FI75594C - Foerfarande och anordning foer loesgoerande och avlaegsnande av fasta belaeggningar pao ytorna i slutna utrymmen, t.ex. roekgassidan i en vaerme- eller aongpanna. - Google Patents

Description

1 75594

Menetelmä ja laite kiinteiden kerrostumien irroit-tamiseksi ja poistamiseksi suljettujen tilojen, esimerkiksi lämpö- tai höyrykattilan savukaasupuo-len pinnoista - Förfarande och anordning för lös-5 görande och avlägsnande av fasta beläggningar pä ytorna i slutna utrymmen, t.ex. rökgassidan i en värme- eller ängpanna Tämä keksintö koskee menetelmää kiinteiden kerrostumien irroittamiseksi ja poistamiseksi suljettujen tilojen pinnois-10 ta, esimerkiksi lämpö- tai höyrykattilassa käytön aikana muodostuneen noen ja kiinteiden kerrostumien irroittamiseksi ja poistamiseksi kattilan sen tilan pinnoista, joka muodostaa kattilan savukaasupuolen, jolloin savukaasupuolelle johtavat luukut ja savukaasukanavat tiivistetään suljetun tilan muodos-15 tamiseksi ja savukaasupuoleen syötetään vesihöyryä, joka on kyllästetty keksinnön mukaisella erityisellä puhdistuskoostu-muksella. Keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa yhdessä tai kahdessa vaiheessa, riippuen kerrostumien koostumuksesta ja paksuudesta.

20 Keksintö koskee myös laitetta menetelmän suorittamiseksi.

Keksintö selitetään lähemmin seuraavassa ja havainnollistetaan esimerkkien avulla sellaisen tilanteen osalta, että suljettu tila, jonka pinnoista on poistettava kerrostumat ja jotka siis on puhdistettava, muodostuu lämpö- tai höyrykattilan savukaa-25 supuolesta, mutta tulee olemaan ilmeistä, että menetelmää ja laitetta yhtä hyvin voidaan soveltaa muiden suljettujen tilojen, esimerkiksi säiliöiden ja suurien astioiden sisäseinämi-en puhdistamiseen.

Jatkuvasti nousevat polttoaineiden hinnat aiheuttavat 30 sen, että on kaikin tavoin yritettävä pienentää lämmityskustannuksia huviloissa, suuremmissa kiinteistöissä ja teollisuuslaitoksissa huolehtimalla siitä, että lämpökattiloiden hyötysuhde on mahdollisimman suuri. Lämpökattiloiden optimaalinen hyväksikäyttäminen energian suhteen aiheuttaa pienem-35 pää polttoaineenkulutusta, pienempiä huoltokustannuksia sekä 2 75594 lisäksi puhtaamman ympäristön. Samalla kun pyritään vähentämään suuria polttoainekustannuksia ja nostamaan lämpökatti-loiden hyötysuhdetta, pyritään myös välttämään korroosiota kattilan seinämissä. Korroosion pääaiheuttaja on se rikki, 5 joka on polttoaineessa, erityisesti polttoöljyssä. Tämä rikki muodostaa palaessaan palamisilmassa olevan hapen kanssa ensi kädessä rikkidioksidia, josta tämän jälkeen muodostuu rikkihappoa, joka vaikuttaa voimakkaasti syövyttävästi kattilan seinämissä. Uudenaikaisilla kattiloilla on tänä päivänä 10 suhteellisen korkea hyötysuhde. Puhtaassa öljylämmitetyssä lämpökattilassa käytetään hyväksi noin 90% öljyn lämpösisäl-löstä. Kun öljy palaa muodostuu kuitenkin lämmön lisäksi myös nokea, joka osaksi kiinnittyy kattilan seinämiin, osittain irrallisena nokena ja osittain kiinteänä kerrostumana.

15 Noki on erittäin hyvä eristysaine, viisi kertaa parempi kuin asbesti. Kun nokikerrostuman paksuus savukaasutilan seinämillä on esimerkiksi 2 mm syntyy kattilan seinämässä jo lähes 20%:n lämmönläpikulkuhäviö ja kun kerrostumapaksuus on 3 - 4 mm on lämmönläpikulkuhäviö jo noin 50%. Ongelma voi-20 daan myös ilmaista siten, että jo 50°C:n savukaasulämpöti-lan korotus esimerkiksi 200°C:sta 250°C:een, hiilidioksidipitoisuuden ollessa 10%, vähentää lämpökattilan hyötysuhdetta noin 3%:11a. Tästä ilmenee sen seikan suuri taloudellinen merkitys, ettei savukaasulämpötila ole tarpeettoman kor-25 kea, esimerkiksi sen johdosta että kattilan lämmönvastaanot-tokyky on pienentynyt tulipinnoissa olevien kiinteiden kerrostumien takia.

Niihin tekijöihin, jotka vähentävät kustannuksia kun fossiilisia aineita käytetään polttoaineena, kuuluu mm. läm-30 mityskattiloiden puhdistaminen ja noen poistaminen sekä kiinteiden kerrostumien poistaminen, jotka suuressa määrin heikentävät lämmönjohtokykyä ja siis huonontavat kattilan hyötysuhdetta, joka puolestaan johtaa suurempaan energiakulu-tukseen. Kiinteät kerrostumat lämmityskattiloiden tulipe-35 sissä ja konvektioalueilla muodostuvat suureksi osaksi sulfaateista, jotka on hyvin vaikeita poistaa tavanomaisin me-

II

3 75594 kaanisin noenpoistomenetelmin. Tavallisen tavanomaisen noen poistamisen yhteydessä näitä kerrostumia ei myöskään poisteta. Tietyntyyppisissä valurautakattiloissa voivat kerrostumat myös johtaa siihen, että pinta-ala konvektioalueiden 5 savukaasukanavissa pienenee niin, että savukaasujen poistamiseen voi syntyä ongelmia.

Mitään täydellistä tietoa siitä, mitä lämmityskattiloissa olevissa kerrostumissa on, ei ole olemassa, öljylämmite-tyistä kattilalaitoksista otettujen kerrostumien analyysit 10 osoittavat palamisjätteiden, kuten öljykoksin ja liekkinoen lisäksi että niissä on myös suuria pitoisuuksia tuhkahiukka-sia, piitä, asbestia, natriumia, kalsiumia, rikkidioksidia sekä suuri joukko raskasmetalleja, kuten vanadiinia, nikkeliä, rautaa, kuparia, kadmiumia, lyijyä, sinkkiä, elohopeaa 15 ja kromia. Kun lämmitettäessä käytetään tietyntyyppisiä lämmitysöljyjä muodostuu kattilakerrostumissa suhteellisen korkeita pitoisuuksia vanadiinia, rikkiä ja rautasulfaattia. Kerrostumien kemiallinen koostumus voi siis vaihdella hyvin huomattavassa määrin. Tämä asettaa suuria vaatimuksia puh-20 distusaineelle. Lisäksi on kattilalaitoksen puhdistuksen yhteydessä käytettävä vähän vahingoittavia ja ympäristöystävällisiä puhdistusaineita kattilan seinämissä olevan noen ja kerrostumien tehokkaaksi poistamiseksi, mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei kattilamateriaaliin synny syöpy-25 misvahinkoja tai haurautta.

Kiinteiden kerrostumien poistamiseksi esimerkiksi lämmityskattiloista tunnetaan useita yleisesti käytettyjä menetelmiä. Tähän asti käytetyt menetelmät perustuvat yleensä neutralointiaineiden, mm. ammoniakin käyttämiseen pääasiassa 30 puhdistushöyryn pH-arvon säätämiseksi tasolle, joka on riittävä sen rikkihapon neutraloimiseksi, jota normaalisti muodostuu vesihöyryn tullessa kosketukseen kiinteiden kerrostumien kanssa. Käytetyt neutralointiaineet ovat halpoja ja helposti saatavissa ja niillä voidaan myös saada aikaan suh-35 teellisen hyvä puhdistustulos huolellisesti työskenneltäessä. Käyttökelpoisuudestaan huolimatta näillä neutralointiaineilla 4 75594 on kuitenkin tiettyjä epäkohtia, jotka vaikeuttavat käyttämistä ja tekevät puhdistusprosessin vähemmän tehokkaaksi.

Menetelmän mukaan, joka on esitetty ruotsalaisessa kuulutusjulkaisussa 7415358-6 (julkaisunumero 387 430), käy-5 tetään höyryä sekä noen että kiinteiden kerrostumien irroit-tamiseksi. Menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi ja käyttökelpoiseksi suhteellisen vähin kustannuksin.

Menetelmä edellyttää kuitenkin että kattila joutuu alttiiksi tietylle kulutukselle kunkin puhdistuksen yhteydessä. 10 Kulumista syntyy korroosion takia, koska höyry kondensoituu kattilan seinämiin ja muodostaa yhdessä rikkiyhdisteitä sisältävien kerrostumien kanssa rikkihappoa. Tämä on voimakkaasti syövyttävää myös siinä viemärijärjestelmässä, jonka kautta puhdistuksen yhteydessä liuennut liete poistetaan.

15 Lietteen neutraloimiseksi ennenkuin se virtaa viemäriin, käytetään yleensä natronlipeää, jota sijoitetaan kattilan pöhjapinnalle. On kuitenkin hyvin hankalaa annostella sooda täydellisesti ja estää ympäristövahinkojen syntymistä, koska viemäripäästöjen pH-arvo on joko liian korkea tai liian al-20 hainen. Soodan käsittelemiseen liittyy lisäksi tiettyjä henkilöstöön kohdistuvia riskejä. Lisäksi ei ole mahdollista eliminoida korroosio kattilan seinämissä natronlipeän avulla. Höyrykäsittelyn jälkeen liuenneet kerrostumat poistetaan vedellä huuhtelemalla. On mahdollista lisätä emäk-25 sistä ainetta huuhteluveteen, joka voi neutraloida rikkihapon, mutta rikkihappopitoisuus on yleensä niin suuri, että on käytettävä liian paljon aikaa huuhtelemiseen emäksisellä aineella. Vesihuuhtelun jälkeen puhdistetun kattilan tuli-pesän pinnat käsitellään hyväksytyillä emäksisillä aineilla 30 mahdollisten rikkijäämien neutraloimiseksi huokosissa, hit-saussaumoissa ja vastaavissa. Tämä menetelmä jota kutsutaan Vapor-järjestelmäksi, on monimutkainen ja kallis sen lisäksi, että sillä on edelläesitetyt ongelmat.

Erään menetelmän mukaan, joka on esitetty norjalaisessa 35 patenttijulkaisussa 82654 lähdetään höyrykattiloiden, esi-lämmittimien ja vastaavien savukaasupuolen lämpöpintojen 5 75594 puhdistuksen yhteydessä seoksesta, joka koostuu vedestä, joka sopivimmin on höyryä, ja ammoniakista. Tähän seokseen lisätään hiilihappoa, joka on joko kaasuseos tai hiilihappa-mien ammoniumsuolojen liuos ja sinä aikana kun tämä seos saa 5 vaikuttaa puhdistettaviin lämpöpintoihin näitä lämpöpintoja jäähdytetään vesipuolelta vedellä, suolaliuoksella, kylmällä ilmalla tai muulla jäähdytysaineella. Keksinnöllisenä ajatuksena patenttijulkaisun mukaisen menetelmän takana on se, että lisätty hiilihappo yhdessä ammoniakin kanssa saa 10 aikaan kerrostumien kapiläärien sisäisen paineen kasvun, mikä johtaisi kerrostumien hajoamiseen. Tämän vaikutuksen saavuttamiseksi, so. paineenkasvun lisäämiseksi edelleen, on patenttijulkaisussa selitetty siten että prosessia voidaan voimistaa tilapäisesti kuumentamalla. Täten aikaansaa-15 dun paineenlisäyksen sanotaan aiheuttavan voimakkaamman ha-joitusvaikutuksen. Patenttijulkaisussa esitetään lisäksi että menetelmän erään suoritusmuodon mukaan haluttu vaikutus saadaan aikaan edullisemmalla tavalla suorittamalla vesipuolella vuorottainen jäähdytys ja kuumennus, jolloin kuu-20 mennus suoritetaan esimerkiksi höyryn, kuuman veden tai vastaavan avulla ja jäähdytys erilaisin tavoin, jotka ovat enemmän tai vähemmän työtä vaativia, aikaa vaativia ja kalliita. Erään suoritusmuodon mukaan on esitetty, että jäähdyttäminen suoritetaan pehmennetyn veden avulla ja lisäksi 25 suositellaan, että muut osat savukaasutiloista jäähdytetään suolaliuoksen avulla. Patenttijulkaisussa huomautetaan lisäksi että vapaata, kerrostumissa olevaa rikkihappoa neutraloitaessa syntyvä reaktiolämpö vaikuttaa epäedullisesti prosessin kulkuun tai mahdollisesti pysäyttää sen täysin, 30 varsinkin prosessin osalta välttämättömän vesi-ammoniakki- höyryjen kondensoitumisen. Patentoidun menetelmän mukaisessa jatkuvassa jäähdytyksessä vesipuolelta käsin estyy häiritsevä lämmönkehitys.

Saksalaisessa kuulutusjulkaisussa 27 02 716 on esitetty 35 menetelmä, joka on jaettu useaan osavaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa syötetään ammoniakki-vettä savukaasutilaan 6 75594 lämmityskattiloissa tai uuneissa vesihöyryn avulla 1-2 tunnin aikana. Käytettyä ammoniakkia ei sekoiteta vesihöyryyn ennen sen syöttämistä savukaasutilaan, vaan ammoniakki-höyryä syötetään puhdistettavan savukaasukanavan yläosaan, 5 sitä varten tarkoitettujen aukkojen kautta ja ammoniakki hienojakoistetaan vettä varten tarkoitetun suihkutuslaitteen avulla, myös savukaasutilan yläosassa. Samanaikaisesti syötetään höyryä savukaasukanavan alaosaan höyrysuuttimien kautta, jolloin höyryn avulla saadaan aikaan ammoniakkihöyryjen 10 hienojakoistaminen edelleen. Kuulutusjulkaisussa mainitaan että on tarkoituksenmukaista sijoittaa veden suihkutuslaite savukaasutilaan mahdollisimman korkealle, kun taas injekto-rit sijoitetaan mahdollisimman alas tilassa niin, että vesi voi puhdistaa ylhäältä alaspäin samalla kun höyry virtaa 15 alhaalta ylöspäin. Menetelmän tämän osavaiheen aikana ei höyry kyllästy neutralointiaineella, so. ammoniakilla, vaan mainitaan että käytetyssä ammoniakkivedessä on sopivimmin 25% ammoniakkia ja loput vettä.

Ammoniakkivedellä ja vesihöyryllä tapahtuvan alustavan 20 käsittelyn jälkeen seuraa seuraava osavaihe, joka tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti ammoniakkihöyryn kanssa syötetään vettä niin rajoitetuissa määrissä että pisaroina kerätyn veden pH-arvo ei laske alle 7,4. Mainitaan että tämän osavaiheen aikana on erittäin oleellista että ammoniakkihöyryn 25 syöttö edelleen annostellaan mitatun pH-arvon mukaan.

Tämän jälkeen seuraa menetelmän kolmas osavaihe, jonka mukaan pienempi määrä ammoniakkia ja hyvin suuri määrä vettä syötetään savukaasupuolelle. On siis spesifioitu että aluksi suihkutetaan sisään suhteellisen pieni vesimäärä, kun 30 taas astian jatkuvassa puhdistuksessa vesiosuutta jatkuvasti lisätään.

Sen jälkeen kun määräsuhdetta ammoniakki/vesi on jatkuvasti muutettu edellisten vaiheiden aikana pH-arvon pitämiseksi pisaroina alasvirtaavassa vedellä yli 7,4 suoritetaan 35 lopuksi vesisuihkutus. Saksalaisen kuulutusjulkaisun mukainen menetelmä on siis tiivistetysti tunnettu siitä, että 7 75594 aluksi suoritetaan ammoniakki-vesi-ruiskutus, joka hienoja-koistetaan erillisen, laitoksen toisessa osassa suihkutetun vesihöyryn avulla, jonka jälkeen sisään syötetään ammoniakin ja veden seos, jossa näiden komponenttien välinen määräsuhde 5 jatkuvasti säädetään pH-arvon pitämiseksi vakioarvossa yli 7,4.

Tanskalaisessa kuulutusjulkaisussa 122 969 on lopuksi esitetty eräs aine lämmityskattiloiden savukaasupuolen puhdistamiseksi. Aine muodostuu periaatteessa kahdesta kompo-10 nentista, nimittäin a) tavallisista anionisista, amfotääri-sista tai ei-ionogeenisista tensideistä ja b) kemiallisista yhdisteistä, jotka pitkälti läpikäyvät termisen dekomponoin-nin muodostaen voimakkaasti kaasuja, sopivimmin ammoniakkia ja hiilidioksidia. Kuulutusjulkaisun mukaan asetetaan seu-15 raavat vaatimukset käytetylle aineelle: 1. sillä tulee olla hyvä kosteuttamis- ja läpäisyvaikutus, 2. sillä tulee olla hyvä neutralointivaikutus, 3. sen tulee aikaansaada voimakas kaasunkehitys korotetussa lämpötilassa ja lopuksi on aineella oltava vähäinen pyrkimys muodostaa kerrostumia.

20 Keksinnöllinen ajatus lienee kohdassa 3., so. aineen tulee kehittää kaasua hyvin voimakkaasti korotetussa lämpötilassa. Esimerkkeinä komponenteista, joilla on tämä ominaisuus kehittää voimakkaasti kaasua, sopivimmin ammoniakkia ja hiilidioksidia, mainitaan ammoniumkarbonaatti, ammoniumvetykarbo-25 naatti, ammoniumkarbamaatti tai karbamidi. Kuulutusjulkaisun mukaan voidaan myös käyttää sellaisia kaasua kehittäviä yhdisteitä, jotka eivät lohkaise ammoniakkia, siis esimerkiksi yhdisteitä, joita käytetään puhallusaineina vaahtomuovi-tuotteita valmistettaessa. Mainitaan myös että tällöin ky-30 seessä on yhdisteet, jotka korotetussa lämpötilassa lohkaisevat typpeä, esimerkiksi atsodikarbonamidi ym. yhdisteet. Kuulutusjulkaisun mukaan voidaan myös käyttää happea kehittäviä yhdisteitä, esimerkiksi karbamidiperoksidiaddukteja ja lopuksi on myös mahdollista käyttää useiden aineiden yhdis-35 telmiä, jotka hajoavat termisesti kaasua kehittäen.

8 75594

Selityksessä on esitetty kuinka kyseistä puhdistuainet-ta sopivimmin käytetään: aineesta tehty vesiliuos tai mah dollisesti osittainen dispersio suihkutetaan sellaisenaan lämmityskattilan savukaasutilaan, jolloin on mainittu että 5 tällaista varten kaupassa tavallisesti saatava riittävän tehokas suihkutuslaite, joita on esimerkiksi tuhohyönteisten torjumiseksi puutarhoissa, on täysin riittävä.

Kaikkiin edelläesitettyihin menetelmiin ja aineisiin lämmityskattiloiden savukaasupuolen puhdistamiseksi liittyy 10 erilaisia epäkohtia, jotka voidaan poistaa tämän keksinnön avulla.

Tämä keksintö koskee menetelmää, jonka mukaan vesihöyryä, ennen sen syöttämistä esimerkiksi lämmitys- tai höyry-kattilan savukaasupuolelle, kyllästetään koostumuksella, 15 joka jos menetelmä suoritetaan vain yhdessä vaiheessa tai vaihtoehtoisesti monivaiheprosessin ensimmäisessä vaiheessa, mm. aikaansaa höyryn pH-arvon kohoamisen tasolle, joka on riittävä ja välttämätön emäksisen olotilan luomiseksi, jossa koostumuksen komponentit puhdistusprosessin aikana muuttavat 20 kaikki vahingolliset kerrostumissa olevat rikkiyhdisteet sekä ympäristölle haitalliset raskasmetallit harmittomiksi suoloiksi, jotka helposti voidaan poistaa kattilan pohjalta.

Koska vesihöyry kyllästetään kyseisellä koostumuksella vältytään käytännöllisesti katsoen kokonaan tavanomaisten 25 menetelmien yhteydessä muodostuvasta rikkihaposta siihen kuuluvien ongelmineen. Jos rikkihappoa kuitenkin muodostuu vesihöyryn joutuessa kosketukseen kerrostumissa olevien rikkiyhdisteiden kanssa, neutraloituu tämä happo välittömästi käsittelyn yhteydessä koostumukseen kuuluvan alkalin avulla, 30 joka voi olla alkalihydroksidia, silikaatteja tai fosfaatteja. Kuten jo edellä on esitetty muodostuu normaalisti kuitenkin muita yhdisteitä koostumuksen komponenttien reagoidessa rikkiyhdisteiden kanssa, joka selitetään lähemmin seu-raavassa.

35 Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä käytetty koos tumus muodostuu seoksesta, joka pääasiassa ja periaatteelli-

II

9 75594 sesti käsittää synteettisiä tensidejä, orgaanisia kompleksinmuodostajia, alkalia, joka edelläesitettyjen vaikutusten lisäksi, so. aikaansaaden emäksiset olosuhteet ja neutraloiden mahdollisesti muodostuneen rikkihapon, vaikuttaa suoraan 5 rasvaa irroittavasti ja puhdistavasti, ympäristölle ystävällisiä liuottimia, ja liuoksen välittäjäaineita, korroosio-inhibiittoreita, passivoivia lisäaineita, pintajännitystä alentavia aineita sekä vettä. Koostumuksen koostumus määrittyy yksittäisissä puhdistustapauksissa puhdistettavissa 10 tiloissa olevien kerrostumien ja epäpuhtauksien sekä kerrostumien paksuuden mukaan. Käytännössä on usein yhdistettävä useita vaiheita tyydyttävän puhdistustuloksen saamiseksi.

Ei siis ole mahdollista suositella yhtenäistä koostumusta kaikkia esimerkiksi kattilalaitos- ja kerrostumatyyppejä 15 varten.

Käytettäessä kaksivaiheista puhdistusmenetelmää esimerkiksi kattilalaitoksessa suoritetaan ensimmäinen vaihe sopi-vimmin emäksisissä olosuhteissa, kuten edellä on esitetty, kun taas toinen vaihe esimerkiksi lujasti kiinnittyneiden 20 palamisjätteiden, kuten öljykoksin ja liekkinoen, sekä rau-tasulfaattikerrostumien poistamiseksi kattilan seinämistä suoritetaan happamissa olosuhteissa.

Keksinnön puitteisiin kuuluu siis useiden erityispuh-distusaineiden käyttäminen, jotka parhaimmalla tavalla täyt-25 tävät asetetut vaatimukset. Keksinnön mukaan on siis myös otettu huomioon nykyisin asetettavat korkeat ympäristövaatimukset. Tämä koskee erityisesti kerrostumissa olevia happamia komponentteja, kuten rikkiyhdisteitä sekä vahingollisia raskasmetalleja, kuten vanadiinia, nikkeliä, rautaa, 30 kuparia, kadmiumia, lyijyä, sinkkiä, elohopeaa ja muita metalli-ioneja. Nämä tehdään vaarattomiksi ja muunnetaan harmittomiksi yhdisteiksi tai suoloiksi puhdistusprosessin aikana yhdessä tai useammassa vaiheessa, so. ennenkuin jä-tetuotteita päästetään lainkaan viemäristöön. Tutkimuksemme 35 ovat osoittaneet että puhdistusprosessista tulevat jätetuot-teet sisältävät vain puolet tai neljänneksen siitä määrästä 10 755 9 4 ympäristölle haitallisia tuotteita, joka on ympäristöviranomaisten määrittämä enimmäismäärä.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävät koostumukset ovat etukäteen koostettuja ja valmiiksi sekoitettuja li-5 säaineita paksujuoksuisina nesteinä tai jauheina, jotka ennen käyttöä sekoitetaan veteen.

Lämmityskattiloiden puhdistamiseksi ja noen poistamiseksi sekä kerrostumien poistamiseksi suuremmissa kattilalaitoksissa on koostumus juoksevassa muodossa edullinen. Jauhemaiselle) la koostumuksella on se etu, ettei sitä tarvitse säilyttää suojassa pakkaselta, millä tietyissä tapauksissa voi olla merkitystä.

Keksinnön mukaista menetelmää yhdessä erityisten puhdis-tuskoostumusten kanssa voidaan käyttää esimerkiksi suljetuis-15 sa säiliöissä ja kaikentyyppisissä lämmitysjärjestelmissä, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita erityisen tehokkaan puhdistuksen saavuttamiseksi, noen poistamiseksi sekä kerrostumien poistamiseksi hellävaraisen käsittelyn avulla, joka mm. eliminoi vaaran syöpymisvahinkojen syntymiselle.

20 Menetelmä on huomattavasti yksinkertaisempi ja aikaa säästä-vämpi verrattuna tähänmennessä käytettyihin menetelmiin ja käsittelytulos on merkittävästi parempi, jolloin myös taloudellisuus on edullisempi verrattuna perinteellisiin menetelmiin. Keksinnön mukaisen menetelmän avulla saavutetaan myös 25 tehokas korroosiosuojaus esimerkiksi kattilan seinämille. Keksinnön mukaan käytetyt koostumukset ovat ympäristölle ystävällisiä ja vaarattomia käsille ja vaatteille, ne eivät myöskään ole myrkyllisiä ja ovat siitä syystä täysin vaarattomia käsitellä. Suuria määriä käsiteltäessä suositellaan 30 kuitenkin suojalasien ja kumikäsineiden käyttämistä silmien suojaamiseksi roiskeilta ja pitkäaikaisen ihokosketuksen välttämiseksi. Keksinnön mukaisessa menetelmässä kerätään jätteet esimerkiksi lämmityskattiloiden tai säiliöiden käsittelystä lämmityskattilan vast, säiliön pohjalle keräänty-35 neenä lietteenä. Pöhjalietteen osalta ei tarvita mitään erityisiä jätteenkäsittelyohjeita. Viemäriin ei joudu mitään

II

11 755 94 myrkyllisiä päästöjä, jolloin ei siis tarvita mitään erillistä viemärinpuhdistumista tai jätteiden tekemistä myrkyttömiksi. Samalla kun metallipinta keksinnön mukaisen käsittelyn yhteydessä tulee "peltipuhtaaksi", sidotaan ja muunne-5 taan sellaiset aineet, jotka esimerkiksi nokea normaalisti lämmityskattiloista poistettaessa ovat vaarallisia, harmittomiksi suoloiksi ja ympäristölle ystävällisiksi jätteiksi. Puhdistuskäsittelyn jälkeen muodostetaan korroosiota vastaan suojaava pintapassivointikerros kattilan seinämille, jonka 10 ansiosta noki ei jatkossa tartu kiinni yhtä helposti kuin ennen.

Mainittu korroosiosuojavaikutus ja passivointikerroksen muodostaminen kattilan seinämään saadaan sopivimmin aikaan siten, että varsinaisen puhdistusprosessin jälkeen passi-15 vointi suoritetaan erityisessä vaiheessa. Pintapassivointi-kerroksen ansiosta voidaan lämmityskattilan käyttöikää pidentää huomattavasti. Kattilan seinämälle muodostettu passi- vointikerros koostuu rauta- tai sinkkifosfaatista ja rauta- 2 oksidista ja se painaa 200 - 1000 mg/m . Seuraavassa maini-20 taan esimerkkejä passivointiaineista.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tiivistetysti tunnusomaista seuraavat toimenpiteet, kun kyseessä on lämmityskattila: 1. Kattilan toiminta keskeytetään.

25 2. Kattila tiivistetään suljetuksi tilaksi.

3. Puhdistuskoostumusta sisältävää vesihöyryä johdetaan paineettomassa tilassa kattilaan.

4. Höyry irroittaa kaikki kerrostumat.

5. Kaikki kerrostumat joutuvat kattilan pohjalle, josta 30 ne otetaan talteen.

6. Kattila on tämän jälkeen käytännöllisesti katsoen uuden veroinen, "peltipuhdas".

Näiden vaiheiden jälkeen suoritetaan tarpeen mukaan polt-timen säätö ja tiivistäminen.

35 Menetelmä on samantapainen kun sitä sovelletaan muihin suljettuihin tiloihin kuin lämmityskattiloihin.

12 75594

Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä syntyy siis käytetystä puhdistuskoostumuksesta ja vedestä höyryä, joka tämän jälkeen syötetään paineettomana puhdistettavaan tilaan, esimerkiksi lämmityskattilan savukaasutilaan.

5 Vedestä ja puhdistuskoostumuksesta koostuva höyry voi daan aikaansaada keksinnön puitteissa olevan kahden eri suoritusmuodon mukaan: A) Alunperin paksujuoksuinen tai jauhemainen puhdistus-koostumus liuotetaan veteen, jonka pH-arvo on normaali, ja 10 tämä vesiliuos yhdessä muun höyrynkehittämisveden kanssa höyrystetään yhteisesti laitteessa, joka myös lankeaa keksinnön puitteisiin ja joka selitetään lähemmin seuraavassa. Tämän jälkeen yhteinen höyry johdetaan paineettomasti puhdistettavaan tilaan, kuten lämmityskattilan savukaasupuolelle.

15 B) Puhdistuskoostumuksen vesiliuos lisätään jo olemassa olevaan paineettomaan vesihöyryyn, joka on muodostettu keksinnön mukaisessa laitteessa tai joka syötetään toisesta paikalla olevasta lähteestä, jolloin se siinä tapauksessa ensin saatetaan paineettomaan tilaan. Koostumuksen höyryn-20 muodostuslämpötila on riittävän paljon alhaisempi kuin vesihöyryn lämpötila, niin että koostumus höyrystyy välittömästi joutuessaan vesihöyryyn. Koostumuksen vesiliuoksen lisääminen vesihöyryyn ei aiheuta mitään ongelmia, koska vesihöyry on "paineettomassa tilassa", so. sen paine on käytännössä 25 sama kuin ympäristön paine. Syöttäminen voi tarpeen mukaan tapahtua esimerkiksi pumpun avulla.

Keksintö havainnollistetaan lähemmin seuraavassa erään rakenne-esimerkin avulla viitaten oheiseen piirustukseen, jossa on esitetty lämmityskattila ja keksinnön mukainen lai-30 te menetelmän suorittamiseksi vaihtoehdon A) mukaisesti.

Lämmityskattila 1 on varustettu polttimella 2, joka kehittää savukaasuja. Nämä nousevat ylöspäin kattilassa lämminvesivaraajän 3 ohi ja poistuvat kattilasta savukaasu-johdon 4 kautta. Kattilan normaalikäytössä muodostuu nokea 35 ja kiinteitä kerrostumia 5, jotka heikentävät lämminvesivaraa jän 3 hyötysuhdetta. Tämän lisäksi kerrostumat korotta-

II

13 75594 vat savukaasujen lämpötilaa huomattavasti, mikä merkitsee syötetyn polttoaineen epätaloudellista käyttämistä ja aiheuttaa kulumista savukaasujohdoissa ja savupiipussa.

Kun lämmityskattila 1 on puhdistettava kerrostumista 5 5 kytketään poltin 2 pois päältä, savukaasupelti suljetaan ja muut aukot ja luukut suljetaan ja tiivistetään. Höyry-aggregaatti 6 kytketään höyryjohdon 7 kautta kattilan savu-kaasupuoleen.

Keksinnöllisen ajatuksen mukaan voi edelläesitetyn 10 lämmityskattilan asemasta yhtä hyvin olla jokin muu suljettu tila, joka on puhdistettava seinämissä olevista kerrostumista.

Höyryaggregaatti 6 on varustettu kammiolla 8, johon esitetyn rakennemuodon mukaan on sijoitettu elektrodi 9. Tämä 15 yksityiskohta voi myös olla muodoltaan erilainen kuin piirustuksessa. Niinpä lämmitysyksikkö voi olla kaksoiselektro-di, jolloin toimitaan menetelmävaihtoehdon B) mukaan. Koostumus syötetään siis tällaisessa tapauksessa vesiliuoksena vesihöyryssä syöttöyksikön (ei esitetty) kautta höyrystys-20 kammion 8 jälkeen tulevaan höyryjohtoon 7, jonka kautta kammio on yhteydessä suljetun tilan, esimerkiksi lämmityskattilan kanssa.

Kammion 8 alaosaan on liitetty veden syöttöjohto 10. Syöttöjohdossa 10 on paineenalennusventtiili 11, jonka avul-25 la veden virtausta syöttöjohdon 10 kautta voidaan säätää.

Venttiili 11 on lisäksi varustettu haaraumalla 12 puhdistus-koostumuksen 14 syöttöjohtoa 13 varten, joka koostumus säilytetään säiliössä 15. Nestemäinen koostumus, joka on muodostettu niin, että alunperin paksujuoksuinen tai jauhemai-30 nen koostumus on liuotettu veteen, saatetaan paineenalennus-venttiilin läpi kulkevan vesivirtauksen aiheuttaman ejektori-vaikutuksen takia imeytymään höyryaggregaarin 6 kammioon 8. Vaihtoehtoisesti voi syöttöjohtoon 13 kytketty pumppu (ei esitetty) painaa koostumuksen haaraputkeen 12 kun vesihöy-35 ryssä pitää olla suurempi määrä koostumusta.

14 755 94

Nestemäisen koostumuksen 14 virtausta syöttöjohtoon 10 voidaan säätää venttiilin 16 avulla. Koostumuksen 14 ja veden seoksen virtausta kammioon 8 säädetään ei-esitetyillä elimillä höyryaggregaatissa 6 kammiossa olevan nesteen pin-5 nan tunnistamiseksi sekä kuristusventtiilillä 17. Tällainen nestepinnan tunnustuslaite kuuluu sopivimmin laitteistoon silloinkin kun käytetään kaksoiselektrodia lämmitysyksikkönä ja muunnelman B) mukaan toimittaessa.

Paineenalennusventtiili 11 on varustettu takaiskuvent-10 tiilillä (ei esitetty), joka estää veden tunkeutumisen koostumuksen syöttö johtoon 13, kun venttiili 17 keskeyttää virtauksen kammioon 8.

Laite voidaan sopeuttaa suljettuihin tiloihin, esimerkiksi eri kokoisiin lämmityskattiloihin siten, että paineen-15 alennusventtiili 11 säädetään pienille vesi- ja koostumus- virtauksille 14, kun puhdistettava tila on pieni, ja suuremmille virtauksille, kun suurempi tila, esimerkiksi teolli-suuskattilalaitos puhdistetaan. Tämän säädön jälkeen höyryn-kehitys aggregaatissa 6 tapahtuu automaattisesti puhdistus-20 koostumuksen sekoittamisen tapahtuessa oikeissa määrissä.

Keksinnön mukaisella koostumuksella kyllästetyllä vesi-höyryllä on yksivaiheisessa menetelmässä tavallisesti pH-arvo 8-14. Höyry kondensoituu tunnetulla tavalla metalliseinä-mille, esimerkiksi lämmityskattilan savukaasupuolella. Koos-25 tumukseen kuuluvat pintajännitystä alentavat aineet saavat aikaan sen, että koostumus helpommin tunkeutuu esimerkiksi nokikerroksiin sekä kiinteisiin kerrostumiin ja koostumuksessa olevat tensidit ja kompleksinmuodostajat hajoittavat kerrostumat. Puhdistuskoostumukseen kuuluva korroosioinhi-30 biittori estää korroosion syntymisen kun metallipinnat höy-rykäsittelyn jälkeen tunnetulla tavalla huuhdellaan puhtaiksi tavallisella vedellä.

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla eliminoidaan ongelmaa neutraloida esimerkiksi lämmityskattilasta poistetut 35 kerrostumat, esimerkiksi natronlipeän avulla, joka suoritetaan tunnettua tekniikkaa käytettäessä. Vältytään siis tästä

II

is 75594 natronlipeän käsittelystä ja poistetaan vaara korroosiova-hinkojen syntymisestä kattilassa ja viemärijärjestelmässä.

Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä käytetty puh-distuskoostumus ei myöskään aiheuta kalkkikerrostumia höyry-5 aggregaatissa 6 eikä myöskään aiheuteta mitään terveydelle vaarallisia päästöjä viemäriin. On jo mainittu että menetelmä lyhentää puhdistukseen käytettävää käsittelyaikaa huomattavasti tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Kokeiltaessa suuruusluokkaa 1000 Mcal olevan lämmityskattilan puhdistusta 10 oli aikasäästö verrattuna tavanomaiseen höyrypuhdistamiseen noin 12 tuntia.

Koska tarvittava aikamäärä puhdistusoperaatiota kohti siis pienenee ja korroosiovahingot eliminoituvat voidaan esimerkiksi lämmityskattilat korkean hyötysuhteen ylläpitä-15 miseksi puhdistaa useammin kuin aikaisemmin samoin kustannuksin kuin aikaisemmin.

Menetelmän sopeuttaminen poistettavien kerrostumien tyypin mukaan_

Kuten jo edellä on esitetty sopeutetaan keksinnön mu-20 kainen menetelmä poistettavien kerrostumien luonteen mukaan valitsemalla sopiva puhdistuskoostumus. Periaatteessa voidaan menetelmä tällöin jakaa esimerkiksi seuraaviin reaktio-tyyppeihin: 1. Rikin poistaminen esimerkiksi lämmityskattiloista sinkki- 25 karbonaattimenetelmän mukaan, jolloin koostumus perustuu emäksiseen sinkkikarbonaattiin (ZnCO^), joka reagoi vahingollisten rikkiyhdisteiden kanssa alkalisessa ympäristössä muodostaen liukenematonta sinkkisulfidia (ZnS).

2. Rikin poistaminen rauta(II)hydroksidimenetelmän mukaan, 30 jolloin koostumus perustuu rauta (II) hydroksidiin (FefOH^)* joka reagoi vahingollisten rikkiyhdisteiden kanssa aikalisissä olosuhteissa muodostaen liukenematonta rautasulfi-dia (FeS2)· 3. Rikin poistaminen rauta(III)oksidimenetelmän mukaan, jol- 35 loin koostumus perustuu kolloidaaliseen magneettiseen rauta(III)oksidiin (Fe^O^), joka muuttaa vahingolliset 16 7 5 5 9 4 rikkiyhdisteet aikalisissä olosuhteissa liukenemattomaksi rautasulfidiksi (FeS2).

4. Rikin poistaminen kuparikarbonaattimenetelmän mukaan, jolloin koostumus perustuu kuparikarbonaattiin (CuCO^), 5 joka reagoi vahingollisten rikkiyhdisteiden kanssa muo dostaen liukenematonta kuparisulfidia (CuS).

5. Rikin poistaminen vetyperoksidimenetelmän mukaan, jolloin koostumus perustuu stabiloituun vetyperoksidiin (I^C^), natriumperkarbonaattiin (Na2CO.j · 1,5 Η2<02) tai perkarba- 10 midiin ((NH2)2CO · H202) sekä näiden yhdisteiden kykyyn täydellisesti oksidoida rikkiyhdisteet täysin harmittomiksi suoloiksi.

Esimerkkeinä puhdistuskoostumukseen kuuluvista tensi-deistä voidaan mainita: 15 Hydroksialkyyli-etyyli-alkyyli-amino-etyyli-glysiini, joka on amfotäärinen tensidi, joka on tehokas sekä voimakkaasti aikalisissä että happamissa puhdistusaineissa. Se on biologisesti hajotettavissa, eikä ole myrkyllinen.

Lauryyli-dimetyyli-karboksimetyyli-ammoniumbetaiini, 20 joka on amfotäärinen tensidi, joka on tehokas ja stabiili sekä alkalisessa että happamissa olosuhteissa. Se on biologisesti hajotettavissa, eikä ole myrkyllinen.

Alkyyli-fenyyli-polyglykoli-eetteri, jossa on 10 etylee-nioksidiryhmää molekyylissä, joka on ei-ionogeeninen tensidi, 25 jolla on erittäin hyvät puhdistus- ja emulgointiominaisuudet. Se on osittain biologisesti hajotettavissa, eikä ole myrkyllinen.

Voidaan myös käyttää edellä esitettyjen tensidien yhdistelmiä, joilla on hyvät rasvaa, likaa ja nokea liuottavat 30 ominaisuudet sekä joille on tunnusomaista hyvä kyky tunkeutua kerrostumien huokosiin, halkeamiin ja loviin. Esimerkiksi palamisjätteet lämmityskattilassa ja kerrostumat irtoavat tällöin nopeammin peltiseinämistä.

Esimerkkinä puhdistuskoostumuksiin kuuluvasta korroosio-35 inhibiittorista ja samalla emulgaattorista voidaan mainita l-hydroksietyyli-2-alkyyli-imidatsoliini, jolla on hyvä tart- tl 17 75594 tumiskyky kaikentyyppisiin metallipintoihin.

Esimerkkinä puhdistuskoostumukseen kuuluvasta kompleksinmuodostajasta raskasmetalleja varten palamisjätteissä ja kerrostumissa, kuten kuparia, kadmiumia, hopeaa, elohopeaa, 5 lyijyä, nikkeliä sekä monia muita metalli-ioneja varten, voidaan mainita 2-merkaptobens-l,3,5-triatsiini.

Muut raskasmetallit palamisjätteissä ja kerrostumissa kuten kalsium, magnesium, rauta, kupari sekä useat muut metalli-ionit muodostavat liukoisia kompleksisuoloja etylee-10 nidiamiinitetraetikkahapon (EDTA:n), nitrilotriasetaatin (NTA:n), dietyleenitriamiinipentaetikkahapon (DTPErn) tai hydroksietyylietyleenidiamiinitrietikkahapon (HEEDTE:n) kanssa.

Esimerkkinä koostumukseen kuuluvista liuoksenvälittä-15 jistä vesiliuoksissa voidaan mainita natriumkumolisulfonaat-ti, jolla on hyvät dispergointiominaisuudet.

Esimerkkinä ympäristölle ystävällisestä liuottimesta rasvoja ja polttoöljyjä varten voidaan mainita 1,2-propylee-niglykoli ja isopropanoli.

20 Puhdistusprosessista tulevien jätetuotteiden tuhoaminen

Kuten jo edellä on esitetty joutuvat puhdistusprosessista tulevat jätetuotteet esimerkiksi lämmityskattiloiden käsittelyn jälkeen kattilan pohjalle lietteen muodossa, joka otetaan talteen. Näiden jätetuotteiden kuljetuksen helpotta-25 raiseksi voidaan lieetteestä haluttaessa poistaa vesi ja se voidaan paksuntaa lisäämällä ympäristölle ystävällisiä suur-molekyylisiä polyakryyliamidiperustaisia höytelöimisaineita. Mitään erityisiä jätemääräyksiä lietteen käsittelyä varten ei tarvita ja kuten jo on mainittu ei viemäriin joudu mitään 30 myrkkyä, mistä syystä ei tarvita mitään erityistä viemärin-puhdistusta tai haitallisten aineiden poistamista.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan, kuten jo edellä on esitetty, suorittaa yhdessä tai kahdessa vaiheessa riippuen kerrostumien koostumuksesta ja paksuudesta. Seuraavas-35 sa esitetään eräitä esimerkkejä puhdistuskoostumuksen kokoonpanosta: 18 75594 1. Esimerkiksi lämmityskattiloiden puhdistus käyttämällä yksivaiheista menetelmää_ Höyrykondensaatin neutralointi sekä noen, raskasmetallien ja kevyiden kerrostumien poistaminen kattilaseinämistä 5 suoritetaan aikalisissä olosuhteissa yksivaihemenetelmän avulla soveltamalla esimerkiksi edellämainittua sinkkikar-bonaattimenetelmää, rauta(II)hydroksidimenetelmää, rauta(II)-oksidimenetelmää, kuparikarbonaattimenetelmää, tai vetysuper-oksidimenetelmää.

10 Seuraavia puhdistusaineita voidaan esimerkkeinä suosi tella käytettäviksi: A. Voimakkaasti alkalista erityiskoostettua puhdistusainetta juoksevassa muodossa, joka on tarkoitettu pisaroina virtaa-van veden neutraloimiseksi sekä noen ja kevyiden kerrostumi-15 en poistamiseksi lämmityskattiloissa, jonka avulla syöpymis-vahinkojen kattilaseinämiin eliminoidaan tehokkaan rikin poiston kautta. Haitallisen rikkiyhdisteet muunnetaan aikalisissä olosuhteissa täydellisen hapetuksen avulla täysin harmittomiksi suoloiksi, jotka joutuvat kattilan pohjalle, 20 josta ne otetaan talteen.

Koostumuksen kokoonpano: 5-10 paino-% hydroksialkyyli-etyyli-alkyyli-amino-etyyli-glysiiniä (noin 28% aktiivista ainetta) 3-5 paino-% lauryylidimetyylikarboksimetyyliaminoniumbetaiinia 25 (dimetyylilauryyliaminobetaiini, noin 33% aktiivista ainetta) 2- 4 paino-% alkyylifenyylipolyglykolieetteriä, jossa on 10 etyleenioksidiryhmää molekyylissä, noin 100% aktiivista ainetta 1- 2 paino-% l-hydroksietyyli-2-alkyyli-imidatsoliinia 30 2-3 paino-% 1-merkaptobens-l,3,5-triatsiinia 5-10 paino-% kaiiumhydroksidiliuosta, noin 40%:sta 5-8 paino-% tetrakaliumpyrofosfaattia 3- 5 paino-% sinkkikarbonaattia, emäksistä 2- 3 paino-% isopropanolia 35 3-5 paino-% 1,2-propyleeniglykolia 1-2 paino-% etyleenidiamiinitetraetikkahappoa (EDTA), loput

II

19 755 9 4 puhdasta vettä aina 100 paino-%:iin asti.

B. Voimakkaasti alkalinen puhdistusaine jauhemuodossa. Erityisesti koostettu jauhemainen puhdistusaine, joka on tarkoitettu pisaroina putoavan veden neutraloimiseksi sekä 5 noen ja kevyiden kerrostumien poistamiseksi lämmityskattiloissa. Puhdistaa kattilat hellävaraisesti poistamalla rikki tehokkaasti kattilaseinämistä. Haitalliset rikkiyhdisteet muunnetaan aikalisissä olosuhteissa täysin harmittomiksi suoloiksi, jotka joutuvat kattilan pohjalle, josta ne 10 kerätään talteen.

Koostumuksen kokoonpano: 10-12 paino-% triammoniumdodekyylibentseenisulfonaattia (noin 92% aktiivista ainetta) 15-20 paino-% natriumkumolisulfonaattijauhetta (noin 100% 15 aktiivista ainetta) 10-15 paino-% trinatriumfosfaattia (tertiääristä natrium-fosfaattia) 8-10 paino-% natriumperkarbonaattia (Na^O^ · 1,5 H20) 2-8 paino-% natriumhydroksidia jauheena, vedetöntä 20 35-40 paino-% natriumdisilikaattijauhetta ("natriumsilikaat- tijauhetta") 1-2 paino-% etyleenidiamiinitetraetikkahappoa (EDTA) loput vettä aina 100 paino-%:iin asti.

C. Neutraali puhdistusaine jauhemuodossa.

25 Tämä koostumus tulee käytettäväksi kun kerrostumien luonne ei erityisemmin vaadi voimakkaasti alkalista puhdistusainetta jauheena tai nesteenä.

Koostumuksen kokoonpano: 10-12 paino-% triammoniumdodekyylibentseenisulfonaattia (noin 30 92% aktiivista ainetta) 35-50 paino-% natriumtripolyfosfaattia vedettömänä jauheena 7- 10 paino-% natriumglukonaattia 20-25 paino-% tetrakaliumpyrofosfaattia 8- 10 paino-% perkarbamidia (ΝΗ2>2<30 * H2°2 35 loput vettä aina 100%:iin asti.

20 75594 2. Puhdistaminen kaksivaihemenetelmää käyttäen

Esimerkiksi lujasti kiinnittyneiden palamisjätteiden, kuten öljykoksin ja liekkinoen sekä rautasulfaattikerrostu-mien poistaminen kattiloiden tai muiden suljettujen tilojen 5 seinämistä ja seinämien puhdistaminen, kun kerrostumapaksuus on 10 mm, tapahtuu sopivimmin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen tapahtuu aikalisissä olosuhteissa esimerkiksi edel-läesitettyjen aineiden avulla, kun taas toinen, täydentävä vaihe lujemmin kiinnittyneiden kerrostumien poistamiseksi 10 suoritetaan happamissa olosuhteissa. Puhdistusvaiheiden jälkeen seuraa sopivimmin passivointivaihe metallipintaa varten.

Seuraavia puhdistusaineita voidaan esimerkkeinä suositella käytettäviksi: 15 D. Hapan nestemäinen puhdistusaine.

Erityiskoostettu puhdistusaine nesteen muodossa rautasulfaatti-, ruoste-, noki- ja muiden kerrostumien poistamiseksi esimerkiksi lämmityskattiloissa.

Koostumuksen kokoonpano: 20 12 paino-% monometyylifosforihappoesteriä (lyhytketjuinen fosforihappoesteri, jossa on noin 64% p2°5^ 12 paino-% dimetyylifosforihappoesteriä (lyhytketjuinen fosforihappoesteri, jossa on noin 64% ρ2°5^ 20 paino-% orto-fosforihappoa, noin 85%:sta 25 15 paino-% alkyyliaryylisulfonaattia 8 paino-% alkyylifenyylipolyglykolieetteriä, jossa on 10 etyleenioksidiryhmää molekyylissä 3 paino-% kookosrasvahappoamidi-polyglykolieetteriä, jossa on 4,5 etyleenioksidiryhmää molekyylissä 30 2 paino-% etyleenidiamiinitetraetikkahappoa (EDTA-BVT), rau ta (III )-kompleksinmuodostaja 2 paino-% dietyleeniglykolia loput vettä aina 100 paino-%:iin asti.

Il 2i 75594

Metallipintojen passivointi puhdistuksen jälkeen suoritetaan esimerkiksi seuraavalla aineella: E. Alkalinen passivointiaine.

10 paino-% hydroksialkyyli-etyyli-alkyyli-amino-etyyli-5 glysiiniä (noin 28% aktiivista ainetta) 5 paino-% alkyylifenyylipolyglykolieetteriä, jossa on 10 etyleenioksidiryhmää molekyylissä (noin 100% aktiivista ainetta)

25 paino-% natriumfosfonaattia 10 5 paino-% aktivaattoria AD

10 paino-% kaliumhydroksidiliuosta, noin 40%:sta 3 paino-% isopropanolia 5 paino-% 1,2-propyleeniglykolia loput vettä aina 100 paino-%:iin asti.

15 F. Hapan passivointiaine.

12 paino-% monometyylifosforihappoesteriä (lyhytketjuinen fosforihappoesteri, jossa on noin 64% p2°5^ 12 paino-% dimetyylifosforihappoesteriä (Lyhytketjuinen fosforihappoesteri, jossa noin 64% p2°5^ 20 20 paino-% fosforihappoa 5 paino-% aktivaattoria SD 15 paino-% alkyyliaryylisulfonaattia 8 paino-% alkyylifenyylipolyglykolieetteriä, jossa 10 etyleenioksidiryhmää molekyylissä 25 5 paino-% alfa-olefiinisulfonaattia 2 paino-% dietyleeniglykolia loput vettä aina 100 paino-%:iin asti.

Claims (8)

22 75594 Patenttivaatimukset;

1. Menetelmä noen ja kiinteiden kerrostumien ir-roittamiseksi ja poistamiseksi suljettujen tilojen, kuten lämmitys- tai höyrykattilan savukaasupuolen pinnoista, jossa savukaasupuoleen johtavat luukut ja savu-kaasukanavat on tiivistetty suljetun tilan muodostamiseksi, syöttämällä vesihöyryä tilaan, tunnettu siitä, että vesihöyry ennen sen johtamista suljettuun tilaan, kyllästetään vesipitoisella koostumuksella, johon kuuluu synteettisiä tensidejä, alkalia, kuten alka-lihydroksidia, silikaatteja ja fosfaatteja, edelleen kompleksimuodostajia, ympäristölle ystävällistä liuotinta ja liuoksen välittäjäainetta, korroosioinhibiit-tori, joka estää korroosion muodostumista metallipinnoille, kun nämä höyrykäsittelyn jälkeen tunnetulla tavalla huuhdellaan puhtaiksi tavallisella vedellä, joka menetelmä suoritetaan yhdessä tai useammassa vaiheessa, jolloin viimeisen puhdistusvaiheen jälkeen seuraa pin-tapassivointivaihe puhdistettuja pintoja varten siten, että niille syötetään passivointiainetta, joka vastustaa kerrostumien syntymistä metallipinnoille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koostumuksella kyllästetty vesihöyry saadaan aikaan siten, että koostumuksen (14) vesiliuos syötetään höyrynkehitysveteen, ja yhdessä tämän kanssa höyrystetään höyryaggregaatin (6) höyrynmuo-dostuskammiossa (8), jonka jälkeen vedestä ja koostumuksesta muodostunut höyry yhteisen höyryjohdon (7) kautta johdetaan paineettomassa tilassa suljettuun tilaan .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suljettu tila on lämmityskattilan (1) savukaasupuoli.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tungettu siitä, että koostumuksella kyllästetty vesihöyry muodostetaan siten, että koostumuksen vesi- II 23 75594 liuos lisätään sinänsä tunnetulla tavalla jo paineetto-massa tilassa olevaan vesihöyryyn, jolloin vesipitoinen koostumus höyrystyy, jonka jälkeen seoshöyry paineetto-massa tilassa johdetaan suljettuun tilaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suljettu tila on lämmityskattilan (1) savukaasupuoli.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmän puhdistuso-sa suoritetaan yhdessä vaiheessa alkalisessa olotilassa ennen passivointivaihetta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmän puhdistuso-sa suoritetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen aikalisissä olosuhteissa ja toinen happamissa olosuhteissa ennen passivointivaihetta.

8. Laite jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää astian (15) nestemäistä koostumusta (14) varten, joka astia johdon (13) kautta on yhdistetty paineenalennusventtiiliin (11), jonka läpi virtaa vettä höyrynmuodostuskammioon (8), jossa on elimiä (9) veden höyrystämiseksi yhteistoiminnassa mainitun koostumuksen kanssa, jolloin syöttöjohto (14) on varustettu venttiilillä (16) koostumuksen (14) virtausmäärän säätämiseksi yhteiseen johtoon (10) vettä ja koostumusta varten höyry styskammioon (8) ja jolloin höyryaggregaatti (6) käsittää elimiä kammiossa (8) olevan nesteen pinnan tun-nustelemiseksi vedestä ja koostumuksesta koostuvan seoksen virtauksen säätämiseksi höyryaggregaattiin (6), ja jolloin paineenalennusventtiili (11) on varustettu takaiskuventtiilillä veden tunkeutumisen estämiseksi koostumuksen syöttöjohtoon (13) kun venttiili (17) katkaisee virtauksen höyrynmuodostuskammioon (8), joka venttiili on asennettu johtoon (10). 24 75594