FI75437C - Ljuskaensligt registreringsmaterial och dess anvaendning i framstaellningsfoerfarandet av tryckformar eller tryckta kretsar. - Google Patents

Description

1 75437

Valonherkkä kuvantallennusmateriaali ja sen käyttö menetelmässä painolevyn tai painetun piirin valmistamiseksi Tämä keksintö koskee valonherkkää kuvantallennusma-5 teriaalia, joka koostuu sähköä johtavasta, painolevyn tai painetun piirin valmistukseen soveltuvasta aluslevystä ja fotojohtavasta kerrosjärjestelmästä, joka sisältää fotojoh-detta, sideainetta, valonherkkyyden aikaansaavaa väriainetta sekä tavanomaisia lisäaineita, ja sen käyttöä menetelmäs-10 sä painolevyn tai painetun piirin valmistamiseksi.

Tunnetaan menetelmiä, joissa kuvan synnyttämisessä käytetään hyväksi kserografisten systeemien suurta valon-herkkyyttä. Erityisetuna on tällöin se, että kuvan jäljentäminen voi tapahtua laser- tai projektiovalotusta käyttä-15 mällä. Filmioriginaalia ei tarvita.

Laakapainolaattojen valmistus kserografisesti on tunnettua DE-patenttijulkaisun 1 117 391, joka vastaa GB-pa-tenttijulkaisua 944 126, perusteella. Valmistuksessa käytettävät painolaatat on varustettu päällysteellä, joka sisältää 20 sopivan sideaineen ja asianmukaisen, valonherkkyyden aikaansaavan väriaineen ohella orgaanista fotojohtavaa ainetta. Tähän kerrokseen synnytetään sähköstaattisesti varaamalla ja kuvan mukaisesti valottamalla latentti varauskuva, joka tehdään näkyväksi kuivalla tai nestemäisellä kehitteellä.

25 Saatu sävykuva kiinnitetään esimerkiksi kuumentamalla laattaa, jotta sävykuvakohdat suojataan myöhemmässä päällysteen-poistovaiheessa päällysteenpoistoliuoksen vaikutukselta.

Sellaisella menetelmällä on kuitenkin yhä haittapuolia. Niinpä kiinnitetty väriaine (sävytin) on joko pestävä 30 pois painolaatan pinnalta liuottimena tai on varauduttava suurempaan makulatuurin kertymiseen painamisen alussa, kun väriaine "irtoaa" vasta painokoneessa. Toisaalta saavutettavissa oleva tarkkuus on rajoitettu, koska väriaineen poltto johtaa epätoivottaviin sävyarvojen siirtymisiin. Lisäksi 35 on lämpötila pidettävä polttovaiheessa optimirajoissa huomattavan säätelyn avulla. Eikä lopulta saavuteta suurempia 2 75437 vedosmääriäkään, koska painavat kuvakohdat eivät kestä mekaanista rasitusta pitempään.

Kuvatun kserografisen menetelmän ja tavanomaisten positiivi- tai negatiivimenetelmien edut on jo yritetty yhdis-5 tää. DE-patenttijulkaisun 1 447 008, joka vastaa GB-patent-tijulkaisua 996 315, perusteella tunnetaan sellaisen laaka-painolaatan valmistus, joka on päällystetty seoksella, joka sisältää orgaanisia fotojohteita ja tavanomaisesti toimivan o-kinonidiatsidipohjäisten positiivikerrosten aineosia. Kse-10 rografisesti tähän kerrokseen aikaansaatua sävykuvaa käytettiin valomaskina jälkivalotusvaiheessa, joka toteutettiin aktiinista valoa käyttäen. Liukoisuuserojen muodostuminen kuvakohtien ja ei-kuvakohtien välille saatiin aikaan valotetun o-kinonidiatsidin fotokemiallisen reaktion avulla. Täl-15 löin on kuitenkin haittana se, että tämän päällysteen pimeä-johtavuus on suuri ja että liukoisuuserot kuvakohtien ja ei-kuvakohtien välillä ovat suhteellisen suuren fotojohdeosuu-den vuoksi rajoitettuja.

Negatiivisesti toimiva fotojohdekerros on tunnettu 20 DE-patenttijulkaisun 1 811 209, joka vastaa GB-patenttijulkaisua 1 274 296, perusteella. Siinä käytetään kuvantallen-nusmateriaalia, joka sisältää fotojohtavassa kerroksessa fotopolymeroitumiskykyistä fotojohdetta, jona tulevat kysymykseen vinyylioksatsolit ja vinyylikarbatsolit. Haittapuo-25 lena on se, että edes kerroksen fotojohdepitoisuuden ollessa suuri sävyttämättömien alueiden kovettuminen ei suhteellisen suuresta valonvoimakkuudesta huolimatta täytä vielä korkeita vaatimuksia.

Näiden menetelmien haittapuolien välttämiseksi on jo 30 myös kokeiltu fotojohdekerroksen levittämistä valonherkän kerroksen päälle. Sellaisia kaksoiskalvoja on kuvattu DE-patentti julkaisussa 1 071 478, joka vastaa US-patenttijul-kaisua 2 939 787, EP-hakemusjulkaisussa 0 053 362 sekä DE-hakemusjulkaisuissa 3 310 804, joka vastaa GB-hakemusjulkai-35 sua 2 121 201. Kaikissa tapauksissa fotojohdekerros levitetään pintakerrokseksi tavanomaisella positiivisesti tai 3 75437 negatiivisesti toimivan valonherkän kerroksen päälle. Tällainen menettelytapa vastaa kserografista menetelmää, koska sävykuva synnytetään sitten fotojohdekerroksen pinnalle.

Tällä kerrosten yhdistämisellä on kuitenkin useita 5 haittapuolia. Eräs niistä on suurentunut alisäteilyvaara, koska fotojohdekerros erottaa toisistaan sävykuvan muodostaman fotojohdemaskin ja valonherkän pohjakerroksen. Fotojohdekerroksen on siksi oltava mahdollisimman ohut. Toiseksi kerros saa sisältää ainoastaan sellaisia fotojohteita ja 10 valonherkkyyden aikaansaavia väriaineita, jotka päästävät lävitseen säteilyä, jolla on valonherkässä kerroksessa tapahtuvaan fotoreaktioon soveltuva aallonpituus. Sitä paitsi fotojohdekerroksen ja negatiivisesti toimivan kerroksen yhdistelmän ollessa kysymyksessä fotojohdekerros lähtee pääl-15 lystettä poistettaessa pois myös kuvakohdista. Se ei siten ole enää käytettävissä jatkokäsittelyvaiheissa. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, että kysymyksessä on fotojohdekerroksen ja positiivisesti toimivan kerroksen yhdistelmä, mikäli aikaansaatua sävykuvaa ei kiinnitetä. Kiinnittäminen 20 johtaa toisaalta kuitenkin jo edellä mainittuun epätoivottavaan väriaineen irtoamiseen painamisen alkuvaiheessa. Lisäksi haittana on se, että niissä tapauksissa, joissa fotojohdekerros ja valonherkkä kerros eivät muodosta täysin homogeenista keskinäistä rajapintaa, saadaan päällysteen poiston 25 jälkeen paksuudeltaan vaihteleva kalvo, mikä saattaa johtaa valmistetun painolevyn kulumiseen ennenaikaisesti loppuun tai rasteroitujen originaalien pätasaiseen jäijentymiseen.

Sen vuoksi tämän keksinnön päämääränä on välttää kuvatut tunnettujen menetelmien haittapuolet ja yhdistää par-30 haalla mahdollisella tavalla kserografisen ja tavanomaisen valonherkän päällysteen edut sekä saada aikaan kuvantallen-nusmateriaali, joka täyttää suuressa määrin asetetut vedos-määrää, valonherkkyyttä, kuvan tarkkuutta ja hyvää käsitel-tävyyttä koskevat tekniset vaatimukset.

35 Tähän tavoitteeseen päästään valonherkällä kuvantal- lennusmateriaalilla, joka koostuu sähköä johtavasta, paino- 4 75437 levyn tai painetun piirin valmistukseen soveltuvasta alus-levystä ja fotojohtavasta kerrosjärjestelmästä, joka sisältää fotojohdetta, sideainetta, valonherkkyyden aikaansaavaa väriainetta sekä tavanomaisia lisäaineita, ja jolle on tun-5 nusomaista se, että fotojohtava järjestelmä koostuu aluslevyn päälle levitetystä fotojohtavasta kerroksesta ja vähintään yhtä fotokemiallisesti reaktiivista yhdistettä sisältävästä valonherkästä pintakerroksesta. Fotokemiallisesti reaktiivisena yhdisteenä valonherkässä pintakerroksessa on 10 edullisesti yhdiste tai yhdisteyhdistelmä, jonka liukoisuus emäksisiin vettä ja/tai alkoholia sisältäviin liuotinsystee-meihin laskee aktiinisen säteilyn vaikutuksesta, kun halutaan positiivisesti toimiva materiaali. Jos toisaalta on tarkoitus saada aikaan negatiivisesti toimiva materiaali, 15 fotokemiallisesti reaktiivisena yhdisteenä valonherkässä pintakerroksessa on yhdiste tai yhdisteyhdistelmä, jonka liukoisuus emäksisiin vettä ja/tai alkoholia sisältäviin liuotinsysteemeihin kohoaa aktiinisen säteilyn vaikutuksesta.

20 Näin voidaan tarjota kuvantallennusmateriaali, jolle on ominaista suuri vedosmäärä ja suuri valonherkkyys. Sen päällysrakenne tekee mahdolliseksi sen, että kuvan muodostus ja liukoisuuserojen aikaansaanti aktiinisella valolla sä-teilyttämällä voidaan toteuttaa eri työvaiheissa ja alipai-25 nekehystä käyttämällä kulloinkin edullisemmissa olosuhteissa. Myös sävyarojen toistoa rasteroitujen originaalien tapauksessa voidaan kontrolloida säteilytyksen keston avulla. Kontrolloimaton alisäteily voidaan lisäksi välttää siten, että sävykuva muodostetaan valonherkän pintakerroksen pin-30 nalle. Valosuojana toimivan sävykuvan kiinnittäminen ei ole tarpeellista. Tämän etuna on se, että kiinnittämisen aiheuttama sävykuvan vääristyminen vältetään; toisaalta sen vuoksi korjattavuus on kuitenkin hyvä ja väriainehiukkasten helppo poistaminen mahdollista. Poistettaessa päällystettä keksin-35 nön mukaisesta materiaalista kerrospaksuus säilyy poisliuot-tamattomilla alueilla kaikissa tapauksissa täysin muuttumat- 5 75437 tomana. Siinä tapauksessa, että materiaalin, josta päällystettä on poistettu, jälkikovetus lämpöä käyttäen on toivottavaa, tämä kovetus vaikuttaa erityisesti päällysteen pintaan, johon painovaiheessa kohdistuu joka tapauksessa suu-5 rin rasitus.

Keksinnön mukainen kuvantallennusmateriaali on nähtävissä kaavioesityksenä liitteenä olevassa kuviossa A, jossa 1 on fotojohtava kerros, 2 on valonherkkä pintakerros ja 3 on sähköä johtava aluslevy.

10 Fotojohtava kerros 1 koostuu keksinnön mukaisesti ai neista, joita tavanomaisesti käytetään kserografisiin tarkoituksiin ja joita tunnetaan esimerkiksi DE-patenttijulkaisun 2 526 729, joka vastaa US-patenttijulkaisua 4 063 948, perusteella. Se koostuu pääasiassa fotojohteesta, sideai-15 neesta ja valonherkkyyden aikaansaavasta väriaineesta, jotka voivat olla dispergoituina kerrokseksi tai myös erikseen varauksia synnyttäväksi ja varauksia kuljettavaksi kerrokseksi järjestettyinä. Fotojohtava kerros voi olla sekä positiivisesti että negatiivisesti varattavissa.

20 Soveltuvia fotojohteita ovat esimerkiksi sellaiset epäorgaaniset aineet kuin Se ja sinkkioksidi ja sellaiset orgaaniset aineet kuin antraseeni, peryleeni, tetraseeni, karbatsoli-, asyylihydratsoni-, oksdiatsoli-, pyratsoliini-, imidatsoli-, bentsimidatsoli-, bentsoksatsoli- ja bentstiat-25 solijohdannaiset, orgaaniset pigmentit, kuten indigo, ftalo-syaniini, metalliftalosyaniinit ja peryleenipigmentit, ja polymeeriset orgaaniset yhdisteet, kuten poly-N-vinyylikar-batsoli sekä mahdollisesti myös niiden seokset.

Erittäin herkkiä ja käytäntöön erityisen hyvin sovel-30 tuvia yhdisteitä ovat metallittomat ftalosyaniinit, metalliftalosyaniinit ja oksdiatsoli-, oksatsoli-, hydratsoni- ja pyratsoliinijohdannaiset.

Fotojohtavien, erityisesti orgaanisten, aineiden käyttö fotojohtavissa kerroksissa ja niiden käyttö painole-35 vyjen valmistamiseen on tunnettua esimerkiksi alan kehitys-tilan käsittelyn yhteydessä mainittujen julkaisujen perusteella.

75437

Fotojohteina erityisen käyttökelpoisia yhdisteitä ovat tällöin sellaiset aromaattiset, karbosykliset tai hetero-sykliset yhdisteet, jotka ovat substituoituja yhdellä tai useammalla dialkyyliaminoryhmällä.

5 Tässä yhteydessä voidaan mainita yhdisteet, kuten mai nitut oksdiatsolijohdannaiset, jotka on esitetty DE-patent-tijulkaisussa 1 058 836, joka vastaa US-patenttijulkaisua 3 189 447, erityisesti 2,5-bis(4'-dialkyyliaminofenyyli)- 1,3,4-oksdiatsoli. Lisäksi soveltuvia fotojohteita ovat esi-10 merkiksi trifenyyliamiinijohdannaiset, korkeammat kondensoituneet aromaattiset yhdisteet, kuten antraseeni, bentseeni-renkaaseen kondensoituneet heterosykliset yhdisteet ja py-ratsoliini- tai imidatsolijohdannaiset. Soveltuviin yhdisteisiin kuuluvat myös triatsoli- ja oksatsolijohdannaiset, 15 jollaisia tunnetaan DE-patenttijulkaisun 1 060 260, joka vastaa US-patenttijulkaisua 3 112 197 tai DE-patenttijulkaisun 1 120 875, joka vastaa US-patenttijulkaisua 3 257 203, perusteella. Lisäksi sopivia ovat vinyyliaromaattiset polymeerit, kuten polyvinyyliantraseeni, polyasenaftyleeni, po-20 ly-N-vinyylikarbatsoli sekä näiden yhdisteiden muodostamat sekapolymeraatit. Soveltuviin yhdisteisiin kuuluvat myös aromaattisten amiinien ja aldehydien muodostamat polykon-densaatiotuotteet, jollaisia tunnetaan DE-kuulutusjulkaisun 1 197 325, joka vastaa US-patenttijulkaisua 3 244 517, pe-25 rusteella. Näiden mainittujen yhdisteiden, joilla on pääasiassa p-johtava luonne, ohella käytetään myös n-johtavia yhdisteitä. Näitä ns. elektroniakseptoreita tunnetaan esimerkiksi DE-patenttijulkaisun 1 127 218, joka vastaa US-patenttijulkaisua 3 287 123, perusteella.

30 Kalvonmuodostusominaisuuksien ja tarttuvuuden puo lesta sideaineiksi soveltuvat luonnon tai synteettiset hartsit. Sideaineiden valinnassa on kalvonmuodostusominaisuuksien, sähköisten ominaisuuksien ja sideaineiden alustaan-tarttuvuuden lisäksi erityisen tärkeä osa ennen kaikkea liu-35 koisuusominaisuuksilla. Käytännön tarkoituksiin erityisen hyvin soveltuvia hartsisideaineita ovat sellaiset, jotka 7 75437 liukenevat vettä tai alkoholia sisältäviin liuotinsysteemei-hin, joihin on mahdollisesti lisätty happoa tai emästä. Fysiologisista syistä ja turvallisuussyistä aromaattiset ja alifaattiset helposti syttyvät liuottimet karsiutuvat pois.

5 Edullisia hartsisideaineita ovat suurimolekyyliset aineet, jotka sisältävät aineen emäkseen liukenevaksi tekeviä ryhmiä. Sellaisia ryhmiä ovat esimerkiksi happoanhydridi-, karb-oksyyli-, fenoli-, sulfonihappo-, sulfonamidi- ja sulfonimi-diryhmät. Edullisesti käytetään hartsisideaineita, joiden 10 happoluku on suuri, koska ne liukenevat erityisen helposti emäs-vesi-alkoholiliuotinsysteemeihin. Anhydridiryhmiä sisältäviä sekapolymeraatteja voidaan käyttää erityisen hyvin tuloksin, koska vapaiden happoryhmien puuttumisen vuoksi fo-tojohtavan kerroksen pimeäjohtavuus on hyvästä emäsliukoi-15 suudesta huolimatta vähäinen.

Erityisen hyvin soveltuvia ovat styreenin ja maleii-nihappoanhydridin muodostamat sekapolymeraatit, samoin fe-nolihartsit sekä EP-patenttijulkaisun 0 048 876 (joka vastaa US-patenttijulkaisua 4 387 151) mukaiset, hydroksyyliryhmiä 20 sisältävien polymeerien ja sulfonyyli-isosyanaattien väliset reaktiotuotteet.

Valonherkkyyden aikaansaavina väriaineina, jotka ovat orgaanisiin liuottimiin liukenevia tai dispergoitavissa olevia väriaineita tai pigmenttejä, käytetään tähän tarkoituk-25 seen tähänkin saakka käytettyjä aineita. Sopivia valonherkkyyden aikaansaavia aineita tunnetaan esimerkiksi BE-patent-tijulkaisun 558 078 tai DE-patenttijulkaisun 2 526 720, joka vastaa US-patenttijulkaisua 4 063 948, perusteella. Soveltuvia pigmenttejä, kuten ftalosyaniineja, atso- ja diatsopig-30 menttejä ja peryleeni-, kinakridoni- ja bentsimidatsolipig-menttejä, on esitetty esimerkiksi DE-patenttijulkaisussa 2 904 183, joka vastaa GB-patenttijulkaisua. Valonherkkyyden aikaansaavia väriaineita käytetään tavallisesti pieninä, noin 0,001 - 1 %:n määrinä, pigmenttejä joissakin tapauksis-35 sa jopa 50 %, fotojohteen määrästä laskettuna.

8 75437

Fotojohtavan kerroksen paksuus voi olla korkeintaan noin 50 ^um. Edullisesti se on noin 2-10 ^um.

Fotojohtava kerros voi sisältää tavanomaisia lisäaineita, kuten juoksevuuden säätöaineita ja pehmittimiä ja/tai 5 aluslevyn ja fotojohtavan kerroksen välissä voi olla tartunta-aineita pintarakenteen, joustavuuden tai tarttuvuuden parantamiseksi .

Valonherkkää pintakerrosta, joka sisältää vähintään yhtä fotokemiallisesti reaktiivista yhdistettä, selostetaan 10 alla.

Siinä tapauksessa, että kysymys on yhdisteestä tai yhdisteyhdistelmästä, jonka liukoisuus emäksisiin vettä ja/ tai alkoholia sisältäviin liuotinsysteemeihin kohoaa aktii-nisen säteilyn vaikutuksesta, ts. jotta taataan positiivi-15 sesti toimiva pintakerros, levitetään pelkkä valonherkkä yhdiste tai sen ja liukoisen hartsin yhdistelmä fotojohtavan kerroksen päälle.

Valonherkkinä yhdisteinä voidaan käyttää esimerkiksi o-kinonidiatsideja, joita on käsitelty esimerkiksi DE-patent-20 tijulkaisussa 1 447 008, joka vastaa GB-patenttijulkaisua 996 315.

On myös mahdollista käyttää säteilyn vaikutuksesta depolymeroituvia yhdisteitä tai hartseja.

Tähän tarkoitukseen soveltuvat esimerkiksi sellaiset 25 koostumukset, jotka sisältävät vähintään yhden hapolla katkaistavissa olevan C-O-C-sidoksen sisältävää polymeraattia ja säteilytettäessä vahvan hapon muodostavaa yhdistettä sekä mahdollisesti sopivaa sideainetta, kuten EP-hakemusjulkaisussa 0 082 463 on esitetty. Hapolla pilkottavissa ole-30 viksi yhdisteiksi soveltuvat esimerkiksi monomeeriset tai polymeeriset ortokarboksyylihappojohdannaiset, erityisesti -esteri, monomeeriset tai polymeeriset asetaalit, enolieet-terit ja N-asyyli-iminokarbonaatit sekä niiden seokset. Säteilylle herkiksi aineosiksi, jotka muodostavat tai joista 35 lohkeaa edullisesti vahvoja happoja, soveltuvat lukuisat tunnetut yhdisteet, kuten esimerkiksi diatsonium-, fosfonium-, 9 75437 sulfonium- ja jodoniumsuolat, o-kinonidiatsidisulfoklori-dit, halogeeniyhdisteet ja metalliorgaaniset halogeeniyhdis-teet.

Eräs positiivisesti käytettävissä oleva materiaali 5 sisältää valonherkkänä yhdisteenä styreenin ja maleiiniha-pon/maleiinihappoanhydridin muodostamaa kopolymeraattia, joka on täydellisesti tai osittain esteröity o-nitrobentsyyli-alkoholilla. Lisäsideaine ei ole ehdottoman välttämätön.

Emäsliukoisiksi sideaineiksi soveltuvat edellä foto-10 johtavaan kerrokseen soveltuviksi esitetyt sideaineet, ja niitä käytetään noin 50-85 paino-% valonherkän pintakerroksen määrästä.

Positiivisesti toimivaa valonherkkää pintakerrosta 2 levitetään noin 0,1 - 50 g/m , mikä vastaa noin 0,1 -15 50 ^um:n, edullisesti noin 1-25 yum:n, paksuista kerrosta.

Negatiivisesti toimivan pintakerroksen ollessa kysymyksessä pintakerros sisältää yhdistettä tai yhdisteyhdis-telmää, jonka liukoisuus emäksisiin vettä ja/tai alkoholia sisältäviin liuotinsysteemeihin laskee aktiinisen säteilyn 20 vaikutuksesta. Lisäksi tämä valonherkkä kerros voi sisältää emäsliukoisia sideaineita.

Valonherkiksi yhdisteiksi soveltuvat esimerkiksi di-atsoniumsuolojen polykondensaatiotuotteet, jollaisia saadaan esimerkiksi antamalla difenyyliamiini-4-diatsoniumsuo-25 lojen reagoida aldehydien, edullisesti formaldehydin, kanssa.

Edullisesti käytetään sekakondensaatteja, jotka sisältävät diatsoniumsuolayksiköiden lisäksi vielä muita ei-valonherkkiä yksiköitä, jotka on johdettu kondensoitumisky-30 kyisistä yhdisteistä, erityisesti aromaattisista amiineista, fenoleista, fenolieettereistä, aromaattisista tioeette-reistä, aromaattisista hiilivedyistä, aromaattisista hetero-syklisistä yhdisteistä ja orgaanisista happoamideista. Sellaisia kondensaatiotuotteita on esitetty DE-hakemusjulkai-35 sussa 2 024 244, joka vastaa GB-patenttijulakisua 1 312 925. Sopivia diatsoniumsuolojen polykondensaatiotuotteita ovat 10 75437 myös sellaiset, joita kuvataan DE-hakemusjulkaisussa 2 739 774, joka vastaa US-patenttijulkaisua 4 186 017. Soveltuvia valonherkkiä yhdisteitä ovat lisäksi pieni- tai suurimolekyyliset orgaaniset atsidit, erityisesti kuiten-5 kin sellaiset pienimolekyyliset aromaattiset atsidoyhdis-teet, jotka sisältävät vähintään kaksi atsidoryhmää. Esimerkkejä soveltuvista yhdisteistä ovat 4,4'-diatsidostil-beeni, 4,4'-diatsidostilbeeni-2,2'-disulfonihappo, 4,4'-di-atsidobentsofenoni, 4,4'-diatsidodifenyylimetaani jne. Mui-10 ta esimerkkejä ovat GB-patenttijulkaisussa 790 131 mainitut atsidostyryyliyhdisteet, DE-patenttijulkaisussa 950 618, joka vastaa GB-patenttijulkaisua 765 909, mainitut atsidoimid-atsolyyliyhdisteet ja US-patenttijulkaisussa 2 848 328 mainitut diatsidostilbeeniyhdisteet.

15 Keksinnön mukaiset negatiivisesti toimivat pintaker rokset sisältävät yleensä 5-90 paino-%, edullisesti 20-70 paino-%, diatsonium- tai atsidoyhdisteitä ja 10-95 paino-%, edullisesti 30-80 paino-%, emäsliukoista tai turpoavaa sideainetta. Soveltuvia sideaineita ovat esimerkiksi fotojoh-20 dekerrokseen soveltuviksi esitetyt polymeraatit.

Valonherkkien diatsoniumsuola- tai atsidoyhdisteiden stabiloimiseksi yhdisteen, jolla on happoluonne, lisääminen on edullista. Erityisen sopivia happoja ovat fosfori- ja fosfonihapot.

25 Valonherkäksi pintakerrokseksi soveltuviksi esitet tyihin valonherkkiin seoksiin voidaan lisätä vielä lisäaineita, kuten pehmittimiä, tartunta-aineita, pinta-aktiivi-sia aineita, väriaineita, pigmenttejä, värinmuodostusainei-ta ja pieniä määriä muita hartseja. Näihin kuuluvat myös 30 esimerkiksi melamiini-formaldehydikondensaatiohartsit, jotka helpottavat termistä jälkikovettumista. Näiden lisäaineiden laatu ja määrä riippuvat aiotusta käyttöalueesta.

Tällöin on otettava huomioon se, että lisätyt aineet eivät vaikuta systeemin fotojohtavuusominaisuuksiin eivätkä 35 estä fotoreaktiota aktiinisella valolla säteilytettäessä.

11 75437

Pintakerros voi lisäksi sisältää väriaineita tai pigmenttejä, jotka lisäävät kerroksen lujuutta ja joilla voidaan parantaa kontrastia säteilyttämisen jälkeen. Soveltuvia väriaineita ovat esimerkiksi US-patenttijulkaisuissa 5 3 218 167 ja 3 884 693 esitetyt väriaineet. Erityisen sopi via ovat puhdas viktoriansini FGA (C.I. Basic Blue 81), puhdas viktoriansini B (C.I. 44045), rodamiinit ja orasolisini GN.

Kuvakontrastia voidaan säteilyttämisen jälkeen paran-10 taa lisäämällä metaniilikeltaista (C.I. 13065) tai fenyyli-atsodifenyyliamiinia.

Valonherkkään negatiivisesti toimivaan kerrokseen voidaan kuitenkin käyttää myös fotopolymeroitavissa olevia koostumuksia. Sellaiset koostumukset sisältävät yleensä si-15 deaineita, yhtä tai useampaa additiopolymeroituvaa yhdistettä sekä fotopolymerointi-initiaattoria.

Soveltuvia sideaineita ovat esimerkiksi metyyliakry-laatin tai -metakrylaatin ja akryyli- tai metakryylihapon muodostamat kopolymeraatit, bentsyyliakrylaatin tai -metak-20 rylaatin ja akryyli- tai metakryylihapon muodostamat kopolymeraatit, bentsyyliakrylaatti- tai -metakrylaatti-itakoni-happokopolymeraatit, styreeni-itakonihappokopolymeraatit, styreeni-maleiinihappoanhydridikopolymeraattien puolieste-rit tai puoliamidit, akryyli- tai metakryylihapon, styreenin 25 ja alkyyliakrylaatin tai -metakrylaatin muodostamat terpoly-meraatit ja vinyyliasetaatti-krotonihappokopolymeraatit.

Soveltuvia additiopolymeroitavissa olevia monomeere-jä ovat yhdisteet, jotka sisältävät yhden, edullisesti useamman, tyydyttämättömän ryhmän. Edullisia esimerkkejä 30 sellaisista ovat etyleeniglykolidiakrylaatti ja -dimetakry-laatti, polyetyleeniglykolidiakrylaatti ja -dimetakrylaat-ti, trimetylolietaanitriakrylaatti ja -metakrylaatti, tri-metylolipropaaniakrylaatti ja -metakrylaatti, neopentyyli-glykolidiakrylaatti ja -dimetakrylaatti, pentaerytritoli-35 tai dipentaerytritolitri-, -tetra- ja heksa-akrylaatti ja -metakrylaatti, epoksidiakrylaatti ja -metakrylaatti, 12 75437 oligoakrylaatit /"JP-kuulutus julkaisu 7631/77 (Tokkyo koho)y ja akryyliuretaanihartsit sekä akryyliuretaanioligomeerit /jP-kuulutusjulkaisu 41708/73 (Tokkyo koho)_7.

Soveltuvia fotopolymerointi-initiaattoreita ovat 5 esimerkiksi visinaaliset polyketaldonyyliyhdisteet (US-pa-tenttijulkaisu 2 367 660) , Qf-karbonyyliyhdisteet (US-patent-tijulkaisut 2 367 661 ja 2 367 670), asyloiinieetterit (US-patenttijulkaisu 2 448 828) , OC-hiilivetyryhmällä substituoi-dut aromaattiset asyloiiniyhdisteet (US-patenttijulkaisu 10 2 722 512), moniytimiset kinoniyhdisteet (US-patenttijulkai sut 3 046 127 ja 2 951 758), triallyyli-imidatsolidimeerin ja p-aminofenyyliketonin yhdistelmät (US-patenttijulkaisu 3 549 367), bentsotiatsoliyhdisteet /JP-kuulutusjulkaisu 48516/76 (Tokkyo kohoj^, bentsolitiatsoliyhdisteet/trihalo-15 geenimetyyli-s-triatsiiniyhdisteet /JP-hakemusjulkaisu 74887/79 (Kokai tokkyo koho) ja DE-hakemusjulkaisu 3 038 605, joka vastaa US-patenttijulkaisua 4 421 844j sekä akridiini-ja fenatsiiniyhdisteet (US-patenttijulkaisu 3 751 259).

Mainittujen aineiden lisäksi on edullista käyttää 20 lämmön vaikutuksesta tapahtuvaa polymeroitumista estäviä aineita, jollaisia tunnetaan DE-hakemusjulkaisun 3 310 804, joka vastaa GB-hakemusjulkaisua 2 121 201, perusteella, kuten hydrokinonia, bentsokinonia tai p-metoksifenolia. Joissakin tapauksissa voidaan kuvakontrastin parantamiseksi li-25 sätä myös väriaineita, pigmenttejä tai pH-indikaattoreita.

Negatiivisesti toimivan pintakerroksen paksuus voi vaihdella laajoissa rajoissa ja olla 0,1 - 50 ^um. Diatso-niumsuolapolykondensaatteja käytettäessä paksuudeksi valitaan yleensä noin 0,2-3 ^um ja fotopolymeroituvia koostu-30 muksia käytettäessä noin 5-50 ^um.

Valonherkkänä pintakerroksena voidaan käyttää myös ainetta, joka muokkausmenetelmästä riippuen toimii positiivisesti tai negatiivisesti. Eräs sellainen menetelmä ja materiaali on esimerkiksi esitetty EP-hakemusjulkaisussa 35 0 082 463.

13 75437

Fotojohtava kerros voidaan levittää aluslevylle tunnettujen menetelmien mukaisesti valamalla, kastamalla tai suihkuttamalla.

Valonherkkä pintakerros levitetään edullisesti lami-5 noimalla tai suihkuttamalla, jotta vältetään fotojohtavan kerroksen vahingoittuminen.

Laminointi voidaan suorittaa tavanomaisella kaupallisella laminointilaitteella. Valonherkkä kerros levitetään tällöin ensin välialustalle, esimerkiksi 20-50 ^um paksulle 10 polyesterikalvolle, valamalla, kastamalla tai suihkuttamalla ja siirretään tältä välialustalta painetta ja lämpöä hyväksikäyttäen fotojohtavan kerroksen päälle. Välialusta on jäähdyttämisen jälkeen tai vasta ennen muokkaamista, helposti poistettavissa.

15 Levitettäessä valonherkkä pintakerros suihkuttamalla liuotinkoostumus ja päällystysolosuhteet on valittava siten, että fotojohdekerros ei liukene ja että syntyy homogeeninen tiivis kalvo.

Levitettäessä pintakerros valamalla päällystäminen 20 toteutetaan verhopäällystyksenä, koska linkopäällystystä tai sen sukulaismenetelmiä käytettäessä molempien kerrosten sekoittuminen ei ole poissuljettavissa.

Aluslevyinä voidaan käyttää kaikkia tähän tarkoitukseen soveltuviksi tunnettuja materiaaleja, kuten esimerkik-25 si alumiini-, sinkki-, magnesium-, kromi- tai kuparilevyjä, joiden pinta voi olla esikäsitelty, mutta myös metalloituja selluloosatuotteita, kuten selluloosahydraatti-, selluloosa-asetaatti- tai selluloosabutyraattikalvoja. Myös pinnaltaan hydrofiiliseksi ja sähköä johtavaksi tehty paperi ja muovi-30 kalvot sekä paperista tai kalvosta ja metallista koostuvat yhdistelmämateriaalit ovat käyttökelpoisia. Myös monimetal-lialuslevyjä voidaan käyttää.

Edullinen aluslevymateriaali painolevyihin on mekaanisesti tai sähkökemiallisesti karhennettu alumiini, joka 35 on mahdollisesti varustettu oksidipintakerroksella ja 14 75437 jälkikäsitelty hydrofiiliseksi tekevillä aineilla, kuten po-lyvinyylifosfonihapolla.

Painettujen piirien valmistamiseen käytetään kalvo-tai levymuodossa olevia metalloituja muovialustoja, joka 5 metallointi voidaan tehdä höyrystämällä, liimaamalla tai kemiallisesti tai galvaanisesti saostamalla. Tässä tapauksessa päällysteen poiston jälkeen paljastunut aluslevyn pinta syövytetään tai vahvistetaan näistä kohdista galvaanisesti.

Keksintö koskee myös menetelmää painolevyn tai paine-10 tun piirin valmistamiseksi kserografisesti, jossa menetelmässä sähköä johtavasta aluslevystä ja sen päällä olevasta foto-johtavasta kerrosjärjestelmästä koostuva kuvantallennusma-teriaali varataan sähköstaattisesta ja valotetaan kuvanmu-kaisesti, syntyvä varauskuva tehdään näkyväksi hienojakoi-15 sella väriaineella (sävyttimellä), koko päällysteen pinta asetetaan sitten alttiiksi aktiiniselle säteilylle ja sen jälkeen päällyste poistetaan. Menetelmälle on tunnusomaista se, että fotojohtavana kerrosjärjestelmänä käytetään kak-soiskalvoa, joka koostuu aluslevystä katsottuna fotojohta-20 vasta kerroksesta ja valonherkästä pintakerroksesta ja johon aiheutetaan aktiinisella säteilyllä liukoisuuseroja. Sen mukaan, onko tarkoituksena suorittaa positiivi- vai negatiivi jäi jentäminen, ne valonherkän pintakerroksen alueet, jotka eivät ole väriaineen peittämiä sekä niiden alla olevat 25 fotojohtavan kerroksen aineosat tai väriaineen peittämät valonherkän pintakerroksen alueet sekä niiden alla olevat fotojohtavan kerroksen aineosat liuotetaan pois.

Keksinnön mukaisen menetelmän periaate on nähtävissä kaavioesityksenä liitteenä olevissa kuvioissa.

30 Kuvio A esittää keksinnön mukaista kuvantallennusma- teriaalia kerroksen 1 ollessa fotojohtava kerros, kerroksen 2 ollessa valonherkkä pintakerros ja kerroksen 3 ollessa aluslevy, joka esitetään tässä ainoastaan metallilevynä. Se voi kuitenkin, kuten kuvio L osoittaa, koostua myös kalvos-35 ta tai muovilevystä 7, joka on varustettu sähköä johtavalla kerroksella 3. Fotojohtavassa kerroksessa 1 käytetään 15 75437 edullisesti orgaanista fotojohdetta. Valonherkkä pintakerros sisältää vähintään yhtä säteilytettäessä asianomaiseen päällysteenpoistoaineeseen liukenevuuden aikaansaavaa yhdistettä tai vähintään yhtä säteilytettäessä asianomaiseen 5 päällysteenpoistoaineeseen liukenemattomuuden aikaansaavaa yhdistettä.

Kuvio B esittää esimerkiksi koronavarauksella aikaansaatua keksinnön mukaisen kuvantallennusmateriaalin sähköstaattista varausta, joka voi, kuten on esitetty, olla ne-10 gatiivinen tai positiivinen. Kuvio C esittää kaaviomaisesti varatun materiaalin kuvanmukaista valotusta (h*\>^)# joka voi tapahtua optiikan kautta projisoimalla tai suoraan lasersäteiden avulla. Kuvio D esittää synnytetyn varauskuvan tekemistä näkyväksi sähköstaattisella kehitteellä. Näkyväksi te-15 keminen voi tapahtua niin nestemäisellä kuin kuivallakin kehitteellä. Sitä voidaan käsitellä vastakkaismerkkisesti varatulla väriaineella, kuten tässä on esitetty, mutta näkyväksi tekeminen voi tapahtua myös kääntökehityksenä saman-merkkisesti sähköstaattisen varauksen kanssa varatulla vä-20 rlaineella. Syntynyt sävykuva 6 voidaan kiinnittää keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti, so. polttaa tai kiinnittää liuotinhöyryjen avulla. Sävykuvan myöhemmän poiston vuoksi on kuitenkin edullista, että sävykuvaa ei kiinnitetä, vaan se jätetään kehitettynä ainoastaan vaikuttavien sähköstaat-25 tisten ja adheesiovoimien varaan.

Kuviot E ja F esittävät säteilyttämistä aktiinisella valolla (h*\>2) . Tähän tarkoitukseen soveltuvat esimerkiksi metallihalogenidielohopeahöyrylamput, joiden emissiospektris-fcä suuri osa osuu lähi-UV-alueelle.

30 Säteilyttäminen voi toisaalta saada aikaan sen, että ne kohdat 4, jotka eivät ole väriaineen peittämiä, muuttuvat liukoisiksi tai ne kohdat 5, jotka eivät ole väriaineen peittämiä, tulevat liukenemattomiksi, jolloin kuviota G vastaava menetelmä on positiivimenetelmä ja kuviota H vastaava 35 menetelmä on negatiivimenetelmä.

16 75437

Kuvio G esittää kuvion E mukaista painolaattaa, josta väriaine on poistettu, ja kuvio H kuvion F mukaista painolaattaa, josta väriaine on poistettu, joille painolaatoille suoritetaan nyt päällysteenpoistotoimenpide. Sopivien 5 päällysteenpoistoliuosten koostumus on sinänsä tunnettu DE-patenttijulkaisun 1 117 391, joka vastaa GB-patenttijulkaisua 944 126, perusteella. Tämän keksinnön mukaiseen menetelmään soveltuvia päällysteenpoistoliuoksia ovat alkoholiseok-set, joihin lisätään emästä natriummetasilikaatin tai etano-10 liamiinin muodossa. Päällysteen poisliuottamiseen käytetään edullisesti emäksistä vesiliuosta, joka sisältää mahdollisesti kostutusaineita. Poistettu väriaine voidaan mahdollisesti käyttää uudelleen. Väriaineen ja päällysteen poisto voidaan toteuttaa myös yhdessä vaiheessa, mikä on edullista. 15 Päällysteenpoistotoimenpiteen, so. päällysteen poisliuotta-misen, jälkeen jäljelle jäävät päällysteaineosat voidaan jälkikovettaa termisesti. Tulokseksi saadaan valmiita kuvion I tai kuvion K mukaisia painolaattoja positiivi- tai negatiivipainolaattoina.

20 Siinä tapauksessa, että aluslevy koostuu, kuten alus sa mainittiin, metalloidusta muovilevystä 3, 7, kuvion I mukainen materiaali voidaan syövyttää, jolloin päällysteen poiston paljastama metallikuva poistuu (kuvio L). Jäljelle jääneiden päällysteaineosien irrottamisen (strippauksen) 25 jälkeen tuloksena on kuvion mukainen painettu piir. Kuvion I mukainen materiaali voidaan kuitenkin myös asettaa galvaaniseen kylpyyn, mikä vahvistaa paljastuneita metalli-kohtia uuden metallikerroksen 8 muodostuessa, kuten kuviossa I.| on esitetty. Strippauksen jälkeen saadaan valmis joh-30 dinlevy I1.

Vastaavat toimenpiteet, jotka on esitetty materiaalista I aloittaen, voidaan toteuttaa myös materiaalilla, joka on esitetty kuviossa K.

Käytettäessä valonherkkään kerrokseen sopivaa ainet-35 ta on keksinnön mukaisesti myös mahdollista säätää positiivisesti toimiva materiaali tarpeen vaatiessa myös negatii- 17 75437 visesti toimivaksi liittämällä mukaan lisävaihe, kuten kuumennus tai uusi säteilyttäminen.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on seuraavat edut.

Kserografisen kaksoiskalvosysteemin suuren valonherk-5 kyyden johdosta voidaan kuvanmukainen valotus projisoimalla kuvaoriginaali tai myös suoraan laserilla suorittaa esimerkiksi alemmalla teholla. Projektiovalotusta käytettäessä voidaan yhdestä originaalista haluttaessa valmistaa useita painolaattoja tai piirilevyjä, ilman että tämä joutuu kos-10 ketuksiin valonherkän materiaalin kanssa. Originaali ei siten kulu käytännöllisesti katsoen ollenkaan.

Kserografisesti aikaansaatua sävykuvaa ei myös ole tarpeellista kiinnittää. Väriainemaskia voidaan siten korjata yksinkertaisesti tai se voidaan kokonaan poistaa ennen 15 päällysteen poistamista tai sen aikana. Läsnä oleva väriaine ei siten häiritse myöhemmin seuraavia käsittelyvaiheita; erityisesti ei esiinny tavanomaisista kserografisistä painolaatoista, joissa sävykuva on kiinnitetty, tuttua väriai-neenirtoamisongelmaa painamisen alussa.

20 Lisäetuna on se, että valonherkälle pintakerrokselle saadaan välittömästi aikaan sävykuva. Koko pintaa säteily-tettäessä ei siten esiinny kontrolloimatonta alisäteilyä, kuten usein on tilanne filmioriginaalia käytettäessä filmin ja valonherkän kerroksen väliin jäävien ilmataskujen vuoksi. 25 Säteilyttäminen voidaan siten toteuttaa alipainekopiointi-kehystä käyttämättä jopa levyjen kuljetuksen aikana, mikä johtaa ajan säästöön.

Valonherkän pintakerroksen värjäys johtaa säteily-tettäessä välittömästi värin muuttumiseen, joten säteilyte-30 tyt ja vielä säteilyttämättömät levyt ovat erotettavissa silloinkin, kun sävykuva on jo poistettu. Sen lisäksi kuva-kohdat voidaan erottaa ei-kuvakohdista.

Rasteroitujen originaalien tapauksessa sävyarvojen toistoon voidaan vaikuttaa säteilytysolosuhteiden valinnal-35 la, kuten tavanomaisista positiivisesti tai negatiivisesti toimivista painolaatoista on tunnettua. Offsetpainon ollessa 18 75437 kysymyksessä painokoneessa tapahtuva säryarvojen kasvu voidaan kompensoida tällä tavalla ainakin osaksi.

Poistettaessa päällystettä liuottamalla ainoastaan helposti liukenevat ei-kuva-alueet poistuvat kaksoiskalvo-5 systeemin säilyessä täydellisesti kuvakohdissa.

Päällysteen poiston jälkeen jäljellä olevat päällys-tealueet on mahdollista jälkikovettaa lämmön avulla, millä voidaan lisätä edelleen pinnan kestävyyttä kemikaaleja tai mekaanista rasitusta vastaan.

10 Eräs menetelmän erikoisetu on lisäksi sen suuri so vellettavuus aina lähtömateriaalin ja prosessivaiheiden mukaan.

Siten esimerkiksi positiivi-negatiivikääntö voidaan toteuttaa varaamalla kserografinen kaksoiskalvo ja väriaine 15 (sävytin) samanmerkkisesti, valitsemalla positiivisesti tai negatiivisesti toimiva pintakerros tai jopa pintakerros, joka muokkauksesta riippuen toimii valinnan mukaan positiivisesti tai negatiivisesti.

Koska sävykuvan kiinnittäminen ei ole tarpeellista, 20 varaus ja sävytys voidaan tarvittaessa toistaa tai koko prosessi voidaan toteuttaa muutamana syklinä erilaisia kuvaori-ginaaleja käyttäen.

Seuraavien esimerkkien tarkoituksena on valaista tätä keksintöä lähemmin rajoittamatta sitä.

25 Esimerkki 1 Sähkökemiallisesti karhennettu ja anodisesti hapetettu alumiini levy, jonka paksuus oli 0,3 mm ja joka oli jälkikäsitelty polyvinyylifosfonihapolla DE-hakemusjulkaisun 1 621 478, joka vastaa GB-patenttijulkaisua 1 230 447, mu-30 kaisesti, päällystettiin seuraavalla päällystysliuoksella: 50 paino-osaa styreenin ja maleiinihappoanhydridin muo- dostamaa kopolymeraattia (Scripset 540, Monsanto) 42 paino-osaa 2-vinyyli-4-(4'-dietyyliaminofenyyli)-5- 35 (2'-kloorifenyyli)oksatsolia 2 1 9 75437 0,2 paino-osaa rodamiini FB:ä (C.I. 45170) 360 paino-osaa etyleeniglykolimonometyylieetteriä 550 paino-osaa tetrahydrofuraania

Kuivauksen jälkeen kerroksen pintapaino oli 3,0 g/m .

5 Tämän fotojohtavan kerroksen päälle levitettiin va- 2 lonherkkä pintakerros, jonka pintapaino oli 2 g/m , suihku-päällystysmenetelmällä seuraavaa liuosta käyttäen: 0,8 paino-osaa esteröintituotetta, joka saadaan 1 moolista 2,3,4-trihydroksibentsofenonia ja 3 moo-10 lista 1,2-naftokinoni-2-diatsidi-5-sulfoni- happokloridia 0,40 paino-osaa esteröintituotetta, joka saadaan 1 moolista 2,2'-dihydrok-1,1'-dinaftyylimetaania ja 2 moolista 1,2-naftokinoni-2-diatsidi-15 5-sulfonihappokloridia 6,00 paino-osaa kresoli-formaldehydinovolakkaa, jonka pehmenemispiste on 120-135°C ja keskimääräinen moolimassa 1 500 0,60 paino-osaa 1,2-naftokinoni-2-diatsidi-5-sulfonihappo-20 kloridia 0,30 paino-osaa kristalliviolettia 40.00 paino-osaa etyleeniglykolimonometyylieetteriä 50.00 paino-osaa tetrahydrofuraania

Kserografisten painolevyjen valmistamiseksi näin saa-25 tu kahden kerroksen yhdistelmä varattiin negatiivisesti tavanomaisessa kaupallisessa automaattisessa laitteessa koro-napurkausta hyväksikäyttäen, sitä valotettiin projisoimalla kuvan mukaisesti 20 sekuntia, ja latentti varauskuva kehitettiin tavanomaisella kaupallisella kserografisella kuiva-30 kehitteellä.

Sävytettyä alumiinilevyä säteilytettiin sen jälkeen 1,0 minuutin ajan 5 kW:n metallihalogenidilampulla.

Sen jälkeen levylle levitettiin plyysitupolla EP-pa-tenttijulkaisun 0 034 317, joka vastaa US-patenttijulkaisua 35 4 388 391, mukaista natriumsilikaatista, glyserolista, ve destä, etyleeniglykolista ja etanolista koostuvaa päällys- 20 7 5 4 3 7 teenpoistoliuosta. Tämä liuotti pintakerroksen sävytetyt osat sekä niiden alla olleen fotojohdekerroksen täydellisesti. Kiinnittämätön väriaine (sävytin) pestiin samalla pois alumiinilevyn kuvakohdista. Sen alla olleet kerrosaineosat 5 pysyivät vahingoittumattomina.

Valitsemalla vastaavasti pitempi säteilytysaika voitiin levy, kuten tavanomainen positiivilevykin, kopioida terävämmin, mikä johti suorempaan sävyarvojen toistoon. Levyllä saavutettu vedosmäärä oli 150 000; se voitiin kohot-10 taa 180 000:een ennen painamista suoritetulla jäljelle jääneen päällysteen termisellä jälkikovetuksella (5 min, 220°C).

Esimerkki 2

Painolaatan aluslevylle levitettiin fotojohdekerros, 2 jonka pintapaino oli noin 4,5 g/m , esimerkissä 1 esitetyl-15 lä tavalla.

Tämän päälle levitettiin valonherkkä päällyste, jonka koostumus on esitetty alla, siten että sen pintapaino 2 oli kuivauksen jälkeen noin 1,5 g/m .

97,0 paino-osaa sideainetta, joka oli valmistettu antamalla 20 11,3 paino-osan polyvinyylibutyraalia, jon ka molekyylipaino on 70 - 80 000, reagoida 5,11 paino-osan kanssa propenyylisulfonyyli-isosyanaattia (DE-kuulutusjulkaisun 2 053 363 tai US-patenttijulkaisun 3 732 106 mukaises-25 ti) 48,3 paino-osaa diatsoniumsuolapolykondensaattia, joka oli valmistettu 1 moolista 3-metoksidifenyyli-amiini-4-diatsoniumsulfaattia ja 1 moolista 4,4'-bismetoksidifenyylieetteriä 85-%:ises-30 sa fosforihapossa ja eristetty mesityleeni- sulfonaattina 4.5 paino-osaa fosforihappoa 3.5 paino-osaa puhdas viktoriansini FGA:a (C.I. Basic

Blue 81) 35 3500 paino-osaa etyleeniglykolimonometyylieetteriä 1035 paino-osaa tetrahydrofuraania 21 75437 Näin saatu kaksoiskalvo varattiin sähköstaattisesti ja valotettiin, kuten esimerkissä 1 on esitetty, syntynyt varauskuva kehitettiin nestemäisellä positiivikehitteellä, ja sen jälkeen sitä säteilytettiin metallihalogenidilampun 5 alla 5 kW:n teholla kaksi minuuttia.

Sävytettyjen päällysteaineosien poistamiseen käytettiin vesiliuosta, joka sisälsi 5 paino-osaa natriumoktyylisulfaattia, 2 paino-osaa natriummetasilikaattipentahydraattia, 10 1 paino-osan trinatriumfosfaattia ja 1 paino-osan fenoksietanolia.

Käsittelyaika oli 90 sekuntia. Tässä ajassa sekä väriaine että sen alla olleet päällysteaineosat irtosivat täydellisesti .

15 Kaksoiskalvon sävyttämättömät päällysteaineosat säi lyivät täydellisesti ja tuottivat painettaessa valotusorigi-naalin negatiivisen kopion.

Koska sävykuvan sävyarvot olivat kasvaneet originaaliin nähden, negatiivikerroksilla havaittavaa sävyarvojen 20 kasvua kompensoitiin ainakin osaksi.

Esimerkki 3 100 yum paksulle alumiiniselle painolaatan aluslevylle, jonka pinta oli karhettu mekaanisesti, muodostettiin fo-tojohdekerroksesta, jossa fotojohteena oli 2,5-bis(4'-di-25 etyyliaminofenyyli)-1,3,4-oksdiatsoli ja negatiivisesti toimivasta pintakerroksesta koostuva kaksoiskalvo. Polyvinyyli-butyraalin ja propenyylisulfonyyli-isosyanaatin reaktiotuotteen sijasta sideaineena pintakerroksessa käytettiin styreenin ja maleiinihappoanhydridin muodostamaa kopolymeraattia £ 30 (Scripset 540, Monsanto). Päällysteen poisto tältä levyltä suoritettiin esimerkissä 2 mainittua päällysteenpoistoliuos-ta käyttäen.

Tuloksena oli painolaatta, josta voitiin painamisen alusta alkaen saada moitteettomia vedoksia, jolloin saavu-35 tettiin suurempi vedosmäärä kuin tavanomaisella kserografi-sella painolaatalla.

22 75437

Esimerkki 4

Oksidikerroksista vapaalle, 35 ^um paksulle kupari- kalvolle, joka oli liimattu 1,5 mm paksun Phenoplast-kerros- muovilevyn päälle, levitettiin esimerkissä 1 kuvattu foto- 2 5 johdekerros siten, että pintapainoksi tuli 6 g/m .

50 yum paksu polyesterikalvo, jota käytettiin väli-alustana, päällystettiin linkoamalla EP-hakemusjulkaisun 0 082 463 mukaisella päällystysliuoksella, jonka koostumus oli seuraava ja joka toimi sitten kuivavastusmateriaalina: 10 40 paino-osaa metyylietyyliketonia 15 paino-osaa etyleeniglykolietyylieetteriasetaattia 5 paino-osaa dietyleeniglykolimonometyylieetteriä 28 paino-osaa kresoli-formaldehydinovolakkaa, jonka pehmenemispiste oli 105-120°C DIN 53181:n mu-15 kaisella kapillaarimenetelmällä määritettynä 3,5 paino-osaa polyvinyylieetteriä (Lutanol A 25) 8,3 paino-osaa 2-etyylibutyraalialdehydistä ja trietylee- niglykolista valmistettua polyasetaalia 0,2 paino-osaa 2-(6-metoksinaft-2-yyli)-4,6-bis-trikloori-20 metyyli-s-triatsiinia 0,01 paino-osaa kristalliviolettiemästä Kerroksen paksuus oli kuivauksen jälkeen 25 ^um.

Kuivavastusmateriaalin valmistukseen käytetyn lami-nointilaitteen avulla tämä vastusmateriaali siirrettiin pai-25 netta ja 130°C:n lämpötilaa käyttäen valonherkäksi kerrokseksi fotojohdekerroksen pinnalle. Välialustana toiminut polyesterikalvo poistettiin sen jälkeen huoneen lämpötilassa .

Kuparipohja maadoitettiin ja kaksoiskalvo varattiin 30 negatiivisesti koronapurkausta hyväksikäyttäen, valotettiin kuvanmukaisesti ja kehitettiin tavanomaisella kaupallisella kuivakehitteellä, ja levyä jälkikäsiteltiin 10 minuuttia lämmöllä (80°C). Sen jälkeen suoritettiin puolen minuutin pituinen koko pinnan säteilyttäminen 5 kW:n metallihalogeni-35 dilampulla väriainemaskin läpi.

23 75437

Korjauksen ollessa tarpeen väriaine (sävytin) voidaan poistaa pyyhkimällä ja säteilyttäminen toistaa.

Päällysteen poisto voi tapahtua valinnan mukaan joko kahdessa vaiheessa 5 paino-osaa natriummetasilikaattinona-5 hydraattia ja 3 paino-osaa trinatriumfosfaattidodekahydraat-tia sisältävällä vesiliuoksella ja sitten esimerkissä 2 esitetyllä liuoksella tai yhdessä vaiheessa 6 paino-osaa diety-leeniglykolimonometyylieetteriä, 5 paino-osaa propanolia, 0,7 paino-osaa natriummetasilikaattia, 2,5 paino-osaa tri-10 natriumfosfaattia ja 85 paino-osaa vettä sisältävällä liuoksella.

Molemmissa tapauksissa kaksoiskalvon sävyttämättömät päällysteaineosat irtoavat täydellisesti, kun taas kuvakoh-dat säilyvät ainoastaan väriaineen huuhtoutuessa pois niistä. 15 Sen jälkeen paljastunut kuparikerros syövytetään pois ja syövytysreservi paljastetaan, so. läsnä olevat päällysteaineosat poistetaan liuottimilla, kuten asetonilla tai me-tyyliglykolilla.

Näin saatiin painettu piiri, jossa oli täsmälliset 20 johdinratarajat.

Esimerkki 5

Meneteltiin kuten esimerkissä 4, mutta säteilyttämi-sen jälkeen sävykuva poistettiin pyyhkimällä, levyä kuumennettiin 120°C:ssa 30 minuuttia, ja sen jälkeen huoneen läm-25 pötilaan jäähdytettyä levyä säteilytettiin uudelleen metalli-halogenidi-elohopeahöyrylampun alla. Tämän jälkeen suoritettiin päällysteen poisto, jolloin saatiin toisin kuin esimerkissä 4 kuvaoriginaalin negatiivinen kuva. Painetun piirin valmistamista jatkettiin esimerkissä 4 esitetyllä tavalla.

30 Esimerkki 6

Meneteltiin kuten esimerkissä 4 sillä erotuksella, että valonherkäksi pintakerrokseksi fotojohdekerroksen päälle levitettiin negatiivisesti toimiva materiaali.

Tätä tarkoitusta varten välialustana toimiva esimer-35 kin 4 mukainen polyesterikalvo päällystettiin seuraavan koostumuksen mukaisella kerroksella: 24 7 5 4 3 7 6,5 paino-osaa n-heksyylimetakrylaatin, metakryylihapon ja styreenin painosuhteessa 60:30:10 muodostamaa terpolymeraattia, jonka keskimääräinen moolimassa oli 35 000 (US-patentti-5 julkaisua 3 930 865 vastaavan DE-kuulutus- julkaisun 2 363 806 mukainen) 5,0 paino-osaa tyydyttymätöntä polyuretaania, joka oli syntetisoitu 3 moolista 2,2,4-trimetyyli-heksametyleenidi-isosyanaattia ja 2 moolis-10 ta trietyleeniglykolia (1. reaktiovaihe) ja 2 moolista hydroksietyylimetakrylaattia (2. reaktiovaihe) 2,8 paino-osaa 4-hydroksi(2-etyyliheksyyli)bentsoaattia 0,2 paino-osaa 9-fenyyliakridiinia 15 0,1 paino-osaa 3-merkaptopropionihappo-2,4-dikloorianili- dia 0,025 paino-osaa väriainetta "Desperse Red” (C.I. 179) 25 paino-osaa metyylietyyliketonia 2 paino-osaa etanolia 20 Aikaansaatu kaksoiskalvo käsiteltiin kserografisesti ja kehitettiin esimerkin 4 mukaisesti, ja sitä säteilytet-tiin yksi minuutti 5 kW:n metallihalogenidilampulla.

Päällyste poistettiin seuraavalla liuoksella: 4 paino-osaa natriumlauryylisulfaattia 25 1 paino-osa natriumkarbonaattia 2 paino-osaa trinatriumfosfaattidodekahydraattia 2 paino-osaa natriummetasilikaattipentahydraattia 1 paino-osa fenoksietanolia 90 paino-osaa vettä 30 Saatiin originaalin negatiivinen kopio, joka voitiin käyttää piirilevynä.

Claims (18)

75437

1. Valonherkkä kuvantallennusmateriaali, joka koostuu sähköä johtavasta, painolevyjen tai painettujen piirien 5 valmistukseen soveltuvasta aluslevystä ja fotojohtavasta kerrosjärjestelmästä, joka sisältää fotojohdetta, sideainetta, valonherkkyyden aikaansaavaa väriainetta ja tavanomaisia lisäaineita, tunnettu siitä, että fotojoh-tava kerrosjärjestelmä koostuu aluslevyn päälle levitetystä 10 fotojohtavasta yksinkertaisesta tai useampikertaisesta kerroksesta ja valonherkästä pintakerroksesta, joka sisältää vähintään yhtä fotokemiallisesti reaktiivista yhdistettä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvantallennusmateriaali, tunnettu siitä, että fotokemiallisesti 15 reaktiivisena yhdisteenä valonherkässä pintakerroksessa on yhdiste tai yhdisteyhdistelmä, jonka liukoisuus emäksisiin vettä ja/tai alkoholia sisältäviin liuotinsysteemeihin laskee aktiinisen säteilyn vaikutuksesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvantallennus-20 materiaali, tunnettu siitä, että fotokemiallisesti reaktiivisena yhdisteenä valonherkässä pintakerroksessa on yhdiste tai yhdisteyhdistelmä, jonka liukoisuus emäksisiin vettä ja/tai alkoholia sisältäviin liuotinsysteemeihin kohoaa aktiinisen säteilyn vaikutuksesta.

4. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen kuvantallen nusmateriaali, tunnettu siitä, että fotokemiallisesti reaktiivisena yhdisteenä on ainakin yksi o-kinonidiat-sidi.

5. Patenttivaatimusten 1 ja 3 mukainen kuvantallen-30 nusmateriaali, tunnettu siitä, että fotokemiallisesti reaktiivisena yhdisteenä on ainakin yksi diatsonium-suolapolykondensaatiotuote.

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen kuvantallennusmateriaali, tunnettu siitä, että aktiinisilla sä- 35 teillä säteilyttämisen jälkeen helpommin liukenevat päällys- 26 7 5 4 3 7 tealueet liukenevat emäksis .n vettä, ja mahdollisesti kos-tutusaineita, sisältävään liuottimeen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvantallennusma-teriaali, tunnettu siitä, että valonherkän pinta- 5 kerroksen paksuus on noin 0,1 - 50 ^um.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kuvantallennusma-teriaali, tunnettu siitä, että valonherkän pintakerroksen paksuus on noin 1-25 ^um.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvantallennusma-10 teriaali, tunnettu siitä, että fotojohtavan kerroksen paksuus on noin 2-10 yUm.

10. Menetelmä painolevyn tai painetun piirin valmistamiseksi kserografisesti, jossa menetelmässä sähköä johtavasta aluslevystä ja sen päällä olevasta fotojohtavasta ker- 15 rosjärjestelmästä koostuva kuvantallennusmateriaali varataan sähköstaattisesti ja valotetaan kuvanmukaisesti, syntyvä va-rauskuva tehdään näkyväksi hienojakoisella väriaineella (sä-vyttimellä), koko päällysteen pinta asetetaan sitten alttiiksi aktiiniselle säteilylle ja sen jälkeen päällyste poiste-20 taan, tunnettu siitä, että fotojohtavana kerrosjärjestelmänä käytetään kaksoiskalvoa, joka koostuu aluslevystä katsottuna fotojohtavasta kerroksesta ja valonherkästä pintakerroksesta ja johon aiheutetaan aktiinisella säteilyllä liukoisuuseroja.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunne ttu siitä, että ne valonherkän pintakerroksen alueet, jotka eivät ole väriaineen (sävyttimen) peittämiä sekä niiden alla olevat fotojohtavan kerroksen aineosat liuotetaan pois.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väriaineen (sävyttimen) peittämät valonherkän pintakerroksen alueet sekä niiden alla olevat fotojohtavan kerroksen aineosat liuotetaan pois.

13. Patenttivaatimusten 10-12 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että päällysteen poisliuottamiseen π 754 37 käytetään emäksistä vesiliuosta, joka mahdollisesti sisältää kostutusaineita.

14. Patenttivaatimusten 10-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fotojohtavassa kerroksessa 5 käytetään orgaanista fotojohdetta.

15. Patenttivaatimusten 10-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valonherkkä pintakerros sisältää vähintään yhtä yhdistettä, joka saa säteilytettäessä aikaan liukoisuuden asianomaiseen päällysteenpoistoaineeseen.

16. Patenttivaatimusten 10-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valonherkkä kerros sisältää vähintään yhtä yhdistettä, joka saa säteilytettäessä aikaan liukenemattomuuden asianomaiseen päällysteenpoistoaineeseen.

17. Patenttivaatimusten 10-16 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että poisliuottamisen jälkeen jäljelle jäävät päällysteaineosat jälkikovetetaan termisesti.

18. Patenttivaatimusten 10-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päällysteen poisliuottamisen jälkeen paljastunut aluslevyn pinta syövytetään tai vahvis- 20 tetaan galvaanisesti ja jäljellä olevat päällysteaineosat mahdollisesti poistetaan liuottamalla (strippaus). 75437