FI74647B - Foerfarande foer framstaellning av brandskyddade spaonskivor och traespaonsformstycken. - Google Patents

Description

1 74647

Menetelmä palolta suojattujen lastulevyjen ja puulastumuoto-kappaleiden valmistamiseksi

Keksintö kohdistuu menetelmään palosuojattujen lastulevyjen ja puulastuista muodostuvien muotokappaleiden valmistamiseksi.

Sellaisten puisten lastulevyjen ja puulastuista muodostettujen muotokappaleiden, joita ei olla palosuojattu, käyttö rakennusalalla on rajoitettua. Jopa jonkin verran palosuojattujen lastulevyjenkin käyttöalue on vielä huomattavan rajoittunutta, koska tässäkin tapauksessa palokäyttäytyminen on edelleen riittämätöntä. Tästä syystä puisten lastulevyjen ja puulastuista muodostettujen muotokappaleiden palokäyttäytymistä on yritetty edelleen parantaa, kuitenkin tähän tarkoitukseen on toistaiseksi sovellettu sellaisia ratkaisuja, joilla saavutettiin levyjen ja muotokappaleiden selvästi parantanut liekkien vaikutuksen vastustuskyky, mutta joilla teknologiset ominaisuudet menetettiin suurimmaksi osaksi.

Palosuojatut puiset lastulevyt valmistetaan toistaiseksi tunnettujen menetelmien mukaisesti esikäsittelemällä puiset aineosat palonestoaineilla. Tällöin puulastut kyllästetään paineettomasti tai paineen alaisuudessa kallista ja teknisesti vaativaa menetelmää käyttäen, jonka jälkeen ne kuivataan lastulevyjen valmistuksessa vaadittavaan kosteuspitoisuuteen. Muissa menetelmissä liekinsuoja-aine tuotetaan aikaisemmassa työvaiheessa, käyttäen esimerkiksi boorimineraaleja, kuten kolemaniittia ja epäorgaanisia happoja. Lastut esikäsitellään tällä seoksella, kuivataan ja ne käytetään yhdessä muodostuvan kipsin kanssa palosuojattujen levyjen valmistukseen. Lisäksi puulastuihin lisätään esimerkiksi lentotuhkaa tai vermikuliittia. Edelleen on ehdotettu, että orgaanisten sideaineiden, erityisesti liimahartsin sijasta työskenneltäisiin epäorgaanisia sideaineita, kuten esimerkiksi sementtiä tai vesilasia käyttäen. Edelleen on ehdotettu, että puulastujen muodostama osuus korvattaisiin suurimmaksi osaksi epäorgaanisilla täyteaineilla, mikä on johtanut lujuuden huomat- 2 74647 tavaan vähenemiseen, erityisesti peitekerroksissa. Käytettäessä sideaineena magnesiittiseoksia (DE-PS 2 550 857) todettiin, että levyissä ilmeni selvää hygroskooppisuutta puristamiseen ja useita päiviä kestäneen varastoinnin jälkeen. Myös tämänkaltaisten palo-suojattujen lastulevyjen jatkokäsitteleminen ja jalostaminen on ongelmallista. Tämänkaltaisten lastulevyjen suoraan tapahtuva koristava kerrostaminen esimerkiksi melamiinihartsilla kyllästetyillä papereilla ei ole mahdollista. Jatkokäsittelyä varten tarvitaan erityistyökaluja ja erityisiä imulaitteistoja on asennettava, koska tällaisille, epäorgaanisia sideaineita, kuten esimerkiksi sementtiä sisältäville materiaaleille on ominaista suhteellisen raskaan pölyn muodostuminen. Sikäli kuin tavallisten liimahartsien sekoittamisesta palonsuoja-aineiden kanssa on kokeiltu, puuosuus jokseenkin entisellään säilyttäen, on tämä toistaiseksi johtanut ainoastaan riittämättömään, soveltuvuusaluetta vielä huomattavasti rajoittavaan palosuojaan, kuten edellä on esitetty.

Lisäksi erittäin ongelmallista on se, että näissä menetelmissä mieluiten käytettävillä liimahartseilla on taipumus kovettua liian aikaisin tavanomaisten palonsuoja-aineiden, erityisesti boorihapon lisäysten jälkeen.

Tästä syystä oheinen keksintö perustuu tehtävään aikaansaada menetelmä palosuojattujen puisten lastulevyjen ja puulastuista muodostuvien muotokappaleiden valmistamiseksi, jolla menetelmällä voidaan saavuttaa erittäin hyvä palonsuoja, puulastuista muodostuvan raaka-aineen teknologiset ominaisuudet suurimmaksi osaksi säilyttäen siten, että näitä puisia lastulevyjä ja puu-lastuista muodostuneita muotokappaleita voidaan vaikeuksitta jatkokäsitellä ja jatkojalostaa, kuten sellaisia levyjä ja muoto-kappaleita, joita ei olla palosuojattu.

Keksinnön mukaisena ratkaisuna on, että liimahartsi tehdään voimakkaasti happamaksi lisäämällä siihen palonestoaineita, ja esi-liimattuihin puulastuihin sekoitetaan ennen levittäneistään palon muodostusta estäviä täyteaineita, ja sideaineen ja puulastujen 11 3 74647 muodostama seos neutraloidaan näillä täyteaineilla siinä määrin, että sideaine kovettuu tavalliseen tapaan.

Keksinnön mukainen menetelmä käsittää useita yllättäviä piirteitä. Täten yllättävästi on osoittautunut, että palonestoai-neiden sekoittaminen liimahartsiin on ongelmattomampaa, mikäli seos on tehty voimakkaasti happamaksi, jolloin pH-arvo on suuruusluokaltaan esimerkiksi noin 2. Tämän lisäksi tällä voimakkaasti happamaksi tehdyllä seoksella on erinomaisen suuri puulastujen kyllästämiskyky. Tällä tavalla osa palonestoaineesta saadaan vaikeuksitta siirrettyä materiaaliin. Edelleen osa palonesto-aineista sekä palon muodostumista estävistä aineista siirretään nyt keksinnön mukaisesti jo esiliimattujen puulastujen päälle nämä täyteaineet lastujen kanssa sekoittaen, mikä puolestaan ennen kaikkea siitä syystä voidaan toteuttaa vaikeuksitta ja erityisesti myös erittäin homogeenisessa muodossa, sillä puu-lastujen esiliimaus saa aikaan sen, että nämä tavallisesti jauhemaisessa muodossa lisätyt täyteaineet eivät pääse erottumaan uudestaan, erityisesti levittämisen aikana, jolloin tuloksena ei olisi homogeeninen lopputuote. Seoksesta erottuminen on tästä syystä tässä menetelmässä mahdotonta. Täten saadaan erittäin palosuojattu lopputuote puisen lastutuotteen teknologiset ominaisuudet suurimmaksi osaksi säilyttäen, yhdistyneenä niihin lujuusarvoihin sekä käsittelymahdollisuuksiin, jotka lastulevyjen valmistuksessa saavutetaan erityisesti tavallisten liimahartsien käytöllä. Tällöin saadaan myös samalla jauhemaisia, paljon muodostumista estäviä täyteaineita lisäämällä aluksi sideaineseoksen voimakkaasti happamaksi tekemä sideaineen ja puu-lastujen mudostama seos suurimmaksi osaksi neutraloitua jatkokäsittelyn vaatimalla tavalla. Lastujen monimutkainen esikäsittele-minen on tarpeetonta. Valmistaminen voidaan suorittaa lastulevyjen valmistuslaitteistoa ainoastaan vähän muuttamalla. Huolimatta erittäin hyvän palosuojan aikaansaavasta täyteaineosuudes-ta, joka automaattisesti johtaa lopputotteessa puulastujen osuuden pienenemiseen, on kuitenkin yllättävästi osoittautunut, että tässä valmistusmenetelmässä sideaineen tarve on käytännöllisesti katsoen sama, kuin mikä suojaamattomissa levyissä on välttämätöntä, jolloin suoloilla ja lisäaineilla voidaan olettaa olevan tiet tyä täyteainevaikutusta.

4 74647 Täyteaineen osuudesta huolimatta tällä valmistustavalla saatujen lopputuotteiden lujuus on yllättävän suuri, ja toisaalta niillä on poltettaessa erittäin alhainen savukaasujen tiheys.

Erinomaisesta palonsuojasta huolimatta tavallisten sideaineiden käyttäminen on kuitenkin mahdollista, jolloin ei ainoastaan käytännöllisesti katsoen täydellisesti säilytetä palosuojaamat-tomien puisten lastulevyjen teknillisiä ominaisuuksia, vaan jotkut ominaisuudet paranevat jopa huomattavasti, erityisesti veden pidättämiskyky ja paksuusturpoaminen sekä myös savun kehittyminen. Täten tällä menetelmällä valmistetuilla levyillä kahden tunnin turpoaminen oli noin 2% ja 24 tunnin turpoaminen oli noin 3-4%. Savukaasujen tiheys oli noin 10%. Suoritetut poltto-kokeet ovat myös osoittaneet, että levyillä oli vielä huomattavia jäännöslujuuden arvoja. Erään 20 minuuttia kestäneen, 700°C:ssa suoritetun polttokokeen jälkeen koekappaleen taivutus-lujuus taantui ainoastaan l/3:aan raakalevyn taivutuslujuudesta.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetut levyt voidaan, erityisesti niiden peitekerrosten korkeiden lujuusarvojen ansiosta, tämän jälkeen vaikeuksitta, kuten palosuojaamattomat lastulevytkin, jalostaa, esimerkiksi viiluttaa tai pinnoittaa hartsilla kyllästetyillä papereilla. Pinnoitettujen tai viilutettujen levyjen jatkokäsitteleminen voidaan toteuttaa lastulevyjen käsittelyssä tunnetuilla työkaluilla. Erityiset imulaitteistot näiden palo-suojattujen lastulevyjen käsittelypisteissä eivät ole välttämättömiä.

Tämän menetelmän mukaisesti valmistetut levyt voidaan valmistaa lastulevyille tyypillisiä puristustekijöitä ja tavanomaisia puristuslämpötiloja käyttäen. Tällä menetelmällä voidaan vaikeuksitta valmistaa sekä yksikerroksisia että monikerroksisia lastulevyjä, sekä vastaavia muotokappaleita. Keksinnön mukaisen menetelmän muut suositeltavat suoritusmuodot on luonnehdittu

II

74647 jälkimmäisissä patenttivaatimuksissa, jotka käsittelevät olennaisesti tiettyjen, valikoitujen liimahartsiin lisättävien palonestoaineiden käyttöä, sekä tiettyjen valikoitujen, palon muodostusta estävien täyteaineiden käyttöä, ja edelleen näiden eri komponenttien tarkoituksenmukaisia määräosuuksia.

Liimahartsina, toisin sanoen sideaineena, voidaan käyttää mela-miinin ja formaldeyhdin kondensaatiotuotteita, urean ja formaldehydin kondensaatiotuotteita tai melamiinin, urean , fenolin ja formaldehydin kondensaatiotuotteita, tai seoksia. Lisäksi aina 25% olevat isosyanaattien, kuten esim. difenyylimetaani-4,4'-di-isosyanaatin, lisäykset ovat mahdollisia. Tällöin tarkoituksenmukaisesti amiinihartseihin lisätään kovettimia, esimerkiksi ammoniumkloridin, ammoniumsulfaatin tai diammoniumperoksidisul-faatin 2-10%:n annos, joka on 10-30%:sen vesiliuoksen muodossa. Palonestoaineina, jotka tekevät liimahartsin ja palonestoaineen muodostaman seoksen voimakkaasti happamaksi, lisätään tarkoituksenmukaisesti fosforihappoa, boorihappoa ja/tai alumiinisulfaattia. Fosforihapolla on erityinen merkitys seoksen saattamisessa voimakkaasti happamaksi.

Liimahartsin ja erityisesti fosforihapon välistä painosuhdetta voidaan vaihdella suhteellisen laajalla alueella, ja sitä rajoittavat arvot 4:1 - 1:4, mieluiten 1:2 - 2:1.

Liimahartsin annosten ja palonestoaineiden pitoisuudet valitaan mieluiten siten, että lastujen lähtökosteuden ollessa noin 4% liimatun ja palon muodostusta estävillä täyteaineilla käsitellyn lastuseoksen kosteudeksi saavutetaan noin 10-25%. Täten liima-aineiden annosten osuus kiintoainepitoisuudessa voi vaihdella 55:stä 80:een %.

Epäorgaanisina täyteaineina, jotka estävät palon muodostusta, tarkoituksenmukaisiksi ovat osoittautuneet erityisesti alumiini-oksidihydraatti, alumiinisulfaatti, dolomiitti, kaoliini, piimää ja raskassälpä, sekä näiden aineiden seokset, paino-osuuksien ollessa kulloinkin noin 10:stä non 50:een %.

6 74647

Suurin piirtein näiden tietojen mukaisesti valmistettu, hyvin palosuojattu lastulevy koostuu noin yhdeltä kolmasosaltaan puu-lastuista, sideaineen ja palonestoaineen muodostamasta seoksesta sekä epäorgaanisista, palon muodostusta estävistä täyteaineista. Keksinnön mukaiselle menetelmälle esitetään seuraavassa erillisiä, eri raaka-aineseoksilla toteutettuja esimerkkejä.

Esimerkki 1: 1 200 g puulastuja, paksuudeltaan 0,2-0,6 mm ja pituudeltaan 1-15 mm, ja joiden jäännöskosteus on 4-5%, sekoitetaan 390 grammaan melamiinihartsia (60%:nen), jossa melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde on 1:2,0; 8 grammaan ammoniumkloridia (25%:nen vesiliuos); ja 410 grammaan fosforihappoa (60%:nen) Tämän jälkeen esiliimattuihin lastuihin lisätään 500 grammasta alumiinisulfaattia 130 grammasta boorihappoa 340 grammasta piimaata ja 360 grammasta raskassälpää muodostuva seos ja niitä sekoitetaan edelleen keskenään.

Tämän jälkeen lastuseos levitetään lastujen kuitumatolle ja puristetaan kerrospuristimella.

Näin saatu levy hiotaan, jonka jälkeen se pinnoitetaan melamiini-hartsilla kyllästetyllä koristepaperilla.

Esimerkki 2: 1 200 g puulastuja, paksuus 0,2-0,6 mm, pituus 1-35 mm ja kosteus 4-5%, sekoitetaan 600 grammasta melamiinihartsia (60%:nen), melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde 1:1,6; 60 grammasta diammoniumperoksidisulfaattia (10%:nen); 400 grammasta fosforihappoa (60%:nen); ja 130 grammasta boorihappoa muodostuvan seoksen kanssa.

Il 7 74647 Tämän jälkeen lisätään 500 g alumiinisulfaattia, 340 g piimaata, ja 360 g raskassälpää.

Lastuseos levitetään lastujen kuitumatolle ja puristetaan kerros-puristimella. Hionnan jälkeen puinen lastulevy liimataan 60%:sella melamiinihartsiliuoksella, pinnoitetaan puuviilulla ja puristetaan kerrospuristimella. Näin viilutettu lastulevy poistetaan kuumana muotistaan, viilutusta hiotaan kevyesti, jonka jälkeen se käsitellään palonestomaalilla.

Esimerkki 3: 1 200 g puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, pituus 1-15 mm ja kosteus: 4-5%, sekoitetaan 800 grammaan melamiini-ureahartsi (60%:nen), melamiinin ja urean välinen moolisuhde: 1:1; moolisuhde melamiini/urea: formaldehydi: 1:1,4 400 grammaan fosforihappoa (60%:nen), ja 80 grammaan boorihappoa.

Tämän jälkeen esiliimattuihin lastuihin lisätään 500 g piimaata ja 700 g raskassälpää, ja sekoitetaan edelleen niin kauan, kunnes tasainen jakaantuminen on saatu aikaan.

Lastuja käsitellään edelleen, kuten esimerkissä 1 on esitetty. Esimerkki 4: 1 200 grammaa puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, pituus 1-15 mm ja kosteus: 4-5%, sekoitetaan 400 grammaan melamiinihartsia, melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde: 1:1,4, johon on lisätty 50 grammaa kovettimena toimivaa ammoniumsulfaattia, 30%:nen, ja 800 grammaaan fosforihappoa (60%:nen), sekä 250 grammaan boorihappoa, jonka jälkeen niihin lisättiin 250 g alumiinioksidihydraattia, 300 g piimaata ja 700 g raskassälpää, ja sekoitettiin edelleen. Näin käsiteltyjä lastuja muokataan edelleen, kuten esimerkissä 1 on esitetty.

8 74647

Esimerkki 5: 1 200 g puulastuja, paksuus: 0,4-0,8 mm, pituus 5-25 mm ja kosteus: 4-5%, käsitellään seoksella, joka koostuu 600 grammasta melamiinihartsia (60%:nen), melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde: 1:1,6, 150 grammasta fosforihappoa (60%:nen) ja 200 grammasta boorihappoa.

Tämän jälkeen esiliimattujen lastujen päälle kaadetaan seos, joka koostuu 400 grammasta raskassälpää, 400 grammasta kaoliinia ja 400 grammasta piimaata, ja sekoitettiin edelleen.

Lastut käytettiin keskikerroksen valmistamiseen.

Esimerkki 6: 1 200 g puulastuja, paksuus 0,2-0,6 mm, pituus: 2-8 mm ja kosteus noin 5%, liimataan seoksella, joka koostuu 600 grammasta melamiinihartsia (60%:nen), melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde: 1:1,6, 100 grammasta boorihappoa, 400 grammasta fosforihappoa (60%:nen), ja 200 grammasta alumiinisulfaattia, jonka jälkeen ne sekoitettiin edelleen 500 grammaan kaoliinia ja 500 grammaan piimaata.

Lastut käytettiin peitekerroksen valmistamiseen.

Esimerkki 7: 1 200 grammaa puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, pituus: 2-8 mm ja kosteus noin 5%, liimataan seoksella, joka koostuu 400 grammasta melamiinihartsia (60%:nen), melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde: 1:1,8, 400 grammasta fosforihappoa (60%;nen) ja 200 grammasta alumiinisulfaattia, jonka jälkeen ne sekoitetaan edelleen 500 grammaan raskassälpää, 500 grammaan kaoliinia ja 400 grammaan boorihappoa.

Il 9 74647 Käsiteltyjen lastujen muokkaaminen edelleen tapahtuu esimerkissä 1 esitetyllä tavalla.

Esimerkki 8: 1 200 grammaa puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, pituus 2-15 mm ja kosteus: 4-5%, sekoitetaan 400 grammaan melamiinihartsia (60%:nen), melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde: 1:1,8, 100 grammaan fosforihappoa (60%:nen) ja 150 grammaan boorihappoa, jonka jälkeen ne sekoitetaan edelleen 400 grammaan raskassälpää ja 400 grammaan alumiinioksidihydraattia.

Jatkokäsitteleminen tapahtuu esimerkissä 1 esitetyllä tavalla. Esimerkki 9: 1 200 grammaa puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, pituus 1-15 mm ja kosteus: 4-5% käsitellään seoksella, joka koostuu 200 grammasta melamiinihartsia (60%:nen), melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde: 1:2,0, 200 grammasta fosforihappoa ja 200 grammasta alumiinisulfaattia.

Tämän jälkeen esiliimattu lastuseos sekoitetaan edelleen 120 grammaan boorihappoa, 120 grammaan piimaata, 40 grammaan kaoliinia ja '45 grammaan dolomiittia.

Lastuja käsitellään edelleen, kuten esimerkissä 1 on esitetty. Esimerkki 10: 1 200 grammaa puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, kosteus 4-5% ja pituus: 1-15 mm, sekoitetaan 400 grammaan melamiinihartsia (60%:nen), melamiinin ja formaldehydin välinen moolisuhde: 1:1,6, 200 grammaan boorihappoa, ja 400 grammaan fosforihappoa, jonka jälkeen niihin lisätään 10 74647 400 grammasta raskassälpää, 400 grammasta alumiinisulfaattia ja 400 grammasta dolomiittia muodostuva seos, ja sekoitetaan edelleen.

Näin käsiteltyjä lastuja muokataan edelleen esimerkissä 1 esitetyllä tavalla.

Esimerkki 11: 1 200 grammaa puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, pituus: 1-15 mm ja kosteus: non 4%, liimataan seoksella, joka koostuu 400 grammasta melamiini-urea-formaldehydihartsia, 60 grammasta difenyylimetaani-4,4'-di-isosyanaattia, 460 grammasta fosforihappoa (60%:nen), 40 grammasta diammoniumperoksidisulfaattia (10%:nen) ja 640 grammasta alumiinisulfaattia, jonka jälkeen niihin lisätään, 450 g piimaata, 150 g kaoliinia, 150 g disyanidiamidia ja 450 g boorihappoa ja sekoitetaan loppuun.

Näin käsitellyt lastut muokataan edelleen esimerkissä 1 esitetyllä tavalla.

Esimerkki 12: 1 200 grammaa puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, pituus: 1-15 mm ja kosteus: 5%, sekoitetaan 200 grammaan difenyylimetaani-4,4'-di-isosyanaattia, 400 grammaan fosforihappoa (60%:nen), 400 grammaan alumiinisui faattia ja 200 grammaan vettä, jonka jälkeen niihin lisätään seos, joka koostuu 400 grammasta piimaata, 150 grammasta dolomiittia, 100 grammasta kaoliinia, ja 400 grammasta boorihappoa, ja sekoitetaan edelleen.

Il 11 74647 Käsitellyt lastut muokataan edelleen esimerkissä 1 esitetyllä tavalla.

Esimerkki 13: 1 200 grammaa puulastuja, paksuus: 0,2-0,6 mm, pituus: 1-15 mm kosteus: 4%, sekoitetaan 450 grammaan melamiini-urea-fenoliformaldeyhdihartsia (60%:nen), 200 grammaan vettä, 370 grammaan boorihappoa ja 15 grammaan natriumlipeää (50%:nen), jonka jälkeen niihin lisätään seos, joka koostuu 300 grammasta alumiinisulfaattia, 100 grammasta kaoliinia, 250 grammasta piimaata ja 120 grammasta dolomiittia, ja sekoitetaan edelleen.

Näin käsitellyt lastut muokataan edelleen esimerkissä 1 esitetyllä tavalla.

Kaikkia näissä asiapapereissa julkaistuja ominaisuuksia pidetään keksinnölle olennaisina, mikäli ne ovat uusia tekniikan tämänhetkiseen tilaan nähden.

Claims (12)

74647

1. Menetelmä palosuojattujen lastulevyjen ja puulastuista muodostuvien muotokappaleiden valmistamiseksi palonestoainetta lisäämällä, puulastut liimahartsin kanssa sekoittamalla, esi-liimatut puulastut levittämällä ja puristamalla ne yhteen, tunnettu siitä, että liimahartsi tehdään voimakkaasti happamaksi palonestoaineita lisäämällä ja että esiliimattuihin puulastuihin sekoitetaan ennen niiden levittämistä täyteaineita, jotka myös estävät palon muodostumista, ja että liimahartsin ja puulastujen muodostama seos neutraloidaan vähintään suurimmaksi osaksi näillä täyteaineilla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liimahartsiannoksen ja palonestoaineiden pitoisuus sovitetaan siten, että puulastujen alkukosteuden ollessa noin 4% esiliimatun ja palon muodostumista estävillä täyteaineilla käsitellyn lastuseoksen kosteudeksi saadaan noin 10-25%.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että liimahartsiin sekoitetaan fosforihappoa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liimahartsiin sekoitetaan fosforihappoa painosuhteessa 4:1 - 1:4.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liimahartsiin sekoitetaan boorihappoa.

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 5 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että liimahartsiin sekoitetaan alumiinisulfaattia.

7. Yhden r.ai useamman edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liimahartsiin lisätään kovetinta, esimerkiksi 2-10% ammoniumkloridia tai ammonium-sulfaattia tai diammoniumperoksidisulfaattia 10-30%:sen vesiliuoksen muodossa. Il 74647

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palon muodostusta estävinä täyteaineina esiliimat- tuihin puulastuihin sekoitetaan epäorgaanisia aineita, esimerkiksi alumiinioksidihydraattia, alumiinisulfaattia, dolomiittia, kaoliinia, piimaata, raskassälpää tai näiden aineiden seosta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näitä täyteaineita lisätään mieluumin siten, että niiden paino-osuudet levyn painon suhteen ovat 10 ja 50%:n välillä.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esiliimattuihin puulastuihin lisätään yhdessä täyteaineiden kanssa myöskin vielä fosforihappoa ja/tai boorihappoa.

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 1iimahartsina käytetään urea-, melamiini-, melamiini-urea-, me1amiini-urea-fenoli-formaldehydihartseja, jolloin amiinihartsit voivat lisäaineina sisältää aina 25%:iin saakka isosyanaatteja, kuten esimerkiksi difenyylimetaani-4,4'-di-isosyanaattia, tai että liimahartsina käytetään puhdasta isosyanaattia .

12. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että puun osuus on 20 ja 85%:n välillä, mieluiten 20-50%, kulloinkin käytetyn palonestovarustuksen mukaisesti.