FI74668B - Foerfarande foer maetning av en bils foerstoerelsegrad och maetningsanordning foer foerverkligande av naemnda foerfarande. - Google Patents

Description

ι 74668

Menetelmä auton vahingoittuneisuustilan mittaamiseksi ja mittauslaite mainitun menetelmän toteuttamiseksi Tämän keksinnön kohteena on mittausmenetelmä 5 ja laite mainitun menetelmän toteuttamiseksi tarkoituksena autojen korjaamiseen tarvittavan ajan määrääminen, ja keksinnön erityisempänä kohteena on sellaisen ajoneuvon korjaamisajän systemaattinen arvioiminen, joka kaipaa joko ajoneuvon mekaanisen osan korjaamista tai 10 ajoneuvon korin korjaamista, etenkin onnettomuuksien jälkeen, ottaen huomioon tarpeen kunnostaa ajoneuvon joitakin osia ja vaihtaa sen joitakin muita osia uusiin.

Nykyään korjauskustannusten arviointi perustuu oleellisesti aikataulukoihin, jotka ovat peräisin 15 ajoneuvojen valmistajien myynnin jälkeisestä huoltotoiminnasta ja perustuvat osien vaihtotoimenpiteisiin.

Kunnostustoimenpiteitä, kuten korin osien oikaisu- tai tasoitustoimenoiteitä, ei lasketa. Jotta voitaisiin määrittää korjauksen vaatima aika nykyään, 20 on laskettava yhteen useita aikoja, joiden tarkkuus on huono, joten kokonaisajän määritykseen sisältyy huomattava mielivaltainen tekijä.

Toinen ratkaisu on se, että odotetaan kunnostustoimenpiteiden päättymistä, jotta nähtäisiin, kuinka 25 paljon näiden toimenpiteiden suorittamiseen kului aikaa.

Nyt yhä lisääntyvät autojen kolhiintumiset, jotka aiheutuvat liikenteessä olevien ajoneuvojen ja onnettomuuksien määrän kasvusta, synnyttävät tarpeen aikaansaada toimivat ja täsmälliset keinot korjaamiseen 30 tarvittavan ajan määrittämiseksi.

Tämä tarve koetaan erityisesti autonkorien korjaamisen alueella, jolloin menettelyyn osallistuu useimmiten vakuutusasiantuntija, jolla on tavallisesti vain hyvin vähän aikaa käytettävänään kunkin vahingoit-35 tuneen ajoneuvon osalle ja joka näin ollen tarvitsee käyttöönsä luotettavat, nopeat ja täsmälliset keinot korjausajan arvioimista varten.

2 74668

Keksinnön tarkoituksena on siksi mittausmenetelmän aikaansaaminen auton korjausajan arvioimiseksi, jolloin mainitulla menetelmällä lasketaan suoritettavat korjaukset nopeasti ja tarkasti.

5 Siksi keksinnön tarkoituksena on menetelmän aikaan saaminen auton vahingoittuneisuustilan mittaamiseksi, mikä menetelmä käsittää sen, että vahinko arvioidaan suhteessa painuma-asteeseen sekä vahingoittuneiden osien laatuun ja lukumäärään, käyttäen laitteistoa, jolla on vaihdeltava vaakako suora ja pystysuora sijaintiasema, jolloin laitteisto käsittää pystysuoran kehyksen ja kehystä varten kantavan yksikön, joka on tarkoitettu asettamaan se ennalta määrätylle etäisyydelle ainakin yhdestä ajoneuvon renkaasta, joka sijaitsee arvioitavan iskukohdan läheisyydessä, ja välineen pysty-15 suoraa ja vaakasuoraa sijainnin asetusta varten kehyksen tasossa, vastapäätä iskukohtaa, ja että käytetään elintä ajoneuvon korin painuma-asteen mittaamiseksi, jolloin määrätään ja mitataan tämän laitteiston avulla ajoneuvon ensimmäisellä pinnalla, sivuosan ollessa kyseessä, sen painuman korkeus ja 20 aste, joka riippuu kärsitystä iskusta, sekä sen asema suhteessa pyörien välin keskiakseliin; jolloin määritetään ja mitataan samalla laitteistolla toiselta ajoneuvon pinnalta samat tiedot, jotta niiden avulla määritettäisiin erot; ja jolloin käytetään samaa laitteistoa pystysuoralla ja vaa-25 kasuoralla sijainnin asetuksella määrittämään ja tämän laitteiston avulla mittaamaan etu- tai takaosan saaman iskun painuman korkeus ja aste sekä sen sijainti suhteessa ajoneuvon keskiakseliin, jotta vertaamalla saman tyyppisen uuden ajoneuvon alkuperäismittoihin, jotka on mitattu mainitun 30 laitteiston avulla, arvioidaan iskukohdan maantieteellinen sijainti ja sen syvyys, ja jotta siten määritettäisiin t un-keutumisvektorin asete.

Keksinnön tarkoituksena on myös mittauslaitteen aikaansaaminen edellä mainitun menetelmän toteut-35 tamiseksi, jolloin mainittu laitteisto sijainnin asettamiseksi käsittää litteän tangon, joka on päistään kiinnitetty kiinni tiimi]lä, jotka ovat asetelt avi ssa korkeus-

II

3 74668 suunnassa ja siirrettävästi asennettu kehyksen pylväisiin, pitkäomaisen magneettista ainetta olevan metallipanelin, joka on siirrettävästi asennettu mainitulle litteälle tangolle ja joka on varustettu välineillä sen saamiseksi 5 liikkumattomaksi, jolloin elimen painuman asteen mittaamiseksi muodostaa metallimittanauha, jonka kotelo on kiinteästi yhdistetty kiinnittimeen, joka on kiinnitetty magneettiin, joka on sovitettu mainittua pitkänomaista pa- nelia vasten iskukohdan sijaintia vastapäätä.

10 Keksinnön muut piirteet käyvät ilmi seuraa- vasta selostuksesta.

Piirustuksissa, jotka on esitetty ainoastaan esimerkkinä:

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti ylhäältä katsot-15 tuna autoa jaettuna vyöhykkeisiin ajoneuvon koriin kohdistuneen iskun aseman kodifiointia varten;

Kuvio 2 on osittainen kaavamainen sivukuvanto kuviossa 1 esitetystä ajoneuvosta jaettuna eri tasoihin iskujen aseman kodifiointia varten; 20 Kuvio 3 on kuviota 2 vastaava kaavioesitys, johon on kuitenkin lisätty asteikko niiden muodonmuutosten mittaamista varten, joita ajoneuvoon saattaa syntyä sen saadessa iskun etupäähänsä;

Kuvio 4 on osittainen sivukuvanto, jossa on 25 asteikko sellaisten muodonmuutosten mittaamista varten, joita saattaa syntyä ajoneuvoon sen sivuun tulevasta iskusta;

Kuvio 5 on yleiskuva kumulatiivisesta peräkkäisestä kodifiointitaulukosta, joka käsittää 30 tietyn autotyyppien määrän rakenneosat;

Kuvio 6 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 5 mukaisen kodifiointitaulukon osaa;

Kuvio 7 on perspektiivikuvanto laitteesta, jota käytetään keksinnön mukaisen menetelmän toteut-35 tamisoon;

Kuvio 8 esittää perspektiivikuvantor.a yksityiskohtaa kuvion 7 mukaisesta laitteesta.

4 74668

Kuviossa 1 kaavamaisesti esitetty ajoneuvo on jaettu neljään vyöhykkeeseen vastaten ajoneuvoon kohdistuneiden iskujen asemaa: 1. vyöhyke on auton etupäähän kohdistuneiden 5 iskujen vyöhyke; 2. vyöhyke vastaa ajoneuvon oikeaa kylkeä; 3. vyöhyke vastaa ajoneuvon perää; 4. vyöhyke vastaa vasenta kylkeä.

Kunkin edellä mainitun vyöhykkeen numero 10 sisältyy suoritettavan korjauksen tunnistuskoodinumeron kokoonpanoon. Tämä koodi muodostetaan seuraavasti: Siinä on vasemmalta oikealle: kaksipaikkainen vyöhyke ja kolmipaikkainen vyöhyke ajoneuvon merkin ja tyypin tunnistamiseksi; 15 vyöhyke, jossa on yksi tunnistuspaikka kolhu- tai kunnostusvyöhykettä varten; vyöhyke, jossa on neljä paikkaa vaihdettavia osia varten; vyöhyke, jossa on neljä paikkaa oikaistavia 20 tai korjattavia osia varten; vyöhyke, jossa on kolme paikkaa painuman asteen (suuruuden) määrittämistä varten; vyöhyke, jossa on yksi paikka koskien korjauksen tyyppiä.

25 Kun kysymyksessä on korin osan kunnostamisen arviointi, vaihdettavien osien ja oikaistavien osien vyöhyke määritellään seuraavasti:

Sen ilmaisemiseksi, että suoritettava toimenpide vaatii ainoastaan osien vaihtamista, pelkästään 30 nollia on kaikissa oikaistavien osien vyöhykkeen paikoissa .

Sen ilmaisemiseksi, että suoritettava toimenpide vaatii ainoastaan osien oikaisemista, pelkästään nollia on kaikissa vaihdettavien osien vyöhykkeen pai-35 koissa.

Sen ilmaisemiseksi, että suoritettava toimenpide vaatii sekä osien oikaisemisia että osien vaihta 5 74668 misia, muita numeroita kuin nollia on oikaistavien osien vyöhykkeen paikoissa ja vaihdettavien osien vyöhykkeen paikoissa.

Kun on arvioitava mekaanisen osan kunnosta-5 minen, vaihdettavien osien vyöhyke ja korjattavien osien vyöhyke määritellään edellä korin osalta selostetulla tavalla, kuitenkin siten että korjattavia osia koskevat tiedot asetetaan oikaistavia osia koskevien tietojen sijaan.

10 Kukin korin vyöhykkeistä 1 - 4 jaetaan vuo rostaan kolmeen alueeseen: a, b ja c; keskialueelle annetaan koodi 0; keskialueen kummallakin sivulla sijaitseville kahdelle alueelle annetaan koodit 1 ja vastaavasti 2.

15 Kuten kuviosta 2 käy ilmi, ajoneuvo jaetaan lisäksi kolmeen vyöhykkeeseen: d, e, f korkeutensa suhteen, jolloin näille kolmelle vyöhykkeelle annetaan koodit 1, 2 ja vastaavasti 3.

Tämä korkeusjako on esimerkiksi seuraava: 20 vyöhyke d käsittää puskurien alapuolella sijaitsevat osat; vyöhyke e käsittää puskurien ja ikkunalasien alareunojen välillä sijaitsevat osat; vyöhyke f käsittää osat, jotka sijaitsevat 25 edellä mainittujen vyöhykkeiden yläpuolella.

Täten ajoneuvon korin jakaminen mahdollistaa painuman koodittamisen täyttämällä edellä mainittu kolmipaikkainen vyöhyke.

Tämä kooditus aikaansaadaan seuraavasti: 30 kolmipaikkaisen vyöhykkeen ensimmäinen paikka oikealta lukien saa numeron, joka ilmaisee iskusta syntyneen painuman asteen. Tämä aste määritellään kuvion 3 tai 4 mittausasteikon numeroilla 1 - 9 mittauslaitteen M antamien ilmaisujen mukaisesti, mikä 35 mittauslaite on sijoitettu kiinni koriin tähän kohdistuneen iskun alueelle.

Tämä laite M on kuvattuna kuvioissa 7 ja 8, 6 74668 ja sitä selostetaan seuraavassa.

Kolmipaikkaisen vyöhykkeen toinen paikka määrittelee iskun sijainnin jossakin kyseessä olevista vyöhykkeistä 1-4.

5 Kuten kuviosta 1 käy ilmi, tässä toisessa paikassa sijaitsevalla numerolla on jokin arvoista 0, 1 tai 2 riippuen siitä, sijaitseeko iskukohta asianomaisen vyöhykkeen alueella a, b vai c.

Kolmipaikkaisen vyöhykkeen kolmas paikka 10 kuuluu numerolle, jonka arvo on 1, 2 tai 3 riippuen siitä, sijaitseeko iskukohta vyöhykkeeseen d, e vai f kuuluvalla korkeudella.

Näin ollen täten muodostunut koodi antaa täydelliset tiedot iskun tarkasta sijainnista ja iskun 15 voimakkuudesta.

Yksipaikkaiseen vyöhykkeeseen on tarkoitus saada korjauksen luonnetta koskeva koodi, joka edustaa kunnostamisen tapahtumista peltikorjaamossa tai maalaamossa.

20 Koodien antamista eri tapauksille, joita tavataan autoja korjattaessa, selostetaan nyt viittaamalla kuvioihin 5 ja 6.

Kuviossa 5 esitetty taulukko on laadittu kumulatiivisen peräkkäismenetelmän mukaisesti.

25 Tämä taulukko vastaa kuviossa 1 esitetyn ajoneuvon 1. vyöhykettä. Se sisältää ilmaisut tähän vyöhykkeeseen sisältyvistä osista kaikentyyppisten autojen osalta.

Se käsittää, lähtien vasemmalta, suuren sarak-30 keen 10 koodeja, jotka liittyvät korin ulkopuolisiin osiin, ja neljä suurta saraketta 11, 12, 13, 14, joissa ryhmitellään koodit, jotka koskevat kaikkien kyseessä olevien ajoneuvojen yhtä, kahta, kolmea ja vastaavasti neljää sisäpuolista elementtiä.

35 Kukin suurista sarakkeista 10 - 14 on jaettu alkeissarakkeisiin, jotka kukin kuvaavat yhtä elementtiä tai elementtiryhmää.

Il 7 74668

Niinpä, kuten kuviosta 6 käy ilmi, suuri sarake 10, joka koskee ulkopuolisia osia, on jaettu alkeissarakkeisiin 10a - 10h, jotka kukin koskevat seu-raaville osille annettuja koodeja: 5 Alkeissarake Osa/Elementti 10a etukurasuoja 10b tuulilasin ympärys 10c katto 10d etukurasuojan sivu 10 10e etuosan sivulevy 10f kori 10g etuosan ylälevy 10h etulyhtyjen kannatin

Kunkin näistä alkeissarakkeista sisältämät 15 koodit vastaavat yhden edellä luetelluista osista muiden osien kanssa muodostamia eri yhdistelmiä, joiden muiden osien koodit on sijoitettu vaakariveille ja joita selostetaan alempana.

Muut suuret sarakkeet 11 - 14, jotka koskevat 20 sisäpuolisia elementtejä tai elementtiryhmiä, on jaettu samalla tavoin alkeissarakkeisiin.

Kuvion 5 taulukko on lisäksi jaettu viiteen riviin 15 - 19, jotka liittyvät korin yhteen, kahteen, kolmeen, neljään ja viiteen ulkopuoliseen elementtiin.

25 Esimerkiksi rivi 15 on jaettu riveihin 15a - 15j, jotka kukin vastaavat yhtä seuraavista elementeistä: Rivi Elementti 15a puskurit 15b kurasuoja 30 15c konepeitto 15d alempi roiskelevy 15e ylempi roiskelevy 15f jäähdyttimen kennon ylälevy 15g ylempi etupaneeli 35 15h koko etupaneeli 15i tuulilasin ympärys 15 j katto 6 74668

Kuhunkin alkeissarakkeen ja vaakarivin risteyksen määrittelemään ruutuun on sijoitettu kaksi identtistä koodia, joiden sijainti vastaa osanvaihto-toimenpidettä ja vastaavasti vastaavan osan tai osaryh-5 män korjaustoimenpidettä.

Koodien järjestely näkyy kuviosta 6, johon nyt viitataan.

Tässä esimerkissä koodit annetaan peräkkäin vasemmalta oikealle alkaen ensimmäiseltä riviltä. Ne 10 ovat kymmenjärjestelmän mukaisia koodeja, jotka käyttäjän on helppoa lukea.

Taulukon kaikkien alkeissarakkeiden ylimmät ruudut ja taulukon kaikkien vaakarivien vasemmanpuolei-simmat ruudut muodostavat lisärivin 20 ja vastaavasti 15 lisäsarakkeen 21, jotka, samalla kun ne ovat kiinteä osa taulukkoa, sisältävät myös kuvalliset esitykset vastaavista mainitun taulukon elementeistä ja elementti-ryhmistä.

Kuvioissa 5 ja 6 esitetty taulukko käsittää 20 lisäksi marginaalirivit ja -sarakkeet 22, 23, 24 ja 25, joissa on tietoja elementtien lukumääristä ja elementtien ja eleinenttiryhmien luonteesta.

Kuviossa 5 kaavamaisesti esitetty taulukko käsittää neljäkymmentäviisi alkeissaraketta, mikä 25 vastaa teoreettista jaksotusta 45 koodinumeroa rivillä.

Kuitenkin havaitaan, että tätä jaksottaisuutta ei noudateta silloin kun kaksi samaa elementtiä tai elementtiryhmää on sekä alkeissarakkeessa että vaaka-rivillä .

30 Tällainen tilanne on kysymyksessä esimerkiksi ajoneuvon etukurasuojien tapauksessa.

Todellakin saattaisi sattua, että isku kohdistuu yhteen kurasuojaan tai molempiin kurasuojiin.

Täten sama koodi 0001 on annettu alkeis-35 sarakkeessa 10a esitetylle kurasuojalle ja vaakarivillä 15b esitetylle kurasuojalle.

Kun molemmat etukurasuojät ovat vahingoit-

II

9 74668 tuneet, nämä kurasuojat muodostavat kahden oikaistavan tai vaihdettavan elementin ryhmän. Näin ollen tälle ryhmälle on annettava oma erityinen koodinsa.

Alkeissarakkeen 10a ja vaakarivin 15b risteys-5 kohdalle annettu koodi on 0093.

Siksi juuri tämä koodi annetaan kahden kura-suojan ryhmälle, joka esiintyy vaakarivin 16 rivillä 16a.

Tällainen menettely annettaessa koodeja sellaisista elementeistä muodostuville elementtiryhmille, 10 jotka ovat jo saaneet omat koodinumeronsa, merkitsee siksi poikkeamista, aina silloin kun tämä on tarpeeen, edellä mainitusta jaksottaisuussäännöstä.

Vastaavat taulukot kuviossa 1 näkyville vyöhykkeille 2 tai 4 ja 3 laaditaan noudattaen samaa 15 menettelyä kuin kuvioiden 5 ja 6 taulukossa.

Käsillä olevassa esimerkissä kuvioissa 5 ja 6 esitettyjen kaltaiset taulukot ovat yleistä tyyppiä olevia taulukoita, jotka on suunniteltu suurta ajoneuvo-määrää varten.

20 Kuitenkin ymmärretään, että on mahdollista laatia: taulukkosarja nimenomaisesti tiettyä automerkkiä varten; taulukkosarja tiettyä autotyyppiä varten tai 25 taulukkosarja tietyn autotyypin tiettyä mallia varten.

Lisäksi samankaltaisia taulukoita laaditaan myös mekaanisia korjaustoimenpiteitä varten.

Edellä mainitulla tavalla laadittuun taulukko-30 sarjaan liittyy myös aikataulukko, johon on merkitty niiden korjausten kestoajat, jotka vastaavat saatuja eri koodeja, jotka on muodostettu erilaisista tiedoista, jotka koskevat kolhun sijaintipaikkaa ja voimakkutta sekä vahingoittuneiden osien luonnetta.

35 Nämä kestoajat on vahvistettu kokeellisesti tiedoista, jotka on koottu korjaamoasiakirjoista, joihin on kirjattu korjaukset, joita on suoritettu 10 74668 samanlaisiin ajoneuvoihin kuin ne, joista arvio on esitettävä.

Kutakin tapausta varten vahvistetaan keski-arvoaika, joka saadaan laskemalla yhteen tietty luku-5 määrä kestoaikoja, jotka ovat olleet tarpeen tietyn korjauksen suorittamiseksi, ja jakamalla saatu summa tällä kestoaikojen lukumäärällä. Kolme lyhintä kestoaikaa ja kolme pisintä kestoaikaa otetaan myös huomioon, jolloin saadaan keskimääräinen ilmaisu, jossa otetaan 10 huomioon: kokonaiskeskiarvoaika hyvässä yleiskunnossa olevalle autolle; lyhyempi keskiarvoaika autolle, jolla on ajettu vähän ja joka on hyvin huollettu ja jonka ikä 15 on yhden ja kahden vuoden välillä? pidempi keskiarvoaika autolle, jolla on ajettu paljon ja jonka ikä on yli viisi vuotta.

Näin laadittu kestoaikataulukko voidaan sijoittaa filmikorteille.

20 Nämä filmikortit sisältävät tietenkin kaikki edellä selostetulla tavalla saadut koodit ja vastaavat kunnostusajät.

Ne sisältävät myös luettelon osista, jotka on mahdollisesti vaihdettava.

25 Näiden oleellisten tietojen lisäksi filmi- kortissa voidaan myös mainita: kaikkien osien hinnat, kunnostamisen hinta maalauksineen, kunnostustoimenpiteen kokonaishinta mukaan-30 luettuina osat ja tarvikkeet.

Nämä tiedot saatetaan ajan tasalle kahdesti vuodessa. Kaikki nämä filmikorteilla olevat tiedot saadaan käyttöön näppäimistön avulla käytettävän näyttöruudun kautta.

35 Keksinnön mukaisen menetelmän yleispätevyys perustuu siihen, että osien nimistö aikaansaadaan osien numeroinnilla, joka on sama kullekin tietylle osalle riippumatta sen ajoneuvon merkistä, johon osa kuuluu.

n 74668

Ottakaamme jälleen esimerkiksi kurasuoja; sillä on edelleenkin koodinumero 0001.

5 Tämä helpottaa luokittelua tilastojen laati miseksi. Lisäksi käyttäjä pystyy nopeasti oppimaan osien numerot.

Painuman koodin määrääminen varmistetaan kuvioissa 7 ja 8 esitetyllä laitteella, jota seloste-10 taan seuraavassa.

Tämä laite käsittää pystysuoran rungon 30, joka on kiinnitetty vaunuun 31, joka käsittää kaksi putkimaista sivuosaa 32, joissa kummassakin on pyörä 33, sekä poikittaisosan 34, joka liittää molemmat sivu-15 osat toisiinsa toisesta päästään.

Pystysuoraa runkoa 30 pitää vaunulla vahvike-kehikko 35, jonka korkeussuunnan puolivälissä on poikkitanko 36 laitteen käsittelemistä varten.

Sivuosien 32 poikittaisosasta 34 kauimpana 20 oleviin päihin on asennettu liukuvasti tangot 37, joissa on pitkin niiden pituutta asteikot 38 ja jotka on yhdistetty poikittaistankoon 39, joka on sovitettu tukeutumaan ajoneuvon rengasta vasten kuvioissa 2-4 esitetyllä tavalla. Jalka 40 on kiinnitetty kunkin i 25 tangon 37 ja tangon 39 yhtymäkohtaan.

Kummassakin sivuosassa on pyörästä 33 kaukana olevassa päässään laite 41 vastaavan tangon 37 lukitsemiseksi siten ettei se liiku laitetta siirrettäessä.

Nämä laitteet 41 muodostuvat edullisesti ruuvista, 30 jonka päässä on siipikanta kääntämisen helpottamiseksi.

Pystysuoran rungon 30 pystypilareihin on korkeussuunnassa säädettävästi asennettu litteä poikit-taistanko 42, jonka päissä on päätykannattimet 43, jotka on asennettu liukuvasti rungon 30 pystypila-35 reihin ja joissa on myös välineet niiden lukitsemiseksi siipiruuvien 44 avulla liikkumattomiksi laitteen siirtämistä varten.

12 74668

Litteään tankoon 52, joka muodostaa liuku-kiskon asennettuna kannattimiinsa 43 rungon 30 muodostaman tason eteen, on asennettu liukuvasti pitkänomainen paneeli 45, jonka muodostaa poikkileikkaukseltaan 5 C-muotoinen kappale, jonka sisäänpäin ulottuvat reuna-laipat pitävät paneelin kiinni tangossa 42.

Tämä paneeli on valmistettu magneettisesta materiaalista, esimerkiksi raudasta.

Se on sovitettu sijoittamaan sekä vaaka-10 suorassa että pystysuorassa suunnassa magneettista pidikettä 46, johon on liitetty metallinen mittanauha 47 deformaatiovektorin mittaamista varten.

Magneettinen pidike 46 käsittää kiinnitys-elementin 48, jonka yhdessä pinnassa on magneetti 49, 15 joka on sovitettu kiinnitettäväksi paneelin 45 pintaa vasten, ja mittanauhan kotelo 50 on kiinnitetty kiinni-tyselementin 48 vastakkaiseen pintaan.

Esitetyssä suoritusmuodossa paneelin 45 pituus on yhtä suuri kuin rungon 30 leveys, niin että 20 siirtämällä tätä paneelia liukuen pitkin litteätä tankoa vasemmalle tai oikealle on mahdollista sijoittaa osa tätä paneelia rungon 30 rajojen ulkopuolelle ja siten sijoittaa mittanauhan 47 muodostama mittaus-elementti laitteen jommalle kummalle sivulle silloin 25 kun iskun kohtaa, esim. kylkeen kohdistuneen iskun kohtaa, ei voida saavuttaa sijoittamalla mittausele-mentti rungon 30 pystypilarien välille.

Tällainen tilanne saattaisi hyvinkin tulla kysymykseen ottaen huomioon sen seikan, että oikean 30 arvion aikaansaamiseksi laitteen tukipisteet 39 on aina sijoitettava ainakin yhtä k.o. ajoneuvon pyörää vasten.

Paneelin 45 saattamiseksi liikkumattomaksi paneeli on varustettu lukitusruuveilla 51, jotka on 35 sijoitettu sen päihin ja järjestetty toimimaan yhdessä tangon 42 kanssa niitä kiristettäessä.

Seuraavassa esitetään esimerkki koodituksesta, li 13 74668 joka on aikaansaatu menetelmän mukaisesti ja tämän keksinnön mukaisen laitteen avulla.

Oletetaan että isku kohdistui vyöhykkeeseen 1, t.s. kuviossa 1 esitetyn ajoneuvon etuosaan.

5 Kuviossa 7 esitetty laite M sijoitetaan sitten kuviossa 3 esitettyyn asemaan siten, että tukipistetangot 39 sijoitetaan ajoneuvon etupyöriä vasten.

On selvää, että ajoneuvon konepellin etupään 10 ja sen etupyörien etureunan välinen etäisyys riippuu ajoneuvon merkistä ja tyypistä.

Tietyllä asteikkotankojen 37 aseman säädöllä sivuosiin 32 nähden tämä etäisyys voidaan suhteuttaa mittalaitteen pystyrungon 30 ja konepellin pään väliseen etäi-15 syyteen x.

On helppoa laatia taulukoita edellämainitun etäisyyden x arvoista ja ajoneuvon takaosan tai kylkien vastaavien etäisyyksien arvoista suhteessa laitteen tähän pystyrunkoon 30 esimerkiksi tietyn ajoneuvo-20 merkin kaikkien tyyppien osalta.

Sen jälkeen kun mittauslaite M on sijoitettu edellä esitetyllä tavalla, litteän tangon 42 korkeusasema säädetään pystysuoran rungon pystypilareilla.

Tässä esimerkissä, ja viitaten kuvioihin 2 25 ja 3, isku on tapahtunut vyöhykkeeseen e, jolle on annettu numerokoodi 2.

Metallisen mittanauhan 47 kannatin 48, 49 sijoitetaan sitten ajoneuvon iskuvyöhykkeen c eteen siten, että magneetti 49 saa kannattimen tarttumaan 30 pitkänomaiseen paneeliin 45, mikä mahdollistaa iskun vaakasuoran aseman tarkemman määrittämisen. Tässä esimerkissä oletetaan, että isku sattui vyöhykkeen 1 alueelle c. Siksi sille annetaan koodi 2.

Mittanauhaa 47 vedetään sitten rullalta 35 kunnes sen pää koskettaa ajoneuvon korissa iskuvyöhyk-keellä c olevan muodonmuutoksen pohjaan, jolloin saadaan laitteen rungon 30 tason ja iskuvyöhykkeen pohjan 14 74668 välinen etäisyys y.

Erotus Z = y - x antaa iskun syvyyden, jolle annetaan välillä 1 - 9 oleva numerokoodi.

Kuvion 3 esimerkissä tämä koodi on 4.

5 Painuman suuruuden määrittävässä arviointi- koodin kolmipaikkaisessa vyöhykkeessä on siksi numero /224/.

Sitten määritetään vaihdettavien tai oikaistavien korinosien lukumäärä.

10 Kuvion 3 esimerkissä voidaan olettaa, että vasen etukurasuoja on vaihdettava, kun taas konepelti voidaan oikaista.

Sitten katsotaan kuvion 6 mukaista taulukkoa, josta voidaan nähdä, että kurasuojalle annettu koodi on 15 0001, kun taas konepellille annettu koodi on 0138.

Numero 0001 sijoitetaan sitten vaihdettavien osien nelipaikkaiseen vyöhykkeeseen, ja numero 0138 sijoitetaan oikaistavien tai korjattavien osien nelipaikkaiseen vyöhykkeeseen.

20 Arviointikoodiksi saadaan tällöin: /0001/0138/224/ Tässä esimerkissä se sisältää myös numeron 1, joka ilmaisee iskuvyöhykkeen, ja siitä tulee: /1/0001/0138/224/ 25 Sitä täydennetään vasemmalle puolelle kaksinumeroisella koodilla, joka ilmaisee ajoneuvon merkin, ja kolminumeroisella koodilla, joka ilmaisee ajoneuvon tyypin, sekä oikealle puolelle yksinumeroi-sella koodilla, joka ilmaisee korjauksen luonteen.

30 Seuraavat mielivaltaiset arvot voidaan antaa kullekin näistä eri koodeista: 37, 510 ja 8.

Tästä saadaan siksi seuraava täydellinen koodi: /37/510/1/0001/0138/224/8/ Tällä tavoin saatu koodi käsitellään edellä 35 selostetulla tavalla, ja tulokseksi saadaan arvio ajoneuvon korjaamiseen tarvittavasta ajasta.

Il is 74668

Edellä mainittiin, että korjaamisen kestoajat ja niihin liittyvät koodit voidaan rekisteröidä filmi-korteille tai kestoaikataulukoihin. Näihin tietokokoel-miin, jotka voivat lisäksi olla muodoltaan mitä moninai-5 simpia mukaaluettuna elektronisen laskentayksikön pysyvä muisti, voidaan ryhmitellä tietoja, jotka liittyvät yhden tai useamman merkin kaikkiin ajoneuvoihin tai yhden ainoan merkin yhteen tai useampaan ajoneuvoon.

Näiden kokoelmien suuruus ja lukumäärä on 10 sovitettava niitä käyttävän firman koon mukaan.

Vaikka kuviossa 7 esitetyssä suoritusmuodossa mittauslaite M käsittääkin välineenä, jolla metallista mittanauhaa 47 siirrellään vaakasuorassa ja pystysuorassa suunnassa, litteän tangon 42, jonka korkeutta voidaan 15 säätää rungon 30 pystypilarien varassa ja johon on liukuvasti asennettu pitkänomainen paneeli 45, joka on sovitettu vastaanottamaan kannattimen 48, johon kuuluu mittanauhan 47 magneetti 49, ymmärretään, että myös muunlaisia tämän sijoitt.amisvälineen suoritusmuotoja 20 voidaan ajatella.

Esimerkiksi rungolle voidaan sijoittaa metallipaneeli, joka kattaa rungon koko pinta-alan ja pystyy liukumaan tietyn matkan rungon 30 pystypilarien kummallekin puolelle.

25 Tässä tapauksessa olisi riittävää sijoittaa pelkästään kannattimen magneetti 39 iskukohdan eteen ilman asettelulaitteiden ennalta tapahtuvaa säätämistä.

Claims (3)

16 74668

1. Menetelmä muodonmuutosten mittaamiseksi, joita on syntynyt kolarissa vaurioituneen ajoneuvon kärsimistä iskuista, jolloin otetaan käyttöön väline vahingon arvioimiseksi, 5 tunnettu siitä, että vahinko arvioidaan suhteessa painuma-asteeseen sekä vahingoittuneiden osien laatuun ja lukumäärään, käyttäen laitteistoa, jolla on vaihdeltava vaakasuora ja pystysuora sijaintiasema, jolloin laitteisto käsittää pystysuoran kehyksen (30) ja kehystä varten kantavan 10 yksikön (31, 34, 35, 37, 39), joka on tarkoitettu asettamaan se ennalta määrätylle etäisyydelle ainakin yhdestä ajoneuvon renkaasta, joka sijaitsee arvioitavan iskukohdan läheisyydessä, ja välineen (42, 43, 45) pystysuoraa ja vaakasuoraa sijainnin asetusta varten kehyksen (30) tasossa, vastapäätä 15 iskukohtaa (C), ja että käytetään elintä (47) ajoneuvon korin painuma-asteen mittaamiseksi, jolloin määrätään ja mitataan tämän laitteiston avulla ajoneuvon ensimmäisellä pinnalla, sivuosan ollessa kyseessä, sen painuman korkeus ja aste, joka riippuu kärsitystä iskusta, sekä sen asema suh-20 teessä pyörien välin keskiakseliin; jolloin määritetään ja mitataan samalla laitteistolla toiselta ajoneuvon pinnalta samat tiedot, jotta niiden avulla määritettäisiin erot; ja jolloin käytetään samaa laitteistoa pystysuoralla ja vaakasuoralla sijainnin asetuksella määrittämään ja tämän lait-25 teiston avulla mittaamaan etu- tai takaosan saaman iskun painuman korkeus ja aste sekä sen sijainti suhteessa ajoneuvon keskiakseliin, jotta vertaamalla saman tyyppisen uuden ajoneuvon alkuperäismittoihin, jotka on mitattu mainitun laitteiston avulla, arvioidaan iskukohdan maantieteellinen 30 sijainti ja sen syvyys, ja jotta siten määritettäisiin tunkeutuma s vektori n aste.

2. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen mittausmenetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu laitteisto sijainnin asettamiseksi käsittää litteän 35 tangon (42), joka on päistään kiinnitetty kiinnittimillä (43), jotka ovat aseteltavissa korkeussuunnassa ja siirrettävästi asennettu kehyksen (30) pylväisiin, pitkänomaisen magneettista ainetta olevan metallipanelin (45), joka on siirrettä- li 17 7 4 6 6 8 västi asennettu mainitulle litteälle tangolle (42) ja joka on varustettu välineillä sen saamiseksi liikkumattomaksi, jolloin elimen painuman asteen mittaamiseksi muodostaa me-tallimittanauha (47), jonka kotelo (50) on kiinteästi yhdis-5 tetty kiinnittimeen (48), joka on kiinnitetty magneettiin (49), joka on sovitettu mainittua pitkänomaista panelia (45) vasten iskukohdan (C) sijaintia vastapäätä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, että yksikkö pystysuoran kehyksen (30) 10 kannattamiseksi muodostuu vaunusta (31), joka käsittää kaksi onttoa pitkittäispalkkia (32), joihin on siirrettävästi asennettu tangot (37), jotka on varustettu asteikoilla (38) ja joiden sijainti on aseteltavissa välineillä (41) niiden saamiseksi liikkumattomaksi, jolloin nämä asteikolla varus-15 tetut tangot vapaista päistään on yhdistetty poikittaiseen vastetankoon (39), joka on tarkoitettu sovitettavaksi ajoneuvon referenssipintaa vasten. ie 74668 F PATEHTKRAV: