FI78874C - Segelfartyg. - Google Patents

Description

1 78874

Purjelaiva

Keksinnön kohteena on purjelaiva, joka käsittää ainakin yhden jäykästi siihen yhdistetyn maston, jolle on kiinnitetty kaarevia raakoja, jotka ovat käännettä-5 vissä ahdinlaitteiden avulla, jolloin raakojen keskialueelle aina kahden päällekkäin sijaitsevan raa'an väliin on sovitettu käytettävä akseli näiden raakojen Väliin pingoitetun purjeen reivaamiseksi, joille molemmille on kiinnitetty purjeen puolikas diametraalisesti 10 vastakkaisilta sivuilta, ja jolloin purjeiden uloimmat ylä- ja alanurkat on yhdistetty yleensä raakojen pituus-ulottuvuuden suunnassa kulkeviin lankoihin, köysiin tai sentapaisiin, joiden avulla purjeita voidaan vetää niiden nostamiseksi ulospäin.

15 Tällainen purjelaiva on tunnettu japanilaisesta julki sesta patenttihakemuksesta 56-63595. Raa'at on tällöin kiinnitetty maastoon kiinnitetylle akselille, niin että niitä voidaan kääntää akselia pyörittämällä. Epäkohtana on tällöin, että suurien tuulenvoimakkuuksien yhteydessä 20 huomattavia voimia siirtyy akselille, niin että tätä laitetta voitaisiin käyttää ainoastaan pienehköjen veneiden yhteydessä. Sitä paitsi purjeet on kiinnitetty ilmeisesti pystysuorille jäykille elementeille (purjeen käärimiseksi tarkoitetulle akselille ja vastaavalle ulko-osalle, jota 25 ilmeisesti voidaan siirtää raakojen pituussuunnassa). Tällä jäykille elementeille pingoittamisella on oleellisesti määrätty purjeen kuperuus, niin ettei sitä voida mukauttaa erilaisiin tuuliolosuhteisiin.

Sen vuoksi on keksinnön eräänä tehtävänä saada aikaan 30 purjelaiva, jolla on erityisen hyvin erilaisiin tuuliolosuhteisiin mukautettavissa oleva purjejärjestelmä, joka on sopiva myös suuria veneitä varten.

Erityisesti on keksinnön tehtävänä kuitenkin saada aikaan purjelaiva, jolla voidaan purjehtia oleellisesti 35 nopeammin vastatuulessa kuin tunnetuilla raakapurjeveneillä, 2 78874 mutta jolla on tällöin nykyaikaisten raakapurjeveneiden edullinen käsiteltävyys.

Keksinnön mukainen ratkaisu on sellainen, että purjeiden ylä~ ja alaliesmaköysi pidetään raakojen urissa, että purjeilla on keskellä pienempi leveys kuin ylhäällä ja 5 alhaalla ja sisäpuolella pienempi korkeus kuin ulkopuolella, jolloin raakojen pystyetäisyys vaihtelee vastaavasti, ja että mastossa on sinänsä tunnetulla tavalla kolme toisiinsa yhdistettyä tukea, joista kaksi on sovitettu poikittain laivan pituusakseliin nähden vierekkäin ja kolmas keskelle 10 näiden molempien tukien eteen, jolloin raa’at on kiinnitetty kolmanteen tukeen ja ahdinlaitteet käsittävät raakoihin ja kahteen tukeen kiinnitettyjä köysiä tai lankoja.

Purjeiden ylä- ja alaliesmaköydet pidetään siis raakojen urissa, kun taas ulkoliesmaköysi on vapaana eikä jäy-15 kästi pidettynä, niin ettei estetä purjeen kuperaa muotoa. Purjeilla on edelleen keskellä pienempi leveys kuin ylhäällä ja alhaalla; sen lisäksi niillä on sisäpuolella pienempi korkeus kuin ulkopuolella, jolloin raa'at kapenevat vastaavasti päihin päin, niin että raakojen pystyetäisyys 20 on päätyalueella suurempi kuin keskellä. Koska langat tai köydet, joilla purjeet pingoitetaan, seuraavat oleellisesti raakojen pituusulottuvuutta, ei purjeita vedetä köysillä ainoastaan ulospäin ja pidetä kiinni. Pikemminkin purjeen vläulkonurkkaa vedetään myös ylöspäin, alaulko-25 nurkkaa myös alaspäin,niin etteivät ainoastaan ylä- ja alaliesmaköysi kiristy, vaan myös ulkoliesmaköysi. Tällä tavalla vetojännitys siirretään tasaisesti koko purjeelle, mikä johtaa erittäin edullisiin purjehdusominaisuuksiin.

Tällöin olisi kääntörullien vastaavalla etäisyydellä 30 nokka-alueella varmistettava, että purje ei kosketa kääntö-rullia, koska sitä ei muuten voida pingottaa oikein. Kun nämä kääntörullat sijaitsevat riittävän kaukana ulkona, kiristyy myös ulkoliesmaköysi paremmin, mikä on ratkaisevaa tuulenpuoleiselle ulkoliesmaköydelle vastatuulessa purjeh-35 dittaessa.

3 78874

Vastakohtana ennestään tunnetulle purjelaivalle käytetään myös kolmijalkaista mastoa, jonka molemmista taaemmista suuntautuu laivan poikkisuunnassa välimatkan päässä tukia, köysiä tai lankoja ahdinlaitteina raakoihin, 5 niin että tuulesta purjeisiin ja raakoihin siirtyvät voimat voidaan paremmin ottaa vastaan kuin mitä ennestään tunnetun rakenteen yhteydessä om asianlaita. Myös tuu-lenpaineesta johtuva raakojen taipuminen, jollaista on odotettavissa ennestään tunnetun rakenteen yhteydessä, 10 voidaan estää näillä langoilla tai köysillä, mikä johtaa mainittuihin edullisempiin purjehdusominaisuuksiin. Kolmi-jalkamasto ja erityiset ahdinlaitteet ovat sinänsä tunnettuja aikakausjulkaisun "Schiff und Hafen/Kommandobriicke", joulukuu 1980, numero 12, kirjoituksesta "Frachter unter 15 Segel ^ kein Thema in Deutschland", sivut 35 - 37, erityisesti sivun 35 ylempi kuvio.

Keksinnön mukaisella purjelaivalla voidaan purjehtia hyvin kovassa tuulessa. Ahdinkulma voi olla jopa 20°, kun taas tavanomaisten raakapurjelaivojen yhteydessä ahtaminen 20 oli mahdollinen ainoastaan 66°:een saakka. Näin ollen keksinnön mukainen purjelaiva saavuttaa vastatuulessa oleellisesti suuremmat nopeudet, mikä ensi kerran mahdollistaa myös energian ja vast, sähköenergian takaisinsaannin jota voidaan käyttää käyttölaitetta varten tyvenaikoina tai 25 laivan käyttöön (apulaitteet, ilmastointi jne.). Tätä vasta esillä olevan keksinnön yhteydessä mahdollista energian takaisinsaantia käsitellään vielä lisää jäljempänä.

Akselilla, jolle purje reivaamista varten kääritään, yoi olla esim. pyöreä poikkileikkaus. Mutta keksinnön mukai-301 sesti akselille voidaan antaa oleellisesti soikionmuotoinen poikkileikkaus, jolloin soikion suurin pääakseli on yhdensuuntainen raakojen kaarevuuden tangentinsuunnan kanssa akselin kohdalla. Tällöin akseli aiheuttaa soikean poikkileikkauksena kohdosta vastatuulessa ainoastaan vähän vastusta. 35 Siitä huolimatta purje voidaan kääriä noneasti akselille.

4 78874

Vastaavalla rakenteella on ilman muuta mahdollista saada aikaan sellainen ratkaisu, että tarvitaan ainoastaan 10, korkeintaan 12 akselin kierrosta purjeen käärimiseksi täydellisesti.

5 Erääseen tunnettuun rakenteeseen on sovittu kaksi erilaista käyttölaitetta, toinen purjeiden reivaamiseksi ja toinen nostamiseksi. Oleellisesti yksinkertaisempi on rakenne, kun keksinnön mukaisesti menetellään siten, että purjeiden nostamiseksi tarkoitetut langat, köydet tai 10. sentapaiset on kiinnitetty akseliin jäykästi yhdistettyyn rumpuun siten, että ne purjeen käärimisen yhteydessä purkautuvat ja päinvastoin, jolloin ne on kiristetty joustavien elementtien avulla.

Ainoastaan yksi akseli saatetaan siis pyörimään rumpu-15 jen kanssa; rummun halkaisija on tällöin valittu siten, että purjeiden pingoittaminen tapahtuu köysillä tai langoilla tarkalleen samalla nopeudella kuin purjeet vapautuvat akselilta ja päinvastoin. Molempien näiden liikkeiden kaikenlaiset epätasaisuudet voidaan tällöin ottaa vastaan jous-20 tavien elementtien välityksellä, jotka voivat olla esim. jousikuormitettuja kääntörullia.

Kun purjeita reivataan tai nostetaan, niin liesmaköy-det liikkuvat raakojen urissa. Jotta liesmaköydet eivät lukkiudu uriin, niillä ei ole oleellisesti sellaista pyöreää 25 poikkileikkausta, jonka köysi muodostaa, jonka ympärille purje on ommeltu kiinni. Päinvastoin keksinnön mukainen ratkaisu on sellainen, että raakojen urissa pidetyillä lies-maköysillä on pitkänomainen poikkileikkaus, jolloin poikkileikkauksen suurin pituusulottuvuus on kohtisuorassa purjeen-30 pintaan nähden.

Täten mahdollistuu purjeiden oleellisesti helpompi nostaminen ja reivaaminen. Sellainen ongelmaton nostaminen ja reivaaminen on välttämätön, jotta purjeveneen mahdollisimman monia toimintoja voidaan kauko-ohjata.

35 Raakojen urissa pidetyissä liesmaköysissä voi keksinnön 5 78874 mukaisesti olla nivelketju, joka käsittää vuorotellen kahdessa toisiinsa nähden kohtisuorassa tasossa suuntautuvia niveliä, jolloin purje on yhdistetty joka toiseen niveleen. «Joka toisella nivelellä on siis kohtisuoraan purjeentasoon 5 nähden suuri ulottuvuus liesmaköyden pitämiseksi kiinni lohenpyrstöurassa, kun taas välissä olevat, oleellisesti purjeentasoon sovitetut nivelet on yhdistetty purjeeseen.

Kun purjeet kääritään akselille reivaamista varten, niin reunaan syntyy paksumpi rulla, jos purjeilla on suora-10 kulmainen poikkileikkaus, koska sinänsä suhteellisen paksujen liesmaköysien useita kerroksia on tässä päällekkäin.

Koska purjeilla on sisäpuolella pienempi korkeus kuin ulkopuolella, liesmaköydet kääriytyvät ruuvinmuotoisesti, joten käärityn purjeen reunojen paksunnokset pienenevät.

15 Kun akselissa on ruuvinmuotoinen ura liesmaköysien osan vastaanottamiseksi purjetta käärittäessä akselille, niin että paksunnos pienenee vielä. Erityisesti pitkänomaisen liesmaköyden yhteydessä, kuten edellä selitettiin,tällä ratkaisulla on se etu, ettei liesmaköyden suuri poikittais-20 ulottuvuus, joka raaJoissa on edullista, häiritsee purjeiden käärimisen yhteydessä akselille.

Edullisesti on sovitettu raakojen kaarevuuden muuttamiseksi tarkoitetut laitteet, jotta purjehdusominaisuudet voidaan mukauttaa erittäin hyvin erilaisiin tuulen voimakkuuksiin 25 ja näennäisen tuulen suuntiin. Mainittakoon, että on tosin tunnettua muuttaa isopuomin kaarevuutta (FR-hakemusjulkaisu 2 472 508) jolloin kuitenkin anioastaan jo olemassa olevaa kaarevuutta voidaan siirtää puomin pituussuunnassa rajoitetussa määrin. Raakojen kaarevuuden pitäisi tällöin olla 30. muutettavissa ennen kaikkea nokka-alueella, erityisesti raa*an uloimmassa kolmanneksessa tai neljänneksessä.

Keksinnön mukaisesti on oleellisesti pitemmälle menevä mukauttaminen mahdollista. Niinpä raa'at muodostuvat eräässä edullisessa suoritusmuodossa tätä tarkoitusta varten ainakin 35 kahdesta peräkkäin sovitetusta tankomaisesta elementistä, 6 78874 jotka on yhdistetty toisiinsa, joista ainakin toinen on taipuisa ja joista ainakin toisella on muuttuva pituus.

Jos muuttuvan pituuden omaavan tankomaisen elementin pituutta muutetaan, niin myös raakojen kaarevuus muuttuu.

Eräässä erityisen edullisessa suoritusmuodossa jokai-5 sessa raajassa on kaksi etumaista tankomaista elementtiä, jotka on sovitettu päällekkäin, joissa kummassakin on ura liesmaköyden vastaanottamiseksi ja jotka on varustettu nivelillä, ja taaempi tankomainen elementti, joka muodostuu osista, jotka vastaavat etumaisten tankomaisten elementtien nivelien 10 välissä olevia osia, jolloin purjelaivassa on laitteet osien välimatkan muuttamiseksi.

Jos taaemman tankomaisen elementin osien välimatkaa muutetaan, niin etumaisten tankomaisten elementtien välimatkojen välinen taitekulma muuttuu. Tällä tavalla ei voida 15 muuttaa ainoastaan raakojen kokonaiskaarevuutta, vaan kaarevuuteen voidaan vaikuttaa tietyissä halutuissa kohdissa erityisesti paikallisesti raakojen profiilin sovittamiseksi siten mahdollisimman hyvin ihanneprofiiliin. Jos raakojen jokaiselle sivulle sovitetaan kolme niveltä, joiden yhtey-20 dessä aina taitekulman muuttaminen on mahdollinen 2° verran, niin raakojen kokonaiskaarevuuskulmaa voidaan lisätä 6°:11a.

Jos tämä kaarevuuskulma oli aikaisemmin 12°, niin voidaan saada aikaan maksimaalinen kaarevuuskulma, joka on 18°.

Tässä yhteydessä on myös tarkoituksenmukaista, että tuulen-25 puoli ja suojanpuolisivua voidaan muuttaa erillisesti. Kun purjehdintaan vastatuulessa, niin kaarevuutta lisätään ainoastaan tuulenpuolella. Kun purjehditaan myötätuuleen, niin raakojen kaarevutta lisätään voimakkaammin molemmilla sivuilla myötätuulessa purehtimiseen mahdollisimman hyvin sopivan 30. purjeiden pallomuodon aikaansaamiseksi. Luonnollisesti täytyy liesmaköyden vastaanottamiseksi tarkoitetun uran olla vastaavasti varustettu nivelten läheisyydestä esim. hylsyillä, jotta purjeen liesmaköysi ei voi lukkiutua nivelten läheisyydessä.

35 Taaemman tankomaisen elementin osien välimatkaa ja 7 78874 siten kaarevuutta voidaan erityisen yksinkertaisella tavalla muuttaa hydraulisella mäntäsylinteriyksiköllä.

Tällöin tarvitaan jokaista niveltä varten tällainen hydraulinen mäntä-sylinterivksikkö.

5 Välimatkan muuttamiseksi tarkoitetut laitteet voivat käsittää myös akselille kiinnitettyjä vipuja ja vivuille kiinnitettyjä säätötankoja. Siten voidaan esimerkiksi samanaikaisesti ainostaan yhtä akselia kiertämällä säätää yksittäisten nivelten kaarevuutta eri tavalla, jolloin 1Q vivut tehdään eripituisiksi. Suurempi vivun pituus vastaa silloin vastaavan nivelen kaarevuuskulman suurempaa muuttumista.

Purjeiden reivaamiseksi ja nostamiseksi sekä raakojen ahtaamiseksi ja niiden kaarevuuden muuttamiseksi tarkoitetut 15 laitteet voivat olla sähköisesti ja/tai hydraulisesti käytettäviä, jolloin sähköisen tai hydraulisen käytön ohjauslaitteet voivat olla sovitetut yhteen keskeiseen kohtaan laivassa tai muutamaan keskeiseen kohtaan. Enää ei siis ole tarpeen, kuten tähän asti on ollut asianlaita, purjeiden 20 asennon muuttamiseksi, purjeiden reivaamiseksi ja nostamiseksi nousta mastoon, jossa purjeen asentoa on muutettava. Täten ei enää tarvita suurta määrää merimiehiä, jotka tähän asti ovat olleet tarpeen purjelaivan hoitamiseksi, mikä vasta mahdollistaa sellaisen purjelaivan taloudellisen käy-25 tön.

Keksintöä selitetään seuraavassa esimerkein edullisten suoritusmuotojen yhteydessä ottaen huomioon oheiset piirustukset. Tällöin esittää kuvio 1 perspektiivisenä kuvantona ja kaavamaisesti keksinnön 30 mukaisen purjelaivan mastoa ja raakoja; kuvio 2 maston vaakasuuntaista poikkileikkausta vähän yhden raa’an yläpuolelta; kuvio 3 kuvion 2 osaa, joka esittää purjeen käärimiseksi tarkoitettua akselia; 35 kuvio 4 raaJan kuvantoa edestäpäin nähtynä, jossa kuvan- 8 78874 nossa on esitetty kaavamaisesti purjeen reivaami-seksi ja nostamiseksi tarkoitetut laitteet: kuvio 5 purjeen liesmakövden poikkileikkausta, jota köyttä käytetään edullisesti keksinnön mukaisen purjelaivan yhteydessä; 5 kuvio 6 liesmakövden erään toisen muodon osakuvantoa; kuvio 7 raadan edullisen suoritusmuodon pystypoikki-leikkausta; kuvio 8 kuvion 6 raakaa päällvskuvantona ja kuvio 9 kaavamaisesti kövsien/lankojen välityksellä pur-10 jeen nostamiseksi/pitämiseksi kohdistettuja voimia.

Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti purjelaivan runko 1, jonka keulan on ajateltava olevan kuvion vasemman reunan ulkopuolella. Laivanrungolle 1 on sen kannelle kiinnitetty kolme pystysuoraa tukea 2, 3 ja 4, jotka on raakojen 15 5 9 korkeudelle yhdistetty mastorakenteen jäykistämi seksi pönkkäliitoksilla 10.

Etumaiseen pystysuoraan tukeen 2 on vaakasuunnassa kääntyvästä kiinnitetty raa'at 5-9, joita voidaan ahtaa köysillä 11, jotka on kiinnitetty sekä vastaaviin raakoihin 20. 5-9 että toiseen takana vierekkäin olevista tuista 3 ja 4.

Koko masto raakoineen ja ahdinlaitteineen muodostaa siten Vapaasti seisovan yksikön; minkäänlaisia köysiä, lankoja tai sentapaisia ei tarvitse pingottaa eri mastojen väliin.

On isestään selvää, että kuviossa 1 esitetyn maston asemasta laivanrungolle 1 voidaan sovittaa peräkkäin useita mastoja, 25 joissa on vastaavat raa'at ja laitteet.

Kuviossa 2, joka esittää maston vaakaleikkausta vähän raa1an yläpuolelta, on esitetty, että raaka (esimerkiksi raaka 8) on kiinnitetty kääntyvästi etutukeen 2 kohdasta 12. Raaka pidetään tällöin pönkien 13 tai vastaavien laitteiden 30 avulla välin päässä mastontuesta 2. Ahdinlaitteet muodostuvat köydestä, jonka toinen pää on kiinnitetty kohdassa 14 maston pystytukeen 4. Köysi kulkee sen jälkeen raa'alla 8 olevan rullan 15 ympäri, mastontuella 4 olevan rullan 16 ympäri, binssin 17 ympärille on asetettu muutama kierros, 35 sen jälkeen se kulkee mastontuella 3 olevan rullan 18 ympäri 9 78874 ja rullan 19 ympäri, joka puolestaan on sovitettu raa'alle 8. Tämän köyden pää on kiinnitetty mastontuelle 3 kohtaan 20. Kuten kuviota 2 tarkastelemalla helposti voidaan todeta, raakaa 8 voidaan ahtaa siten, että käytetään vinssiä, mikä 5 -yoi tapahtua esimerkiksi sähköisesti tai hydraulisesti. Hätätapauksia varten voidaan vinssiä 17 varten sovittaa myös vielä ylimääräinen käsikäyttölaite.

Kun vinssiä käytetään yhdessä suunnassa, niin köyttä 11 vedetään esimerkiksi oikealle ja luovutetaan vasemmalla.

10 Tällä tavalla raakaa ahdetaan myötäpäivään asentoon, joka on esitetty merkinnällä 8' ja joka osoittaa hyvin suurta ahtauskulnaa, joka voidaan saavuttaa keksinnön mukaisella purjeveneellä. Jos vinssiä 17 käytetään toiseen suuntaan, niin ahtaminen tapahtuu vastakkaisessa suunnassa.

15 Kuviossa 3, joka esittää kuvion 2 esityksen osaa, on esitetty vielä raakojen väliin mastontuen 2 eteen kiinnitetty akseli 21, joka on tarkoitettu purjeen puolikkaiden 22a ja 22b käärimiseksi. Akselilla 21 on pitkänomainen tai soikionmuotoinen poikkileikkaus, jolloin suurimmalla pituus-20 ulottuvuudella on raakojen kaaren tangenttien suunta tässä kohdassa. Akseli 21 on kohdassa 42 pystyakselin ympäri kääntyvästä ja sitä voidaan pyörittää ei-esitetyillä hydraulisilla moottoreilla tai sähkömoottoreilla, hätätapauksessa myös käsi-käyttöisesti, 25 Purjeet 22s ja 22b on kiinnitetty akselin 21 diametraali- sesti vastakkaisiin kohtiin. Purjeet voidaan reivata siten, että pyöritetään akselia 21, joten purjeet kääriytyvät.

Mekanismi, jolla tämä saadaan aikaan, on esitetty Vielä yksityiskohtaisemmin kuviossa 4. Akselille 21 on kiin-30 nitetty ylös ja alas vielä köysipyörät 23, joiden ympärille on asetettu muutamia kierroksia köyttä 24, joilla purjeet voidaan nostaa. Nämä köydet 24 on raakojen 8 ulkopäiden läheisyydessä asetettu rullan 25 ympäri ja kiinnitetty kohdassa 26 vastaavaan purjeen puolikkaaseen. Kun akseli 35 pyörii tiettyyn suuntaan, niin molemmat purjeen puolikkaat 10 78874 22 a ja 22b kääriytyvät, kun taas toisaalta köyttä 24 luovutetaan. Jousella 36 varmistetaan tällöin, että köysi 24 on aina kireä.

Jos nyt akselin 21 pyörimissuunta muuttuu, niin köysi 5 24 kiristyy raaJan molemmilla sivuilla, joten purjeen puolikkaat vedetään pois käärimisakselilta 21.

Purjeiden yläliesmaköydet 48 ottaa akselille 21 käärimisen yhteydessä vastaan ruuvinmuotoinen ura 51 (jonka havainnollistamiseksi purje 22a on esitetty osit-1Q täisenä},

Purjeita ei luonnollisestikaan tällöin tarvitse reivata tai nostaa täysin. Myrskyssä ovat myös väliasennot mahdollisia, jolloin akselia pyöritetään tarkoituksenmukaisesti kuitenkin aina niin pitkälle, että sen poikkileikkauksen 15 suurin pituusulottuvuus on raakojen kaaren tangentin suunnassa, siis kuviossa 3 esitetyssä asennossa, joten akseli 21 aiheuttaa mahdollisimman vähän lisää tuulivastusta

Kuviossa 5 on vielä katkoviivoin esitetty uralla 27 varustetun raa'an 8 poikkileikkaus, jossa urassa purjeen 20 liesmaköysi 28 kulkee purjeiden nostamisen ja reivaamisen yhteydessä. Liesmaköysi on tällöin valmistettu sellaiseksi, että on sovitettu vierekkäin kaksi köyttä 28 eikä ainoastaan yksi köysi, kuten on tavallista. Molempien köysien 28 ympärille on sitten asetettu purjeen 22a päätyalue ja 25 se on ommeltu kiinni kohdasta 29.

Kuviossa 6 on esitetty liesmakövden toinen muoto. Liesmaköydessä on nivelketju, jossa ketjun nivelten tasot oyat yuorotellen kohtisuorassa toisiinsa nähden. Joka toinen ketjunivel 43, joka suuntautuu oleellisesti purjeen 22 3Q tasossa on yhdistetty purjeeseen kohdasta 44 esimerkiksi ompelemalla. Välissä olevat ketjunivelet 45 suuntautuvat edelliseen nähden kohtisuorassa tasossa (nuoli 46) ja ne pysyvät siten luotettavasti uran 27 ansiosta.

Kuviossa 7 on esitetty raa’an erityksen edullisen 35 suoritusmuodon pystypoikkileikkaus. Raaka muodostuu kolmesta n 78874 tankomaisesta elementistä 30, 31 ja 32, jotka on sovitettu oleellisesti yhdensuuntaisesti keskenään. Kaksi tankomaista elementtiä, siis tankomaiset elementit 30 ja 21 on sovitettu päällekkäin, kolmas tankomainen elementti 32 on sovi-5 tettu puoleen korkeuteen tankoelementtien 30 ja 31 väliin niiden taakse. Tankomaiset elementit 30, 31 ja 32 on tällöin yhdistetty vielä tukiin 33.

Kuvio 8 osoittaa yhden raa'an keski- ja ulko-osaa. Suunnilleen kolmannes sen pituudesta on jätetty piirus-10 tuksesta pois kohdassa 52. Kuten kuvio osoittaa, muodostuu ylin tankomainen elementti 30 (ja vastaavasti alin tankomainen elementti 31) osista 30a, 30b, 30c, 30d, jotka on liitoskohdissaan yhdistetty nivelillä 34. Näiden osien takana sijaitsee purjeen liesmaköyttä varten tarkoitettu ura 27.

15 Tämä ura on sovitettu vastaavasti taipuvaan kannattimeen tai sellaiseen kannattimeen, että se ei menetä ohjaus-ominaisuuksiaan silloinkaan, kun osia 30a - 30d käännetään nivelien 34 ympäri pienessä kulmassa.

Tämä kääntäminen saadaan aikaan siten, että myös tanko-20 mainen elementti 32 muodostuu osista 32a, 32b, 32c, ja 32d, jotka vastaavat etumaisen ylemmän tankomaisen elementin osia 30a — 30d. Yksittäiset osat 32a - 32d on yhdistetty siten toisiinsa, että kukin elementti voi tunkeutua syvälle viereiseen erilaiselle syvyydelle, esimerkiksi tapin väli-25 tyksellä, joka voi tunkeutua erilaiselle syvyydelle vastaavaan poraukseen. Tämän sisään tunkeutumisen syvyyttä ja siten osien 32a - 32d välimatkaa muunnellaan tällöin mäntä-sylinteriyksiköiden 35 avulla. Muuttamalla elementtien 32a - 32d välimatkaa muutetaan raa'an kaarevuutta siten, 30 että saadaan aikaan purjeen mahdollisimman hyvä mukautuminen vallitseviin tuuliolosuhteisiin.

Kuviossa 9 on kaavamaisesti esitetty purjeen 22 muoto, jota purjetta käytetään keksinnön mukaisesti. Tähän purjeeseen vaikutetaan nuolien 47 suunnassa vetovoimalla langoilla 35 tai köysillä 24, joilla sitä nostetaan ja kiristetään.

Claims (13)

1. Purjelaiva (1), joka käsittää ainakin yhden jäykästi siihen yhdistetyn maston (2, 3, 4), jolle on 5 kiinnitetty kaarevia raakoja (5-9), jotka ovat käännettävissä ahdinlaitteiden (11-20) avulla, jolloin raakojen (5-9) keskialueelle aina kahden päällekkäin sijaitsevan raa'an väliin on sovitettu käytettävä akseli (21) näiden raakojen väliin pingotetun purjeen (22, 22a, 22b) reivaa-10 miseksi, joille molemmille on kiinnitetty purjeen puolikas diametraalisesti vastakkaisilta sivuilta, ja jolloin purjeiden uloimmat ylä- ja alanurkat (26) on yhdistetty yleensä raakojen pituusulottuvuuden suunnassa kulkeviin lankoihin (24), köysiin tai sentapaisiin, joiden avulla 15 purjeita voiden vetää niiden nostamiseksi ulospäin, tunnettu siitä, että purjeiden (22, 22a, 22b) ylä- ja alaliesmaköysi (48, 49) pidetään raakojen (5-9) urissa (27), että purjeilla on keskellä pienempi leveys kuin ylhäälä ja alhaalla ja sisäpuolella pienempi korkeus 20 kuin ulkopuolella, jolloin raakojen pystyetäisyys vaihte-lee vastaavasti ja että mastossa on sinänsä tunnetulla tavalla kolme toisiinsa yhdistettyä tukea (2, 3, 4), joista kaksi (3, 4) on sovitettu poikittain veneen pituusakseliin nähden vierekkäin ja kolmas (2) keskelle näiden molempien 25 tukien eteen, jolloin raa'at (5-9) on kiinnitetty kolmanteen tukeen (2) ja ahdinlaitteet käsittävät raakoihin ja kahteen tukeen kiinnitettyjä köysiä tai lankoja (11).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että purjeiden (22, 22a, 22b) 30 pingottamiseksi tarkoitettujen lankojen tai köysien (24) kääntörullien (25) välimatka on suurempi kuin ylä- ja vast, alaliesmaköyden (48, 49) vastaava pituus.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että akselilla (21) on oleellises- 35 ti soikiomainen poikkileikkaus, jolloin soikion suuri pää- 14 78874 akseli normaalisti on yhdensuuntaisesti raakojen (5-9) kaarevuuden tangentin suunnan kanssa akselin (21) kohdalla, akselin (21) kääntämisen kuitenkin muuttaessa pääak-selin suuntaa.

4. Patenttivaatimuksen 1-3 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että purjeiden (22, 22a, 22b) nostamiseksi tarkoitetut langat, köydet (24) tai sentapaiset on kiinnitetty akseliin (21) jäykästi yhdistettyyn rumpuun tai köysipyörään (23), että ne purjeen käärimisen 10 yhteydessä kelautuvat auki ja päinvastoin, jolloin ne on kiristetty joustavien elementtien (36) avulla.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että raakojen (5-9) urissa (27) pidetyillä liesmaköysillä (48, 49) on pitkänomainen 15 poikkileikkaus, jolloin poikkileikkauksen suurin pituus-ulottuvuus on kohtisuorassa purjeenpintaan nähden.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että raakojen (5-9) urissa pidetyissä liesmaköysissä (48, 49) on nivelketju (43, 45), 20 joka käsittää vuorotellen kahdessa toisiinsa nähden kohtisuorassa tasossa suuntautuvia niveliä, jolloin purje (22, 22a, 22b) on yhdistetty joka toiseen niveleen (43).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että akselissa (21) on 25 ruuvimainen ura (51) liesmaköysien (48, 49) osan vastaanottamiseksi purjeen käärimisen yhteydessä akselille.

8. Jonkin patenttivaatimusen 1-7 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että siinä on laitteet raakojen kaarevuuden muuttamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että raakojen kaarevuutta voidaan muuttaa ainoastaan uloimmalla alueella, erityisesti uloim-missa kolmanneksessa - neljänneksessä nokka-alueella.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen purjelai- 35 va, tunnettu siitä, että raa’at muodostuvat aina- 78874 15 kin kahdesta peräkkäin sovitetusta tankomaisesta elementistä (30, 32), jotka on yhdistetty toisiinsa, joista ainakin toinen (30) on taipuisa ja joista ainakin toisella (32) on muuttuva pituus.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että jokaisessa raa'assa on kaksi etumaista tankomaista elementtiä (30, 31), jotka on sovitettu päällekkäin, joissa kummassakin on ura (27) liesma-köyden (48, 49) vastaanottamiseksi ja jotka on varustet-10 tu nivelillä (34), ja taaempi tankomainen elementti (32), joka muodostuu osista (32a-32d), jotka vastaavat etumaisten tankomaisten elementtien nivelien välissä olevia osia (30a-30d), jolloin purjeveneessä on laitteet (35) osien välimatkan muuttamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen purjelaiva, tunnettu siitä, että välimatkan muuttamiseksi tarkoitetut laitteet ovat hydraulisia mäntäsylinteriyksiköi-tä (35).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen purjelaiva, 20 tunnettu siitä, että välimatkan muuttamiseksi tarkoitetut laitteet (35) käsittävät akselille kiinnitettyjä vipuja ja vivuille kiinnitettyjä säätötankoja. 16 78874