FI80154B - Ljuskaensligt registreringsmaterial foer framstaellning av plantrycksplattor. - Google Patents

Description

1 80154

Laakapainolaattojen valmistukseen soveltuva valonherkkä kuvantallennusmateriaali

Keksintö koskee valonherkkää kuvantallennusmateriaa-5 lia, joka koostuu aluslevystä ja negatiivisesti toimivasta valonherkästä kerroksesta, joka sisältää valonherkkänä yhdisteenä diatsoniumsuolapolykondensaatiotuotetta ja jonka pinta on karhea.

Esiherkistettyjä painolaattoja, joiden pinnalla on 10 määrätty karheusaste, tunnetaan. Näillä laatoilla on se etu, että niitä käytettäessä on mahdollista lyhentää oleellisesti vakuumikosketusaikaa, so. aikaa, joka vaaditaan vakuumikopi-ointikehityksessä olevan ilman poisimemiseen niin, että originaalin ja painolaatan välinen kosketus on täysin tasai-15 nen. Näillä laatoilla on mahdollista välttää samalla ilma-taskujen muodostuminen originaalin ja painolaatan väliin.

Karhea pinta valmistetaan useimmissa tapauksissa siten, että valonherkän kerroksen päälle levitetään lisäkerros, joka karhennetaan tai himmennetään joko lisäämällä pigmentti-20 hiukkasia, kuvioimalla vastaavalla tavalla karhennetun pinnan avulla, esimerkiksi kuviovalssilla, tai jollakin muulla sopivalla tavalla. Myöhemmin seuraavan kehityksen yhteydessä himmennetty pintakerros liuotetaan kehitteeseen. Tällaisia materiaaleja on kuvattu DE-hakemusjulkaisuissa 2 512 043 ja 25 2 638 710. Näiden laattojen haittapuolena on se, että ne vaa tivat kaksivaiheisen päällystämisen ja että pintakerroksen koko ainemäärä, kaikki mahdollisesti läsnä olevat pigmentti-hiukkaset mukaanluettuina, kerääntyy kehitteeseen, joka tästä syystä muuttuu nopeammin käyttökelvottomaksi.

30 DE-hakemus julkaisussa 2 926 236 kuvataan samankaltaisia pin naltaan karheita kuvantallennusmateriaale ja, jotka sisältävät valonherkässä kerroksessa hiukkasia, joiden läpimitta on suurempi kuin kerroksen paksuus. Hiukkasten läpimitan ja kerroksen paksuuden välisen eron ollessa määrättyjen rajojen sisällä 35 sillä tavalla saavutetaan vastaava kerroksen pinnan ja ko-piointioriginaalin välinen etäisyys. Koska käytännössä 2 80154 käytettävät kopiointilamput eivät käytännöllisesti katsoen koskaan säteile ideaalisella tavalla yhdensuuntaista valoa, on tässä tapauksessa otettava lukuun kerroksessa tapahtuva lievästi epäterävä jäljentyminen, ts. hajavaloa lankeaa myös 5 valonherkän kerroksen raja-alueille, jotka originaali tiiviin kosketuksen ollessa kysymyksessä peittäisi. On myös mahdollista, että kerroksen sisältämien hiukkasten koosta, taitekertci-mesta ja määrästä riippuen hiukkaset itse aiheuttavat samanlaisia siroamis-, taittumis- tai vieläpä taipumisilmiöitä.

10 Kaikki nämä ilmiöt voivat positiivisesti toimivien valonherkki-en kerrosten ollessa kysymyksessä johtaa kehityksessä jäljelle jäävien (valottumattomien) rasteripisteiden vähenemiseen.

Vaikka näistä valotusilmiöistä ei ole mitään selvää käsitystään käynyt ilmi, että DE-hakemusjulkaisun 2 926 236 mukai-15 sen valonherkän materiaalin valotuksen ja kehityksen yhteydessä esiintyy kehitetyn painolevyn pinnan peittymisessä todella todistettavia eroja sen mukaan, sisältääkö valonherkkä kerros pigmenttihiukkasia vai ei. Seuraavassa taulukossa on verrattu originaalifilmin, sen alla valotetun ja kehitetyn 20 hiukkasia päällystekerroksessa sisältävän painolaatan sekä samalia tavalla valmistetun hiukkasia päällystekerroksessa sisältämättömän painolaatan pinnan prosentuaalista peittymistä, so.kuvaelementtien peittämän pinnan prosentuaalista osuutta.

Pintapeitteen %-koostumus 25 -- " ' ' |-

Filmi 95 89 81 72 63 54 47 38 29 20 12 5

Hiukkasia sisältävä posi-viivikerros

30 99 97 92 86 80 71 62 53 43 31 21 1C

Hiukkasia sisältämätön postitiivi- kerros 99 98 94 891 83 74| 66 571 47 34 23 11 3 80154

Voidaan havaita, että pigmenttihiukkasia sisältävän kerroksen pintapeite, so. visuaalisesti havaittava optinen tiheys, on selvästi lähempänä originaalin tiheyttä kuin vastaavan hiukkasia sisältämättömän kerroksen; niiden sävyarvojen toistoa sa-5 notaan käytännössä "suoremmaksi". Tämä tulos on toivottava ja katsottava DE-hakemusjulkaisun 2 926 236 mukaisten positiivisesti toimivien materiaalien lisäeduksi.

Tämän tiedon perusteella oli odotettavissa, että päinvas-taisesti toimivien kerrosten - negatiivikerrosten - tapaukses-10 sa pitäisi esiintyä vastakkainen ilmiö. so. kopion sävyarvon pitäisi kasvaa. Koska myös negatiivikerrosten tapauksessa sävyarvo on vedoksessa aina tiheämpi kuin negatiiviorigi-naalin pohjana olevassa originaalissa, olisi tässä tapauksessa ollut odotettavissa edellä kuvatun kaltaisella negatiivi-15 sesti toimivalla painolastalla saatavan vedoksen laadun huononeminen.

Tunnetun negatiivisesti toimivan painolaatan, jossa valonherkän kerroksen päällä on pintakerros, joka pinnan kaventamiseksi sisältää pigmenttihiukkasia, vertaaminen muuten 20 samanlaiseen laattaan, paitsi että se ei sisällä pigmenttihiukkasia, osoittaa nimittäin todellakin, että pigmenttiä sisältävästä laatasta saatava painolevy painaa täydellisemmin, tuottaa siis tulokseksi suuremman pintapeitteen sisältävän vedoksen, kuin pigmenttiä sisältämättömästä laatasta saatava 25 painolevy.

Lisäksi oli odotettavissa, että sellaisia negatiivilaat-toja, jotka sisältävät valonherkässä kerroksessa läpimitaltaan kerroksen paksuutta suurempia hiukkasia, valotettaessa jonkin hiukkasen alle jäävät kerroksen alueet eivät kovetu ollenkaan 30 tai ainakaan täydellisesti, koska hiukkaset absorboivat, heijastavat tai siroavat valoa. Koska hiukkasia sisältävän kerroksen ollessa kysymyksessä hiukkaset säilyvät kerroksen painavissa kuvakohdissa, oli tässä tapauksessa otettava lukuun se, että hiukkaset eivät ole kiinnittyneet riittävän lujasti ja 35 irtoavat suhteellisen pienen vedosmäärän jälkeen tehden siten painolevyn käyttökelvottomaksi 80154

Otaksutaan, että näistä syistä tähän saakka on käyttöä ollut käytännössä vain sellaisilla hiukkasten avulla pinnaltaan karhennetuilla painolaatoilla, jotka joko toimivat positiivisesti tai sisältävät hiukkasia valonherkän 5 kerroksen päällä olevassa pintakerroksessa, jolloin pintakerros hiukkasineen poistetaan kehityksen yhteydessä.

Niissä muutamissa tapauksissa, joissa on selostettu myös negatiivisesti toimivia, pigmenttihiukkasia sisältäviä kerroksia, on yleensä kysymys laatoista, joilta ei edellyte-10 tä suurta (kuvan) tarkkuutta, esimerkiksi fotopolymeroita-vissa olevista reliefipainolaatoista, jollaisia kuvataan DE-hakemusjulkaisussa 2 403 487.

Tämän keksinnön päämääränä oli sellaisen negatiivisesti toimivan valonherkän kuvantallennusmateriaalin esittämi-15 nen, joka soveltuu laakapainolaattojen valmistukseen ja joka vakuumikosketusajän lyhentämiseksi sisältää hiukkasia valonherkässä kerroksessa ja on siitä saatavalla painolaatalla saavutettavan kuvan tarkkuuden, sävyarvojen toiston ja vedosmäärän suhteen vähintään yhtä hyvä kuin vastaava pig-20 menttihiukkasia sisältämätön materiaali.

Keksintö koskee laakapainolaattojen valmistukseen soveltuvaa valonherkkää kuvantallennusmateriaalia, joka koostuu aluslevystä ja negatiivisesti toimivasta valonherkästä kerroksesta, joka sisältää valonherkkänä yhdisteenä diatso-25 niumsuolapolykondensaatiotuotetta ja jonka pinta on karhea.

Keksinnön mukaiselle materiaalille on tunnusomaista, että valonherkkä kerros sisältää tasaisesti jakautuneena 0,01-2 paino-%, laskettuna kerroksen haihtumattomien aineosien määrästävärintöntä, veteen ja orgaanisiin liuottimiin 30 liukenematonta epäorgaanista pigmenttiä, jonka hiukkasten keskimääräinen läpimitta on 1-20 ^um, jolloin hiukkasten keskimääräinen läpimitta on 1-15 um suurempi kuin kerroksen paksuus.

Yllättävää kyllä, edellä kuvattuja haittoja, jotka olisivat olleet odotettavissa, ei esiinny keksinnön mukaista 35 materiaalia käyttäen saatavien painolaattojen yhteydessä. Monissa tapauksissa jopa sävyarvojen toisto vedoksessa on suorempi kuin vastaavia pigmentittömiä laatoja käytettäessä.

5 80154

Myös vedosmäärä kasvaa useimmissa tapauksissa pigmentin lisäämisen vaikutuksesta.

Keksinnön mukaisen materiaalin edut saavutetaan erityisesti silloin, kun valonherkkä kerros sisältää diatsonium-5 suolapolykondensaatiotuotteen lisäksi vielä polymeeristä sideainetta .

Valonherkän kerroksen pinnan karheus määräytyy pääasiassa sen sisältämän pigmentin mukaan. Pigmentin keskimääräisen hiukkaskoon tulisi aina olla suurempi kuin kerroksen paksuus. 10 Valonherkän kerroksen paksuus määräytyy materiaalin käyttötarkoituksen mukaan ja vastaa muissa tapauksissa tavanomaisia arvoja. Kun kysymyksessä on materiaalin edullinen käyttö laakapainolaattojen valmistukseen, kerroksen paksuus on yleensä 0,1-5 pm, edullisesti 1-4 pm.

15 Valonherkkään kerrokseen sisällytettyjen hiukkasten kes kimääräinen hiukkaskoko on edullisesti 3-10 pm. Hiukkasten osuus kerroksessa on edullisesti 0,1 - 1,0paino-%. Hiukkasten osuus kerroksessa on edullisesti 0,1 - 1,0paino-% kerroksen sisältämien haihtumattomien aineosien kokonaismäärästä.

20 Hiukkasina, joita keksinnön mukaisesti sisällytetään valonherkkään kerrokseen, voidaan käyttää sellaisia aineita, jotka sopivat yhteen kerroksen aineosien kanssa eivätkä vaikuta haitallisesti aluslevyn päällystämiseen ja jotka voidaan poistaa yhdessä valonherkän kerroksen valottumattomien 25 alueiden kanssa kehitteen avulla, ilman että ne reagoivat kehitteen kanssa.

Edullisia esimerkkejä sellaisista hiukkasista ovat piihappo- tai piidioksidihiukkaset, jotka voivat olla määrätyllä tavalla esikäsiteltyjä, alumiinidioksidi-, sinkkidi-30 oksidi-, alumiinisilikaatti-, alumiinihydroksidi- ja titaa-nidioksidihiukkaset. Hiukkaset voivat koostua yhdestä aineesta, tai eri aineiden hiukkasia voidaan yhdistää.

Valonherkkien kerrosten valmistamiseksi hiukkaset lisätään hyvin sekoittaen suoraan päällystysliuokseen tai mahdol-35 lisesti dispergoidaan yhdessä osan sideaineesta, jota käy- 6 80154 tetään kuvantallennuskerrokseen, kanssa kuulamyllyssä sopivaan liuottimeen. Tämä dispersio lisätään sitten hyvin sekoittaen loppuosaan suunniteltua päällystys liuosta.

Soveltuvia diatsoniumsuolapolykondensaatiotuotteita ovat 5 kondensoitumiskykyisten aromaattisten diatsoniumsuolojen, esimerkiksi difenyyliamiini-4-diatsoniumsuolojen, aldehydien, edullisesti formaldehydin, kanssa muodostamat kondensaatiotuotteet. Erityisen edullista on ]<äyttää sekakondensaatiotuotteita, jotka diatsoniumsuolayksiköiden lisäksi sisältävät vielä muita 10 ei-valonherkkiä yksiköitä, jotka ovat peräisin kondensoitumis-kykyisistä yhdisteistä, erityisesti aromaattisista amiineista, fenoleista, fenolieettereistä, aromaattisista tioeetteristä, aromaattisista hiilivedyistä, heterosyklisistä aromaattisista yhdisteistä ja orgaanisista happoamideista. Näitä kondensaa-15 tiotuotteitaon kuvattu DE-hakemusjulkaisussa 2 024 244. Periaatteessa kaikki DE-hakemusjulkaisussa 2 739 774 esitetyt diatsoniumsuolapolykondensaatiotuotteet ovat sopivia.

Diatsoniumsuolayksiköt A-N2X ovat edullisesti peräisin 12 3 yhdisteistä, joiden kaava on (R -R -) R -N~X, jossa P 2 20 X on diatsoniumyhdisteen anioni, p on kokonaisluku 1-3, R·*· on aromaattinen ryhmä, joka sisältää vähintään yhden aktiivisen karbonyyliyhdisteen kanssa kondensaatioreaktioon kykene- o 2 van aseman, RJ on fenyleeniryhmä, R on yksinkertainen sidos tai jokin ryhmistä 25 -(CH ) -NR4-, 2 q -0-(CH ) -NR4-, 2 r -S-(CH ) -NR4-, 30 2 r , -S-CH CO-NR -, 2 -0-R5-0-, - 0 - 35 - S - ja -CO-NR4- joissa g on jokin luku 0:sta 5:ee , r on jokin luku 2:sta 5 reen, on vety, C^_^-alkyyliryhmä, C^_^2~aral^yyliryhm^ 7 80154 tax c6_12"aryyliryhmä on cg_22-ary^eenir^mä·

Kuten edellä jo on mainittu, ediiliset keksinnön mukaiset 5 kuvantallennusmateriaalit sisältävät polymeeristä sideainetta.

Tässä tapauksessa valonherkkä kerros sisältää yleensä 5-90 pai-no-%, edullisesti 10-70 paino-%, diatsoniumyhdistettä ja 10-95 paino-%, edullisesti 30-90 paino-%, polymeeristä sideainetta kertoksen sisältämien haihtumattomien aineosien koko-10 naismäärästä laskettuna.

Edullisia sideaineita ovat veteen liukenemattomat mutta orgaanisiin liuottimiin liukenevat polymeerit. Esimerkkejä sellaisista ovat polyvinyyliasetaatti, polyvinyyliasetaalit, poluyretaanit, epoksidihartsit ja akryyli- tai metakryyli-15 happoesteripolymeerit. Erityisen edullista on käyttää side aineita, jotka liukenevat laimeisiin aikalisiin vesiliuoksiin, koska niitä käytettäessä kehitys on mahdollisa suorittaa puhtailla vesiliuoksilla orgaanisia liuottimia lisäämättä. Esimerkkejä sellaisista sideaineista ovat fenolihartsit, polyvinyyli-20 fenolit, akryyli- tai metakryylihapon ja näiden happojen este-reiden väliset sekapolymeraatit, styreenin ja maleiinihappoan-hydridin väliset sekapolymeraatit, sulfonyyliuretaani-sivu-ketjuryhmiä sisältävät polymeerit ja dikarboksyylihappoanhyd-ridien hydroksyyliryhmiä sisältävien polymeerien kanssa muddes-25 tamat reaktiotuotteet.

Viimeksi mainitut reaktiotuotteet ovat erityisen edullisia. Dikarboksyylihappoanhydrideinä tulevat kysymykseen erityisesti maleiini-,ftaali-, meripihka- ja 3-oksaglutaarihappoanhydridi; edullisia hydroksyyliryhmiä sisältäviä polymeerejä ovat vi-30 nyylialkoholiyksiköitä sisältävät polymeerit, mutta myös sellu- loosaeetterit tai -esterit, epoksidihartsit ja saippuoidut epoksidihartsit, allyylialkoholin ja korkeampien tyydytty-mättömien alkoholien kopolymeerit sekä polyhydroksialkyyli-akrylaatit ja -metakrylaatit, joista erityisen edullisia 35 ovat vinyylialkoholiyksilöitä sisältävät polymeerit, kuten osittain saippuoidut polyvinyyliesterit, vapaita hydroksyyli- 8 80154 ryhmiä sisältävät polyvinyyliasetaalit sekä vastaavat vi-nyyliesteri-, vinyyliasetaali- tai vinyylialkoholiyksiköitä sisältävien kopolymieerien reaktiotuotteet.

Näiden reaktiotuotteiden molekyylipaino on yleensä 5.000 -5 200.000, edullisesti 10.000 - 100.000. Happoluku on yleensä 5-80, edullisesti 10-70. Näitä karboksyyliryhmiä sisältäviä reaktiotuotteita on käsitelty DE-patenttihakemuksessa P 3 404 366.7.

Valonherkän kerroksen stabiloimiseksi siihen on edullista 10 lisätä yhdistettä, joka on luonteeltaan happo. Kysymykseen tulevat mineraalihapot ja vahvat orgaaniset hapot, joista edullisia ovat fofrorihappo, rikkihappo, perkloorihappo, boori-happo ja p-tolueenisulfonihappo. Erityisen hyvin soveltuva happo on fosforihappo.

15 Lisäksi kerroksiin voidaan lisätä pehmittimiä, tartunta- aineita, väriaineita pigmenttejä ja värinmuodostajia. Näiden lisäaineiden laatu ja määrä määräytyvät valonherkän kuvantal-lennusmateriaalin suunnitellun käyttöalueen mukaan. Tällöin on periaatteessa otettava huomioon se, etteivät lisättävät 20 aineet absorboi liian suurta osaa silloittumiselle välttämättömästä aktiinisesta valosta ja siten vähennä käytännön valon-herkkyyttä.

Valonherkät kerrokset voivat sisältää väriaineita ja/tai väripigmenttejä, jotka kykenevät vaikuttamaan sekä kontrasti-25 aineina että kerrosta lujittavasti. Kysymykseen tulevia väriaineita on esitetty esimerkiksi US-patenttijulkaisuissa 3 218 167 ja 3 884 693. Erityisen sopivia ovat esimerkiksi puhdas viktoriansini FGA (C.I. Basic Blue 81), renolisininen B2G-H (C.I. 74160), kristallivioletti ja rodamiini 6 GDN 30 (C.I. 45160). Kuvan kontrastin kohottamiseksi valotuksen jäl keen voidaan käyttää metaniilikeltaista (C.I. 13065), metyyli-oranssia (C. I. 13025) tai fenyyliatsodifenyyliamiinia.

Keksinnön puitteissa edullinen tärkeimpien aineosien jakautuma (painoprosentteina) valonherkässä kerroksessa on 35 seuraava: 9 80154

Sideainetta 30-90 %

Diatsoniumsuolapolykondensaa-tiotuotetta 10-70 %

Pigmenttihiukkasia 0,01- 2 %

Happoa 0-10 % 5 Väriainetta 0-12 %

Valotuskontrastin muodostajaa (väriaine) 0- 5 %

Alustamateriaalin päällystäminen tapahtuu asianmukaisia orgaanisia liuottimia tai liuotinseoksia käyttäen ja yleensä 10 valamalla, ruiskuttamalla tai kastamalla.

Sopivia liuottimia ovat alkoholit, ketonit, esterit, eetterit ja muut vastaavat. Tässä yhteydessä edullisiksi liuot-timiksi ovat osoittautuneet glykolien tai ketoalkoholien osa-eetterit, esimerkiksi etyleeniglykolimonometyylieetteri.

15 Valoherkkä kuvantallennusmateriaali soveltuu erityisesti laakapainolevyjen valmistukseen, jolloin alustamateriaalina on edullisesti alumiini.

Erityisen edullisena pidetään alumiinia, joka tätä tarkoitusta varten esikäsitellään tavanomaisella tavalla, esi-20 merkiksi mekaanisesti, kemiallisesti tai sähkökemiallisesti karhentamalla ja mahdollisesti sen jälkeen anodisesti hapettamalla. Lisäksi tämä alustamateriaali on edullista käsitellä polyvinyylifosfonihapolla, alkalisilikaatilla, fosfaatilla, heksafluorizirkonaatilla, kromaatilla, boraatilla, polyarkyyli-25 amidilla tai selluloosajohdannaisilla.

Kuvantallennusmateriaalien muokkaus tapahtuu tunnetulla tavalla kuvan mukaisesti valottamalla ja pesemällä päällyste-kerroksen valottumattomat alueet pois jollakin sopivalla kehitteellä.

30 Kopiointimateriaali valotetaan tunnetulla tavalla origi naalinen alla sellaisia kopiointivalonlähteitä käyttäen, joiden emissiospektristä mahdollisimman suuri osa on lähiultraviolet-tialueella. Valotus voidaan suorittaa myös lasersäteilyllä. Säteilyttämiseen soveltuvat sopivatehoiset, melko lyhytaaltoi-35 set laserit, esimerkiksi Ar-laser, kryptonionilaeet ja helium/ kadmium-laser, jotka emittoivat suunnilleen 300 nm:nja600 nm:n välillä.

10 80154

Kehitys tapahtuu kerroksen aineosien luonteesta riippuen vesiliuoksilla tai orgaanisilla liuottimilla. Vesiliuokset ovat yleensä edullisia. Alkaliliukoisia sideaineita sisältävien erityisen edullisten kerrosten kehittämiseen käytetään 5 aikalisiä vesiliuoksia, joiden pH-arvo on alueella 8-14, edullisesti 9-12, ja jotka sisältävät puskurisuoloja, esimerkiksi vesiliukoisia alkalifosfaatteja, -silikaatteja, -bo-raatteja, -karbonaatteja, -asetaatteja tai -bentsoaatteja. Lisäainoosina voidaan käyttää kostutusaineita, edullisesti 10 anionisia kostutusaineita, sekä mahdollisesti vesiliukoisia polymeerejä. Liuos voi sisältää myös vähäisiä määriä, esimerkiksi korkeintaan 5 paino-%, edullisesti korkeintaan 2 paino%» veteen sekoittuvia orgaanisia liuottimia. Edullisia ovat vaikeasti haihtuvat liuottimet, esimerkiksi aromaattis-alifaat-15 tiset alkoholit, joiden höyrynpaine ei merkitse kovinkaan paljon kehitekäsittelyn yhteydessä.

Kehitys voidaan suorittaa tunnetulla tavalla kastamalla, suihkuttamalla, harjaamalla tai tamponoimalla.

Näin valmistetusta painolevystä voidaan ottaa erittäin 20 suuri määrä vedoksia.

Keksinnön mukaisesti valmistettua pigmenttipitoista ko-piointikerrosta ja sopivaa aluslevyä käyttämällä saadaan ko-piointimateriaali, jossa päällystekerroksen pinta on karhea tai epätasainen ja jota käyttämällä on mahdollista saattaa 25 diapositiivi läheiseen kosketukseen valonherkän kerroksen kanssa, jolloin vakuumikopiointikehyksen ilmanpoiston vaatima aika lyhenee huomattavasti. Tämä etu saavutetaan, ilman että kerroksen pinnan ja kopiointioriginaalin väliin jäävien ilma-taskujen vuoksi seurauksena on alisäteilyjä. Keksinnön mukai-30 nen materiaali on mahdollista valmistaa huomattavasti yksin kertaisemmin kuin tähän saakka tunnetut samaan tarkoitukseen soveltuvat negatiivisesti toimivat materiaalit. Vaaditaan ainoastaan päällystys tavanomaisissa olosuhteissa, eikä kerroksen pinta tarvitse mitään jälkikäsittelyä, esimerkiksi kuvioin-35 tia.

Il 11 80154

Epätasaisella himmennysainetta sisältävällä valonherkällä pintakerroksella varustettuihin kopiointikalvoihin ja paino-laattoihin, joissa valonherkän kerroksen pinnalla on lisäksi epätasaisia säännöllisiä kuvioita, verrattuna keksinnön ntu-5 kaisesti valmistetuilla painolaatoilla valotusliikkumavara on suurempi.

Seuraavien esimerkkien tarkoituksena on valaista keksintöä.

3

Paino-osat ja tilavuusosat suhtautuvat toisiinsa kuten g ja cm ; prosenttiluvut ja määräsuhteet on käsitettävä painoyksikköinä 10 annetuiksi, ellei toisin ole ilmoitettu.

Esimerkki 1

Liuotetaan 1,7 paino-osaa polyvinyylibutyraalin, jonka molekyylipaino on 70.000 - 80.000 ja joka sisältää 71 paino-% vinyylibutyraali-, 2 paino-% vinyyliasetaatti ja 27 paino-% 15 vinyylialkoholiyksiköitä, ja propenyylisulfonyyli-isosyanaatin välistä reaktiotuotetta, 0,6 paino-osaa diatsoniumsuolapolykondensaatiotuotetta, joka on valmistettu 1 moolista 3-metoksidifenyyliamiini-4-diatsoniumsulfaattia ja 1 moolista 4,41-bis-(metoksimetyyli)-20 difenyylieetteriä ja saostettu mesityleenisulfonaattina, 0,09 paino-osaa puhdas viktoriansini FGA (C.I. Basic Blue 81) ja 0,07 paino-osaa fosforihappoa (85 %) 60 paino-osaan 2-metoksietanolia ja 20 paino-osaan butyyli-25 asetaattia, ja liuokseen lisätään 0,015 paino-osaa hienojakoista piihappoa, jonka hiukkasten keskimääräinen läpimitta on 8^um.

Tätä liuosta käsitellään 5 minuuttia ultraäänihauteessa (48 kHz) agglomeraattinen hajottamiseksi.

30 Elektrolyyttisesti pinnaltaan karhennettu, anodisoitu ja polyvinyylifosfonihapolla käsitelty alumiinilevy päällystetään tällä liuoksella linkoamalla, jolloin pintapainoksi 2 saadaan 1,0 g/m .

Toinen samanlainen painolaatta valmistetaan samalla 35 tavalla mutta lisäämättä piihappoa.

12 801 54

Painolevyjen valmistamiseksi nämä painolaatat valotetaan kuvanmukaisesti läpikuultavan filmioriginaalin alla, jossa on erilaisen prosentuaalisen pintapeitteen sisältäviä rasteri-alueita, ja kehitetään sen jälkeen seuraavalla liuoksella: 5 5 paino-osaa natriumlauryylisulfaattia 1,5 paino-osaa natriummetasilikaattipentahydraattia 1 paino-osaa trinatriumfosfaattidodekahydraattia 92,5 paino-osaa vettä

Piihappoa sisältävä painolaatta voitiin saada kopiointi-10 kehyksessä täydellisesti kosketuksiin filmioriginaalin kanssa jo 20 s:n vakuumiajan jälkeen, ilman että valotuksen yhteydessä esiintyi epätasaisia alisäteilyilmiöitä, kun taas vertailulaat-taa käytettäessä läheisen kosketuksen aikaansaanti filmiorig:.-naalin kanssa onnistui vasta 1-2 minuutin vakuumiajan jälkeen.

15 Rasterialueet valottuivat kumpaankiin kopiointikerrokseen, joiden valonherkkyys on yhtä suuri, samassa valotusajassa.

Kehityksen jälkeen kumpaakin painolevyä vedostettiin offsetpainokoneessa rinnakkain. Värin voimakkuus säädettiin painokoneella sellaiseksi, että painoarkilla kummankin kuvan 20 koko leveydeltä mitattiin sama täyssävytiheys. Pinnan prosentuaalinen peittyminen (E) mitattiin densitometrillä Taulukossa on esitetty originaalifilmin sekä kummankin painoarkin, jotka saatiin kummallakin edellä selostetulla painolevyllä, pinnan prosentuaalinen peittyminen. Koska kysymys on negatii-25 vioriginaalista, sen tapauksessa mitatut prosenttiluvut on vähennettu 100:sta, jotta originaalin ja kopion tapauksessa saadaan vertailukelpoiset tiheysarvot.

Pintapeitteen %-osuus 30 ............ 1

Filmi 5 11 19 28 37 46 53 62 71 80 88 95 (100-F) - |

Hiukkasia si- | sältävä ker- 1 8 29 42 54 64 74 79 84j 89 94 97 100 ros (F) | | 35 -----------i--- i

Hiukkasia si- ι I

sältämätön 18 31 43 56 66 76 80 85 90. 94 98i 99 kerros (F)__ ___ _ [ j__ il 13 801 54

Esimerkki 2

Liuotetaan 1,2 paino-osaa esimerkissä 1 mainitun poly-vinyylibutyraalin ja maleiinihappoanhydridin välistä reaktio-tuotetta (happoluku 30), 5 1,2 paino-osaa diatsoniumsuolapolykondensaatiotuotetta, joka on valmistettu 3-metoksidifenyyliamiini-4-diatsoniumsul~ faatista ja formaldehydistä, 0,02 paino-osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia ja 0,3 paino-osaa renolislninen B2G-H:a (C.I. 74160) 10 97,3 paino-osaan 2-metoksietanolia, ja liuokseenlisä tään 0,015 g hienojakoista pi.ihappoa, jonka hiukkasten keskimääräinen läpimitta on 8^um.

Tätä liuota käsitellään 5 minuuttia ultraäänihauteessa (48 kHz) agglomeraattien hajottamiseksi.

15 Elektrolyyttisesti pinnaltaan karhennettu, anodisoitu ja polyvinyylifosfonihapolla käsitelty alumiinilevy päällystetään 2 tällä liuoksella, jolloin pintapainoksi saadaan 1,0 g/m .

Vertalua varten valmistetaan muuten samanlainen painolaatta lisäämättä hiukkasia.

20 Painolevyjen valmistamiseksi painolaatat valotetaan kuvan mukaisesti läpikuultavan filmioriginaalin alla, jossa on vaihte-levan prosentuaalisen pintapeitteen sisältäviä rasterialueita, ja kehitetään sen jälkeen esimerkissä 1 lmoitetulla liuoksella.

Hiukkasia lisäten valmistettu painolatta voitiin saadan 25 kopiointikehyksessä täydellisesti kosketuksiin filmioriginaa lin knassa jo 20 s:n vakuumiajan jälkeen, ilman että valotettaessa esiintyi epätasaisia alisäteilyilmioitä, kun taas ver-tailulaattaa käytettäessä läheisen kosketuksen aikaansaanti filmioriginaalin kanssa onnistui vasta 1-2 minuutin vakuumi-30 ajan jälkeen.

Rasterialueet valottuivat näihin kumpaankin kopiointiker-rokseen, joiden valonherkkyys on yhtä suuri, samassa valotus-ajassa.

Kehityksen jälkeen kumpaakin painolevyä vedostettiin 35 offsetpainokoneessa rinnakkain. Värin voimakkuus säädettiin painokoneella sellaiseksi, että painoarkilla kummankin kuvan i4 801 54 koko leveydeltä mitattiin sama täyssävytiheys. Pinnan prosentuaalinen peittyminen mitattiin densitometrillä. Taulukossa on esitetty originaalitilmin sekä kummankin painoarkin, jotka saatiin kummallakin edellä selostetulla painolevyllä, pinnan 5 prosentuaalinen peittyminen.

Pintapeitteen %:osuus I1* I ' ' " Γ ' ' —·η—— — - | I . ' k. I I — ! .f.l —I II —— (100-F) 5 11 19 28 37 46 53 62 71 80 88 95 10 __________|_____

Hiukkasia sisältävä 16 26 38 50 60 71 76 83 87; 93 97 99 kerros (F) ; 'lii

Hiukkasia : i | j j j j sisältämätön ie, 27 S 39 51 61 71 77! 84 89' 94 98M00 15 kerros (F) [_ '_________J.________________j_'___1 I_j

Esimerkki 3

Liuokseen, joka sisältää 2,1 paino-osaa polyvinyyli-formaalia, jonka keskimääräinen molekyylipaino on 30 000 20 ja joka sisältää 7 % vinyylialkoholi-, 30 % vinyyliasetaatti-ja 50 % vinyyliformaaliyksiköitä,.

0,6 paino-osaa esimerkissä 1 ilmoitettua diatsoniumsuola-polykondensaatiotuotetta, 0,06 paino-osaa 85-%:ista fosforihappoa ja 25 0/3 paino-osaa kupariftalosyaniinia 96,9 paino-osassa 2-metoksietanolia, dispergoidaan 0,015 paino-osaa esimerkissä 1 mainittua ja siir.ä kuvatun kaltaista piihappoa.

Saatava päällystysliuos levitetään esimerkin 1 mukaiselle.

30 tavalla esikäsitellylle alumiinilevylle linkoamalla ja kuiva- 2 taan. Pintapaino on 1 g/m . Toinen painolaatta valmistetaan samalla tavalla, mutta lisäämättä piihappoa.

Molemmat painolaatat valotetaan esimerkissä 1 kuvatulla tavalla originaalin alla ja kehitetään liuoksella, joka si-35 sältää li 15 801 54 1 paino-osan 2-n-butoksietanolia, 21 paino-osaa n-propanolia ja 78 paino-osaa vettä.

Kumpaakin painolevyä vedostettiin rinnakkain offsetpaino-5 koneessa esimerkin 1 mukaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty originaalitilmin sekä kummankin näillä painolaatoilla saadun painoarkin pinnan peittyminen prosentteina.

Pintapeitteen %-osuus i λ Originaali Γ~ Γ I I | I I ' (100-F) 5 1 1 19 28 37 46 53 i 621 71 I 80 i 88! 95 j

Si0o:a III

sisältävä (F) 15 25 36 49 i 59 71 76 82' 871 93! 97 100 S.iOp; | | | sisältämätön (F) 1 5 25 37 48 59 72 77 82! 88 i 94, 98 100 15

Esimerkki 4 (vertailuesimerkki)

Valmistettiin esiherkistetty painolaatta samalla tavalla kuin vertailulaatta esimerkissä 1, so. ilman piihappopigment-tiä valonherkässä kerroksessa.

Liuokseen, joka sisälsi 2,8 paino-osaa polyvinyylialkoho- 20 lia ja 0,06 paino-osaa ionitonta kostutusainetta 97,12 paino-osassa vettä, sekoitettiin 0,021 paino-osaa esimerkissä 1 mainittua hieno-jakoista piihappoa, ja dispersille suoritettiin 5 minuutin ultraäänikäsittely.

Osa edellä kuvatusta painolaatasta päällystettiin saadulla dispersisolla ja kuivattiin.

Toinen osa painolaatasta päällystettiin polyvinyylialkoho- liliuoksella, johon ei ollut lisätty piihappoa, ja kuivattiin. 30 2

Kummassakin tapauksessa peitekerroksen pintapaino oli 1 g/m .

Molemmat painolaatat valotettiin esimerkin 1 mukaisesti rasterisävykiilan alla, kehitettiin ja kiinnitettiin rinnakkain painokoneeseen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty originaalin sekä kum mallakin kuvatulla painolevyllä painetun painoarkin pinnan prosentuaalinen peittyminen.

16 801 54 5 Pintapeitteen %-osuus

FiImi | I ! I ; j j j j (100—F) 5 ί 11 19' 28! 37! 46 53! 62. 71 ! 80·. 88! 9 5 — | —H—

SiO« sisältävä peitekerros 25 38 51 61 71_76 83 88 93! 98M00 ' 10 sisältämä- j i tön peitekerros ' j (F) ji 3 25 37 1 49! 59 69 74 80 86 92j 96 100

Taulukko osoittaa, että tässä tapauksessa, jossa paino-laatan pigmentoitu peitekerros oli alan kirjallisuudessa kuvatun kaltainen, pintapeite on vedoksessa suurempi piihappoa 15 lisättäessä kuin ilman tätä lisäystä. Tämä tulos käy yksiin sen kanssa,mitä alan asiantuntija olisi odottanut keksinnön mukaisesta kuvantallennusmateriaalista valmistetulta paino-laatalta.

Claims (6)

17 801 54

1. Laakapainolaattojen valmistukseen soveltuva valon-herkkä kuvantallennusmateriaali, joka koostuu aluslevystä 5 ja negatiivisesti toimivasta valonherkästä kerroksesta, joka sisältää valonherkkänä yhdisteenä diatsoniumsuolapolykon-densaatiotuotetta ja jonka pinta on karhea, tunnettu siitä, että valonherkkä kerros sisältää tasaisesti jakautuneena 0,01-2 paino-%, laskettuna kerroksen haihtumatto- 10 mien aineosien määrästä, väritöntä, veteen ja orgaanisiin liuottimiin liukenematonta epäorgaanista pigmenttiä, jonka hiukkasten keskimääräinen läpimitta on 1-20 yum, jolloin hiukkasten keskimääräinen läpimitta on 1-15 jjm suurempi kuin kerroksen paksuus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä kuvan tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että valonher-kän kerroksen paksuus on 0,1-5 um.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä kuvantallennusmateriaali, tunnettu siitä, että epäorgaa- 20 nisena pigmenttinä on piihappo, alumiinioksidi, alumiinisi-likaatti, alumiinihydroksidi, titaanidioksidi tai sinkkioksidi .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä kuvantallennusmateriaali, tunnettu siitä, että valonherk- 25 kä kerros sisältää lisäksi polymeeristä sideainetta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen valonherkkä kuvantallennusmateriaali, tunnettu siitä, että sideaine on veteen liukenematon ja liukenee laimeisiin aikalisiin vesiliuoksiin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen valonherkkä kuvan tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että sideaineena on orgaanisen polykarboksyylihapon intramolekulaari-sen anhydridin ja hydroksyyliryhmiä sisältävän polymeerin, joka ei sisällä muita happoanhydridien kanssa reagoimaan 35 kykeneviä funktionaalisia ryhmiä, välinen reaktiotuote. ie 80154