FI82939C - Foerfarande foer framstaellning av nya terapeutiskt anvaendbara 4-desacetyl-indoldihydroindolalkaloidderivat. - Google Patents

Description

1 82939

Menetelmä uusien terapeuttisesti käyttökelpoisten 4-des-asetyyli-indolidihydroindolialkaloidijohdannaisten valmistamiseksi 5 Keksintö koskee uusien kaavan 1 mukaisten 4-des- asetyyli-indolidihydroindolialkaloidijohdannaisten ja niiden happoadditiosuolojen valmistamiseksi, R-O-CO-X-CO-Z (I) 10 jossa X on C^-alkyleeni tai C2_4-alkenyleeni, Z on OH, OCj.j-alkyyli, NH2 tai aktivoiva ryhmä, kuten sukkinimid-oksi tai R7C00-, jossa R7 on C^-alkoksi, ja R on dimeeri-nen indolidihydroindoliradikaali, joka on johdettu anti-15 neoplastisesta, dimeerisestä 4-asetoksi- tai 4-hydroksi-indoli-dihydroindolialkaloidista ja jonka kaava on 5’ r3 7· r4 20 H1 I , L· J R5 t n ιι17ϊ*ι :! 25 14< H I ° 9/i\ 1 K-"-1? li I . .11 \ Sf .CH3 ?5 111 3 1 4,NfcH^

30 3 X7/18\l/\3/N

r2 !>>H

tl 35 jossa R1 on COOH, COOC^-alkyyli tai C0NH2, R2 on CH3 tai 2 82939 CHO ja R3 on OH, R4 on etyyli ja R5 on vety tai R3 on etyyli, R4 on vety ja R5 on vety.

Näillä yhdisteillä on kasvainten vastainen vaikutus.

5 Vinca rosea-kasvista (punatalvio) saatavat alka loidit edustavat yhtä tuottoisimmista kemian alueista mitä tulee lääkeaineisiin, jotka vaikuttavat kokeellisten pahanlaatuisten kasvaimien kasvua vastaan nisäkkäissä. Aluksi todettiin vain joidenkin niistä alkaloideista, 10 joita saadaan kyseisen kasvin lehdistä ja jotka voidaan puhdistaa kromatografisesti, olevan aktiivisia. Näihin aktiivisiin, kasvaimia vastaan vaikuttaviin alkaloideihin, joita saadaan suoraan talviöiden lehdistä, kuuluvat VLB (vinlastiini, vinkaleukoblastiini), vinkristiini 15 (leurokristini), leurosiini (vinleurosiini), leurosidiini (vinrosidiini), leuroformiini (formyylileurosiini) ja de-oksi-VLB "A" ja "B" (4'-deoksi-VLB ja 4'-deoksileurosi-diini).

Vinca-alkaloidien kemiallinen muuntaminen alkoi 20 hitaasti monista syistä. Ensinnäkin alkaloidien molekyylirakenteet ovat erittäin monimutkaisia, ja kemistit löysivät hitaasti reaktioita, jotka muunsivat jotakin määrättyä molekyylin funktionaalista ryhmää vaikuttamatta muihin ryhmiin. Toiseksi Vinca rosea-uutteista oli eris-25 tetty tai tuotettu dimeerisiä alkaloideja, joilta puuttuivat halutut kemoterapeuttiset ominaisuudet, ja niiden rakenteiden määrittäminen oli johtanut siihen päätelmään, että nämä inaktiiviset yhdisteet olivat rakenteellisesti lähellä yhtä tai useampaa aktiivista alkaloidia tai jopa 30 isomeerisia niiden kanssa. Siten vaikutti siltä, että pienet kemialliset muutokset tunnetuissa syöpää vastaan vaikuttavissa alkaloideissa voisivat vaikuttaa perusteellisesti aktiivisuuteen kasvaimia vastaan.

Näiden rajoitusten vuoksi Vinca rosea-kasvista 35 saatavien indoli-dihydroindolialkaloidien muuntaminen on i 3 82939 keskittynyt pelkästään kolmeen asemaan molekyylissä: C-3, C-4' ja C-4. Jos tarkastellaan ensin aseman C-3 muuntamista, eräs melko tuore ja onnistunut indoli-di-hydroindoli-perusrakenteen modifiointi on ollut C-3-kar-5 boksamidijohdannaisten, joista useimmat osoittautuivat aktiivisiksi kasvaimia vastaan, valmistus. [Kts. US-pa-tenttijulkaisu nro 4 166 810 ja Conrad et ai., J. Med. Chem. 22 (1979) 391].

4-desasetyyli-VLB-3-karboksamidia (vindesiiniä) 10 markkinoidaan nykyään useissa Euroopan maissa kasvainso-luja tuhoavana aineena. Sen mainitaan olevan tehokas hoidettaessa eräitä vinkristiinille resistenttejä leukemioita monien tavallisten kasvaimien, mm. varhaissolukasvai-mien, lisäksi. Funktionaalisten 3-hydroksi- ja 3-esteri-15 ryhmien reagointi isosyanaattien kanssa on tuottanut vastaavia oksatsolidiinidionijohdannaisia, joista yhtä, N-kloorietyylijohdannaista (vintsolidiinia), tutkitaan parhaillaan kliinisesti. Oksatsolidiinidionijohdannaisia esitetään US-patenttijulkaisussa RE 30 560 (Miller ja 20 Gutowski), joka on julkaistu uudelleen 31. maaliskuuta 1981.

Molekyylin toinen muunnettu asema on C-4'. Pääosa näistä modifioinneista on pohjautunut 3',41-dehydrojohdannaiseen, joka on valmistettavissa sekä liittämällä yh-25 teen vindoliini ja katarantiini muunnetulla Polonovski-reaktiolla (Potier et ai., J.C.S. Chem. Comm. 1975, 670) että dehydratoimalla VLB tai leurosidiini (Gutowski ja Miller, US-patenttijulkaisu nro 4 029 663). Dehydratoin-tireaktio tuottaa delta-31,4'-dehydrojohdannaisen lisäksi 30 kaksi ekso-kaksoissidosisomeeria. Näistä kaksoissidoksis-ta minkä tahansa funktionalisointi epoksidien, diolien, jne. muodostamiseksi on ollut asemaan C-4' keskittyvien kemiallisten muuntamisten perusteena.

Kolmas, menestyksellisesti muunnettu indoli-dihyd-35 roindolin asema on C-4. Ensinnäkin kaikissa edellä maini- 4 82939 tuissa Vinca-alkaloideissa esiintyvän asetoksiryhmän hyd-rolyysi tuottaa kasvaimia vastaan aktiivisia 4-desasetyy-lijohdannaisia. (Vindesiini, 3-karboksamidi, on 4-des-asetyylijohdannainen). Toiseksi Hargrove (US-patenttijul-5 kaisut nro 3 387 001 ja 3 392 173) valmisti uusia 4-des-asetyyli-VLB:n, 4-desasetyylivinkristiinin, jne., 4-asyy-lijohdannaisia. Yksi näistä uusista johdannaisista oli 4-klooriasetyyli-VLB, jonka voidaan antaa reagoida amiinien, esimerkiksi dimetyyliamiinin, kanssa, jolloin syn-10 tyy tehokas syöpälääke vinglysinaatti, N,N-dimetyyli-4-glysinyyli-VLB. Eräässä toisessa modifioinnissa Write ja Neuss (US-patenttijulkaisu nro 4 122 082) hapettivat 4-desasetyyli-VLB:n 4-hydroksyyliryhmän 4-ketoryhmäksi, ja Thompson (USpatenttijulkaisu nro 4 195 022) pelkisti tä-15 män ketonin 4-epihydroksijohdannaiseksi (4a-hydroksijohdannaiseksi ), joka on myös syöpää vastaan vaikuttava yhdiste.

Conrad ja Gerzon (US-patenttijulkaisu 4 199 504) kuvaavat silloittuneita indol-dihydroindolidimeerejä, so. 20 yhdisteitä, joissa samat tai eri alkaloidiosat ovat muodostaneet sillan 3-karboksyylin kautta bis-amidin välityksellä. Toisaalta indoli-dihydroindolitalvioalkaloidi-dimeerejä ei ole silloitettu molekyylin muiden asemien kautta Vinca-tetrameereiksi.

25 VLB ja vinkristiini on konjugoitu proteiineihin, jolloin on muodostunut radioimmunologisissa tutkimuksissa käyttökelpoisia aineita. Käytettyjä johdannaisia ovat olleet 4-desasetyyli-VLB-3-karboksatsidi (desasetyylivin-blastiinihappoatsidi) ja vastaava vinkristiiniyhdiste; 30 tätä reaktiota valaistaan julkaisussa Conrad et ai., J. Med. Chem. 22 (1979) 391, EP-julkaisussa 41 935 ja US-patentti julkaisussa 4 203 898.

FI-patenttihakemuksesta 791 519 (EP 5610) tunnetaan yhdisteitä, joiden kaava on 35 5 82939

R-NH-CHj- (CH, )„-X-( CHj |„-CH,-NH-R

jossa R on indoli-dihydroindoli(vinka)alkaloiditähde ja X:llä on eri merkityksiä. Kyseiset yhdisteet ovat silta-5 vinkadimeerejä ja eroavat rakenteeltaan selvästi esillä olevan keksinnön mukaisesti valmistetuista kaavan I mukaisista yhdisteistä.

On yleisesti tunnettua, että pienetkin erot vinka-molekyylin rakenteessa voi johtaa aktiivisuuden alenemi-10 seen. Näin ollen eri vinkajohdannaisten biologiset ominaisuudet eivät ole ennakoitavissa.

Edellä mainitun US-patenttijulkaisun 3 387 001 mukaiset yhdisteet ovat vinkayhdisteitä, joiden 4-asemassa on ryhmä 15 O R ^ R1 il 1 -0-C-CH-N^ (A) ^R11 jossa R, R*· ja R** tarkoittavat tyypillisesti vetyä tai 20 alkyyliä, esimerkiksi ryhmä ^CH3

-0C0CH2N

CH3 25

Esillä olevan keksinnön mukaisesti valmistettujen kaavan I mukaisten yhdisteiden 4-asemassa taas on ryhmä -0C0-X-C0-Z (II) 30 2 jossa Z on mm. NH ja X on tyypillisesti alkyleeni, esimerkiksi ryhmä -OCOCI^CI^CONHj. Kaavojen (A) ja (B) mukaisten ryhmien välinen ero on kemiallisesti merkittävä.

35 6 82939

Rl /'

Ryhmän (A) terminaali -N on voimakkaasti emäksinen, ^R11 kun taas ryhmässä (B) oleva terminaali -C0NH2 on heikosti 5 emäksinen. Lisäksi on huomattava, että ryhmän (B) terminaali on amidoryhmä, joka kemiallisesti on aivan erilainen ryhmä kuin amino. Erityisesti on huomattava, että nyt kuvatut yhdisteet eroavat tunnetuista siinä, että ne ovat bifunktionaalisia johdannaisia, ts. ne ovat bifunktionaa-10 lisen hapon, esimerkiksi meripihkahapon, johdannaisia.

US-patenttijulkaisusta 3 387 001 ei ilmene, että olisi toivottavaa valmistaa vinka-alkaloideja, jotka kon-jugoituvat immunoglobuliinin kanssa bifunktionaalisen siltaryhmän kautta. Päinvastoin, US-patentissa on kyse 15 vinblastiinimolekyylin laajentamisesta liittämällä amino- ryhmä vinblastiinin asetoksiryhmään. Nyt kuvatut bifunk-tionaaliset happojohdannaiset eivät siis ole johdettavissa US-patentista 3 387 001.

Eräs toinen, tekniikan tasoon liittyvä julkaisu on 20 J. Med. Chem. 1979, voi. 22. No. 4, s. 391-400. Myös tässä julkaisussa kuvatuissa yhdisteissä on ryhmä -C0NR1R2, joka tässä tapauksessa on liittynyt vinkarungon 3-ase-maan. Tässä yhteydessä viitataan erityisesti sivulla 393 mainittuihin yhdisteisiin no. 12 ja no. 14 (taulukko 1). 25 Päinvastoin kuin nyt kuvatut uudet yhdisteet (ks. s. 26-27) mainitut tunnetut yhdisteet eivät ole aktiivisia. US-patentin 3 387 001 mukaisten yhdisteiden kohdalla 4-ase-massa oleva aminoryhmä tekee yhdisteistä aktiivisia, mutta yhdisteet menettävät aktiivisuutensa, jos aminoryhmä 30 liitetään 3-asemaan. Näin ollen vinkajohdannaisten mahdollista aktiivisuutta ei pystytä arvioimaan pelkästään aminoryhmän läsnäolon perusteella. Vinkajohdannaisten yhteydessä rakenteen ja aktiivisuuden välinen riippuvuus on huomattavasti monimutkaisempi kuin mitä voisi olettaa.

35 Edellä mainitun julkaisun J. Med. Chem. perusteella ei 7 82939 voida vetää sellaista johtopäätöstä, että johdannaisten 4-aseman modifiointi yleensä johtaisi aktiivisiin yhdisteisiin. Nyt kuvattujen kaavan I mukaisten yhdisteiden sisältämä bifunktionaalinen ryhmä eroaa rakenteeltaan 5 olennaisesti em. julkaisuissa kuvatuista ja sen aikaansaama aktiviteetti on erittäin yllättävä.

Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa Z on OH, 0-C^_2 tai NH2 ovat käyttökelpoisia kasvaimia vastaan vaikuttavina yhdisteinä siirrettyjen kasvaimien yhteydes-10 sä hiirillä, ja niillä on myös mitoosinesto-ominaisuuk-sia.

Kun Z kaavassa (I) on karboksyyliryhmän aktivoiva (asyylijohdannaiseksi muuttava) ryhmä, se voi olla mikä tahansa tunnetuista kemiassa, erityisesti peptidikemias-15 sa, käytetyistä aktivointiryhmistä. Sellaiset ryhmät ovat hyvin tunnettuja tällä alalla, ja niitä käsitellään esimerkiksi kirjassa M. Bodanszky, Y.S. Klausner ja M. A. Ondetti, Peptide Synthesis, 2. painos, John Wiley & Sons, 1976, erityisesti sivuilla 85-136. Niistä ryhmistä, joi-20 ta Z voi tarkoittaa, voidaan mainita atsidiryhmä (-N^), halogeeniatomi, esimerkiksi bromi ja erityisesti kloori, 7 7 asyloksiryhmä, jonka kaava on R C0-0, jossa R on ali-faattinen tai aromaattinen radikaali, kuten esimerkiksi C^g-alkyyli, alkoksiryhmä, edullisesti C13-alkoksi, tai 25 aryloksiryhmä; metaanisulfonyloksi-, tosyloksi- tai bent-seenisulfonyloksiryhmä, imidatsolyyliradikaali tai N-asyylihydroksyyliamiinijohdannaisryhmä, esimerkiksi sukkinimidoksi, ftalimidoksi tai bentsotriatsolyloksi.

Erityisesimerkkejä kyseisistä karboksyliryhmien 30 aktivointiryhmistä ovat Cl, Br, Ng, imidtasolyyli, sukkinimidoksi , 0 Λη °—n 3b \ β 82939 ftalimidoksi, °-γ0

Q

bentsotriatsolyyIloksi, 10 Ο"θθ metaanisulfonyloksl, tosyloksi, bentseenisulfonyloksi ja vastaavat, asyylijohdannaiseksi muuttavat ryhmät.

Esimerkkejä ryhmistä X ovat metyleeni, etyleeni, 15 propyleeni, butyleeni, vinyleeni, propenyleeni, buteny-leeni tai 1,2-dimetyylietyleeni tai C^_^-alkyleeni.

Sopivia farmaseuttisesti hyväksyttäviä additiosuo-loja ovat esimerkiksi myrkyttömien epäorgaanisten happojen, kuten kloorivetyhapon, typpihapon, fosforihapon, 20 rikkihapon, bromivetyhapon, jodivetyhapon, fosforihapok-keen ja vastaavien, muodostamat suolat samoin kuin myrkyttömien orgaanisten happojen, kuten alifaattisten monoja dikarboksyylihappojen, fenyylisubstituoitujen aikaani happojen, hydroksialkaani- ja hydroksialkaanidihappo-25 jen, aromaattisten happojen, alifaattisten ja aromaattisten sulfonihappojen sekä vastaavien, muodostamat suolat. Sellaisia farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja ovat siten sulfaatit, pyrosulfaatti, vetysulfaatti, sulfiitti, vetysulfIitti, nitraatti, fosfaatti, monovetyfosfaatti, 30 divetyfosfaatti, metafosfaatti, pyrofosfaatti, kloridi, bromidi, jodidi, asetaatti, propionaatti, dekanoaatti, kaprylaatti, akrylaatti, formaatti, isobutyraatti, kap-raatti, heptanoaatti, propiolaatti, oksalaatti, malonaat-ti, sukkinaatti, suberaatti, sebakaatti, fumaraatti, ma-35 leaatti, mandelaatti, butyynil,4-dihapposuola, heksyyni- 9 82939 1,6-dihapposuola, bentsoaatti, klooribentsoaatti, metyy-libentsoaatti, ftalaatti, tereftalaatti, bentseenisulformat ti, tolueenisulfonaatti, klooribentseenisulfonaatti, ksyleenisulfonaatti, fenyyliasetaatti, fenyylipropionaat-5 ti, fenyylibutyraatti, sitraatti, laktaatti, B-hydroksi-butyraatti, glykolaatti, malaatti, naftaleeni-l-sulfo-naatti, naftaleeni-2-sulfonaatti, metaanisulfonaatti sekä vastaavanlaiset suolat.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä ja niiden happoaddi- 10 tiosuoloja voidaan valmistaa siten, että a) yhdiste, jonka kaava on

RÖH

15 jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan yhdisteen kanssa, jonka kaava on

A-CO-X-CO-B

20 jossa X tarkoittaa samaa kuin edellä ja A ja B muodostavat yhdessä sillan -O-, tai b) yhdiste, jonka kaava on

RCO-X-COOH

25 jossa R ja X tarkoittavat samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan aktivoivan aineen kanssa ja haluttaessa saatu aktivoitu yhdiste saatetaan reagoimaan C^g-alkanolin, ammoniakin tai hydratsiinin kanssa.

30 Menetelmävaihtoehdossa a) asyloidaan 4-desasetyy- li(indolidihydroindoli), jonka kaava on RÖH ja joka on valmistettu Hargroven esittämällä menettelytavalla (US-patenttijulkaisu 3 392 173), karboksyylihappoanhydridillä, jonka kaava on 35 10 82939 o Λ ν o jossa X:llä on sama merkitys kuin edellä, jolloin syntyy yhdiste, jolla on kaava (I), jossa Z on OH ja R:llä ja 10 X:llä on aikaisemmat merkityksensä. Yhdisteitä, joissa Z on 0-C^_2~alkyyli, valmistetaan puolihaposta R-C0X-C00H jollakin tavanomaisella esteröintimenetelmällä C^g-alka-nolia käyttäen. Edullinen alkanoli on metanoli, koska muut, kaavaa RÖH vastaavissa lähtöaineissa esiintyvät es-15 teriryhmät ovat metyyliesteriryhmiä ja siten esterinvaih-toreaktioihin liittyvät ongelmat vältetään suureksi osaksi .

Kun indoli-dihydroindolin on määrä reagoida meri-pihkahappoanhydridin tai vastaavan kanssa, jotta saadaan 20 valmistetuksi kaavan (l) mukainen yhdiste, jossa R-1 on COOH, C-3-esteriryhmä samoin kuin C-4-esteriryhmä on hydrolysoitava ensin, jotta saadaan esimerkiksi VLB:stä 4-desasetyylivinblastiinihappo - ks. US-patenttijulkaisu 4 012 390. Seuraavaksi C-3-karboksyyliryhmä täytyy suoja-25 ta jollakin edellä luetelluista karboksyyliryhmän suo- jausryhmistä. Tämän johdannaisen, jonka C-3-karboksyyli-ryhmä on suojattu ja joka sisältää vapaan hydroksyyliryh-män asemassa C-4, annetaan sitten reagoida edellä esitetyllä tavalla anhydridin kanssa. Tuloksena oleva yhdiste 30 voidaan sen jälkeen käsitellä kemiallisesti siten, että syntyy kaavan (I) mukaisia yhdisteitä, joissa Z on karboksyyliryhmän asyylijohdannaiseksi muuttava ryhmä, sillä edellytyksellä, että reaktio-olosuhteet ovat neutraalit tai emäksiset C-3-karboksyyliryhmän suojausryhmän irtoa-35 misen välttämiseksi. Sen jälkeen kun haluttu pääteryhmä, il 82939 Z, on paikallaan, C-3-karboksyyliryhmää suojaava ryhmä voidaan poistaa, jolloin syntyy kaavan (I) mukaisia yhdisteitä, joissa R*· on COOH.

Yhdisteitä, joilla on kaava (I), jossa Z on 5 valmistetaan muodostamalla "aktivoitu" Vincadimeeri-4-puolihappo (Vinca-dimeeri - R), jonka kaava on R-O-CO-X-CO-Z, 10 jossa Z on edullisesti Cl, ammoniakin tai hydratsiinin avulla. Puolihaposta muodostetaan seka-anhydridi käsittelemällä se peräkkäin N-metyylimorfoliinilla ja alkyyli-klooriformaatilla. Seka-anhydridin reaktio alkoholipitoisen ammoniakin kanssa antaa tulokseksi halutun puoliami-15 din. Mikäli on tarkoitus valmistaa yhdiste, jossa R1 on COOH ja Z on NH2, voidaan käyttää tavanomaisia, emäksisissä olosuhteissa toteutettavia reaktioita, kunhan kar-boksyyliryhmä R1 suojataan ensiksi.

Vaihtoehtoisiin menettelytapoihin useiden edellä 20 esitettyjen johdannaisten valmistamiseksi kuuluu liittävän aineen, kuten karbodi-imidin, esimerkiksi DCC:n (di-sykloheksyylikarbodi-imidin), tai EEDQ:n (N-etoksikarbo-nyyli-2-etoksi-l,2-dihydrokinoliinin) tai vastaavan, käyttö vedettömissä olosuhteissa toteutettavassa reak- 2 2 25 tiossa puolihapon H0-C0-X-C0-Z , jossa Z on karboksyy- liryhmän suojausryhmä, kanssa. Esimerkiksi aluksi voidaan valmistaa 4-sukkinoyloksijohdannainen RÖH:sta ja 2 HO-CO-CH2-CH2-CO-Z :sta DCC:n ollessa läsnä, jolloin syntyy yhdiste, jonka kaava on 30 R-O-CO-X-CO-Z2

Senjälkeen karboksyyliryhmää suojaava ryhmä voidaan poistaa ja antaa tuloksena olevan vapaan hapon reagoida hyd-35 roksiftalimidin, hydroksibentsotriatsolin, hydroksisuk- i2 82939 kinimidin, halogenoivan aineen, atsldin tai vastaavan kanssa, jolloin saadaan reaktiivisia asyloivia välituotteita, joilla on kaava 5 R-O-CO-X-CO-Z3 3 jossa Z on sukkinimidoksi, bentsotriatsolyloksi, ftal-imidoksi. Cl, Br, tai vastaava. Näiden välituotteiden annetaan sitten reagoida C^^-alkanolin kanssa, jolloin 10 saadaan puoliestereitä, joiden kaava on R-0-C0-X-C0-0-C13-alkyyli Lähtöaineina käytettäviä 4-deasetyyli(indolidi-15 hydroindoli)-alkaloideja ja ROH-yhdisteitä, jotka ovat käyttökelpoisia tämän keksinnön mukaisten yhdisteiden muodostamisessa, voidaan kuvata seuraavan 2-ulotteisen rakennekaavan avulla, 20 5 R3 11' Lq, 0,1 r5

10'ψ « 3 . —R

25 14 H 1 »/*>, 1 p®-1 li 30

?5 Ml 3 I

'•‘•'n 35 r1 i i3 82939 jossa kaavassa R1 on COOH, COOC. Q-alkyyli tai CONHn, R2 3 4*·”^ c * on CH« tai CHO ja R on OH, R on etyyli ja R3 on vety tai R on etyyli, R on vety ja R° on vety.

Kun R* on CO-OCCH.,, R2 on metyyli, R3 on hydrok-4 5 syyli, R on etyyli ja R on H, edellä esitetty kaava kuvaa 4-desasetyyli-VLB:ä (4-desasetyylivinblastiinia); 12 3 Λ kun R on CO-OCH^, R on formyyli, RJ on hydroksyyli, R*

5 J

on etyyli ja R on H, kaava esittää 4-desasetyylivinkris- 12 1 tiiniä; kun R on CO-OCH-, R on metyyli, R on etyyli ja

4 5 J

10 R sekä R ovat vetyjä, kaava esittää 4-desasetyylideok-si-VLB "B":ä eli 4-desasetyyli-4'-deoksileurosidiinia eli 4-desasetyyli-4’-epideoksi-VLB:ä; kun R1 on CO-OCH^, R2 on CHO, R on etyyli ja R* ja R° ovat vetyjä, kaava esittää 4-desasetyyli-4'-epideoksivinkristiiniä (4-desasetyy-15 li-l-formyyli-l-desmetyyli-4'-deoksileurosidinia); ja kun R1 on C0-NH2, R2 on metyyli, R3 on OH, R4 on etyyli ja R5 on H, kaava esittää vindesiiniä (4-deasetyyli-VLB-3-kar-boksamidia). Niitä kaavan (II) mukaisia yhdisteitä, joissa R1 on karboksyyliryhmä, nimitetään "iinihapoiksi", so. 20 4-desasetyylivinblastiinihapoksi, 4-desasetyylileurosii- nihapoksi, 4-desasetyylivinkristiinihapoksi, jne. Mitä tulee 4-desasetyyylivinblastiinihappojohdannaisten muodostamiseen, alan asiantuntijat käsittänevät, että 3-kar-boksyyliryhmä on suojattava ennen reaktiota anhydridin 25 tai muun asyloivan aineen, Z^-CO-X-COO-Cj^-alkyylin, kanssa, ja että tämän reaktion tuote R-O-CO-X-COO-C-^^-alkyyli, on hydrolysoitava ja muutettava asyloivan ryhmän (COZ1), so. C0Cl:n, C0Br:n, CO-N^rn, sukkinimidoksin tai vastaavan, sisältäväksi puolihapoksi käyttämättä toista 30 karboksyyliryhmän suojausryhmää.

4-desasetyylijohdannaisten (III) kanta-alkaloideja käsittelevät kirjallisuusviitteet ovat seuraavat: leu-rosiini (US-patenttijulkaisu 3 370 057), VLB (US-patent-tijulkaisu 3 097 137), leurosidiini (vinrosidiini) ja 35 leurokristiini (jota tästä eteenpäin kutsutaan vinkris- i4 82939 tiiniksi) (molempia käsittelee US-patenttijulkaisu 2 205 220), desmetyyli-VLB (US-patenttijulkaisu 3 354 163), vindesiini ja muut 3-karboksamidit (US-patentti julkaisu 4 203 898), vinblastiinihappo, vinkris- 5 tiinihappo, jne. (US-patenttijulkaisu 4 012 390), 4'-epivinkristiini (US-patenttijulkaisu 4 143 041), leu-roformiini, formyylileurosiini (US-patenttijulkaisu 4 279 816) ja deoksi-VLB "A" ja "B" (Tetrahedron Letters 1958, 783).

10 Tyypillisten kaavan (II) mukaisten yhdisteiden valmistusta valaistaan esimerkein alla. Nimeämisen helpottamiseksi esimerkiksi yhdistettä, jonka rakennekaava on R-0-C0-CH2CH2-C00H, kutsutaan VLB-4-puolisukkinaatiksi jättäen pois 4-desasetyylitermi, joka on yhteinen kai-15 kille R-radikaaleille.

Esimerkki 1 VLB-4-puolisukkinaatin valmistus 2 g 4-desasetyyli-VLB:ä liuotettiin pyridiiniin, ja tähän liuokseen lisättiin 2 g meripihkahappoanhydri-20 diä. Reaktioseosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa 5 h. (Lämpötila-alue 0-5eC on käyttökelpoinen tässä reaktiossa). Haihtuvat aineosat poistettiin haihduttamalla alipaineessa, ja jäännökseen lisättiin C^C^ia. C^C^-kerros pestiin natriumvetykarbonaatin 5 % vesi- 25 liuoksella ja sen jälkeen vedellä. Orgaaninen kerros kuivattiin, ja liuotin haihdutettiin siitä alipaineessa.

Näin valmistetun VLB-4-puolisukkinaatin fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraavat: is 82939 IR: huippuja aaltoluvuilla 1737, 1615, 1460 ja 1434 cm”^ NMR (CDC13): 8,05, 7,54, 7,14, 6,58, 6,11, 5,83, 5,46, 5,28, 3,80, 3,78, 3,69, 3,62, 2,71, 0,92 ja 0,79 ppm

Sulfaattisuola valmistettiin liuottamalla VLB-4-5 puolisukkinaatti vedettömään etanoliin, liuokseen lisättiin rikkihapon 2 % etanoliliuosta, kunnes pH oli 3,95, ja sen jälkeen haihtuvat aineosat haihdutettiin pois. Sulfaattisuolan fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraa vat : 10 UV (^0): huippuja aallonpituuksilla 214, 268, 283 ja 312 nm IR (KBr): huippuja aaltoluvuilla 3400 (leveä) ja 1740 cm ^ Titraus (66 % DMF) : pK3 = 4,80, 6,10, 7,80

Edellä esitettyä menettelytapaa käytettiin lisäk-15 si seuraavien yhdisteiden valmistukseen:

Vinkristiini-4-puolisukkinaatti valmistettiin 4-desasetyylivinkristiinistä; saanto = 700 mg (1,95 g:sta). Yhdisteen fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraavat: IR: huippuja aaltoluvuilla 1740 ja 1684 cm-^ 20 NMR (CDC13): 8,77, 8,15, 8,11, 7,72, 7,54, 7,18, 6,90, 6,83, 5,89, 5,39, 5,21, 4,69, 4,51, 3,86, 3,74 ja 3,67 ppm Sulfaattisuola valmistettiin lisäämällä vapaan emäksen (400 mg) etanoliliuokseen rikkihapon 2 % etanoliliuosta; saanto = 330 mg, R^ (silikageeli, metanoli) = 0,16.

25 Vindesiini-4-puolisukkinaatti valmistettiin 300 mg: sta vindesiiniä (4-desasetyyli-VLB-3-karboksamidia); saanto = 290 mg. Yhdisteen fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraavat: IR: huippuja aaltoluvuilla 3450, 1733 ja 1693 cm 1 30 NMR (CDC13): 8,07, 7,52, 7,10, 6,54, 6,08, 5,92, 5,49, 5,27, 3,70, 3,59, 3,46, 2,83, 0,91 ja 0,78 ppm

Sulfaattisuola valmistettiin kuten edellä (200 mg: sta vapaata emästä saatiin 160 mg valkoista amorfista jauhetta); TLC R^ (silikageeli, metanoli) = 0,56.

35 4'-epideoksi-VLB-4-puolisukkinaatti valmistettiin i6 82939 4-desasetyyli-4'-epideoksi-VLB:stä (1080 mg); saanto = 540 mg; Rf (SiC>2, 1:1 EtOAc-MeOH) = 0,08.

Vinblastiinihappo-4-puolisukkinaatti valmistettiin 4-desasetyylivinblastiinihaposta. Yhdisteen fysi-5 kaaliset ominaisuudet olivat seuraavat:

Rf (silikageeli, MeOH) = 0,23 NMR (CDC13): 8,05, 7,52, 7,11, 6,57, 6,06, 5,71, 5,26, 5,14, 3,75, 3,60, 2,82, 0,90 ja 0,76 ppm

Edellä esitettyä menettelytapaa noudattaen annet-10 tiin 4-desasetyyli-VLB:n reagoida maleiinihappoanhydridin kanssa, jolloin muodostui VLB-4-puolimaleaatti. Yhdisteen fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraavat: IR: huippuja aaltoluvuilla 1730 ja 1590 cm ^ NMR (CDC13): ö,61, 8,04, 7,50, 7,12, 6,59, 6,48, 5,78 15 (J = 12 Hz), 6,09, 5,7, 5,51, 5,3, 3,79 ja 2,70.

Edellä esitettyä menettelytapaa noudattaen valmistettiin VLB-4-puoliglutaraatti (700 mg 3 g:sta lähtöainetta) , jonka fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraavat: IR: huippuja aaltoluvuilla 3450 ja 1736 cm~* 20 NMR (CDC13): 8,07, 7,53, 7,13, 6,53, 6,13, 5,83, 5,24, 3,80, 3,68, 3,63, 2,69, 0,91 ja 0,61 ppm (Si02, 1:1 EtOAc-MeOH) = 0,25 sulfaattisuola (saanto = 50 %) Rf (Si02, 1:1 EtOAc-MeOH) = 0,08.

Kaikissa edellä esitetyissä 4-desasetyyli(indoli-25 dihydroindoli)talvioalkaloididimeerin asyloinneissa mahdollinen satunnainen 3-OH:n asyloituminen voidaan kumota käsittelemällä märällä silikageelillä Hargroven menettelytapaa (US-patenttijulkaisu 3 392 173) noudattaen. Vaihtoehtoisesti yhdisteet voidaan puhdistaa mahdolli-30 sesta 3-asyylijohdannaisesta tai reaktion muista sivutuotteista kromatografisesti, käyttäen tavallisesti ad-sorbenttina silikageeliä ja eluenttina etyyliasetaat-ti-flptanoli-seosta.

Esimerkki 2 * Ψ 35 "Aktivoidun" VLB-4-puolisukkinaatin ja konjugaa- tin valmistus 17 82939 90 mg VLB-4-puolisukkinaattia liuotettiin 2 ml: aan CHjC^ja. Lisättiin 15 ^ul N-metyylimorfoliinia, ja tulokseksi saatu liuos jäähdytettiin noin 0°C:een. Lisättiin 20 ^ul isobutyyliklooriformaattia ja sen jäl-5 keen 20 mg N-hydroksisukkinimidiä. Reaktioseosta ref-luksoitiin noin 15 minuuttia, ja liuotin sekä muut haihtuvat aineosat poistettiin haihduttamalla alipaineessa. Kumimainen jäännös käytettiin ilman perusteellisempaa puhdistamista proteiinikonjugaatin muodostamiseen. Yh-10 disteen rakenne oli seuraava: 0

An

R-0-CQ-CHoCH,-C0-0-N

15 V

0 jossa kaavassa R on edellä esitetty VLB-radikaali. Yhdisteelle voidaan antaa systemaattinen nimi 4-^3-(1-sukkinimidoksikarbonyyliJy^-propionyyli-VLB. Sen fysi-20 kaaliset ominaisuudet ovat seuraavat: IR (CHCl^): huippuja aaltoluvuilla 1741 ja 1718 cm~^

Eri valmistuskerralla välituotteena esiintyvä VLB-4-puolisukkinaatin ja isobutyylihiilihapon seka-an-hydridi, jonka rakenne on esitetty alla, eristettiin ja 25 karakterisoitiin seuraavasti: IR: huippuja aaltoluvuilla 3450, 1738 ja 1820 cm~^ NMR (CDC13): 8,05, 7,45, 7,15, 6,40, 6,10, 5,88, 5,42, 5,37, 4,00, 3,81, 3,76, 3,65, 2,74 ja 0,95 ppm R-O-CO-CH 2“CH2—CO—O—CO—O—isobutyy1i 30 jossa kaavassa R on seka-anhydridiosaan aseman C-4 kautta liittynyt VLB.

350 ^,ul liuosta, joka sisälsi "aktivoitua" VLB-4-puolisukkinaattia DMF:ssa ja jonka pitoisuus oli 14,7 mg/ml, lisättiin samalla nopeasti sekoittaen 2,0 ml:aan 35 liuosta, joka sisälsi hiiren monoklonaalista, pienisolui- is 82939 sen keuhkokarsinooman vasta-ainetta 0,34 M boraatti-puskurissa (pH 8,6) pitoisuuden ollessa 20,0 mg/ml.

Sen jälkeen kun reaktioseosta oli sekoitettu huoneen lämpötilassa 4 h, sen pH säädettiin arvoon 7,4 IN HCl:a 5 käyttäen, ja se tehtiin kirkkaaksi sentrifugoimalla.

Tuote eristettiin geelisuodatuksella käyttäen pylvästä, jonka koko oli 2,0 x 22,0 cm (67 ml) ja joka sisälsi Bio-Gel P-6:a, joka oli saatettu tasapainotilaan fos-faattipuskuroitua suolaliuosta käyttäen. Pitoisuushuip-10 pu kerättiin (9,7 ml), ja siitä määritettiin desasetyyli-vinblastiini ja proteiini spektrometrisesti käyttäen aallonpituuksia 270 ja 280 nm. Näin valmistettu konju-gaatti sisälsi 7,5 mol VLB:ä moolia kohden Ig:a.

Parempi menetelmä "aktivoidun" VLB-4-puolisukki-15 naatin, jossa aktivoiva ryhmä on 1-sukkinimidoksi, valmistamiseksi on seuraavan kaltainen: 1 g VLB-puolisukkinaattia sekoitettiin 380 mg saan N-metyylimorfoliinia 20 mltssa metyleenidikloridia, ja seokseen lisättiin 390 mg isobutyyliklooriformaattia.

2Q Reaktioseosta sekoitettiin noin 0°C:ssa typpisuojakaasu-kehän alla noin 45 minuuttia. Lisättiin 795 mg N-hydrok-sisukkinimidiä, ja reaktioseosta refluksoitiin n alla noin 45 minuuttia samalla sekoittaen. Reaktioseos jäähdytettiin, ja jäähdytetty seos pestiin deionisoidul-25 la vedellä ja kuivattiin sitten välittömästi Na2SO^:lla. Kuivausaine erotettiin suodattamalla, ja suodos haihdutettiin kuiviin alipaineessa; jäännöksen paino = 900 mg; puhtausaste TLC:n perusteella yli 90 %.

VLB-4-puoliglutaraatti käsiteltiin ensin esitet-3Q tyä menettelytapaa noudattaen peräkkäin N-metyylimorfo-liinilla, isobutyyliklooriformaatilla ja N-hydroksi-sukkinimidillä metyleenikloridiliuoksessa, jolloin saanto oli 160 mg 4-^4-(l-sukkinimidoksikarbonyyli^buty-ryyli-VLB:ä 400 mg:sta 4-glutaryyli-VLB:ä.

35 Edellä esitettyä menettelytapaa noudattaen muutet tiin 4'-epideoksi-VLB-4-puolisukkinaatti 4-^3-(1-sukkini- i9 82939 midoksikarbonyylii^propionyyli-VLBtksi. Kromatografinen käsittely käyttäen adsorbenttina silikageeliä ja eluenttina EtOAc-MeOH-seosta (1:1); R^ = 0,23; saanto 360 mg 540 mg:sta puolisukkinaattilähtöainetta.

5 Edellä esitettyä menetelmää noudattaen valmis tettiin "aktivoitu" vindesiini-4-puolisukkinaatti eli 4-/3- (l-sukkinimidoksikarbonyylijy'propionyylivindesiini. Yhdisteen fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraavat: IR: huippuja aaltoluvuilla 3520, 3470, 3400, 1810, 1791 10 ja 1744 cm~* johon viimeksi mainittuun liittyi leveä ol-kapää 1744-1650 cm NMR (CDC13): 8,08, 7,45, 7,15, 6,44, 6,12, 5,85, 5,48, 5,32, 3,79, 3,64, 3,58, 2,85, 2,84, 0,95 ja 0,73 ppm Myös 4-^3- (l-sukkinimidoksikarbonyyli)_7propio-15 nyylivinkristiini valmistettiin; saanto 140 mg 256 mg: sta lähtöainetta.

IR: huippuja aaltoluvuilla 3460, 1810, 1785, 1744, 1718 ja 1683 cm ^ NMR (CDC13): 8,79, 8,19, 8,14, 7,78, 7,41, 7,18, 6,97, 20 6,84, 5,92, 5,42, 5,35, 4,72, 4,52, 3,81, 3,78, 3,71, 2,85 ja 0,83 ppm

Esimerkki 3

Metyyli-VLB-4-puolisukkinaatin valmistus 200 mg VLB-4-puolisukkinaattia liuotettiin 10 ml: 25 aan etikkahappoanhydridiä. Lisättiin 5 ml jääetikkaa ja sen jälkeen 200 ml metanolia, joka sisälsi 5 pisaraa py-ridiiniä. Liuosta jäähdytettiin 1,5 g, ja sen jälkeen se jätettiin huoneen lämpötilaan 16 h:ksi. Haihtuvien aineosien haihduttaminen pois antoi tulokseksi öljyn.

30 Jäännös liuotettiin veteen, ja vesiliuos tehtiin emäksiseksi lisäämällä ammoniumhydroksidin 14N vesiliuosta. Emäksinen vesikerros uutettiin CH2Cl:lla. CH2Cl2-uutto-liuos pestiin vedellä ja kuivattiin. Poistamalla liuotin saatiin jäännökseksi VLB-4-puolisukkinaatin metyyliesteri . . 35 /jota nimitetään myös 4-(3-metoksikarbonyyli)propionyyli- VLBsksi/.

20 82939

Parempi menetelmä puolimetyyliesterin valmistamiseksi on seuraavan kaltainen: 1020 mg N-hydroksisukkinimidillä esimerkin 2 mukaisesti aktivoitua VLB-4-puolisukkinaattia liuotettiin 5 25 ml:aan MeOH:a. Reaktiossa käytettiin suojakaasuna typpeä, ja se suojattiin valolta. 13 h:n kuluttua haihtuvat aineosat poistettiin alipaineessa. Jäännös käsiteltiin kromatografisesti HPLC-silikageelipylväässä eluoiden EtOAc:lla, jonka MeOH-pitoisuus nousi 0 %:sta 10 50 %:iin. Haluttua tuotetta sisältävät jakeet, jotka määritettiin TLC:n avulla, yhdistettiin. Haihtuvat aineosat poistettiin alipaineessa, jolloin saatiin 310 mg metyyli-VLB-4-puolisukkinaattia kullanruskeana amorfisena jauheena. Sulfaatti valmistettiin tavanomaisella 15 tavalla (2 % H2S04:a EtOH:ssa).

Muita edellä esitetyllä menetelmällä valmistettuja metyyliestereitä ovat: Metyylivindesiini-4-puolisukkinaatti R. (Si02, 1:1 EtOAc-MeOH) =0,5 r Δ -1 2Q IR: huippuja aaltoluvuilla 1735 ja 1699 cm

Massaspektri: 367 (M+), 836 (m-31), 808 (M-59) NMR (CDC13): 9,94, 8,05, 7,52, 7,14, 6,98, 6,58, 6,12, 5,87, 5,53, 5,30, 3,79, 3,69, 3,62, 3,47, 2,74, 0,90 ja 0,81 ppm 25 Sulfaattisuola: R^ (Si02, 1:1 EtOAc-MeOH) = 0,55 metyy-li-4'-epideoksi-VLB-4-sukkinaatti

Massaspektri: 866 (M+), 864, 880, 894, 908, 339 (M-vindo-liiniosa), 139 IRL huippu aaltoluvulla 1743 cm * 30 NMR (CDC13): 8,03, 7,55, 7,16, 6,60, 6,10, 5,89, 5,46, 5,39, 3,82, 3,72, 3,64 ja 2,76 Esimerkki 4 4-sukkinoyyli-VLB-amidin valmistus 1 g VLB-4-puolisukkinaattia liuotettiin noin 25 35 ml:aan CH2Cl2:a. Liuokseen lisättiin typpisuojakaasukehän 2i 82939 alla 200 mg N-metyylimorfoliinia, ja reaktioseosta jäähdytettiin samanaikaisesti jäähauteella. Lisättiin 200 mg isobutyyliklooriformaattia, ja reaktioseosta sekoitettiin 15 minuuttia noin 0°C:ssa. Senjälkeen reaktioseos haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin kullanruskeata kumi-5 maista ainetta. Kumimainen aine liuotettiin metanolipi-toiseen ammoniakkiin, ja liuosta pidettiin ympäristön lämpötilassa N2:n alla noin 48 h. Haihdutettaessa pois haihtuvat aineosat saatiin jäännös, joka sisälsi VLB-4-puolisukkinaatin amidia (amidiryhmä 4-sukkinaatissa), 10 jota mukavuussyistä kutsutaan 4-sukkinoyvli-VLB-amidik-si. Amidin fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraavat: IR: huippuja aaltoluvuilla 1738 ja 1685 cm 1 Massaspektri: 867 (M+), 355, 154 NMR (CDC13): 9,86, 8,04, 7,53, 7,12, 6,63, 6,10, 5,85, 15 5,48, 5,32, 3,81, 3,80, 3,73, 3,62, 2,72, 0,90 ja 0,82 PPm

Rf (Si02, 1:1 EtOAc-MeOH) =0,38

Sulfaattisuola: Rf (Si02, 1:1 EtOAc-MeOH) =0,33

Vastaava hydratsidi, 4-sukkinoyyli-VLB-hydratsi-20 di, valmistettiin edellä kuvatulla tavalla käyttäen me-tanolipitoista hydratsiinia ja paljon lyhempää reaktio-aikaa. Yhdisteen fysikaaliset ominaisuudet olivat seuraavat:

Rf (Si02, 1:1 EtOAc-MeOH) =0,23 25 xr: huippuja aaltoluvuilla 3450, 3400, 1739 ja 1680 cm ^ NMR (CDC13): 9,88, 8,03, 7,53, 7,12, 6,55, 6,10, 5,85, 5,46, 5,27, 3,79, 3,60, 2,30, 0,88 ja 0,81 ppm Esimerkki 5

Metyyli-VLB-4-adipaatin valmistus 30 1,4 g 4-desasetyyli-VLB:ä liuotettiin 50 ml:aan CH2Cl2:a. Lisättiin 3 g adipiinihappoa ja sen jälkeen 3 g disykloheksyylikarbodimidiä. Reaktioseosta pidettiin vedeltä suojattuna ympäristön lämpötilassa noin 24 h.

• - Senjälkeen reaktioseos suodatettiin, ja suodatuskakku 35 pestiin CH2Cl2:lla. Haihdutettaessa CH2C12 pois saatiin 22 82939 jäännös, joka puhdistettiin kromatografisesti käyttäen adsorbenttina silikageeliä ja eluenttina etyyliasetaat-ti-metanoli-seosta (1:1). Kromatografisen käsittelyn päätuote oli metyyli-VLB-4-adipaatti, jota ilmeisesti 5 syntyi reagoimattoman disykloheksyylikarbodi-imidin ja metanolin läsnäolon seurauksena kromatografisen käsittelyn aikana; saatno = 220 mg; NMR-huippu kohdassa 3,63 ppm (CH3O-, uusi metyyliesteri); massaspektrissä huippuja kohdissa 910 (M+), 924 (M+14), 879, 852, 355 ja 154.

10 Seuraavassa valaistaan esimerkein niiden yhdis teiden piiriä, joita edellä esitetty kaava (II) vastaa. Nimettäessä näitä yhdisteitä, joissa jokin alkuperäisessä indoli-dihydroindolidimeerissä esiintyvä ryhmä on korvattu uudella funktionaalisella ryhmällä, so. 4-aset-15 oksi korvattu 4-sukkinoksilla tai 3-metyylikarboksy-laatti korvattu karboksamidilla, poistettu ryhmä jätetään ottamatta huomioon. Esimerkiksi VLB-4-sukkinaatti 4-desasetyyli-VLB-4-sukkinaatin asemesta tai vindesiini-4-sukkinaatti 4-desasetyyli-3-desmetoksikarbonyyli-VLB-3-20 karboksamidi-4-sukkinaatin sijasta: 4'-deoksi-4-/3-(1-sukkinimidoksi) ^propionyyli-VLB 4'-deoksi-4-(3-etoksikarbonyyli)propionyyli-l-formyyli-leurosidiini, 4'-deoksi-l-formyylileurosidiini-4-maleaatti, 25 4'-deoksi-l-formyyli-4-(3-atsidokarbonyyli)propanoyyli- leurosidiini, 4-(4-t-butyylikarbonyyli)butyylileurosiini, 4-/5- (l-ftalimidoksi)J7valeryylivinblastiinihappo, 4-(3-metoksikarbonyyli)propiolyylivinkristiinihappo, 30 4-/3-(2-bentsotriatsolyloksi)-7propionyylivinkristiini- 3-(2-kloorietyyli)karboksamidi, . - 4-(3-trityloksikarbonyyli)propionyylileurosidiini-3-(1- pyrrolidyyli)-karboksamidi, 41-deoksi-VLB-3-puoliglutaraatti, 35 leurosiini-3-puoliadipaatti, 23 82939 bis[4-(4-desasetyyli-VLB)]sukkinaatti, bis[4-(4-desasetyyli-VLB-3-karboksamidi]maleaatti.

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden käyttökelpoisuus mitoosin estäjinä on osoitettu mainittujen yhdis-5 teiden kyvyllä saada aikaan pysäytys metafaasissa (keskivaiheessa) käyttäen tavanomaisia menettelytapoja. Tämän tutkimuksen tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukon sarakkeessa 1 ilmoitetaan yhdisteen nimi ja sarakkeessa 2 sarakkeessa 1 mainitun yhdisteen se pitoisuus väliai-10 neessa (pg/ml), jolla pysäytys metafaasissa saadaan aikaan.

Taulukko I

15 Yhdisteen nimi Pitoisuus (pg/ml/, jolla pysäytys _metafaasissa saadaan aikaan_ 4-sukkinoyyli-VLB-amidi 0,2

Metyyli-VLB-4-puolisukkinaatti- 0,02 sulfaatti 20 Metyylivindesiini-4-puolisukkinaatti- sulfaatti 0,2 VLB-4-puoliglutaraattisulfaatti 0,2

Vindesiini-4-puolisukkinaatti- 0,2 sulfaatti 25

Jotkut edellä mainituista yhdisteistä ovat osoittautuneet myös aktiivisiksi siirrettyjä kasvaimia vastaan hiirillä. Näistä tiedoista on esitetty yhteenveto taulukossa II, jonka sarake 1 ilmoittaa yhdisteen nimen, sa-30 rake 2 kasvaimen, sarake 3 annostason (mg/kg) ja sarake 4 kasvaininhibition prosentteina. P1534J on leukemia ja 6C3HED imukudossyöpä.

35 24 82939

Taulukko II

Yhdisteen nimi_Kasvain Annos % Inhibition

Vindesiini-4-puolisukki- 6C3HED 12 48 5 naatti 25 98 50 100 VLB-4-puolisukkinaattisul- P11534J 18 57 faatti 36 myrkyllinen 72 10 6C3HED 18 100 36 100 72 myrkyllinen

Vinkristiini-4-puolisukki- P1534J 20 63 naattisulfaatti 40 83 15 60 94 80 96 6C3HED 20 100 40 100 60 100 20 80 100 i

Claims (3)

25 82939

1. Menetelmä uusien terapeuttisesti käyttökelpoisten kaavan I mukaisten 4-desasetyyli-indolidihydroindoli-5 alkaloidijohdannaisten ja niiden happoadditiosuolojen valmistamiseksi, R-O-CO-X-CO-Z (I) 10 jossa X on C1.4-alkyleeni tai C2_4-alkenyleeni, Z on OH, OC1.3-alkyyli, NH2 tai aktivoiva ryhmä, kuten suk-kinimidoksi tai R7C00-, jossa R 7 on C^g-alkoksi, ja R on dimeerinen indolidihydroindoliradikaali, joka on johdettu antineoplastisesta, dimeerisestä 4-asetoksi- tai 4-hyd-15 roksi-indoli-dihydroindolialkaloidista ja jonka kaava on 5' ji3 20 /\io'k' k’/*—r5 12 ' · « —'•θ’ ' i II 11.1»! 13 \/ί5^\/ (II) '♦3 N T^C-O-CH, 14' H H ! 0 9/-8X 1 ρτ~Ί i chjO-L 513, ;2 k jossa R1 on COOH, COOCx_3-alkyyli tai C0NH2, R2 on CH3 tai 35 CHO ja R3 on OH, R4 on etyyli ja R5 on vety tai R3 on 26 82939 etyyli, R4 on vety ja R5 on vety, tunnettu siitä, että a) yhdiste, jonka kaava on

5 RÖH jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan yhdisteen kanssa, jonka kaava on

10 A-CO-X-CO-B jossa X tarkoittaa samaa kuin edellä ja A ja B muodostavat yhdessä sillan -O-, tai b) yhdiste, jonka kaava on 15 RCO-X-COOH jossa R ja X tarkoittavat samaa kuin edellä, saatetaan reagoimaan aktivoivan aineen kanssa ja haluttaessa saatu 20 aktivoitu yhdiste saatetaan reagoimaan C^-alkanolin, ammoniakin tai hydratsiinin kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan yhdiste, jossa Z on OH tai 0-C1,3-alkyyli.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan yhdiste, jossa X on C^-alkyleeni. 27 8 2 9 3 9