen kuin yllä kuvattu harjasalusta 110 lukuunottamtta sitä, että harjaksissa 290, 290 ei ole sileitä, suipponevia yläosia vaan niiden yläosa 292 muodostaa ylöspäin suuntautuvan laakion tai pinnan 294. Lisäksi niiden yläosassa on pieni, jonkin matkaa laakiosta ylöspäin suuntautuva terävä uloke 296. Kun läpäistävissä oleva aine 26 levitetään kuvion 20 mukaiselle alustalle, harjasten 290, 290 yläpäiden terävät ulokkeet 296, 296 läpäisevät aineen estäen sitä liikkumasta vaakasuorassa tasossa, ja laakiot 294, 294 tarttuvat aineen alapintaan rajoittaen sen alaspäin suuntautuvaa liikettä.

Edellä kuvatuissa sovelluksissa harjasalusta on kuvattu liitettynä laitteeseen, jossa harjasalusta on kiinteän, liikkumattoman pöydän 16 osa, niin että alusta itse pysyy kaiken aikaa paikallaan. Tällainen rakenne ei kuitenkaan ole keksinnössä välttämätön, ja sen sijasta voidaan keksinnön sovelluksen mukaista harjasalustaa käyttää sellaisessa leikuulaitteessa, jonka alusta liikkuu kuljettimen osana leikkuuaseman suhteen, kuten esimerkiksi US-patentissa 4 391 170. Tällainen liikkuva harjasalusta on kaaviomaisesti esitetty kuvioissa 17 ja 18. Näiden kuvioiden mukainen leikkuulaite koostuu leikkuuasemaan sijoitetusta X- ja Y-suuntaan liikkuvasta leikkurin teräpäästä 252, jossa on leikkurin alla sijaitsevia liikkumattomia lokeroita 254, 254. Lokerot voidaan valikoidusta varustaa tyhjöllä leikkurin X-koordinaatin suuntaisen, nuolella G osoitetun liikkeen mukaisesti oleellisesti samoin kuin aiemmin kuvatussa pöydän 16 tapauksessa. Harjasalusta 256 on osa jatkuvaa kuljetin-hihnaa 258, joka on liikutettavissa lokeroiden 254 avointen yläosien päällä ja joka on kohdistettu kiekkojen 260 mukaisesti. Kuljetinhihna 258 koostuu taipuisasta metallihihnasta 262 tai 25 831 77 mahdollisesti nivelikkäistä laatoista tehdystä hihnasta, joka on yleensä samanarvoinen harjasalustan 110 kannatuslaatan 106 kanssa liikkumiskykyään lukuunottamatta. Lisäksi siihen kuuluu useita harjaskappaleita 264, 264, jotka on kiinnitetty tukihih-naan 262 kuvion 18 mukaisesti. Harjaskappaleet 264, 264 ovat samanlaisia kuin aiemmin kuvatun harjasalustan 110 kappaleet 112, 112 lukuunottamatta sitä, että jokainen kappaleista 264 on jollakin tavoin kiinnitetty tukihihnaan 262, jolloin kappale voi liikkua tukihihnan suhteen silloin, kun hihna kulkee jomman kumman pyörän 260, 260 päällä, kuten kuviossa 17. Kuvion 18 mukaisesti harjaskappaleiden 262, 262 tukilaite koostuu vain kahdesta tukiaukosta 266, 266, jotka sijaitsevat jokaisen tukihihnan 262 komplementtireikiin 268, 268 kiinnittyneiden har-jaskappaleiden takareunan läheisyydessä. Tukihihnassa 262 on myös toisia aukkoja 270, 270, jotka ovat samanarvoisia kannatuslaatan 106 aukkojen 108, 108 kanssa, jotta ilma pääsee kulkemaan harjaskappaleiden muodostaman kannatuspinnan ja niiden alapuolella olevien lokeroiden 254, 254 välissä.

Kun edellä on kuvattu keksinnön mukaista laitetta, esitetään seuraavassa kuvioihin 19a-19g viitaten laitetta hyväksi käyt-Ύ tävä menetelmä. Kuvioihin viitaten ensimmäisessä vaiheessa läpäistävissä oleva arkkiaine 26 asetetaan leikkuupöydän 16 kannatuspinnalle 24. Tämä voidaan tehdä monin eri tavoin, mutta . . kuvioissa 19a-19d se on tehty levittämällä ensin kuvion 19a ' / mukaisesti läpäistävissä oleva arkki paperiarkin 26 tai muun "f läpäisemättömästä aineesta tehdyn arkin päälle pöydän 16 toi- ‘ sen pään vieressä sijaitsevalle levityspöydälle 282. Sitten kahta arkkia 280 liikutetaan kuvion 19b mukaisesti yksikkönä levityspöydältä 282 pöydän 16 kannatuspinnalle 24. Seuraavaksi arkkia 26 pidetään kuvion 19c mukaisesti paikallaan pöytään 16 nähden, ja arkki 280 vedetään pois arkin 26 alta, jolloin Y; arkki 26 jää yksinään kannatuspinnalle, kuten voidaan nähdä * , kuviossa 19d.

‘ ‘ Useita eri laitteita voidaan käyttää pitämään arkkia 26 paikal- ·;··* laan vedettäessä arkki 280 pois sen alta, ja kuviossa 19c 26 831 77 laite koostuu kahdesta X-vaunuun 28 kiinnitetystä puristimesta 283, 283, jotka tuodaan kosketuksiin arkin 26 kanssa samalla kun arkki 280 vedetään pois arkin 26 alta. On myös otettava huomioon, että liikutettaessa kahta arkkia 26 ja 280 kannatuspinnalle ja/tai vedettäessä arkki 280 arkin 26 alta, voidaan paineilmaa kohdistaa harjasalustaan 110 aiemmin kuvatulla tavalla liikuttamisen helpottamiseksi.

Sen jälkeen, kun arkki 26 on asetettu kannatuspinnalle 24, sitä voidaan haluttaessa kuvion 19e mukaisesti painaa harjas-alustan 110 harjasten teräviä kärkiä kohti telaa, esim. kuvattua telaa 190 liikuttamalla arkin päällä koko arkin 26 pituudelta, jolloin tela panee liikkeelle alaspäin suunnatun voiman arkkia kohti. Lisäksi voidaan haluttaessa myös kohdistaa tyhjö harjasalustaan 110 arkin 26 pitämiseksi paremmin paikallaan kannatuspinnalla.

Tämän jälkeen arkista 26 leikataan leikkurin teräpään 48 avulla mallikappaleita 56 kuvion 19f mukaisesti. Leikkuuvaiheen jälkeen voidaan kuviokappaleet nostaa pois kannatuspinnalta 24. Nostovaiheessa harjasten tasaisesti suipponevat päät saavat aikaan kappaleiden ja myös jätekappaleiden esteettömän poistamisen kannatuspinnalta. Lisäksi voidaan kuvio- ja jätekappa-leita poistettaessa kohdistaa paineilmaa harjasalustaan 110 poiston helpottamiseksi.

Claims (19)

27 83177

1. Menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, jossa tuotetaan teräväkärkisten (178; 240; 296) harjasten (116; 236; 290) muodostama alusta, jossa terävät kärjet sijaitsevat yleensä samassa vaakasuorassa tasossa ja muodostavat kannatuspinnan (24), jossa läpäistävissä oleva arkkiaine (26) levitetään kannatuspinnalle, tunnettu siitä, että arkki pysyy levitettynä kannatuspinnalla harjasten terävien kärkien läpäistessä arkin ainakin jossakin määrin estäen sitä liikkumasta sivusuunnassa, ja arkki leikataan sen ollessa levitettynä kannatuspinnalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi vaihe, jossa läpäistävissä oleva arkkiaine (26) levitetään kannatuspinnalle (24) ja arkkiainetta työnnetään alaspäin kannatuspintaa kohti arkin työntämiseksi harjasten teräviin kärkiin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että arkkiainetta (26) työnnetään alaspäin liikuttamalla telaa arkkiaineen päällä sen jälkeen, kun se on saatettu kosketuksiin kannatuspinnan (24) kanssa arkin työntämiseksi harjasten teräviä kärkiä kohti.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että ainakin osaan harjakset sisältävästä tilasta tuotetaan tyhjö, joka vetää kannatus-pinnalle (24) levitettyä arkkiainetta (26) alaspäin teräväkärkisiä harjaksia kohti.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että tyhjö säilytetään koko leikkuuvaiheen ajan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että tyhjö säilytetään 28 831 77 leikkuuvaiheen aikana niin, että tyhjö kohdistetaan vain valittuun harjakset sisältävän tilan osaan, johon kuuluu leikattava alue ja joka myös ympäröi leikattavaa aluetta.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että harjakset sisältävään tilaan kohdistetaan positiivinen ilmanpaine sen jälkeen, kun arkki on leikattu arkkiaineen poistamisen helpottamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että alustan (24) harjasten yläpäät pienenevät tasaisesti poikkileikkauskooltaan mainittujen harjasten teräviksi kärjiksi.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että alustaan (24) kuuluu toisia tylppäkärkisiä harjaksia, joiden tylpät kärjet sijaitsevat hieman teräväkärkisten harjasten kärkien alapuolella niin, että tylpät kärjet rajoittavat sen, kuinka syvälle kannatuspinnalle (26) levitettyä arkkiainetta voidaan painaa alaspäin teräväkärkisten harjasten teräviä yläpäitä kohti.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että läpäistävissä olevan arkkiaineen (26) asetus kannatuspinnalle saadaan aikaan levittämällä läpäistävissä oleva arkkiaine (26) läpäisemättömän arkkiaineen (280) päälle; asettamalla läpäistävissä oleva arkki ja läpäisemätön arkki kannatuspinnalle; pitämäl- . . lä läpäistävissä oleva arkkiaine paikallaan kannatuspintaan nähden ja vetämällä läpäisemätön arkkiaine pois läpäistävissä olevan arkkiaineen alta, jolloin läpäistävissä oleva arkkiaine on suoraan kosketuksissa kannatuspinnan ja harjasten terävien kärkien kanssa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että läpäistävissä oleva 29 831 77 arkkiaine asetetaan kannatuspinnasta erillään läpäisemättömän arkkiaineen päälle, minkä jälkeen läpäistävissä oleva ja läpäisemätön arkkiaine siirretään yksikkönä kannatuspin-nalle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että harjakset sisältävään tilaan tuotetaan positiivinen ilmanpaine silloin, kun läpäistävissä oleva ja läpäisemätön arkkiaine siirretään yksikkönä kannatuspinnan päälle.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että ainakin yksi lisäarkki asetetaan ennen leikkausvaihetta ensimmäisen läpäistävissä olevan arkkiaineen päälle.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä arkkiaineen leikkaamiseksi, tunnettu siitä, että läpäistävissä olevaan arkkiin ja ainakin osaan leikkuukohtaa ympäröivästä pinnasta kohdistetaan leikkuuvaiheessa paineilmavirta niin, että ilman virtaus pakottaa arkin harjasten teräviä kärkiä kohti, jolloin ainakin osa ilmavirrasta kulkee arkin lävitse harjakset sisältävään tilaan.

15. Alusta arkkiaineen (24) kannattamiseksi levitettynä, jossa alustaan kuuluu harjakset (116; 236; 290) tuottava laite, jossa harjaksissa on päät (178; 240; 296), jotka sijaitsevat yleensä samassa vaakasuorassa tasossa ja jotka muodostavat sanotun alustan kannatuspinnan (24), jossa harjasten samassa tasossa olevat päät ovat teräväkärkisiä, tunnettu siitä, että kun läpäistävissä oleva arkkiaine (26) levitetään kannatuspinnalle, harjasten terävät kärjet läpäisevät arkin ainakin jossakin määrin estäen arkkia liikkumasta kannatuspinnan tasolla, ja että alustaan kuuluu lisäksi toisia, yleensä pystysuoria harjaksia (242), jotka on sijoitettu tasaisesti sanottujen teräväkärkisten harjasten (236) lomaan, jolloin toisissa harjaksissa (242) on tylpät 30 8 31 7 7 kärjet (244), ja ne sijaitsevat hieman kannatuspinnan vaakasuoran tason alapuolella.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen alusta arkkiaineen kannattamiseksi, tunnettu siitä, että harjasten (242) tylpät kärjet (244) sijaitsevat 0,025-0,102 cm kannatuspinnan vaakasuoran tason alapuolella.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen alusta arkkiaineen kannattamiseksi, tunnettu siitä, että teräväkärkisiä harjaksia (236) on noin 50 prosenttia harjasalustan harjasten kokonaismäärästä, ja tylppäkärkiset harjakset (242) muodostavat loput harjasalustan harjaksista.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen harjasalusta, tunnettu siitä, että teräväkärkiset harjakset (236) ja tylppäkärkiset harjakset (242) ovat vähemmän kuin 1,27 cm pitkiä, muodoltaan sylinterimäisiä, ja niiden alaosan halkaisija on suurempi kuin 0,051 cm; terävärkisiä ja tylppäkärkisiä harjaksia on yhteensä enemmhn kuin 500 6,45 cm^ kohti.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen alusta arkkiaineen kannattamiseksi, tunnettu siitä, että harjakset (116; 236) ja niiden päät (178; 240) suuntautuvat yleisesti pystysuoraan yläpäiden muodostaessa sanotun kannatuspinnan (24); kussakin harjaksessa on ylensä sylinterimäinen alaosa (180) ja yläosa (182), jonka poikkileikkaus pienenee tasaisesti muodostaen lopulta harjaksen terävän yläkärjen. 3i 83177