FI79112B - 6-aminoalkylpenicillansyra-1,1-dioxider och deras derivat som -laktamas-inhibitorer. - Google Patents

Description

χ 79112 6-aminoalkyylipenisillaanihappo-l,1-dioksideja ja niiden johdannaisia fi-laktamaasi-inhibiittoreina

Keksinnön kohteena on menetelmä uusien, terapeutti-5 sesti käyttökelpoisten 6-aminopenisillaanihappo-l,1-diok-sidijohdannaisten valmistamiseksi, joilla on kaava I tai II

R 0 0 in I \ / CH3 10 3

^ Ch3 I

J-N l σ C00R1 15 tai QNHCH^ CHj "-b Y-3 20 J-N -l, 0 COOR1 joissa Q on vety, bentsyyli, hydroksibentsyyli, fenetyyli tai pi-kolyyli; 25 R on vety tai vain silloin kun Q on vety, R on metyyli; ja R^· on vety tai pivaloyylioksimetyyli; ja niiden suolojen valmistamiseksi.

Näiden uusien 6- <A - ja 6- ft - (aminometyyli ja 1-amino-metyyli)pensillaanihappo-1,1-dioksidijohdannaisten pää-30 asiallinen merkitys on toimiminen /3-laktamaasi-inhibiit-toreina. Täten ne ovat käyttökelpoisia yhdistelmänä tavallisten /J-laktaamiantibioottien (penisilliinien ja kefalos-poriinien) kanssa mikro-organismeja vastaan, jotka ovat resistenttejä tai osittain resistenttejä /3-laktaami.anti-35 bioottien suhteen /3-laktamaasi-entsyymituotannon välityksellä.

2 79112

Lisäksi keksinnön kohteena ovat kaavojen V, VI, VII ja VIII mukaiset uudet yhdisteet, jotka ovat käyttökelpoisia väliyhdisteinä uusia kaavojen I ja II mukaisia yhdisteitä valmistettaessa.

5 Läheisiä yhdisteitä, nimittäin penisillaanihappo- 1,1-dioksidia ja sen estereitä, jotka hydrolysoituvat helposti in vivo (US-patenttijulkaisu 4 234 579); sulbak-taamin bis-metaanidioliesteriä (US-patenttijulkaisu 4 309 347); erilaisia 6-/b -(hydroksimetyyli)penisillaa-10 nihappo-1,1-dioksideja ja niiden estereitä (US-patentti-julkaisu 4 287 181); ja 6-/b - (aminometyyli)penisilaani-happoa (US-patenttijulkaisu 4 237 051) on aikaisemmin selostettu /6-laktamaasi-inhibiittoreina, jotka ovat käyttökelpoisia yhdistelmänä y3-laktaamiantibioottien kanssa 15 bakteeri-infektioiden hoitamiseksi. Myös bakteerienvastai-sia metaanidiolin bis-estereitä penisilliinien ja penisil-laanihappo-1,1-dioksidien kanssa on selostettu aikaisemmin (US-patenttijulkaisut 4 244 951 ja 4 342 772).

GB-patenttihakemuksessa 2 053 220 selostetaan laa-20 jasti yä-laktamaasia inhiboivia yhdisteitä, joiden kaava on 0 0

\ / CH

n _ S X 3

.....-Y yC

1 CH-, 25 --N-K, 3

u 'COOR

a

Ra:n, R^n ja Rc:n määrittelyt määrittävät tarkasti lukemattoman määrän yhdisteitä. Nämä määrittelyt, valitsemal-30 la sopivasti vastineet Ra, R^ ja Rc, voivat mahdollisesti määrittää piiriinsä tämän keksinnön mukaiset yksinkertaiset 6-Ct- ja 6-/6-(aminoalkyyli)penisillaanihappo-1,1-di-oksidit. Tämän GB-patenttihakemuksen selityksessä ei esiinny spesifistä menetelmää näiden yhdisteiden valmista-35 miseksi, eikä siinä ole mitään viittausta tai vihjettä siitä, että lukemattomien esitettyjen yhdisteiden joukosta tämän keksinnön mukaiset aminometyyli- ja 1-aminoetyy-liyhdisteet olisivat ensisijaisia yhdisteitä, jotka omaa- 3 79112 vat erityisen suuritehoisen /3-laktamaasia inhiboivan vaikutuksen, mikä nyt on näiden osalta määritetty.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle uusien, kaavojen I ja II mukaisten 6-aminoalkyylipenisillaanihappo-5 1,1-dioksidijohdannaisten ja niiden suolojen valmistami seksi on tunnusomaista, että

a) kun Q on vety, hydrogenolysoidaan reaktion suhteen inertissä liuottimessa jalometalli-katalyytillä, yhdiste, jolla on kaava III tai IV

10 OR °\ 0

Il I \/ C-H^CH-OCNHCH c ^CH3

6 5 2 Λ_S

I 3 III

15 0^---·, 2

COOR

tai 20 0 0 ° * \ / c6h5ch2ocnhch, . s ^ ^lh3 "i—ι< 1 H CH, J-N-\ 3 n ' * 2

U C00R

joissa 2 R on bentsyyli tai pivaloyylioksimetyyli; tai 30 b) kun Q on muu ryhmä kuin vety ja R ja R* merkit sevät molemmat vetyä, saatetaan yhdiste, jolla on kaava I tai II, jossa Q, R ja R* merkitsevät vetyä, reagoimaan ekvivalentin kanssa bentsaldehydiä, hydroksibentsaldehydiä, fenyyliasetaldehydiä tai pyridiinikarbaldehydiä, natrium-35 syaaniboorihydridin läsnäollessa; ja 4 79112 haluttaessa saatu yhdiste, jolla on kaava I tai II, muutetaan farmaseuttisesti hyväksyttäväksi happoadditio-suolaksi tai farmaseuttisesti hyväksyttäväksi kationi-suolaksi, kun R·*· on vety.

5 Alan asiantuntijalle on selvää, että kun R on me tyyli, kumpikin kaavoista I ja II vastaa kahta erilaista diastereomeeriä (epimeerejä). Absoluuttisesta stereoke-miasta riippuen näiden epimeeriparien sivuketjuista käytetään nimityksiä lR-aminoetyyli ja lS-aminoetyyli. Kum-10 massakin tapauksessa toisen epimeerin sivuketju on R-kon-figuraatiota vastaava ja toinen on S-konfiguraatiota vastaava. Tämä pätee myös mm. esitettyjen kaavojen III ja IV, V ja VI sekä VII ja VIII suhteen. Nämä isomeeriparit ovat tavallisesti erotettavissa kromatografoimalla kolon-15 nissa jäljempänä yksityiskohtaisesti esitettyjen yleisten menetelmien mukaisissa erilaisissa vaiheissa.

Farmaseuttisesti hyväksyttäviä happoadditiosuolo-ja ovat muiden muassa kloorivetyhapon, rikkihapon, typpihapon, fosforihapon, sitruunahapon, maleiinihapon, meri-20 pihkahapon, bentseenisulfonihapon, p-tolueenisulfoniha- pon, 2-naftaleenisulfonihapon ja metaanisulfonihapon kanssa muodostetut happoadditiosuolat. Farmaseuttisesti hyväksyttäviä kationisuoloja ovat muiden muassa natriumin, kaliumin, kalsiumin, N,N-dibentsyylietyleenidiamiinin, 25 N-metyyliglukamiinin (meglumine) ja dietanoliamiinin suo lat .

Esterit, jotka hydrolysoituvat helposti fysiologisissa olosuhteissa, ovat estereitä, joista usein käytetään nimitystä "esiaste-rohdokset". Sellaiset esterit 30 ovat nykyisin yhtä hyvin tunnettuja ja yleisiä penisillii-nialalla kuin farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat. Sellaisia estereitä käytetään tavallisesti lisäämään oraalista absorptiota, niiden ollessa kuitenkin joka tapauksessa helposti in vivo kantahapoksi hydrolysoituvia. En-35 sisijaisilla estereillä ei esiinny minkäänlaista taipu musta hydrogenolysoitua olosuhteissa, joita edullisesti käytetään niiden valmistuksessa. Ensisijaisin esterin muodostava radikaali on pivaloyylioksimetyyli.

5 79112

Sekä S-/h -yhdisteet (I) että 6-(% -yhdisteet (II), sivuketjustereokemiasta huolimatta kun R on metyyli, ovat tehokkaita /3-laktamaasi-inhibiittoreita. Suun kautta käyttöä varten on suositeltavaa, että R^ on muu kuin 5 vety. Erityisen arvokas tämän sarjan yhdiste on pivalo-yylioksimetyyli-6- Ol -(aminometyyli)-penisillanaatti-1,1-dioksidi-p-tolueenisulfonaattisuola, koska se voidaan valmistaa helposti erittäin puhtaassa, kiteisessä muodossa (sellaisenaan käyttökelpoinen annettavaksi nisäkkääl-10 le farmaseuttisesti hyväksyttävänä suolana).

Kaavojen I ja II mukaisia yhdisteitä samoin kuin kaavojen III ja IV mukaisia yhdisteitä valmistetaan tavallisesti lähtemällä bentsyyli-6,6-dibromipenisillanaa-tista tai bentsyyli-6-Ct-jodipenisillanaatista.

15 Edulliseen tapaan, erityisesti 6-y# -(aminometyy li) -sarjan osalta, sisältyy ensimmäisenä vaiheena dibro-miyhdisteen muuttaminen mono-Grignard-reagenssien epimee-riseokseksi. Tämä suoritetaan mukavasti vaihtoreaktion avulla, käyttämällä pääasiallisesti mooliekvivalentin 20 verran metyylimagnesiumbromidia, eetteriliuottimessa (eetteri, tetrahydrofuraani, dimetoksietaani) alhaisessa lämpötilassa (-50...-100°C), tarkoituksenmukaisesti -78°C:ssa, asetoni-kuivajäähauteen lämpötilassa. Lyhyen reaktioajan kuluttua (5 - 30 minuuttia) sellaisessa alen-25 netussa lämpötilassa, mono-Grignard-reagenssit saatetaan kosketuksiin pääasiallisesti 0,5 mooliekvivalentin kanssa bentsyylioksikarboksiamidometyyliasetaattia (laimennettu tavallaisesti samalla eetteriliuottimella, ja lisätään kylmän Grignard-reagenssin joukkoon sellaisella nopeudel-30 la, että reaktiolämpötila saadaan pysymään alhaisena).

reaktioajalla ei ole ratkaisevaa merkitystä; 0,5 - 2 tuntia -50...-100°C:ssa riittää tavallisesti reaktion loppuun saattamiseksi. Kaavojen VII ja VIII mukaiset 6 791 Ί 2

R

Y’CH

Λ_3 b/ K >ch3 5 J- N-\ υ COOCH2C6H5 ja

R

10 Y'CH-, S /CH3 ✓;—(<„>

Br 1 CH.,

N S VIII

0 COOCH2CgH5 15 epimeericeokset, joissa Y' on bentsyylioksikarbonyyli-amino, saadaan helposti talteen sammuttamalla etikkahapol-la, konsentroimalla ja kromatografoimalla. Epimeerien seosta voidaan käyttää suoraan seuraavassa vaiheessa, 20 tai haluttaessa, ne voidaan erottaa kromatografoimalla edelleen kolonnissa silikageelillä.

Sarjan seuraavana vaiheena on bromiatomin poisto pelkistämällä, mikä suoritetaan mukavasti antamalla yhdisteen reagoida ylimäärin käytettävän tri-n-butyylitina-25 hydridin kanssa, valinnaisesti pienten vapaaradikaali-initiaattorimäärien (vähemmän kuin 0,1 mooliekvivalent-tia), kuten 2,2'-atsobisisobutyronitriilin (AIBN) läsnäollessa. Tässä ja seuraavassa "reaktion suhteen neutraali liuotin" määritellään liuottimeksi, joka ei reagoi lähtö-30 aineiden, reagenssien, väliyhdisteiden tai tuotteiden kanssa siten, että se alentaisi merkittävästi halutun tuotteen saantoa. Hyvin sopivia ovat tässä tapauksessa hiilivetyliuottimet, kuten bentseeni tai tolueeni. Lämpötilaa on nostettava (60 - 100°C) siten, että reaktio ta-35 pahtuu kohtuullisessa ajassa, mutta ei niin korkealle, että se aiheuttaisi liiallista termistä pilkkoutumista.

Kun tämä vaihe on suoritettu epimeerien esiasteiden osal ta, -epimeeri (V) 7911 2 7

0 R

il I

5 CcH,CH_OCNHCH ^CH

6 5 2 λ_ I H CH3 y -N-\ υ ’cooch2c6h5 10 jossa A on S, otetaan tavallisesti talteen kiteyttämällä; haluttaessa 6--^-epimeeri (VI, A = S)

O R

11 1 CH

J-5 C..H..CH-OCNHCH yAv s 3

6 5 2 %-S

_ _ CIi3 0 ‘'COOCH2C6H5 vi 20 otetaan talteen emänesteistä haihduttamalla kuiviin ja kromatografoimalla.

Toinen edullinen tapa, erityisesti 6-Cfc-(amino-metyyli)-sarjan osalta, on antaa bentsyyli-6-Λ-jodipe-25 nisillanaatista valmistetun Grignard-reagenssin kylmän eetteriliuoksen reagoida bentsyylioksikarboksiamidometyy-liasetaatin kanssa edellä selostetuissa olosuhteissa.

Saatu yhdisteiden V ja VI seos, jossa A on S, voidaan erottaa kromatografoimalla kolonnissa, mutta edullisesti 30 ne hapetetaan 1,1-dioksideiksi, ja sen jälkeen niitä käsitellään C-6-epimerointi-olosuhteissa, jolloin saadaan puhdasta <2-epimeeriä (VI, A = SC>2) , kuten jäljempänä on yksityiskohtaisesti selostettu.

Kaavojen V ja VI mukaisten 1 -O·- ja l-/3-oksidien 35 muodostamiseksi, joissa A on S"O tai S-«e O, edellä mainitut kaavojen V ja VI mukaiset sulfidit, joissa A on S, hapetetaan suurin piirtein yhdellä mooliekvivalentilla perhappoa, tarkoituksenmukaisesti m-klooriperbentsoehapol- β 79112 la, reaktion suhteen neutraalissa liuottimessa, kuten etyyliasetaatissa, 0 - 50°C:ssa. Hapetettaessa bentsyyli- 6—/5 —(bentsyylioksikarbonyyliaminometyyli)penisillanaat-tia (V, R = H, A = S), muodostunut Qi -oksidi (V, R = H, 5 A = S 0) eristetään kiteyttämällä, kun taas /3-oksidi (V, R = H, A = S-4 0) eristetään emänesteistä haihduttamalla kuiviin. Haluttaessa voidaan käyttää muita standardin mukaisia sulfoksidin muodostavia reagensseja.

Haluttaessa bentsyyli-6-/S-(bentsyylioksikarbon-10 yyliaminometyyli)penisillanaatti-1-/4-oksidi (V, A = S-^0) toisiinnutetaan vastaavaksi 6-Qi-epimeeriksi (VI, A = S-^0) saattamalla edellinen kosketuksiin ekvivalent-tisen määrän kanssa 1,5-diatsabisyklo£4,3,o7non-5-eenia (DBN) 0 - 50°C:ssa, edullisesti 25°C:ssa, jossa reaktio 15 tapahtuu loppuun hyvin lyhyessä ajassa (3-15 minuutissa) . 6-y?-dioksidi (V, A = SC>2) muutetaan samalla tavalla 6-Ό^-epimeerikseen (VI, A = SC>2) .

Hapetettaessa sulfideja V ja VI, joissa A on S, tai hapetettaessa edellä mainittuja sulfoksideja edel-20 leen ylimäärin käytetyllä perhapolla (mutta muussa suhteessa olosuhteissa, joita on selostettu yleisesti edellä mono-oksidin muodostamisen yhteydessä), saadaan vastaavia kaavojen V ja VI mukaisia sulfoneja (1,1-dioksideja), joissa A on S02> Haluttaessa voidaan käyttää muita sulfo-25 nin muodostavia reagensseja, kuten KMnO^:ää.

Hydrogenolysoitaessa muodostuneita bentsyyli-6-(Οϋ- tai /3-) (bentsyylioksikarbonyyliaminoalkyyli)peni-sillanaatti-1,1-diokside ja (V ja VI, A = SC>2) , saadaan tuotteiksi vastaavia 6-( Oc- tai ^3-) (aminometyyli- tai 30 1-aminoetyyli)penisillaanihappoja (I ja II, Q = R^ = H).

Hydrogenolyysi suoritetaan penisilliinialalla hyvin tunnetuilla menetelmillä. Substraatti, joka on reaktion suhteen neutraalissa liuottimessa, saatetaan kosketuksiin vedyn kanssa jalometallikatalyytin, kuten palladiumin, 35 platinan tai rodiumin, valinnaisesti sen oksidi- tai suo-lamuodon läsnäollessa, tai jotka ovat kantajalla, kuten hiilellä, maa-alkalimetallikarbonaatilla tai aluminium-oksidilla. Lämpötilalla ei ole ratkaisevaa merkitystä 9 79112 (esim. O - 50°C), mutta edullisesti se on 25°C tai alempi termisen hajaantumisen minimoimiseksi. Paine voi vaihdella avarissa rajoissa (ilmakehän painetta alemmasta paineesta 100 ilmakehään), mukavuusssyistä se on kuitenkin tavallisesti välillä 1-7 ilmakehää. Reaktion suh-5 teen neutraali liuotin on edullisesti suhteellisen al haalla kiehuva, jotta se olisi helposti poistettavissa vakuumissa konsentroimalla. Vesipitoinen tetrahydrofuraani on erityisen hyvin tähän tarkoitukseen sopiva liuotin. Edullinen katalyytti on palladium, joka on hiilikanta-10 jalla.

In vivo hydrolysoituvan esterin valmistamiseksi /s.o. kaavojen I tai II mukaisen yhdisteen, jossa Q on 1 vety ja R on radikaaliryhmä, joka muodostaa esterin, joka hydrolysoituu fysiologisissa olosuhteissa, ts. pivalo-15 yylioksimetyyli} 6-(aminoalkyyli)penisillaanihappo-1,1- dioksidin aminoryhmä suojataan ensin bentsyylioksikarbon-yyliryhmällä alalla tunnettuja menetelmiä käyttäen. Esimerkiksi bentsyyliklooriformiaattia lisätään hitaasti amiinin joukkoon, joka on reaktion suhteen neutraalissa 20 liuottimessa, kuten vesipitoisessa asetonissa tai vesipi toisessa tetrahydrofuraanissa, pitämällä pH arvossa 8 lämpötilan ollessa 0 - 35°C, edullisesti 0 - 20°C. Tällä tavalla muodostuu kaavojen IX ja X mukaisia yhdisteitä, joissa R1 on H. Vaihtoehtoisesti sellaisia yhdisteitä 25 valmistetaan hydrogenolysoimalla osittain kaavan V ja VI mukaisia yhdisteitä, joissa A on S02· Vedyn sitoutumisen rajoittamista lukuunottamatta käytetään edellä selostettuja olosuhteita.

OR 0 0 30 ui \ / C^H^CH^OCNHCH^ CH3 ] pH I CH3 (IX) 0y N ''· COOR1 ja OR 0 0 n I \ / 35 CcHcCH.OCNHCH S . CH- 6 5 2 ·" V-/ 3 (''H ^ CH3 (X) <y N ’'"COOR1 io 79112 Jälkimmäiset väliyhdisteet muutetaan sitten halutuiksi kaavojen III ja IV mukaisiksi estereiksi tunnettujen menetelmien mukaisesti, jotka penisilliiinialan asiantuntijat hyvin tuntevat (ks. esim. US-patenttijul-5 kaisut 4 234 576 ja 4 287 181 ja EP-patenttijulkaisu 40 494) ; ensisijaisia menetelmiä näiden esterien valmistamiseksi on esitetty yksityiskohtaisesti jäljempänä olevissa spesifisisssä esimerkeissä ja EP-patenttijulkaisussa 40 494.

10 Suojatut esterit III ja IV muutetaan halutuiksi kaavan I tai II mukaisiksi estereiksi, joissa Q on vety, säilyttämällä R^:n esterifunktionaalisuus, hydrogenoly-soimalla, edullisesti heikosti happamen puskurin läsnäollessa, jonka muodostavat ekvimoolimäärät heikosti emäk-15 sistä amiinia, kuten pyridiiniä, ja vahvaa happoa, kuten epäorgaanista happoa (esim. HC1, HNO^ tai I^SO^), tai edullisimmin sulfonihappoa (kuten metaanisulfonihappoa, bentseenisulfonihappoa tai p-tolueenisulfonihappoa), muuten edellä selostettujen menetelmien mukaisesti, ja huo-20 lehtimalla siitä, että altistuminen olosuhteille (esim. vedellä, alemmille alkoholeille, suurelle happamuudelle tai emäksisyydelle), jotka aiheuttavat herkkien esteri-tai y^j-laktaamiryhmien hydrolysoitumisen, saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Suositeltavaa on eristää esteri 25 suoraan reaktioseoksesta happoadditiosuolan muodossa, jolloin happo on puskurina käytetty. Erityisen edullinen puskuri on pyridinium-p-tolueenisulfonaatti, jossa tapauksessa tuote eristetään tavallisesti p-tolueenisulfonaatti-suolana.

30 Kaavojen I ja II mukaisia yhdisteitä valmistetaan menetelmävaihtoehdon b) mukaisesti (jolloin R on vety ja Q on muu kuin vety) helposti pelkistysalkyloimalla yksinkertaisia edellä olevien kaavojen I ja II mukaisia 6-(aminometyyli)-yhdisteitä, joissa R ja Q ovat kumpikin 35 vetyjä, ekvimoolimäärän vastaavaa aldehydiä ollessa läsnä, käyttäen pelkistysaineena natriumsyaaniboorihydridiä. Yksi mooliekvivalentti aldehydiä on täysin riittävä määrä; tavallisesti natriumsyaaniboorihydridiä käytetään ylimää-- 11 79112 rin, esim. noin 2/3 moolia moolia kohden substraattia. Lämpötilalla ei ole ratkaisevaa merkitystä ja se voi olla rajoissa 0 - 50°C; mukavuussyistä käytetään ympäristön lämpötilaa.

5 Edellä määriteltyjä, kaavojen I ja II mukais ten yhdisteiden farmaseuttisesti hyväksyttyjä happoaddi-tiosuoloja valmistetaan helposti standardin mukaisin menetelmin. Esimerkiksi ekvivalenttimäärä happoa yhdistetään yhdisteen vapaan amiinimuodon kanssa orgaanisessa 10 tai vesipitoisessa orgaanisessa liuottimessa. Suola eristetään haihduttamalla kuiviin ja/tai lisäämällä liuotta-matonta liuotinta. Eräissä tapauksissa suola eristetään suoraan reaktioseoksesta eristämättä vapaata amiinia.

Tämän keksinnön mukaisten yhdisteiden, joissa on 15 vapaa karboksyyliryhmä, edellä määriteltyjä farmaseuttisesti hyväksyttäviä kationisuolojakin valmistetaan helposti standardin mukaisin menetelmin. Esimerkiksi ekvivalenttimäärä vastaavaa hydroksi-, karbonaatti- tai vety-karbonaattikationia tai amiinia yhdistetään karboksyyli-20 hapon kanssa orgaanisessa tai vesipitoisessa liuottimessa, edullisesti normaalia alemmassa lämpötilassa (esim.

0 - 5°C:ssa), sekoittamalla voimakkaasti ja lisäämällä hitaasti emästä. Suola eristetään haihduttamalla kuiviin ja/tai lisäämällä liuottamatonta liuotinta. Eräissä ta-25 pauksissa suola eristetään suoraan reaktioseoksesta eristämättä vapaata happomuotoa.

Toinen edullinen tapa kaavojen VII ja VIII mukaisten väliyhdisteiden saamiseksi, joissa Y* on bentsyy-lioksikarbonyyliamino, erityisesti kun R on metyyli, on 30 niiden valmistaminen vastaavasta tunnetusta bentsyyli-6-<X-(hydroksimetyyli- tai 1-hydroksietyyli)-6-/3-bromipe-nisillanaatista ja bentsyyli-6-/S-(hydroksimetyyli- tai 1-hydroksietyyli)-6-Ct-bromipenisillanaatista (jota myöskin valmistetaan bentsyyli-6,6-dibromipenisillanaatista).

35 Ensimmäisessä vaiheessa edellä mainitut hydroksi- metyyli- tai 1-hydroksietyyli-yhdisteet muutetaan vastaaviksi trifluorimetaanisulfonaatti-estereiksi (VII ja VIII, Y' = trifluorimetaanisulfonyylioksi). Tämä reaktio i2 791 1 2 suoritetaan mukavasti huoneen lämpötilassa käyttämällä reagenssina trifluorimetaanisulfonihappoanhydriä, reaktion suhteen neutraalissa liuottimessa, kuten metyleeni-kloridissa, jolloin läsnä on ainakin 1 ekvivalentti ter-5 tiääristä amiinia, kuten pyridiiniä tai di-isopropyyli-etyyliamiinia.

Toisessa vaiheessa sulfonaattiryhmä korvataan atsidilla, jolloin muodostuu kaavojen VII ja VIII mukaisia atsidometyyli-yhdisteitä, joissa Y' on atsido.

10 Erinomainen reagenssi tähän tarkoitukseen on kohtuullisin ylimäärin käytetty tetrametyyliguanidiniumatsidi. Reaktio suoritetaan 0-25°C:ssa, ensisijaisesti noin 10°C:ssa reaktion suhteen neutraalissa liuottimessa kuten kloroformissa tai metyleenikloridissa.

15 Kolmannessa vaiheessa atsidoryhmä pelkistetään aminoryhmäksi, jolloin saadaan kaavojen VII ja VIII mukaisia yhdisteitä, joissa Y' on amino. Tarkoituksenmukainen reagenssi tähän tarkoitukseen on rikkivety, jolloin läsnä on tertiääristä amiinia, kuten trietyyliamii-20 nia reaktion suhteen neutraalissa liuottimessa, kuten kloroformissa. Rikkivetykaasua johdetaan kuplina reak-tioseoksen läpi 0-50°C:ssa kunnes pelkistyminen on tapahtunut pääasiallisesti täydellisesti (tavallisesti noin 3-4 tunnin kuluessa 25°C:ssa).

25 Lopuksi aminoryhmä suojataan bentsyylioksikarbo- nyyliryhmällä käyttämällä alan standardin mukaisia olosuhteita. Esimerkiksi bentsyyliklooriformiaatin ollessa reagenssina tertiäärisen amiinin, kuten pyridiinin tai N,Ν-di-isopropyylietyyliamiinin läsnäollessa, reaktion 30 suhteen neutraalissa liuottimessa, kuten metyleenikloridissa 0-50°C:ssa, ensisijaisesti normaalia alhaisemmassa, lämpötilassa (0-10°C:ssa). Saatuja kaavojen VII ja Vili mukaisia yhdisteitä, joissa Y' on bentsyylioksi-karbonyyliamino, käsitellään sitten edelleen edellä yk-35 sityiskohtaisesti selostettujen menetelmien mukaisesti.

13 79112 Tämän keksinnön piiriin sisältyvät myös uudet kaa-

0 0 0 O

\ / t vojen V ja VI mukaiset välituotteet, joissa A on S, S, S tai S; ja R on vety tai metyyli; sekä uudet kaavojen VII 5 ja VIII mukaiset välituotteet, joissa Y' on bentsyylioksi-karbonyyliamino, amino, atsido tai trifluorisulfonyyliok-si; ja R on vety tai metyyli.

Kuten edellä on jo todettu, ovat uudet kaavojen I ja II mukaiset yhdisteet erityisen käyttökelpoisia y3-10 laktamaasientsyymien inhibiittoreina. Tämän mekanismin ansiosta nämä yhdisteet lisäävät /ft-laktaami-antibioot-tien (penisilliinien ja kefalosporiinien) aktiivisuutta, erityisesti sellaisia mikro-organismeja vastaan, jotka ovat vastustuskykyisiä tai osittain vastustuskykyisiä /h -15 laktaami-antibiootin suhteen tuottamalla entsyymejä (/h -laktamaaseja), jotka muuten tuhoaisivat tai tuhoaisivat osittain /?>-laktaami-antibiootin. Tällä tavalla /¾-lak-taamiantibiootin vaikutusspektri laajenee.

-laktaami-antibiootit muodostavat erään par-20 haimmin tunnetun ja laajalti käytetyn bakteerienvastais-ten aineiden ryhmän. Näille yhdisteille on luonteenomaista ydin, jossa on 2-atsetidinoni (/S-laktaami)-rengas kondensoituneena joko tiatsolidiini- tai dihydro-1,3-t.iat-siinirenkaaseen. Kun ytimessä on tiatsolidiinirengas, yh-25 disteistä käytetään tavallisesti yleisnimitystä penisilliinit, kun taas silloin kun ytimessä on dihydrotiatsii-nirengas, yhdisteistä käytetään nimitystä kefalosporiinit. Näiden yhdisteiden tehotessa lisäämällä yleisesti ^-lak-taami-antibioottien aktiivisuutta, niiden ensisijaiseksi 30 käytöksi on todettu niiden yhdistelmä penisilliinin tai kefalosporiinin kanssa, joiden kliininen käyttökelpoisuus on tunnustettu, nimittäin yhdisteiden amoxicillin, ampi-cillin, azlocillin, bacambicillin, carbenicillin, carbeni-cillin indalyl, carbenicillin phenyl, cefaclor, cefadro-35 xil, cefaloram, cefamandole, cefamandole nafate, cefaparo-le, cefatrizine, cefazolin, cefonicid, cefmenoxime, cefo-dizime, cefoperazone, ceforanine, cefotaxime, cefoxitin, cefsulodin, ceftazidime, ceftizoxime, ceftriaxone, cefu- 14 791 1 2 roxime, cephacetrile, cephalexin, cephaloglycin, cepha-loridine, cephalothin, cephapirin, cephradine, cyclacil-lin, epicillin, hetacillin, levopropylcillin, mecillinam, mezlocillin, penicillin G, penicillin V, phenethicillin, 5 piperacillin, pirbenicillin, pivampicillin, sarmoxicil- lin, sarpicillin, suncillin, talampicillin ja ticarcil-lin, niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat mukaan lukien, kanssa. Näistä /b-laktaameista käytetyt nimet ovat USA:n (s.o.United States Adopted Names) mukaisia 10 yleisnimiä. Edullisia yhdistelmiä ovat yhdistelmät ampi-cillin'in tai ampicillin-johdannaisen kanssa, amoxicillin' in tai amoxicillin-johdannaisen kanssa, tai aivan erityisesti, cefoperazone1 n kanssa.

Vaikkakin tämän keksinnön mukaisia yhdisteitä 15 voidaan antaa erillään /^-laktaamiantibiootista, yhdis-telmäannostukset ovat ensisijaisia. Farmaseuttinen yhdistelmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi joko suun kautta tai parenteraalisesti, sisältää painosuhteessa 1:3 - 3:1 kaavan I tai II mukaista /^-laktamaasi-inhi-20 biittoria ja /^-laktaami-antibioottia, kokonaismäärin, joka riittää nisäkkään bakteeri-infektion hoitamiseen menestyksellisesti yhtenä tai, tavallisemmin, useina jaettuina annoksina annettuna.

Lisäksi eräillä kaavojen I ja II mukaisilla yhdis-25 teillä, yleensä niillä, joissa R on vety, on baktee- rienvastainen vaikutus n vitro, Sellainen vaikutus osoitetaan määrittämällä pienimmät inhiboivat konsentraatiot (MIC-arvot) yksikköinä mcg/ml tyyppisiä mikro-organismeja vastaan. Noudatettava menetelmä on menetelmä, jota 30 suosittelee International Collaborative Study on Antibiotic Sensitivity Testing ^Ericsson ja Sherris, Acta, Pato-logica et Microbiologia Scandinav. Supp. 217, Section B: 64 - 68 (1911)), ja siinä käytetään aivo-sydän-ruiske (BHI)-agaria ja rokotuksen toistolaitetta. Yön ajan kas-35 vaneet putket laimennetaan 100-kertaisesti käytettäviksi standardirokotteena (20 000 - 10 000 solua noin 0,002 ml:ssa pannaan agarin pinnalle; 20 ml BHI-agaria/malja). Käytetään kahtatoista 2-kertaista koeyhdisteen laimen- 15 79 ί 12 nusta, koerohdoksen alkukonsentraation ollessa 200 mcg/ml. Yksityisiä kolonioita ei huomioida luettaessa levyt 18 tuntia 37°C:ssa olon jälkeen. Koeorganismin alttiudeksi (MIC) hyväksytään yhdisteen pienin konsentraatio, joka 5 pystyy aiheuttamaan kasvun täydellisen estymisen paljaalla silmällä arvioiden.

Kaavan (I) tai (II) mukaisten yhdisteiden kyky lisätä ^-laktaami-antibiootin tehokkuutta voidaan arvioida viittaamalla kokeisiin, joilla määritetään pelkän anti-10 biootin ja pelkän kaavan (I) tai (II) mukaisen yhdisteen (joissa R"*· on vety) MIC-arvot. Näitä MIC-arvoja verrataan sitten MIC-arvoihin, joita on saatu tietyn antibiootin ja kaavan (I) tai (II) mukaisen yhdisteen, jossa R^ on vety, yhdistelmällä. Kun yhdistelmän baktee-15 rinvastainen tehokkuus on merkittävästi suurempi kuin olisi ennustettavissa yksityisten yhdisteiden tehokkuuksien perusteella, tämän katsotaan merkitsevän aktiivisuuden lisääntymistä. Yhdistelmien MIC-arvot mitataan käyttämällä menetelmää , jota ovat selostaneet Barry ja 20 Sabath teoksessa "Manual of Clinical Microbiology11 , toimittaneet Lenette, Spaulding ja Truant, 2. painos, 1974, American Society for Microbiology.

Kaavojen (I) ja (II) mukaiset yhdisteet lisäävät ^/J-laktaami-antibioottien bakteerinvastaista tehokkuut-25 ta in vivo. Toisin sanoen, ne vähentävät antibiootin määrää , joka on tarpeen hiirien suojaamiseksi muuten tappavaa tiettyjen /^-laktamaasia tuottavien bakteerien istutetta vastaan. Sellaisen aktiivisuuden määrittämiseksi hiiriin aiheutetaan äkillisiä koeinfektioita is-30 tuttamalla hiiriin vatsaontelonsisäisesti standardi soitua koeorganismin viljelmää suspendoituna 5 %:iseen sian mahamusiiniin. Infektion vakavuus standardisoidaan sellaiseksi, että hiiret saavat tappavan annoksen organismia (tappava annos on pienin organismi-istute, joka 35 tarvitaan tappamaan jatkuvasti 100 % infektoiduista, kä sittelemättömistä kontrollihiiristä). Koeyhdistettä yhdistelmänä antibiootin kanssa annetaan eri annosmäärin, suun kautta tai vatsaontelon sisäisesti, infektoitujen u 79112 hiirien ryhmille. Kokeen lopussa seoksen aktiivisuus arvioidaan laskemalla tietyllä annoksella käsiteltyjen eloonjääneiden eläinten lukumäärä. Aktiivisuus ilmoitetaan eläinten prosenttimääränä, jotka jäävät eloon tietyl-5 lä annoksella käsittelyn jälkeen, tai se lasketaan PD^-arvona (annos, joka suojaa infektiolta 50 % eläimistä).

Määritettäessä onko jokin tietty bakteerikanta herkkä tietylle kaavan I tai II mukaiselle yhdisteelle, määritetään edellä selostettujen menetelmien mukaisesti 10 MIC-arvo kaavan I tai II mukaisen yhdisteen, joissa on vety, ja ampisilliinin tai amoksisilliinin (kumpi sopivaksi katsotaan) l:l-seoksen osalta.

Taulukoissa I ja II on esitetty koetuloksia, joista ilmenee tämän keksinnön mukaisella menetelmällä 15 valmistettujen penamsulfonien edullinen vaikutus kefaper-atsonin ja ampisilliinin yhteydessä; penamsulfonit ovat paljon tehokkaampia kuin tunnettu yhdiste, ts. penisillaa-nihappo-1,1-dioksidi (sulbaktaami).

17 79112 3

I itJ

0 I—I I C H -H •H -H Td

g oi I

(fl -H H 00 00 1C' t-~ r-'

rO (D rH * - LO

\ CL, I O O 04 oi -ho 3 rH d -H ++ + 3 + Sh d Ti w >, is ή oo oo m •rl pH -P X 01 Γ'Γ'ΓΗ > W ¢) ·Η Λ H U £ C 0 o o •Γ-Ι +>

AS

3 I I

•H <“H

C rH

Q> rH rH

C >1 I

-H + 0 U 1) ft CD 6 Or CD 0 3 4-> C X σ\ σ\

Al ·η -h n ro to e c - ' “o ,q cd cd o o oi •H I cd -p >A rH -H + + +

Ai *0 rH Td

Cd -—. -H -H <X\ CXi LO

H + 01 01 ro ro 04 c g -h Ai ' 0) \ Ph C 0 o o +j tr ω ω -h oi cl. u a τι HO —

(D

o en u

Ai I H -H

Ai rH S TS

3 .· -H

rH i—I I 01 3 cd a: cd C cd 0 £h CU 1—I Ή H H Td G -hi m m o 0 01 H CN OI o

H -H ' * ' H

H C H L£) LO A

3 <D I

01 a o + + + g d

Cd +(¾ LO LO o G 3 OI OI o CD Ph XI ' k h

d W Ή LO LO A

u c 3 •n

Ph :3 S * ^ h Ph o o o " 3 W o ίο o

g d <J OI OI

•H ^ c 0 01 -p -H · >1

3 g CX

H 01 -H di 0

3 I -H i—I

d o e o 3 e 3 U Λ Λ Η Ai {Τ' CD dl

CD -H )H · rH rH

« So ω Pi w 18 791 1 2

I—I

:td -P

-S4 tn -P ino oo_ Λί·Ηβ oi o o o Jr Γ-f CU Ή 01 Η (Μ ~ ,ιί CD 6 Ή A A :<ϋ ft J( H £> -id ----_,j -p

1 *H

•Η Λί tn -p p Λί Ή (1) (li o >1 ro ε P P >i H LO CM OI ™ P X} (li - 01 * * ' φ

0} >1 -P m CO tO ^ H

rt Λ C O

> I Φ

rt m Λ -H

rl (I)

P

X I td tö -rl r—1

02 Ή rH

e λ; h -p (1) O >1 m Q> C ~ P >i to o io to rj ε rl r-t >Ö 01 ·> O 01 01 lN ftf M (Tl E >1 -P r-lrH t0

to 22 Si C G

0) 5 o 01 1 <U

^5,05^-0 a 15 \ / ,u

5 v / * i S

•P V-/ w Ό -rl M e O / o -rl

H td V / HP .H

Nrn g >1 -rt to o io to o O ti s C-< h „ P< M Q) ' \ l >i i—i i—i oi oi 1 ' ,V -P O 'v 00 H H · p tn 2 tn

HO P

PO P

cd tn i en E-ι i Ό -rl I—I -il H o \ P +1 h v N >i -h oi o m in -p oi O ft H vin e 25 I >1 VO (N 01

Q) U fl· >1 H H C

-P 2—K -rl

C I XJ

O (¾ e tp I tn i—I -4-J £ P o -H LT) ° tn CH h m ci o Jf! pH .

ε tl) >ι I CM I in ^ g Ii

td IP tp oo to 0 -P

e λ; -p

0 P

cu p p p tn

td i m -P

•ro tn C > p -h _ td -p

C CiH οι ιο oi io Jr g H

p d)>i ~ 01 * CM g -P

e! CQ >1___to_ p X

•P ö· 2 (d H I H* £ h tn i -p td s * p i -P · tn tn h · g e —

tn OP x: P -p ~ o · E

•p ptd CUd)tnPoxiP*cr

CU tJi PPtUC 0) 0) P P

g ·ρρ·ρ-ρρρΐο·Ηααιο

< Soecnp-r-PW«cucoS

i9 791 1 2

Kaavojen I ja II mukaisten yhdisteiden kyky lisätä yi^-laktaami-antibiootin tehokkuutta /3-laktamaasia tuottavia bakteereja vastaan tekee ne arvokkaiksi annettaviksi yhdessä -laktaami-antibioottien kanssa hcidetta-5 essa nisäkkäisen, erityisesti ihmisen, bakteeri-infektioita. Bakteeri-infektioita hoidettaessa kaavan I tai II mukaista yhdistettä voidaan sekoittaa /3-laktaami-antibi-ootin kanssa, ja antaa näin ollen näitä kahta ainetta samanaikaisesti. Vaihtoehtoisesti kaavan I tai II mukaista 10 yhdistettä voidaan antaa erillisenä aineena /?-laktaami-antibiottikäsittelyn aikana. Eräissä tapauksissa voi olla edullista antaa hoitokohteelle esi-annos kaavan I tai II mukaista yhdistettä ennen hoidon aloittamista y^-laktaa-mi-antibiootilla.

15 Käytettäessä kaavan I tai II mukaista yhdistettä y^-laktaami-antibiootin tehokkuuden lisäämiseksi, sitä annetaan edullisesti standardin mukaisten farmaseuttisten kantajien tai Jaimentimien yhteydessä. Farmaseuttinen seosmuoto, jossa on farmaseuttisesti hyväksyttävää kanta-20 jaa, ,$-laktaami-antibioottia ja kaavan I tai II mukaista yhdistettä, sisältää normaalisti noin 5 - noin 80 paino-% farmaseuttisesti hyväksyttävää kantajaa.

Käytettäessä kaavan I tai II mukaista yhdistettä yhdistelmänä toisen /^-laktaami-antibiootin kanssa, mai-25 nittuja yhdisteitä voidaan antaa suun kautta tai parente-raalisesti, s.o. lihaksensisäisesti, ihonalaisesti tai vatsaontelonsisäisesti. Vaikkakin lääkkeen määräävä lääkäri viime kädessä päättää annettavan annoksen, kaavan I tai II mukaisten yhdisteiden suhde /^-laktaami-antibioot-30 tiin päivittäisessä annoksessa on normaalisti välillä noin 1:3 - 3:1, painoina laskien. Lisäksi, käytettäessä kaavan I tai II mukaisia yhdisteitä toisen /^-laktaami-antlbioo-tin yhteydessä, kummankin komponentin päivittäinen suun kautta annettava annos on noin 10 - noin 200 mg kehon pai-35 non kiloa kohti ja kummankin komponentin päivittäinen pa-renteraalinen annos on normaalisti noin 10 - noin 40 mg kehon painon kiloa kohti. Nämä päivittäiset annokset ovat 20 79 1 1 2 tavallisesti jaettuina annoksina. Eräissä tapauksissa lääkkeen määräävä lääkäri saattaa määrätä näiden rajojen ulkopuolella olevien annosten olevan välttämättömiä.

Kuten alan asiantuntijan on helppo käsittää, 5 eräät /4-laktaami-yhdisteet tehoavat suun kautta tai pa-renteraalisesti annettuina, toisten tehotessa ainoastaan parenteraalisesti annettuina. Kun kaavan I tai II mukaista yhdistettä on käytettävä samanaikaisesti (s.o. yhteen-sekoitettuna) /6-laktaami-antibiootin kanssa, joka tehoaa 10 ainoastaan parenteraalisesti annettuna, tarvitaan yhdistelmää, joka soveltuu käytettäväksi parenteraalisesti. Kun kaavan I tai II mukaista yhdistettä käytetään samanaikaisesti (sekoitettuna) /?>-laktaami-antibiootin kanssa, joka tehoaa suun kautta tai parenteraalisesti annettuna, voi-15 daan käyttää yhdistelmiä, jotka soveltuvat näihin molempiin antomuotoihin. Lisäksi kaavan I mukaisten yhdisteiden preparaatteja voidaan antaa suun kautta, antamalla samanaikaisesti lisäksi parenteraalisesti /£?-laktaami-an-tibioottia; ja mahdollista on myös antaa kaavan I mukais-20 ten yhdisteiden preparaatteja parenteraalisesti ja samanaikaisesti suun kautta /^-laktaami-antibioottia.

Tätä keksintöä valaistaan seuraavin esimerkein.

Ellei toisin ole erityisesti mainittu, protoni-ydinmagneettiset resonanssispektrit ovat 60 MHz:iä vastaa-25 vat.

21 79112

Esimerkki 1

Bentsyyli-e-e^-bromi-ö-^ -(bentsyylioksikarbonyy-liaminometyyli)-penisillanaatti ja 6-/5-bromi-6-o£- (bentsyylioksikarbonyyliaminometyyli)-penisil-5 lanaatti

Liuokseen, jossa oli bentsyyli-6,6-dibromipe-nisillanaattia (108 ,73 g, 0 ,242 moolia) 600 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraania (THF) jäähdytettynä -78°C:seen, lisättiin metyylimagnesiumbromidin eetteriliuos-10 ta (83,5 ml 2,9-molaarista). Kun liuosta oli sekoitettu 15 minuuttia -78°C:ssa, 10 minuutin kuluessa lisättiin liuos, jossa oli bentsyylioksikarboksiamidometyy-liasetaattia (27 g, 0,121 moolia) 200 ml:ssa kuivaa THF:a. Kun seosta oli sekoitettu tunnin ajan -78°C:ssa, 15 reaktio sammutettiin lisäämällä 14,52 ml etikkahappoa. Seos lämmitettiin huoneen lämpötilaan ja haihtuvat aineet poistettiin vakuumissa 35°C:n alapuolella olevassa lämpötilassa. Jäännöksen liuottamiseksi lisättiin etyyliasetaattia, ja liuos pestiin vedellä (100 ml), NaHCO^n 20 vesiliuoksella (100 ml) ja 2 x 100 ml :11a vettä, sitten kuivattiin Na2S0^:lla ja konsentroitiin vakuumissa 113 grammaksi öljymäistä tuotetta, öljy kromatografioi-tiin kolonnissa 1,2 kg :11a silikageeliä, eluoimalla ensin 6 litralla heksaani/kloroformi-seosta 1 .1 ja sitten 25 kloroformilla. Ensimmäiset 6 litraa eluaattia hävitettiin. Seuraavia eluaatteja kerättiin 25 ml:n fraktioin. Fraktiot numerot 181-190 haihdutettiin kuiviin. Jäännöksen pnmr-spektri CDCl^jssa osoitti sen olevan bentsyy- li-6-«{-bromi-6-,^ - (bentsyylioksikarbonyyliaminometyyli) -30 penisillanaattia: delta/TMS 1,37 (3H, s) , 1,57 (3H , s), 3,86 (2H, d, J = 6Hz) , 4,42 (1H, s) , 5,06 (2H, s) , 22 79112 5 ,12 (2H, s) , 5 ,52 (1H , s) , 7,25 (10H , s). Fraktiot numerot 201-249 haihdutettiin kuiviin ja tämän jäännöksen pnmr-spektri CDCl^ssa osoitti sen olevan bentsyy-li-6-/» -bromi-6- «4- (bentsyylioksikarbonyyliaminometyy-5 li)penisillanaattia: delta/TMS 1,36 (3H, s) , 1,60 (3H, s), 3,90 (2H , d, J = 6,2Hz), 4,47 (1H, s), 5,07 (2H , s), 5,14 (2H , s) , 5,40 (1H, 5 , J = 6,2), 5,4 7 (1H, s) , 7 ,28 (5H, s) , 7,30 (5H, s) . Fraktiot numerot 171-240 yhdistettiin ja konsentroitiin 22 grammak-10 si vaahtoa ja sitä käytettiin esimerkin 2 kokeessa.

Esimerkki 2

Bentsyyli-6-/3 -(bentsyylioksikarbonyyliaminome-tyyli)penisillanaatti

Liuokseen, jossa oli edellisen esimerkin otsikon 15 tuotteita (epimeeriseoksena) (22 g, 0,0413 moolia) 100 ml: ssa bentseeniä, lisättiin tri-n-butyylitinahydridiä (32,7 ml, 0,124 moolia). Seosta kiehutettiin ^rn suojaamana 2 tuntia, konsentroitiin vakuumissa öljyksi ja öljyä trituroitiin 4 x 100 ml:n kanssa heksaania. Jä-20 lelle jäänyt viskoosinen öljy liuotettiin 70 ml:aan eetteriä, josta otsikon tuote kiteytyi tunnin kuluessa ,1 g kahtena eränä/, pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,37 (3H, s) , 1,57 (3H, s) , 3,58 (3H, m) , 4,34 (1H, s) , 5 ,04 (2H, s) , 5 ,12 (2H, s) , 5 ,3 3 (1H , d, J = 4Hz) , 25 7,32 (10H , s) .

Esimerkki 3

Bentsyyli-6-/¾ -(bentsyylioksikarbonyyliaminome-tyyli) penisillanaatti-l-c<-oksidi ja bentsyyli-6-/?? - (bentsyylioksikarbonyyliaminome-30 tyyli)penisillanaatti~l -oksidi

Liuokseen, jossa oli edellisen esimerkin otsikon tuotetta (4,54 g, 0,01 moolia) 70 ml:ssa etyyliasetaattia, lisättiin m-klooriperbentsoehappoa (2,02 g, 0,01 moolia) 30 ml:ssa etyyliasetaattia. Seosta sekoitettiin 35 30 minuuttia huoneen lämpötilassa, pestiin 1 x 50 ml :11a 23 79112 kyllästettyä NaHCO^n liuosta ja 2 x 50 mltlla I^Orta, kuivattiin Na2S0^:lla ja konsentroitiin vakuumissa viskoosiseksi öljyksi, öljy liuotettiin 50 ml:aan eetteriä ja 10 ml:aan CHCl^.'a ja otsikon /i-oksidin 5 kiteytyminen käynnistettiin raaputtamalla [2,2 g, sp. 123-124°C, pnmr/CDCl3/delta/TMS: 1,22 (3H, s), 1,51 (3H, s), 3,7 (3H, m), 4,34 (1H, s), 4,63 (1H, d, J = 4Hz) , 5,13 (2H, s) , 5,22 (2H, s) , 5,50 (1H, m) , 7 ,34 (5H, s) , 7 ,40 (5H , s)}.

10 Konsentroimalla emäliuos kuiviin vakuumissa saatiin otsikon /^-oksidia viskoosisena öljynä ζ5,5 g; pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,05 (3H, s), 1060 (3H, s), 3.8 (3H, m) , 4 ,63 (1H, s) , 4,73 (1H, d, J = 4Hz) , 51,13 (2H , s) , 5,23 (2H, q), 5,70 (1H , m) , 7,35 (5H, s), 15 7,39 (5H, s)].

Esimerkki 4

Bent syy li-6-*^- (bentsyylioksikarbonyyliaminometyy- li)penisillanaatti-l-/$ -oksidi

Edellisen esimerkin otsikon /^-oksidin (2,3 g, 20 4,9 mmoolia) joukkoon, joka oli 100 ml:ssa CHCl^sa, lisättiin 1,5-diatsabisyklo/4,3,0/non-5-eenia (DBN, 0,607 g, 4,9 mmoolia). Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 15 minuuttia, laimennettiin 50 ml:11a 1-norm. HCl:a, ja kerrokset erotettiin. Orgaaninen kerros pes-25 tiin 2 x 50 ml :11a IVOlta, kuivattiin Na2S0^:lla ja konsentroitiin vakuumissa öljyksi (2,3 g), öljy kromato-grafioitiin kolonnissa 100 grammalla silikageeliä, elu-oimalla CHCl3/etyyliasetaatti-seoksella 4:1 20 ml:n fraktioin. Fraktiot 41-70 yhdistettiin ja konsentroitiin 30 vakuumissa, jolloin saatiin otsikon tuotetta viskoosise na öljynä ^0,9 g; pnmr/CDCl^/TMS: 1,03 (3H, s), 1,60 (3H, s) , 3,67 (3H, m) , 4,46 (1H, s) , 4 ,88 (1H, m) , 5.08 (2H, s) , 5,17 (2H, q) , 5 ,39 (1H, m) , 7,32 (5H, s) , 7,37 (5H, s)^.

35 24 79 1 1 2

Esimerkki 5

Bentsyyli-6-^-(bentsyylioksikarbonyyliaminometyy-li)penisillanaatti-1,1-dioksidi

Liuokseen, jossa oli esimerkin 2 otsikon tuotet-5 ta (8,0 g, 0,0176 moolia) 200 ml:ssa etyyliasetaattia jäähdytettynä 0-5°C:seen, lisättiin m-klooriperbentsoe-happoa (10,68 g, 0,0528 moolia). Seos lämmitettiin huoneen lämpötilaan, sekoitettiin 6 tuntia, jäähdytettiin jälleen 0-5°C:seen ja laimennettiin 50 ml :11a kyllästet-10 tyä NaHCO^-liuosta. Orgaaninen kerros erotettiin, pes tiin 2 x 50 ml :11a kyllästettyä NaHCO^-1iuosta ja 2 x 50 ml:lla H20:ta, kuivattiin Na2S04:lla ja konsentroitiin vakuumissa viskoosiseksi öljyksi (8,6 g). öljy kromatografioitiin 250 grammalla silikageeliä eluoimal-15 la CHCl^/etyyliasetaatti-seoksella 19:1 25 ml:n frak tioin. Fraktiot 44-150 yhdistettiin ja konsentroitiin vakuumissa, jolloin saatiin otsikon tuotetta valkeana kumimaisena vaahtona ^7,6 g; pnmr/CDCl-j/delta/TMS: 1,25 (3H, s) , 1,49 (3H, s), 3,98 (3H, m), 4,45 (1H, s), 20 4,59 (1H, d, J = 4Hz), 5,09 (2H, s), 5,19 (2H, q) , 5,36 (1H, br) , 7,36 (10H, s )J.

Esimerkki 6

Bentsyyli-6-ei.- (bent syy lioksikarbonyyl iaminometyy-li)penisillanaatti-1,1-dioksidi 25 Edellisen esimerkin otsikon 1,1-dioksidia (3,3 g, 6,79 mmoolia) muutettiin esimerkin 4 menetelmällä tämän otsikon tuotteeksi (3,1 g raakana), ja puhdistettiin kromatografroimalla kolonnissa 150 grammalla silikageeliä eluoimalla etyyliasetaatti/CHCl^-seoksella 1:9 30 20 ml:n fraktioin. Fraktiot 26-37 yhdistettiin ja konsent roitiin vakuumissa, jolloin saatiin puhdistettua otsikon tuotetta viskoosisena öljynä, joka kiteytyi paikoillaan ollessaan ^1,9 g; sp. 112-113°C; pnmr/CDCl^/delta/-TMS: 1 ,20 (3H, s) , 1,49 (3H, s) , 3,65 (3H , m) , 4,32 35 (1H, s), 4,59 (1H, m), 5,07 (2H, s), 5,14 (2H, q) , 5,30 (1H, br) , 7,32 (10H, s)J.

25 791 1 2 Tämän otsikon tuotetta saatiin myös hapettamalla edelleen esimerkin 4 otsikon tuotetta ylimäärin käytetyllä m-klooriperbentsoehapolla esimerkin 5 menetelmän mukaisesti.

5 Esimerkki 7 6-/¾ -(aminometyyli)-penisillaanihappo-1,1-dioksi-di

Esimerkin 5 otsikon tuotetta (1,9 g), THF:a (40 ml), H„0:ta (40 ml) ja 10 %:ista Pd/C:ltä (1,9 g) ^ 2 10 yhdistettiin ja hydrattiin 50 psig:n (3,4 kp/cm ) pai neessa tunnin ajan. Katalyytti otettiin talteen suodattamalla ja THF poistettiin suodoksesta vakuumissa. Vesi-kerros pestiin 30 ml:11a etyyliasetaattia, kylmäkuivat-tiin valkeaksi jauheeksi ja ensimmäinen kiteinen 15 erä (0,26 g) saatiin trituroimalla jauhetta 5 ml:n kanssa vettä. Toinen erä (0,14 g) kiteytyi lisättäessä emäliuokseen 10 ml asetonia ja kolmas erä (0,35 g) saatiin haihduttamalla toinen emäliuos 2 ml:ksi ja lisäämällä 50 ml asetonia. Otsikon tuotteen kokonaissaan-20 to oli 0,75 g, /ppnmr/250 MHz/D20/delta/DSS: 1,47 (3H, s) , 1,59 (3H, s) , 3,7 4 (2H, m) , 4,36 (1H, td, J = 4, 5,5 Hz), 4,45 (1H, s), 5,17 (1H, d, J = 4Hz),?.

Esimerkki 8 6-o(r (aminometyyli) -penisillaanihappo-1,1-dioksidi 25 Esimerkin 6 otsikon tuote (1,7 g) muutettiin muuten edellä olevan esimerkin menetelmällä tämän otsikon tuotteeksi, mutta kiteistä tuotetta saatiin suoraan haihduttamalla etyyliasetaatti-uuton jälkeen kuiviin vakuumissa, /0,7 g; pnmr/250 MHZ/D2O/DSS: 1,44 (3H, s), 30 1,59 (3H, s), 3,63 (2H, d, J = 5,5Hz), 4,07 (1H, td, J = 2, 5,5Hz) , 4,31 (1H, s), 5,06 (1H, d, J = 2)J.

26 791 1 2

Esimerkki 9

Bent syy li-6-/3-bromi-6-Oi-tr if luorimetaanisulfo-nyylioksimetyylipenisillanaatti Liuokseen, jossa oli trifluorimetaanisulfoni-happoanhydridiä (3,15 ml) metyleenikloridissa (20 ml) 5 huoneen lämpötilassa, lisättiin liuos, jossa oli bent- syyli-6-^ -bromi-6-oC- (hydroksimetyyli) penisillanaat-tia (6,232 g, 15,6 mmoolia) ja pyridiiniä (1,89 ml) metyleenikloridissa (20 ml) ja seosta sekoitettiin ja jäähdytettiin jäähauteessa 45 minuuttia. Metyleeniklori-10 di haihdutettiin pois vakuumissa ja jäännös jaettiin etyyliasetaattiin ja veteen liukeneviin osiin. Etyyliasetaatti-faasi erotettiin ja vesifaasi uutettiin lisätyllä etyyliasetaatilla. Yhdistetyt etyyliasetaattiliuokset pestiin ensin natriumvetykarbonaattiliuoksella, jonka 15 pH oli 8,3 ja sitten kyllästetyllä suolaliuoksella.

Vedettömällä natriumsulfaatilla kuivaamisen jälkeen liuos haihdutettiin kuiviin vakuumissa, jolloin saatiin otsikon tuotetta oranssinvärisenä kiinteänä aineena ^8,296 g; pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,41 (s, 3H), 1,63 20 (s, 3H) , 4,51 (s, 1H) , 4,87 (s, 2H) , 5,14 (s, 2H) , 5,44 (s , 1H) , 7 ,30 (s, 5Η)^.

Esimerkki 10

Bentsyyli-6-e<-atsidometyyli-6-/5 -bromipenisil-lanaatti 25 Tetrametyyliguanidiniumatsidia (2,96 g, 18,7 mmoolia) lisättiin liuokseen, jossa oli bentsyyli-6-Λ -bromi-6-o(-trif luorimetyylisulfonyylioksimetyylipe-nisillanaattia (8,296 g, 15,6 mmoolia) kloroformissa (50 ml) 10°C:ssa. Reaktioseosta sekoitettiin tunnin 30 ajan ja sen jälkeen se konsentroitiin kolmanteen osaan tilavuudestaan ja suodatettiin silikageelitäytteen läpi. Täyte eluoitiin 10 %:isella etyyliasetaatti/kloroformi-seoksella (100 ml) ja eluaatti haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin kullanruskeata öljyä ^6,744 g; pnmr/CDCl^/ 35 delta/TMS: 1,38 (s, 3H) , 1,61 (s, 3H) , 3,95 (s, 2H) , 79112 27 4,53 (s, 1H) , 5,17 (s, 2H), 5,40 (s, 1H) , 7,34 (s, SU)) .

Esimerkki 11

Bentsyyli-6-*C-bromi-6-y&-trif luorimetaanisulfonyy-lioksimetyylipenisillanaatti 5 Noudattamalla esimerkin 9 menetelmää ventsyyli- 6-^-bromi-6-/J-hydroksimetyylipenisillanaatin (0,548 g, 1,4 mmoolia), joka oli metyleenikloridissa (4 ml), joka sisälsi pyridiiniä (0,17 ml), annettiin reagoida liuoksen kanssa, jossa oli trifluorimetaanisulfonihappoan-10 hydridiä (0,42 ml) metyleenikloridissa (3 ml), jolloin saatiin otsikon tuotetta kullanruskeana öljynä ^641 mg; pnmr/CDC13/delta/TMS: 1,43 (s, 3H), 1,62 (s, 3H) , 4,52 (s, 1H) , 4,88 (q, 2H) , 5,19 (s, 2H) , 5,61 (s, 1H) , 7,35 (s, 5H)).

15 Esimerkki 12

Bentsyyli-6-c^-bromi-6-/i -atsidometyylipenisil-lanaatti

Liuokseen, jossa oli bentsyyli-6-*£-bromi-6-/£ -trifluorimetaanisulfonyylioksimetyylipenisillanaat-20 tia (641 mg, 1,2 moolia) kloroformissa (10 ml), lisät tiin 10°C:ssa tetrametyyliguanidiniumatsidia (229 mg, 1,2 mmoolia). Reaktioseosta sekoitettiin tunnin ajan ja sitten se haihdutettiin kuiviin vakuumissa. öljymäi-nen jäännös suodatettiin silikageelitäytteen läpi ja 25 eluoitiin siitä 10 %:isella etyyliasetaatti/kloroformi- seoksella. Haihduttamalla eluaatti kuiviin saatiin otsikon tuotetta kullanruskeana öljynä ^420 mg; pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,43 (s, 3H), 1,61 (s, 3H), 3,91 (s, 2H) , 4,48 (s, 1H) , 5,15 (s, 2H) , 5,57 (s, 1H) , 30 7,37 (s, 5H)J.

Esimerkki 13

Bent syy li-6-o^- (aminometyyli) -6-/3 -bromipenisil- lanaatti

Rikkivetyä johdettiin tunnin ajan kuplina nopeas-35 ti sekoitettuun liuokseen, jossa oli bentsyyli-6-^-atsi- 28 79112 dometyyli-6-/3-bromipenisillanaattia (541 mg, 1,3 mmoo-lia) ja trietyyliamiinia (0,71 ml, 4 ekvivalenttia) kloroformissa (10 ml). Sitten reaktioseos haihdutettiin vakuumissa punaiseksi öljyksi. NMR-arvot osoitti-5 vat jäännöksen olevan haluttua tuotetta, jossa oli epä puhtautena trietyyliamiinia /pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,39 (s, 3H), 1,64 (s, 3H), 3,35 (s, 2H) , 4,51 (s, 1H), 5,16 (s, 2H), 5,35 (s, 1H) , 7,33 (s, 5H),?.

Esimerkki 14 10 Bentsyyli-6-/^ -bromi-6-«{.-bentsyylioksikarbonyy- liaminometyyli)-penisillanaatti Liuos, jossa oli pyridiiniä (0,14 ml) ja bent-syyli-6-ei-aminometyyli-6-/& -bromipenisillanaattia (239 mg, 0,6 mmoolia) metyleenikloridissa (5 ml), lisättiin pum-15 pun kautta 5 minuutin kuluessa liuokseen, jossa oli vent- syyliklooriformiaattia metyleenikloridissa (5 ml) ja reaktioseosta sekoitettiin jäähauteessa typpiatmosfää-rin suojaamana 75 minuuttia. Reaktioseos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäännös liuotettiin etyyliasetaat-20 ti/vesi-seokseen. pH säädettiin arvoon 2,9 laimealla suolahapolla, etyyliasetaattifaasi erotettiin ja uutettiin laimealla natriumvetykarbonaattiliuoksella (pH 8,1), pestiin suolaliuoksella ja kuivattiin vedettömällä nat-riumsulfaatilla. Haihduttamalla kuiviin vakuumissa saa-25 tiin 312 mg ainetta, joka liuotettiin kloroformiin ja kromatografioitiin silikageelillä (15 g, 14 x 20 cm:n kolonnissa) ja eluoitiin siitä 5-prosenttisella etyyli-asetaatti/kloroformi-seoksella. Koottiin 4 ml:n fraktioita. Fraktiot 14-27 yhdistettiin ja haihdutettiin 30 kuiviin vakuumissa, jolloin saatiin otsikon tuotetta ^168 mg; pnmr/CDCl^/delta/TMS otsikon tuotteen mukainen ja identtinen saman yhdisteen spektrin kanssa, jota oli valmistettu esimerkissä l).

29 791 1 2

Esimerkki 15

Bentsyyli-6-/3 -(bentsyylioksikarbonyyliaminome-tyyli)penisillanaatti

Liuosta, jossa oli tri(n-butyyli)tinahydri-5 diä (0,25 ml) ja bentsyyli-6-,^ -bromi-6-U.- (bentsyylioksi- karbonyyliaminometyyli)penisillanaattia (168 mg, 0,31 moolia) bentseenissä (4 ml), kiehutettiin 2 tuntia. Bentseeni haihdutettiin sitten pois vakuumissa ja jäännöstä trituroitiin heksaanin kanssa (3x2 ml). Jälel-10 le jäännös liuotettiin sitten etyyliasetaatti/vesiseok- seen, etyyliasetaattifaasi erotettiin, pestiin suolaliuoksella ja kuivattiin vedettömällä natriumsulfaatilla. Haihduttamalla kuiviin vakuumissa saatiin 101 mg öljyä, joka kromatografioitiin silikageelillä (4 g, 1 x 11 cm:n 15 kolonni), aplikoimalla kloroformin kanssa, ja eluoitiin 5-prosenttise11a etyyliasetaatti/kloroformi-seoksella. Kerättiin 4 ml:n tilavuisia fraktioita. Fraktiot 3-5 yhdistettiin ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin otsikon tuotetta (66 mg; identifioitiin pnmr-arvojen pe-20 rusteella identtiseksi esimerkin 2 tuotteen kanssa).

Esimerkki 16 6 —ft -(bentsyyliaminometyyli)-penisillaanihap-po-1,1-dioksidi

Esimerkin 7 otsikon β -aminometyyli-tuotteen 25 (0,3 g, 1,145 mmoolia) sameaan liuokseen 30 ml:ssa me- tanolia lisättiin bentsaldehydiä (0,117 ml, 1,145 mmoolia) ja sen jälkeen natriumsyaaniboorihydridiä (47,6 mg, 0,0758 mmoolia). Seosta sekoitettiin N2 :n suojaamana 30 minuuttia huoneen lämpötilassa. Reaktioseos sel-30 keytettiin suodattamalla ja konsentroitiin vaahdoksi vakuumissa. Vaahto liuotettiin 30 ml:aan H20:ta, uutettiin 2 x 20 ml:11a etyyliasetaattia ja kylmäkuivattiin, jolloin saatiin otsikon tuotetta valkeana lasimaisena aineena ^130 mg; pnmr/D20/delta/DSS: 1,57 (3H, s), 35 1 ,69 (3H, s), 3,7-4,4 (5H, m), 4,38 (1H, s), 5,21 (1H, d, J = 4), 7,56 (5H, s)).

30 79112

Esimerkki 17 6-/5 -(2-fenyylietyyliaminometyyli)penisillaani- happo-1,1-dioksidi

Esimerkin 7 otsikon /3-aminometyyli-tuotteen 5 (0,1 g) annettiin reagoida fenyyliasetaldehydin (0,098 ml) kanssa edellisen esimerkin menetelmän mukaisesti. Reaktio-seos konsentroitiin vakuumissa ja kiinteä aines otettiin talteen trituroimalla 20 ml:n kanssa etyyliasetaattia. Kiinteä aines liuotettiin veteen, liuos yhdistettiin 10 etyyliasetaattifaasin vesiuutteeseen ja kylmäkuivattiin, jolloin saatiin otsikon tuotetta /40 mg; pnmr/^O/delta/ DSS: 1,56 (3H, s) , 1,70 (3H, s) , 3,0-4,0 (6H, m) , 4,28 (1H, m), 4,41 (1H, s), 5,24 (1H, d, J = 4), 7,48 (5H, s)7.

15 Esimerkki 18 6-^ -(4-pikolyyliaminometyyli)-penisillaanihappo- 1.1- dioksidi

Esimerkin 7 otsikon Λ -aminometyyli-tuotet-ta (0,1 g, 0,38 mmoolia) lietettiin 4 ml:aan vettä. Li-20 sättiin 4-pyridiinikarbaldehydiä (0,040 ml, 0,42 mmoo lia) ja sitten natriumsyaaniboorihydridiä (15,8 mg, 0,25 mmoolia) ja seosta sekoitettiin typen suojaama 30 minuuttia huoneen lämpötilassa. Samea liuos selkeytettiin, konsentroitiin vakuumissa, jäännös liuotettiin 25 5 ml:aan 1^0 :ta, uutettiin 10 ml:lla etyyliasetaattia, ja kylmäkuivattiin, jolloin saatiin otsikon tuotetta valkeana lasimaisena aineena /0,1 g; pnmr/D20/delta/DSS: 1,53 (3H, s), 1,64 (3H, s), 3,3-4,1 (5H, m), 4,35 (1H, s), 5,14 (1H, d, J = 4Hz) , 8,1 (4H, m)^.

30 Esimerkki 19 6-/3 -(3-pikolyyliaminometyyli)penisillaanihappo- 1.1- dioksidi

Edellisen esimerkin menetelmällä, korvaamalla 4-pyridiinikarbaldehydi 3-pyridiinikarbaldehydillä 35 (0,039 ml), saatiin tämän otsikon tuotetta /70 mg; nmr/D20/delta/DSS: 1,59 (3H, s) , 1,71 (3H, s) , 31 79112 3,7-4,5 (5H, m), 4,45 (1H, s), 5,23 (1H, d, J = 4 Hz), 8,1 (4H, m) / .

Esimerkki 20 6 —U.- (bentsyyliaminometyyli) -penisillaanihappo-5 1,1-dioksidi

Esimerkin 8 otsikon ,Λ -aminoetyyli-yhdisteen (0,5 g, 1,91 mmoolia) annettiin reagoida bentsaldehy-din (0,194 ml, 1,91 mmoolia) ja natriumsyaaniboorihydri-din (79,4 mg, 1,259 mmoolia) kanssa kaikkiaan 26 ml:ssa 10 metanolia esimerkin 16 menetelmän mukaisesti. 30 minuu tin sekoitusjakson jälkeen reaktioseos selkeytettiin suodattamalla ja konsentroitiin vakuumissa vaahtomaisek-si jäännökseksi. Jäännös liuotettiin 50 mitään etyyliasetaattia ja raakatuote (0,45 g) saostettiin lisäämäl-15 lä heksaania. Raakatuote (0,35 g) liuotettiin 30 mitään vettä, uutettiin 2 x 30 ml tila etyyliasetaattia ja konsentroitiin vakuumissa, jolloin saatiin otsikon tuotetta lasimaisena aineena ^0,28 g; pnmr/D20/delta/DSS: 1,54 (3H, s), 1,67 (3H, s), 3,47 (2H, m), 4,03 (3H, m), 20 4,33 (1H, s), 4,98 (1H, d, J = 2), 7,53 (5H, s),?·

Esimerkki 21 6-*/- (2-fenyylietyyliaminometyyli) penisillaani-happo-1,1-dioksidi

Edellisen esimerkin menetelmällä, korvaamalla 25 bentsaldehydi fenyyliasetaldehydillä (0,446 ml), saatiin otsikon tuotetta. Eristämistä modifioitiin siten, että raakatuote saostettiin ensin hartsina lisäämällä etyyli-asetaattiliuokseen heksaania. Hartsi eristettiin dekan-toimalla ja jaettiin 20 ml saan etyyliasetaattia 30 ja 20 ml saan H20:ta liukeneviin osiin ja liukenematon ai ne (100 mg) poistettiin suodattamalla. Vesikerros kyl-mäkuivattiin, jolloin saatiin puhdistettua otsikon tuotetta keltaisena kiinteänä aineena ^1),18 g; pnmr/D20/delta/DSSs 1,55 (3H, s), 1,70 (3H, s), 2,9-4,0 35 (7H, m), 4,34 (1H, s), 5,10 (1H, d) , 7,43 (5H, s)j>.

32 79112

Esimerkki 22 6-«£- (4-pikolyyliaminometyyli) penisillaanihappo- 1.1- dioksidi

Korvaamalla esimerkin 20 menetelmässä bentsalde-5 hydi-4-pyridiinikarbaldehydillä (0,182 ml) saatiin otsi kon tuotetta. Eristämistä modifioitiin siten, että reak-tioseoksen suodattamisen jälkeen suodos konsentroitiin vakuumissa keltaiseksi vaahdoksi, jota trituroitiin etyyliasetaatin kanssa, liuotettiin 10 ml:aan IVOlta 10 ja pestiin 20 ml :11a tuoretta etyyliasetaattia. Vesiker- ros konsentroitiin uudelleen vakuumissa, jolloin saatiin otsikon tuotetta toisena keltaisena vaahtona ^"0,38 g; pnmr/D20/delta/DSS: 1,57 (3H, s), 1,70 (3H, s), 3,39 (2H, m), 4,0 (3H, m); 4,32 (1H, s), 5,01 (1H, d, 15 J = 2) , 8,1 (4H, m)^.

Esimerkki 23 6-ofc- (3-pikolyyliaminometyyli)penisillaanihappo- 1.1- dioksidi

Edellisen esimerkin menetelmällä, korvaamalla 20 4-pyridiinikarbaldehydi 3-pyridiinikarbaldehydillä (0,182 ml), saatiin otsikon tuotetta. Eristämistä modifioitiin siten, että aluksi eristetty keltainen vaahto liuotettiin 10 ml:aan H20:ta, uutettiin 2 x 10 ml:lla etyyliasetaattia, ja vesikerros kylmäkuivattiin, jol-25 loin saatiin otsikon tuotetta toisena keltaisena vaahtona ^0,39 g; pnmr/D20/delta/DSS: 1,57 (3H, s), 1,70 (3H, s), 3,43 (2H, m), 4,1 (3H, m), 4,30 (1H, s), 5,00 (1H, d, J = 2), 8,1 (4H, m),?.

Esimerkki 24 30 6-*(- (4-hydroksibentsyyliaminometyyli) penisil- laanihappo-1,1-dioksidi

Esimerkin 8 otsikon tuotteen (0,1 g, 0,38 mmoo-lia) annettiin reagoida edellisen esimerkin menetelmän mukaisesti 4-hydroksibentsaldehydin (46,6 mg, 0,38 ml) 35 ja natriumsyaaniboorihydridin (15,8 mg, 0,25 mmoolia) 33 791 1 2 kanssa 5 ml»aan metanolia, jolloin saatiin kylmäkuivattua otsikon tuotetta valkeana kiinteänä aineena ^"0,1 g; pnmr/D20/delta/DDS: 1,53 (3H, s), 1,68 (3H, s), 3,52 (2H, m), 4,1 (3H, m), 4,33 (1H, s), 5,00 (1H, d, 5 J = 2) , 7,1 (4H, m)}.

Esimerkki 25

Bentsyyli-6-βί- (bentsyylioksikarbonyyliaminome-tyyli) penisillanaatti ja bentsyyli-6-/9-(bent-syylioksikarbonyyliaminometyyli)penisillanaatti 10 Tarvittavaa Grignard-reagenssia valmistettiin oleellisesti DiNinno'n ym:n menetelmän mukaisesti, J. Org. Chem. 42, s. 2960-2965 (1977). Täten bentsyyli- 6-*£-jodipenisillanaatti liuotettiin 75 ml:aan kuivaa tetrahydrofuraania ja jäähdytettiin -78°C:seen kuivan 15 N2 :n suojaamana. Lisättiin tiputtamalla metyylimagne- siumbromidia (5,6 ml 3-mol. eetteriliuosta). Kun oli sekoitettu vielä 15 minuuttia, lisättiin yhtenä eränä liuos, jossa oli bentsyylioksikarbonyyliaminometyyli-asetaattia (1,87 g) 25 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraa-20 nia. Kun oli sekoitettu toiset 15 minuuttia -78°C:ssa, lisättiin etikkahappoa (2 ml), seos lämmitettiin 0°C:seen ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäännös jaettiin 250 ml:aan etyyliasetaattia ja 50 ml:aan vettä liukeneviin osiin. Orgaaninen kerros erotettiin, pes-25 tiin 1 x 100 ml :11a kyllästettyä NaHCO^-liuosta ja 2 x 100 ml :11a suolaliuosta, kuivattiin Na2S0^:lla, ja haihdutettiin vakuumissa öljyksi (7,3 g), öljy kro-matografioitiin 250 grammalla silikageeliä eluoimalla etyyliasetaatti/kloroformi-seoksella 1:10 20 ml:n 30 fraktioin. Fraktiot 20-24 sisälsivät 1,3 g sivutuotet ta (öljyä) ; fraktiot 25-34 sisälsivät 0,62 g otsikon tuotteiden /3/*£-seosta 3:2, pnmr-määrityksen perusteella. Fraktiot 35-60 sisälsivät 2,2 g otsikon tuotteiden *//b -seosta 3:1.

35 34 791 1 2

Esimerkki 26

Bentsyyli-6-<*-bromi-6-^-(lR-trifluorimetaani-sulfonyylioksietyyli)-penisillanaatti Bentsyyli-6-Ä-bromi-6-/*- (lR-hydroksietyyli) -penisil-5 lanaattia (DiNinno ym., J. Org. Chem. 42, s. 2960-2965, 1977; 20,28 g, 0,0489 moolia) liuotettiin 400 mitään CH2Cl2:a ja jäähdytettiin asetoni-jää-hauteessa. Lisättiin pyridiiniä (7,91 ml, 2 ekvivalenttia) ja sitten, tiputtamalla, trifluorimetaanisulfonihappoanhydridiä (11,58 ml, 10 1,4 ekvivalenttia) pitämällä lämpötila + 5°C:ssa. Seosta sekoitettiin 0°C:ssa 30 minuuttia, laimennettiin CH2Cl2:lla, pestiin peräkkäin kyllästetyllä NaHCC^-liuoksella, H20:lla ja kyllästetyllä NaCl-liuoksella, haihdutettiin kuiviin vakuumissa, ja laimennettiin heksaanilla suhteessa 1:1 ki-15 teyttämällä täten otsikon tuote, 18,71 g; pnmr/CDC^/delta/ TMS: 1,42 (3H, s), 1,55 (3H, d, J = 6Hz), 1,66 (3H, s), 4,58 (1H, s), 5,20 (2H, s), 5,34 (1H, q, J = 6Hz), 5,56 (1H, s), 7,38 (5H, s).

Esimerkki 27 20 Bentsyyli-6-d-bromi-6-/3- (lS-atsidoetyyli)penisil lanaatti

Edellisen esimerkin otsikon tuotetta (34,4 g, 0,0628 moolia) liuotettiin 400 ml:aan CH2Cl2:a. Lisättiin tiputtamalla tetrabutyyliammoniumatsidia (25,0 g, 1,4 ekvivalent-25 tia) 100 ml:ssa CH2Cl2:a ja seosta sekoitettiin tunnin ajan 25°C:ssa. CH2C12 poistettiin vakuumissa ja jäljelle jäänyt öljy suodatettiin 500 gramman silikageelierän läpi sintratussa lasisuppilossa, eluoimalla 2 litralla CH2Cl2:a. Haihduttamalla kuiviin saatiin otsikon tuotetta vaalean-30 keltaisena öljynä, 27 g; pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,40 (3H, s), 1,53 (3H, d, J = 6,3 Hz), 1,57 (3H, s), 4,10 (1H, J = 6,3 Hz), 4,47 (1H, s), 5,19 (2H, s), 5,61 (1H, s), 7,34 (5H, s).

35 79112

Esimerkki 28

Bentsyyli-6-^ - (lS-aminoetyyli) -6-«4rbromi-penisillanaatti

Edellisen esimerkin otsikon tuotetta (27,0 g, 5 0,0613 moolia) liuotettiin 300 ml:aan CHCl^ja. Lisät tiin trietyyliamiinia (35 ml, 4 ekvivalenttia) ja sitten reaktioseoksen läpi johdettiin kuplina I^Siä 3,5 tunnin ajan. Sitten reaktioseosta huuhdeltiin NjJllä 0,5 tuntia ja CHCl^ poistettiin vakuumissa. Saatu öljy 10 jaettiin eetteriin ja 1 N HCl:ään (200 ml) liukene viin osiin. Eetterikerros uutettiin 3 x 200 ml :11a tuoretta 1 N HCl:a. Yhdistetyt vesikerrokset laimennettiin etyyliasetaatilla ja kaksifaasisen seoksen pH säädettiin arvoon 8,5. Orgaaninen kerros erotettiin 15 ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin otsikon tuo tetta öljynä (6,34 g). Alkuperäinen eetterikerros laimennettiin vedellä ja pH säädettiin arvoon 8,5. Eetterikerros erotettiin ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin lisää otsikon tuotetta, 6,0 g; pnmr/CDCl^/delta/ 20 TMS: 1,28 (3H, d, J = 6,3Hz), 1,40 (3H, s), 1,58 (3H, s) , 3,34 (1H, q, J = 6,3Hz) , 4,45 (1H, s) , 5,16 (2H, s), 5,54 (1H, s), 7,33 (5H, s).

Esimerkki 29

Bentsyyli-6-/* -(lS-bentsyylioksikarbonyyliami-25 noetyyli)-6-«-bromipenisillanaatti

Bentsyyliklooriformiaattia (5,10 ml, 1,2 ekvivalenttia) liuotettiin 20 ml:aan CHjC^ :a ; jäähdytettiin asetoni-jää-hauteessa. Pitämällä lämpötila jää-vesihauteen avulla 0-5°C:ssa lisättiin tiputtamalla 30 liuos, jossa oli edellisen esimerkin otsikon tuotet ta (12,34 g, 0,02980 moolia) 50 ml:ssa 0,^2^21 a sisälsi di-isopropyylietyyliamiinia (7,78 ml, 1,5 ekvivalenttia). Reaktioseosta sekoitettiin 20 minuuttia, poistettiin vakuumissa, laimennettiin etyyliase-35 taatilla ja vedellä (pH:n todettiin olevan 8,2), ja pH säädettiin laimealla HCl:lla arvoon 2,0. Orgaaninen 36 791 1 2 kerros erotettiin, pestiin H20 ;lla ja sitten kyllästetyllä NaCl-liuoksella ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin otsikon tuotetta vaaleankeltaisena öljynä, 17 g; pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,35 (3H, s), 1,38 (3H, d), 1,55 5 (3H, s), 4,26 <1H, m), 4,45 (1H, s), 4,97 (1H, d) , 5,08 (2H, s), 5,14 (2H, s), 5,53 (1H, s), 7,33 (10H,s).

Esimerkki 30

Bentsyyli-6-/^ -(lS-bentsyylioksikarbonyyliamino-etyyli)penisillanaatti 10 Edellisen esimerkin otsikon tuotetta (16,33 g, 0,0298 moolia) liuotettiin 200 ml:aan bentseeniä. Lisättiin tri-n-butyylitinahydridiä (23,5 ml, 3 ekvivalenttia) ja seosta kiehutettiin 3 tuntia. Bentseeni poistettiin vakuumissa ja otsikon tuote kiteytettiin jään-15 nöksestä lisäämällä heksaania, 9,26 g; pnmr/CDCl^/delta/ TMS: 1,39 (3H, d, J = 6Hz), 1,40 (3H, s), 1,63 (3H, s), 3,62 (1H, dd, J = 4, 11Hz), 4,12 (1H, m), 4,39 (1H, s), 4,81 (1H, d, J = 8Hz) , 5,08 (2H, s), 5,17 (2H, s), 5,32 (1H, d, J = 4Hz), 7,32 (5H, s), 7,36 (5H, s).

20 Esimerkki 31

Bentsyyli-6-/3 -(lS-bentsyylioksikarbonyyliamino-etyyli) penisillanaatti-1 ,1-dioksidi Edellisen esimerkin otsikon tuote (4,0 g, 0,0085 moolia) muutettiin esimerkin 5 menetelmällä tämän otsi-25 kon tuotteeksi, joka eristettiin valkeana vaahtona, 4,25 g; pnmr/CDCl3/delta/TMS: 1,21 (3H, s), 1,33 (3H, d, J = 6Hz), 1,48 (3H, s), 4,20 (1H, m), 4,35 (1H, m), 4,40 (1H, s), 4,53 (1H, d, J = 4,5Hz), 5,08 (2H, s), 5,17 (2H, q) , 5,45 (1H, d, J = 7Hz) , 7,30 (5H, s), 30 7,35 (5H, s).

Esimerkki 32 6-/»- (lS-aminoetyyli)penisillaanihappo-1,1-dioksidi Käyttämällä 180 mg 5-prosenttista Pd/C-katalyyt-35 tiä edellisen esimerkin otsikon tuote (175 mg) muutet- 37 791 1 2 tiin tämän otsikon tuotteeksi esimerkin 7 menetelmällä. Katalyytin talteen oton jälkeen yhdistetyistä emäliuok-sesta ja tetrahydrofuraani/i^O-pesunesteistä edellinen poistettiin vakuumissa ja otsikon tuote otettiin tal-5 teen kylmäkuivaamalla vesipitoista jäännöstä yön ajan; IR (KBr): 1765 cm ^ ,· pnmr/D20/delta/DDS: 1,47 (3H, s), 1,53 (3H, d) , 1,60 (3H, s), 4,35 (2H, m), 4,37 (1H, s) ,

Esimerkki 33 10 Bent syy li-6(lS-bentsyylioksikarbonyyliamino- etyyli)penisillanaatti-1,1-dioksidi Esimerkin 31 otsikon yhdistettä (4,25 g, 0,0085 moolia) liuotettiin 100 ml:aan C^C^sa. Lisättiin tiputtamalla DBN:ää (0,96 ml, 1 ekvivalentti) ja seosta 15 sekoitettiin kolme minuuttia 25°C:ssa, minkä jälkeen reaktio sammutettiin lisäämällä seos 1 ml:aan (2 ekvivalenttia) jääetikkahappoa (CH^COOH). Sammutettu seos laimennettiin C^C^slla, pestiin peräkkäin laimealla HCl:lla (pH 2,5), vedellä ja kyllästetyllä NaCl-liuok-20 sella, ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa, jolloin saa tiin raakaa otsikon tuotetta valkeana vaahtona, 4,5 g. Kromatografroimalla kolonnissa silikageelillä, käyttämällä eluenttina CH2Cl2/etyyliasetaatti-seosta 9:1, saatiin puhdistettua otsikon tuotetta, valkeata vaahtoa, 25 2,83 g; pnmr/CDCl3/delta/TMS: 1,21 (3H, s), 1,35 (3H, J = 7Hz), 1,51 (3H, s), 3,78 (IF, dd, J = 2, 4Hz), 4,27 (1H, m), 4,36 (1H, s), 4,56 (1H, d, J * 2Hz), 5,09 (2H, s), 5,16 (2H, q), 7,3 (10H, s).

Esimerkki 34 30 6-b£- (lS-aminoetyyli) penisillaanihappo-1,1- dioksidi 5-prosenttista Pd/C:tä (4,5 g) lietettiin 50 ml: aan H20 :ta ja esihydrattiin 1,5 tuntia 25°:ssa 3,4 kg/cm^:n paineessa. Edellisen esimerkin otsikon tuo-35 te (2,83 g) liuotettiin 50 ml:aan etyyliasetaattia, li sättiin esihydrattuun vesipitoiseen katalyyttiliettee- 38 79112 seen, ja hydrattiin 25°:ssa 3,4 kg/cm2 :n paineessa 0,5 tuntia. Katalyytti otettiin talteen suodattamalla. Vesikerros erotettiin. Otsikon tuote kiteytyi kolmena eränä (kokonaispaino 1,1 g) konsentroitaessa vesiker-5 rosta; pnmr/^O/delta/DDS: 1,47 (3H, s), 1,52 (3H, d) , 1,62 (3H, s), 4,05 (2H, m), 4,28 (1F , s), 5,10 (1H, d) ; IR (KBr) 1787 cm

Esimerkki 35

Bent syy li-6-/3» -bromi-6-eiCr (1-trif luorimetyylisul-10 fonyylioksietyyli)-penisillanaatti

Bentsyyli-6-/3 -bromi-6->/r (1-hydroksimetyyli) -penisillanaatti (sivuketjuepimeerien seos; DiNinno ym., viite edellä; 8,90 g, 0,0214 moolia) muutettiin esimerkin 26 menetelmällä tämän otsikon tuotteiksi.

15 Lisättäessä heksaani/eetteri-seosta 1:1 kiteytyi ensim mäinen erä kiinteätä ainetta (4,70 g), joka oli enimmäkseen lR-sivuketjuepimeeriä. (Haluttaessa tätä epimee- riä käsitellään edelleen esimerkkien 25-30 menetelmin, jolloin saadaan esimerkin 32 otsikon tuotetta). Toinen 20 kiinteän aineen erä (2,40 g) ja kolmas erä (öljyä, 1,60 g) olivat otsikon tuotteen sivuketjuepimeerien seosta, enimmäkseen lS-sivuketjuepimeerien seosta; pnmr/CDC^/ delta/TMS: 1,41 (3H, s), 1,65 (3H, s), 1,78 (3H, d, J = 6,5 Hz), 4,56 (1H, s), 5,22 (2H, s), 5,37 (1H, q, J = 25 6,5 Hz), 5,48 (1H, s), 7,4 (5H, s).

Esimerkki 36

Bentsyyli-6-e(- (1-atsidoetyyli) -6-^-bromipenisil-lanaatti

Edellisen esimerkin otsikon tuotteen toinen ja 30 kolmas erä (enimmäkseen lS-sivuketjuepimeeriä) (4,0 g, 0,0073 moolia) muutettiin tämän otsikon tuotteeksi (enimmäkseen lR-sivuketjuepimeeriä) esimerkin 27 menetelmällä. Tämä tuote eristettiin vaaleankeltaisena öljynä, 2,91 g; pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,40 (3H, s), 1,56 39 7911 2 (3H, d, J - 6,5Hz), 4,00 (1H, q, J = 6,5Hz), 4,48 (1H, s) , 5,16 (2H, s) , 5,34 (1H, s) , 7,32 (5H, s) .

Esimerkki 37

Bentsyyli-6-β/ί.- (lR-aminoetyyli) -6-/Ϊ -bromipeni-5 sillanaatti ja bentsyyli-6-«fc-(lS-aminoetyyli)-6- p-bromipenisillanaatti

Edellisen esimerkin otsikon tuote (enimmäkseen lR-sivuketju-epimeeriä; 2,91 g, 0,0066 moolia) muutettiin tämän otsikon tuotteiksi esimerkin 28 menetelmän 10 mukaisesti. Reaktioliuottimena käytetyn CHCl^:n poista misen jälkeen jäännös jaettiin eetteriin ja 1 N HCl:ään (200 ml) liukeneviin osiin. Eetteriker-ros erotettiin ja uutettiin 1 x 200 mltlla 1 N HCl:a. Yhdistettyjen vesikerrosten päälle kerrostettiin etyyli-15 asetaattia ja pH säädettiin arvoon 8,5. Vesikerros ero tettiin ja uutettiin tuoreella etyyliasetaatilla. Etyy-liasetaattikerrokset yhdistettiin ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin otsikon tuotteiden seosta (enimmäkseen lR-isomeeria) öljynä, 1,53 g. Isomeerit ero-20 tettiin kromatografioimalla kolonnissa 200 grammalla silikageeliä, eluoimalla CH2Cl2/etyyliasetaatti-seok-sella 1:1, tarkkailemalla ohkokromatografisesti (CH2C12: etyyliasetaatti = 3:2). Puhtaat, nopeammin liikkuvat fraktiot (Rf 0,52) yhdistettiin ja haihdutettiin kui-25 viin, jolloin saatiin otsikon lS-isomeeria (0,172 g), joka haluttaessa muutetaan esimerkkien 29-32 menetelmin esimerkin 34 otsikon tuotteeksi. Keskijakeista saatiin otsikon tuotteiden seosta (0,45 g), joka haluttaessa kromatografioidaan uudelleen, jolloin saadaan lisää puh-30 taita tuotteita. Puhtaat, hitaammin liikkuvat fraktiot (Rf=0,47) yhdistettiin, jolloin saatiin otsikon lR-si-vuketjuepimeeriä, 0,674 g; pnrir/CDCl^/delta/TMS: 1.29 (3H, d, J = 6Hz) , 1,38 (3!!, s), 1,64 (3H, s), 3.29 (1H, q, J = 6Hz) , 4,51 (1H , s) , 5,17 (2H, s), 35 5,38 (1H, s) , 7 ,33 (5H, s) .

40 791 1 2

Esimerkki 38

Bentsyyli-6-^ -bromi-6-«£r (lR-bentsyylioksikarbo-nyyliaminoetyyli)-penisillanaatti Edellisen esimerkin otsikon lR-sivuketju-tuote 5 (0,674 g, 0,0016 moolia) muutettiin esimerkin 29 mene telmällä tämän otsikon tuotteeksi, 0,877 g; 0,85 (CH^C^ : etyyliasetaatti = 1:1).

Esimerkki 39

Bentsyyli-6-/^ -(lR-bentsyylioksikarbonyyliamino-10 etyyli)penisillanaatti

Edellisen esimerkin otsikon tuote (0,877 g, 0,0016 moolia) muutettiin esimerkin 30 menetelmällä tämän otsikon tuotteeksi. Liuottimena käytetyn bentseenin poistamisen jälkeen jäännöstä trituroitiin 4 x 50 ml:n 15 kanssa heksaania, jolloin saatiin raakatuotetta öljynä (627 mg). öljy kromatografioitiin silikageelillä elu-oimalla kloroformi/etyyliasetaatti-seoksella 19:1, jolloin saatiin puhdistettua otsikon tuotetta, 569 mg; pnmr/CDCl3/delta/TMS: 1,10 (3H, d, J = 6,5Hz), 1,36 20 (3H, s), 1,60 (3H, s), 3,41 (1H, dd, J = 4, 11Hz), 4,16 (1H, m), 4,43 (1H, s), 5,08 (2H, s), 5,13 (2H, s), 5,32 (1H, d, J = 4Hz), 7,29 (5H, s), 7,33 (5H, s).

Esimerkki 40

Bentsyyli-6-,#-(lR-bentsyylioksikarbonyyliamino-25 etyyli)penisillanaatti-l,1-dioksidi

Edellisen esimerkin otsikon tuote (0,569 g, 0,0012 moolia) muutettiin esimerkin 5 menetelmällä tämän otsikon tuotteeksi, 0,681 g; pnmr/CDCl^/delta/TMS: 1,22 (3H, s), 1,27 (3H, d) , 1,48 (3H, s), 3,94 (1H, dd, 30 J = 4, 12Hz), 4,42 (1H, s), 4,48 (2H, m), 5,04 (2H, s), I 5,13 (2H, q) , 5,40 (1H, d, J = 8), 7,27 (5H, s), 7,32 ' (5H, s) .

Esimerkki 41 6-/> -(lR-aminoetyyli)penisillaanihappo-l,1-35 dioksidi Käyttämällä 400 mg 5-prosenttista Pd/C:tä edel- 79112 41 lisen esimerkin otsikon tuote (202 mg) muutettiin tämän otsikon tuotteeksi/ 50 mg; IR (KBr) 1788 cm”1; pnmr/D20/delta/DDS: 1,45 (3H, s), 1,51 (3H, d) , 1,57 (3H, s), 4,27 (1H, m), 4,33 (1H, s), 4,85 (1H, m), 5 5,15 (1H, d, J = 4Hz).

Esimerkki 42

Bentsyyli-6-oir (lR-bentsyylioksikarbonyyliamino-etyyli)penisillanaatti-1,1-dioksidi Esimerkin 33 menetelmällä, käyttämällä kromato-10 grafioinnissa eluenttina CHCl^/etyyliasetaatti-seos- ta 19:1, esimerkin 40 otsikon tuote (368 mg) muutettiin tämän otsikon tuotteeksi, 285 mg; pnmr/CDCl^/delta/ TMS: 1,23 (3H, s)7 1,33 (3H, d, J = 6,5Hz), 1,50 (3H, s), 3,61 (1H, dd, J = 2, 9Hz), 4,28 (1H, m), 4,34 (1H, s), 15 4,67 (1H, d, J = 2Hz), 4,98 (1H, d) , 5,07 (2H, s), 5,18 (2H, q), 7,30 (5H, s), 7,35 (5H, s).

Esimerkki 43 6-pi.- (lR-aminoetyyli)penisillaanihappo-l, 1-dioksidi 20 Edellisen esimerkin otsikon tuote (285 mg) muu tettiin esimerkin 41 menetelmällä tämän otsikon tuotteeksi (132 mg; IR (KBr) 1768 cm"1 ; pnmr /D^/delta/DDS: 1,47 (3H, s), 1,54 (3H, d) , 1,61 (3H , s), 4,03 (2H, m), 4 ,44 (1H, s) , 5 ,10 (1H , d, J = 2) .

25 Esimerkki 44

6-ei- (bentsyylioksikarbonyyliaminometyyli) peni-sillaan ihappo-1 , 1-dioksidi Menetelmä A

Esimerkin 6 otsikon tuotetta (11,2 g), joka oli 30 THF:ssa (70 ml) ja 1^0 :ssa (50 ml), hydrattiin osit tain käyttämällä 6 g 10-prosenttista Pd/C:tä 30 mi- 2 nuuttia 3,4 kg/cm :n paineessa. Katalyytti poistettiin suodattamalla piimaatäytteen läpi, THF tislattiin suo-doksesta vakuumissa, ja vesipitoinen jäännös uutet-35 tiin 100 ml :11a etyyliasetaattia. Orgaaninen kerros ero- 42 79112 tettiin, kuivattiin (Na2S0^) ja haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin otsikon tuotetta vaahtona, 3,0 g; pnmr/CDCl3/TMS: 1,40 (3H, s), 1,55 (3H, s), 3,70 (3H, m), 4,31 (1H, s) , 4,58 (1H, m), 5,04 (2H, s), 5 7,24 (5H , s) .

Vesikerros konsentroitiin, jolloin saatiin kiteistä 6-e£- (aminometyyli) -penisillaanihappo-1,1-dioksi-dia, 3,1 g, jonka pnmr oli täysin identtinen saman täysin hydratun esimerkin 8 tuotteen kanssa.

10 Menetelmä B

Esimerkin 8 tuotetta (3,0 g, 11,45 mmoolia) liuotettiin 100 ml:aan i^O/metanoli-seosta 1:1. pH säädettiin välille 8,3-8,7 ja pidettiin siinä lisättäessä tiputtamalla usean minuutin kuluessa bentsyylikloo-15 riformiaattia (1,79 g, 12,59 mmoolia). Sen jälkeen kun oli lyhyen ajan sekoitettu, pH säädettiin arvoon 6,0 1-norm. HCl:lla ja THF poistettiin tislaamalla vakuu-missa. Vesipitoinen jäännös uutettiin 30 ml :11a etyyliasetaattia ja uute hävitettiin. Lisättiin tuoretta etyy-20 liasetaattia (50 ml) ja pH säädettiin arvoon 1,8 1-norm.

HCl:lla. Vesikerros uutettiin 50 ml :11a tuoretta etyyliasetaattia. Yhdistetty orgaaninen kerros ja uute pestiin 1 x 50 ml :11a kyllästettyä NaCl-liuosta, kuivattiin (Na2S0^) ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa, jol-25 loin saatiin otsikon tuotetta vaahtona, 3,7 g, jonka pnmr oli identtinen otsikon tuotteen pnmr:n kanssa, jota oli saatu juuri edellä mainitun menetelmän A mukaisesti.

Esimerkki 45

Pivaloyylioksimetyyli-6-«<£r- (bentsyylioks ikarbonyyliamino-30 metyyli)-penisillanaatti-1,1-dioksidi

Edellisen esimerkin otsikon tuotetta (6,75 g, 17 mmoolia) ja Ν,Ν-di-isopropyylietyyliamiinia (3,34 ml, 18,7 mmoolia) liuotettiin dimetyyliformamidiin (50 ml), lisättiin kloorimetyylipivalaattia (2,72 ml, 18,7 mmoo-35 lia), ja seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilas sa 20 tuntia. Reaktioseos laimennettiin etyylieetteril- 79112 43 lä (300 ml), pestiin vedellä (2 x 100 ml:lla), kuivattiin (Na2S0^) ja haihdutettiin vakuumissa öljyksi, öljy liuotettiin 100 ml:aan eetteriä, pestiin 3 x 50 ml :11a 1^0 »ta, kuivattiin (Na2S0^) ja haihdutettiin kuiviin 5 vakuumissa, jolloin saatiin puhdistettua otsikon tuo tetta viskoosisena öljynä, 4,4 g? pnmr/CDCl3/TMS: 1,20 (9H, s), 1,34 (3H, s), 1,51 (3H, s), 3,64 (3H, m), 4,31 (1H, s), 4,60 (1H, d), 5,04 (2H, s), 5 ,71 (2H, q) , 7 ,24 (5H , s) .

10 Esimerkki 46

Pivaloyylioksimetyyli-6-τ^.- (aminometyyli)penisil- lanaatti-1,1-dioksidin p-tolueenisulfonaattisuola

Edellisen esimerkin otsikon tuotetta (1,8 g, 3,53 mmoolia) hydrattiin THF:n (40 ml) ja f^Otn (20 ml) 15 seoksessa 1 ,8 grammalla 10-prosenttista Pd/C-katalyyt- tiä pyridinium-p-tolueenisulfonaatin (1,77 g, 7,06 mmoo- 2 lia) läsnäollessa 3,4 kg/cm :n paineessa 1,5 tuntia. Katalyytti otettiin talteen suodattamalla piimään läpi ja THF poistettiin suodoksesta vakuumissa, jona aikana 20 otsikon tuote kiteytyi, 1,2 g; sp. 214-215°C (hajoten) ; pnmr/DMSO-dg/TMS: 1,16 (9H, s), 1,32 (3H, s), 1,48 (3H, s) , 2,28 (3H, s) , 3,34 (2H, m) , 3,82 (1H , m) , 4,60 (1H, s), 5,14 (1H, d, J = 2Hz), 5,75 (2H, ABq), 7,23 (4H , ABq) .

25 Analyysi, laskettu yhdisteelle 0^5^24 O^^S . CgH^SO^H ; C, 48,16 ; H, 5,88 ; N, 5,11? saatu: C, 48,31? H, 6,11; N, 5,08.

Claims (7)

44 791 1 2

1. Menetelmä uusien, terapeuttisesti käyttökelpoisten 6-aminoalkyylipenisillaanihappo-l,1-dioksidijohdan-5 naisten valmistamiseksi, joilla on kaava I tai II I °\/° QNHCH o CH, N--- ' u I H CH,

10. N " S 1 o COOR tai R 0 0 1 \/ QNHCH V CH, 15 ^ '·„ ^CH, T II A- N-\ fr · 1 COOR joissa 20. on vety, bentsyyli, hydroksibentsyyli, fenetyyli tai pikolyyli; R on vety tai vain silloin kun Q on vety, R on metyyli; ja R^- on vety tai pivaloyylioksimetyyli; 25 ja niiden suolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että a) kun Q on vety, hydrogenolysoidaan reaktion suhteen inertissä liuottimessa jalometalli-katalyytillä yhdiste, jolla on kaava III tai IV 30 OR 0 ° il I \ / C^HcCH^OCNHCH q 6 5 2 Λ_/ 3 Ή ^CH, J-N_, 3 111 35 0 '·. p ’ COOR 45 791 1 2 tai 5 ?\ f 0 0 c6h5ch2ocnhch^ /^s<^ch3 (ή pcn3 IV J-N-% O COOR2 10 joissa R on bentsyyli tai pivaloyylioksimetyyli; tai b) kun Q on muu ryhmä kuin vety ja R ja R^ merkit-15 sevät molemmat vetyä, saatetaan yhdiste, jolla on kaava I tai II, jossa Q, R ja R·* merkitsevät vetyä, reagoimaan ekvivalentin kanssa bentsaldehydiä, hydroksibentsaldehy-diä, fenyyliasetaldehydiä tai pyridiinikarbaldehydiä, natriumsyaaniboorihydridin läsnäollessa; ja 20 haluttaessa saatu yhdiste, jolla on kaava I tai II, muutetaan farmaseuttisesti hyväksyttäväksi happoadditio-suolaksi tai farmaseuttisesti hyväksyttäväksi kationi-suolaksi, kun R·'· on vety.

2. Yhdiste, jonka stereokemiallinen kaava on 25

0 R Il I C6H5CH20CNH<2\ ^ A |\ CH3 V 30 ^ o cooch2c6h5 O R C6H5CH2OCNHC9 _ A ^/CH3 35. j ch3 VI -N-(¾ 0 cooch2c6h5 46 7 9 1 1 2 0 0 0 0 \ / 7 f joissa R on vety tai metyyli, ja A on S, S, S tai S.

3. Yhdiste, jonka stereokemiallinen kaava on R Y'CH rH Br I H CH J- N--

0 C00CHoC,Hc 2 6 5 10 tai R l LJ Y'CH,. „ S / 3 Br 1 CH., 15 ^ \ VIII C00CH~CrHc 2 b 5 joissa 20. on vety tai metyyli, ja Y' on bentsyylioksikarbonyyliamino, amino, atsido tai trifluorimetaanisulfonyylioksi. 47 791 1 2