FI76104C - Ytbelaeggningsfoerfarande foer trae- och traekombinationsskiva. - Google Patents

Description

76104

Puu- tai puuyhdistelmälevyn pinnoitusmenetelmä Tämä keksintö kohdistuu pinnoitusmenetelmään, jossa tarkoituksena on suojata lastulevyn, vanerin tai puu- tai puuyhdistelmälevyn pinta kulutusta, iskuja, vesi-imeytymää 5 tai erilaisten kemiallisten ja fysikaalisten rasitteiden vaikutusta vastaan. Menetelmässä käytetään kertamuovien erilaisia seoksia kuumakovettamalla ne levymateriaalien pintaan kuumapainepuristimella.

Puulevyjen pintasuojaukseen tunnetaan erilaisia pinnoi-10 tusmenetelmiä, joissa joko valmis muovilaminaattilevy liimataan pintaan tai muovihartsilla esi-impregnoitu absorbent-paperi tai lasimatto kuumapuristetaan hartsin kovettamisek-si pintaan (Film-Forming Compositions, Parts I-III, Raymond R. Myers and J.S. Long, 1972, Marcel Dekker, Inc., New 15 York; "Moderne Oberflächenbeschichtigung", Soine, H., Holz-technologie 18 (1977) 2, s. 100-104; "Economic feasibility of synthetic fiber reinforced laminated veneer lumber", Laufenberg, T.L., Rowlands, E.E., and Krueger, G.P., Forest Prod. J. 34 (1984) 4, s. 15-22).

20 Myös tunnetaan vaneripinnan käsittely aikalisien feno- lihartsien seoksilla, missä täyteaineina käytetään orgaanisia fillereitä: puujauhoa, kookoskuorijauhoa, tärkkelysjau-hetta ym. Epäorgaanisina täyteaineina tunnetaan liitujauho ja bariumsulfaattipulveri. Kovetuskiihdyttiminä näissä 25 seoksissa on käytetty vain orgaanisia reaktiivisia polyfe-nolijauheita, kuten kebratso ja tietyt tanniinit, sekä pa-raformaldehydia. Metalli-ionien katalyysivaikutus on ollut tunnettu liimahartsien puolella, mutta sen on uskottu toimivan tehokkaasti vain pH alueella 2,5-7, koska alkalisella 30 puolella OH- ionikonsentraatio määrää reaktionopeuden (Chemistry and Application of Phenolic Resins. A. Knop and W. Scheib, 1979, 1979, Springer-Verlag, Berlin; Wood Adhesives Chemistry and Technology, A. Pizzi, 1983, Marcel Dekker, Inc., New York). Näin alkalisten pinnotehartsien 35 puolella niitä ei ole käytetty, koska on uskottu, että niillä ei saada kuivumis- ja kovettumisnopeutta riittävästi .

2 76104 "

Metallikatalyyttien on todettu muodostavan erilaisia ; kelaattikomplekseja fenolihartsin kanssa. Katalyysivaiku- | tus perustuu metalli-ionien vaihtonopeuteen, joten heikompien happojen suolojen on uskottu toimivan tehokkaammin 5 kuin vahvojen mineraalihappojen suolojen. Metalli-ioni-katalyysi perustuu ns.orto-orto suunnattuun vaikutukseen, ja näin esim. sulfaatti-ionin uskotaan hidastavan katalyysia sen metaohjauksen ja kehän deaktivoinnin vuoksi.

Pintahartsauksessa ilman kantajafaasia oleva hartsiseos 10 on puristettava viira- tms. kuvioverkolla. Näin estetään kovetusvaiheessa hartsipinnotteeseen muodostuvia jännityksiä, jotka saattavat aiheuttaa myöhemmin halkeamia. Viira-kuvio pinnotteena palvelee lattialevykäytössä myös kitka-pintana.

15 Ohuena kerroksena kovettuva fenolihartsi muodostaa va nerin kanssa pintaan ohuen muovipuukerroksen, mikä myös estää pintahartsin rikkoutumista alla olevan vanerin vesi-turpoaman ja lämpölaajenemisen vuoksi.

Käytössä olevissa pintahartsausmenetelmissä alkaliset 20 fenolihartsit tummuvat epätasaisesti kuumuuden vaikutukses ta. Tämä aiheuttaa värivaihtelua pintoihin pinnotettujen levyjen seistessä kuumina pinkassa. Tämän vuoksi on ollut tyydyttävä mustiin pintoihin, tai pinnat on jouduttu myöhemmin maalaamaan, mikä on saattanut olla vaikeaa pinnote-25 hartsien sisältämien irrotusaineitten vuoksi.

Käytetyt fenolihartsiseokset ovat sisältäneet pääasiassa orgaanisia aineita: fillereitä kuten puujauho ja kookos-kuori jauho, paksunnosaineita kuten tärkkelys ja kovettimia kuten kebratso yra. polyfenolit sekä paraformaldehydia. Tämä 30 on aiheuttanut sen, että pinnotteen lujuus ei ole ollut kovin suuri. Lisäksi orgaaniset täyteaineet sisältävät kapillaareja, joten vesi imeytyy varsin helposti pinnotteen läpi. Lisäksi kovettunut pinta on transparentti, joten vaikka on käytetty mustaa väripigmenttiä, tulevat vanerin 35 päällysviilun syykuviot, oksapaikat ym. epätasaisuudet nä kyviin pinnotteen läpi.

761 04 3

Nykyisten pinnotehartsiseosten levityksen ja uunikui-vauksen jälkeen hartsi on vielä niin paineherkkä ja alkanut kovettumisreaktio jatkuu pinkattaessa kuumat levyt, että levyt pyrkivät tarttumaan pinkassa toisiinsa, jolloin niit-5 ten irrottaminen kuumapuristimeen työntämistä varten on vaikeaa. Tämän ilmiön helpottamiseksi hartsiseokseen on lisätty parafiiniemulsiota, mutta sekään ei ole lieventänyt kuin osittain asiaa.

Nyt on keksitty patenttivaatimusten mukainen menetelmä 10 ja siinä käytettävä seos, joiden ävulla edellä mainittuja haittoja voidaan estää. Keksinnössä eräässä sovellutuksessa on normaalissa fenolihartsiseoksessa korvattu kaikki orgaaniset täyteaineet epäorgaanisilla mineraalijauheilla ja käytetty orgaanisten polyfenolikovettimien ja paraformalde-15 hydin sijasta epäorgaanisia metalliyhdisteitä katalyytteina. Lisäksi pinta on tehty läpinäkymättömäksi heijastavalla TiC>2 pigmentillä tai sen korvikkeella. Orgaanisia täyteaineita korvaavina mineraalijauheina on tutkittu esim. liitu-jauhoa ja BaSOjj- ym. jauheita. Parhaan tuloksen lujuutta 20 kasvattavana Pillerinä on antanut wollastoniitti. Metalli- katalyyteista parhaan tuloksen ovat antaneet bi- ja triva- . . . . 2+ 2+ .

lenttiset rautaoksidit ja Zn sekä Mg ionien suolat. Al- kalisena fenolihartsina on käytetty normaalin vaneriliima-hartsin sijasta vähäalkalisempaa muotoa, jonka pH on 10 25 paikkeilla. Keksinnössä tutkituilla epäorgaanisilla metal-lisuolakatalyyteilla päästään parempaan kuivumis- ja kove-tusasteeseen kuin polyfenoleja ja formaldehydiä käytettäessä. Tavanomaiset orgaaniset kiihdyttimet myös saostavat nopeasti seosta lyhentäen näin sen käyttöikää.

30 Epäorgaanisten täyteaineitten lisäksi voidaan käyttää joitain orgaanisia aineita kuten viskositeetin säätämiseksi tärkkelystä. Mineraalijauheitten määrä seoksen kokonaispainosta voi vaihdella 20-50 % välillä riippuen siitä, miten kulutusta kestävä pinnotteesta halutaan. Epäorgaanisen 35 suolakovettimen määrä voi vaihdella 10-20 % välillä laskien fenolihartsin kuivapainosta. Sitä nopeampi kovettuminen tietysti saadaan, mitä enemmän kovetinta on, mutta vastaan 76104 4 tulee seoksen käyttöikä. ZnSO^ x 7H20:ta käytettäessä ovat 12 % vesiliuoksessa ja 17 % kiinteänä lisättäessä suositellut määrät. Jos kovetin lisätään kiinteänä, voi seoksen saostuminen ajan mittaan haitata sen käyttöä. Myös voidaan 5 käyttää kovetinliuoksia, joissa on useampia suoloja esim. Zn-sulfaatin, Mg-sulfaatin ja Zn-asetaatin sekaliuoksia.

Keksinnön eräässä toisessa sovellutuksessa on kehitelty valkoisia tai värillisiä pinnotteita, joitten väri ei muutu pinkattaessa levyt uunikuivauksen jälkeen. Tämä väripysy-10 vyys saadaan fenolihartsiseoksella aikaiseksi laskemalla fenolihartsiseoksen pH alle 8,6:n tai sopivalla melamiini- j hartsi-fenolihartsiseoksella, missä melamiinihartsin käyt- ] töikää ja levitettävyyttä valssilla on parannettu sopivalla vähäalkalisella fenolihartsilisällä.

15 Penolihartsiseos saadaan esikovettumaan kuivausuuneissa riittävästi niin, että eri levyjen pinnat eivät enää tartu kuumina pinkassa seisoessaan toisiinsa kiinni, jotta ne voidaan kuumapuristaa esim. teräsviiraverkolla levypuristi-messa. Tämä saadaan aikaan sopivilla bivalenttisilla me-20 tallikationeilla.

Värimuutos fenolihartsiseoksissa kuumuuden vaikutuksesta johtuu fenoliyhdisteitten hapettumisesta metoksikinoidi- yhdisteiksi, mitkä tiettyinä kombinaatioina ovat väriltään tummempia kuin alkuperäisen fenolihartsin yhdistelmät. Py-25 syttämällä fenolihartsiseoksen pH alle 8,6:n tai käyttämällä fenolihartsi-melamiinihartsiseoksia voidaan ym. värimuu-tosreaktio estää.

Puhtaasti tällaisia vesiliukoisia puuliimafenolihartse-ja ei ole saatavissa ja novolakka-hartsit ovat termoplasti-30 siä, mikä vaikeuttaa niitten käyttöä tähän tarkoitukseen.

Kuitenkin tietyt ammoniakki-, amiini- ja Ba(OH)2-katalysoi-dut fenolihartsit voidaan tehdä stabiileiksi ja säätää niitten pH alueelle 7-8 tietyin aminohartsilisin. Nämä fenoli-hartsit eivät omaa riittävästi adheesiovoimia, joten ne ei-35 vät pysty sitomaan täyteainepulvereita ja puumateriaalia.

Kuitenkin, kun joukkoon lisätään niin paljon alkalista puu-liimafenolihartsia, että seoksen pH pysyy alle 8,6:n, saa- 761 04 5 daan fenolihartsi riittävästi sitomaan mineraalijauheet. Myös alkalisen puuliimabartsin lisäys esimerkiksi lasivil-lafenolihartsin joukkoon jouduttaa seoksen kypsymistä kove-tusvaiheessa. Muut hartsiseoksen lisäaineet ovat mineraa-5 lisiä täyteainepulvereita.

Urealla neutraloitua lasivillafenolihartsia voidaan lisätä myös tavallisen urea-melamiinipuuliimahartsin joukkoon. Tämä parantaa jälkimmäisen hartsin käyttäytymistä hartsile-vitysvalsseilla. Tavallinen hartsi tarttuu herkästi vals-10 sin uriin ja poispesu on hankalaa. Tätä uriintarttumista pienentää kyseinen hartsien sekoittaminen. Seoksen urea-melamiinihartsi kovettuu kuumapuristuksessa salmiakki ym. happamien suolojen lisäyksellä, ja fenolihartsiosa puolestaan bivalenttisilla metalli-ioneilla. Muut täyteaineet 15 ovat mineraalijauheita. Jos halutaan miellyttävä ruskea väri pinnotteelle, se saadaan aikaiseksi lisätyillä rautaoksidi jauheilla, jotka samalla toimivat seoksen kovettumis-katalyytteina. Jos pinnotteelle halutaan jokin muu väri, voidaan käyttää erilaisia pigmenttejä ja kovettimina feno- 2+ p+ .

20 lihartseille esim. Zn - tai Mg -ionien suoloja. Edellä esitetyillä katalyyttiyhdistelmillä saadaan aminohartsi-fe-nolihartsiseos kovettumaan nopeammin kuin pelkkä fenoli-hartsiseos. Tämä on eduksi, jos käytettävien kuivausuunien teho ei tahdo riittää hartsiseoslevityksen jälkeen kuivaa-25 maan pintahartsia ennen kuumapuristusta tapahtuvaa levy-pinkkausta varten.

Keksinnön mukaisesti voidaan suojata huokoinen puulevy kuumapuristamalla pintaan sopiva määrä kuumassa kovettuvaa hartsiseosta, jolloin varsinaisen levyn ja hartsilaminaat-50 tipinnan väliin jää kerros, joka toimii ominaisuuksiltaan välittävänä. Tämä välittävä kerros tasaa esim. peruslevyn ja pintakerroksen erilaista liikkumista lämpölaajenemisen ja turpoamisen vuoksi. Lisäksi tämä välikerros antaa uusia ominaisuuksia koko pinnotetulle levylle parantaen esim.

35 lastulevyn tai vaneriviilun DIN 53799 testillä mitattavaa abraasiokestävyyttä ja SS 923508 testillä mitattavaa jy-räyskestävyyttä.

6 761 04 Tämän keksinnön mukaan lastulevylle ja muille huokoisille puu- sekä yhdistelmälevyille on saatavissa ulkosää-olosuhteita kestävä pintakerros, mikä myös keksinnön mukaan tehtynä välikerroksena vastaa kulutuksen ja jyräyskeston 5 suhteen muovipuuna tunnettuja tuotteita.

Edellä kuvattuja hartsiseoksia on kokeiltu tähän tarkoitukseen hyvällä menestyksellä. Pinnotettua lastulevyä on testattu SS 923508 mukaisella jyräystestilaitteella 3000 N kuormalla, ja on todettu pinnotetun lastulevyn kes-10 tävän paremmin jyräystestiä kuin vastaavalla tavalla pinno-tettu vaneri. Tämä johtuu siitä, että lastulevy on tasalaatuisempi eri suuntiin kuin vaneri, ja lisäksi lastulevyssä on poikittaisia huokosia, jotka imevät kuumapuristet-tavan hartsin itseensä helpommin kuin vanerin pintatason 15 suuntaiset huokoset. Jos lastulevy itse sisältää enemmän liimahartsia, paranee tällaisen lastulevyn jyräyskesto. Levyn tiheydellä on kuitenkin optimiarvonsa, ja liian tiiviiseen pintaan ei saada hartsiseosta puristumaan helpolla. Kuitenkin seoksilla voidaan pinnoittaa sellaisiakin levy-20 tyyppejä kuten sementtilastulevyt.

Tällaisilla lujilla kulutusta ja jyräysrasitusta kestävillä levyillä on käyttöä esim. lattialevynä niin sisä-kuin ulko-olosuhteissa. Myös erilaisissa hallirakenteissa, eläinsuojissa, laivoissa ym. keksinnön mukaisesti pinnote-25 tut levytyypit ovat sopivia.

Nestemäisen veden jatkuva kontakti saattaa kuitenkin ajan mittaan vahingoittaa ainakin lastulevyä, joten tällaisissa olosuhteissa olisi levyreunojen suojaus suoritettava huolellisesti. Haluttaessa käyttää ko. tavalla pinnotettu-30 ja levyjä esim. seinärakenteissa, voidaan kuumapuristus suorittaa sileitä puristinlevyjä käyttäen, tai haluttaessa erilaisin kuvioiduin manttelein. Lattialevyn valmistuksessa puristetaan levyt kitkavaikutuksen saamiseksi muovi- tai teräsviiraverkolla.

7 76104 ; )

Esimerkki 1

Exter 401 ® 300 po (paino-osaa)

Wollastoniitti 150

Ti02 6 [ 5 Hiilimusta 3

ZnSOjj x 7 H20 20

Vesi 30

Seoksessa käytetty Exter 401 on erikoistarkoituksiin valmistettu vaneriliimahartsi, jonka pH on n. 10,8, visko-10 siteetti n. 170 mPas sekä kuiva-ainepitoisuus n. 40 %.

Seoksen viskositeetti on n. 1500 mPas 25°C:ssa ja nousee 3 vrk kuluessa n. kolminkertaiseksi. Pienellä vesili-sällä seos saadaan uudestaan käyttökelpoiseksi. Hartsiseos-ta voidaan levittää esim. valssilla puulevyn pintaan 100-15 150 g/m^ ja kuivata puhallusuunikuivauksella 110-120°C:ssa, I

minkä jälkeen päälle voidaan levittää toinen kerros yo. j ί hartsiseosta. Toisen kuivauksen jälkeen pintaan voidaan levittää sulaa parafiinia ohut kerros, ja levyt voidaan > pinkata päällekkäin odottamaan varsinaista kuumapuristusta, 20 mikä suoritetaan teräs- tai muoviviiraverkkoja käyttäen 130-l40°C lämpötilassa. Tämän jälkeen pinnote on niin kypsä, että se kestää laimeaa NaOH liuosta ym. kemikaleja.

Pinnotteen abraasiokestävyys mitattuna DIN 53799 standardin mukaan on puhkikulumana n. 1000 kierrosta, mikä on n. kak-25 sinkertainen arvo verrattuna orgaanisia täyteaineita ja kovettamia käytettäessä saavutettavaan. Lisäksi pinnotteen vesi-imeytymä pienenee. Täyte- yms. aineista epäorgaanisia 98 %.

Esimerkki 2 30 Exter 401® 300 po

Wollastoniitti 130

Ti02 6

Hiilimusta 3

ZnSOjj x 7 H20 20 35 Mobilcer 60 ® 15

Vesi 40 8 76104 Käytettäessä liimaseoksessa parafiiniemulsiota (Mobil-cer 60) ei uunikuivausten jälkeen tarvitse sivellä pintaan ' sulaa parafiinia, mutta hyvän jäähdytyksen se tarvitsee pinkattaessa levyt odottamaan kuumapuristusta. Ellei jääh-5 dytys ole riittävä, tarttuvat levyt pinkassa seisoessaan kiinni toisiinsa. Ym. seoksessa on wollastoniitin määrää hiukan vähennetty, ja näin abraasiokestoarvo on n. 800 kierrosta. Täyte- yms. aineista epäorgaanisia 90 %.

10 Esimerkki 3

Exter K® 300 po

Wollastoniitti 130

Ti02 6

Hiilimusta 3 15 ZnSOjj x 7 H20 20

Pe203 10

Mobilcer 60 ® 20

Exter K on impregnointifenolihartsi, jonka pH = 9,5 ja ka. 42,8 %.

20 Uunikuivauksella esimerkki 2 tapaan saadaan yo. seok sella suhteellisen kuiva tuote ja kuumapuristuksessa 130-l40°C:ssa kypsä pinnote. Täyte- yms. aineista epäorgaanisia 88 %.

Esimerkki 4 25 Penorex 615 ® 2200 po

Exter 401® 380

Wollastoniitti 1000

Liitujauho 1000

Ti02 75 30 Fe203 60

Pe3°4 *5

Mobilcer 60 ® 100 BX-tärkkelys 70

Eo. seoksessa Penorex 615 on lasivillafenolihartsi, 35 Exter 401 vaneriliimauksessa käytetty vähäalkalinen fenoli- hartsi ja wollastoniitti kuitumainen Ca-silikaattipulveri.

Seoksessa on fenolihartsien kokonaismäärästä Exter 401 9 76104 hartsia 15 %, jolloin pH on n. 8,6. Jos puuliimahartsin osuutta kasvatetaan, voidaan täyteaineitten wollastoniitti-ja liitujauho-osuutta lisätä, mutta tällöin rupeaa esiintymään edellä puheena ollutta pinnotteen värivaihtelua, sitä 5 enemmän, mitä korkeampi pH on. Täyte- yms. aineista epäorgaanisia 93 %.

Esimerkki 5

Fenorex 615 ® 2300 po

Exter 40^β) 300 10 Wollastoniitti 1500 ;

Ti02 70 *

Hiilimusta 10

Fe20^ 60

ZnSOjj x 7 H20 150 15 Mobilcer 60 ® 100

Seoksen viskositeettia voidaan säädellä ylöspäin tärk-kelyslisin ja pienentää vesilisäyksin. Sopiva viskositeetti on 1500-2000 mPas valssilevitystä varten. Vesilisäys pidentää kuivausaikaa. Seoksessa on liitujauho jätetty 20 pois korvaten se wollastoniitilla. Tällöin pinnan lujuus saadaan suuremmaksi. Happamen Zn-sulfaattilisäyksen kanssa on oltava varovainen, koska Exter *101 hartsi saostuu seoksessa pH:n laskiessa 7:n tuntumaan. Täyte- yms. aineista epäorgaanisia 94 %.

25 Esimerkki 6

Melurex V ® M00 po

Fenorex 615 ® 1300

Wollastoniitti 700

Liitujauho 700 30 Ti02 50

Fe203 35 35

Mobilcer 60 ® 100 NHjjCl (25 %) 100

35 BX-tärkkelys HO

Melurex V on vaneriliimauksessa käytetty urea-melamii-nihartsi. Seos on helposti valssilla levitettävä ja sen 761 04 10 viskositeetti säilyy 3 vrk ajan 1500-2000 mPas alueella.

Ym. seoksella tehdyn n. 300 g/m^ pinnotteen abraasiopuhki-kuluma-arvo on n. 700 kierrosta. Täyte- yms. aineista epä- ί orgaanisia 92 %.

5 Esimerkki 7

Koehartsi 230 po

Wollastoniitti 150

Ti02 15

Dispers Brown 1 10 Zn(CH3COO)2 (25 %) 30

ZnS04 x 7 HpO (25 %) 20

Mobilcer 60© 20

Yo. koehartsi on n. 48 %:nen fenolihartsivesiliuos, jonka pH on 8,6. Kovettimina toimivat Zn-sulfaatti ja Zn- j 15 asetaatti ovat kumpikin 25 5S:sia vesiliuoksia. Ym. seoksella saadaan vaaleanruskea pinnote, jonka abraasiopuhkiku-luma-arvo on n. 600 kierrosta.

Ym. vaaleissa hartsipinnotteissa pelkästään fenolihart-seja käytettäessä pH:n ylärajana voidaan pitää 8,6:ta, min-20 kä yläpuolella rupeaa tapahtumaan värinmuutosreaktioita.

Melamiini- tai urea-melamiinihartsia fenolihartsin joukossa käytettäessä sekoitussuhde tietyillä neutraaleilla lasivil-lafenolihartseilla on vapaa. Aminohartsikovettimen esim. salmiakin määrä seoksessa voi olla 7-15 % ja fenolihartsi-25 kovettimen bivalenttisen suolan 10-20 % ko. hartsien kuiva-painosta. Täyte- yms. aineista epäorgaanisia 91 %.

Esimerkki 8

Melurex V ® 110 po 30 Fenorex 615 ® 110

Wollastoniitti 100

Liitujauho 100

Ti02 6

Fe203 4,5 35 Fe304 4,5

Mobilcer 60 ® 10 NH^Cl (25 %) 10 11 76104

Lastulevyn pintaan käytettynä seoksen kovettumisnopeus on suurempi kuin vanerin pinnassa, johtuen siitä, että esim. urea-melamiinihartsiliimattu lastulevy sisältää vapaata formaldehydiä, mikä muodostaa NH^Clin kanssa heksamiinia 5 vapauttaen HCl:ää, mikä toimii hartsiseoksen amiinikompo- nenttien kovetteena.

Fenolihartsiliimatun lastulevyn pinnotehartsina on parempi esimerkkien 1-5 hartsiseokset. Täyte- yms. aineista epäorgaanisia 96 %.

10 Esimerkki 9

Melurex V® 1100 po

Fenorex 615 ® 1100

Wollastoniitti 1000

Liitujauho 1000 15 Ti02 60 i

Fe203 il 5 |

Fe^Ojj 45 NH^Cl (25 %) 120

Vesi 50 20 Seoksella pintahartsattiin vaneri- ja lastulevy kuten edellä on esitetty. Toisen pintahartsauksen kuivausuunikä-sittelyn jälkeen pintaan levitettiin normaalia kaupasta saatavaa sulatettua parafiinia ohut kerros, ja tällaisia pinnotettuja levyjä pinottiin päällekkäin pitäen niitä 25 100°C:ssa. Noin 2 tunnin jälkeen levyt irrotettiin toisis taan vaivattomasti ja kuumapuristettiin normaaliin tapaan viiraverkkoa käyttäen. Saatu valmiin pinnan laatu oli erinomainen. Riippuen kuumapuristusajasta 150°C:ssa pinta oli joko täysin vapaa parafiinista tai osittain tai koko- 30 naan parafiinikerroksen peitossa. Ko. menettelytapaa voidaan soveltaa monin eri tavoin, joten keksintö ei rajoitu ym. esimerkkiin.

Esimerkki 10 35 Tehtiin muuten samoin kuin esimerkeissä 1-8 paitsi jä tettiin seoksesta parafiiniemulsio pois ja levitettiin sulaa parafiinia sen sijaan pintaan, ja meneteltiin kuten 76104 12 esimerkissä 9 on esitetty. Tulos oli erinomainen.

Esimerkki 11

Resol <B> koehartsi 230 po j 5 Wollastoniitti 130

Ti02 15

Fe20-j 6

Fe^ 5 k2co3 10 i 10 Mobilcer 72 ® 20 j

Resolkoehartsi on n. ^8 $:nen erikoisfenolihartsi, jon- j ka pH on 9,5 ja alkaliteetti n. 1,5 %- Kovettimina toimivat Fe-oksidit ja potaska. Ym. seoksella saadaan tummanruskea pinnote, jonka abraasiopuhkikuluma-arvo on n. 1000 15 kierrosta. Seoksen pH on siksi korkea (n. 10), että väri- i muutoksia rupeaa tapahtumaan lämmön vaikutuksesta. Riittä- ! vän tummanruskea seos kuitenkin hyvin jäähdytettynä uuni- ^ kuivauksen ja kuumapuristuksen jälkeen antaa tyydyttävän tasaisen pinnan. Täyte- yms. aineista epäorgaanisia 89 %.

Claims (10)

76104

1. Lastulevyn, vanerin ym. puu- tai puuyhdistelmälevyn pinnoitusmenetelmä, jossa levyn pintaan levitetään hartsiseosta, jossa on sekä täyte- ja jatkos- sekä kovetinaineita, ja joka sen 5 jälkeen kovetetaan, tunnettu siitä, että levyn pintaan levitetään fenolihartsiseosta, jossa on fenolihartsia tai fenolihartsin ja aminohartsin seosta ja täyte-, jatkos- ja kovetinainei na epäorgaanisia suoloja tai oksideja vähintään i 38. täyte-, jatkos- ja kovetinaineiden painosta. ,

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- ! n e t t u siitä, että käytetään fenolihartsiseosta, jossa ' on kovetinkatalyyttinä bi- ja/tai trivalenttisia epäorgaa- j nisiä suoloja tai oksideja. ;

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n- 15. e t t u siitä, että käytetään fenolihartsia, jossa on j kovetinkatalyyttinä bivalenttisen metalli-ionin ja vahvan ! mineraalihapon suolaa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään fenolihartsiseosta, 20 jossa on fenolihartsin ja aminohartsin seosta ja normaalia aminohartsin kovetetta.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään fenolihartsiseosta, jossa on täyteaineena wollastoniittia.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään fenolihartsiseosta, jossa on pinnan peittävyyttä aikaansaavaa epäorgaanista pigmenttiainetta, kuten titaanioksidia.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että käytetään fenolihartsiseosta, jonka pH on enintään n. 8,6.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään fenolihartsiseosta, jossa on lasivillafenolihartsia ja vähäalkalista puuliima- 35 fenolihartsia.

9· Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levitetään fenolihartsiseos- 1,1 76104 I ta, jossa on neutraalia fenolihartsia, kuten lasivillafeno- lihartsia, ja urea-melamiini- tai melamiiniformaldehydipuu-liimahartsia.

10. Lastulevyn, vanerin ym. puu- tai puuyhdistelmäle-5 vyn pinnoituksessa käytettävä hartsiseos, jossa on sekä täyte- ja jatkos- että kovetinaineita, ja jossa on fenolihartsia tai fenolihartsin ja aminohartsin seosta ja täyte-, jatkos- ja kovetinaineina epäorgaanisia suoloja tai oksideja vähintään 88 % täyte-, jatkos- ja kovetinaineiden määrästä. is 76104 ί