FI74884C

FI74884C - Saett att separera gaser eller vaetskor.

Info

Publication number: FI74884C
Application number: FI820236A
Authority: FI
Inventors: Kent Dingfors
Original assignee: Bofors Ab
Priority date: 1981-01-28
Filing date: 1982-01-26
Publication date: 1988-04-11
Also published as: JPS57147435A; BE891926A; FI820236L; NO820247L; SE8100537L; FI74884B; SE433914B; GB2091581A; NO153161B; FR2498470A1; DK36982A; NO153161C; DE3202479A1

Description

1 74884

Menetelmä kaasujen tai nesteiden erottamiseksi

Kyseessä oleva keksintö koskee menetelmää, jonka avulla voidaan erottaa kaasuja tai nesteitä niitä sisältävistä kaasu-tai nesteseoksista. Keksintö perustuu siihen, että halutut kaasut tai nesteet absorboidaan mäkrohuokoiseen geeliin, joka on aromaattista, verkkoutunutta homo- tai kopolymeeriä, jonka omaa polarisuutta on mahdollisesti muutettu elektrofiilin aromaattisen substituointi-, additio-, poistamis- tai pelkistysreaktion avulla.

Kun halutaan erottaa etukäteen määrättyjä kaasuja tai nesteitä niitä sisältävistä kaasu- tai nesteseoksista, voi usein olla käytännöllistä absorboida haluttu kaasu tai neste johonkin absorptioaineeseen, jonka kanssa kyseessä oleva seos pannaan kontaktiin ja josta absorboitu kaasu tai neste voidaan myöhemmin vapauttaa.

Kyseessä oleva keksintö koskee tällaisen menetelmän suoritustapaa ja sille on tunnusmerkillistä absorptioaineen valinta. Keksintö voitaisiin määritellä myös absorptioaineeksi, joka on tarkoitettu kyseessä olevaan tarkoitukseen.

Kun kyseessä on kaasu- tai nesteseosten puhdistaminen ei-ha-lutuista komponenteista, on aktiivihiili ehdottomasti eniten käytetty absorptioaine. Aktiivihiiltä on kuitenkin suhteellisen vaikeata regeneroida uudelleenkäyttöä varten ja se on suorastaan sopimaton käytettäväksi silloin, kun on erotettava monomeerejä seoksesta, koska monomeerit tavallisesti po-lymeroituvat itsestään hiilessä ja vähentävät sen vuoksi hiilen tehoa uudelleenkäytettäessä.

Kyseessä olevassa keksinnössä ehdotetaan aivan uudentyyppistä absorptioainetta kaasuille ja nesteille, nimittäin ns. makro-huokoisia geelejä.

74884

Makrohuokoisella geelillä tarkoitetaan tässä yhteydessä hiukkasten muodossa olevaa polymeerimateriaalia, jolla on kuivassa tilassa pysyvä huokoisuus, jonka ansiosta sen ominaispin- o ta on suurempi kuin 50 m /g. Se seikka että makrohuokoiset geelit muodostuvat suhteellisen pienen hiukkaskoon omaavista hiukkasmateriaaleista, ei ole oleellista niiden määritelmälle, koska juuri ominaispinta, joka johtuu huokoisuudesta, eikä hiukkasten ulkopinta, antaa makrohuokoiselle geelille sen käyttökelpoisen ominaispinnan. Sen voidaan siis katsoa olevan enemmän tai vähemmän riippumaton hiukkasten keskimääräisestä halkaisijasta.

Seuraavassa selostetussa makrohuokoisten geelien valmistusmenetelmässä saadaan kuitenkin, ilman erikoistoimenpiteitä, hiukkasia, joiden keskimääräinen halkaisija on 0,09-0,5 mm.

Tässä yhteydessä parhaana pidetty makrohuokoisten geelien yleinen valmistusmenetelmä perustuu siihen, että monomeerit, joiden on määrä muodostaa makrohuokoisen geelin peruspoly-meeri, suspensiopolymeroidaan jonkin inertin komponentin mukana ollessa, joka voi olla esimerkiksi liuotin, saostava aine tai inertti polymeeri. Polymerointi suoritetaan sellaisissa olosuhteissa, että inertti komponentti hajotetaan hienojakoisena polymeroimalla saatujen polymeerihiukkasten joukkoon. Polymeroinnin tapahduttua inertti komponentti poistetaan haihduttamalla, liuottamalla tai jollakin muulla tavalla, jolloin se jättää jälkeensä halutut reiät eli huokoset saatuihin polymeerihiukkasiin.

Jotta edellä hahmoteltu yleinen menetelmä makrohuokoisten geelien valmistamiseksi todella toimisi, on polymeerissä, joka muodostaa makrohuokoisen geelin, oltava oikea koostumus, niin että inertin komponentin poistamisen jälkeen saatu huokoinen rakenne säilyy muuttumattomana vielä sen jälkeen kun inertti komponentti on poistettu. Tämä merkitsee sitä, että kyseeseen voivat tulla ainoastaan sellaiset polymeerit, joissa polymeeriketjut muodostavat jäykän toisiinsa sidotun 11 3 74884 verkon. Tämän vuoksi pidetään ehdottomasti parhaina verkkomaisia aromaattisia polymeerejä.

Nyttemmin on havaittu, että makrohuokoiset geelit, jotka ovat muodostuneet aromaattisista verkkoutuneista homo- tai kopoly-meereistä, ovat sopivia absorptio, aineita aromaattisille aineille kuten styreenille, tolueenille ja ksyleenille. Näitä voidaan nimittäin valmistaa siten, että niiden huokosten koko on sopiva näille yhdisteille.

Jokainen polymeeri on enemmän tai vähemmän polaarinen riippuen sen omasta kokoomuksesta. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että kyseinen polymeeri on enemmän tai vähemmän taipuvainen absorboimaan muita molekyylejä, yhdisteitä tai komponentteja.

On havaittu, että makrohuokoiset geelit ovat avoimen rakenteensa ansiosta erikoisen sopivia tähän tarkoitukseen, luonnollisesti sillä edellytyksellä, että niille annetaan kuhunkin tarkoitukseen sopiva polaarisuus.

Jo kauan on ollut tiedossa, että polymeerin polarisuutta voidaan vaihdella lisäämällä siihen polaarisia nk. funktionaalisia ryhmiä. Teoreettisesti on siis mahdollista liittämällä funktionaalisia ryhmiä makrohuokoiseen geeliin tehdä se enemmän tai vähemmän sopivaksi absorboimaan joitakin määrättyjä polaarisia molekyylejä, yhdisteitä tai komponentteja.

Yleinen menetelmä polymeerien valmistamiseksi, jotka sisältävät erilaisia funktionaalisia ryhmiä, lähtee siitä, että poly-meroidaan monomeerejä, jotka sisältävät kyseisiä funktionaalisia ryhmiä. Tässä menetelmässä on kuitenkin useimmissa tapauksissa työskenneltävä käyttäen kalliita ja vaikeasti polyme-roituvia monomeerejä, jotka sitä paitsi ovat hankalia käsitellä.

On kuitenkin havaittu, että verkkoutuneista polymeereistä muodostettuja makrohuokoisia geelejä, joissa on aromaattisia renkaita, voidaan muunnella puhtaasti kemiallista tietä 4 74884 yllättävän usean reaktion avulla ja lisätä tällöin yllättävän useita erilaisia funktionaalisia ryhmiä aromaattisiin renkaisiin. Tämä merkitsee myös sitä, että ei-haluttuja ryhmiä voidaan ottaa pois. Tämä keksintö on antanut aivan uusia mahdollisuuksia valmistaa halutun polarisuuden omaavia makro-huokoisia geelejä.

On siis havaittu, että verkkoutuneista aromaattisista homo-tai kopolymeereistä muodostettuihin markohuokoisiin geeleihin voidaan, konventionaalisen elektrofiilin aromaattisen substi-tuoinnin avulla, tuoda funktionaalisia ryhmiä kuten NO2, SO^H, Cl, Br, J, asyyli, alkyyli ja CH2CI.

Niistä yhdisteistä, jotka ovat sopivia absorboitaviksi edellä ilmoitetulla tavalla muunneltuun aromaattiseen makrohuokoi-seen geeliin, voidaan mainita asetoni, metyylietyyliketoni, vinyylikloridi, isobutanoli ja sen kaltaiset yhdisteet.

On voitu myös todeta, että makrohuokoisessa geelissä oleviin aromaattisiin renkaisiin voidaan toisessa vaiheessa, konventionaalisen substituointi- tai additioreaktion avulla, tuoda muita funktionaalisia ryhmiä kuten amino- tai nitriiliryhmä. Tämän keksinnön ansiosta on myös mahdollista kombinoida edellä mainittuja reaktioita. Siten on täysin mahdollista tuoda verkkoutuneen aromaattisen makrohuokoisen geelin aromaattisiin renkaisiin sekä nitro- että nitriiliryhmä. Tällöin tuodaan aromaattisiin renkaisiin elektrofiilin aromaattisen substituoinnin kautta ensiksi funktionaalinen ryhmä Br ja sitten N02~ryhmä, jonka jälkeen Br substituoidaan nitriili-ryhmällä.

Jos sitävastoin halutaan aminoryhmä, tuodaan aluksi nitro-ryhmä elektrofiilin aromaattisen substituoinnin avulla, jonka jälkeen se pelkistetään.

Aminohappo tuodaan geeliin vastaavalla tavalla siten, että tuotu bromi- tai nitroryhmä korvataan halutulla ryhmällä, il 74884 5 joka sisältää aminohapon.

Hiukkasten muodossa olevien verkkoutuneiden makrohuokoisten geelien muuntelu on osoittautunut yksinkertaisemmaksi suorittaa, jos hiukkaset ovat lähes yhtä suuria. Tällöin saadaan yhtäläinen reaktioaika ja yhtäläinen reaktiotulos. Täysin yhtäläistä hiukkassuuruutta kutsutaan monodispersioksi. Mahdollisuudet valmistaa täysin monodispergoitunutta materiaalia ovat kuitenkin vain teoreettiset. Sen vuoksi kutsutaan materiaalia, joka muodostuu kyseessä olevassa hiukkasten suuuruusluokassa 0,09-0,5 mm ainakin 80-prosenttisesti hiukkasista, jotka poikkeavat korkeintaan 0,2 mm keskiarvosta, "lähes monodispersioksi". Tällaista lähes monodispergoitunutta makrohuokoista geeliä voidaan valmistaa, joskin hieman työläästi.

Mahdollisimman täydellinen monodispergoituminen ei ole eduksi ainoastaan kun kyseessä on makrohuokoisen geelin muuntelu, vaan sillä on hyvin suuri merkitys myös, kun halutaan käyttää hyväksi markohuokoisia geelejä joidenkin kaasujen tai nesteiden absorboimiseen niitä sisältävistä seoksista.

Makrohuokoisessa geelissä oleva äärettömän suuri pinta tekee sen siis hyvin sopivaksi absorboimisaineeksi. Sammalla kun on löydetty helppoja menetelmiä muuttaa verkkoutuneiaen aromaattisten makrohuokoisten geelien polarisuutta, on tullut mahdolliseksi valmistaa absorbointiaineita, joiden avulla voidaan erottaa hyvin useita erilaisia kaasuja ja nesteitä. Keksinnön mukaisen menetelmän lisäetuna on se, että verkkoutuneita aromaattisia makrohuokoisia geelejä on niin helppo regeneroida. Tavallisesti riittää, että puhalletaan lämmintä, noin 120-asteista ilmaa geeliä kohti. On edullista, että absorbointi-ainettä lämmitetään kaasun muodossa olevan väliaineen avulla, kuten ilman, inertin kaasun tai vesihöyryn avulla, koska samaa väliainetta käytetään lämmön tuomiseen ja absorboidun komponentin pois ajamiseen, kun absorptiovoimat päästävät irti otteensa.

6 74884

Keksintö voidaan siis lyhyesti määritellä menetelmäksi, jonka avulla voidaan erottaa kaasuja tai nesteitä kaasu- tai neste-seoksista absorboimalla makrohuokoiseen geeliin, joka on verkkoutunutta aromaattista polymeeriä, jonka polaarisuutta on mahdollisesti muutettu kulloinkin kyseessä olevan kaasun tai nesteen absorboitumistaipumuksen lisäämiseksi. Polari-suutta on siis muutettu halutussa määrässä elektrofiilin aromaattisen substituointi-, additio-, poistamis- tai pelkistysreaktion avulla.

Käytetty makrohuokoinen geeli valmistetaan etupäässä suspen-siopolymeroimalla siten, että mukana on jotakin inerttiä komponenttia, joka voi olla liuotin, saostava aine tai polymeeri, joka poistetaan kun polymerointi on päättynyt joko liuottamalla, haihduttamalla tai muulla tavoin. Sopiviksi monomeereiksi ovat osoittautuneet divinyylibentseeni ja etyy-listyreeni määräsuhteissa 50-70 - 50-30 paino-%. Keksinnön mukaista menetelmää ja siihen liittyviä absorboivia aineita voidaan siis käyttää edullisesti esimerkiksi: erottamaan kaasua seoksesta, jossa on ilmaa " nesteitä " " " vettä " liuottimia " " " ilmaa " " " " " vettä " aromaattisia " " " ilmaa yhdisteitä " " " " " vettä " alifaattisia " " " vettä yhdisteitä " monomeerejä " " " ilmaa " alifaattisia " " " ilmaa yhdisteitä " polaarisia " " " vettä yhdisteitä " " " " " ilmaa

Keksintö on siis hyvin käyttökelpoinen kaasujen tai nesteiden puhdistamiseen tai määrättyjen kaasujen tai nesteiden erotta-

II

7 74884 miseen seoksista, jotka sisältävät niitä yhdessä yhden tai useamman muun komponentin kanssa.

Kyseessä olevan keksinnön eräs käyttöalue on styreenin absorboiminen ilmasta, mihin aikaisemmin ei ole löydetty tyydyttävää ratkaisua. Se on probleema, joka on tällä hetkellä ajankohtainen suuressa osassa muoviteollisuutta.

Styreeni on suhteellisen ei-polaarinen yhdiste, jolla on osoittautunut olevan molekyylikokq, joka helposti kiinnittyy aromaattisten makrohuokoisten geelien huokosiin. Aktiivihiili sitoo jonkin verran enemmän styreeniä, mutta tällöin ilmenee se jo edellä mainittu haitta, että styreeni polymeroituu hiilessä, mikä siis tulee hyvin vaikeaksi regeneroida. Tämä haitta ei esiinny aromaattisten makrohuokoisten geelien yhteydessä.

Keksintö on määritelty jäljessä tulevissa patenttivaatimuksissa ja sitä valaistaan nyt lisää joillakin esimerkeillä.

Kokeet Näissä kokeissa verrataan eri tavoin muunnetun makrohuokoisen geelin absorptio- ja desabsorptiokykyä (regeneroitumista) eri aineisiin nähden. Myös aktiivihiilen kanssa on tehty joitakin vertailuja. Jotta voitaisiin mahdollisimman selvällä tavalla valaista polaarisuuden merkitystä makrohuokoisen geelin vai-kutuskyvylle ja etteivät esimerkit tulisi liian laajoiksi, on esimerkit rajoitettu ainoastaan sellaiseen makrohuokoiseen geeliin, joka muodostuu yhdestä ainoasta peruspolymeeristä, jota on muunnettu tuomalla siihen erilaisia funktionaalisia ryhmiä.

A Peruspolymeerln valmistaminen 48 g divinyylibentseeniä (DVB), 32 g etyylivinyylibentseeniä, 1 g AIBN:ää (reaktiota aluelle panevaa ainetta) ja 180 ml tolueenia sekoitetaan keskenään kolvissa n:o 1.

540 ml vettä ja 11 g polyvinyylipyrrolidonia sekoitetaan keskenään kolvissa n:o 2.

8 74884

Kolvien 1 ja 2 sisällöt yhdistetään ja lämmitetään 70° C:een ja reaktio saa jatkua sen jälkeen 6 h sekoittaen.

Tuotos: Noin 95 % monomeeriseoksesta muuttuu polymeeriksi (todettu punnitsemalla).

Eri kokeissa käytettiin edellä ilmoitetulla tavalla valmistettuja makrohuokoisia geelejä, joiden hiukkaskoko oli välillä 0,09-0,5 mm ja joiden hiukkaskoko on saatu seulomalla sellaiseksi, että se täyttää selostuksessa esitetyt vaatimukset ja on lähes monodispergoitunut.

B Makrohuokoisen geelin sulfonoiminen

Kaadettiin suuri ylimäärä konsentroitua rikkihappoa kolviin. Sen jälkeen lisättiin hitaasti jäähdyttäen 40 g makrohuokois-ta geeliä, joka oli valmistettu edellä selostetun menetelmän avulla 60 painoprosentista divinyylibentseeniä ja 40 painoprosentista etyylivinyylibentseeniä. Reaktio sai jatkua pari tuntia huoneenlämmössä.

Polymeeri puhdistettiin liuottamalla, aluksi vedellä, sitten metyleenikloridillä.

Tuotos: Noin 95 %dinaromaattisten renkaiden kokonaismäärästä tuotiin tällä tavoin sulfonyyliryhmä (elementaarianalyysi).

C Makrohuokoisen geelin asylointi 60 g aluminiumkloridia, 400 ml metyleenikloridia ja 48 g edellä selostetun menetelmän mukaan 60 painoprosentista DVB:tä ja 40 painoprosentista etyylivinyylibentseeniä valmistettua makrohuokoista geeliä sekoitettiin kolvissa. Sen jälkeen lisättiin 29 g asetyylikloridia jäähdyttäen. Reaktio-seosta kuumennettiin 50°C:eenja annettiin reaktion jatkua muutamia tunteja. Aine puhdistettiin liuottamalla ensin vedellä ja sitten metyleenikloridilla.

Tuotos: Noin 65 %:iin aromaattisten renkaiden koko määrästä 11 74884 tuotiin tällä tavoin asyyliryhmä (elementaarianalyysi).

D Makrohuokoisen geelin alkylointi

Alkylointi tapahtuu samalla tavoin kuin asylointi, mutta R-COCl:n asemesta käytettiin R-Cl.

E Makrohuokoisen geelin nitraus

Kolviin kaadettiin suuri ylimäärä nitraushappoa (HNO^ + i^SO^). Tämän jälkeen lisättiin hitaasti jäähdyttäen 40 g makrohuokoista geeliä, joka oli valmistettu 60 painoprosentista DVB:tä ja 40 painoprosentista etyylivinyylibentseeniä. Reaktio tapahtuu silmänräpäyksessä.

Polymeeri puhdistettiin liuottamalla, ensin vedellä, sitten metyleenikloridilla.

Tuotos: Noin 96 % :iin aromaattisten renkaiden koko määrästä tuotiin tällä tavoin nitroryhmä (elementaarianalyysi).

F Makrohuokoisen geelin bromaus 40 g makrohuokoista geeliä, joka oli valmistettu 60 painoprosentista DVB:tä ja 40 painoprosentista etyylivinyylibentseeniä, 300 ml metyleenikloridia ja katalyyttisiä määriä pyridiiniä sekoitettiin kolviin. Sen jälkeen lisättiin 20 ml bromia jäähdyttäen. Kun kaikki bromi oli lisätty, lämmitettiin seosta noin 30°C:een ja reaktio sai jatkua 3 tuntia. Polymeeri suodatettiin ja liuotettiin ensin vedellä ja sitten metyleenikloridilla.

Tuotos: Noin 70 %:iin aromaattisten renkaiden koko määrästä tuotiin tällä tavoin bromia (elementaarianalyysi).

G Aminohappo-funktion tuominen (makrohuokoiseen geeliin) 20 g bromattua makrohuokoista geeliä kohdasta F suspendoi-tiin 100 ml:aan dimetyyliformamidia yhdessä 15 g:n kanssa kaliumkarbonaattia. Lisättiin 10 g L-kysteiini-metyylieetteriä ja koko seosta sekoitettiin 30°C:ssa 20 h ajan. Sen jälkeen polymeeri suodatettiin erilleen ja liuotettiin vedellä ja 74884 10 sen jälkeen metyleenikloridilla. Reaktiossa oli vapautunut bromi-ioneja, jotka vastasivat 60-prosenttista tuotosta.

H Nitroryhmän pelkistäminen amiiniksi makrohuokoisessa geelissä

Ensiksi nitrattiin makrohuokoinen geeli, joka oli valmistettu 60 painoprosentista DVB:tä ja 40 painoprosentista etyylivi-nyylibentseeniä aikaisemman selostuksen mukaan.

Sekoitettiin 45 g granuloitua tinaa 100 ml:n kanssa suolahappoa kolvissa. Lisättiin hitaasti 44 g edellä selostettua makrohuokoista geeliä. Lämmitettiin sen jälkeen seosta 100° C:een parin tunnin ajan.

Aine puhdistettiin liuottamalla ensin laimennetussa suolahapossa, sen jälkeen metyleenikloridilla.

Tuotos; Noin 90 %:iin aromaattisten renkaiden koko määrästä tuotiin tällä tavoin aminoryhmä (elementaarianalyysi ja punnitseminen).

I Nitro- ja bromiryhmien tuominen makrohuokoiseen geeliin Ensin bromattiin makrohuokoista geeliä, joka oli valmistettu 60 painoprosentista DVB:tä ja 40 painoprosentista etyylivi-nyylibentseeniä edellä selostetulla tavalla.

Sen jälkeen nitrattiin 40 g edellä olevaa bromattua tuotetta suuressa ylimäärässä nitraushappoa (HNOj + H2S04).

Polymeeri puhdistettiin liuottamalla ensin vedellä ja sitten metyleenikloridilla.

Tuotos: Ensimmäisessä vaiheessa tuotiin noin 70 %riin aromaat- tosten renkaiden koko määrästä bromiryhmä. Seuraavassa nit-rauksessa tuotiin noin 95 %:iin aromaattisten renkaiden koko määrästä nitroryhmä.

J Nitro- ja nitriiliryhmien tuominen makrohuokoisiin geeleihin li 11 748 84

Ensiksi valmistettiin nitro-, bromipolymeeriä edellä olevan mukaisesti. Sen jälkeen sekoitettiin 20 g tätä polymeeriä, 15 g CuCN ja 100 ml dimetyyliformamidia kolvissa. Reaktio saa jatkua 5 h lämpötilassa 80°C.

Tuotos: Noin 60 %:iin aromaattisten renkaiden koko määrästä tuodaan tällä tavoin nitriiliryhmä (elementaarianalyysi).

Taulukossa I ja II esitetään mittausarvot, jotka on saatu vertailukokeissa, joissa absorboitiin eri koekaasuja sekä aktiivihiileen että muuntelemattomaan ja muunneltuun makro-huokoiseen geeliin, joka oli valmistettu divinyylibentsee-nistä ja etyylivinyylibentseenistä (60:40). Taulukko II esittää tuloksia useissa toisiaan seuraavissa absorptio-desab-sorptiosykleissä.

12 74884

CO) G

•h c e = = = = = = = = s

O -H i—I

P G -H

<U -H

G Ή G

<U :G > r r = : : : = = =

tr> > H

0) -H G

05 -P X H

f—I

O

G -H I G

tn G -Hl G

G tl) H Ή Ή -P

G <U = = >iH G = = G = = = X G >i O Λ

d)H -P >i-P O

0 0 0) -P <U tn « -p E mx -h

•H

-P

G

H

0 — p ,G o m o m m in in mm d) ^ ^ s ^ *· *. | «. k h G moHooo ooo

0) G &X

Q) H

05 G

1 G G -P

-P :G tn mm •h p tu Ν' m m aa omcN o >- O )G (U *· *» % ^ k * m «a·

,0 :G Λ5 m o oo ti* m r-~ cn o h H P E O h h m H

0 M tn -P Λ G# < G — H Λ q ^ to m o o o Π ·* «k K ·» «k *k | | P G (n m m o o m 8 * S g o G'-' oo m cn m m o r-· r" oo H (Τ' * ** · ^ G E m r» n· o o o cn i-hh

0< ^ m rs* m n· n· n n< in <N(N

Il I H

>1 ^>1 «—n (>i —- H

•H -P G -P G H -P G H

H tno-P:G tno-P :GH cn o +j :g h

h H H N* -P E H N -P g H H N* -P E P

H H ·· 0) »G H ·· (U :G *G ·Η i—I ·· Q) .G *P

O -G >iO 4J >i >iO -P E >1 .G >iO -P >i H

X H >1^0 G P >iio G Xi P H >iVD G P G

X >-PGO-PG>iO>-PGO I

G H Q) H E p «UHfi P PH (UH E P O

H HlGl-PlGl I -pH I G I -P P

G(U -P CQtUH H mtUH p H -P PQtUH H -P

go ^>a)<uG>a)a)mGA5><U(UGH

E-|« rti Q P ^ + QP~ + + rt! Q P "" + !3

II

74884 13 I Ifl

3d) rO

4J c e = = =

Ή ·Η ι—I

Ο (Ο ·Η

Vh -H

0) rH ro C :r0 ro O > > s = =

tp td -H

d) -H d

OS e M

d -H

tn G

(0 d) (O Φ s = = M Vh Φ >1

0 -P

M tn d —-4-1 43 rl in m O *· *·

Vh «3 no ro o o

O) X (N (N

G ·Η 0) (0 tr> tn 0) ·Η OS g (0 4-> tn 4-1 0) d a) G X σ. ro

d O

4J ^ O (N (N OJ

H «3< CO (N 04 O c#» 43 M :tö

0 Vh tn :r0 43 :r0 < S

1 — G 43

•H

O

43 rO o* ιο σι σ M x O -h tn ro äi m m O - G ^ m m o· ^ h tr to to tn m (O g O) —

I I

>1 >1

•H -H 4-) -P

h h h tn o tn o H -Η ·ιΗ ·Η ^ -H "φ •Η ·Η ι—I ·· ι—I ··

O 43 -H 43 ·Η >i O -H >iO -H

X ·Η H -rH rH 3*1 tO r—H 3*1 tO rH

4S >4S>4< 4J4S-P4S

d Ή Ϊ>ί -H >, 0) -H >, Q) -H >, rH -h tn -Htn ictn idin dd) 44 44 PQ d) (HO) (OO 4* · X ‘ > dJ · >d)· EH « <ri c (N Q Vh rH Ω Vh ΓΜ

Claims

14 74 8 84

1. Menetelmä kaasu- tai nestemäisiä komponentteja erotettaessa kaasu- tai nesteseoksesta, tunnettu siitä, että erotettava kaasu- tai nestekomponenttl absorboidaan hiukkasten muodossa olevaan makrohuokoiseen geeliin, joka on muodostettu verkkoutuneesta aromaattisesta homo- tai kopolymeeristä, joka pystyy selektiivisesti absorboimaan kyseessä olevan komponentin ja jonka kanssa kaasu- tai nesteseos pannaan kontaktiin, ja josta kaasu tai neste myöhemmin voidaan vapauttaa geeliä samanaikaisesti regeneroitaessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että makrohuokoisen geelin omaa polaari suutta muunnellaan tuomalla siihen yksi tai useampia funktionaalisia ryhmiä elektrof111in aromaattisen substituoinnin kautta ennen kuin se saatetaan kontaktiin kyseessä olevan kaasu- tai nesteseok-sen kanssa.

3. Patenttivaatimusen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä käytetään makrohuokoista geeliä, joka on valmistettu siten, että mukana on jotakin inerttiä komponenttia kuten liuotinta, seostavaa ainetta tai polymeeriä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä käytetään makrohuokoista geeliä, joka on valmistettu divinyy11bentseenistä ja etyy1ivinyy1i-bentseenistä painosuheessa 60:40.

5. Patenttivaatiamuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polaari suutta, jonka makrohuokoinen geeli on saanut, kun siihen on tuotu funktionaalisia ryhmiä elektrofii1issä aromaattisessa substituoinnissa, muunnetaan vielä lisää konventionaalisen substituointi-, additio- tai poistamisreakti on avulla. Il 1S 74884

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että makrohuokoiseen geeliin absorboitu komponentti, sen jälkeen kun kontakti makrohuokoisen geelin ja kaasu- tai nesteseoksen välillä on lopetettu, vapautetaan makrohuokoisesta geelistä sitä lämmittämällä ja poistetaan siitä jonkin inertin kantaja-aineen avulla, joka pannaan kulkemaan makrohuokoisen geelin läpi, jolloin geeli myös regeneroi tuu.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että makrohuokoisen geelin lämmittäminen ja tällöin vapautuvan aikaisemman absorboituneen komponentin poistaminen tapahtuvat saman väliaineen avulla.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että absorptloaineena käytetään makrohuo-koista geeliä, joka muodostuu verkkoutuneesta aromaattisesta homo- tai kopolymeeristä, jonka hiukkaskoko on alueella 0. 09-0,5 mm ja joka on pääasiassa monodispergoitunutta, mikä tässä yhteydessä tarkoittaa, että polymeeri koostuu vähintään 80-painoprosenttisesti hiukkasista, jotka poikkeavat korkeintaan 0,2 mm keskiarvosta.

9. Absorptioaine käytettäväksi jossakin patenttivaatimuksien 1-8 mukaisessa menetelmässä, tunnettu siitä, että se on makrohuokoista geeliä, joka muodostuu verkkoutuneesta homo- tai kopolymeeristä.