FI75705C - Kopplingsanordning foer aostadkommande av fassamstaemmighet mellan taktpulser och synkroniseringsbitar hos datagrupper. - Google Patents

Description

1 75705

Kytkentälaite vaihetasatahdin tuottamiseksi tahtipulssien ja tietoryhmien synkronoi ntibittien välillä

Keksintö koskee kytkentää paikallisesti synnytetyistä bitti-tahdistuspulsseista johdettujen ryhmätahdistuspulssien ja binäärikoodatun signaalin ryhmissä säännöllisesti ennaltamäärä-tyllä bittipaikalla olevien synkronoi ntibittejä edeltävien napaisuusjonojen välisen tahdistuksen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi signaalinvälityslaitteissa , erityisesti tietoliikenne- ja datavälityslaitteissa.

Kytkentä kaukokirjoitinsiirtoteiden valvomiseksi estettäessä telesiirto-, erityisesti kaukokirjoitinkeskusten, erästä määrättyä suhteellista siirtovirhettä on jo tunnettu (DE-1 264 491), jolloin määrätyn määrän kulloinkin siirrettyjä kaukokirjoi tusmerkkejä laskevaa laitetta ja tämän määrän aikana kulloinkin määrättyä sallittua vääristymää enemmän vääristyneitä kaukokirjoitinmerkkejä laskevaa laitetta ohjaa jälkeen kytketty vertai 1 ui ai te niin, että nämä rajoittavat sallittua vääristymäaluetta asettelemalla sallittua vääristymää määräävää laitetta, kun ei-sal1itusti vääristyneiden kaukokirjoi-tinmerkkien määritellyn määrän suhde kulloinkin siirrettyjen kaukokirjoitinmerkkien samanaikaisesti määriteltyyn määrättyyn määrään alittaa määrätyt siirtovirheet. Tästä yhteydestä eivät kuitenkaan ole tunnettuja paikallisesti synnytetyistä bittitahdistuspulsseista johdettujen ryhmätahdistuspulssien ja binäärikoodatun signaalin ryhmissä säännöllisesti ennalta-määrätyllä bittipaikalla olevien synkronoi ntibittejä edeltävien napaisuusjonojen välisen tahdistuksen aikaansaaminen ja säilyttämi nen.

Edelleen on tunnettu kytkentä synkronoinnin valvomiseksi da-tansiirtolaitteissa (DE-1 291 767), jossa vastaanotetut ja paikallisesti synnytetyt synkronoi ntisignaalit johdetaan kulloinkin JA-veräjän tuloon, jonka anto on liitetty ensimmäisen 2 75705 tietomuistin 1 askurisisäänmenoon ja toisen ti etomui sti n pa-1autussisäänmenoon tämän palauttamiseksi ennalta määrättyyn laskentavaiheeseen. Tällöin johdetaan paikallisesti synnytetyt synkronoi ntisignaalit edelleen toisen tietomuistin laskuri si säänmenoon . Tämä tunnettu kytkentä ei kuitenkaan sovellu ilman muuta paikallisesti synnytetyistä bittitahdistuspuls-seista johdettujen ryhmätahdistuspulssien ja binäärikoodatun signaalin ryhmissä säännöllisesti ennalta määrätyllä bitti-paikalla olevien synkronoi ntibittejä edeltävien napaisuusjo-nojen välisen tahdistuksen aikaansaamiseen ja säilyttämiseen.

On myös tunnettuja menetelmiä ja laitteita datalähettimen ja datavastaanottimen välisen tahdistumisen valvomiseksi digitaalisissa datanvälityslaitteissa, erityisesti kaukokirjoi-tinlaitteissa (DE-1 815 233), joissa tiedot lähetetään yksittäisten keskenään kulloinkin yhtä pitkien tietosanojen osien ja niiden välisten samoin keskenään kulloinkin yhtä pitkien synkronointi sanojen muodossa ja vastaanotettuja tietoja verrataan synkronoi nti sanojen olemassaoloon ja niiden sekä vas-taanottopuolel 1 a olevien testisanojen yhtäpitävyydet verrataan. Tällöin yhdistetään lähetettävät tiedot sinänsä tunnetulla tavalla 1ähetyspuolel 1 a yksittäisiä tietosanoja edeltävästä bitti1ukumäärästä ja niiden väliin liitetyistä synkronoi nti sanoi sta määrätynlaiseksi järjestykseksi. Vastaanotetut tiedot tutkitaan vastaanottopuolel 1 a määritellyin ajoin synkronoi nti sanojen toteamiseksi ja niiden sekä kulloinkin olemassaolevan testisanan yhdenmukaisuus verrataan ennalta määriteltyjen bittisijojen vähimmäismäärän sisällä. Useampien yhdenmukaisuuksien kuin ei-yhdenmukaisuuksi en esiintymistä ennalta määrätyn vertai 1umäärän sisällä pidetään riittävänä tahdistuksena. Tällöin voi tosin olla mahdollista jo havaittaessa ensimmäisen kerran kyllin oikein vastaanotettu synkronoin-tisana päätyä riittävään tahdistukseen. Tällöin on kuitenkin haitallista se, ettei tämä toimintatapa ole ilman muuta käyttökelpoinen paikallisesti synnytetyistä bittitahdistuspuls-seista johdettujen ryhmätahdistuspulssien ja binäärikoodatun 3 75705 signaalin ryhmissä säännöllisesti ennaltamääräty11ä bittipaikalla olevien synkronointibittien välisen tahdistuksen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi.

Lopuksi on myös tunnettu kytkentä data vastaanottimen ositus-pulssien ja tähän tulevien tietojen välisen sananmukaisen tahdistuksen aikaansaamiseksi ja valvomiseksi kaukokirjoitin-ja vastaavissa datanvälityslaitteissa (DE-2 147 565 ), mitä varten tapahtuu synkronisesti siirrettyjä koodisanoja edeltävien rakenteiden koodinmukaisen esiintymisen jatkuvaa testausta koodi elementtien rytmissä tahdistetun siirtorekisterin ja tämän perään kytketyn koodintestaajän avulla, joka antaa täydellisen koodisanan olemassaoloa ja siten tahdistusta osoittavan signaalin, siirtorekisterissä kulloinkin olevan tiedon ja odotetun tiedon ollessa yhdenmukaisia, koodisanojen edeltävän rakenteen suhteen. Tällöin antaa niin ikään koodi-elementtien rytmissä tahdistettu laskuri tulopuolelta saapuvien 1askentapulssien sellaisen lukumäärän jälkeen, joka on yhtäpitävä kulloinkin täydellisen koodisanoman koodi element-tien lukumäärän kanssa, testi signaalin edel1ekytkettyyn verä-jäpiiriin, joka on tehty siten, että se testisignaalin puuttuessa pysyvästi, sitä vastoin testisignaalin vallitessa vain kun samanaikaisesti vallitsee täydellisen koodisanan olemassaoloa siirtorekisterissä osoittava signaali, mahdollistaa pisimmän 1askentapulssin johtamisen laskuriin. Vaikkakin tämän tunnetun kytkentäjärjestelyn avulla on mahdollista valmistaa telemerkkisynkronoi nti 1 ai te, joka sallii datavastaanottimen osituspulssien ja tähän tulevien tietojen välisen sananmukaisen tahdistuksen toteutuksen ja valvonnan, ei tämä tunnettu kytkentäjärjestely kuitenkaan sovellu ilman muuta paikallisesti synnytetyistä bittitahdistuspulsseista johdettujen ryh-mätahdistuspulssien ja binäärikoodatun signaalin ryhmissä säännöllisesti ennalta määrätyllä bittipaikalla olevien synkronointibittien tahdistuksen aikaansaamiseen ja säilyttämiseen.

4 75705 ______

Keksintö perustuu siten tavoitteeseen osoittaa keinot, kuinka johdannossa mainituntyyppisen kytkennän yhteydessä voidaan saada aikaan ja säilyttää suhteellisen yksinkertaisesti paikallisesti synnytetyistä bittitahdistuspulsseista johdettujen ryhmätahdistuspulssien ja binäärikoodatun signaalin ryhmissä säännöllisesti ennaltamäärätyl1ä bittipaikala olevien synkronoi ntibi ttejä edeltävien napaisuusjonojen välinen tahdistus.

Edellä esitetty tavoite saavutetaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki osassa annetuilla piirteillä.

Keksintö tuo sen edun mukanaan, että kaikkiaan suhteellisen vähäisin kytkentäteknisin kustannuksin voidan saada aikaan ja ylläpitää paikallisesti synnytetyistä bittitahdistuspulsseis-ta johdettujen ryhmätahdistuspulssien ja binäärikoodatun signaalin ryhmissä esiintyvien synkronointibittien välinen haluttu tahdistus. Tällöin voidaan tulla toimeen kaikkiaan suhteellisen vähillä voimakkaasti integroiduilla rakenneosilla, sekä niinsanotun ryhmätahdin löytämiseksi, että myös bitti-tahdistuspulssien ja dataryhmien synkronointibittien välisen vaihetasapainon aikaansaamiseksi.

Vertai 1usignaalien tuottamiseksi vähäisellä teknisellä panoksella on tarkoituksenmukaista käyttää patenttivaatimuksen 2 tunnusosassa mainittuja tunnusmerkkejä.

Vain tietoryhmien johtamiseksi edelleen, jotka ovat synkronisia tahti pulssien kansa, on tarkoituksenmukaista käyttää patentti vaatimuk sen 3 tunnusosassa mainittua kohdetta.

Tahtipulssien mahdollisen poisjäännin toteamiseksi ja osoittamiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää patenttivaatimuksen 4 tunnusosassa mainittuja tunnusmerkkejä.

Ryhmäsynkronoinnin häviämisen estämiseksi kimppuhäiriöissä on tarkoituksenmukaista käyttää patenttivaatimuksen 5 tunnusosassa esitettyjä tunnusmerkkejä.

5 75705

Seuraavassa selitetään keksinnön suoritusesimerkkejä kuvioiden 1-7 avulla, joissa: kuvio 1 esittää kytkentälaitteen periaatekytkentäkaaviota vaihetasatahdin tuottamiseksi tahtipulssien ja tietoryhmien synkronointibittien välillä, kuvio 2 esittää muutamia signaaleja, jotka esiintyvät kuviossa 1 esitetyn kytkentälaitteen alueella ja kuvioiden 3-7 avulla esitettyjen kytkentälaitteiden alueella, kuvio 3 esittää kytkentälaitetta vaihesynkronoimiseksi, josta laitteesta johdetaan edelleen vain synkronisia tietoryhmiä seuraaville kytkentälaitteille, kuvio 4 esittää kytkentälaitetta vaihetasatahdin tuottamiseksi, joka laite johtaa edelleen tietosignaaleja seu-raaviin kytkentälaitteisiin vain tahdin esiintyessä, kuvio 5 esittää kytkentälaitetta, joka reagoi vasta esto-ajan loputtua virheisiin vaiheistetussa tilassa, kuvio 6 esittää kytkentälaitetta useampien tietosignaalien synkronoimiseksi tahtipulssien yhden ainoan jakson kanssa, kuvio 7 esittää kytkentälaitetta useiden tietosignaalien synkronoimiseksi tahtipulssien yhden ainoan jakson kanssa, joiden pulssitoistotaajuus on perustaajuuden moninkertainen .

Kuvio 1 esittää kytkentälaitetta vaihetasatahdin tuottamiseksi tahtipulssien ja tietoryhmien synkronointibittien välillä. Esimerkiksi kysymys on kuvion 2 mukaisesti tahtipulsseista T10 ja ryhmien EN1, EN2 synkronointibi-teistä SI, S2, jotka siirretään tietosignaalin D10 puitteissa. Ryhmät sisältävät kukin kymmenen bittiä. Ryhmän EN1 ensimmäinen bitti dlO on tilabitti, toinen bitti on synkronointibitti SI ja sitten seuraa kahdeksan muuta bittiä dl3-dl9, joita pidetään varsinaisina hyötybittei-nä. Kuviossa 1 esitettyyn kytkentälaitteeseen syötetään tietosignaali D10 ja vaihetasatahdin tuottamisen jälkeen tahtipulssien T10 ja tietoryhmien synkronointibittien välillä luovutetaan kuviossa 2 alhaalla esitetty tietosignaa- 6 75705 li Dll'. Kuviossa 1 esitetty kytkentälaite voi olla järjestetty tietojensiirtojärjestelmän vastaanottopuolelle, jolloin sitten tahtipulssit vastaavat taajuudelta ja vaihe-tasolta järjestelmän vastaanottotahtia. Itse siirtomenetelmä on tällöin yhdentekevä. Tietosignaali Dll' voidaan johtaa edelleen muihin siirtolaitteisiin, esimerkiksi tie-topäätelaitteisiin ja siirtokeskuksiin.

Kuvio 1 esittää alhaalla tahtianturin TG100, joka tuottaa kuviossa 2 esitetyn tahtisignaalin T100. Tämän tahti-signaalin yksittäiset pulssit vastaavat kulloinkin tieto-signaalin D10 yksittäisiä bittejä. Taajuusjakaja FT1 saa aikaan taajuusjaon suhteessa l:n ja luovuttaa ulostulonsa kautta tahtisignaalin T10. Jakajatekijä n vastaa ryhmiksi koottujen bittien lukumäärää, ja koska tässä suoritusesi-merkissä ryhmät EN1, EN2 koostuvat kulloinkin kymmenestä bitistä, on n = 10.

Kuten kuviosta 1 nähdään, tietosignaali D10 syötetään sarjassa siirtorekisteriin SR ja tietosignaalin yksittäiset bitit siirretään edelleen tahtisignaalin T100 tahdissa. Tahtisignaalin T100 pulssit toimivat siis siirtopulsseina. Siirtorekisteri SR sisältää vähintään n muistialkiota, joiden ulostulot on liitettävissä yksittäin kytkimen SW kautta muistin SP1 sisäänmenoon. Riippuen tämän kytkimen SW-asennosta tietosignaalia D10 hidastetaan ohjattavalla tavalla.

Muistit SPl, SP2 tallentavat kulloinkin yhden bitin. Esimerkiksi voidaan järjestää bistabiilit kippiasteet muisteiksi SPl, SP2. Muisti SPl saa tallennettavat bitit kytkimen SW kautta. Muisti SP2 saa tallennettavat bitit muistin SPl ulostulon kautta. Näiden bittien tallentaminen tapahtuu tahtisignaalin T10 positiivisen reunan aikana. Esimerkiksi ajankohtana tl3 otetaan muistiin SPl bitti dl3 ja muistiin SP2 bitti d3 (10 bittiä ennen bittiä dl3).

Bitit dl3, d3 jäävät ajankohtaan t23 asti tallennetuiksi 1 75705 sinne. Tahtisignaalin T10 yksittäisten reunojen välinen etäisyys on, kuten jo yllä mainittiin, 10 tahtiperiodia T100, joissa yleensä vastaanotetaan n bittiä.

EHDOTON-TAI-elimellä EX verrataan muisteihin SPl ja SP2 tallennettuja bittejä toisiinsa. Esimerkiksi ajankohtana tl4 verrataan bittejä d3 ja dl3 keskenään ja ajankohtana t24 bittejä dl3 ja d23 keskenään. Elin EX luovuttaa vain silloin 1-signaalin, kun molemmissa sisäänmenoissa on erilaiset binaariarvot. Koska synkronointibittien binaari-arvot vaihtelevat tavanonaisesti ryhmästä ryhmään, voisi molempien bittien d3 ja dl3 kohdalla olla vain silloin kysymys synkronointibiteistä, kun elimen EX ulostulon kautta luovutetaan 1-signaali. Mikäli elimen ulostulon kautta luovutetaan 0-signaali, silloin molempien bittien d3 ja dl3 kohdalla ei voi olla kysymys peräkkäisten ryhmien synkronointibiteistä. 1-signaali elimen EX ulostulossa ei kuitenkaan välttämättä anna merkkiä peräkkäisten ryhmien kahdesta synkronointibitistä, koska esimerkiksi myös binaariarvot d3 ja dl3 voisivat olla tietobitteinä sattumalta erilaisia. Tästä syystä tapahtuu tulkinta tarkoituksenmukaisesti useiden ryhmien kautta.

Elimen EX ulostulo on liitetty toisaalta invertterin INI kautta JA-elimeen UI ja toisaalta suoraan JA-elimeen U2. Näiden molempien JA-elinten UI ja U2 toiset sisäänmenot saavat pulssit Tll, jotka on tuotettu differentioimisasteen DIFF avulla. Pulssit Tll muodostuvat pulssien T10 taka-luiskilla. JA-elimen UI ulostulon kautta luovutetaan ver-tailupulssit VI, jotka osoittavat virheellisen synkronoinnin, koska näissä tapauksissa luovutetaan elimen EX ulostulosta kulloinkin 0-signaaleja. Esimerkiksi oletetaan kuvion 2 mukaisesti, että toisaalta binaariarvot d3 ja dl3 ja toisaalta binaariarvot d23 ja d33 ovat samanlaisia. Tällä tavalla muodostuu ajankohtina tl4 ja t34 kulloinkin vertailupulsseja Vl. Sitä vastoin luovutetaan elimen U2 8 75705 ulostulon kautta, vertailupulssi V2, joka antaa merkin joko peräkkäisistä synkronointipulsseista tai satunnaisesti erilaisista tietosignaalin D10 binaariarvoista. Esimerkiksi molemmat binaariarvot <313 ja d23 on oletettava satunnaisesti erilaisiksi, koska tässä ei ole kysymys peräkkäisten ryhmien synkronointipulsseista.

Vertailupulssit VI syötetään laskijaan Z1 laskupulsseina. Tämän laskijan Zl osoittamat korottuvat siten ennalta määrättyyn maksimaaliseen osoittamaan; tämän jälkeen palautetaan laskijan osoittama automaattisesti alkuosoitta-maan. Saavuttaessaan ennalta määrätyn maksimaalisen osoittaman luovuttaa laskija Zl virhepulssin F laskijaan Z2. Kuvion 2 mukaisesti oletettiin esimerkiksi, että ajankohtana t34 laskija Zl saavuttaa maksimaalisen osoittamansa ja luovuttaa virhepulssin F. Esimerkiksi voidaan tällainen virhepulssi F luovuttaa aina silloin, kun laskija Zl saavuttaa maksimaalisen osoittaman neljä.

Laskija Z2 laskee virhepulssit F ja korottaa osoittamaansa, kunnes se on saavuttanut ennalta määrätyn osoittaman. Tämän jälkeen palautetaan laskija Z2 automaattisesti lähtö-osoittamaansa, esim.O. Esimerkiksi maksimaalinen laskijan-osoittama voi olla säädettynä kymmenen. Laskijan Z2 jokaiselle osoittamalle on järjestetty kytkimen SW asento. Laskijan Z2 maksimaalinen osoittama on yhtä suuri kuin siirto-rekisterin SR alkioiden lukumäärä n ja yhtä suuri kuin kytkimen SW erilaisten asentojen lukumäärä. Kytkimen Z2 osoittamat ohjaavat kytkimen SW asentoja. Kun laskijan Z2 osoittama siten muuttuu, silloin säädetään kytkimen SW seuraava asento, joka siten kytkee läpi siirtorekisterin seuraavan alkion ulostulon.

Kuviossa 1 esitetyn kytkentälaitteen toimintatavan selittämiseksi lähdetään siitä, että kuviossa 2 esitetyn tieto-signaalin D10 ryhmät ottavat satunnaisen vaiheaseman tah-tipulsseihin T10 nähden. Edelleen lähdetään siitä, että tietosignaalin D10 perusteella ei ilman muuta voida havaita, 9 75705 missä yksittäiset ryhmät alkavat ja loppuvat. Kuviossa 1 esitetyllä kytkentälaitteella löydetään toisaalta yhdessä työvaiheessa ryhmärytmi ja toisaalta tuotetaan tietosignaalin määritelty vaiheasema tahtipulsseihin T10 nähden. Esimerkiksi oletetaan, että tietosignaalin määritelty vaiheasema on saavutettu silloin, kun synkronointibittien keskiosat osuvat yhteen tahtipulssien T10 etureunojen kanssa. Periaatteessa voitaisiin kuitenkin myös ajatella, että synkronointibitit on vaiheketjutettu määritellyllä toisella tavalla tahtipulssien T10 kanssa.

Kuvioiden 1 ja 2 avulla selitettiin jo, että ajankohtana t34 luovutetaan virhepulssi F laskijaan Z2. Laskijan Z2 osoittama ja kytkimen SW kytkinasento muutetaan tällä tavalla. Muutetussa kytkinasennossa esiintyvät tietosignaalin Dll bitit joko yhden bitin enemmän tai vähemmän hidastettuina riippuen suunnasta, jossa kytkimen SW kytkinasento muutettiin. Jos oletetaan, että kytkimen SW kytkinasento muutetaan laskijan Zl osoittaman korotuksella myötäpäivään, silloin tietosignaalia Dll hidastetaan uudessa kytkin-asennossa yhden bitin verran enemmän kuin edellä. Tällä tavalla otetaan muisteihin SPl ja SP2 ne tietosignaalin D10 bitit, jotka on siirretty tahtipulssien T10 suhteen vaiheenmukaisesti yhden bitin verran. Kun näissä edellytyksissä luovutetaan jälleen vertailupulssit VI, silloin muodostuu myös jälleen virhepulssi F, joka muuttaa laskijan Z2 osoittaman ja joka saa aikaan kytkimen SW kytkin-asennon muutoksen. Kytkinasentoja muutetaan niin kauan, kunnes mitään vertailupulsseja Vl ei enää tuoteta ja ryhmärytmi on saavutettu. Tämä tila saavutetaan ajankohtana, jota ei enää voida esittää kuvion 2 aikamittakaavalla. Kun ei oteta huomioon aikamittakaavaa, silloin säätyy lopuksi tietosignaali Dll', jolla on määritelty vaiheasema tahtipulsseihin T10 nähden. Tässä vaiheasemassa otetaan molempiin muisteihin SPl ja SP2 vain synkronointibittejä, joiden binaariarvot muuttuvat edellytyksen mukaisesti, niin että elin EX luovuttaa jatkuvasti 1-arvoja. Invert-teri INI estää tällöin muiden vertailupulssien Vl tuotta- ___- I _____ 10 75705 misen, niin että mitään virhepulssia F ei enää tuoteta ja laskijan Z2 osoittamaa ei enää muuteta. Laskijan osoittaman pysyessä samana pysyy myös kytkimen SW sama kytkin-asema säädettynä ja tietosignaalin Dll' määritelty vaihe-asema on tuotettu.

Hieman yleisemmässä esityksessä sisältävät kuoret kulloinkin yhden synkronointibitin ja kaiken kaikkiaan kulloinkin n bittiä. Tietosignaalin D10 puitteissa syötetään ryhmät sarjassa siirtorekisteriin SR ja luovutetaan kytkimen SW kautta hidastettuna tietosignaalina Dll. Hidastettu tieto-signaali Dll syötetään vertailulaitteeseen, joka muodostuu molemmista muisteista SP1, SP2, elimistä EX, UI, U2, invert-teristä INI ja differentioimisasteestä DIFF . Tämä vertailulai-te vertaa kytkimen SSW kautta luovutettuja tietosignaalin Dll bittejä kulloinkin n bittiä aikaisemmin luovutettuihin bitteihin ja luovuttaa toisen molemmista vertailupulsseista VI tai vast. V2, jotka signaloivat virheellisen synkronoinnin tai vast, mahdollisesti löydetyn synkronoinnin. Ensimmäinen laskija Zl laskee vertailupulssit VI, jotka koskevat virheellistä synkronointia, ja saavuttaessaan ennalta määrätyn osoittaman laskija Zl luovuttaa virhesignaalin Fl toiseen laskijaan Z2. Jokaisella virhesignaalilla F muutetaan laskijan Z2 osoittamaa ja vastaavasti myös kytkimen SW asentoa niin usein, kunnes saavutettaessa ryhmäsynkro-nismi mitään virhesignaaleja F ei enää tuoteta.

Kuvio 3 esittää kytkentälaitetta vaihetasatahdin tuottamiseksi laitteesta, josta luovutetaan edelleen vain synkronisia ryhmiä. Kuten kuvio 2 esittää, tietosignaalin Dll ryhmiä EN1, EN2 ei ole vielä vaiheistettu tahtipulssien T10 suhteen. Vaiheistetussa tilassa luovuttaa elin EX jatkuvasti 1-signaaleja, niin että vertailupulsseilla V2 korotetaan laskijan Z3 osoittamaa. Ennen ennalta määrätyn laskijaosoittaman saavuttamista luovuttaa laskija Z23 signaalin A=0, jonka muisti SP3 johtaa edelleen lepotilana A'=0. Tämä signaali toimii hälytyksenä ja ilmoittaa seuraaville kytkentälaitteille, että vaiheistetun tilan 11 75705 kriteerejä ei ole vielä täytetty. Signaalin A'=0 keston ajan JA-elin U3 pysyy suljettuna, niin että tietosignaalia Dll ei johdeta edelleen. Laskijaosoittaman saavuttamisen jälkeen laskija Z3 luovuttaa signaalin A=1. Muisti SP3 ottaa tämän signaalin vastaan, minkä johdosta A'=l ja veräjä U3 avataan. Tämän veräjän ulostulon kautta luovutetaan nyt vaiheistettu tietosignaali D12. Muut pulssit V2 saavat aikaan signaalin A tasomuutoksen A=0:ksi vaikuttamatta kuitenkaan A'=l:tä.

Kuviossa 4 esitetty kytkentälaite on tähän mennessä selitettyjen kytkentälaitteiden edelleenkehitys, joka osoittaa tahtipulssien T10 mahdollisen poisjäännin.

Se sisältää lisäksi uudelleenlipaistavan monostabiilin kippiasteen, jonka asetussisäänmenossa on tahti T10, TAI-elin 01 ja invertteri IN2.

Tämän kippiasteen aikavakio on valittu siten, että tahti-pulssien T10 tasainen keskeytymätön jakso kippiasteen ulostulossa johtaa kestosignaaliin 1. Tämä signaali syötetään veräjän U3 kolmanteen sisäänmenoon ja invertterin IN2 ja TAI-elimen 01 kautta muistiin SP3 vapautussignaalina.

Jos tahti T10 jää pois, silloin katoaa vapautussignaali. Veräjä U3 on suljettu ja muisti SP3 palautettu. Tämä ai-heittaa sen, että tietosignaalia Dll ei johdeta edelleen ja seuraaville rakenneosille ilmoitetaan A'=0:n avulla hälytys.

Jotta estettäisiin, että vaiheistetussa tilassa vertai-lupulssit VI, jotka ovat muodostuneet häiriöryöppyjen johdosta, eivät saa aikaan uusvaiheistusta, voidaan kuviossa 5 esitetyn kytkentälaitteen kautta käynnistää estoaika, jonka aikana vertailupulssit VI eivät korota laskijan Z1 osoittamaa, niin ettei mitään virhepulssia F voi syntyä. Vasta estoajän jälkeen voi muiden vertailupulssien VI yhteydessä esiintyä virhepulssi F. Siten suoritetaan uudes- _____ J— u 75705 taan yritys tietosignaalin vaiheistamiseksi.

Kuvio 5 esittää lisäksi muistin SP4, veräjät U4, IN3 ja IN4 sekä kytkentälohkona aikaelimen ZG. Aikaelimessä on laskusisäänmeno, jossa ovat tahtipulssit T10 estoajan muodostamiseksi, palautussisäänmeno r, joka aktivoidaan, kun synkronisessa tilassa esiintyy signaali VI, ja kaksi ulostuloa, jotka tuottavat palautussignaalit laskijaa Z1 ja muistia SP4 varten.

Laskijalla Z3 tuotetaan signaali A, joka esittää A=0:lla ei-synkronista ja A=l;llä synkronista tilaa. Ei-synkro-nisessa tilassa A=0:lla tai vast. A'=0:lla pidetään aika-elin ZG U4:n ja IN4:n kautta, myös silloin, kun pulsseja VI esiintyy, muistin SP4 0-signaalin johdosta palautetussa tilassa. Palautusjohdot laskijaan Z1 ja muistiin SP4 eivät ole aktiivisia.

Jos synkronivaihe on saavutettu, niin otetaan signaali A=1 muisteihin SP3 ja SP4. Muisti SP3 osoittaa Α'=1ίη avulla seuraaville laitteille vaiheistetun tilan. Muisti SP4 pitää laskijan Z3 jA-elimessä U2 olevan sulun johdosta sen korkeimmassa osoittamassa ja mahdollistaa sen, että signaali VI aktivoi aikaelimen. Aikaelin on sellainen, että signaalin VI katoaminen ei voi jälleen pysäyttää kerran käynnistettyä estoaikaa. Vasta sen loputtua voi palautussignaali alkaa uudestaan toimia aikaelimessa.

Jos synkronivaiheen aikana pulssi VI on aktivoinut aikaelimen, silloin pidetään estoajan kuluessa palautussignaa-lilla laskija Z1 perusasennossaan, niin että myös silloin, kun signaaleja VI esiintyy suurena lukumääränä, kuten asianlaita on häiriöryöpyissä, ei tuoteta mitään virhesig-naalia F. Valintakytkimen SW säädetty sijainti säilyy.

Estoajan loputtua laskija Z1 vapautetaan jälleen palautus-signaalin poisjäämisen johdosta. Samanaikaisesti saatetaan 13 75705 toisella palautussignaalilla muisti SP4 lepotilaansa.

Tämä aiheuttaa sen, että laskija Z3 vapautetaan IN3:n kautta ja itse aikaelin palautetaan.

Seuraavalla signaalilla V2 luovuttaa laskija Z3 signaalin A=0, samalla kun säilytetään A'=l. Vasta, kun useiden signaalien VI johdosta esiintyy virhesignaali F, muisti SP3 palautetaan ja luovutetaan A'=0. Tämä merkitsee samaa kuin uusvaiheistus.

Jos kuitenkaan mitään signaaleja VI ei enää esiinny, silloin laskija Z3 saavuttaa korkeimman osoittamansa ja luovuttaa uudestaan A=1. Muisti SP4 vastaanottaa tämän signaalin A=1 ja mahdollistaa sen, että pulssin VI esiintyessä aikaelin käynnistetään. Tässä toisessa tapauksessa säilyi signaali A'=l,

Kuvioiden 1-5 avulla on tähän mennessä selitetty yhden ainoan tietosignaalin D10 vaiheistusta. Useimmissa käytännössä toteutetuissa tapauksissa on vaiheistettava useampia tietosignaaleja. Esimerkiksi voi esiintyä kuviossa 2 esitetyn tietosignaalin D10 lisäksi myös vielä toinen tieto-signaali D20 kuvion 6 mukaisesti, jolla on sama rakenne kuin tietosignaalilla D10, mutta toinen vaiheasema. Tässä tapauksessa on molempien tietosignaalien D10 ja D20 ryhmät saatettava yhtäpitäviksi vaiheen mukaisesti tahtipulssien T10 kanssa. Tahtisignaali T10 vaiheistetaan synkronointi-kytkentälaitteella SYI ja tietosignaali D20 vaiheistetaan synkronointikytkentälaitteella SYII. Synkronointikytkentä-laitteina SYI tai vast. SYII voidaan käyttää jotakin kuvioissa 1, 3, 4, 5 esitetyistä kytkentälaitteista SVl, SY2, SY3, SY4.

Sopivan teknologian valinnan avulla voidaan synkronointi-kytkentöjen SYI ja SYII keskeiset osat toteuttaa yhdellä ainoalla rakenneosalla. Tämä voi olla erityinen soveltaja- _ τ ____ 14 75705 rakenneosa. Erityisen strategian (Anwenderbaustein) johdosta synkronointibitin etsimiseksi ohjattavalla siirto-rekisterillä on kuitenkin myös mahdollista muodostaa kytkentälaite mikrotietokoneella. Riippuen siitä, mitä näistä kytkentälaitteista käytetään, muodostuu erilaisia anto-signaaleja, joita kuviossa 6 on merkitty yleisesti viite-merkeillä DI tai vast. DII.

Kuvio 7 koskee useiden tietosignaalien DIO, D30 tapausta, joiden bittinopeudet ovat erilaisia. Tietosignaali D30 eroaa siten kuviossa 2 esitetystä tietosignaalista D10 sekuntia kohden siirrettyjen bittien lukumäärän johdosta.

Oletetaan kuitenkin, että näiden tietosignaalien D10 ja D30 ryhmät muodostuvat kulloinkin n bitistä ja että on olemassa yhteinen perusperiodi, joka on määrätty tahti-pulsseilla Tl. Tahtipulssit T10 tuotetaan, kuten kuvion 1 avulla selitettiin, tahtianturin TG100 ja taajuusjakajan FT1 avulla.

Vastaava koskee tahteja tietosignaaliin D30. Jos tarkastellaan synkronointilaitteen käyttöä käytännössä, silloin todetaan, että synkronointibittien etsintä on tarpeellinen ensiksi käyttöönotossa ja toiseksi tietojohdoilla esiintyvissä häiriöissä. Synkronointilaitteiden vertailu- ja tulkin-takytkennät VBS1, VBS2, VBS3, VBS4 on kuormitettu siten ajallisesti pääasiassa synkronismin valvonnalla.

Ei kuitenkaan ole tarpeellista valvoa vaiheistettua tieto-signaalia jatkuvasti. Riittää, että synkronismi tarkastetaan ajoittain. Kun nyt edelleen lähdetään siitä, että vain harvoin otetaan käyttöön kaksi tietojohtoa samanaikaisesti, silloin on mielekästä muodostaa vertailu- ja tulkin-takytkennät VBS1, VBS2, VBS3, VBS4 molempia tietosignaaleja D10 ja D30 varten vain kerran ja varustaa vaihtokytkennäl-lä U5. Tämä vaihtokytkentä johtaa VBSslle tietosignaalin tiedot ja tahdit ja luovuttaa ohjaussignaalit edelleen synkronointi laitteen vastaaville laitteille.

is 75705 Tämän toimenpiteen johdosta tulee panoksesta myös useiden tietosignaalien käsittelyä varten suotuisa. Myös tämä kytkentälaite voidaan toteuttaa mikrotietokoneella, joka voi suorittaa samoin vaihtokytkennän.

Claims (5)

1. Kytkentä paikallisesti synnytetyistä bittitahdistus- pulsseista johdettujen ryhmätahdistuspulssien ja binäärikoodatun signaalin ryhmissä säännöllisesti ennaltamäärättyjen napaisuusjonojen ennaltamäärätyllä bittipaikalla olevien synkronointibittien välisen tahdistuksen aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi signaalinvälityslaitteissa, erityisesti tietoliikenne- ja datavälityslaitteissa, tunnettu siitä, että siinä on paikallisesti synnytetyillä bittitahdistussignaa-leilla (T100) siirto-otostaan ohjattu siirtorekisteri (SR), jolla on siirtorekisteriasteiden (l:stä 10:een) lukumäärä <n=10>, joka on vähintään yhtä suuri kuin signaalien (D10) ryhmässä (esimerkiksi EN1) yhteensä sisältämien tilabittien (dlO), synkronointibittien (dll) ja tietobittien tai vast, databittien (dl2 - dl9) lukumäärä (kymmenen), joka ottaa vastaan bittejä sarjamuodossa muistlottoonsa sarjassa syötettyä binäärikoodattua signaalia (D10) ja tarjoaa sitä paikallisesti synnytetyn bittitahdistussignaalin (T100) tahdissa edelleen siirrettynä siirtorekisterinsä (l:stä 10:en) rinnan sijaitseviin vertailuantoihin rinnakkaismuodossa ja, että jälkeenkytketty vertailulaite (VGL) vertaa välillä sijaitsevan kytkentälaitteen (SW) kautta kulloinkin yksittäisen siirtorekisteriasteen (esimerkiksi 4) vertai luennosta tulevaa ja kaksien ryhmien (EN1 ja EN2) ajallista etäisyyttä vastaavassa ryhmätahdistuksessa (T10), edellä olevien siirtorekiste-riasteiden (1-3) lukumäärää (kolme) vastaavalla lukumäärällä (kolme) bitintahdistuspulsseja (T100) viivästytettyä bittiä (esimerkiksi d23) tämän siirtorekisteriasteen (4) kulloinkin edeltävää bittiä (dl3> (EX:n avulla) ja toimittaa tahdistuksen olemassaolon ilmoittavan signaalin (V2> kaksien kulloinkin toisiaan seuraavien ryhmien (esimerkiksi EN2 ja END näiden bittien (d20 ja dlO - d29 ja dl9) binääriarvojen (L ja H tai H ja L) sekä odotettujen synkronointibittien (d21 = S2 ja dll = SI) binääriarvojen (L ja H) ainakin summittaisen yhtäpitävyyden (EX toimittaa 1-signaalin) yhteydessä, sekä kaksien kulloinkin toisiaan seuraavien ryhmien (esimerkiksi 17 75705 EN2 ja END näiden bittien Cd20 ja dlO - d29 ja dl9> binää-riarvojen <L ja H tai H ja L) sekä odotettujen synkronointi-bittien (d2i = S2 ja dll * SD binääriarvojen ainakin summittaisen ei-yhtäpitävyyden <EX toimittaa O-signaalin) ennalta määrätyn lukumäärän (neljä) yhteydessä, kytkentälaite <SW> vaihtaa niin usein kulloinkin lähinnä seuraavana olevan siir-torekisteriasteen (esimerkiksi 5) annon suuntaa (VI:n välityksellä Z1:n yli Z2:ksi), kunnes vertailulaite (V6L) tunnistaa kaksien kulloinkin toisiaan seuraavien ryhmien (esimerkiksi EN2 ja END näiden bittien (d20 ja dlO - d29 ja dl9> binääriarvojen (L ja H tai H ja L) sekä odotettujen synkro-nointibittien (d21 = S2 ja dll = SD binääriarvojen (L ja H) ainakin summittaisen yhtäpitävyyden (EX antaa 1-signaalin) ja toimittaa tahdistuksen olemassaolon ilmoittavan signaalin (V2) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että vertailulaite (VGL) sisältää oleellisesti ensimmäisen muistin (SPD, toisen muistin (SP2) sekä logiikkayksikön (EX), että viivästytetty ja kytkentälaitteen (SW) kautta annettu datasignaali (Dll) johdetaan ensimmäisen muistin (SPD ottoon ja sen antosignaali toisen muistin (SP2) ottoon, että kumpaankin muistiin (SPl, SP2) siirretään vain ne bitit, jotka esiintyvät samanaikaisesti ryhmätahdistuksen (T10) kanssa, että ensimmäisen ja toisen muistin (SPl, SP2) annot on liitetty logiikkayksikön (EX) ottoihin, ja että logiikkayksikön (EX) avulla saadaan vertailupulsseja (VI) puuttuvan synkronoinnin ollessa kyseessä tai vastaavasti tahdistuksen olemassaolon ilmaiseva signaali (V2).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että siinä on laskuri (Z3), joka laskee tahdistuksen olemassaolon ilmaisevia signaaleita (V2) ja joka luovuttaa ennen ennaltamäärätyn erityisen laskentatilanteen saavutta- --- T" ---- ιβ 75705 mieta hälytyseignaalin (A=0) ja kyseisen laskentatilanteen saavuttamisen jälkeen päästösignaalin (A=l) ensimmäiseen veräjään (U3), jonka kautta viivästytetty datasignaali (Dll') johdetaan edelleen (Fig. 3).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että ryhmätahdistus (T10) ohjaa monosta-biilia kiikkua <MF>, joka on liitetty annostaan datasignaalien siirtoa palvelevaan veräjään <U3> ja tuottaa invertterin (IN2) kautta palautussignaalin muistia <SP3> varten, joka on ohjattavissa tahdistuksen ilmaisevan signaalin <V2 tai vast A) olemassaolon välityksellä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että erityisen muistin (SP4) avulla asetetaan ennalta määrätty odotusaika, jonka ajaksi vertailupuls-seja (VI) puuttuvan synkronoinnin osalta laskeva laskuri (Zl) pysäytetään.