FI83082C - Foerfarande foer framstaellning av cefalosporinantibiotica. - Google Patents

Description

1 83032

Menetelmä kefalosporilniantibioottien valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä kefalosporiinianti-bioottien valmistamiseksi, joilla on kaava (Ia) 5 f\- C-CONH-V-P > » I 1 N <*—N —CH-OCONH, Ua) ^OCH- ° n 3 il COOCH.OCO.ctOR,

10 k K

jossa R, Rj ja R2, jotka voivat olla samoja tai erilaisia, merkitsevät kukin vetyatomia tai C^-alkyyliryhmiä; R3 on C1.4-alkyyliryhmä, sillä ehdolla, että jos sekä Rx että R2 15 molemmat ovat vetyatomeja, niin silloin R3 on muu kuin me-tyyliryhmä; B on >S tai >S-*0; pisteviiva, joka on siltana 2-, 3- ja 4-asemien välillä, osoittaa, että kysymyksessä on kef-2-em tai kef-3-em-yhdiste; tai niiden 3-N-karbamo-yylisuojattujen johdannaisten valmistamiseksi.

20 Erityisesti keksintö koskee menetelmää (6R,7R)-3- karbamoyylioksimetyyli-7- [ ( Z )-2-( f ur-2-yyli ) -2-metoksi iminoasetamido]kef-3-em-4-karboksyylihapon (eli syn-iso-meerin) estereiden valmistamiseksi, jolle hapolle on hyväksytty nimi "kefuroksiimi".

25 Kefuroksiimi, kuten on todettu patenttijulkaisussa GB 1 453 049, on laajaspektrinen antibiootti, joka on tunnettu suuresta aktiivisuudesta suurta joukkoa gram-posi-tiivisia ja gram-negatiivisia mikro-organismeja vastaan, mitä ominaisuutta parantaa yhdisteen suuri stabiilisuus 30 β-laktamaaseja vastaan, joita monet gram-positiiviset ja gram-negatiiviset mikro-organismit tuottavat. Nisäkkäiden elimistö kestää sitä hyvin, ja sitä käytetään laajalti antibioottina kliinisessä käytössä.

Kefuroksiimi ja sen suolat ovat käyttökelpoisia 35 pääasiassa injektoitavina antibiootteina, koska ne imeytyvät huonosti ruoansulatuskanavasta, ja siitä syystä niiden 2 83032 pitoisuudet seerumissa ja virtsassa ovat hyvin pienet, jos aine on annettu suun kautta. On tehty laajoja tutkimuksia antaen erilaisia kefuroksiimijohdannaisia suun kautta, koska tiedetään, että jos kehitettäisiin kefuroksiimijoh-5 dannaisia, jotka suun kautta nautittuina imeytyisivät ruoansulatuskanavasta ja muuttuisivat alkuperäiseksi antibiootiksi, niin kefuroksiimin hyödyllinen terapeuttinen käyttö laajenisi entisestään.

β-laktaamiantibiootteja käsittelevästä kirjallisuu-10 desta tiedetään, että suun kautta annettaessa tiettyjen penisilliini- ja kefalosporiiniantibioottien imeytymistä ruoansulatuskanavasta voidaan parantaa (alkuperäiseen antibioottiin verrattuna) muuttamalla penisilliiniyhdistei-den vapaa 3-karboksiryhmä tai kefalosporiiniyhdisteiden 15 vapaa 4-karboksiryhmä tietyiksi esteröidyiksi karboksiryh-miksi. Siten sopivan esteröivän ryhmän mukanaolo voi parantaa alkuperäisen antibiootin imeytymistä ruoansulatuskanavasta, mutta koska esterillä sinänsä on vain vähän tai ei ole lainkaan bakteerinvastaista vaikutusta, on tärkeää, 20 että se imeytymisen jälkeen nopeasti muutetaan bakteerin- vastaiseksi alkuperäiseksi hapoksi. Siten esteriryhmän tulisi olla riittävän herkkä entsymaattiselle hydrolyy-sille imeytymisen jälkeen, mutta toisaalta on välttämätöntä, että esteri on riittävän stabiili saavuttaakseen koh-25 dan, josta se imeytyy, ilman että se hajoaisi merkittävästi ruoan sulatuskanavassa. Esterin imeytyminen riippuu myös sen sopivasta vesi- ja lipidiliukoisuuksien yhdistelmästä. Siksi tämän esteröintiryhmän tarkka luonne on kriittinen, kun täytyy saavuttaa tämä herkkä eri ominai-30 suuksien tasapaino.

Erilaisia kefuroksiimin estereitä on kuvattu mahdollisina hyödyllisinä suun kautta annettavina aineina. Esimerkiksi patenttijulkaisussa GB 1 572 993 kuvataan kefuroksiimin asyylioksimetyyliestereitä, patenttijulkai-35 sussa GB 1 571 683 kuvataan muita asyylioksialkyylieste-reitä ja patenttijulkaisussa GB 1 598 568 kuvataan alkok- 3 83032 sikarbonyylioksialkyyliestereitä. Koska tällaisilta estereiltä vaaditaan erilaisten ominaisuuksien herkkä tasapaino, on jatkettu sellaisten estereiden etsimistä, joilla olisi haluttu eri ominaisuuksien yhdistelmä suun kautta 5 antamista varten.

Kaksi kefuroksiimin esteriä niiden monien joukossa, joille on suoritettu alustava koe ja arviointi, ovat piva-loyylioksimetyyli- ja pivaloyylioksietyyliesterit. Ampi-silliinin pivaloyylioksimetyy lies terin tiedetään edistävän 10 ampisilliinin imeytymistä, kuten on viitattu esimerkiksi patenttijulkaisussa GB 1 571 683, mutta havaittiin, että kefuroksiimin pivaloyylioksimetyyliesterillä on heikko vaikutus suun kautta annettaessa. Vaikka pivaloyylioksime-tyyliesteri imeytyi hyvin joillakin eläinlajeilla, sen 15 imeytyminen ihmiselle annettaessa oli riittämätön. Sen seurauksena pivaloyylioksimetyyliesteri (ja pivaloyyliok-sietyyliesteri) ovat tähän asti kiinnostaneet hyvin vähän.

Kyseessä oleva keksintö on saatu aikaan paremman kefuroksiimin pivaloyylioksimetyyli- ja pivaloyylioksi-20 etyyliestereiden ominaisuuksien ymmärtämisen seurauksena.

Siten on todettu, että näillä estereillä on juuri se haluttu ominaisuus, että ne kestävät hyvin esteraaseja, joita on ruoansulatuskanavan ontelossa, ja siten ne kykenevät suun kautta annettaessa saavuttamaan imeytymiskohdan il-25 man, että ne hajoavat merkittävästi. Toisaalta näillä estereillä on suhteellisen pieni liukoisuus veteen, ja siksi ne imeytyvät riittämättömästi käytettäessä ihmislääkkeenä. Arvellaan, että suuri stabiilisuus ruoansulatuskanavan ontelon sisältämiä esteraaseja vastaan johtuu esterin si-30 sältämän, paljon tilaa vievän pivaloyyliryhmän suojaavasta vaikutuksesta, ja estereiden vesiliukoisuutta, ja siten imeytymistä, on yritetty parantaa lisäämällä polaarisia funktionaalisia ryhmiä siten, että esteriryhmän suuri koko säilyy, esimerkiksi korvaamalla yksi pivaloyyliosan vety-35 atomeista hydroksi- tai metoksiryhmällä. Tämän tyyppiset yhdisteet, joita on valmistettu ja tutkittu in vivo kudok- 4 83032 sessa ovat kuitenkin yhdenmukaisesti antaneet huonot tulokset .

Nyt on yllättäen havaittu, että yhdisteissä, joissa yksi pivaloyyliosan metyyliryhmistä korvataan C^-alkoksi-5 ryhmällä, voidaan yhdistää stabiilisuus ontelossa olevia esteraaseja vastaan ja hyvä vesiliukoisuus ja imeytyminen ruoansulatuskanavasta. Siten aikaisemmin kefuroksiimin pi-valoyylioksimetyyli- ja pivaloyylioksietyyliestereillä saaduista masentavista tuloksista huolimatta, on tässä 10 keksinnössä todettu, että niitä muistuttavilla estereillä on sellainen eri ominaisuuksien yhdistelmä, joka on erityisesti toivottava, kun aine annetaan suun kautta. Edelleen on todettu, että toisilla samankaltaisilla estereillä, joissa toinen tai molemmat pivaloyyliosassa jäljellä 15 olevista metyyliryhmistä on korvattu vedyllä tai C2_4-alkyy-liryhmillä, on samoin suun kautta annettaessa toivottu eri ominaisuuksien yhdistelmä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle kaavan Ia mukaisten kefalosporiiniantibioottien tai niiden 3-N-karbamoyy-20 lisuojattujen johdannaisten valmistamiseksi on tunnusomaista, että siihen kuuluu joko (A) sellaisen yhdisteen esteröinti, jolla on kaava (II) 25 fl λ H .

^ y~c~ conh—^ ° j_r (m NS. ^-N. — CH OCONH-

och3 Z Z

COOH

30 (jossa B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen suolan tai 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen esteröinti yhdisteellä, jolla on kaava (III) l1 35 X.CH.0.CO.C.0Ro (III) il3 R R2 5 83032 (jossa R, Rx, R2 ja R3 on määritelty kuten edellä, ja X on lähtevä ryhmä); tai (B) sellaisen yhdisteen asylointi, jolla on kaava (IV) 5 ? Lb.

h2n 1 : J- n^-ch2oconh2 (iv) COO.CH.O.CO.C.OR, R R2 3 10 (jossa R, Rj, R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen suolan tai 7-N-silyylijohdannaisen tai 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen asylointi hapolla, jolla on kaava (V) 15 /-\ r\_

\ S— c -COOH

O M

N (V) ^OCH3 20 tai sitä vastaavalla asyloimisaineella; tai (C) sellaisen yhdisteen reaktio, jolla on kaava <VI) ¥ S b [f \- c -CONH.— —r"' ^ ^ r> j* —CH-OH .

.::-.25 V ίΤ"Ν-ν^

0CH3 Oi R

COO.CH.O.CO.C.OR,

I J. J

R R2 (jossa R, Rt, R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten 30 aikaisemmin) sopivan karbamoyloimisaineen kanssa; tai (D) sellaisen yhdisteen oksimointi, jolla on kaava (VII)

f-\ ? H

(f C —CONH-- 35 x o ^ 11 Ί ° L i s>H2OCONH2 (VII) O 1 ?i ;; coo.ch.o.co.c.or, rr2 6 83032 (jossa R, Rlf R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen oksimointi antamalla niiden reagoida kaavan (Vili) mukaisen metoksiamiinin 5 h2noch3 (VIII) tai sen suolan kanssa; tai (E) sellaisen yhdisteen metylointi, jolla on kaava 10 (IX) r —H H g t-s-f- C0NH—f—x 1 V L»/·1'!™; (IX) OH g' I ?1 15 coo.ch.o.co.C.or3 r ά2 (jossa R, Rj, R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen 20 metylointi antamalla niiden reagoida metyloimisaineen kanssa; tai (F) sellaisen yhdisteen alkylointi, jolla on kaava (XI)

/-y H H

25 c—com—|—rBil (xi) o g I Nv1_ch2oconh2

\ g T R

0CH3 COO.^H.O.CO.^.OH

30 (jossa R, Rj, R2, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen alkylointi, antamalla niiden reagoida sopivan alkyloimis-aineen kanssa; tai 35 (XIII) 7 83032 (G) sellaisen yhdisteen isomerointi, jolla on kaava o-s-H+ % 5 ° N N Λ—CH-OCONH- CHO' ° f, (XIII) 3 cooch.oco.c;or0

• I J

R R2 (jossa R, Rj, R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten 10 aikaisemmin), tai sen 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen isomerointi.

Menetelmävaihtoehdossa (A) kaavan (II) mukaisen yhdisteen suola voi olla esimerkiksi alkalimetallisuola (kuten natrium- tai kaliumsuola) tai oniumsuola kuten am-15 moniumsuola (esimerkiksi kvaternäärinen ammoniumsuola). Kaavan (III) mukaisessa yhdisteessä oleva lähtevä ryhmä X on esim. halogeeniatomi kuten kloori, bromi tai jodi, tai asyylioksiryhmä, esim. hydrokarbyylisulfonyylioksiryhmä kuten diklooriasetoksiryhmä).

20 Menetelmävaihtoehdossa (B) kaavan (IV) mukaisen yhdisteen suola voi olla esimerkiksi happoadditiosuola (joka on muodostunut ko. yhdisteen reagoidessa mineraali-hapon kuten kloorivety-, bromivety-, rikki-, typpi- tai fosforihapon tai orgaanisen hapon kuten metaanisulfoniha-25 pon tai tolueeni-p-sulfonihapon kanssa).

Menetelmävaihtoehdossa (E) voidaan metyloimisainee-na käyttää esimerkiksi diatsometaania tai dimetyylisul-faattia tai yhdistettä, jolla on kaava (X) 30 Y.CH3 (X) jossa Y on lähtevä ryhmä, esim. halogeeni kuten kloori, bromi tai jodi tai asyylioksiryhmä esim. hydrokarbyylisul-fonyylioksiryhmä kuten mesyylioksi- tai tosyylioksiryhmä, 35 tai haloalkanoyylioksiryhmä kuten diklooriasetoksiryhmä.

β 83032

Menetelmävaihtoehdossa (F) ovat sopivia alkyloimis-aineita esimerkiksi diatsoalkaani, dialkyylisulfaatti (kuten dimetyylisulfaatti ) tai trialkyyliortoformiaatti, jolla on kaava (XII) 5 R3Y (XII) jossa R3 on kuten on aikaisemmin määritelty, ja Y on lähtevä ryhmä esimerkiksi halogeeniatomi kuten kloori, bromi 10 tai jodi, tai asyylioksiryhmä, esim. hydrokarbyylisulfo-nyylioksiryhmä kuten mesyylioksi- tai tosyylioksiryhmä, tai haloalkanoyyliryhmä kuten diklooriasetoksiryhmä.

Menetelmien (A)-(G) jälkeen suoritetaan, jos on välttämätöntä ja/tai toivottavaa eri tapauksissa, mikä 15 tahansa seuraavista vaiheista missä tahansa sopivassa järjestyksessä i) kef-2-em-isomeerin konversio halutuksi kef-3-em-isomeeriksi, ii) sellaisen yhdisteen pelkistäminen, jossa B on 20 >S-»0, yhdisteeksi, jossa B on >S, lii) N-suojaavien ryhmien poistaminen, tai iv) viimeisenä vaiheena kaavan (Ia) mukaisen yhdisteen talteenottaminen riittävän amorfisessa muodossa sitä sisältävästä liuoksesta.

25 Edellä kuvatussa menetelmässä kefalosporiinin läh töaineista, jotka ovat kaavojen (II), (IV), (VI), (VII), (IX) ja (XII) mukaisia, edullisimpina pidetään niitä yhdisteitä, joissa B on > S ja pisteviiva tarkoittaa kef-3-em-yhdisteitä.

30 Menetelmä (A) on käytännöllistä suorittaa liuokses sa, jossa on liuottimena inerttiä orgaanista liuotinta. Sopivia orgaanisia liuottimia ovat amidit, esim. N,N-di-substituoitu amidi kuten Ν,Ν-dimetyyliformamidi, N,N-dime-tyyliasetamidi tai heksametyylifosforihappotriamidi; ke-35 tönit kuten asetoni; sulfoksidit kuten dimetyylisulfok- 9 83032 sidi; nitriilit kuten asetonitriili; nestemäinen rikkidioksidi. Lämpötila, jossa reaktio suoritetaan voi vaihdella välillä -50 - 150°C, esimerkiksi -10 - 50°C, tarkoituksenmukaista on käyttää lämpötiloja välillä -10 - 30eC. Jos 5 lähtöaineena käytetään kefuroksiimisuolaa, esimerkiksi natriumsuolaa, ja reaktio tapahtuu esimerkiksi nitriili-liuottimessa, voidaan käyttää kruunueetteriä kuten 15-kruunu-5, jos halutaan. Jos lähtöaineena käytetään vapaata kefuroksiimihappoa, esteröinti suoritetaan siten, 10 että emästä on mukana. Sopivia emäksiä esteröinnissä käytettäväksi ovat esimerkiksi epäorgaaniset emäkset kuten natriumkarbonaatti ja kaliumkarbonaatti. Emästä on tarkoituksenmukaista lisätä kefuroksiimia sisältävään reaktio-seokseen ennen kuin sinne lisätään kaavan (III) mukaista 15 yhdistettä.

Tarkoituksenmukaista on käyttää ekvivalentteja määriä kefuroksiimia ja emästä, esim. noin 0,5 moolia kahden-arvoista emästä kuten kaliumkarbonaattia yhtä kefuroksii-mimoolia kohti. Sellaisen kaavan (III) mukaisen yhdisteen 20 käyttö, jossa X on bromi tai jodi on havaittu edulliseksi, koska niissä olosuhteissa kef-2-em-esterin muodostuminen saadaan pidettyä minimissä.

Edellä kuvatut kaavan (II) mukaiset lähtöaineet voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla, esimerkiksi 25 menetelmillä, joita on kuvattu patenttijulkaisussa GB 1 453 049.

Lähtöaineina käytetyt kaavan (III) mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla. Esimerkiksi sellaiset kaavan (III) mukaiset yhdisteet, joissa X on 30 halogeeniatomi, voidaan valmistaa antamalla yhdisteen, jolla on kaava (XIV) ! ?1 X C0C0Ro (XIV) I 3 35 R2 ίο 83032 (jossa Rlf R2 ja R3 on määritelty kuten edellä ja X1 on ha-logeeniatomi kuten kloori tai bromi), reagoida aldehydin kanssa, Jolla on kaava R CHO, Lewis-hapon kuten sinkkiklo-5 ridin tai alumiinikloridin toimiessa katalyyttinä. Reaktio on käytännöllistä suorittaa orgaanisessa liuottimessa kuten halogenoidussa hiilivedyssä esim. dikloorimetaanissa tai kloroformissa ja lämpötilassa -10 - 10°C.

Kaavan (III) mukaisia yhdisteitä, joissa X on halo-10 geeniatomi ja R on metyyliryhmä, voidaan valmistaa myös antamalla yhdisteen, jolla on kaava (XV) CH2=CH0C0.C-0R3 (XV) 15 k2 (jossa Rlf R2 ja R3 on määritelty kuten edellä), reagoida vetyhalidin kuten vetybromidin tai vetykloridin kanssa. Jos halutaan reaktio voidaan suorittaa orgaanisessa liuot-20 timessa, esimerkiksi halogenoidussa hiilivedyssä kuten kloroformissa, ja reaktiolämpötila on tarkoituksenmukaista pitää välillä -20 - 30°C.

Kaavan (III) mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa myös vaihtamalla halogeeni, esimerkiksi yhdiste, jossa X 25 on jodi, voidaan valmistaa vastaavasta kloori- tai bromi-yhdisteestä käyttämällä jodisuolaa kuten natriumjodidia.

Kaavan (III) mukaiset yhdisteet ovat uusia yhdisteitä.

Asyloimisaineet, joita voidaan käyttää menetelmässä 30 (B) kaavan (Ia) mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, voivat olla halideja, erityisesti happoklorideja tai -bromideja. Näitä asyloimisaineita voidaan valmistaa antamalla hapon, joka on kaavan (V) mukainen, tai sen suolan reagoida halogenoimisaineen kuten fosforipentakloridin, 35 tionyylikloridin tai oksasyylikloridin kanssa. Asyloinnit, il 83032 joissa käytetään happohalideja, voidaan suorittaa joko vedettömässä väliaineessa tai vesiväliaineessa, ja lämpötila on tarkoituksenmukaista pitää välillä -50 - 50eC, mieluimmin välillä -20 - 30°C.

5 Sopivia väliaineita reaktiolle ovat ketonien kuten asetonin vesiliuokset, alkoholien kuten etanolin vesi-liuokset, esterit kuten etyyliasetaatti, halogenoidut hiilivedyt kuten metyleenikloridi, amidit kuten dimetyyli-asetamidi, nitriilit kuten asetonitriili, ja kahden tai 10 useamman liuottimen seokset.

Asylointi happohalidillä voidaan suorittaa siten, että mukana on happoa sitovaa ainetta (esim. tertiäärinen amiini kuten trietyyliamiini tai dimetyylianiliini, tai epäorgaaninen emäs kuten kalsiumkarbonaatti tai natrium-15 bikarbonaatti, tai oksiraani, mieluimmin alempi 1,2-alky- leenioksidi kuten etyleenioksidi tai propyleenioksidi), joka sitoo asylointireaktiossa vapautuvan vetyhalidin.

Vapaata happoa, joka on kaavan (V) mukainen, voidaan sinänsä käyttää asyloimisaineena. Sellaiset asyloi-20 misreaktiot on toivottavaa suorittaa siten, että mukana on kondensoivaa ainetta, esimerkiksi karbodi-imidiä kuten N,N'-disyklodiheksyylikarbodi-imidiä;karbonyyliyhdistettä kuten karbonyylidi-imidatsolia; isoksatsoliumsuolaa kuten N-etyyli-5-fenyyliisoksatsolium-3'-sulfonaattia tai N-t-25 butyyli-5-metyyli-isoksatsoliumperkloraattia. Kondensaa- tioreaktio on toivottavaa suorittaa vedettömässä väliaineessa kuten halogenoidussa hiilivedyssä (esim. metyleenikloridi), amidissa (esim. dimetyyliformamidi), nitrii-lissä (esim. asetonitriili) tai eetterissä (esim. tetra-30 hydrofuraani).

Asylointi voidaan suorittaa myös muilla kaavan (V) mukaisten happojen johdannaisilla kuten aktivoidulla esterillä. Aktivoitu esteri voidaan mukavasti valmistaa in situ käyttäen esimerkiksi 1-hydroksibentsotriatsolia si-35 ten, että mukana on kondensoivaa ainetta esimerkiksi N,N'- i2 83032 disykloheksyylikarbodi-imidiä.

Asylointi voidaan suorittaa muilla sellaisilla kaavan (V) mukaisen hapon johdannaisilla, jotka muodostavat amideja, esimerkiksi symmetrisillä anhydrideillä tai seka-5 anhydrideillä, esimerkiksi sellaisilla, jotka muodostuvat pivaloyylihapolla tai haloformiaatilla kuten alempi alkyy-lihaloformiaatilla. Seka- tai symmetriset anhydridit voidaan valmistaa in situ. Siten esimerkiksi seka-anhydridi voidaan valmistaa N-etoksikarbonyyli-2-etoksi-l, 2-dihydro-10 kinoliinin avulla. Seka-anhydridejä voidaan valmistaa myös fosforin happojen (esimerkiksi fosforihappo tai fosforiha-poke), rikkihapon tai alifaattisten tai aromaattisten sul-fonihappojen (esimerkiksi tolueeni-p-sulfonihappo) avulla.

Vaihtoehtoisen menetelmän mukaan kaavan (V) mukai-15 sen hapon annetaan reagoida liuoksen tai suspension kanssa, joka on saatu siten, että liuottimeen kuten halogenoi-tuun hiilivetyyn, esim. metyleenikloridiin, joka sisältää alempi-asyylitertiääristä amidia kuten N,N-di-metyyliform-amidia, lisätään karbonyylihalidia, erityisesti oksasyy-20 likloridia tai fosgeenia, tai fosforyylihalidia kuten fos-forioksikloridia. Sitten kaavan (V) mukaisen hapon aktivoitu muoto voi reagoida kaavan (IV) mukaisen yhdisteen kanssa sopivassa liuottimessa tai liuotinseoksessa, esim. etanolin vesiliuoksessa tai teollisissa metyloimalla dena-25 turoiduissa alkoholeissa. Asylointireaktiot on tarkoituksenmukaista suorittaa lämpötiloissa välillä -50 - 50°C, mieluimmin välillä -40 - 30°C, ja jos niin halutaan, mukana voi olla happoa sitovaa ainetta esimerkiksi trietyyli-amiinia.

30 Jos halutaan, edellä esitetyt asyloimisreaktiot voidaan suorittaa siten, että mukana on katalyyttiä kuten 4-dimetyyliaminopyridiiniä. Edellä esitetyt kaavan (IV) mukaiset lähtöaineet voidaan valmistaa tavanomaisella tavalla, esimerkiksi menetelmillä, jotka on kuvattu patent-35 tijulkaisuissa US 3 905 963, GB 1 042 985 ja DE 2 818 025, 13 83032 tai esteröimällä vastaava vapaa happo käyttäen edellä esitettyjä menetelmiä.

Kaavan (VI) mukaisten 3-hydroksimetyyliyhdisteiden karbamoylointi menetelmän (C) mukaisesti voidaan suorittaa 5 tavanomaisilla menetelmillä käyttäen sopivia karbamoyloi-misaineita, esimerkiksi isosyanaatteja, joilla on kaava R4*NCO (jossa R4 on labiili substituentti), jolloin saadaan yhdisteitä, joilla on 3-asemassa substituentti, jolla on kaava -CH2OCONHR4 (jossa R4 on määritelty kuten edellä). 10 Karbamoylointireaktio on toivottavaa suorittaa liuottimes-sa, joka on hiilivety (esim. aromaattinen hiilivety kuten bentseeni ja tolueeni), halogenoitu hiilivety (esim. di-kloorimetaani), amidi (esim. formamidi tai dimetyyliform-amidi), esteri (esim. etyyliasetaatti), eetteri (esim. 15 syklinen eetteri kuten tetrahydrofuraani ja dioksaani), ketoni (esim. asetoni) tai sulfoksidi (esim. dimetyylisul-foksidi) tai liuotinseoksessa, jossa on näitä liuottimia. Reaktio on kätevä suorittaa lämpötilassa, joka on -80eC:een ja reaktioseoksen kiehumispisteen välillä, esi-20 merkiksi lämpötilaan 100°C saakka, mieluimmin reaktioläm-pötilan tulisi olla välillä -20 - 30eC. Labiili ryhmä R4 voidaan myöhemmin lohkaista esimerkiksi hydrolysoimalla, jolloin saadaan 3-karbamoyylioksimetyyliryhmä. Esimerkkeinä labiileista ryhmistä, jotka voidaan helposti lohkaista 25 myöhemmällä käsittelyllä, voidaan mainita asyyliryhmä, erityisesti alempi alkanoyyliryhmä kuten asetyyli, halo-substituoitu alempi alkanoyyliryhmä kuten mono-, di- tai triklooriasetyyli, kloorisulfonyyli tai bromisulfonyyli-ryhmä, halogenoitu alkoksikarbonyyliryhmä kuten 2,2,2-30 trikloorietoksikarbonyyli tai trimetyylisilyyliryhmä. Täl laiset lähtevät ryhmät voidaan yleensä lohkaista hapolla tai emäksellä katalysoidulla hydrolyysillä (esim. emäska-talysoidulla hydrolyysillä käyttäen natriumbikarbonaattia). Halogenoidut ryhmät kuten kloorisulfonyyli, di-35 kloorifosforyyli, triklooriasetyyli ja 2,2,2-trikloori- i4 83032 etoksikarbonyyli voidaan lohkaista myös pelkistämällä, kun taas ryhmät kuten klooriasetyyli voidaan lohkaista myös käsittelemällä tioamideilla kuten tiourealla.

Karbamoyloimisainetta on suositeltavaa käyttää yli-5 määrin esimerkiksi ainakin 1,1 moolia suhteessa kaavan (VI) mukaiseen yhdisteeseen. Karbamoyloimisessa voidaan käyttää apuna emästä esimerkiksi tertiääristä orgaanista emästä kuten tri(alempi alkyyli)amiinia (esim. trietyyli-amiinia) tai käyttämällä kaavan (VI) mukaista yhdistettä 10 alkalimetallisuolanaan (esim. natriumsuolana), vaikka tällainen apu ei ehkä ole tarpeen, jos käytetään aktiivisempia isosyanaatteja, esim. yhdisteitä, joissa R4 on voimakkaasti elektroneja puoleensa vetävä ryhmä kuten kloorisul-fonyyli tai triklooriasetyyli. Karbamoyloinnit, joissa 15 käytetään kaavan (VI) mukaista esteriä ja ylimäärin isosyanaattia, jossa R4 on esim. kloorisulfonyylin tai tri-klooriasetyylin kaltainen ryhmä, ovat siten erityisen edullisia yksinkertaisten reaktio-olosuhteiden ansiosta, koska tällöin kefalosporiinin karboksiryhmän 4-asemaa ei 20 tarvitse väliaikaisesti suojata ja myöhemmin palauttaa ennalleen, siitä syystä, että elektroneja puoleensa vetävä R4-ryhmä voidaan helposti poistaa tuotteena saadusta N-suojatusta 3-karbamoyylioksimetyylikefalosporiinista esimerkiksi hydrolysoimalla natriumbikarbonaatin vesiliuok-25 sella.

On syytä huomata, että saattaa olla hyödyllistä säilyttää tai jopa lisätä N-atomiin ryhmä R4 välituotteiden, 3-karbamoyylioksimetyyliyhdisteiden, muunnosvaiheiden ajaksi, jotta saataisiin epätoivotut karbamoyyliryhmän 30 sivureaktiot minimoitua.

Toinen hyödyllinen karboyloimisaine on syaanihappo, joka voidaan kätevästi valmistaa in situ esimerkiksi alka-limetallisyanaatista kuten natriumsyanaatista, jolloin reaktiota auttaa hapon esim. vahvan orgaanisen hapon kuten • 35 trifluorietikkahapon mukana olo. Syaanihappo vastaa edellä is 83032 mainittuja isosyanaattiyhdisteitä, jolloin ryhmä R4 on vety, ja siten kaavan (VI) mukaiset yhdisteet muuttuvat suoraan 3-karbamoyylioksimetyylianalogeikseen.

Vaihtoehtoisesti karbomoylointi voidaan suorittaa 5 antamalla kaavan (VI) mukaisen yhdisteen reagoida fosgee-nin tai karbonyylidi-imidatsolin kanssa, ja sen jälkeen ammoniakin tai sopivan substituoidun amiinin kanssa, joko vesiliuoksessa tai vedettömässä reaktioväliaineessa.

Edellä kuvatut kaavan (VI) mukaiset lähtöaineet 10 voidaan valmistaa in situ esteröimällä vastaava 4-karbok-syylihappo tai sen suola (esim. alkalimetallisuola kuten natrium- tai kaliumsuola) kaavan (III) mukaisella yhdisteellä kuten edellä on kuvattu paitsi, että lämpötila on mieluimmin -100 - 150°C, sopiva lämpötila on -70 - 30°C. 15 Menetelmässä (D) kuvattu oksimointireaktio voidaan suorittaa vesiliuoksessa tai vedettömässä väliaineessa, jolloin sopiva lämpötila on välillä -20 - +100°C, esimerkiksi -10 - +50eC, mieluimmin lähellä 0eC. On käytännöllistä käyttää metoksiamiinia suolanaan, esimerkiksi happo-20 additiosuolana kuten hydrokloridina. Kun tällaista suolaa käytetään, on käytännöllistä suorittaa reaktio siten, että mukana on happoa sitovaa ainetta, esimerkiksi orgaanista emästä kuten pyridiiniä.

Liuottimena voidaan käyttää vettä, alkoholeja .·. 25 (esim. metanoli tai etanoli), amideja (esim. N,N-dimetyy-liformamidi, Ν,Ν-dimetyyliasetamidi tai heksametyylifosfo-rihappoamidi), eettereitä (esim. syklisiä eettereitä kuten tetrahydrofuraania tai dioksaania ja asyklisiä eettereitä kuten dimetoksietaania tai dietyylieetteriä), nitriilejä 30 (esim. asetonitriili), nitroalkaaneja (esim. nitrometaa-ni), sulfoksideja (esim. dimetyylisulfoksidi), sulfoneja (esim. sulfolaani), hiilivetyjä kuten halogenoituja hiilivetyjä (esim. metyleenikloridi) ja estereitä kuten etyyli- ____ asetaattia sekä näiden kahden tai useamman liuottimen - 35 seoksia.

ie 83032

Jos käytetään vesiväliainetta, reaktiolle sopiva pH-alue on 2,0-9,0, mieluimmin välillä 3-8. Käytännössä pH voidaan pitää tällä alueella lisäämällä sopivaa happoa tai emästä, esimerkiksi mineraalihappoa kuten suolahappoa tai 5 rikkihappoa, tai alkalimetallikarbonaattia tai bikarbo-naattia kuten natriumbikarbonaattia.

Kaavan (VII) mukaiset lähtöaineet ovat uusia yhdisteitä. Ne voidaan valmistaa asyloimisreaktiolla analogisesti edellä esitetyn menetelmän (B) mukaan kaavan (IV) 10 mukaisesta yhdisteestä ja fur-2-yyliglyoksyylihaposta tai sitä vastaavasta asyloimisaineesta.

Silloin kun menetelmän (E) mukaisessa reaktiossa käytetään metylointiaineena diatsometaania, reaktio on käytännöllistä suorittaa orgaanisessa liuottimessa, esi-15 merkiksi syklisissä tai asyklisissä eettereissä (esim. tetrahydrofuraanissa, dioksaanissa, dietyylieetterissä tai dimetyyliglykolissa), amideissa (esim. N,N-dimetyyli-formamidissa, N,N-dimetyyliasetamidissa tai heksametyyli-fosforiamidissa), nitrilleissä (esim. asetonitriilissä), 20 estereissä (esim. etyyliasetaatissa), halogenoiduissa hiilivedyissä (esim. metyleenikloridissa) tai hiilivedyissä (esim. bentseenissä) tai edellä mainittujen liuottimien seoksissa. Sopiva reaktiolämpötila on välillä - 50 - 50°C, mieluimmin 0 - 30°C, ja valinnaisesti reaktio voidaan suo-- 25 rittaa siten, että mukana on Lewis-happoa, esim. BF:ia käytännöllisesti solvaattimuodossa kuten eteraattina.

Esimerkkeinä reaktioväliaineista, joita voidaan käyttää, kun metyloimisaine on dimetyylisulfaatti tai kaavan (X) mukainen yhdiste, ovat samat, joihin on viitattu 30 edellä diatsometaanin käytön yhteydessä, ja lisäksi alemmat ketonit (esim. asetoni), nitroalkaanit (esim. nitrome-taani), sulfoksidit (esim. dimetyylisulfoksidi) ja sulfo-nit (esim. sulfolaani) sekä näiden liuottimien seokset. Reaktioväliaine voi sisältää vettä, mutta mieluimmin se 35 on vedetöntä. Reaktiolle sopiva lämpötila-alue on -50 - i7 83032 100°C, mieluimmin O - 50eC.

Metyloinnissa lähtöaineina käytetyt kaavan (IX) mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa analogisesti menetelmän (A) kanssa esteröimällä vastaava vapaa 4-karboksyy-5 lihappo. Tällaiset hapot voidaan valmistaa patenttijulkaisussa GB 1 389 194 kuvatulla menetelmällä. Kaavan (IX) mukaiset yhdisteet ja vastaavat vapaat 4-karboksyylihapot ovat uusia yhdisteitä.

Menetelmän (F) mukainen alkyloimisreaktio on käy-10 tännöllistä suorittaa inertissä orgaanisessa liuottimessa. Jos alkyloimisaineena käytetään diatsoalkaania, sopivat liuottimet, reaktiolämpötilat ja valinnaiset Lewis-hapot ovat samat kuin edellä käytettäessä diatsometaania mety-loimisaineena menetelmässä (E), esim. BF3-eteraatti di-15 kloorimetaani/dietyylieetterissä tai alumiinikloridi eetterissä. Samoin, kun alkyloimisaineena käytetään dialkyy-lisulfaattia (esim. dimetyylisulfanaattia), trialkyylior-toformiaattia tai kaavan (XII) mukaista yhdistettä, sopivat liuottimet ja reaktiolämpötilat ovat samat kuin on 20 esitetty edellä käytettäessä metyloimisaineena dimetyyli-sulfaattia tai kaavan (X) mukaista yhdistettä menetelmässä (E). Jos alkyloimisaineena käytetään trialkyyliortoformi-aattia, reaktio on edullisinta suorittaa siten, että mukana on vahvaa happoa, kuten rikki- tai perkloorihappoa. 25 Jos alkyloimisaineena käytetään kaavan (XII) mukaista yhdistettä, reaktio on edullisinta suorittaa siten, että mukana on emästä kuten alkalimetallihydroksidia tai -karbonaattia, esim. natriumhydroksidia tai natriumkarbonaattia.

30 Alkyloinnissa lähtöaineina käytetyt kaavan (XI) mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa esteröimällä vastaava 4-karboksyylihappo analogisesti menetelmän (A) kanssa, joka on esitetty edellä. Kyseisiä happoja voidaan valmistaa menetelmällä, jota on kuvattu patenttijulkaisussa • 35 GB 1 389 194. Esteröimisaineen hydroksiryhmä voidaan suo- ie 83032 jata esteröimisreaktion ajaksi esimerkiksi käyttämällä esteröimisainetta esterimuodossa. Tetrahydropyran-2-yyli on eräs sopiva suojaava ryhmä.

Kaavan (XI) mukaiset yhdisteet ovat uusia yhdis- 5 teitä.

Menetelmän (G) mukainen isomeroitumisreaktio on käytännöllinen suorittaa inertissä orgaanisessa liuot-timessa käyttäen apuna UV-valoa, jonka aallonpituus on mieluimmin yli 290 nm. Sopivia liuottimia ovat nitriilit 10 (esim. asetonitriili), alkoholit (esim. t-butanoli) tai eetterit (esim. tetrahydrofuraani). Isomeroiminen on käytännöllistä suorittaa lämpötilassa, joka on välillä 0 -100°C, mieluimmin 10 - 30°C.

Millä tahansa keksinnön mukaisella menetelmällä 15 saatu kef-2-em-esterijohdannainen voidaan muuttaa vas taavaksi kef-3-em-johdannaiseksi esimerkiksi käsittelemällä kef-2-emesteriä emäksellä kuten pyridiinillä tai tri-etyyliamiinilla.

Jos haluttu tuote, kef-3-em-esteri sisältää epäpuh-20 tautena merkittäviä määriä vastaavaa kef-2-em-isomeeria, tuote voidaan hapettaa (esim. käsittelemällä perhapolla kuten metaperjodihappo, peretikkahappo, monoperftaalihappo tai m-klooriperbentsoehappo tai -t-butyylihypokloriitilla, siten että mukana on heikkoa emästä kuten pyridiiniä), 25 jolloin saadaan kef-3-em-l-oksidiesteri, joka voidaan sitten pelkistää kuten edellä on kuvattu, jolloin saadaan riittävän puhdasta kef-3-em-esteriä.

Jos saadussa yhdisteessä B on >S-0, se voidaan muuttaa vastaavaksi sulfidiksi esimerkiksi pelkistämällä 30 vastaava asyylioksisulfonium- tai alkoksisulfoniumsuola, joka on valmistettu in situ reaktiolla asetyylikloridin kanssa, jolloin asetoksisulfoniumsuolan ollessa kyseessä pelkistäminen suoritetaan esimerkiksi natriumditioniitilla tai jodidi-ionin avulla kaliumjodidilla, joka on liuotettu - - 35 esim. etikkahappoon, asetoniin, tetrahydrofuraaniin, diok- i9 83032 saaniin, dimetyyliformamidiin tai dimetyyliasetamidiin. Sopivat reaktiolämpötilat ovat välillä -50 - 50°C, mieluimmin -20 - 20eC.

Sopivia N-karbamoyyliryhmää suojaavia ryhmiä, joita 5 voidaan käyttää menetelmän aikana, ovat asyyliryhmä kuten asetyyli, halosubstituoitu alempi alkanoyyliryhmä kuten mono-, di- tai triklooriasetyyli tai kloorisulfonyyliryhmä tai trimetyylisilyyliryhmä. Nämä suojaavat ryhmät voidaan lohkaista happo- tai emäskatalysoidulla hydrolyysillä. 10 Halogenoidut ryhmät voidaan lohkaista myös pelkistämällä, kun taas ryhmät kuten diklooriasetyyli voidaan lohkaista myös käsittelmällä tioamideilla.

Kaavan (Ia) mukaiset yhdisteet voidaan helposti valmistaa hyvin puhtaina amorfisessa muodossa riittävän 15 vapaana kiteisestä aineesta. Menetelmiä, joilla kaavan (Ia) mukainen amorfinen yhdiste voidaan ottaa talteen ovat tuotteen saostaminen liuoksesta ja liuottimen poistaminen liuoksesta, mieluimmin nopeasti, jolloin tuote saostuu. Menetelmät, jotka soveltavat näitä tyydyttäviksi todettuja 20 tapoja ovat saostaminen liuoksesta, kylmäkuivaus, suihku-kuivaus ja valssikuivaus.

Liuoksesta saostamista pidetään edullisimpana menetelmänä amorfisen kaavan (Ia) mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi. Kun sovelletaan liuoksesta saostamista, so-25 pivia liuottimia, joista kaavan (Ia) mukaiset yhdisteet voidaan saostaa, ovat ketonit (esim. asetoni), alkoholit (esim. metanoli tai etanoli tai jos halutaan, voidaan käyttää metyloimalla denaturoituja alkoholeja esim. IMS), asetonitriili, tetrahydrofuraani, dioksaani, esterit 30 (esim. metyyli- tai etyyliasetaatti), klooratut liuottimet (esim. dikloorimetaani tai kloroformi) ja näiden liuottimien seokset, jos halutaan, muiden liuottimien kanssa (esim. veden silloin, kun ne muodostavat homogeenisen faasin). Saostaminen voidaan suorittaa lisäämällä sekaan so-V 35 piva määrä ainetta, johon yhdiste ei liukene. Tällaisia 20 8 3 0 3 2 aineita ovat vesi, alkaanit ja alkaaniseokset (esim. hek-saani tai keskivaiheilla kiehuva bensiini (esim. 60 -80°C)), eetterit (esim. isopropyylieetteri) tai aromaattiset hiilivedyt (esim. bentseeni tai tolueeni). Liuot-5 timen ja aineen, johon yhdiste ei liukene, tulisi olla sekoittuvia, eli niiden tulisi ainakin osittain ja mieluimmin kokonaan sekoittua keskenään. Tyypillisiä tällaisia liuotin ja ei-liuotin-yhdistelmiä ovat dikloorimetaa-ni/isopropyylieetteri, etyyliasetaatti/bensiini, etyyli-10 asetaatti/isopropyylieetteri, asetoni/vesi ja metanoli/ve-si. Kiinteä aine tulisi poistaa liuoksesta ja kuivata niin pian kuin mahdollista, jotta vältettäisiin kiteisen aineen muodostuminen. Nopean talteenoton apuna liuoksen läpi voidaan kuplittaa kantajakaasua, esim. ilmaa.

15 Liuoksesta saostamista on hyödyllistä käyttää reak- tioseokselle, joka on saatu esteröimisreaktion jälkeen, jossa reaktiossa kaavan (Ia) mukaiset yhdisteet ovat muodostuneet, jotta amorfiset yhdisteet saataisiin suoraan. Se voidaan saada aikaan sekoittamalla reaktioseosta, jossa 20 on liuottimena esim. esteriä kuten etyyliasetaattia, ja sopivaa ei-liuotinta esim. bensiiniä, tai laimentamalla reaktioseosta vedellä.

Lopulliseen tuotteeseen voi saostuksen jälkeen jäädä jäljelle vaihteva määrä liuotinta. Se voidaan poistaa, 25 Jos on tarpeen, jälkikäsittelyllä, esimerkiksi kuivaamalla alipaineessa.

Keksinnön mukaisesti saataviin yhdisteisiin kuuluvat myös yksittäiset diastereoisomeerit ja niiden seokset.

Kuten edellä on selitetty, keksinnön mukaisesti 30 saaduilla yhdisteillä on suun kautta annettaessa haluttu eri ominaisuuksien yhdistelmä, ja siten ne ovat arvokkaita suun kautta annettavina kefuroksiimiantibiootin muotoina. Erityisesti kaavan (Ia) mukaisilla estereillä on riittävä stabiilisuus ruoansulatuskanavan ontelon sisältämiä este-35 raaseja vastaan, joten suun kautta annettaessa ne saavut- 2i 83032 tavat ruoansulatuskanavan limakalvon ilman, että tapahtuu merkittävää hajoamista, ja niillä on hyvä vesi- ja lipidi-liukoisuuksien yhdistelmä niin, että ne imeytyvät hyvin ruoansulatuskanavasta ja imeytymisen jälkeen ne hydroly-5 soituvat kudoksissa ja veressä olevien esteraasien vai kutuksesta vapauttaen arvokkaan laajaspektrisen antibiootin, kefuroksiimin.

Keksinnön mukaisesti saatavia yhdisteitä voidaan käyttää erilaisten taudinaiheuttajabakteerien aiheuttamien 10 sairauksien hoidossa ihmisillä ja eläimillä, kuten esimerkiksi hengitystie- ja virtsatieinfektioiden hoidossa.

Edullisimpina edellä esitetyistä kaavan (Ia) mukaisista yhdisteistä pidetään niitä, joissa R on vetyatomi tai metyyli ryhmä, ja R2 ovat kumpikin metyyli ryhmiä ja 15 R3 on Cj.4-alkyyliryhmä, erityisesti metyyliryhmä.

Erityisesti keksinnön mukaisesti saatavista yhdisteistä pidetään etusijalla erikoisen edullisten omineisuuksiensa perusteella seuraavia yhdisteitä: (R ja S)l-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyy-. - 20 li( 6R, 7R)-3-karbamoyylioksimetyyli-7-[ ( Z )-2( fur-2-yyli)- 2- metoksi-iminoasetamido]kef-3-em-4-karboksylaattia (yhdiste A) ja (2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)metyyli(6R,7R)- 3- karbamoyylioksimetyyli-7-[(Z)-2-(fur-2-yyli)-2-metoksi- : 25 iminoasetamido]kef-3-em-4-karboksylaattia (yhdiste B).

Ne kaavan (Ia) mukaiset yhdisteet, joissa Rx ja R2 ovat vetyatomeja ja R3 on metyyliryhmä, ovat liian myrkyllisiä soveltuakseen mahdollisesti suun kautta annettaviksi, ja siitä syystä niiden valmistus ei kuulu keksinnön 30 piiriin.

Yhdisteellä A on suoritettu hyvin laaja arviointi. On todettu, että sillä on suuressa määrin suun kautta annettaessa haluttu eri ominaisuuksien yhdistelmä, mistä keksinnön mukaisesti saatavat yhdisteet ovat tunnettuja, 35 nimittäin hyvä stabiilisuus, mikä sisältää hyvän stabiili- 22 83 032 suuden ruoansulatuskanavan ontelon sisältämiä esteraaseja vastaan, hyvä vesi- ja lipidiliukoisuuksien yhdistelmä niin, että se imeytyy hyvin ruoansulatuskanavasta, ja alttius hydrolyysille imeytymisen jälkeen. Mitä tulee yhdis-5 teen A imeytymisasteeseen, niin vapaaehtoisilla ihmisillä suoritetut kokeet osoittavat, että suun kautta nautittuna se on keskimäärin yli 50 % eri yksilöiden imeytyrnisasteen vaihdellessa yleensä välillä 40-60 %. Tämä tarkoittaa suurta ja yhdenmukaista imeytymisastetta, ja juuri imeyty-10 misen yhdenmukaisuus on tärkeä ominaisuus kliinisessä käytössä. Yhdiste A kestää hyvin suolen entsyymejä, ja uskotaan, että imeytymisen yhdenmukaisuus johtuu ainakin osaksi tästä. Yhdiste A voidaan helposti valmistaa seostamalla hyvin puhtaana, amorfisena farmaseuttiseen käyt-15 töön sopivassa muodossa. Yhdisteellä A on myös hyväksyttävä maku käytettäväksi pediatrisissa suspensioissa.

Yhdisteelle B on suoritettu laaja arviointi, ja on todettu, että sillä on yleensä samanlaiset edulliset ominaisuudet kuin yhdisteellä A.

20 Keksinnön mukaisella menetelmällä saatavilla kaavan (Ia) mukaisilla yhdisteillä on paremmat imeytymisominai-suudet suun kautta annettuna kuin tunnetuilla pivaloyyli-oksimetyyli ja -etyyliestereillä. Tämä käy ilmi seuraavas-sa taulukossa esitetyistä koetuloksista, jotka on saatu 25 tutkittaessa esimerkin 7 mukaista yhdistettä (yhdiste A) ja kahta tunnettua vertailuyhdistettä. Voidaan todeta, että yhden pivaloyylioksietyyliesterin metyyliryhmän korvaaminen metoksiryhmällä johtaa merkittävään ja yllättävään imeytymisen lisääntymiseen suun kautta annettuna.

30 23 83032

Taulukko 1; Kefuroksiimiestereiden imeytyminen rotilla suun kautta annettuna

O-f-CONH-^S

5 N —CHiOCONHi

^ OCHj C02 R

Yhdiste R= ROUR (%)* 10 _(annos 50 mkg/kg)

Esimerkin 7 -CHOCOC(CH3)20CH3 23 yhdiste CH3 (yhdiste A)_

Tunnettu pivalo- -CH2OCOC(CH3)3 5 15 yylioksimetyyli- esteri_

Tunnettu pivalo- -CHOCO(CH3)3 8 yylioksietyyli- <!;h3 esteri_ 20 *ROUR-arvo on se määrä kanta-antibioottia, joka saadaan rottien virtsasta, kun niille on suun kautta annettu ko. kanta-antibiootin esteriä. ROUR-arvot ovat siten verrannollisia siihen antibiootin määrään, joka on imeytynyt ruoansulatuskanavasta.

25 Kaavan (Ia) mukaisista yhdisteistä voidaan valmis taa suun kautta nautittavia farmaseuttisia seoksia, joissa on edellä määriteltyä kaavan (Ia) mukaista yhdistettä yhdistettynä ainakin yhden farmaseuttisen kantaja- tai lisäaineen kanssa. Tällaiset valmisteet voivat sisältää 0,1 -30 99 % vaikuttavaa ainetta, sovelias pitoisuus tableteissa ja kapseleissa on 30 - 95 % ja nestemäisissä valmisteissa '· · 3 - 50 %. Annostusyksikön sisältämä sopiva määrä vaikut tavaa ainetta on 50 - 500 mg annostusyksikköä kohti. Ih-"" misen hoidossa käytetyt annokset ovat tyypillisesti 100 - 35 3000 mg päivässä, esimerkiksi aikuisilla 250 - 2000 mg ]·· päivässä ja lapsilla 125 - 1000 mg päivässä, vaikka tarkka annos riippuu muun muassa lääkkeen antamistiheydestä.

24 83032

Seuraavat esimerkit kuvaavat kyseistä keksintöä.

Kaikki lämpötilat, joihin viitataan ovat °c.

Kefuroksiimi on yhdisteelle (6R,7R)-3-karbamoyylioksi-metyyli-7-^"(Z) -2- (fur-2-yyli) -2-metoksi-iminoasetamidq7kef-5 3-em-4-karboksyylihappo hyväksytty nimi.

Petrolieetterillä tarkoitetaan välillä 40 - 80°C kiehuvia fraktioita.

Ellei toisin mainita, UV-spektrit on määritetty etanolissa, IR-spektrit on määritetty bromoformissa, optiset ro-10 taatiot on mitattu 1 % etyyliasetaattilioksessa, "*HNMP-spekt-rit on rekisteröity 60 MHz tai 100 MHz spektrometrillä ja käytetään seuraavia lyhenteitä: s = singletti, d = dupletti, t = tripletti ja q = kvartetti.

Välituote 1 15 1,1-dimetyylietoksiasetyylikloridi 1,1-dimetyylietoksietikkahappoa (13,2 g) liuotettiin 1N natriumhydroksidin vesi-metanoliliuokseen (100 ml). Liuosta väkevöitiin alennetussa paineessa ja haihdutettiin kuivaksi poistamalla vesi atseotrooppisena seoksena tolueenin (2x100 ml) 20 avulla. Saatua natriumsuolaa kuivattiin fosforipentoksidilla alipaineessa yli yön. Lisättiin vedetöntä eetteriä (300 ml) ja N,N-dimetyyliformamidia (0,2 ml), ja toistotislattua oksa-...* lyylikloridia (8,5 ml) , joka oli liuotettu vedettömään eette- ' - riin(50 ml), pisaroittaan 30 minuutin aikana, joten liuotin : : : 25 valui hitaasti. Seosta sekoitettiin viisi tuntia, se suodatet tiin ja väkevöitiin pyörivässä haihduttimessa, minkä jälkeen saatu neste (13,5 g) tislattiin alipaineessa, jolloin saatiin otsikon happokloridi (3,24 g); kp. 58 - 50°C/22 mmHg Välituote 2 30 Etoksiasetyylibromidi ; ; Lämpötilaan 0°C jäähdytettyyn liuokseen, jossa oli etoksietikkahappoa (20,82 g) liuotettuna petrolieetteriin ; ·. (100 ml), lisättiin fosforitribromidia (22,19 g) pisaroit- -v tain. Jäähdystyshaude poistettiin ja liuosta sekoitettiin 35 kolme tuntia. Sen jälkeen kerrokset erotettiin ja alempaa 25 83032 kerrosta uutettiin useita kertoja petrolieetterillä. Petro-lieetteriliuokset yhdistettiin, liuotin haihdutettiin ja saatu liuos tislattiin alipaineessa, jolloin saatiin otsikon happobromidi (29,4 g); kp. 72°C/54 inniHg.

5 Välituote 3 2-metoksi-2-metyylipropionihapon etenyyliesteri 2-metoksi-2-metyylipropionihapon (5,9 g), vinyyliase-taatin (5 ml), merkuriasetaatin (172 mg), palladiumasetaatin (27 mg) ja kaliumhydroksidin (225 mg) seosta sekoitettiin typ-10 piatmosfäärissä lämpötilassa noin 50°C neljä tuntia. Lisättiin vinyyliasetaattia (10 ml), ja reaktion annettiin edetä 18,5 tuntia. Seos jäähdytettiin lämpötilaan 2°C, ja siihen lisättiin 1N natriumhydroksidin vesiliuosta (45 ml). Kerrokset erotettiin ja vesikerrosta uutettiin eetterillä (50 ml).

15 Yhdistetyt orgaaniset kerrokset pestiin kylläisellä suolaliuoksella (20 ml), kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja väkevöi-tiin pyörivässä haihduttimessa, jolloin saatiin keltainen neste (4,44 g), joka tislattiin alipaineessa, jolloin saatiin otsikon etenyyliesteri (2,52 g); kp. 43-45°C/n. 20 mmHg.

20 Välituote 4 (Kaavan (III) mukainen yhdisty? (a) 2-metoksi-2-metyylipropionihapon kloorimetyyliesteri 2-metoksi-2-metyylipropionihappoa (2,36 g) ja jauhettua kaliumkarbonaattia (1,38 g) sekoitettiin vedettömässä N,N-dimetyyliformamidissa (50 ml) 17 tuntia. Lisättiin kloorijodi-25 metaania (7,06 g) ja seosta sekoitettiin edelleen 2,5 tuntia.

Se kaadettiin veteen (200 ml), ja vesiliuosta uutettiin eetterillä (2x200 ml). Yhdistetty orgaaninen faasi pestiin peräkkäin 2N kloorivetyhapolla (3x60 ml), vedellä (2x60 ml), kylläisellä natriumvetykarbonaatin vesiliuoksella (70 ml), vedellä (2,60 ml) 30 ja kylläisellä suolaliuoksella (50 ml), ja kuivattiin magne-siumsulfaatilla, ja liuotin haihdutettiin pois, jolloin saa-"* . tiin öljymäinen aine (1,4 g). ^HNMR osoitti sen olevan kloori- -metyyliesterin ja di(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)metaa- nin seos suunnilleen suhteessa 2:3; ΐ (CDCiy 4,12 (s, (-CCy) 2^2^ ' V 35 4,23 (s, CH2C1), 6,72 (s, OCHj) ja 8,56 (s, C(CH3)2); O (CHBry 1760 cm (esterin C=0) .

26 83032 b) 2-metoksi-2-metyylipropionihappn jodimetyyliesteri Liuosta, jossa oli raakatuotetta 2-metoksi-2-metyyli-propionihapon kloorimetyyliesteriä (1,36 g) ja natriumjodidia (4,5 g) asetoniin liuotettuna, kuumennettiin ja palautusjääh-5 dytettiin 50 minuuttia. Liuotin haihdutettiin pois ja jäännöksen annettiin jakaantua 20 % natriummetabisulfiitin vesi-liuoksen (20 ml) ja eetterin (3x50 ml) välillä. Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin kylläisellä suolaliuoksella (20 ml), kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin 10 alipaineessa, jolloin saatiin öljymäinen aine (1,56 g).

HNMR osoitti sen olevan jodimetyyliesterin ja di(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)metaanin seosta suunnilleen suhteessa 2:3; f (CDCl3) 4,02 (s, Cf^I) , 4,12 (s, (-CO^CH^, 6,70 (s, CH3=), 8,55 (s, C(CH^)2 jodimetyyliesterissä ja 8,56 15 (s, C (CH^)2 asylaaliryhmässä) ; Umax (CHBr^) 1750 cm 1 (este rin C = 0) .

Välituote 5 ^Kaavan (III) mukainen yhdiste7 (R ja S)-etoksietikkahapon 1-bromietyyliesteri Etoksiasetyylibromidin (24,3 g) ja vedettömän dikloori-20 metaanin (60 ml) liuosta, jossa oli sinkkikloridia (100 mg) , ; sekoitettiin kuivassa typpiatmosfäärissä lämpötilassa -5°C, ja siihen lisättiin pisaroittain liuosta, jossa oli asetalde-hydiä (12,3 ml) liuotettuna dikloorimetaaniin (20 ml), 20 minuutin aikana. Liuosta sekoitettiin lämpötilassa -5°C 45 mi-25 nuuttia, minkä jälkeen sen annettiin lämmetä lämpötilaan 10°C. Lisättiin kylmää dikloorimetaania (100 ml), ja liuos suodatettiin neutraalin alumiinioksidin läpi ja haihdutettiin alipaineessa lämmittämättä pulloa, jolloin bromietyyliesteri saatiin ruskeana öljynä (19,7 g), li(CDCl3) 3,26 (t, J 6Kz, CHBr) , 30 5,90 (s, CH2) , 6,40 (q, J 7Hz, OCH2CH3) , 8,01 (d, J 6Hz, CHCH.3) , 8,76 (t, J 7Hz, OCH2CH3) .

27 83032 Välituote 6 /haavan (III) mukainen yhdisti (R ja S)-etoksietikkahapon 1-bromi-2-metyylipropyyli- esteri_

Etoksiasetyylibromidin (3,0 g) ja vedettömän dikloori-5 metaanin (15 ml) liuosta, jossa oli sinkkikloridia (50 mg), sekoitettiin kuivassa typpiatmosfäärissä lämpötilassa -4°C, ja siihen lisättiin pisaroittain liuosta, jossa oli toistotis-lattua 2-metyylipropanaalia (2,45 ml) liuotettuna dikloori-metaaniin (5 ml), 10 minuutin aikana. Liuosta sekoitettiin läm-10 pötilassa -4°c tunnin ajan, minkä jälkeen sen annettiin lämmetä lämpötilaan 10°C. Liuos suodatettiin neutraalin silika-geelin läpi ja se väkevöitiin alipaineessa lämmittämättä, jolloin esteri saatiin tummana öljynä (3,42 g), ^(CDCl^) 3,45 (d, J 5Hz, CHBr), 6,40 (q, J 7Hz, OCH2CH3), 7,9 (m, CH(CH3)2)), 15 8,76 (t, J 7Hz, OCH2CH3), 8,95 (d, J 6Hz, C(CH3)2).

Välituote 7 /Kaavan (III) mukainen yhdiste7 (R ja S)-2-metoksi-2-metyylipropionihapon 1-bromietyyli- esteri_ 2-metoksi-2-metyylipropionihapon etenyyliesteriin 20 (3,03 g), jota jäähdytettiin jää/IMS-hauteessa, kuplitettiin vetybromidia seitsemän minuutin ajan. Vetybromidiylimäärä puhallettiin pois typellä, ja tislattiin vesisuihkupumpun paineessa (n. 20 mmHg), jolloin saatiin otsikon 1-bromietyyli-esteri (2,86 g); kp. 86-88°C.

: .·. 25 Välituote 8 /Kaavan (III) mukainen yhdiste7 • ' 2-metoksipropionihapon 1-bromietyyliesteri

Hidas vetybromidivirta johdettiin jäällä jäähdytetyn kloroformiin (15 ml) liuotetun 2-metoksipropionihapon etenyy-liesterin (2,9 g) yli 10 minuutin ajan. Vetybromidiylimäärä 30 poistettiin typpivirralla, ja liuos kuivattiin natriumsulfaa-tiliä ja haihdutettiin alipaineessa, jolloin saatiin otsikon 1-bromietyyliesteri (4,05 g); £(CDC13) 3,21 (q, J 6Hz, CHBr), ‘ 6,08 (q, J 7Hz, CH OCH3> , 6,58 (s, CH-j), 7,97 (d, J 6Hz, CH3CHBr) / . ja 8,60 (d, J 7Hz, CH3 CH OCH3).

28 83032 Välituote 9 /Kaavan (III) mukainen yhdiste7 (R ja G) -1 ,1-dimetyylietoksietikkahapon 1-kloorietyyli-esteri_ 1,1-dimetyylietoksiasetyylikloridin (3,23 g) ja vedet-5 tömän dikloorimetaanin (30 ml) liuoksesta, jossa oli sinkki-kloridia (120 mg), sekoitettiin typpiatmosfäärissä ja jää-hauteessa, ja siihen lisättiin liuosta, jossa oli asetaldehydiä (1,5 ml) liuotettuna dikloorimetaaniin (10 ml), viiden minuutin aikana. Jäähdytyshaude poistettiin, ja reaktioseosta se-10 koitettiin 5,5 tuntia. Liuos suodatettiin neutraalin alumiini-oksidin läpi (2,5 g) ja haihdutettiin alipaineessa, jolloin saatiin otsikon 1-kloorietyyliesteri nestemäisenä (3,13 g); Amax (CS2) 1765 cm”1 (C = 0) ; (CDC13) 3,42 (q, J 5Hz, CHC1) , 5,95 (s, CH2) 8,39 (d, J 5Hz, CH^CH) ja 8,74 (s, C(CH3)3).

15 Välituote 10 (6R,7R)-7-(2-tienyyliasetamido)-3-(triklooriasetyyli-karbamoyylioksimetyyli)kef-3-em-4-karboksyylihappo_

Suspensioon, jossa oli (6R,7R)-3-hydroksimetyyli-7-(2-tienyyliasetamido)kef-3-em-4-karboksyylihappoa (10,62 g) 20 etyyliasetaatissa (70 ml) ja jota sekoitettiin lämpötilassa 6°C, lisättiin nopeasti triklooriasetyyli-isosyanaattia —: (4,3 ml). Reaktioseosta sekoitettiin lämpötilassa 5°C 40 mi- nuuttia. Petrolieetteriä lisättiin pisaroittain 15 minuutin . ·. ajan. Seosta sekoitettiin 30 minuuttia, se suodatettiin ja - * 25 saatu kiinteä aine pestiin petrolieetterillä ja kuivattiin, ‘lv jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (16,48 g), = +73° ( c=1,2 Me2SO:ssa).

Välituote 11 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli 30 (6R,7R)-7-(2-tienyyliasetamido)-3-(triklooriasetyylikarbamo- yylioksimetyyli)kef-3-em-4-karboksylaatti_ : Liuosta, jossa oli dimetyyliformamidiin (75 ml) liuo- • * tettua välituotetta 10 (8,075 g), sekoitettiin jauhetun kaliumkarbonaatin (1,035 g) kanssa 50 minuutin ajan lämpö-35 tilassa 20°C. Liuosta sekoitettiin ja se jäähdytettiin lämpö- 29 83032 tilaan 4°C, ja sitä käsiteltiin nopeasti välituotteella 7 (4,50 g). Sitä sekoitettiin lämpötilassa 4°C tunnin ajan ja sen jälkeen lämpötilassa 22°C 2 tuntia 35 minuuttia, ja se kaadettiin etyyliasetaatin (300 ml) ja 2M kloorivetyhapon 5 (100 ml) seokseen. Vesikerrosta uutettiin etyyliasetaatilla (3x50 ml), ja orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin 2M kloorivetyhapolla (100 ml), vedellä (100 ml), kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella (100 ml), vedellä (100 ml) ja suolaliuoksella (2x100 ml). Orgaaninen kerros kuivattiin 10 magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin vaahto-maista ainetta. Tämä vaahto liuotettiin etyyliasetaattiin (40 ml) ja näin saatu saostuma poistettiin suodattamalla. Suodos lisättiin sekoittaen petrolieetteriin (600 ml), jolloin saatiin ot- 22 o sikon yhdiste kiinteänä (5,72 g), = + 47 (c= 1,1 CHCl^ssa).

15 Välituote 12 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(6R,7R)-7-amino-3-(triklooriasetyylikarbamoyylioksimetyyli)kef- 3-em-4-karboksylaatti_

Liuokseen, jossa oli fosforipentakloridia (3,34 g) liuo-20 tettuna dikloorimetaaniin (40 ml) ja jota sekoitettiin typpi-- atmosfäärissä lämpötilassa 3°C, lisättiin pyridiiniä (1,30 ml).

Lämpötila nousi arvoon 8°C. Seos jäähdytettiin lämpötilaan 4°c, ja sitä käsiteltiin välituotteella 11 (4,5 g) viiden minuutin m ajan. Liuosta sekoitettiin lämpötilassa n. 0°C 1 tunti ja 20 mi- 25 nuuttia, ja se lisättiin typpiatmosfäärissä metanolin (7 ml) ;· : ja dikloorimetaanin (14 ml) liuokseen, jota sekoitettiin läm pötilassa -40°C. Saatua liuosta sekoitettiin 30 minuuttia, jolloin sen lämpötila nousi arvoon -5°C, ja siihen lisättiin vettä (20 ml). Tätä seosta sekoitettiin lämpötilassa n. -5°C 30 1,5 tuntia ja sen jälkeen lämpötilassa 15°C 30 minuuttia. Vesi- kerros erotettiin, ja sitä uutettiin dikloorimetaanilla (2x50 ml). Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella (50 ml), vedellä (50 ml) ja suolaliuoksella (50 ml). Liuos kuivattiin, väke-35 vöitiin noin 20 millilitraksi, ja se lisättiin petrolieette- 30 83032 riin (200 ml). Saostuma pestiin ja kuivattiin, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (3,00 g),λ =258,5 nm * ms x (E.j =111) .

Välituote 13 5 (R ja S)—1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli- (6R,7R)-7-amino-3-karbamoyylioksimetyylikef-3-em-4-karboksy-laatti_

Liuosta, jossa oli välituotetta 12 (2,8 g) liuotettuna metanoliin (40 ml), sekoitettiin natriumformiaatin (0,834 g) 10 vesiliuoksen (10 ml) kanssa lämpötilassa 20°C kaksi tuntia. Liuokseen lisättiin natriumformiaattia (0,3 g) ja sitä sekoitettiin jälleen lämpötilassa 20°C 2,5 tunnin ajan. Liuosta väkevöitiin, ja se kaadettiin etyyliasetaatin (100 ml) ja natriumbikarbonaattiliuoksen (50 ml) seokseen. Vesikerrosta 15 uutettiin etyyliasetaatilla, ja orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin vedellä (100 ml) ja sen jälkeen suolaliuoksella (100 ml), kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin öljymäinen aine. Tämä öljy liuotettiin etyyliasetaattiin (20 ml), ja liuos lisättiin petrolieetteriin 20 (200 ml), jolloin saatiin saostuma, joka pestiin ja kuivat tiin, jolloin saatiin otsikon yhdiste (1,33 g) kiinteänä, λ =257,5 nm (e]=136). max 1 Välituote 14

Kalium-(6R, 7R)-7-/’(Z)-2-(fur-2-yyli)-2-metoksi-25 iminoasetamido^-3-hydroksimetyylikef-3-em-4-karboksylaatti

Liuos, jossa oli (6R,7R) -2-(fur-2-yyli) -2- metoksi-iminoasetamido7-3-hydroksimetyylikef-3-em-4-karbok-syylihappoa (10,038 g) liuotettuna etanoliin (150 ml) ja jonka lämpötila oli n. 40°c, selkeytettiin suodattamalla 30 piimään läpi. Suodosta käsiteltiin 0,5M kaliumasetaattiliuok-sella (52,6 ml) pisaroittain 20 minuutin ajan. Kiteytyvä seos jäähdytettiin lämpötilaan 4°C 1,5 tunnin kuluessa ja se suodatettiin. Kiinteää ainetta pestiin etanolilla (3x40 ml) ja sitten eetterillä (2x40 ml) ja kuivattiin n. 1 mm Hg pai-35 neessa ja lämpötilassa 20°C fosforipentaoksidilla 20 tuntia, jolloin saatiin otsikon yhdiste (11,11 g), £ <x_7p^ =+65° (c=1,2 vedessä).

3i 83032 Välituote 15 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli— (6R,7R)-3-hydroksimetyyli-7-/’(Z)-2-(fur-2-yyli)-2-metoksi- iminoasetamido.7kef-3-em-4-karboksylaatti_ 5 Suspensio, jossa oli välituotetta 14 (4,213 g) dimetyyli- formamidiin (200 ml) liuotettuna, jäähdytettiin lämpötilaan -4°C typpiatmosfäärissä. Välituotetta 7 (3,067 g) lisättiin sekoittaen, ja lämpötila nousi lyhytaikaisesti arvoon 6°C.

Seos jäähdytettiin lämpötilaan -5°C, ja sitä sekoitettiin 10 tässä lämpötilassa 15 minuuttia ja sen jälkeen lämpötilassa 0°C edelleen 70 minuuttia. Tätä liuosta, joka sisälsi otsikon mukaisen yhdisteen, käytettiin ilman tunnistamista.

Välituote 16 (R ja S) — 1 — (2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-15 (6R,7R) -3-triklooriasetyylikarbamoyylioksimetyyli-7-/f(Z) -2 (fur- 2-yyli)-2-metoksi-iminoasetamido7kef-3-em-4-karboksylaatti_

Liuosta, jossa oli välituotetta 15 liuotettuna dime-tyyliformamidiin (100 ml), sekoitettiin lämpötilassa 0°C typpiatmosf äärissä triklooriasetyyli-isosyanaatin (3,44 ml) kanssa, '-.f 20 Lämpötila nousi arvoon 10°C. Seos jäähdytettiin lämpötilaan 5°C viiden minuutin kuluessa, ja se kaadettiin jään (200 ml) , 2M kloorivetyhapon (400 ml) ja etyyliasetaatin (200 ml) seokseen, jota sekoitettiin. Vesikerrosta uutettiin uudella etyyliasetaatilla (200 ml), ja orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja 25 pestiin 2M kloorivetyhapolla (2x100 ml), vedellä (3x100 ml), joka oli yhä hapanta, ja suolaliuoksella (2x100 ml), joka myös oli hapanta. Orgaaninen kerros kuivattiin, väkevöitiin noin 30 raillilitraksi, ja se lisättiin petrolieetteriin (400 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (2,373 g). Osa 30 (1,50 g) puhdistettiin siten, että se liuotettiin etyyliase taattiin, joka oli jäähdytetty lämpötilaan -20°C, suodatettiin ja pestiin. Suodokset yhdistettiin, laimennettiin etyyliasetaatilla (50 ml), pestiin kyllästetyllä natriumbikarbonaatti-liuoksella (30 ml), vedellä (2x30 ml), suolaliuoksella (30 ml) 35 ja kuivattiin. Liuos väkevöitiin n. 15 millilitraksi, ja se lisättiin petrolieetteriin (300 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste, λ Inax = 275 nm (E^j=307).

32 8 3 0 3 2 Välituote 17

Kalium-(4R,6R,7R)-3-hydroksimetyyli-7-(2-tienyyliaset-amido)kef-2~em-4-karboksylaatti_

Liuos, jossa oli (4R,6R,7R)-3-hydroksimetyyli-7-(2-5 tienyyliasetamido)kef-2-em-4-karboksyylihappoa (5,064 g) liuotettuna etanoliin (150 ml) ja jonka lämpötila oli n.

40°C, suodatettiin ja sitä käsiteltiin sekoittaen kaliumase-taatin (1,417 g) etanoliliuoksella (10 ml) pisaroittain.

Kiinteä aine kiteytyi, ja seosta sekoitettiin kaksi tuntia 10 lämpötilassa 20°C, ja se suodatettiin. Kiinteä aine pestiin ja kuivattiin, jolloin saatiin otsikon yhdiste (4,927 g), sp. 222-240°C (hajoaa).

Välituote 18 (R ja S)—1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-15 (6R,7R) -3-karbamoyylioksiroetyyli-7-/"(E) -2- (fur-2-yyli) -2- metoksi-iminoasetamido7kef-3-em-4-karboksylaatti_

Liuosta,jossa oli kefuroksiimin 1-(2-metoksi-2-metyyli-propionyylioksi)etyyliesteriä (8,528 g) liuotettuna tolueeniin (250 ml), sekoitettiin 2-merkaptobentsotiatsolin (12,5 g) kans-: 20 sa palautusjäähdyttäen 24 tuntia. Se jäähdytettiin lämpötilaan 22°C ja annettiin seistä 24 tuntia, jolloin syntyi kiteitä, jotka suodatettiin pois. Suodosta haihdutettiin, jolloin saatiin vaahtomainen aine (6,1 g). Osa tästä vaahdosta (6,0 g) puhdistettiin kromatograafisesti käyttäen pylvästä, jossa oli 25 silikageeliä 60 (70-230 mesh; 600 g) ja etyyliasetaatti- dikloorimetaania (1:4). Pylvästä eluoitiin dikloorimetaanil-la, joka sisälsi kasvavan määrän etyyliasetaattia, jolloin saadut fraktiot yhdistettiin, ja niitä haihdutettiin, jolloin saatiin öljymäinen aine. öljy liuotettiin etyyliasetaattiin 30 (25 ml), ja liuos lisättiin petrolieetteriin (400 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (2,594 g), λ =276 (e]=293).

r max 1 33 83032 Välituote 19 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(4R,6R,7R)-7-(2-tienyyliasetamido)-3-(triklooriasetyylikar- bamoyylimetyyli)kef-2-em-4-karboksylaatti_ 5 Liuos, jossa oli välituotetta 17 (4,00 g) liuotettu

na dimetyyliformamidiin (200 ml), jäähdytettiin lämpötilaan 0°C sekoittaen typpiatmosfäärissä. Lisättiin välituotetta 7 (2,98 g) ja seosta sekoitettiin lämpötilassa välillä 0-6°C

1,65 tuntia. Seos jäähdytettiin lämpötilaan -4°c, ja sitä 10 käsiteltiin triklooriasetyyli-isosyanaatilla lämpötilan ollessa välillä -4 - 1°C. Seosta sekoitettiin lämpötilassa -4°C 15 minuuttia ja lämpötilassa 8°C tunnin ajan. Seos kaadettiin etyyliasetaatin (400 ml) ja 2M kloorivetyhapon (200 ml) seokseen. Vesikerrosta uutettiin etyyliasetaatilla (2x150 ml). 15 Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin 2M kloorivety-hapolla (150 ml), vedellä (200 ml), kyllästetyllä natriumbi-karbonaattiliuoksella (2x150 ml) ja suolaliuoksella (2x150 ml). Liuos kuivattiin magnesiumsulfaatilla, väkevöitiin n. 25 milli-litraksi ja suodatettiin. Suodos lisättiin isopropyylieette-20 riin (400 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (2,015 g), £o<7p2 =+208o (c = 1 ,2 CHCl^ssa).

Välituote 20 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi) etyyli-4R,6R,7R)-7-amino-3-(triklooriasetyylikarbamoyylimetyyli)kef-25 2-em-4-karboksylaatti_

Liuokseen, jossa oli fosforipentakloridia (1,44 g) liuotettuna dikloorimetaaniin (20 ml) ja jonka lämpötila oli 4°C, lisättiin pyridiiniä (0,56 ml) typpiatmosfäärissä lämpötilassa n. 4°C. Suspensioon lisättiin välituotetta 19 (1,90 g) 30 viiden minuutin aikana. Liuosta sekoitettiin lämpötilassa n.

. 0°C 15 minuuttia ja sen jälkeen lämpötilassa -5°C, ja lämpö tilan annettiin nousta arvoon 10°C kahden tunnin kuluessa. Sitten seos jäähdytettiin lämpötilaan -5°C, ja se lisättiin typpiatmosfäärissä metanolin (3,5 ml) ja dikloorimetaanin 35 (7 ml) liuokseen, jonka lämpötila oli -40°C ja -20°C välillä.

34 8 3 0 3 2

Reaktioseosta sekoitettiin lämpötilassa -5°C 30 minuuttia; seokseen lisättiin vettä (10 ml), ja sitä sekoitettiin lämpötilan ollessa -5°C ja -3°C välillä 1,5 tuntia. Seosta lämmitettiin lämpötilaan 15°C, ja vesikerros erotettiin, ja sitä 5 uutettiin dikloorimetaanilla. Orgaaniset kerrokset yhdistettiin, pestiin kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella (25 ml) ja suolaliuoksella (25 ml). Liuos kuivattiin magnesium-sulfaatilla, väkevöitiin n. 10 millilitraksi, ja se lisättiin isopropyylieetteriin (100 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste 10 kiinteänä (0,795 g), λ =251 nm (e]=122).

^ max 1 Välituote 21 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(4R,6R,7R)-7-amino-3-karbamoyylioksimetyylikef-2-em-4-karbok- sylaatti_ 15 Liuosta, jossa oli välituotetta 20 (0,700 g) liuotettu na metanoliin (10 ml), sekoitettiin veteen (3 ml) liuotetun natriumformiaatin (0,208 g) kanssa kaksi tuntia lämpötilassa 22°c. Lisää natriumformiaattia (69 mg, 1,0 mmol) lisättiin ja liuosta sekoitettiin edelleen tunnin ajan lämpötilassa : 20 22°C. Liuosta väkevöitiin, ja tuotetta ravisteltiin etyyli asetaatin (25 ml) ja kyllästetyn natriumbikarbonaattiliuoksen (15 ml) kanssa. Vesikerrosta uutettiin etyyliasetaatilla ::: (2x20 ml) . Orgaaniset kerrokset yhdistettiin, pestiin vedellä ; (20 ml) ja sitten suolaliuoksella (20 ml), ja liuosta kui- : · : 25 vattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin öljymäinen aine. öljy kuivattiin uudelleen n. 1 mm Hg paineessa lämpötilassa 22°C, jolloin saatiin otsikon yhdiste vaahtona (437 mg) , > m =224,5 nm (Ε,1 = 175), λ =245 nm (e]=M8) , max . 1 intl i λ =290,5 nm (e'=20) . max 1 30 Välituote 22 (R ja S) --1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi) etyy-li (4R, 6R, 7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-/~(Z) -2- (fur-2-yyli) -2-metoksi-iminoasetamidojrkef-2-em-4-karboksylaatti

Liuosta, jossa oli välituotetta 21 (400 mg) ja (Z)—2 — 35 (fur-2-yyli)-2-metoksi-iminoetikkahappoa (171 mg) liuotettuna 35 83032 dikloorimetaaniin (15 ml), sekoitettiin disykloheksyylikar-bodi-imidin (230 mg) kanssa tunnin ajan lämpötilassa 22°c. Lisättiin etikkahappoa (kaksi pisaraa), ja kiinteä aine suodatettiin pois ja pestiin. Suodosta haihdutettiin, ja sen 5 annettiin jakaantua etyyliasetaatin (50 ml) ja kyllästetyn natriumbikarbonaattiliuoksen (15 ml) välillä. Orgaaninen kerros pestiin vedellä (2x15 ml) ja suolaliuoksella (15 ml), ja sitä kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin öljymäinen aine (490 mg). Tuote absorboitiin piidioksi-10 diin (2,5 g) ja puhdistettiin kromatograafisesti pylväässä, jossa oli piidioksidia (50 g) dikloorimetaani/etyyliasetaa-tissa (3:1). Dikloorimetaani/etyyliasetaatti (3:1) eluoi pienen määrän apolaarista ainetta. Dikloorimetaani/etyyliasetaa-tin (2:1) eluoimat fraktiot yhdistettiin, ja niitä haihdutet-15 tiin, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (22 mg), ZX7p2 = + 286°.

Välituote 23 (R ja SH-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(1S,6R,7R) -l-karbamoyylioksimetyyli-?-/^Z) -2- (fur*-2-yyli) -2-. . 20 metoksi-iminoasetamidoJkef-3-em-4-karboksylaatti-1-oksidi (i) Liuosta, jossa oli välituotetta 22 (14 mg) ja m-klooriperbentsoehappoa (4,9 mg 85-prosenttista) liuotettuna dikloorimetaaniin (2 ml), sekoitettiin lämpötilassa 0-4°C tunnin ajan. Liuos haihdutettiin ja saatu kiinteä aine hie- 25 rottiin hienoksi eetterin kanssa, jolloin saatiin otsikon yh-: : diste kiinteänä (8 mg), (Nujol)=3385, 3270 ja 3200 (NH, NI^) , 1788 ( |ö-laktaami) , 1745 ja 1730 (CC^R) , 1698 (todennäköisesti OCONH2), 1660 ja 1530 cm 1 (CONH).

(ii) Liuosta, jossa oli välituotetta 22 (1,44 g; sisälsi 3 30 n. 25 % Δ isomeeriä) ja m-klooriperbentsoehappoa (497 mg 85-prosenttista) liuotettuna dikloorimetaaniin (30 ml), sekoitettiin lämpötilassa 20°C tunnin ajan. Liuos pestiin natrium-metabisulfiittiliuoksella, natriumbikarbonaattiliuoksella, vedellä ja suolaliuoksella. Se laimennettiin etyyliasetaatilla '35 ja sitä haihdutettiin, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (0,84 g), £~°<_72^ =+460.

36 83032 Välituote 24

Difenyylimetyyli-(6R,7R)-3-karbamoyylioksimetyyli-7- /~(fur-2-yyli) glyoksamido7kef-3-em-4-karboksylaatti_

Difenyylimetyyli (6R,7R)-7-amino-3-karbamoyylioksime-5 tyylikef-3-em-4-karboksylaatin tolueeni-p-sulfonihapon suolaa (4/28 g) liuotettiin etyyliasetaattiin (200 ml) ja natrium-bikarbonaattiliuokseen (200 ml). Etyyliasetaattikerros erotettiin, pestiin vedellä, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja jäähdytettiin lämpötilaan 0°C. Tähän liuokseen lisättiin etyy-10 liasetaattiin liuotetut disykloheksyylikarbodi-ir.idi (1,46 g) ja 2-furyyliglyoksaalihappo (991 mg). Reaktioseosta sekoitettiin lämpötilassa 0°C 20 minuuttia, se suodatettiin, ja suodos haihdutettiin alipaineessa. Jäännös hierottiin hienoksi etanolin kanssa, jolloin saatiin otsikon yhdiste (3,53 g) 15 sp. 169-171°C.

Välituote 25 (6R, 7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-/”(fur-2-yy 1 i) glyoks- amidoJkef-3-em-4-karboksyylihappo_

Kylmään (0°C), sekoitettuun liuokseen, jossa oli anisolia 20 (5,5 ml) ja välituotetta 24 (1,84 g), lisättiin trifluorietik- kahappoa (5,5 ml). Kymmenen minuutin kuluttua reaktioseos kaa-... dettiin natriumbikarbonaatin vesiliuokseen (100 ml) ja etyyli- ;;; asetaattiin (100 ml). Vesikerros erotettiin, pestiin etyyli- ·· asetaatilla (100 ml) ja sen pH säädettiin etyyliasetaatin alla 25 arvoon 2. Liukenematon aine suodatettiin pois ja yhdistettiin . . pesun, kuivatuksen (MgSO^) ja etyyliasetaattikerroksen haihdu tuksen jälkeen saatuun kiinteään aineeseen. Tuote kiteytettiin metanolista, jolloin saatiin otsikon yhdiste (678 mg) , D = +64° (c=0,988 natriumbikarbonaatin vesiliuoksessa).

30 Välituote 26 /Kaavan (VII) mukainen yhdistyy (R ja S)-1 - (2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi) etyyli-- - (6R,7R)-3-karbamoyylioksimetyyli-7-/(fur-2-yyli)glyoksamido7~ kef-3-em-4-karboksylaatti_

Liuosta, jossa oli (6R,7R)-3-karbamoyylioksiiaetyyli-7 -35 /*(fur-2-yyli)-glyoksamido_7kef-3-em-4-karboksyylihappoa (3,00 g) 37 83032 liuotettuna dimetyyliformamidiin (30 ml), sekoitettiin kalium-karbonaatin (0,524 g) kanssa typpiatmosfäärissä, lämpötilassa 22°C tunnin ajan. Liuos jäähdytettiin lämpötilaan n. 0°C, ja sitä sekoitettiin välituotteen 7 (1,88 g) kanssa lämpötilassa 5 0-4°C 2,5 tuntia. Reaktioseos kaadettiin etyyliasetaatin (200 ml) ja 2M kloorivetyhapon (100 ml) seokseen, ja vesikerros erotettiin, ja sitä uutettiin etyyliasetaatilla (2x50 ml). Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin 2M kloorivety-hapolla (50 ml), vedellä (100 ml), kyllästetyllä natriumbi-10 karbonaattiliuoksella (2x100 ml) ja suolaliuoksella, ja liuos kuivattiin magnesiumsulfaatilla. Liuos väkevöitiin 30 milli-litraksi, ja se lisättiin petrolieetteriin (300 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (2,940 g), L°<J ^ =+107° (c = 0,94 CHC13:ssa).

15 Välituote 27 (6R,7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-^*( Z) -2- (fur-2-yyli) -2-hydroks i-iminoasetamidojkef-3-em-4-karbok syy1ihappo_

Suspensiota, jossa oli (Z)-2-(fur-2-yyli)-2-hydroksi-iminoetikkahappoa (3,00 g) kloorimetaanissa (100 ml) ja jonka : : 20 lämpötila oli 10°C, sekoitettiin 2-metoksipropeenin (10 ml) kanssa. Syntynyttä liuosta sekoitettiin lämpötilassa n. 22°C 15 minuuttia ja sitä haihdutettiin, jolloin saatiin öljymäi-nen aine. Tämä öljy liuotettiin uudelleen dikloorimetaaniin (100 ml) ja sekoitettiin lämpötilassa 22°C metoksipropeenin . 25 (5 ml) kanssa 15 minuuttia. Liuos haihdutettiin, ja saatu öljy liuotettiin dikloorimetaaniin (50 ml), jolloin saatiin liuos, jossa oli suojattua happoa.

Liuokseen, jossa oli dimetyyliformamidia (1,9 ml) di-kloorimetaanissa (40 ml), lisättiin oksasyylikloridia (1,85 ml) 30 sekoittaen typpiatmosfäärissä, lämpötilassa -20°C. Seosta sekoitettiin lämpötilassa n. 0°C 10 minuuttia, sitten se jäähdytettiin lämpötilaan -20°C ja sekoitettiin edellä esitetyn suojattua happoa sisältävän liuoksen kanssa. Tätä seosta sekoitettiin lämpötilassa n- 0°C 10 minuuttia, se jäähdytettiin lämpö-35 tilaan -20°C ja lisättiin liuokseen, jossa oli (6R,7R)-7- 38 83032 amino-3-karbamoyy1ioksimetyy1ikef-3-em-4-k arboksyy1ihappoa (5,465 g) ja trietyyliamiinia (8 ml) teollisessa metyloimalla denaturoidussa alkoholissa (40 ml) ja vedessä (12 ml) lämpötilassa n. 0°C. Seosta sekoitettiin lämmittäen lämpötilaan 22°C 5 yli 25 minuuttia. Se kaadettiin dikloorimetaanin (300 ml) ja veden (50 ml) seokseen, ja vesikerros pestiin dikloorimetaa-nilla (2x100 ml). Vesikerroksen annettiin seistä lämpötilassa 22°C pH:n ollessa 8 noin kaksi tuntia. pH säädettiin arvoon 1,5 2M kloorivetyhapolla, ja seosta uutettiin etyyliasetaatil-10 la (4x200 ml). Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin 2M kloorivetyhapolla (100 ml), vedellä (100 ml) ja suolaliuoksella. Liuos kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin vaahtoa, joka hierottiin hienoksi eetterin kanssa, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (4,115 g), 15 λ =270,5 nm (E?=420). max 1 Välituote 28 /Kaavan (IX) mukainen yhdisto7 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(6R,7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-/"(Z) -2- (fur-2-yyli) -2- hydroksi-iminoasetamidQ7kef-3-em-4-karboksylaatti_ 20 Liuosta, jossa oli välituotetta 27 (1,00 g) dimetyyli- formamidissa (20 ml), sekoitettiin kaliumkarbonaatin (168 mg) kanssa lämpötilassa 22°C typpiatmosfäärissä tunnin ajan. Sit-: ten tätä seosta sekoitettiin lämpötilassa 0-4°C välituotteen . 7 (0,822 g) kanssa 90 minuuttia ja se kaadettiin etyyliasetaa- : 25 tin (100 ml) ja 2M kloori vety hapon (50 ml) seokseen. Vesiker- ros erotettiin, ja sitä uutettiin etyyliasetaatilla (2x50 ml). Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin 2M kloorivetyhapolla (50 ml), vedellä (100 ml), kyllästetyllä natriumbikarbo-naattiliuoksella (3x30 ml) ja suolaliuoksella (50 ml). Liuos 30 kuivattiin magnesiumsulfaatilla, väkevöitiin n. 15 millilitrak-si ja lisättiin petrolieetteriin (200 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (0,617 g), £*®<_7D= + 380 (c = 1,1).

39 8 3 0 3 2 Välituote 29

Kloorimetyyli (2-hydroksi-2--metyyli) propionaatti (2-hydroksi-2-metyyli)propionihappoa (5,20 g) liuotettiin 40-prosenttiseen tetra-n-butyyliammoniumhydroksidin 5 vesiliuokseen (31 ml), ja liuos aseotrooppitislattiin toluee-nin avulla (6x100 ml). Saatu öljy kuivattiin alipaineessa ja liuotettiin kloroformiin (250 ml).

Lisättiin jodikloorimetaania (17,65 g), ja liuoksen annettiin olla lämpötilassa 22°C 112 tuntia. Liuosta haihdutet-10 tiin alipaineessa, ja saatua öljymäistä ainetta sekoitettiin bensiinin (3x50 ml) kanssa. Jäljelle jääneet kiteet hienonnettiin eetterin (2x100 ml) kanssa. Eetteriliuokset haihdutettiin, jolloin saatiin öljy (2,41 g), joka sekoitettiin bensiinin kanssa (2x50 ml), ja bensiini haihdutettiin, jolloin saatiin 15 kloorimetyyliesteri (0,37 g).

Välituote 30

Jodimetyyli(2-hydroksi-2-metyyli)propionaatti Liuosta, jossa oli välituotetta 29 (1,0 g) ja natrium-jodidia (3 g) asetonissa (50 ml), palautusjäähdytettiin 50 mi-20 nuuttia. Liuotin haihdutettiin pois ja jäännöksen annettiin jakautua 20-prosenttisen natriummetabisulfiitin vesiliuoksen (20 ml) ja kloroformin (2x50 ml) kanssa. Orgaaniset kerrokset yhdistettiin, pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (20 ml), --- kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin alipaineessa, 25 jolloin saatiin otsikon yhdiste öljymäisenä (0,89 g) J = * - _ <* ΙΏ3Χ 3540 (OH) ja 1742 cm (esterin C=0).

Välituote 31 /Kaavan (XI) mukainen yhdisto7 (2-hydroksi-2-metyylipropionyylioksi) metyyli (6ϊί, 7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-Z*(Z) -2- (fur-2-yyli) -2-metoksi-imino- 30 asetamido.7kef-3-em-4-karboksylaatti__________

Kefuroksiimia (1,697 g) ja jauhettua kaliumkarbonaattia (276 mg) sekoitettiin N,N-dimetyyliformamidissa (20 ml) lämpötilassa 22°c tunnin ajan, ja saatu liuos jäähdytettiin jää/suolahauteessa lämpötilaan -10°C. Lisättiin liuosta, 35 jossa oli välituotetta 30 (0,8 g) vedettömässä N,N-dimetyyli- « 83032 formamidissa (6 ml), ja saatua liuosta sekoitettiin 45 minuuttia. Lisättiin vettä (75 ml) ja seosta uutettiin etyyliasetaatilla (2x100 ml). Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin peräkkäin seuraavilla aineilla (50 millilitralla jo-5 kaista): 2N kloorivetyhapolla (2x), kyllästetyllä natriumbikarbonaatin vesiliuoksella, vedellä, 1O-prosenttisella nat-riummetabisulfiitilla, vedellä (2x) ja kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja väkevöitiin alipaineessa noin 10 millilitraksi. Liuos lisättiin sekoittaen 10 pisaroittain petrolieetteriin (100 ml), jolloin saatiin saostuma, joka poistettiin suodattamalla, pestiin petrolieette-rillä ja kuivattiin alipaineessa, jolloin saatiin esteri (D, 788 g), sp. 133°C (Mettler) , Z>7p2°= +45° (c = 1,165 diok-saanissa).

15 Esimerkki 1 1 -(2-metoksipropionyylioksi)etyyli (6R, 7R)-3-karbarnoyyli-oksimetyyli-7-^T(Z) -2- (fur-2-yyli) -2-metoksi-iminoasetamidq7- kef-3-em-4-karboksylaatti_

Liuokseen, jossa oli kefuroksiimia (4,24 g) vedettö-20 mässä N,N-dimetyyliformamidissa (100 ml) ja jota sekoittiin • ' .I lämpötilassa 20 C, lisättiin ensin kaliumkarbonaattia (0,69 g) ja 10 minuuttia sen jälkeen 2-metoksipropionihapon 1-bromietyy-liesteriä (2,11 g). Liuosta sekoitettiin kaksi tuntia, ja sitten se kaadettiin seokseen, jossa oli etyyliasetaattia 25 (100 ml) ja 2N kloorivetyhappoa (100 ml). Orgaaninen faasi ’pestiin 2N kloorivetyhapolla (100 ml), ja sen jälkeen yhdis-• tettyä vesifaasia uutettiin etyyliasetaatilla (2x50 ml).

Orgaaniset kerrokset yhdistettiin ja pestiin peräkkäin kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella (100 ml), vedellä 30 (100 ml) ja kyllästetyllä suolaliuoksella (100 ml), kuivat- tiin natriumsulfaatilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin ./. vaahtomainen aine (3,56 g). Raakatuote puhdistettiin kro- matograafisesti käyttäen adsorbenssina silikageeliä (110 g) -' ja eluoimalla dikloorimetaanin ja asetonin seoksella, jonka 35 ainesuhde oli 4:1. Sopivat fraktiot yhdistettiin ja haihdutet- 4i 83032 tiin, jolloin saatiin otsikon esteri valkoisena vaahtona 1 (2,85 g). HNMR osoitti, että seassa oli epäpuhtautta noin 2 20 % Δ -isomeeriä.

2 3

Liuosta, jossa oli Δ - ja Δ -isomeerien seos (4,91 g; 5 oli valmistettu kaksi samanlaista erää) liuotettuna dikloori-metaaniin (100 ml), sekoitettiin ja jäähdytettiin jäähautees-sa, ja siihen lisättiin m-klooriperbentsoehappoa (1,8 g). Li-säsaatuun suspensioon lisättiin dikloorimetaania (100 ml), jotta sekoittaminen olisi mahdollista, ja sitä sekoitettiin 10 1,5 tuntia. Lisättiin uudelleen dikloorimetaania (100 ml), ja liuotin haihdutettiin pois alipaineessa. Kiinteä jäännös hierottiin hienoksi eetterin kanssa, suodatettiin ja pestiin eetterillä ja kuivattiin alipaineessa, jolloin saatiin otsikon yhdisteen /Ä-sulfoksidi johdannainen valkoisena kiinteänä ai-15 neena (3,99 g), + 67° (c=0,903 DMSOsssa) , * =

«l D iTlclX

276,5 nm (E^=307).

Liuokseen,jossa oli sulfoksidia (3,768 g) liuotettuna vedettömään N,N-dimetyyliformamidiin (100 ml) ja jota jäähdytettiin jäähauteessa, lisättiin kaliumjodidia (4,39 g) ja 20 asetyylikloridia (0,94 ml), ja seosta sekoitettiin lämpötilas-'·.· sa 0°C tunnin ajan. Reaktioseoksen annettiin jakautua etyyli- .... asetaatin (100 ml) ja natriumaetabisulfiittiliuoksen (100 ml) välillä, ja orgaaninen faasi pestiin natriummetabisulfiitti-liuoksella (100 ml). Vesifaasi yhdistettiin ja uutettiin 25 etyyliasetaatilla (2x50 ml), ja orgaaniset kerrokset yhdistet-;· · tiin, pestiin peräkkäin 2N kloorivetyhapolla (100 ml), vedel lä (100 ml) ja kyllästetyllä suolaliuoksella (100 ml), kuivattiin natriumsulfaatilla ja haihdutettiin alipaineessa, jolloin saatiin keltainen kiinteä aine (4,02 g). Raakatuote 30 liuotettiin dikloorimetääniin (20 ml), liukenematon aine (n. 400 mg) suodatettiin pois, ja suodos adsorboitiin pylvääseen, jossa oli adsorbenssina silikageeli 60 (110 g). Pylväs-. tä eluoitiin dikloorimetaanin ja asetonin seoksella (3:1), ja sopivat fraktiot yhdistettiin ja haihdutettiin alipainees-35 sa, jolloin saatiin kefuroksiimin esteri vaalean keltaisena 42 83032 vaahtona (2,99 g), ZT0fJrD=+35° (c=1,445 kloroformissa), \ EtOH ~nn ,J\ 0 . ..

Λ max =277 nm (E^=344).

Taulukossa 2 esitetyt yhdisteet valmistettiin samalla tavalla lukuunottamatta seuraavia poikkeuksia.

5 Esimerkki 3

Kaliumjodidia ja asetyylikloridia käytettiin kaksi kertaa ekvivalentit moolimäärät. Lopputuotetta ei puhdistettu kromatografisesti, vaan se saostettiin dikloorimetaanista ja bensiinistä. Kefuroksiimin ja kaliumkarbonaatin sijasta 10 käytettiin kefuroksiimin natriumsuolaa.

Esimerkki 4 2 3 Δ - ja Δ -isomeerien seosta ei puhdistettu kromatogra-fisesti: se samoin kuin lopullinen tuote saostettiin etyyliasetaatista lisäämällä bensiiniä. Pelkistysreaktiossa saadun 15 seoksen annettiin jakaantua etyyliasetaatin ja 2N kloorivety-hapon välillä.

Esimerkki 5

Kefuroksiimin ja kaliumkarbonaatin sijasta käytettiin 2 3 kefuroksiimin natriumsuolaa. Δ/Δ -seosta ja lopullista tuotet-20 ta ei puhdistettu kromatografisesti molemmat saostettiin dikloorimetaanista lisäämällä bensiiniliuosta. Sulfoksidin — pelkistämisessä käytettiin kaliumjodidia ja asetyylikloridia kaksi kertaa ekvivalentit moolimäärät.

„ 83032 43 3 3

M

-P

(rt •n -1-I-- Ο ·Η *-* Ή +1 U -Ρ :00 Μ Λ—" ·Η (rt Ρ O CN CM cm ij S :¾ ίΰ CNCM(NCN £ Μ ι—I ι—I Ο ---en (β ·Η Μ >Ρ I ·Η (0 ϋ (0 νΟ Γ" Ό ^ <rt Ο-—- cm no »—( tr» 0) ·Η Λ ο ^ +J — -Ρ ----- , __ (rt

I rt I E

•H S -H O

(0 S+J u

W 5 4J M

•Η'Ί C

Eq n 3 „ g o 2« o co £ S £ ~ — · e* ^ J :S -H*—Too ^

Z CC—O—c: >i G -H p -P

O ,¾ <D > «0 « cp o H 1' j<! :<rt -h S. o < C « 6 . *0 cj X—cr 3 ι cj di ·— · O «*» r~ ^ ns o o a m ^ ·—cp X cj^ s* z se z “TT —--=—

Il r» ^«. «*»

X,.,,·— · X «” X

. . CJ X CJ -CO

I O «*» «N CJ CM Ή X m X x v^. x ,_| z cr cj o cj O m - -' o «·» "

Cj x — Φ

CJ -P

I O <*> Ui

^ m X -H

u=z CC O X X X T3

· JC

^ \-->1

T \ -I H

I \ ^ ϋ o oc x x x x 0

• / O

• J* M

3 -H

ο +i CM · m w rt ^ p

„ X X X X -H

0 cr u o CJ cj o J I O CM >1 3 I M G Pi £ -H u -» 3 3 Si2 N « < « <

EH ______J<N

44 83032

Taulukko 2 (jatkoa)

Esimerk- . , . _.

ki n:o ^ (nm) E1 W (Nujoli) karba- ^ ^5=0; ^S=0; β-laktaami esteri maatti (CHC13) (EtOH) 15=0 ;-S Ξ5=0 ; -5 2 276.5 277 307 344 1790 1788 1770 1754 (EtOH) 1730 1736 1698 10 3 278 277,5 170 347 1785 1780 1770 1780 1695 1730 4 279 277,5 263 328 1790 1784 1735 1754 1700 1732 «c 51 279,5 277 262 338 1792 1780 1780 1780 15 1730 1732 1702

Lopullisen sulfidi-yhdisteen IR-spektrit ajettiin käyttäen 20 bromoformia mieluummin kuin Nujolia.

Esimerkki 6 (R ja S)—(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)metyyli-(6R, 7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-/T(Z) -2- (fur-2-yyli) -2- metoksi-iminoasetamido7kef-3-em-4-karboksylaatti_ : 25 Kefuroksiimia (1,697 g) ja jauhettua kaliumkarbonaattia .·. . (276 mg) sekoitettiin vedettömässä N,N-dimetyyliformamidissa (20 ml) lämpötilassa 22°C tunnin ajan, ja saatu liuos jäähdytettiin lämpötilaan -8°C jää/suola-hauteessa. Lisättiin liuosta, jossa oli raakatuotetta 2-metoksi-2-metyylipropionihapon jodi-30 metyyliesteriä (1,52 g) vedettömässä N,N-dimetyyliformamidis-sa (6 ml) , ja liuosta sekoitettiin 35 minuuttia. Lisättiin - : vettä (75 ml) ja seosta uutettiin etyyliasetaatilla (2x100 ml) .

.·. : Yhdistettyä orgaanista kerrosta pestiin peräkkäin 50 milli- litralla seuraavia aineita: 2N kloorivetyhapolla (3x), vedellä, .. 35 kyllästetyllä natriumbikarbonaatin vesiliuoksella, vedellä, 45 8 3 0 3 2 1O-prosenttisella natriumetabisulfiitin vesiliuoksella, vedellä (2x) ja kyllästetyllä suolaliuoksella, ja kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja väkevöitiin alipaineessa n. 10 milli-litraksi. Liuos lisättiin sekoittaen pisaroittain petroli-5 eetteriin (100 ml), jolloin saatiin saostuma, joka suodatettiin pois, pestiin petrolieetterillä ja kuivattiin alipaineessa, jolloin saatiin otsikon esteri (1,532 g); λ =

λ lUctX

277 nm (etanolissa) E,=323; (CHBr_)=3520 ja 3400 (NH ja NH_), 1 max 3 J J 2 1788 ( -laktaamin C=0), 1735 (esterin ja karbamaatin C=0) -1 10 ja 1685 ja 1510 cm (amidin C=0).

Esimerkki 7 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(6R,7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-^"(Z) -2- (fur-2-yyli) -metoksi- iminoasetamido7kef-3-em-4-karboksylaatti_ 15 Kefuroksiimia (4,24 g) ja jauhettua kaliumkarbonaattia (0,690 g) sekoitettiin vedettömässä N,N-dimetyyliformamidissa (40 ml), kunnes saatiin liuos. Liuos jäähdytettiin lämpötilaan -3°C, lisättiin 2-metoksi-2-roetyylipropionihapon 1-bromietyyli-esteriä (2,50 g), ja liuosta sekoitettiin tunnin ajan. Sitten 20 sen annettiin jakaantua 2N kloorivetyhapon (100 ml) ja etyyliasetaatin (200 ml ja 100 ml) välillä, ja yhdistetyt orgaaniset kerrokset pestiin peräkkäin 100 millilitralla seuraavia aineita: 2N kloorivetyhapolla (2x), vedellä, kyllästetyllä natriumbikarbonaatin vesiliuoksella, vedellä (2x) ja kylläs-25 tetyllä suolaliuoksella, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja väkevöitiin alipaineessa n. 20 millilitraksi. Liuos lisättiin hitaasi petrolieetteriin (200 ml) ja saatu saostuma suodatettiin, pestiin petrolieetterillä ja kuivattiin alipaineessa, jolloin saatiin otsikon esteri (2,20 g); λ =277,5 nm 4 max 30 (etanolissa) E=342; v(CHBr,)=3520 ja 3400 (NH ja NH-), I max j 2.

1788 ( /5 -laktaamin C=0, 1732 (<*, (b-tyydyttämättömän esterin ' -1 ja karbamaatin (C=0), ja 1688 ja 1514 cm (amidin C=0).

46 83032

Esimerkki 8 (R ja 3)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(6R/7R)-3-karbamoyylioksimetyyli-7-^(Z)-2-(fur-2-yyli)-2- metoksi-iminoasetamido_7kef-3-em-4-karboksylaatti_ 5 Liuosta, jossa oli välituotetta 13 (1,085 g) ja (Z)-2-(fur-2-yyli)-2-metoksi-iminoetikkahappoa (463 mg) di-kloorimetaanissa, sekoitettiin lämpötilassa 20°C disyklo-heksyylikarbodi-imidin (632 mg) kanssa tunnin ajan. Seosta käsiteltiin etikkahapolla (2 pisaraa), suodatettiin, haihdu-10 tettiin ja annettiin jakaantua etyyliasetaatin (100 ml) ja kyllästetyn natriumbikarbonaattiliuoksen (30 ml) välillä. Orgaaninen kerros pestiin vedellä, sitten suolaliuoksella, ja se kuivattiin ja haihdutettiin, jolloin saatiin vaahtomai-nen aine (1,74 g). Tätä vaahtoa sekoitettiin dikloorimetaanin 15 kanssa, se suodatettiin, väkevöitiin, ja liuos vietiin kroma-tografiapylvääseen (4 cm(halkaisija) x 14 cm), jossa oli piidioksidia (80 g) dikloorimetaani/etyyliasetaatissa (3:1).

Ne fraktiot, jotka eluoitiin dikloorimetaani/etyyliasetaatilla (3:1), heitettiin pois. Ne fraktiot, jotka eluoitiin dikloori-20 metaani/etyyliasetaatilla (3:2), väkevöitiin ja lisättiin pet-; rolieetteriin, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (191 mg), = + 47°' Xmax = 277 nm (^=338) · : Esimerkki 9 : (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli- 25 (6R,7R)-3-karbamoyylioksimetyyli-7-^( Z)-2-(fur-2-yyli)-2- metoksi-iminoasetamidQ7kef-3-em-4-karboksylaatti_

Liuosta, jossa oli välituotetta 15 (dimetyyliformami-dissa (100 ml)), käsiteltiin kloorisulfonyyli-isosyanaatilla (1,691 g) pisaroittain typpiatmosfäärissä sekoittaen ja sekoi-30 tettiin lämpötilassa 0°C 20 minuuttia. Sitten liuos kaadettiin seokseen, jossa oli jäätä (200 g), 2M-kloorivetyhappoa (200 ml) ja etyyliasetaattia (200 ml) ja jota sekoitettiin, ja sekoitusta jatkettiin 30 minuuttia. Kaksi kerrosta ero- ____ tettiin, ja vesikerros uutettiin etyyliasetaatilla (200 ml).

- · 35 Yhdistetyt orgaaniset kerrokset pestiin vedellä (2x200 ml) 47 83032 ja suolaliuoksella (2x50 ml), ja liuos kuivattiin ja väke- vöitiin 30 millilitraksi. Se lisättiin petrolieetteriin, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (959 mg),λ = ΙΠ3Χ 275 nm (E.J=383). Edellä saatua yhdistettyä vesikerrosta se-5 koitettiin lämpötilassa 20°C kaksi tuntia, ja suoritettiin uuttaminen ja saostaminen samalla tavalla kuin edellä, jolloin saatiin toinen erä (373 mg). Kaksi erää yhdistettiin, ja suurin osa (1,198 g) liuotettiin etyyliasetaattiin, ja liuos suodatettiin. Suodos adsorboitiin silikageeliin (12 g) 10 ja puhdistettiin kromatograafisesti pylväässä (4 cm (halkaisija) x 10 cm), jossa oli silikageeliä (60 g) eluoimalla dikloorimetaani/etyyliasetaatilla (3:1) ja sen jälkeen di-kloorimetaani/etyyliasetaatilla (3:2) , ja saadut fraktiot heitettiin pois. Sen jälkeen pylvästä eluoitiin dikloorime-15 taani/etyyliasetaatilla (1:1), ja saadut fraktiot yhdistettiin, väkevöitiin ja lisättiin petrolieetteriin, jolloin saatiin otsikon yhdiste (300 mg) kiinteänä, 66°, > 277 nm (E.J=343).

Esimerkki 10 20 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli- (6R, 7R) -3-karbamoyylioksimetyyl 1-7-/.( Z) -2- ifur-2-yyli) -2-metoksi-iminoasetamido7kef-3-em-4-karboksylaatti_

Menetelmä (i)

Natriumformiaatin (150 mg) vesiliuosta (2 ml) lisät-25 tiin liuokseen, jossa oli välituotetta 16 (719 mg) metanolissa (15 ml) ja jota sekoitettiin, lämpötilassa 20°C. 3,5 tunnin kuluttua lisättiin uudelleen natriumformiaattia (51 mg). Liuosta sekoitettiin edelleen tunnin ajan, haihdutettiin, ja sen annettiin jakaantua natriumbikarbonaatin (20 ml) ja etyyliase-30 taatin (100 ml) välillä. Vesikerrosta uutettiin etyyliasetaatilla, ja orgaaniset kerrokset yhdistettiin, pestiin vedellä (2x50 ml), suolaliuoksella (2x30ml), kuivattiin, väkevöitiin ja lisättiin petrolieetteriin, jolloin karbamaatti saatiin kiinteänä (317 mg). Suuri osa (302 mg) tästä kiinteästä ainees-35 ta liuotettiin dikloorimetääniin ja puhdistettiin kromatografia- «β 83032 pylväässä (2 cm (halkaisija) x 9 cm) käyttäen adsorbenssina piidioksidia (15 g). Pylvästä eluoitiin dikloorimetaani/etyy-liasetaatilla (3:1), ja saadut fraktiot hylättiin. Sitten pylvästä eluoitiin dikloorimetaani/etyyliasetaatilla (3:2), ja 5 saadut fraktiot yhdistettiin, väkevöitiin ja lisättiin petroli-eetteriin, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (86 mg) + 95°, λ =277 nm (e]=332).

L JD ' max 1

Menetelmä (ii) Välituote 16 (409 mg) adsorboitiin piidioksidiin (4 g) 10 ja puhdistettiin kromatograafisesti pylväässä (2,5 cm (halkaisija) x 8 cm), jossa oli piidioksidia (20 g) dikloorimetaani/-etyyliasetaatissa (3:1). Pylvästä eluoitiin dikloorimetaani/-etyyliasetaatilla (3:1), ja saadut fraktiot heitettiin pois.

Sen jälkeen eluoitiin dikloorimetaani/etyyliasetaatilla (3:2), 15 ja saadut fraktiot yhdistettiin, väkevöitiin ja lisättiin pet-rolieetteriin, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (68 mg), /"«7?°= + 80°, λ =277 nm (e] = 345).

^ - JD ' max 1

Esimerkki 11 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-2 0 (6R, 7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-/"( Z) -2- (fur-2-yyli) -2- metoksi-iminoasetamidoJ^kef-3-em-4-karboksylaatti_ (i) Pelkistämällä sulfoksidia

Liuosta, jossa oli välituotetta 23 (0,500 g) dimetyyli-formamidissa (15 ml), sekoitettiin kaliumjodidin (1,14 g) kans-25 sa lämpötilassa 0°C 15 minuuttia. Se jäähdytettiin lämpötilaan -15°C, ja sitä sekoitettiin asetyylikloridin (0,24 ml) kanssa lämpötilassa -15°C 15 minuuttia, ja sitten lämpötilassa -5°C 10 minuuttia. Liuos lisättiin 10-prosenttiseen natriummetabi-sulfiitin vesiliuokseen, jolloin saatiin saostuma, joka suoda-30 tettiin, pestiin ja kuivattiin, ja saatiin hartsia. Vesipitoista suodosta uutettiin etyyliasetaatilla (2x30 ml), jota käytettiin hartsin liuottamiseksi. Etyyliasetaattiliuos pestiin vedellä (2x30 ml) ja sitten suolaliuoksella (50 ml), ja se kui-. . vattiin magnesiumsulfaatilla ja väkevöitiin n. 5 millilitrak- • 35 si. Tämä liuos lisättiin petrolieetteriin, jolloin saatiin otsi kon yhdiste kiinteänä (0,368 g), /®f_7^ = + 16°, ^max=276 nm (e!|=338).

« 83032 (ii) Isomeroimalla

Liuosta, jossa oli välituotetta 22 (112 mg; sisälsi n.

10 % Δ -isomeeriä) etyyliasetaatissa (5 ml), sekoitettiin tri-etyyliamiinin (D,15 ml) kanssa lämpötilassa 20°C kaksi tuntia, 5 jolloin optisen kiertokyvyn pieneneminen oli lakannut. Liuosta pestiin 2M kloorivetyhapolla, vedellä ja suolaliuoksella. Se kuivattiin ja väkevöitiin ja lisättiin petrolieetteriin, jolloin saatiin kiinteä aine (16 mg) ja suodos, jota haihdutettiin, ja saatiin hartsia (105 mg). Kiinteä aine ja hartsi si-10 sälsivät molemmat n. 35 % Δ^-isomeeria (korkean erotuskyvyn nestekromatografiällä). Samanlainen seos puhdistettiin kroma-tograafisesti pylväässä (4,5 cm (halkaisija) x 14 cm), jossa 011 piidioksidia (100 g) eluoimalla aluksi dikloorimetaani/-etyyliasetaatilla (3:1). Dikloorimetaani/etyyliasetaatti eluoi 15 liuoksen, joka väkevöitiin ja lisättiin petrolieetteriin, jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (118 mg), 0*0^ = + 103°, * =277,5 nm (EJ =333).

'max 1

Esimerkki 12 (R ja S) -1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-20 (6R,7R)-3-karbamoyylioksimetyyli-7-/*( Z)-2-(fur-2-yyli)-2- metoksi-iminoasetamido.7kef-3-em-4-karboksylaatti_

Seosta, jossa oli välituotetta 26 (500 mg) ja metoksi-aminohydrokloridia (93 mg), sekoitettiin etanolissa (10 ml) lämpötilassa n. 0°C. Lisättiin pisaroittain dimetyyliformamidia, 25 kunnes saatiin kirkas liuos. Lisättiin pyridiiniä (0,12 ml), ja reaktioseosta sekoitettiin lämpötilassa 0-4° C 26 tuntia. Lisättiin metoksiaminohydrokloridia (93 mg) ja pyridiiniä (0,12 ml), ja reaktioseosta sekoitettiin lämpötilassa 0-4°C pH:n ollessa 5,3 edelleen viisi tuntia. Lisättiin metaoksiami-30 nohydrokloridia (93 mg), ja pH säädettiin arvoon 4,2 2M kloorivetyhapolla (50 ml). Vesikerrosta uutettiin etyyliasetaatilla (2x30 ml), ja orgaaniset kerrokset yhdistettiin, pestiin vedellä (50 ml), kyllästetyllä natriumbikarbonaattiiiuoksella (30 ml) ja suolaliuoksella (50 ml). Liuos kuivattiin magne-35 siumsulfaatilla ja sitä haihdutettiin, jolloin saatiin öljy- so 83032 mainen aine. Tämä öljy liuotettiin etyyliasetaattiin (5 ml), ja liuos lisättiin petrolieetteriin (50 ml), jolloin saatiin kiinteiden aineiden seos (270 ml), joka sisälsi otsikon yhdisteen, > = 282 nm (e]=282), S (Nujol) =3700-3100 (NH_ ja NH) , r max 1 max 2 5 1782 (^-laktaami) , 1750 ja 1730 (-C02R ja -OCONH2) , 1663 ja 1516 cm-1 (CONH).

Esimerkki 13 (R ja S) -1 -(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(6R,7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-/’(Z) -2- (fur-2-yyli) -2-me-10 toksi-iminoasetamidQ7kef-3-em-4-karboksylaatti_

Etyyliasetaattiin (10 ml) liuotettuna välituotetta 28 (0,300 g) sekoitettiin sellaisen liuoksen kanssa,jossa oli diatsometaania (ylimäärin) eetterissä (n. 20 ml), lämpötilassa 22°C neljä tuntia. Liuos jäähdytettiin lämpötilaan n. 0°C, 15 sekoitettiin etikkahapon (ylimäärin) kanssa, sitä laimennettiin etyyliasetaatilla (30 ml) ja pestiin vedellä (30 ml), kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella (30 ml), vedellä (30 ml) ja suolaliuoksella, ja se kuivattiin magnesiumsulfaatilla. Liuos väkevöitiin n. 5 millilitraksi, ja se lisättiin 20 petrolieetteriin (30 ml), jolloin saatiin kiinteä aine (207 mg).

-'· Osa (200 mg) tästä kiinteästä aineesta puhdistettiin kromato- graafisesti kahdella Whatman 20 x 20 cm PK 6F piidioksidilevyl-- - lä, jotka kehitettiin dikloorimetaani/etyyliasetaatilla (3:2).

-i- Sopiva vyöhyke poistettiin ja eluoitiin etyyliasetaatilla, 25 joka sitten haihdutettiin, jolloin saatiin otsikon yhdiste vaahtomaisena aineena (19 mg). Spektraaliset ominaisuudet muistuttivat esimerkissä 7 saadun tuotteen vastaavia ominaisuuksia.

Esimerkki 14 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-30 (6R,7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-^f(Z) -2- (fur-2-yyli) -2- metoksi-iminoasetamidoJ/kef-3-em-4-karboksylaatti_

Liuosta, jossa oli välituotetta 18 (101 mg) asetonit-riilissä (120 ml), säteilytettiin 125 W korkeapaineisella elohopeahöyry lampulla Hanan 21 pyrexin läpi 45 minuuttia. Liuosta 35 haihdutettiin ja saatu hartsi liuotettiin etyyliasetaattiin (2 ml), ja liuos lisättiin petrolieetteriin (40 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä (71 mg), λ =276 nm (E.J =293).

si 83032

Esimerkki 15 (R ja S) -1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(6R/7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-/T(Z) -2- (fur-2-yyli) -2- metoksi-iminoasetamidQ7kef-3-em-4-karboksylaatti_ 5 Liuosta, jossa oli natriumjodidia (69,8 g) asetonissa (260 ml) lämpötilassa 20°C käsiteltiin välituotteella 7 (65,5 g). Seosta sekoitettiin 20 minuuttia lämpötilassa 20°C, ja lisättiin petrolieetteriä (kp. 60-80°C, 460 ml) ja liuosta, jossa oli veteen (660 ml) liuotettuna natriumbikarbonaattia 10 (13,1 g) ja natriumkloridia (100 g). Kerrokset erotettiin, ja ylempi kerros pestiin natriumbikarbonaatin (13,1 g) ja natriumkloridin (100 g) vesiliuoksella (660 ml). Samaan aikaan kef uroksiimin natriumsuolaa (100 g) sekoitettiin N ,N '-dimetyyli-asetamidin (520 ml) kanssa. Saatu liuos jäähdytettiin lämpö-15 tilaan 0°c, ja käsiteltiin sitten edellä saadulla orgaanisella faasilla, pestiin N,N-dimetyyliasetamidilla (50 ml), ja sitä sekoitettiin tunnin ajan lämpötilassa 5-8°C. Sitä käsiteltiin natriumsulfiitin (5,6 g) ja natriumetabisulfiitin (8,5 g) vesiliuoksella (380 ml). Seosta sekoitettiin 90 minuu-20 tin ajan pH:n ollessa välillä 5,3 - 6,5. Kerrokset erotettiin, ja alempi faasi lisättiin veteen (5700 ml) sekoittaen 15 minuutin aikana. Saatua suspensiota sekoitettiin, ja se jäähdytettiin lämpötilaan 12°C, yli 60 minuutin ajan. Keräämällä suodattaen, pesemällä vedellä ja kuivaamalla alipaineessa saa-25 tiin otsikon yhdiste (100,9 g) f jolla oli samanlaiset spektraa-liset ominaisuudet kuin esimerkin 7 tuotteella.

Esimerkki 16 (R ja S)-1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyyli-(6R,7R) -3-karbamoyylioksimetyyli-7-/”(Z) -2- (fur-2-yyli) -2-30 metoksi-iminoasetamidoJkef-3-em-4-karboksylaatti_

Kefuroksiimin 1-(2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)etyy-liesteriä liuotettiin metanoliin (350 ml) ja käsiteltiin aktiivihiilellä (5 g). Aktiivihiili poistettiin suodattamalla piimään läpi, ja kerros pestiin metanolilla (50 ml). Yhdistet-35 ty suodos ja pesuneste lisättiin veteen (1000 ml), ja seosta 52 83032 sekoitettiin lämpötilassa 20°C 20 minuutin ajan, ja sitten saatu suspensio jäähdytettiin lämpötilaan 10°C. Suodattamalla, pesemällä vedellä ja kuivaamalla saatiin otsikon esteri (78,1 g) riittävän puhtaana, amorfisena kiinteänä aineena, 5 jolla oli samanlaiset spektraaliset ominaisuudet kuin esimerkin 7 tuotteella.

Esimerkki 17 (2-metoksi-2-metyylipropionyylioksi)metyyli(6R,7R)- 3-karbamoyylioksimetyyli-7-/*(Z) -2- (fur-2-yyli) -2-metoksi-10 iminoasetamidoJkef-3-em-4-karboksylaatti_

Liuosta, jossa oli välituotetta 31 (81 mg) dikloori-metaanissa (10 ml), sekoitettiin lämpötilassa n. 20°C sellaisen liuoksena kanssa, jossa oli diatsometaania (ylimäärin) eetterissä (10 ml). Lisättiin booritrifluoridieteraattia 15 (1 pisara) ja sitten lisää (10 ml) diatsometaaniliuosta.

Seosta sekoitettiin lämpötilassa 20°C tunnin ajan, ja sen jälkeen sitä sekoitettiin etikkahapon (1 ml), etyyliasetaatin ja veden kanssa. Vesikerros erotettiin, ja sitä uutettiin etyyliasetaatilla. Orgaaniset kerrokset yhdistettiin, pestiin 20 vedellä (3x), suolaliuoksella (2x), kuivattiin ja haihdutettiin, jolloin saatiin hartsimainen aine. Tämä hartsi liuotettiin etyyliasetaattiin (2 ml), ja liuos lisättiin petroli-eetteriin (40 ml), jolloin saatiin otsikon yhdiste kiinteänä : (34 mg) · Ä max=276 nm (E^J=354). IR- ja NMR-spektrit muistutti- 25 vat esimerkin 7 tuotteen vastaavia.

Claims (8)

53 8 3 0 3 2

1. Menetelmä kefalosporiiniantibioottien valmistamiseksi, joilla on kaava (Ia) 5 OH H - C-CONH-\-Y* "h ° N N —CHo0C0NH_ (Ia) ^OCH T R 10 ccoch.oco.c.or3 R R2 jossa R, R3 ja R2, jotka voivat olla samoja tai erilaisia, merkitsevät kukin vetyatomia tai C1.4-alkyyliryhmiä; R3 on C^-alkyyliryhmä, sillä ehdolla, että jos sekä Rx että R2 15 molemmat ovat vetyatomeja, niin silloin R3 on muu kuin me-tyyliryhmä; B on >S tai >S-*0; pisteviiva, joka on siltana 2-, 3- ja 4-asemien välillä, osoittaa, että kysymyksessä on kef-2-em- tai kef-3-em-yhdiste; tai niiden 3-N-karbamoyylisuojattujen johdannaisten valmistamiseksi, 20 tunnettu siitä, että siihen kuuluu joko (A) sellaisen yhdisteen esteröinti, jolla on kaava (ID ΪΓ\ H p. B U >- C — CONH---Y ^ 25. ii : <H) N J-CH2OCONH2 ^0CH3 ° COOH (jossa B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), 30 tai sen suolan tai 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen esteröinti yhdisteellä, jolla on kaava (III) R1 X.CH.O.CO.C.OR3 (III)

35. R2 54 83032 (jossa R, Rx, R2 ja R3 on määritelty kuten edellä, ja X on lähtevä ryhmä); tai (B) sellaisen yhdisteen asylointi, jolla on kaava (IV) C H H h2n 1 1 0J- Nx>-ch2oconh2 {iv) T COO.CH.O.CO.C.OR R R,

10 Z (jossa R, Rx, R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen suolan tai 7-N-silyylijohdannaisen tai 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen asylointi hapolla, jolla on kaava (V) 15 f\_ C J— C -COOH O 11 N (V) ^och3 20 tai sitä vastaavalla asyloimisaineella; tai (C) sellaisen yhdisteen reaktio, jolla on kaava (VI) t—v h e 25 !C\- f —':0NH——γB ·3 ° N M Λ-CH-OH \ Γ" 2 (vi) °°H3 O T >1 COO.CH.O.CO.CTOR, R R2 30 (jossa R, Rx, R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin) sopivan karbamoyloimisaineen kanssa; tai (D) sellaisen yhdisteen oksimointi, jolla on kaava (VII) 35 55 8 3 0 3 2 /-\ H H Λ c — CONH--ΒΝ ^0 Ö I 1— N ^^=«20^2 (VII)

2. Patenttivaatimuksen 1(A) mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan (II) mukaisen yhdisteen annetaan reagoida sellaisen kaavan (III) mukaisen yhdisteen kanssa, jossa X on kloori, bromi tai jodi.

3 COOCH.OCO.C.OR, I I J R R2 jossa R, Rj ja R2/ jotka voivat olla samoja tai erilaisia, merkitsevät kukin vetyatomia tai C^-alkyyliryhmää ja R3 on

10 C1.4-alkyyliryhmä, sillä ehdolla, että jos sekä Rx että R2 molemmat ovat vetyatomeja, niin silloin R3 on muu kuin me-tyyliryhmä, tunnettu siitä, että myöhemmin suoritetaan mikä tahansa seuraavista reaktioista, missä tahansa sopivassa järjestyksessä: 15 i) kef-2-em-isomeerin konversio halutuksi kef-3- em-isomeeriksi, ii) sellaisen yhdisteen pelkistäminen, jossa B on >S-0, yhdisteeksi, jossa B on >S, iii) N-suojaavien ryhmien poistaminen, tai 20 iv) viimeisenä vaiheena kaavan (I) mukaisen yhdis teen talteen ottaminen riittävän amorfisena sitä sisältävästä liuoksesta.

3. Patenttivaatimuksen 1(A) mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan (II) mukaisen yhdisteen alkalimetalli- tai oniumsuolan annetaan reagoida kaavan (III) mukaisen yhdisteen kanssa.

3 COOCH.OCO.C.OR., R R2 (jossa R, Rlf R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen 15 isomerointi.

4. Patenttivaatimuksen 1(B) mukainen menetelmä, ... 25 tunnettu siitä, että asylointi suoritetaan kaavan (V) mukaisen hapon avulla siten, että mukana on konden-soivaa ainetta.

5. Patenttivaatimuksen 1(G) mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että isomerointi suoritetaan iner-30 tissä orgaanisessa liuottimessa käyttäen UV-valoa, jonka aallonpituus on yli 290 nm.

5 O 1 ?i COO.CH.O.CO.CTOR, • · 3 R R2 (jossa R, Rx, R2, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen 10 oksimointi antamalla niiden reagoida kaavan (Vili) mukaisen metoksiamiinin h2noch3 (VIII) 15 tai sen suolan kanssa; tai (E) sellaisen yhdisteen metylointi, jolla on kaava (IX) f-λ f « B 20 y~ C —· CONH-1-j

0. I ' .i^~CH.0C0NH, . . \ h—— N Y i p ^OH £ I VI COO.CH.O.CO.C.OR, R Ä2 25 (jossa R, Rx, Rz, R3, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen metylointi antamalla niiden reagoida metyloimisaineen kanssa; tai (F) sellaisen yhdisteen alkylointi, jolla on kaava 30 (XI) (I C —CONH-T Y' L

0. Li JLch2oconh2 \ o I R1 35 0CH3 υ COO.^H.O.CO.^.OH 56 83032 (jossa R, Rlf R2, B ja pisteviiva on määritelty kuten aikaisemmin), tai sen 3-N-karbamoyylisuojatun johdannaisen alkylointi, antamalla niiden reagoida sopivan alkyloimis-aineen kanssa; tai 5 (G) sellaisen yhdisteen isomerointi, jolla on kaava (XIII) OH H — c—conk—\—Y Bs"h H I 1 ~ N — N .J—CH-OCONH-,

10. O 2 n 2 (XIII) CH O T R

6. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä sellaisten yhdisteiden valmistamiseksi, joilla kaava (I) 35 57 8 3 0 3 2 Q-c-com-\jr\ N _#>—N xjJ—CH2OCONK2 (I) 5 ^0CH3 1 ?!

7. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että val- 25 mistettavassa kaavan (Ia) mukaisessa yhdisteessä R on vetyatomi tai metyyliryhmä, R: ja R2 ovat kumpikin metyyli-ryhmiä ja R3 on C^-alkyyliryhmä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettavassa kaavan (Ia) mu- 30 kaisessa yhdisteessä R, Rj ja R2 ovat metyyliryhmiä. 58 83032