FI76349C - Foerfarande i ett steg foer framstaellning av cefalosporiner med en acylamidogrupp i 7-sidokedjan i 7-staellningen och en heterocyklisk tiometylgrupp i 3-staellningen. - Google Patents

Description

1 76349

Yksivaiheinen menetelmä kefalosporiinien valmistamiseksi, joissa on asyyliamidoryhmä 7-sivuketjun asemassa 7 ja he-terosyklinen tiometyyliryhmä asemassa 3 5 Keksinnön mukaisella yksivaiheisella menetelmällä valmistetaan tiettyjä bakteerinvastaisiin aineisiin kuuluvia kefalosporiineja.

Kefoperatsoni (Cefoperazone) (T-1551) 7-/ρ(-)-χ,-(4-etyyli-2,3-diokso-l-piperatsinyylikarboksamido)-χ-(4-10 hydroksifenyyli)-asetamido7-3-/j["l-metyyli-lH-tetratsol- 5-yyli)-tiometyyli7-3-kefem-4-karboksyylihappo on puolisynteettinen kefalosporiini, jonka Toyama Chem. Ind. (Japani) ensimmäiseksi kuvasi ja julkaisi esim. yhdisteenä nro 69 US-patentin 4 087 424 palstoilla 85-86. Sillä on 15 laajempispektrinen bakteerinvastainen aktiivisuus kuin muilla kefalosporiineilla, kuten esim. kefamandolilla (ce-famandole) ja kefatsoliinilla (cefazolin), ja se on erittäin aktiivinen Ps. aeruginosa-, Ser. marcescens ja Ent. cloacae-bakteereita kohtaan (viite 15).

20 Kefoperatsoni on kliinisen tutkimuksen alaisena (vaihe III) Japanissa, ja sitä ovat kehittäneet Toyama sekä USArssa Pfizer. Koska kefoperatsonilla on mahdollisuuksia tulla lupaavaksi tuotteeksi, sille on kuvattu erilaisia valmistusmenetelmiä (viite 1 - viite 13). Ne on luo-25 kiteltu neljäksi menetelmäksi A-D, kuten on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1

Kefoperatsonia koskevat, julkaistut menetelmät (CPZ)

Menetelmä A; 30 3-tioloidun 7-ACA:n tai vastaavien yhdisteiden 7-N- asyloiminen (viite 1 - viite 10) HO -Ö ^)-CH-COOH R'~n/S'1 d il

W [H + 0^V^H2S-Vi -> CPZ

/p COOH ch3 35 Et-N'n-CO a) R=NH2? viite 1 - viite 5 '—'' b) R=NCO; viite 6 c) R=PhCH->CONH, TMS CL _PCLc Me OH; viite T - viite 107 1 2 76349

Menetelmä B: 3-tioloidun 7-p-hydroksifenyyliglysyylikefalospo-riinin c<, -N-asyloiminen 5

V /9 HO-^VcHCONH—N N

Et-/V«Cl * W

^ m* 0 too» > CPZ

α3 10

Menetelmä C: 3'-asetoksi-johdannaisen 3 1-tioloiminen (viite 12) 15 HO-^ ^Y- CH-COIfH—:-

^ J—N-^^CH^OAc m H

9 /9 0 I 2 + HS-^ Λ -> CFZ

}—\ I COOH

Et-N^_- CO CH^ 20

Menetelmä D:

Dioksopiperatsiini-renkaan syklisoiminen (viite 13) 25

HO-^ ^-CH-CONH—j-j^SN N-N

NH oJ_N^-CH2S-ilN^i —> CPZ

/"Λ?0 COOH >

Et-N Vh λ-λ L 3 30 C-C-OCH^ _/~NQ2 o o 3 76349

Kirjallisuusviitteet: 1) I. Saikava et ai., Yakugaku Zasshi, 99, 929 (1979) 2) Japan Kokai 51-70788 (6/18/76, Toyama) 3) Japan Kokai 52-106883 (9/7/79, Toyama) 5 4) Japan Kokai 54-48784 (4/17/79, Toyama) 5) Japan Kokai 54-52090 (4/24/79, Toyama) 6) Japan Kokai 53-18595 (2/20/78, Toyama) 7) Japan Kokai 52-39694 (3/28/77, Toyama) 8) Japan Kokai 52-151187 (12/15/77, Toyama) 10 9) Japan Kokai 53-44584 (4/2/78, Toyama) 10) Japan Kokai 53-15394 (2/13/78, Toyama) 11) Japan Kokai 52-87189 (7/20/77, Toyama) 12) Japan Kokai 51-113890 (10/7/76, Toyama) 13) Japan Kokai 52-36684 (3/22/77, Toyama) 15 14) I. Saikawa et ai., Yakugaku Zasshi, J97, 980 (1977) 15) N. Matsubara et ai., Antimicrob. Agents Chemother., 16, 731 (1979) .

Peptidien synteesi karboksyyli-ryhmän aktivoinnin avulla, käyttäen hyväksi sen tioliesteriä, on esitetty 20 teoksessa The Peptides, osa I, Methods of Peptide Synthesis; Academic Press., N.Y. (1965) sivuilla 105-108, ja teoksessa Chemistry of the Amino Acids, osa 3, John Wiley and Sons, Inc., N.Y. (1961) sivuilla 1027-1048.

Kefalosporiinien alalla on tavallista viitata ylei-25 sesti primääristen aminoryhmisen asyloimiseen, joka suoritetaan käyttämällä happoa "aktiivisen esterin tai tioli-esterin muodossa (esim. p-nitrofenolilla, 2,4-dinitrofe-nolilla, tiofenolilla, tioetikkahapolla)" kuten US-paten-tin 4 198 504 palstalla 8 on kuvattu. Tämä patentti tar-30 joaa esimerkkejä myös muista patenteista, joissa on kuvattu oi -aminoaryyliasetamidokefalosporaanihapon valmistus ja niissä on viitattu US-patenttiin 4 061 748, jossa on kuvattu tällaisten yhdisteiden asylointi seuraavan kaavan mukaisen hapon aktivoidun johdannaisen avulla;

35 OH

'I'] — cooh , 76349 4

Derwentin Farmdoc-viitteessä 78288 B on kuvattu 7-aminokefalosporaanihapon reaktio tioliesterin kanssa, jolla on seuraava kaava:

N-^N 0 N -N

5 I \-CH-C-S-1! J)—R

jossa R on vety tai metyyli, jolloin saadaan kefalotsii-nia (jossa R on metyyli) ja keftetsolia (jossa R on vety), 10 joilla on seuraava kaava: N—N 0

I \ il S

I N-CH -C-NH-1-f N N -N

0 J-k CH2S4- S i— R

15 I

COOH

(ja katso myös Farmdoc 75634 ja EP-patenttihakemus 4570).

Keksintö koskee yksivaiheisen reaktion avulla tapahtuvaa valmistusmenetelmää kefalosporiinille, jossa on 20 7-sivuketjussa asemassa 7 asyyliamido-ryhmä ja 3-asemassa heterosyklinen tiometyyli-ryhmä, jolloin kyseisessä reaktiossa 7-asyyliamidokefalosporaanihappo, jossa vapaa ami-noryhmä on osa mainitusta asyylisubstituentista ja jolla on kaava: R°-CH-C-NH Π Γ ^ ° nh2 ^L— —ch2occh3

COOH

jossa R° on tavanomainen asyyliamidoryhmän substituentti, 30 liuoksena, jonka pH on edullisesti alueella 6-8 ja joka valinnaisesti sisältää veteen sekoittuvaa, inerttiä orgaanista liuotinta, kuten esim. asetonia, saatetaan reagoimaan 20-100°C:n lämpötila-alueella, edullisesti noin 55°C:ssa niin pitkän ajan, että reaktio on täydellinen, 35 noin ekvrmolaarisen määrän, ja edullisesti pienen molaarisen yli- 0

II

määrän kanssa tioliesteriä R-C-S-Het, jossa -S-Het on ha- c 76349 luttu tavanomainen heterosyklinen tioryhmä, joka syrjäyttää lähtöaineena toimivan hapon 3-asetoksiryhmän, ja 0 rt R-C- on tavanomainen asyyliryhmä, joka syrjäyttää vedyn 5 vapaasta aminoryhmästä, joka on osa lähtöaineena toimivan 7-asyyliamidokefalosporaanihapon asyylisubstituenttia.

Menetelmän edullisissa suoritusmuodoissa lähtöaineella on seuraava rakenne: R1

10 \_k O

/=\ ? S

HO / ,YcH-C-NH / \ \\ // i " i il o V-f NH I · 1 — ch2occh3 Γ.ΟΟΗ 15 jossa R1 on vety, hydroksi tai halogeeni ja tiolieste- 0

II

rillä R-C-S-Het on seuraava rakenne: O. O N t—f ~ ° /-<

20 C^Hj.-N N-c —S-(/ V—r-N

ja näin saadulla kefalosporiinilla on seuraava rakenne: 25 R1 »-/> fΗ_<="ΝΗ-η—^ 30 In' cix C2H5 35 jossa R^:llä on sama merkitys kuin edellä; tai lähtöaineena on p-hydroksi-kefalogysiini sekä tioliesterillä 76349 o

II

R-C-S-Het on seuraava rakenne:

o / -K

5 / \ m n—I

°2Η5-·^_»-C-S.

ja näin saadulla kefalosporiinilla on seuraava rakenne: 10 /—Λ o

HO-r 'V- CH-C-NH—. _ ^ \ / '=N

V^i/ Jjh i y,—\

| — N . —CH-S -J \ N

f=° 0< i Vw'

15 N ^sO COOH

έ2Η5 20 tai lähtöaineena on p-hydroksi-kefaloglysiini sekä tioli- 0

II

esterillä R-C-S-Het, jolla on seuraava rakenne:

Vf ° JT1

25 C2H5"Nv P-C-sJ^ J

\_/ CH3 ja näin valmistetulla kefalosporiinilla on seuraava rakenne : 30 /-\ ° HO-// V-QH-C-NH -N-f

Vzz/ NH I_N \-CH S -l^ li \N '^o t2H5 C=° 0 T | L O COOH CH-.

35 Γ^γ 7 76349 tai lähtöaineena on p-hydroksikefaloglysiini sekä tioli- 0

M

esterillä R-C-S-Het on seuraava rakenne: 5 'U-A j / ^ N ^ " ]\ ch3 Η3°^>Λ

OH

10 ja näin valmistetulla kefalosporiinilla on seuraava rakenne :

O

1 c // _CH-C-NH---S "S N

\ / I I I II II

fH ch2s

c=0 ό I

^ / COOH CH3 N ^

20 H3C'\A

OH

tai lähtöaineena on p-hydroksikefaloglysiini sekä tiolies- 0

M

25 terillä R-C-S-Het on seuraava rakennekaava:

OH

| O N - - f -s A ji äo kl T r CH3 ja näin valmistetulla kefalosporiinilla on seuraava rakenne : 8 76349 if Λ O s

H0 —(? - CH-C-NH : 'v, N N

V-rry Jjh [ I i j| H

5 I L N -CH,S ~k /

D OH C=0 O V 2 N

Nv / I ί (?- " COOH CH.

10

Keksinnön mukaisessa kefoperatsonin uudessa valmistusmenetelmässä -N-asyloiminen sekä C-3'-tioloiminen suori tetaan samanaikaisesti 7-/D (-)-o< -amino-o< - (p-hydroksife-nyyli)asetamidö7kefalosporaanihapon (I) reaktiolla 1-me-15 tyyli-5-tetratsolyyli-4-etyyli-2,3-dioksopiperatsinokarbo-nyylitiolaatin (2) kanssa.

OS \__f/ N-------N

-CHCONH------X / \ il ||

' I + EtN NCOS Jl· N

2 Jj- L^J-CH2OAc \_/ / 0' I CH.

COOH

1 2 25

V

HO-H^ ^)—CHCONH -r-Π ^

30 |lH J— CH2S "k N

V /1 I i f—COOH CH.

EtN VlCO

v_-/ 35 Kefoperatsoni (CPZ) 76349 9 Ί-{Ό (-) - X -amino- X - (p-hydroksifenyyli) asetamidp7kefalo-sporaanihapon (I) annetaan reagoida N-metyylitetratsolyy-li-4-etyyli-2,3-dioksapiperatsinyylikarbonyylitiolaatin (2) kanssa asetonin ja 0,1 M fosfaattipuskurin (pH 7) seok-5 sena kuumentamalla 50-60°C:ssa 17 tunnin ajan, jolloin saadaan 52-%:inen saanto kefoperatsonia samanaikaisen *i-N-asyloimis- ja 3'-tioloimis-reaktion avulla. Täten saatu kefoperatsoni oli yhtäläinen taulukon 1 menetelmän B mukaisen autenttisen näytteen kanssa, kun verrattiin ir-, 10 uv-, nmr- sekä HLPC-tietoja. Tässä valmistuksessa käytetty tioliesteri 2 on uusi yhdiste. Se valmistettiin 4-etyyli- 2,3-dioksopiperatsinyylikarbonyylikloridin (4) ja 1 metyy-litetratsoli-5-tiolin (5a) välisellä raktiolla saannon ollessa 29 %. Kun tämä reaktio suoritettiin tri-n-butyyli-15 tinatiolaatin 5b kanssa, joka on myös uusi yhdiste, yhdisteen 2 saanto parani 69 %. ^ n

Il u

W \_J xs.....V I

/ \ C1..COCOC1 / \ cfe·

EtN ha---v EtN NCOC]-_v

20 \_/ ' \_y 5a: X=H

3 4 5b: X=(n-Bu)3Sn W N-----η CH3 2 30 Tämä reaktio soveltuu myös 7-(oX-N-asyyliamino-aryyli-asetamido)-3-(tioloitu-metyyli)kefeemien, kuten esim. BB-S679:n ja BB-S667:n ja BB-S724:n valmistukseen, joilla on seuraavat rakenteet: 1° 76349 HO-C ^-CHCONH....._ ./ S\ /”=*

\ (I I N—N

5 - o .U /LCH, /' \-K

0 ?NH ^ CH2S \ / /—ll j I v—s

/ \ COOH

EtN ^CO BB-S679 10 HQ\ · ku 0·«.*»,, Ί/χ η NH /,-—N^ /;> CH2S—0 V=N*

0 a cr V \-_J

is ^—f I v—'

/ \ COOH

EtN NCO

Y / BB-S667

Cl \ HO —ft —^HCONH—_ / S y ^ NH J . I_ 1/ \— κ w]

Eti/ NCO tOOH

25 \_/ BB-S724 Nämä kolme yhdistettä on kuvattu US-patenttihakemuksessa 133 176, jätetty 24 päivänä marraskuuta 1980. Nämä kolme 30 yhdistettä ovat samalla tavalla käyttökelpoisia kuin kefa-peratsoni.

11 7 6349 Lähtöaineiden valmistus l-metvylitetratsol-5-vvli-4-etvvli-2.3-dioksa- piperatsin-l-yylikarbonyylitiolaatti (2) A) l-metyylitetratsoli-5-tiolin (5a) (209 mg, 1,8 mmoo- 5 lia) liuokseen kuivassa THF:ssa lisättiin 4-etyyli-2,3- 14) dioksopiperatsin-l-yylikarbonyylikloridia (4) (306 mg, 1,5 mmoolia) -10°C:ssa. Seosta sekoitettiin -10°C:ssa 30 minuutin ajan, ja sen annettiin seisoa 4 tunnin ajan huoneenlämmössä. Syntyvä sakka koottiin suodattamalla, 10 ja se kiteytettiin metyleenikloridieetteristä, jolloin saatiin 166 mg (39 %) värittömiä neulamaisia kiteitä (2).

Sp. 221-224°C

ir:i)KBr 1715, 1680, 1670 cm'1 max ' 15 nmr; ^ DMSO-dg 1,12 (3H, t, J = 7,5 Hz), miljoonasosaa 3,42 (2H, q, J = 7,5 Hz), 3,5-4,0 (4H, m), 4,0 (3H, s). Analyysi laskettu yhdisteelle C9Hi2N6°3S: C, 38,02; H, 4,25; N, 29,56; S, 11,28. Määritetty: C, 38,16; 37,82; H, 4,05, 4,14; N, 29,47, 29,29; S, 11,18, 11,09.

20 B) Tiolin 5a (1,16 g, 10 mmoolia) sekä trietyyliamiinin (1,6 ml, 12 mmoolia) seokseen hiilitetrakloridissa lisättiin tri-n-butyylitinakloridia (3,25 g, 10 mmoolia) pisaroit-tain, 10 minuutin kuluessa, huoneenlämpötilassa, ja seosta sekoitettiin yön yli. Reaktioseos suodatettiin, ja suodos-25 ta pestiin 5-% etikkahapon vesiliuoksella (20 ml) sekä vedellä (20 ml). Orgaaninen kerros kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä ja haihdutettiin, jolloin saatiin 3,9 g tri-n-butyylitinä-johdannaista 5b. 5b:n liuokseen (3,9 g) kuivassa tetrahydrofuraanissa (THF) lisättiin klo-30 ridia 4 (2,0 g, 10 mmoolia) huoneenlämpötilassa ja seosta sekoitettiin samassa lämpötilassa 5 tunnin ajan. Syntyvä kiinteä aine koottiin suodattamalla ja kiteytettiin mety-leenikloridi-eetteristä, jolloin saatiin 1,95 g (69 % yhdisteestä 5a) tioliesteriä 2.

12 7 6 3 4 9 m n-BuSnCl ..

Γ τ= I -2-»

HS^WN kvantitat n-Bv^Sn-S-l^X^J

13 6 .. \ 0 0/

telmä B \ iL EtN NC0C1 / Manetelma A

y. 90 * \ ^ /y. 6o % 10 \ “ / \ o o ^ m /Ύ-Ί ^COS^V'» 7 15

Triwi-butyylitinatetratsolo/X, 5-£7pyridatsiini- 6-merkaptidi (6) Jäillä jäähdytettyyn liuokseen, jossa oli tiolia 13 (12,0 g, 78,3 nunoolia) ja 13,5 ml trietyyliamiinia 300 ml: 20 ssa metyleenikloridia, lisättiin pisaroittain sekoittaen liuos, jossa oli n-butyylitinakloridia (25,4 g, 78,0 mmoo-lia) 40 ml:ssa samaa liuotinta. Seosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa yön yli, ja se pestiin 5-% etikkahapon vesiliuoksella (2 x 100 ml) sekä vedellä (4 x 400 ml).

25 Natriumsulfaatin päällä suoritetun kuivauksen jälkeen liuotin haihdutettiin, jolloin saatiin 34,7 g yhdistettä 6 kirkkaana, oranssinvärisenä öljynä.

ir:J£ilmi 2970, 2940, 2880, 1605, 1540, 1470, maksimi 1430 cn,-l 30 Tetratsolo/Τ, 5-b7pyridatsin-6-yyli(4-etyyli-2,3-di- oksopiperatsin-l-yyli)karbonyylitiolaatti (7) Menetelmä A: Jäiden avulla jäähdytettyyn merkaptidin 6 (34,0 g, 77 mmoolia) liuokseen 150 ml:ssa kuivaa metyleenikloridia 35 lisättiin liuos, jossa oli 4-etyyli-2,3-dioksopiperatsinyy- 13 76349 likarbonyylikloridia (4) (15,3 g, 75 mmoolia) 100 ml:ssa samaa liuotinta, samalla sekoittaen 30 minuutin ajan. Syntyvää suspensiota sekoitettiin tunnin ajan jäähdyttämättä, ja kiteiset saostumat koottiin suodattamalla. 200 ml :11a 5 asetonia suoritetun pesun jälkeen vaaleankeltaisia kiteitä kuivattiin Ρ2θ^:η päällä vähennetyssä paineessa, jolloin saatiin 14,5 g (60 %) yhdistettä 7.

Sp. 209-216°C (haj.).

KBr 10 ir: 0 1705, 1685 (sh), 1670 (s), 1180 cm"1.

maksimi c- DMSO-d, nmr: o ... b 1,13 (3H, t, J = 7 Hz), 3,43 (2H, g, milj.osaa ^ J = 7 Hz), 3,65 (2H, m), 3,95 (2H, m), 7,97 (lH,d , J = 9,5 Hz), 8,82 (1H, d, J - 9,5 Hz).

15 Analyysi yhdisteelle ci^hhN7°3S:

Laskettu: C, 41,12, H, 3,45, N, 30,51, S, 9,98 Löydetty: C, 40,91, 41,04, 41,00; H, 3,21, 3,29, 3,29; N, 30,08, 29,98, 30,19; S, 9,76, 9,85 (%).

20 Menetelmä B:

Liuokseen, jossa oli tiolia 13 (306 mg, 2,0 mmoo lia) ja 0,3 ml (2,2 mmoolia) trietyyliamiinia 10 mltssa metyleenikloridia, lisättiin 512 mg (2,5 mmoolia) happo-kloridia 4, ja seosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa 25 1,5 tuntia. Kiinteä aine koottiin suodattamalla, ja se pestiin metyleenikloridilla ja kuivattiin ?20^:n päällä vähennetyssä paineessa, jolloin saatiin 580 mg (90 %) tioliesteriä 7.

Muut tioliesteri-lähtöaineet valmistetaan korvaamalla 30 missä tahansa edellä esityissä menetelmissä 1-metyylitetrat-soli-5-tioli ekvimolaarisella määrällä muuta merkaptaania.

HP-20 on suuriverkkoinen adsorbenssihartsi, joka on huokoisen polymeerin liukenemattomien pallosten muodossa.

Ne ovat suurihuokoisia ei-ionisia, silloitettuja polysty-35 reenipolymeereja.

14 763 4 9

Esimerkki 1

Kefoperatsoni; 7-/D~(-) -- (4-etvvli-2,3-diokso-l-piperatsinyylikarboksamido) -oi.- (4-hydroksifenyyli) -asetamid^7-3-Q.-metyyli-lH-tetratsol-5-yyli) tio-5 metyyli/-3-kefem-4-karboksyylihappo 7-/D(-)-p-hydroksifenyyliglysyyliamid57-kefalo- sporaanihapon (1) (209 mg, 0,5 mmoolia), natriumbikarbo

naatin (84 mg, 1 mmoolia) sekä tioliesterin 1-metyylitet-ratsol-5-yyli-4-etyyli-2,3-dioksopiperatsin-l-yylikarbo-10 nyylitiolaatin (2) (170 mg, 0,6 mmoolia) seosta 0,1 M

fosfaattipuskurissa (pH 7, 5 ml) sekä asetonissa (5 ml) kuumennettiin 50-60°C:ssa 17 tunnin ajan. Asetoni poistettiin haihduttamalla. Vettä sisältävä jäännös tehtiin happameksi 1-N HClrlla. Syntyvä saostuma koottiin suodatta-15 maila, pestiin vedellä (5 ml) ja kuivattiin, jolloin saanto oli 169 mg (52 %) kefoperatsonia.

Sp. 170-175°C (haj.) (kirjallisuusviite ^) 169-171°C (hajoaa) .

ir:^maks 1780' 1710 / 1670, 1610, 1520 cm-1 UV:*maks PUSkUrl 226 nm (f,21700), 263 nm (C,12200), ÄS?öoSas8sa ^07 ,3H- t, J = 7 Ha, N-CH2CH3), 3,0-4,4 (10H, m, 2-H, 3-CH2, piperatsiini-CH2, N-Q^CH^)» 3,90 (3H, S, N-CH3), 4,93 (1H, d, J = 5 Hz, 6-H), 5,40 25 (1H, S, CH-CO), 5,63 (1H, d, J = 5 Hz, 7-H), 6,68 (2H, d, J = 9 Hz, fenyyli-H), 7,18 (2H, d, J = 9 Hz, fenyyli-H).

is ^6349

Esimerkki 2 BB-S679;n valmistus 5 EtN NCOS -L— .N - i5 \ f ^SN' ΝΊ·' 1_ /ΓΛ

Y. 22,6 % HO -C y-pCO-ACA

10 J/ 2

HO M \\—CHCONH ^ j_________N

Q /j*NH Ns^ CH2S

15 EtN NCO COOH

JJ, BB-S679

Natrium-7-/J- oC,- (4-etyyli-2,3-diokso-l-piperatsino-karboksamido) - o(- (4-hydroksifenyyli) asetamidd7-3-20 tetratsoloZj,5-h7pvridatsin-6-yylitiometyyli)-3- kefem-4-karboksylaatti (8, BB-S679) l-{O-o{ -amino-o^- (4-hydroksifenyyli) asetamido7-ke-falosporaanihapon (13,9 g, 33 mmoolia) ja natriumbikarbonaatin (5,9 g, 37,3 mmoolia) sekoitettuun liuokseen, joka 25 oli 240 ml:ssa fosfaattipuskuria (0,2 M, pH 7,0), lisättiin tioliesteriä 7 (12,0 g, 37,3 mmoolia) jaettuina erinä, 15 minuutin aikana. Seosta kuumennettiin 30-65°C:ssa tunnin ajan, ja syntyvää kirkasta liuosta kuumennettiin edelleen 74-76°C:ssa 2,5 tunnin ajan. Jäähdyttämisen jäl-30 keen liuosta käsiteltiin hiilellä ja se suodatettiin piimään (Celite) lävitse, ja suodos jäähdytettiin jäävedessä ja tehtiin sitten happameksi pH 2:een 20-%:isella (tilav./ tilav.) fosforihapolla.

Syntyvät saostumat eristettiin suodattamalla ja 35 kuivattiin P20^:n päällä vähennetyssä paineessa, jolloin saatiin 9,1 g nahanruskeaa jauhetta.

76349 16

Jauhe liuotettiin 70 ml:aan dimetyyliformamidia ja sekoitettiin 14 ml:n kanssa 1 M 2-etyyliheksanoaattinat riumi a (vedettömässä etyyliasetaatissa), jolloin saatiin liuos, joka lisättiin pisaroittain sekoitettuun etyy- 5 liasetaattiin (2,1 1), ja saostunut kefalosporiini koottiin suodattamalla. Kuivauksen jälkeen raaka natriumsuo-la liuotettiin veteen (noin 50 ml), kromatografoitiin HP-20 pylväässä (noin 600 ml) ja eluoitiin perättäin vedellä (2,5 1) ja 50 %:isella metanolilla (31). Koottiin 10 jakeet, jotka sisälsivät yhdistettä 8, väkevöitiin ja lyo-filisoitiin, jolloin saatiin 5,26 g (22,6 %) yhdistettä 8 vaaleankeltaisena jauheena.

Sp. 197-202 C (hajoaa).

ir: 0 KB.r 1763 , 1710, 1675, 1600 , 1515 cm"1 maks.

15 uv: (\H2° 233,5 nm (£ , 29500), 268 nm (£, 15900), maks 310 nm (i , 5600).

nmr: δ DMS0-d6 1,1 (3H, t, J = 7,5 Hz), 3,1-3,7 _n milj.osa υ (9H, br, m), 3,82 (1H, br), 4,38 (1H, br), 4,84 (1H, d, J = 4,5 Hz), 5,35-5,52 (2H, m), 6,6 (2H, d, J = 8 Hz),7,11 (2H, d, J = 8 Hz), 7,60 (1H, d, J = 10 Hz), 8,52 (1H, d, J = 10 Hz).

BB-S667:n valmistus 25 ho7—\ H0 \ / fHcowH_rs NH? J-i ^^J-CH^COCH^

• COOH

TFA £ 30 0 0

N-N I

EtNN_^C0S-^__^-=-N io, BB-S66 7 7

V

Η0-Τ-v 35 HO-// \VcH00NH /O.

\z/ | 1 I /5 \ -»

0 0 NH

?—\ I COOH '-^

EtN^_^NCO

76349 17 7-/D- °( - (4-etyyli-2,3-diokso-l-karboksamido)-o( - 3,4-dihydroksifenyyliasetamido/-3- (tetratsolo/2r,5-h7-pyridatsin-6-yylitiometyyli)-3-kefem-4-karboksyyli-happo (10, BB-S667) 5 Seosta, jossa oli 551 mg (1 mmoolia) 7-/D-o(-amino- o(- (3,4-dihydroksifenyyli) asetamidc>7-kefalosporaanihapon trifluoriasetaattia (9), 480 mg (1,5 mmoolia) tioliesteriä 7 ja 252 mg (3 mmoolia) natriumbikarbonaattia 10 ml:ssa 0,1 M fosfaattipuskuriliuosta (pH 7,0), sekoitettiin 10 52°C:ssa 12 tunnin ajan. Liuosta uutettiin etyyliasetaatilla, ja vesikerroksen pH säädettiin 3:ksi laimealla suolahapolla. Syntyvä saostuma koottiin suodattamalla, pestiin vedellä ja kuivattiin tyhjössä P20,-:n päällä,jolloin saatiin 325 mg (46,5 %) otsikon mukaista yhdistettä 10.

15 ir:^maks. 1780' 172C' 1680' 1530' 1453' 1390' 1190 c™”1· BB-S724:n valmistus 20 Cly—V g

HO-// \VCHC0NH-|-S

J NH? 0J-N CH^OCOCH ^

TFA C00H

11 9 ft ,ΝΓΝ 25 J—l N-M _ |

Ett^_^NCOS-A V— N

7 y

—f'5'! M

30 W ' s/ Vl J

o O 1 Y 2 Λ _ / /—^ | COONa

EtN NCO

\_v 12, BB-S724 35 is 76349 7-37- (3-kloori-4-hydroksifenyyli) - χ" - (4-etyyli) - 2,3-diokso-l-piperatsinokarboksamido)asetamido7-3-(tetratsoloZj , 5-h7pyridatsin-6-yylitiometyvli)-3-kefem-4-karboksyylihapon natriumsuola (12, BB-S724) 5 Seosta, jossa oli 7-/_p(-amino- ( 3-kloori-4-hydr- oksifenyyli)asetamido7-3-asetoksimetyyli-3-kefem-4-karb-oksyylihapon TFA-suolaa (11, 349 mg, 0,61 mmoolia), tet-ratsoloZT, 5-b?pyridatsin-6-yyli-4-etyyli-2,3-dioksopipe-ratsin-l-yyli-karbonyylitiolaattia (7, 295 mg, 0,92 mmoo-10 lia) ja natriumbikarbonaattia (154 mg, 1,84 mmoolia) 0,1 M fosfaattipuskurissa (pH 7, 8 ml) sekä asetonissa (8 ml), kuumennettiin 50-55°C:ssa 24 tunnin ajan. Asetoni poistettiin haihduttamalla. Vettä sisältävä jäännös pestiin etyyliasetaatilla (5 ml) ja tehtiin happameksi 6 N HCl:lla.

15 Syntyvä saostuma koottiin suodattamalla, jolloin saatiin 343 mg raakaa tuotetta, josta 300 mg liuotettiin uudelleen veteen lisäämällä natriumbikarbonaattia. Liuos kroma-tografoitiin HP-20:llä (30 ml), eluoitiin peräkkäin vedellä, 10-% MeOH:11a, 30-% MeOH:lla ja 50-% MeOHrlla. 10-% MeOH:n, 30-% MeOH:n ja 50-% MeOH:n eluaatit yhdistettiin, 20 väkevöitiin pieneen tilavuuteen ja lyofilisoitiin, jolloin saatiin 203 mg (saanto 47 %) otsikon mukaista yhdistettä 12.

Sp. >200°C (hajoaa) ir: V' KBr 1760, 1710, 1660, 1600, 1500, 1440, maks. i 25 1400, 1360, 1290, 1190, 1110, 1020 cm" .

uv: Λ pH. 7 Puskuri 233 nm (<f, 17500), 267 nm (sh), (£, 9900), 298 nm (sh) (f, 3100).

nmr: 1,08 (3H, t, J = 7 Hz), 4,86 (1H, d, J = 4,5 Hz), 5,3-5,6 (2H, m), 6,8-7,4 (3H, m), 7,72 30 (1H, d, J = 10,5 Hz), 8,55 (1H, d, J = 10,5 Hz).

Tämä keksintö soveltuu teolliseen käyttöön.

Claims (7)

19 76349

1. Menetelmä kefalosporiinin, jossa on asyyliamido-ryhmä 7-sivuketjussa asemassa 7 ja heterosyklinen tiome- 5 tyyliryhmä asemassa 3, valmistamiseksi yksivaiheisen reaktion avulla, tunnettu siitä, että 7-asyyliamidoke-falosporaanihappo, jossa on vapaa aminoryhmä mainitun asyy-lisubstituentin osana ja jolla on kaava: 10 0 o " ς R -CH-C-NH__y \ NH 1 I I_ " 2 n -ch2occh3 O I COOH 15 jossa R° on tavanomainen asyyliamidoryhmän substituentti, saatetaan liuosmuodossa reagoimaan 20-100°C:n lämpötilassa ajan, joka tarvitaan saattamaan reaktio loppuun, noin ekvimolaarisen määrän kanssa tioliesteriä 20. ff R-C-S-Het, jolloin -S-Het on haluttu tavanomainen hete-rosyklitioryhmä, joka syrjäyttää lähtöainehapon 3-aset-oksiryhmän ja O II

25 R-C- on tavanomainen asyyliryhmä, joka syrjäyttää vedyn vapaassa aminoryhmässä, joka on osa lähtöaineena toimivan 7-asyyliamidokefalosporaanihapon asyylisubstituenttia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtöaineella on seuraava 30 rakenne: R1·^ 0 ?H'C_NH 1 f Ί ? V—/ NH, ^ /j_CH2OCCH3 COOH 20 76349 jossa R1 on vety, hydroksi tai halogeeni ja tioliesteril-lä O II R-C-S-Het on seuraava rakenne: 5 N—N 0 0 ' /~\-f 2 5 \_y X=/ 10 ja näin saadulla kefalosporiinilla on seuraava rakenne: ? S N —N HO (f 'S—CH-C-ΝΗη-S N N - l/ I

15 N„ i-CH2S_// \J C=0 O T \=7-/ N _ ^ ° COOH

20 N 62h5 jossa R^:llä on sama merkitys kuin edellä on esitetty.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtöaineena on p-hydroksi- kefaloglysiini ja tioliesterillä 0 II R-C-S-Het on seuraava rakenne: 30 O O /*=1 \^ O N—N C-H--N N - C - S—f 2. v_v \=/ 35 2X 76349 ja näin saadulla kefalosporiinilla on seuraava rakenne: f.-Λ o N _N HO-(f y-CH-C-NH -f' N — / | 5 w ?h >=n c=o T '—' ^ N o COOH 10. u C2H5

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtöaineena on p-hydroksi-15 kefaloglysiini ja tioliesterillä O II R-C-S-Het on seuraava rakenne: 0V^° O N— N 20 / \ « Il II C2H5-N N-C-S-^N ch3 ja näin saadulla kefalosporiinilla on seuraava rakenne: 25 Γ\ - ho—V y—ch-c-nh —r^SNl N—N

30. CH-. N 1 3 / O COOH C2H5 35 76349 22

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktio suoritetaan vesiliuoksessa, jonka pH on alueella 6-8, noin 55°C:ssa.

6. Yhdiste, jolla on seuraava rakenne: 5 O O N-N W ? J n C2H5-NWN - C - S~\ tK ct3 10

7. Yhdiste, jolla on seuraava rakenne: 0 0 / =** ° J~\-J , * C~Hc-N N - C - S—(/ ν=^ 15 2 5 W \=/ 23 76349