FI80707B

FI80707B - Foerfarande foer framstaellning av terapeutiskt anvaendbara homonojirimycinglykosider.

Info

Publication number: FI80707B
Application number: FI854944A
Authority: FI
Inventors: Paul S Liu
Original assignee: Merrell Dow Pharma
Priority date: 1984-12-18
Filing date: 1985-12-13
Publication date: 1990-03-30
Also published as: HU194263B; CN85109548A; CN1016784B; ES550060A0; KR860004921A; EP0186103A2; FI854944A0; NO855087L; PH23660A; ES8706164A1; PT81689A; ATE62249T1; EP0186103B1; FI854944A; KR900005607B1; AU574246B2; PT81689B; FI80707C; DE3582420D1; DK587085A

Description

1 80707

Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten homonojirimy-siiniglykosidien valmistamiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy hypoglykeemisesti 5 vaikuttaviin homonojirimysiiniglykosideihin, jotka inhiboivat hiilihydraatteja hajottavia entsyymejä ja joita siten voidaan käyttää diabetes-lääkkeinä. Homonojirimy-siinin systemaattinen nimi on 2,6-imino-2,6-dideoksi-D-glysero-L-guloheptitoli. Erityisesti keksinnön kohteena 10 on menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten yhdisteiden valmistamiseksi, joilla on kaava (a) HO-11 p— NH H . .

15

HO 4-1 CH2-0R

OH

jossa R on glykosyyli- tai asyloitu glykosyyliradikaali, 20 joka sisältää 1-3 heksoosi- tai pentoosiyksikköä ja liittyminen glykosyyliradikaaliin tapahtuu 1-asemassa. Myös edellä mainittujen yhdisteiden ja farmaseuttisesti hyväksyttävien happojen muodostamat suolat ovat osa esillä olevasta keksinnöstä.

25 Edellä mainituissa asyloiduissa glykosyyliradikaa- leissa jokainen hydroksiryhmä on esteröity jopa 6 hiili-atomia sisältävällä alkaanihapolla tai bentsoehapolla. Asetyyliesterit ovat edullisia estereitä. Glykosyyliradikaalien erityisesimerkkejä ovat glukosyyli, galaktosyyli, 30 fukosyyli, ribosyyli, sellobiosyyli, maltobiosyyli, malto-triosyyli, sellotriosyyli, arabinosyyli ja ksylosyyli. Erityisen edullisia ovat yhdisteet, joissa R on 1-gluko-syyli, 1-L-fukosyyli tai 1-sellobiosyyli.

2 80707 Tämän keksinnön kannalta edellä mainitut farmaseuttisesti hyväksyttävien happojen kanssa muodostuvat happo-additiosuolat ja amiinit ovat samanarvoisia. Tyypillisiä tällaisia suoloja ovat suolat, jotka muodostuvat epäor-5 gaanisten happojen, kuten kloorivety-, bromivety-, rikki-ja fosforihapon ja vastaavien happojen kanssa, orgaanisten karboksyylihappojen, kuten etikka-, propioni-, glykoli-, maito-, palorypäle-, maloni-, meripihka-, fumaari-, omena-, viini-, sitruuna-, askorbiini-, maleiini-, hydrok-10 simaleiini- ja dihydroksimaleiini-, bentsoe-, fenyylietik-ka-, 4-aminobentsoe-, 4-hydroksibentsoe-, antraniili-, kaneli-, salisyyli-, 4-aminosalisyyli-, 2-fenoksibent-soe-, 2-asetoksibentsoe- ja mantelihapon ja vastaavien happojen kanssa sekä orgaanisten sulfonihappojen, kuten 15 metaanisulfonihapon ja p-tolueenisulfonihapon kanssa.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle kaavan (a) mukaisen yhdisteen valmistamiseksi on tunnusomaista, että yhdiste, jolla on kaava (b)

CBZ

BnO-1 |

20 )-N H

AcX

BnO I CH20H

OBn 25 jossa Bn on bentsyyli ja CBZ on bentsyylioksikarbonyyli, saatetaan reagoimaan glykosyylibromidin tai -kloridin kanssa, jonka hydroksiryhmät on suojattu bentsyyliryhmillä tai jopa 6 hiiliatomia sisältävillä alkanoyyliryhmillä, jonka jälkeen tarpeen mukaan hydrataan katalyyttisesti 30 tai saippuoidaan bentsyyli- tai esterisuojaryhmien poistamiseksi .

Keksinnön mukaisesti yhdisteet valmistetaan antamalla 2,6-bentsyylioksikarbonyyli-imino-2,6-dideoksi- 1,3,4, 5-tetrakis-0- ( f enyylimetyyli ) -D-glysero-L-gulohepti-35 tolin reagoida tarkoituksenmukaisesti suojatun glykosyyli- 3 80707 bromidin tai -kloridin kanssa. Tarkoituksenmukaisesti suojatulla glykosyylillä tarkoitetaan glykosyyliä, jossa jokainen vapaa hydroksiryhmä on suojattu esterinä tai bent-syyliryhmällä. Edullisia estereitä ovat asetaattiesteri 5 tai bentsoaattiesteri, joskin voidaan käyttää muitakin alkanoyyliestereitä, erityisesti jopa 6 hiiliatomia sisältäviä estereitä. Reaktio suoritetaan huoneen lämpötilassa inertissä liuottimessa, kuten metyleenikloridissa eloho-peasuolan ja tarkoituksenmukaisen molekyyliseulan läsnäol-10 lessa. Elohopeabromidi ja elohopeasyanidi ovat edullisia elohopeasuoloja ja niitä käytetään katalyyttisinä määrinä. Molekyyliseula toimii kuivausaineena ja heikkona emäksenä hapon talteenottamiseksi.

Edellä kuvatulla menettelyllä saadaan tuote, jossa 15 kaikki hydroksiryhmät ja aminoryhmät ovat yhtä suojattuina ja nämä suojaryhmät on poistettava halutun, vapaita hyd-roksi- ja aminoryhmiä sisältävän tuotteen saamiseksi. Tämä on helpommin suoritettavissa standardi-bentsylointimenet-telyjen avulla, joissa hydrataan katalyyttisesti tarkoi-20 tuksenmukaisessa liuottimessa, kuten etanolissa käyttäen katalyyttinä esim. Pd/C:tä. Kun kaikki suojaryhmät ovat samoja ja nämä ovat bentsyylejä, saadaan tuote, jonka kaikki hydroksiryhmät ovat vapaita. Kun taas käytetään esteröityä glykosyylihalogenidia saadaan edellä kuvatulla 25 menettelyllä tuote, jonka kaikki glykosyylihydroksiryhmät ovat edelleen suojattuja estereinä, eli tämä on sopiva menetelmä esteröityjen yhdisteiden saamiseksi.

Käytettäessä kuvatussa menetelmässä lähtöaineina esteröityjä glykosyylihalogenideja, mutta haluttaessa 30 täysin hydroksyloituja tuotteita, käsitellään kuvattua kytkemistuotetta natriummetoksidilla metanolissa esterei-den hydrolysoimiseksi ja sitten debentsyloidaan hydraamal-la edellä kuvatulla tavalla Pd/C-katalyytillä.

4 80707

Mainittu katalyyttinen debentsylointi suoritetaan tavallisesti (farmaseuttisesti hyväksyttävän) hapon läsnäollessa, jolloin tuote saadaan vastaavan suolan muodossa. Suola voidaan muuttaa vastaavaksi vapaaksi emäkseksi syöt-5 tämällä tarkoituksenmukaisen ioninvaihtokolonnin läpi tai muiden standardi-neutralointimenetelmien avulla. Muodostuneen vapaan amiinin voidaan sitten antaa reagoida standardimenetelmillä toisen hapon kanssa vastaavaksi suolaksi.

Lähtöaineena käytetty 2,6-(bentsyylioksikarbonyyli-10 imino)-2,6-dideoksi-l, 3,4, 5-tetrakis-0-( fenyylimetyyli )-D-glysero-L-glukoheptitoli voidaan saada lähtemällä 2,3,4,6-tetra-O- ( fenyylimetyyli )-D-glukopyranoosista. Glu-kopyranoosin annetaan reagoida metyleenitrifenyylifosfo-raanin kanssa Wittig-reaktiossa vastaavaksi metyleeniyh-15 disteeksi julkaisussa Pougny et ai., J. Chem. Soc., Chem. Commun. (1981), s. 375 kuvatulla tavalla. Sitten molekyylissä oleva vapaa hydroksiryhmä hapetetaan vastaavaksi ketoniksi, joka sitten muutetaan oksiimiksi. Oksiimi pelkistetään vastaavaksi amiiniksi metallihydridipelkistimel-20 lä, kuten litiumaluminiumhydridillä tai bis(2-metoksietok-si)aluminiumhydridillä bentseenissä, ja sitten annetaan amiinin reagoida strandardimenettelyjen mukaisesti bents-yylioksikarbonyylikloridin kanssa vastaavaksi karbamaatik-si.

25 Tämän jälkeen tyydyttymätön karbamaatti voidaan syklisoida halutuksi piperidiiniksi käyttämällä ensin elohopea-asetaattia tai elohopeatrifluoriasetaattia iner-tissä liuottim^ssa, esim. tetrahydrofuraanissa, jolloin saadaan organo-elohopeayhdiste, ja sitten vedellistä ka-30 liumkloridia ja sitten natriumboorihydridiä ja happea.

Tyydyttymätöntä karbamaattia käsitellään kuitenkin mieluiten elohopea-asetaatilla ja sitten vedellisellä kaliumklo-ridilla ja sitten jodilla etikkahapossa, jolloin saadaan syklinen karbamaatti (5-jäseninen rengas). Tämän jälkeen 35 karbamaatti hydrolysoidaan kaliumhydroksidilla vedellises- 5 80707 sä etanolissa ja sitten muodostunutta tuotetta käsitellään bentsyylioksikarbonyylikloridilla, jolloin saadaan haluttu reaktantti lopullista kytkemisvaihetta varten.

Seuraavassa on esitetty yhdisteet, jotka osallistu-5 vat 2,3,4,5-tetra-0-(fenyylimetyyli)-D-glukopyranoosin konversioon 2,6-(bentsyylioksikarbonyyli-imino)-2,6-di-deoksi-1,3,4,5-tetrakis-0-(fenyylimetyyli)-D-glysero-L-guloheptitoliksi (syklisen karbamaatin kautta). Rakenne-kaavoissa Bn on fenyylimetyyli ja CBZ on bentsyylioksikar- 10 bonyyli.

BnO—I Βη0Π

1—0 j— OH

BnO ^ f Bn0 I

OBn 0Bn 20 OH 082

BnO~] I BnO~j I

25 BnO V-| B"0 j OBn 0Bn

30 O

Λ CBZ

0 35 BnO V-1 BnO [ CH2°« OBn 0Bn 6 80707

Keksinnön mukaisesti valmistettuja yhdisteitä voidaan käyttää diabeteksen hoidossa. Tarkemmin sanoen niitä voidaan käyttää estämään hyperglykemian kehittyminen, joka on havaittavissa määrätyissä diabetestiloissa glukoosin 5 prekursorin nauttimisen jälkeen. Keksinnön mukaisesti valmistetut yhdisteet eivät niinkään aikaansaa tätä vaikutusta edistämällä veressä olevan glukoosin metaboloitumista, vaan estämällä glukoosin ensisijainen muodostuminen kehossa, jolloin vereen mahdollisesti ilmestyvän glukoosin 10 määrä pysyy pienenä.

Tähän tulokseen johtava mekanismi on seuraavanlainen: Entsyymit, jotka katalysoivat monimutkaisten hiilihydraattien hydrolyysiä, muuttavat imeytymättömän hiilihydraatin imeytyviksi sokereiksi. Näiden entsyymien nopea 15 vaikutus johtaa diabeteksessä veren glukoosin nopeaan ja ei-toivottuun kohoamiseen. Keksinnön mukaisesti valmistetut yhdisteet ovat näiden entsyymien tehokkaita inhibiit-toreita ja annettaessa niitä hiilihydraattijauhojen kanssa ne estävät tämän tyyppisen haitallisen hyperglykemian il-20 menemisen. On kuitenkin toivottavaa, että näiden hydro-lyyttisten entsyymien esto rajoittuu suoliston entsyymeihin, mikä on toteutettavissa keksinnön mukaisesti valmistetuilla yhdisteillä. Muussa tapauksessa systeemisten gly-kohydrolaasien tai glukoosinkuljetuksen inhibointi voi 25 johtaa vaikeuksiin intrasellulaaristen hiilihydraattien hyväksikäytössä energianlähteenä ja siten aiheuttaa meta-boliaongelmia.

Keksinnön mukaisesti valmistettujen yhdisteiden aktiivisuus voidaan osoittaa seuraavilla testimenettelyil-30 lä.

Yhdiste I on 2,6-imino-2,6-dideoksi-7-0-(β-glukopy-ranosyyli) -D-glysero-L-guloheptitolihydroklorididihydraat-ti ja yhdiste II on 2,6-diamino-2,6-dideoksi-7-0-(a-D-glu-kopyranosyyli )-D-glysero-L-guloheptitolihydroklorididihyd-35 raatti.

7 80707 Tärkkelysrasltuskoe ICR-Swiss-hiirille. joita oli pidetty paastolla 18 - 20 tuntia, annettiin yhdistettä suun kautta ja 15 minuuttia myöhemmin suun kautta tärkkelyksen metosel-suspen-5 siota määränä 1 g/kg. 45 minuuttia tärkkelyksen annon jälkeen eläimet tapettiin ja määritettiin niiden verenglukoo-si. Lääkeaineen kyky inhiboida verenglukoosin kasvu laskettiin eläinten, joille oli annosteltu pelkkää tärkkelystä (tärkkelyskontrolli), verenglukoosi-%:eina annostele-10 mattomien, paastonneiden eläinten (paastokontrolli) veren-glukoosista. Tätä arvoa kutsutaan seerumiglukoosin alenemiseksi (SGL).

SGL yhdisteen avulla

Annos (mg/kg) Yhdiste I (%) Yhdiste II (%) 15 5 8 40 10 12 23 20 52<* 79( * 40 63l* 51<* *) merkitsevyys (Student'in testi) p S 0,05 20

Sakkaroosirasituskoe

Koeparametrit olivat samat kuin tärkkelusrasitus-kokeessa sillä erolla, että hiiret tapettiin 30 minuuttia sakkaroosin (määränä 2 g/kg) suun kautta annon jälkeen.

25 Seerumiglukoosin aleneminen (%)

Annos (mg/kg) Yhdiste I (%) Yhdiste II (%) 5 58« * 80<* 10 93( * 73< * 20 94( * 107<* 30 40 1061 * 91( * *) merkitsevyys (Student'in testi) p s 0,05 β 80707

Glukoosirasituskoe

Koeparametrit olivat samat kuin tärkkelysrasitusko-keessa sillä erolla, että hiiret tapettiin 10 minuuttia glukoosin suun kautta (määränä 0,5 g/kg) annon jälkeen.

5 Testiyhdisteiden annos korotettiin määrään 100 mg/kg, suun kautta.

Seerumiglukoosin aleneminen (%)

Annos (mg/kg) Yhdiste I (%) Yhdiste II (%) 100 2 5 10

Suun kautta annettava annos 100 mg/kg, joka oli 20 kertaa suurempi kuin pienin annos, joka pystyi alentamaan sakkaroosiannoksesta 2 g/kg johtuvaa verenglukoosin kon-sentraatiota, ei vaikuttanut glukoosinkuljetukseen suolis-15 tossa.

Hiirellä yhdisteet eivät olleet myrkyllisiä määrinä 200 mg/kg (i.p. ja p.o.).

Tämän keksinnön mukaista menetelmää toteutettaessa annettiin sopivaa tietä hoidon tarpeessa olevalle nisäk-20 käälle yhtä yhdistettä määränä, joka pystyy inhiboimaan hyperglykemian aterian jälkeen. Tässä edullinen on suun kautta tapahtuva annostus.

Tehokas määrä yhdistettä, ts. määrä, joka riittää inhiboimaan hyperglykemian aterian jälkeen, riippuu eri-25 laisista tekijöistä, kuten hoidettavan kohteen koosta, lajista ja iästä, käytetystä yhdisteestä tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävästä suolasta, antotiheydestä, sairauden vakavuudesta ja antoajasta. Yleisesti ottaen yhdisteitä voidaan antaa suun kautta annoksena 0,5 - 50 30 mg/kg, edullisesti 1,5 - 15 mg/kg. Tarkemmin ottaen keksinnön mukaisesti valmistettuja yhdisteitä voidaan antaa ihmiselle yksittäisannoksina, jotka sisältävät 100 mg-1 g aktiivista yhdistettä, jolloin anto tapahtuu kolmesti päivässä aterioinnin yhteydessä.

g 80707 Tämän keksinnön mukaista menetelmää toteutettaessa aktiivista yhdistettä lisätään edullisesti koostumukseen, joka sisältää farmaseuttisen kantajan ja noin 5-90 pai-no-% keksinnön mukaisesti valmistettua yhdistettä tai sen 5 farmaseuttisesti hyväksyttävää suolaa. Termi "farmaseuttinen kantaja" tarkoittaa tunnettuja farmaseuttisia täyteaineita, jotka ovat käyttökelpoisia formuloitaessa farmaseuttisesti aktiivisia yhdisteitä annettaviksi sisäisesti, ja jotka käyttöolosuhteissa ovat olennaisesti myrkyttömiä 10 ja herkistämättömiä.

Koostumukset voidaan valmistaa tablettien, kapselien, eliksiirien, siirappien, emulsioiden, dispersioiden ja kostuvien ja poreilevien jauheiden muotoon tunnettujen valmistusmenetelmien avulla, ja ne voivat sisältää sopivia 15 täyteaineita, jotka tunnetusti ovat käyttökelpoisia halutun tyyppisen koostumuksen valmistuksessa. Sopivia farmaseuttisia kantajia ja formulointitekniikkaa löytyy standarditesteistä (esim. Remington's Pharmaceutical Sciences, Mack Publishing Company, Easton, Pennsylvania).

20 Seuraavat esimerkit valaisevat esillä olevaa kek sintöä.

Esimerkki 1 2,3,4,6-tetra-0-(fenyylimetyyli)-D-glukopyranoosi muutettiin 1,2-didehydro-l,2-dideoksi-3,4,5,7-tetrakis-0-25 (fenyylimetyyli)-D-glukoheptitoliksi Wittig-reagenssin avulla ja käyttäen menetelmää Pougny et ai., J. Chem. Soc., Chem. Commun. (1981), s. 375.

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli 50 g heptitolia 180 ml:ssa tolueenia, lisättiin 45 g disykloheksyylikarbo-30 di-imidiä, 25 ml dimetyylisulfoksidia ja 10 ml pyridiiniä. Tämän jälkeen lisättiin tiputtaen 10 ml trifluorietikka-happoa. Muodostunutta seosta sekoitettiin 3 tuntia huoneen lämpötilassa ja sitten lisättiin 50 ml vettä ja tämän jälkeen 250 ml eetteriä. Muodostunut samea seos suodatettiin 35 Celiten läpi ja vesikerros eristettiin ja uutettiin kah- 10 80707 destl 100 ml:n annoksilla eetteriä. Orgaaniset liuokset yhdistettiin ja pestiin peräkkäin kahdella 200 ml:n annoksella 1-n kloorivetyhappoa, 500 ml:11a kyllästettyä nat-riumbikarbonaattiliuosta ja 500 ml:11a keittosuolaliuosta.

5 Orgaaninen kerros kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin vakuumissa, jolloin saatiin epäpuhdas, keltainen siirappimainen aine, joka oli 6,7-didehydro-6,7-dideoksi-l,3,4,5-tetrakis-0-(fenyy-limetyyli)-ksyloheptos-2-uloosia.

10 Esimerkki 2

Sekoitettuun liuokseen, jossa oli 46 g 6,7-didehyd-ro-6,7-dideoksi-l,3,4,5-tetrakis-0-(fenyylimetyyli)-D-ksyloheptos-2-uloosia 400 ml:ssa metanolia, lisättiin 35 g kaliumbikarbonaattia ja 25 g hydroksyyliamiinihydroklori-15 dia ja seosta kuumennettiin palautuslämpötilassa 30 minuuttia. Sitten seos jäähdytettiin ja suodatettiin, liuotin haihdutettiin suodoksesta vakuumissa ja muodostunut jäännös liuotettiin eetteriin. Eetteriliuos pestiin peräkkäin 1-n kloorivetyhapolla, kyllästetyllä natriumbikarbo-20 naattivesiliuoksella ja kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella ja kuivattiin sitten magnesiumsulfaatilla. Haihduttamalla liuotin saatiin kullanvärinen siirappi, joka puhdistettiin flash-kromatografoimalla; saatiin väritön öljy-mäinen tuote, joka oli 6,7-didehydro-6,7-dideoksi-l,3,4,5-25 tetrakis-0-(fenyylimetyyli)-D-ksyloheptos-2-uloosin syn- ja anti-oksiimien seos, jota ei voitu erottaa komponen-teikseen (TLC, 1:4 etyyliasetaatti/heksaani, silikageeli, Rf - 0,24).

Esimerkki 3 30 Liuos, jossa oli 31 g edellisessä esimerkissä saa tua oksiimia 150 ml:ssa kuivaa eetteriä, lisättiin tiputtaen sekoitettuun suspensioon, jossa oli 3,8 g litiumalu-miniumhydridiä 150 ml:ssa eetteriä. Seosta sekoitettiin vielä 2 tuntia huoneen lämpötilassa lisäyksen päätyttyä. 35 Sitten lisättiin hitaasti 90 ml etyyliasetaattia litium- 11 80707 aluminiumhydridin ylimäärän hajottamiseksi ja tämän jälkeen lisättiin 30 ml 5-n natriumhydroksidivesiliuosta. Muodostunut samea suspensio suodatettiin Celiten läpi ja Celite-kakku pestiin perusteellisesti eetterillä. Suodos 5 ja pesunesteet yhdistettiin ja uutettiin kyllästetyllä natriumbikarbonaattivesiliuoksella ja keittosuolaliuoksella ja kuivattiin magnesiumsulfaatilla. Haihduttamalla liuotin orgaanisista liuoksista saatiin epäpuhdas amiini-tuote siirappina. Tämä epäpuhdas tuote liuotettiin välit-10 tömästi 150 ml:aan tetrahydrofuraania ja sitten lisättiin 20 g vedetöntä kaliumkarbonaattia. Muodostunutta lietettä sekoitettiin typpisuojassa ja sitten lisättiin liuos, jossa oli 7 ml bentsyyliklooriformiaattia 20 ml:ssa tetrahydrofuraania ja seosta sekoitettiin tunti huoneen lämpö-15 tilassa. Sitten lisättiin 50 ml vettä ja sekoitusta jatkettiin vielä tunti. Mudostunut seos kaadettiin 300 ml:aan vettä ja muodostunut emulsio uutettiin kahdella 500 ml:n annoksella eetteriä. Yhdistetyt eetteriuutteet pestiin kyllästetyllä natriumbikarbonaattivesiliuoksella ja keit-20 tosuolaliuoksella ja kuivattiin sitten natriumsulfaatilla. Konsentroimalla orgaaninen liuos vakuumissa saatiin siirappi, joka ohutkerroskromatografian mukaan (1:4 etyyliasetaatti /heksaani, silikageeli, Rf * 0,50 ja vastaavasti 0,47) oli kahden komponentin l:6-seos. Pääkomponentti (Rf 25 = 0,47) saatiin preparatiivisella HPLC:llä värittömänä siirappina. Tämä tuote oli 1,2-didehydro-l,2,6-trideoksi- 6—{[(fenyylimetoksi)karbonyyli]amino}-3,4,5,7-tetrakis-0-(fenyylimetyyli)-D-glukoheptitoli.

Esimerkki 4 30 Liuokseen, jossa oli 21 g esimerkissä 3 saatua kar- bamaattituotetta 300 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraania, lisättiin 20 g elohopea-asetaattia ja seosta sekoitettiin 16 tuntia 50°C:ssa typpisuojassa. Liuotin haihdutettiin seoksesta vakuumissa ja jäännös liuotettiin uudelleen 500 35 ml:aan kloroformia. Kloroformiliuosta sekoitettiin perus- i2 80707 teellisesti 250 ml:n kanssa kyllästettyä kaliumkloridive-siliuosta. Sitten orgaaninen kerros kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin vakuumissa, jolloin saatiin siirappi, joka liuotettiin 100 ml:aan dimetyyli-5 formamidia ja lisättiin tiputtaen sekoitettuun suspensioon, jossa oli 2,2 g natriumboorihydridiä 80 ml:ssa di-metyyliformamidia samalla johtaen liuokseen jatkuvasti happea. Lisäyksen päätyttyä seosta sekoitettiin tunti ja laimennettiin sitten 300 ml:11a eetteriä. Muodostunut sus-10 pensio suodatettiin Celite-kerroksen läpi ja suodos lisättiin veteen ja sekoitettiin perusteellisesti. Kerrokset erotettiin toisistaan ja vesiosa uutettiin eetterillä. Yhdistetyt eetteriuutteet pestiin kyllästetyllä natriumbi-karbonaattiavesiliuoksella ja keittosuolaliuoksella ja 15 kuivattiin magnesiumsulfaatilla. Liuottimen haihduttamisen jälkeen saatu jäännös liuotettiin 50 ml:aan eetteriä ja seisotettiin 16 tuntia 4°C:ssa. Jäähtynyt liuos suodatettiin ja konsentroitiin vakuumissa, jolloin saatiin siirappimainen jäännös, joka oli 2,6-dideoksi-2,6-{[(fenyylime-20 toksi)karbonyyli]imino}-l,3,4,5-tetrakis-0-(fenyylimetyy-li)-D-glysero-L-guloheptitolia.

Esimerkki 5

Lietettä, jossa oli 6,2 g 2,6-dideoksi-2,6-{[(fe-nyylimetoksi)karbonyyli]imino}-l,3,4,5-tetrakis-0-(fenyy-25 limetyyli)-D-glysero-L-guloheptitolia, 4,8 g elohopeabro-midia ja 30 g jauhettua 4A molekyyliseulaa 100 ml:ssa kuivaa metyleenikloridia, sekoitettiin voimakaasti tunti huoneen lämpötilassa. Liuos, jossa oli 16,2 mmol 2,3,4,6-tet-ra-0-(fenyylimetyyli)-a-D-glukopyranosyylibromidia [val-30 mistettu Ishikawa et ai., J. Org. Chem., 34 (1969), s. 563 mukaisesti] 20 ml:ssa kuivaa metyleenikloridia, lisättiin hitaasti lietteeseen ja muodostunutta seosta sekoitettiin 16 tuntia huoneen lämpötilassa. Seos suodatettiin, suodos pestiin kyllästetyllä natriumbikarbonaattivesi-35 liuoksella ja keittosuolaliuoksella ja kuivattiin magne- i3 80707 siumsulfaatilla. Haihduttamalla liuotin saatiin jäännöksenä siirappi, joka kromatografoitiln preparatiivisella HPLCtllä (eluentti etyyliasetaatti/heksaani 1:5) ja eristettiin fraktiot, joiden sisältämä aines antoi TLC:ssä 5 Rf-arvot 0,33 ja 0,29 (eluentti etyyliasetaatti/heksaani 1:4, silikageeli). Konsentroimalla yksittälseluaatit saatiin jäännöksenä kullanvärisiä siirappeja, joiden Rf-arvot olivat kuten edellä. Näin saadut tuotteet olivat 2,6-di-deoksi-2,6-{[(fenyylimetoksi)karbonyyli]imino}-7-0-10 [2,3,4,6-tetrakis-0-(fenyylimetyyli)-D-glysero-L-gulohep- titoli ja vastaava a-D-glukopyranosyyliyhdiste.

Esimerkki 6

Liuos, jossa oli 2,2 g esimerkissä 5 kuvattua ensimmäistä siirappia, liuotettiin seokseen, jossa oli 10 15 ml kloroformia, 40 ml etanolia ja 0,6 ml 5-n kloorivety-happoa. Lisättiin 0,5 g l0-%:ista Pd/C-katalyyttiä ja seos hydrattiin 3 vrk Parr-laitteessa [paine 4 , 66 x 105 Pa (4,6 atm)]. Sitten seos suodatettiin ja suodos konsentroitiin vakuumlssa, jolloin saatiin hygroskooppinen kiintoaine, 20 joka oli 2,6-imino-2,6-dideoksi-7-0-(β-D-glukopyranosyy-li)-D-glysero-L-guloheptitolihydrokloridia; sp. noin 131-134°C. Tämän yhdisteen vapaalla emäksellä on kaava HO-1

2S /- NH H

/£/, HO 1

OH

30 HO-1

35 H0 OH

i4 80707

Toistettaessa edellä kuvattu menetelmä käyttämällä esimerkissä 5 saatua toista tuotetta, saatiin tuotteena 2,6-imino-2, 6-dideoksi-7-0-(a-D-glukopyranosyyli )-D-glyse-ro-L-guloheptitolihydroklorididihydraatti; sp. noin 125-5 128° C.

Esimerkki 7

Liuokseen, jossa oli 3,2 g esimerkissä 3 saatua karbamaattien isomeeriseosta 25 ml:ssa kuivaa tetrahydro-furaania, lisättiin 1,67 g elohopea-asetaattia ja seosta 10 sekoitettiin 16 tuntia 55°C:ssa typpisuojassa. Sitten muodostunut seos jäähdytettiin, liuotin haihdutettiin vakuu-missa ja jäännös liuotettiin 40 ml:aan metyleenikloridia. Sitten metyleenikloridiuute ravisteltiin perusteellisesti 30 ml:n kanssa kyllästettyä kaliumkloridivesiliuosta. Or-15 gaaninen uute kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin, jolloin saatiin 4,1 g elohopeakompleksia. Siirappimainen kompleksi liuotettiin 25 ml:aan jääetikkaa ja liuokseen lisättiin annoksittain 1,25 g jodia. Sitten tummaa seosta sekoitettiin 16 tuntia huoneen lämpötilassa. 20 Elohopeasuoloista muodostuva punainen sakka eristettiin suodattamalla Celiten avulla ja suodatuskakku pestiin 80 ml:11a etyyliasetaattia. Suodos ja pesunesteet yhdistettiin ja sekoitettiin perusteellisesti 2 x 100 ml:n kanssa kyllästettyä natriumtiosulfaattivesiliuosta. Sitten orgaa-25 ninen uute jäähdytettiin ja sekoitettiin 250 ml:n kanssa jääkylmää 2-n natriumhydroksidivesiliuosta 30 minuuttia. Orgaaninen kerros pestiin keittosuolaliuoksella ja kyllästetyllä natriumbikarbonaattivesiliuoksella ja kuivattiin lopuksi magnesiumsulfaatilla. Haihduttamalla liuotin saa-30 tiin siirappimainen jäännös, joka puhdistettiin helposti flash-kromatografoimalla (silikageeli, eluentti etyyli-asetaatti/heksaani 1:2). Jakokiteyttämällä eetteri-petro-lieetteristä saatiin pääkomponentti eli 2,6-(karboksi-imino)-2,6-dideoksi-3,4,5,7-tetrakis-0-( fenyylimetyyli )- is 80707 D-glysero-D-jodoheptitoli, intramolekuläärinen 2,1-esteri värittöminä neulasina; sp. noin 77 - 79°C.

Esimerkki 8

Liuokseen, jossa oli 21,6 g esimerkissä 7 saatua 5 tuotetta 200 ml:ssa etanolia, lisättiin 20 ml 50-%:ista (paino/tilavuus) kaliumhydroksidivesiliuosta ja seosta kuumennettiin palautuslämpötilassa 16 tuntia. Sitten seos jäähdytettiin ja laimennettiin 100 ml;11a vettä. Kun vesi-faasi oli kyllästetty natriumkloridilla, seos uutettiin 10 kahdella 400 ml:n annoksella metyleenikloridia. Yhdistetyt uutteet kuivattiin natriumsulfaatilla, liuotin haihdutettiin ja jäännöksenä saatiin epäpuhdas amiini. Tämä jäljelle jäänyt öljymäinen amiini liuotettiin 200 ml:aan tet-rahydrofuraania, lisättiin 15 g kaliumkarbonaattia ja 6 15 ml bentsyyliklooriformiaattia ja seosta sekoitettiin voimakkaasti huoneen lämpötilassa. 30 minutin kuluttua lisättiin 50 ml vettä ja sekoitusta jatkettiin vielä tunti. Sitten seos laimennettiin 150 ml:11a eetteriä ja 2 kerrosta erotettiin toisistaan. Orgaaninen kerros pestiin kyl-20 lästetyllä natriumbikarbonaattivesiliuoksella ja keitto-suolaliuoksella ja kuivattiin magnesiumsulfaatilla. Haihduttamalla liuotin saatiin jäännöksenä öljy, joka oli 2,6-dideoksi-2,6-{[(fenyylimetoksi Jkarbonyyli]imino}-l,3,4,5-tetrakis-O-(fenyylimetyyli)-D-glysero-L-guloheptitolia.

25 Esimerkki 9

Liuokseen, jossa oli 24 g esimerkissä 8 saatua yhdistettä 320 ml:ssa tolueenin ja nitrometaanin l:l-seos-ta, lisättiin 20 g 2,3,4,6-tetra-asetyyli-a-D-glukopyrano-syylibromidia, 12,3 g elohopeasyanidia ja 24 g molekyyli-30 seuloja 4A. Seosta sekoitettiin typpisuojassa ja kuumennettiin 3-4 tuntia 60°C:ssa. Sitten seos jäähdytettiin ja laimennettiin 400 ml:11a eetteriä ja sitten lisättiin 400 ml kyllästettyä natriumbikarbonaattivesiliuosta. Kun oli sekoitettu voimakkaasti 15 minuuttia, kaksi kerrosta 35 erotettiin toisistaan ja orgaaninen kerros pestiin peräk- i6 80707 käin kyllästetyllä natriumtiosulfaattivesiliuoksella, kyllästetyllä natriumbikarbonaattivesiliuoksella ja keitto-suolaliuoksella. Sitten seos kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin, jolloin saatiin siirappi-5 mainen jäännös, joka oli 2,6-dideoksi-2,6-{[(fenyylimetok-si)karbonyyli]imino}-7-0-(2,3,4,6-tetra-0-asetyyli-p-D-glukopyranosyyli )-1,3,4, 5-tetrakis-0-( fenyylimetyyli)-D-glysero-L-guloheptitolia.

Esimerkki 10 10 Liuokseen, jossa oli 28 g esimerkissä 9 saatua tuotetta 250 ml:ssa metanolia, lisättiin 0,4 ml 25-%:ista natriummetoksidin metanoliliuosta ja seosta sekoitettiin 16 tuntia huoneen lämpötilassa. Sitten liuotin haihdutettiin vakuumissa ja jäljelle jäi paksu siirappi, joka puh-15 distettiin flash-kroamtografoimalla (silikageeli, eluentti etyyliasetaatti/heksaani ):1). Haihduttamalla liuotin yhdistetyistä fraktioista saatiin kuiva, vaahtomainen kiintoaine, joka sitten hydrattiin tavalliseen tapaan Pd/C-katalyytillä etanolissa, jossa oli 1,2 ekvivalenttia kloo-20 rivetyhappoa; saatiin 2,6-imino-2,6-dideoksi-7-0-p-D-glu-kopyranosyyli) -D-glysero-L-guloheptitolihydroklorididihyd-raatti.

Esimerkki 11

Toistettiin esimerkkien 9 ja 10 menetelmä käyttäen 25 2,6-dideoksi-2,6-{[(fenyylimetoksi)karbonyyli] imino}- 1,3,4,5-tetrakis-0-( fenyylimetyyli)-D-glysero-L-gulohepti-tolia ja tarkoituksenmukaista asetyylibromisokerijohdan-naista. Tarpeen mukaan debentsyloitiin muun hapon kuin kloorivetyhapon läsnäollessa, jolloin saatiin seuraavat 30 yhdisteet: 2,6-imino-2,6-dideoksi-7-0-(β-D-galaktopyranosyyli)-D-glysero-L-guloheptitoli-4-metyylibentseenisulfonaatti (suola) (1:1); sp. noin 92 - 97°C.

2, 6-imino-2,6-dideoksi-7-0-( 6-deoksi-p-L-galaktopyranosyy-35 li )-D-glysero-L-guloheptitoli-4-metyylibentseenisulfonaat- i7 80707 ti (suola) (1:1) hygroskooppisena kiintoaineena; ms - 340 (MH* ), 194 (BH* ). Tässä tapauksessa lähtöaineena käytettiin tarkoituksenmukaista kloorisokeria bromisokerin asemesta .

5 2,6-imino-2, 6-dideoksi-7-0-(6-deoksi^-D-galaktopyranosyy- li) -D-glysero-L-guloheptitoli-4-metyylibentseenisulfonaat-ti (suola) (1:1); sp. yli 90°C; ms = 340 (MH*), 194 (BH*). Tässä tapauksessa lähtöaineena käytettiin tarkoituksenmukaista kloorisokeria bromisokerin asemesta.

10 2,6-imino-2,6-dideoksi-7-0-(p-ribofuranosyyli)-D-glysero- L-guloheptitolihydrokloridi hygroskooppisena kiintoaineena; ms * 326 (MH* ), 308 (MH*-H20), 194 (BH*). Tässä tapauksessa bentsoyylisokeria käytettiin asetyylisokerin asemesta.

15 0-a-D-glukopyranosyyli-(1 >4)-0-p-D-glukopyranosyyli- (1 >7)-2,6-dideoksi-2,6-imino-D-glysero-L-guloheptitoli- 4-metyylibentseenisulfonaatti (suola); sp. noin 125-145°C (hajosi); ms = 518 (MH*), 194 (BH*). Välituote oli 0-2,3,4,6-tetra-0-a-D-glukopyranosyyli-(1 >4)-2,3,6-tri- 20 0-asetyyli-p-D-glukopyranosyyli-(1 >7)-2,6-dideoksi-2,6- {[(fenyylimetoksi Jkarbonyyli]imino)-l,3,4,5-tetrakis-0-(fenyylimetyyli)-D-glysero-L-guloheptitoli.

0-p-D-glukopyranosyyli-(1 >4)-0-p-D-glukopyranosyyli- (1 >7)-2,6-dideoksi-2,6-imino-D-glysero-L-guloheptitoli- 25 4-metyylibentseenisulfonaatti (suola); sp. noin 188- 190°C (hajosi); ms - 518 (MH*). Välituote oli 0-2,3,4,6-tetra-0-asetyyli-0-p-D-glukopyranosyyli-( 1 >4 )-2,3,6-tri- 0-asetyyli-p-D-glukopyranosyyli-(1 >7)-2,6-dideoksi-2,6- {[(fenyylimetoksi)karbonyyli]imino}-l,3,4,5-tetrakis-O-30 (fenyylimetyyli)-D-glysero-L-guloheptitoli.

ie 80707

Esimerkki 12

Kun esimerkin 9 tuote hydrattiin suoraan esimerkissä 10 kuvatulla tavalla hydrolysoimatta ensin esteriryh-miä, tuotteena saatiin 2,6-imino-2,6-dideoksi-7-0-5 (2,3,4,6-tetra-O-asetyyli-β-D-glukopyranosyyli)-D-glysero- L-guloheptitoli (hydrokloridi).

Esimerkki 13

Liuos, jossa oli 2,14 g 2,6-imino-2,6-dideoksi-7- 0— (β-D-glukopyranosyyli )-D-glysero-L-guloheptitolihydro-10 kloridia 6 ml:ssa tislattua vettä, lisättiin lasipylvää- seen (sisähalkaisija 2,6 cm), jossa oli 80 ml BioRad AG- 1- X8 (OH") anioninvaihtohartsia. Pylväs eluoitiin tislatulla vedellä. Ensimmäiset 36 ml eluaattia hylättiin ja seuraavat 24 ml otettiin talteen ja kylmäkuivattiin, jol- 15 loin saatiin vapaa emäs vaahtomaisena jäännöksenä. Kiteyttämällä jäännös uudelleen absoluuttisesta metanolista saatiin 2,6-imino-2,6-dideoksi-7-0-(β-D-glukopyranosyyli)-D-glysero-L-guloheptitoli (0,2 H20) ei-hygroskooppisena valkoisena kiintoaineena; sp. noin 217 - 219°C.

Claims

1. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen yhdisteen valmistamiseksi, jolla on kaava (a)

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä yhdisteen valmistamiseksi, jolla on kaava (a) HO-il M-nh h 35 / \/ (a) 3/ OH HO 4-¥ CH2-0R OH 20 8 0 7 0 7 jossa R on glukosyyli, galaktosyyli, fukosyyli, ribosyyli, sellobiosyyli, maltobiosyyli, maltotriosyyli, sellotrio-syyli, arabinosyyli tai ksylosyyli, tunnettu siitä, että yhdiste, jolla on kaava (b)

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä yhdis teen valmistamiseksi, jolla on kaava (a) H0—IL —NH H 25 vX HO 4-1 CH2-OR OH jossa R on glukosyyli, L-fukosyyli tai sellobiosyyli, 30 tunnettu siitä, että yhdiste, jolla on kaava (b) CBZ “7-i „ ” /v"X BnO ( CH20H OBn 2i 80707 jossa Bn on bentsyyli ja CBZ on bentsyylioksikarbonyyll, saatetaan reagoimaan glykosyylibromidin tai -kloridin kanssa, jossa glykosyyli on sama kuin yllä määritelty ryhmä R, jonka hydroksiryhmät on suojattu bentsyyliryh-5 millä tai jopa 6 hiiliatomia sisältävillä alkanoyyliryhmillä, jonka jälkeen tarpeen mukaan hydrataan katalyytti-sesti tai saippuoidaan bentsyyli- tai esterisuojaryhmien poistamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 2,6-10 imino-2,6-dideoksi-7-0-( β-D-glukopyranosyyli )-D-glysero- L-gulohepti tolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 2,6-dideoksi-2,6- {[ (fenyylimetoksi )karbonyyli] imino}- 1,3,4,5-tetrakis-0-( fenyylimetyyli)-D-glysero-L-gulohepti-toli saatetaan reagoimaan 2,3,4,6-tetra-0-(fenyylimetyy-15 li)-a-D-glukopyranosyylibromidin kanssa ja hydrataan sitten katalyyttisesti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 2,6-imino-2, 6-dideoksi-7-0-( β-D-glukopyranosyyli)-D-glysero-L-guloheptitolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, 20 että 2, 6-dideoksi-2, 6-{ [ ( f enyylimetoksi )karbonyyli]imino}- 1,3,4, 5-tetrakis-0-( fenyylimetyyli)-D-glysero-L-gulohepti-toli saatetaan reagoimaan 2,3,4,6-tetra-asetyyli-a-D-glu-kopyranosyylibromidin kanssa ja sitten natriummetoksidin kanssa metanolissa ja sitten hydrataan katalyyttisesti.

5 CBZ BnO~ —I | te

10 Bn° I CH20H OBn jossa Bn on bentsyyli ja CBZ on bent syy lioksikarbonyyli, saatetaan reagoimaan glykosyylibromidin tai -kloridin kanssa, jossa glykosyyli on sama kuin yllä määritelty 15 ryhmä R, jonka hydroksiryhmät on suojattu bentsyyliryh-millä tai jopa 6 hiiliatomia sisältävillä alkanoyyliryh-millä, jonka jälkeen tarpeen mukaan hydrataan katalyytti-sesti tai saippuoidaan bentsyyli- tai esterisuojaryhmien poistamiseksi.

5 HO-.1 M-NH H OH ^a) HO 4-¥ CH2-OR

10 OH jossa R on glykosyyli- tai asyloitu glykosyyliradikaali, joka sisältää 1-3 heksoosi- tai pentoosiyksikköä ja liittyminen glykosyyliradikaaliin tapahtuu 1-asemassa, sekä sen farmaseuttisesti hyväksyttävien happoadditiosuo-15 lojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yhdiste, jolla on kaava (b) CBZ BnO-1 | 20 /fex BnO | CH20H OBn jossa Bn on bentsyyli ja CBZ on bentsyylioksikarbonyyli, 25 saatetaan reagoimaan glykosyylibromidin tai -kloridin kanssa, jonka hydroksiryhmät on suojattu bentsyyliryhmillä tai jopa 6 hiiliatomia sisältävillä alkanoyyliryhmillä, jonka jälkeen tarpeen mukaan hydrataan katalyyttisesti tai saippuoidaan bentsyyli- tai esterisuojaryhmien poista-30 miseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 2,6- imino-2,6-dideoksi-7-0-(6-deoksi^-D-galaktopyranosyyli)-D-glysero-L-guloheptitolin valmistamiseksi, tunnet-t u siitä, että 2,6-dideoksi-2,6-{[(fenyylimetoksi)karbo-nyyli]imino}-1,3,4,5-tetrakis-0-(fenyylimetyyli)-D-glyse-30 ro-L-guloheptitoli saatetaan reagoimaan 2,3,4-triasetyyli-6-deoksi-a-D-galaktopyranosyylikloridin kanssa ja sitten natriummetoksidin kanssa metanolissa ja sitten hydrataan katalyyttisesti. 22 80707

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 2,6-imino-2,6-dideoksi-7-0-(6-deoksi-p-L-galaktopyranosyyli)-D-glysero-L-guloheptitolin valmistamiseksi, tunnet-t u siitä, että 2,6-dideoksi-2,6-{[(fenyylimetoksi)karbo-5 nyyli]imino}-l,3,4,5-tetrakis-0-(fenyylimetyyli)-D-glyse-ro-L-guloheptitoli saatetaan reagoimaan 2,3,4-triasetyyli-6-deoksi-a-L-galaktopyranosyylikloridin kanssa ja sitten natriummetoksidin kanssa metanolissa ja sitten hydrataan katalyyttisesti.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä Ο-β-D- glukopyranosyyli-(1 >4)-0-p-D-glukopyranosyyli-(1 >7)- 2,6-dideoksi-2,6-imino-D-glysero-L-guloheptitolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 2,6-dideoksi-2,6-{[(fenyylimetoksi)karbonyyli]imino}-l,3,4,5-tetrakis-O-15 (fenyylimetyyli)-D-glysero-L-guloheptitoli saatetaan rea goimaan 4-0-(2,3,4,6-tetra-O-asetyyli-p-D-glukopyranosyy-li )-a-D-glukopyranosyylibromitriasetaatin kanssa ja sitten natriummetoksidin kanssa metanolissa ja sitten hydrataan katalyyttisesti. 23 80707