FI72069B - Ramsaog - Google Patents

Description

ΓΒ1 m KUULUTUSJULKA.SU ππλ,λ B 11 UTLÄGG NIN GSSKRIFT / <0 U Ό ? C Patentti jnnatt7 *42^^ 45 Patent reet Palat iö 04 1007 (51) Kv.lk.*/lnt.CI.‘ B 27 B 3/10 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 792638 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 23 · 08.79 (F«) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 23.08.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 25.02.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.-

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31.12.86 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 2A . 08.78

Ruotsi-Sverige(SE) 7808958-2 Toteennäytetty-Styrkt (71)(72) Gustaf Adolf Persson, Per Hallströms väg 2, Nacka, Ruotsi-Sverige(SE) (7^) Berggren Oy Ab (5^) Kehyssaha - Ramsäg Tämän keksinnön tarkoituksena on parantaa sahanterien leikkuuolo-suhteita kehyssahauksessa, toisin sanoen pienentää teriin kohdistuvaa rasitusta. Terärasitusten pienennys mahdollistaa ohuempien sahanterien käytön, joka antaa tulokseksi pienemmän sahausrakohä-viön ja niin ollen suuremman puutavaran saannon. Lisäksi on mahdollista nostaa tuotantokykyä konetta ja aikayksikköä kohti.

Periaatteessa kehyssahaan kuuluu ns. irtokehys, jota tavallisesti ohjataan pystyohjaimissa ja johon sahanterät on kiinnitetty. Irto-kehystä liikuttavat ylös ja alas useimmissa tapauksissa kiertokanki ja kampiakseli. Irtokehyksen läpi sahanteriä kohti syötetään työkap-pale, joka tällöin sahataan kappaleiksi useilla keskenään yhdensuuntaisesti sovitetuilla sahanterillä, joiden lukumäärä tavallisesti vaihtelee 4:stä 9:ään kappaleeseen riippuen työkappaleen koosta ja halutusta sahaustavasta.

Koska kehyssaha toiminnaltaan vastaa mäntäkonetta, sahanterien nopeus ja niin ollen myös niiden leikkuuteho tulee noudattamaan sini-funktiota leikkausjakson suhteen. Nykyisissä tavanomaisissa sahanke-hysrakenteissa on epätäydellinen koneen rakenne yhdessä sahanterien erimuotoisen nopeuden (sinifuktion) kanssa syynä muutamiin vaikeuk- 2 72069 siin ja epäkohtiin, joita kuvataan lyhyesti seuraavassa.

Sahanterien nopeus on suurimmillaan iskun keskiosassa (kampivarren sijaitessa vaakasuunnassa), ja kun kampivarsi sijaitsee ylemmässä ja vastaavasti alemmassa kääntöasennossa sahanterät eivät liiku. Sahanterien nopeus on erimuotoinen leikkausjakson aikana, mikä johtaa siihen, että lastun paksuus sahanterän hammasta kohti vaihtelee laajojen rajojen puitteissa kunkin leikkausjakson aikana. Leikkausjakso käsittää vain kampiakselin jokaisen kierroksen sen osan, jonka aikana sahanterät liikkuvat alaspäin. Tavallisesti sahanterien leikkausjak-so alkaa n. 10-15 asteen kampikulman verran ylemmän kääntöasennon jälkeen ja päättyy n. 15 astetta ennen alempaa kääntöasentoa.

Leikkausjakson alussa ja erityisesti lopussa lastun paksuus sahanterän hammasta kohti on hyvin suuri ja iskun keskellä, jossa sahanterillä on suurin leikkuunopeutensa, ei paradoksaalista kyllä ole mahdollista käyttää hyväksi sahanterien enimmäisleikkuutehoa. Sahanterien leikkuu-tehoa iskun keskellä voidaan paremmin käyttää hyväksi tavanomaisissa kehyssahoissa vain suurentamalla työkappaleen syöttönopeutta. Tällöin saavutettava nopeuden lisäys on kuitenkin vain marginaalinen, koska syöttönopeuden jokainen lisäys johtaa huomattavaan terärasitusten lisäykseen leikkausjakson lopussa. Leikkausjakson lopussa, jolloin sahan terien nopeus pienenee, n. 25 asteen kampikulmasta alempaan kään-töasentoon on sahanterien leikkuuteho niin alhainen, että sahanterät pureutuvat kiinni työkappaleeseen, mikä jarruttaa tämän syöttöä, josta on seurauksena, että sahanteriin kohdistuu -suuria sekä vaakasuoria että pystysuoria kuormituksia. Vaakasuorat kuormitukset ovat n. 300-600 N sahanterän hammasta kohti kehyssahoissa ja n. 1000-3000 N sahanterän hammasta kohti särmäyssahoissa.

Työkappaleesta sahanteriin kohdistuva kokonaiskuormitus on kehyssa-hassa n. 6000-12000 N ja särmäyssahoissa n. 20000-60000 N. Pystysuorat kuormitukset ovat niin suuria, että sahanterän hampaat irtoavat ja sahanterät repeytyvät irti. Ainoa mahdollisuus rajoittaa näitä vaikeuksia ja epäkohtia nykyisissä kehyssaharakenteissa on antaa sahanterän hampaille suhteellisen pieni päästökulma, niin että sahanterät eivät pureudu liian syvälle työkappaleeseen.

Leikkausjakson lopussa, kun sahanterät ovat pureutuneet kiinni työ-kappaleeseen, sahanterät rikkovat työkappaleen sahausraon alimman

II

72069 'l 3 osan. Irrotetun tikun paksuus voi olla n. 5-8 mm ja leveys yhtä suuri kuin kaksinkertainen sahausraon leveys. Tikun paksuus mitataan sahanterien omassa leikkuusuunnassa, ja viimeksi mainittu paksuus vastaa 10-15 asteen kampikulmaa leikkausjakson loppua kohti.

Juuri tämän "tikunirrotusjakson" aikana sahanterät jarruttavat myös työkappaletta eniten, mikä johtaa siihen, että sahanteriin kohdistuu suurin rasitus juuri leikkausjakson loppuvaiheessa.

Aiemmin on mainittu, että sahanterät suorittavat ainoastaan leikkaus-työtä kunkin kampiakselikerroksen sen osan aikana, jolloin sahanterät liikkuvat alaspäin. On siis toivottavaa, että sahanterät ylöspäin liikkuessaan ovat erillään sahausraon pohjasta. Tämä ongelma on tähän asti pyritty ratkaisemaan asettamalla sahanterät vinoon syöttösuunnas-sa (ns. yläharitus), sillä tällöin sahanterät liikkuvat pois sahaus-raon pohjasta ylöspäin tapahtuvan liikkeen aikana, katso esim. ruotsalainen patentti n:o 194 103, saksalainen hakemusjulkaisu n:o 1 453 181, 1 528 044 ja 2 721 841 sekä sveitsiläinen patentti 391 271.

Sinänsä yläharitusrakenteella on oikeutuksensa, mutta valitettavasti tällä rakenteella ei voida täysin välttyä ns. kellessahaukselta. Tämä alkaa tavallisesti alemmassa kääntöasennossa ja jatkuu n. 65-80 asteen kampikulmaan asti sahanterien liikkuessa ylöspäin. Syynä kel-lessahaukseen on se, ettei sahanterien sinimuotoinen nopeus nouse riittävän nopeasti suhteessa eteenpäin syötettyyn työkappaleeseen.

Jos tavanomaisten kehyssahojen toiminnallinen rakenne jaetaan kampi-akselin varren asennon (kampikulman) mukaan, saadaan alkaen ylemmästä kääntöasennosta seuraava yhdistelmiä: 4 72069

Ylempi kääntöasento Sahanterien nopeus = 0

Kampikulma 0-15° Sahanterät ovat erillään raon pohjasta

Kampikulma 15-25° Sahanterät alkavat leikata. Pieni leikkuu- nopeus .Vähemmän tehokas leikkuutyö. Suuri lastun paksuus.

Kampikulma 25-150° Tehokas leikkuutyö.

Kampikulma 40-130° Tässä kampikulmassa leikkuunopeus on suuri.

Sahanterien leikkuutehoa ei voida täysin käyttää hyväksi.

Kampikulma 150-165° Sahanterien leikkuunopeus pienenee. Vähemmän tehokas leikkuutyö. Suuri lastun paksuus. Kampikulma 165-180° Sahanterät lakkaavat leikkaamasta ja jarruttavat työkappaletta. Työkappaleen massavoimat sekä syöttölaitteesta tuleva vetovoima puristavat työkappaletta sahanteriä vasten ja hampaiden kärjet tunkeutuvat työkappaleen sisään leikkaamatta. Sahanterät irrottavat tikkua työkappaleen alapuolta kohti.

Kampikulma 180° Sahanterien nopeus = 0

Kampikulma 180-250° Sahanterät liikkuvat ylöspäin. Työkappaletta puristetaan sahanteriä vasten. Kellessahausta. Kampikulma 250-360° Sahanterät liikkuvat ylöspäin. Sahanterät ovat erillään työkappaleen sahausraon pohjasta.

Tavanomaisista kehyssahoista voidaan yleisesti todeta seuraavaa.

1. Sahanterien leikkuunopeus noudattaa sinifunktiota, ja n. 25° kampikulmassa ylemmän kääntöasennon jälkeen ja n. 30° ennen alempaa kääntöasentoa on sahanterien leikkuuteho hyvä ja niihin kohdistuvat rasitukset pieniä.

2. Sahanterien kääntöasentojen ympärillä terien leikkuuteho on huono ja niihin kohdistuvat rasitukset ovat suuria.

3. Sahanterien alemman kääntöasennon jälkeen, jolloin terät liikkuvat ylöspäin, esiintyy kellessahausta, joka on kielteinen ilmiö, joka vahingoittaa sekä sahanteriä että työkappaletta.

Esimerkkejä tällaisista tunnetuista rakenteista esitetään saksalaisessa patentissa n:o 881 258 ja saksalaisissa hakemusjulkaisuissa n:o 2 721 842 ja 2 638 964.

Tunnetuista rakenteista on hakijan aiempi rakenne lähinnä esillä 5 72069 olevaa keksintöä, ja tämä tunnettu rakenne esitetään ruotsalaisessa patentissa n:o 215 830 ja amerikkalaisessa patentissa n:o 3 322 170.

Periaatteessa esillä olevan keksinnön mukaisesti pyritään siihen, että sahanterien leikkausjakso sijoittuu kunkin kampiakselikierroksen siihen osaan, jossa sahanterillä on riittävä leikkuuteho, ja kampiakselikierroksen muun osan aikana sahanterien on oltava erillään sahausraon pohjasta.

Tällä tavoin poistetaan sahanteriin vaikuttavat suuret epäsuotuisat kuormitukset, mikä vuorostaan mahdollistaa sahauksen sahanterillä, joilla on huomattavasti pienempi paksuus kuin nykyisissä, tavanomaisissa kehyssahoissa käytettävillä sahanterillä.

Lisäksi esillä oleva keksintö mahdollistaa myös sahauksen käytännöllisesti katsoen muuttumattomalla lastun paksuudella hampaan kärkeä kohti, mikä seikka on erittäin tärkeä sekä työstetyn työkappaleen pinnan sileyden kannalta että leikkausvaiheelle epäedullisien voimien poiston kannalta.

Tavanomaisten kehyssahojen yllä mainitut vaikeudet ja epäkohdat aiheuttavat suuria rasituksia sahanteriin. Tämän takia sahanterillä on oltava suuri paksuus, niin että ne eivät tuottaisi kiemurtelevaa sahausrakoa, josta on seurauksena sahattujen puutavaroiden huono mittatarkkuus .

Lisäksi hyvin paksut sahanterät aiheuttavat suuria kiristysvoimia irtokehyksessä, mikä seikka johtaa raskaaseen koneen rakenteeseen, jossa on suuria edestakaisin liikkuvi massoja, sekä alhaiseen kierroslukuun, joka antaa huonon leikkuutehon aikayksikköä kohti.

Sahanterät, joilla on suuri paksuus, antavat suuria sahausrakohävi-öitä ja huonon tuotantotalouden.

Esillä olevaa keksintöä käyttämällä on mahdollista poistaa tavanomaisissa kehyssaharakenteissa esiintyvät vaikeudet ja epäkohdat.

Keksinnön ajatukseen kuuluu periaatteessa seuraavaa. Irtokehyksen ohjaimet on rakennettava vaakasuunnassa Ilkkuviksi kampiakselin ohjauksen avulla, ja tämä ohjaus on sovitettava yhteen sahanterien 6 72069 liikkeen kanssa. Tämä vaakasuora ohjainamplitudi on sovitettava siten, että sahanterät viedään eteenpäin sahausraon pohjaa kohti, kun sahanterillä on riittävä nopeus tehokasta leikkuutyötä varten, ja ne viedään pois sahausraon pohjasta, kun leikkuunopeus on liian pieni tehokasta leikkuutyötä varten.

Toisin sanoen sahanterien leikkausjakso on pääasiassa sovitettava sahanterien sininmuotoisen nopeuskäyrän mukaan, mikä seikka käytännössä merkitsee sitä, että leikkausjakson on alettava n. 20-30°:n kampikulman verran ylemmän kääntöasennon jälkeen ja päätyttävä 20-30°:n kampikulman verran ennen alempaa kääntöasentoa. Leikkausjakso tulee tällöin käsittämään n. 140-120°:n kampikulman kustakin kampiak-selikierroksesta.

Selityksen johdannossa esitetty kehyssaha on esillä olevan keksinnön mukaisesti tunnettu siitä, mitä esitetään oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön kohteena on myös sellainen rakenteellinen muoto, että sahaus pääasiassa muuttumattomalla lastun paksuudella (hammasta kohti) on mahdollinen koko leikkausjakson aikana. Sahattaessa pääasiassa muuttumattomalla lastun paksuudella hammasta kohti koko sahausjakson aikana saadaan puutavaroissa parempi mittatarkkuus ja suurempi tuotantoteho konetta ja aikayksikköä kohti.

Sahanterien leikkausjakson yllä mainitun rajoituksen avulla saavutetaan tavaomaisiin kehyssahoihin verrattuna useita muita etuja, nimittäin : 1. Työkappaleen jarrutus ja sahanterien leikkausjakson lopussa tapahtuva kiinnipureutuminen siihen eliminoidaan.

2. Kellessahaus alemman kääntöasennon jälkeen eliminoidaan.

3. Terärasitukset muodostuvat kohdan 1 ja 2 mukaisesti huomattavasti pienemmiksi, minkä ansiosta voidaan käyttää ohuempia sahanteriä. Ohuemmat sahanterät = pienempi lastuhäviö = entistä enemmän puutavaraaa.

4. Ohuemmat sahanterät aiheuttavat pienempiä kiristysvoimia irto-kehyksessä, mikä seikka huomattavasti pienentää irtokehyksen painoa verrattuna tunnettujen kehyssahojen irtokehyksen painoon.

5. Koko sahakoneisto saa pienemmän paino, koska irtokehyksen paino on pienempi.

6. Koska edestakaisin liikkuvien massojen painoa huomattavasti

II

7 72069 pienennetään, esillä olevan keksinnön mukaiset kehyssahat voivat toimia huomattavasti suuremmalla kierrosluvulla minuuttia kohti kuin tavanomaiset koneet. Suurempi leikkuunopeus antaa suuremman tuotantotehon aikayksikköä kohti ja tasaisemman sahausraon sahatuissa puutavaroissa.

Esillä olevasta keksinnöstä käytetään nimitystä "vaakasuunnassa liikkuvilla ohjaimilla varustettu kehyssaha". Tämä tarkoittaa kone-teknisesti sitä, että irtokehyksen molemmilla puolilla olevien ohjaimien on voitava antaa irtokehykselle ja niin ollen muös sahanterille vaakasuora liikerata työkappaleen sahausraon pohjaan ja siitä pois.

Piirustuksissa keksintöä havainnollistetaan lähemmin. Näissä piirustuksissa kuvio 1 esittää nivelrakennetta, kuvio 2 esittää geometrista kuvaa kuvion 1 mukaisesta kulmasta B, kuvio 3 esittää ohjauskier-tokangen liikerataa, kuvio 4 esittää irtokehysohjaimen ja alemman ohjainnivelen erästä rakennetta, kuviot 5 ja 6 esittävät leikkaus-menetelmää ja saatavia lastun paksuuksia, kuviot 7-9b esittävät keksinnön mukaista kehyssahaa eri kuvantoina, kuviot 10-16 esittävät kulmien K ja N vaihteluja, kuviot 17 ja 18 esittävät amplitudin x ja kulman γ vaihtelua, ja kuviot 19-22 esittävät kuvioiden '7-9 mukaisen rakenteen vaihtoehtoisia suoritusmuotoja.

Aiemmin on mainittu, että sahanterien nopeus noudattaa sinifunktiota. Koska koneteknisistä syistä on todettu sopivaksi saattaa irtokehyksen ohjaimet vaakasuoraan liikkeeseen kampiakselista, tulee myös ohjaimien amplitudi seuraamaan sinifunktiota. Näiden sinifunktioiden - sahanterän kämmen liikkeen ja ohjainkammen liikkeen - on oltava keskenään vaihesiirrettyjä. Tämän vaihesiirtymäkulman on oltava n. 30-60°. Vaihesiirtymän ensisijaisena tehtävänä on ohjainkiertokan-kien ohitettua alemman kääntöasentonsa ja liikkuessa ylöspäin viedä pois irtokehys sahanterineen sahausraon pohjalta, jolloin vältytään siltä, että sahanterät pureutuvat työkappaleeseen ja jarruttavat sitä. Kuviossa 9 on esitetty esimerkki vaihesiirtymäkulmasta "φ".

Alussa mainittiin, että esillä oleva keksintö pyrkii sahaamaan ohuemmilla sahanterillä siten, että terärasitukset pienenevät sahanterien leikkuuolosuhteiden parannuksen ansiosta.

Rakenteellisesti tämä merkitsee yllä mainittujen vaihesiirrettyjen 8 72069 sinifunktioiden täydentämistä siten, että sahanterien leikkuusyvyys hammasta kohti muodostuu suurin piirtein yhtä suureksi sahausjakson pääosan aikana.

Kuviossa 1 esitetään nivelrakenne, jonka avulla on mahdollista kompensoida leikkausjakson loppua kohti pienenevät sinifunktiot, niin että työkappaleessa saadaan tasaisempi leikkaustartunta. Kuviossa 1 on kone-elementeillä seuraavat nimitykset, nimittäin ohjainkierto-kampi 1, ohjainnivel 2 ja irtokehysohjain 3.

Kuten kuviosta 1 käy ilmi, irtokehysohjain 3 saatetaan kaarevaan liikkeeseen ja ympyränkaari, jota irtokehysohjain seuraa, osoitetaan kulmalla B. Pystysuunnassa on irtokehysohjaimen amplitudi = y ja vaakasuunnassa = x. Irtokehysohjaimen kaareva liikerata yhdessä sahanterien kampiliikkeen ja ohjainkampiliikkeen sinifunktion kanssa on osoittautunut sopivaksi yhdistelmäksi, kun pyritään tasaiseen lastun paksuuteen koko leikkausjakson aikana. Kuvion 1 kulma A osoittaa, missä kohdassa ympyräkvadrantilla ympyränkaari B sijaitsee suhteessa vaakatasoon. Kuvioista 3 ja 4 käy selville etu, joka saadaan kun kampiliikemekanismit yhdistetään irtokehysohjaimen kaarevaan liikkeeseen. Kuvio 2 esittää geometrista kuvaa ympyränsektorista, jota kuviossa 1 vastaa kulma B.

Kuvio 3 esittää geometrista kuvaa kampiakselista, ja ympyrä edustaa ohjainkiertokangen liikerataa. Ympyräliikkeestä, jonka ohjainkierto-kanki tekee, on piirretty vain ne ympyränsektorit, jotka ovat tärkeitä yllä mainittujen sinifunktioiden täydennyksenä.

Kuvioista 2 ja 3 käy selville, että vaakasuorat osamatkat x jäävät suunnilleen muuttumattomiksi siitä huolimatta, että pystysuorien matkojen y pituudet pienenevät alaspäin alempaa kääntöasentoa kohti. Kun toisin sanoen ohjainkiertokangen alapää siirtyy matkan y verran (kuvio 3), ohjainkiertokangen yläpää tulee myös siirtymään y:tä vastaavan matkan verran kuviossa 2. Sama pätee myös muihin kuvioiden 2 ja 3 kulma-arvoihin.

Tämän rakenteen tarkoituksena on voida saattaa irtokehysohjaimet sellaiseen vaakaliikkeeseen, että hampaan kärkeä kohti saadaan suhteellisen muuttumaton raon syvyys.

9 72069

Periaatteessa kuvioissa 1, 2 ja 3 esitetyt ajatukset edustavat tämän keksinnön perustaa. Tällöin saatavaa liikefunktiota sovelletaan seuraavassa selityksessä muihin tämän keksinnön rakenteellisiin suoritusmuotoihin.

Syynä siihen, ettei keksintö rajoitu yllä mainittuun kuvioiden 1, 2 ja 3 mukaiseen suoritusmuotoon, on tavoite, että työkappaleen syöttönopeuden on vaihdeltava ja sitä on voitava vaihdella sahattaessa työkappaleita, joilla on eri raon korkeus. Tämä vaatimus johtaa siihen, että irtokehysohjaimen amplitudin x suuruutta on voitava vaihdella. Sen tähden on kuviossa 1 esitettyä periaaterakennetta täydennettävä muilla suoritusmuodoilla.

Kuvio 4 esittää irtokehysohjaimen 3 ja alemman ohjainnivelen 3 rakenteen, jolloin mainittu ohjainnivel on yhdistetty ohjaikiertokan-keen 1. Ohjainnivel 2 on tehty aseteltavaksi, jotta amplitudia x voitaisiin vaihdella. Aiemmin on mainittu, että ohjainnivelen kaareva liikerata B määräytyy vaakatasoa vastaan kulmalla A. Kulman A pienennys pienentää amplitudia x ja päinvastoin.

Ohjainniveleen 2, joka on laakeroitu konerunkoon, on ripustettu aseteltava nivel 2a, ja nivelet 2 ja 2a ovat keskenään aseteltavissa säätöruuvin 2b avulla.

Kulmaa τ voidaan tällöin vastaavasti pienentää, jolloin amplitudia x voidaan vaihdella.

Ohjaustuen 2c tehtävänä on helpottaa ohjainnivelten kiertoa, kun näillä on äärimmäisen suuret heilahduskulmat, ts. kun A+B on noin tai suurempi kuin 90°.

Jos amplitudin x vaihteluun kohdistuva vaatimus ei ole liian suuri, voi kuvion 4 mukainen rakenne olla riittävä, mutta jos työkappaleen raon korkeus vaihtelee suuresti ja niin ollen amplitudin x toivotaan vaihtelevan enemmän, on tätäkin rakennetta kehitettävä edelleen.

Kun kulma A suhteessa kulmaan B alittaa määrätyn arvon, ohjainnive-len liikerata tulee siirtymään ylöspäin ympyränkaarella, mikä seikka johtaa siihen, että kunkin sahanterän hampaan kärjen lastun paksuus saa kuviossa 5 esitetyn muodon.

10 72069

Tietysti on pyrittävä kuvion 6 mukaiseen lastun paksuuteen ja leikkausmenetelmään, koska sen avulla saavutetaan suurempi tuotantoteho konetta ja aikayksikköä kohti.

Kuvioissa 5 ja 6 esitetään, että väli S edustaa aktiivista leikkaus-jaksoa ja välit sekundäärisiä leikkaus jaksoja kunkin aktiivisen leikkausjakson alussa ja lopussa. Sekundäärisillä leikkausjaksoilla on pituus, joka vastaa suunnilleen sahanterien kahden hampaan kärjen välistä etäisyyttä.

Kuviot 7-9b esittävät rakennetta, joka mahdollistaa suhteellisen muuttumattoman lastun paksuuden x:n suurella vaihtelualueella, ts. kuvion 6 mukaisesti.

Kuvio 7 esittää kehyssaharakenteen, josta joitakin yksityiskohtia on poistettu, katsottuna sahattavan puutavaran sisäänsyöttöpuolelta. Tästä kuviosta näkyy periaatteessa irtokehys 8, johon on kiinnitetty sahanteriä 18 ja jota käytetään liikkumaan ylös ja alas kampi-liikemekanismin avulla, joka muodostuu kampiakselista 10 ja kierto-kangesta 9. Lisäksi irtokehystä 8 ohjaa neljä liukukenkää 8a-8d, jotka on liikkuvasti ripustettu liikkuviin ohjaimiin 3. Ohjaimet 3 - yksi irtokehyksen 8 kummallakin puolella - on ripustettu niveliin 2, 19, ja alimmille nivelille 2', 2" antaa edestakaisen liikkeen oma kierto-kankensa 1, jolloin kiertokanget on yhdistetty äsken mainittuun kampiakseliin 10. Irtokehysohjäin siirtää sitten suuntaisliikkeen ylempiin ohjainniveliin.

Kuviot 8 ja 9 esittävät kuvion 7 leikkauksia. Kuvio 8 on leikkaus, josta tiettyjä osia on poistettu, koneen keskiosan läpi ja jossa esitetään koneen kampiosa, kampiakseli 10, kiertokanki 9, irtokehys 8, sahanterät 18, työkappale ja syöttötelat 17.

Kuvio 9 esittää toista ohjainta ja sen ripustuslaitteita (niveliä) sekä mekanismia, joka saattaa nivelet ja niin ollen ohjaimet tarvittavaan edestakaiseen liikkeeseen.

Äsken manittuihin kuvioihin 7-9b kuuluvilla kone-elementeillä on seu-raavat nimitykset, nimittäin ohjainkiertokanki 1, alempi ohjainnivel 2, irtokehysohjäin 3, kiertokankinivel 4, kytkinnivel 5, ohjaussilta 6, ohjaussillan ohjauselimet 7, irtokehys 8, irtokehyksen kiertokanki

II

11 72069 9, kampiakseli 10 ja konerunko 11.

Kuvioista 7 ja 9 näkyy, että kukin ohjainkiertokanki 1 on laakeroitu kiertokankiniveleen 4, ja näiden kone-elementtien keskiviivojen välissä on merkitty kulma K. Samalla tavoin on kulma N merkitty kunkin ohjainnivelen 2 ja siihen liittyvän kytkinnivelen 5 välissä.

Erittäin oleellinen yksityiskohta tässä keksinnössä on kulmilla K ja N merkitty funktio. Nämä kulmat suurenevat nimittäin ohjaimien mennessä alaspäin ja pienenevät ohjaimen siirtyessä ylöspäin. Tämä funktio antaa sahanterille 18 sellaisen liikkeen, että voidaan suorittaa sahaus, jossa on käytännöllisesti katsoen kuvion 6 mukainen muuttumaton lastun paksuus.

Lisäksi ohjaimen amplitudia x voidaan vaihdella asettamalla ohjaus-silta vinoon (kulma γ, katso kuvio 17) ohjauselimen 7 avulla. Kulman γ muuttuessa ohjainnivelen liikerata siirtyy irtokehysohjaimen 3 piirtämän ympyränkaaren toiseen osaan, jolloin amplitudin x suuruutta voidaan vaihdella. Katso lähemmin kuviot 17 ja 18.

Tietysti kulmien K ja N funktiot ovat täysin riippuvaiset kone-elementtien yhdistelmistä ja näiden laakerointikeskusten tai nivelpis-teiden välisestä etäisyydestä.

Kuviot 10-16 esittävät periaatteessa ennen kaikkea kulmien K ja N yllä mainittuja funktioita.

Kuvio 10 esittää ohjainkammen liikkeen kampiakselifunktiota 10, kuvio 10 esittää periaatteessa samaa funktiota kuin kuvio 3. Kuvio 11 esittää kiertokankinivelen 4 alapäätä ja sen kytkentää kampiakseliin ohjainkiertokangen 1 avulla. Huom! Kuvio 11 esiintyy kahdessa piirustuksessa, nimittäin toisaalta yhdessä kuvion 10 kanssa ja toisaalta yhdessä kuvion 14 kanssa. Kuvio 12 esittää, miten kulma K vaihtelee. Kuvio 13 esittää, miten kulma M vaihtelee. Kuvio 14 esittää ohjainniveltä 2, ja tästä kuviosta käy ilmi, miten kulma N vaihtelee eri kampikulmilla. Kuvio 15 täydentää kuviota 14 esittämällä, miten kulma N vaihtelee. Kuvio 16 esittää irtokehysohjaimen 3 vaakasuoraa amplitudia kampiakselin yhden kierroksen aikana.

Kuvio 10 esittää ohjainkiertokangen 1 kampiakselifunktiota. Tässä funktiossa on valittu kuusi luonteenomaista pistettä. Pisteitä mer- 12 72069 kitään viitteillä A^, B^, D^, ja F^.

Kun kampiakselin ja kiertokangen asento antaa vastaavan määrätyn asennon muissa kone-elementeissä, merkitään kuviossa 10 yhtä pistettä esim. A^, jolloin kuviossa 11 vastaava piste on A2 ja A^ sekä kuviossa 14 ja 16 A^ ja vastaavasti A^. Kuviossa 10 A^ on kiertokangen ylempi kääntöasento ja sen alempi kääntöasento. Kulma osoittaa, milloin kiertokangella ja muilla kone-elementeillä on ylöspäin menevä liike, ja G2 osoittaa, milloin samoilla kone-elementeillä on alaspäin menevä liike. Kulma osoittaa sahanterien joutokäyntijaksoa, ja kulma H2 osoittaa sahanterien leikkausjaksoa. Mitat Y^, Y2 ja Y^ osoittavat verrannollisesti ohjainkiertokangen pystysuoraa nopeutta pisteissä ja E^.

Mitta Yj on oleellisesti suurempi kuin mitat Y^ ja Y^, mikä selittyy sen perusteella, mitä aiemmin on sanottu, että kiertokangen pystysuora nopeus vaihtelee sinifunktion mukaan. Kuten kuviosta 10 käy selville, mitta Y^ sijaitsee leikkausjakson H2 ulkopuolella, minkä vuoksi ohjainkiertokankien nopeuden arvioinnin leikkausjakson alussa ja lopussa tarvitsee käsittää vain mittojen Y2 ja Y^ vertailun.

Ohimennen lisättäköön, että mitan Y^ ollessa vain n. kolmaosa mitasta Y2 tullaan helposti siihen johtopäätökseen, että vaakasuoran ohjaimen nopeuden on oltava n. kolme kertaa suurempi leikkausjakson loppuvaiheessa kuin sen alussa, jotta lastun paksuus olisi yhtä suuri koko aktiivisen leikkausjakson aikana. Tämä johtopäätös on kuitenkin virheellinen, sillä on myös otettava huomioon, että sahanterien nopeus noudattaa sinifunktiota, mikä merkitsee sitä, että sahanterien leikkuuteho pienenee, kun irtokehyksen kiertokangen polvi on ohittanut iskun keskustan.

Kuviosta 9 näkyy, että ohjainkammen liike on vaihesiirretty (kulma φ) ennen sahanterän kämmen liikettä. Sahanterien leikkuusyvyys ja leikkuuteho on sovitettava työkappaleen muuttumattoman syöttönopeuden mukaan .

Kuviosta 11 näkyy, että ohjainkiertokangen yläpää tulee kampiakselin pyöriessä kulkemaan pisteiden A2, B2, C2, D2, E2 ja F2 läpi. Kulma n osoittaa kiertokankinivelen heilahduskulmaa.

Kuviossa 10 on ohjainkiertokangen alapäätä merkitty pisteissä 13 72069 ja E^. Vastaavat ohjainkiertokangen yläpään pisteet ovat B2, D2 ja E2, ja näissä pisteissä on esitetty kulmat K^, K2 ja K^.

Kuvio 12 esittää, miten kulma K suurenee ohjainkiertokangen yläpään siirtyessä pisteestä B2 pisteeseen D2 ja E2* Jos ohjainkiertokangen nopeuskomponentille annetaan määrätty arvo T , käy kuvioista 12a, 12b ja 12c esille, miten kiertokankinivelen nopeuskomponentti , T2 ja suurenee kulman K suuretessa.

Kuviota 10 selitettäessä todettiin, että piste B^ sijaitsi leikkaus-jakson ulkopuolella, ja sama pätee myös pisteeseen B2· Arvioitaessa, mikä kiihtyvä nopeus kiertokankinivelelle annetaan leikkausjakson lopussa, on siis vertailtava nopeuskomponentteja T2 ja T^. Katso kuviot 12b ja 12c.

Kuviosta 9 käy ilmi, että kiertokankinivelestä 4 tämän liike siirretään ohjainniveleen 2 kytkinnivelen 5 välityksellä.

Kuvio 11 esittää kytkinnivelen alapään ja kuvio 14 esittää sen yläpään. Kiertokankinivelen edestakaisen liikkeen aikana kytkinnivelen päät menevät pisteiden A3, B^, C^, E^ ja sekä vastaavasti A^, B^, c4' D4' E4 f4 läPi·

Kuviot 13 ja 15 esittävät nopeuskomponenttien ulkonäköä kytkinnivelen alemmassa ja vastaavassa ylemmässä päässä. Kuvioissa 13 ja 15 esitetään vertailevat nopeuskomponentit, nimittäin ja Σ^.

Verrattaessa kuvioiden 13b ja 13 c nopeuskomponentteja P2 ja P^ käy ilmi, että pisteiden ja välillä nopeuden lisäys valitettavasti on negatiivinen, koska kulma M pienenee. Tietysti mitoituksessa on tutkittava, mikä kone-elementtien yhdistelmä antaa kulman M pienimmän negatiivisen muutoksen. Tämä negatiivinen vaikutus on tietysti kompensoitava positiivisilla lisäyksillä, jotka saadaan kulmien K ja N funktioista.

Sen sijaan pisteiden ja E^ välillä saadaan nopeuden lisäys, mikä seikka käy ilmi kuvioista 15b ja 15c verrattaessa komponentteja Σ2 ja I3.

Yhteenvetona todettakoon, että toisaalta ohjainkiertokangen vinoase-tus kiertokankiniveltä vastaan - kulma K - ja toisaalta kytkinnivelen 14 72069 vinoasetus ohjainniveltä vastaan - kulma N - saavat aikaan irtoke-hyksen ohjaimien nopeuden lisäyksen leikkausjakson aikana. Tämän nopeuden lisäyksen tarkoituksena on kompensoida ohjainkampiliikkeen pienenevä pystysuora nopeus sen sinifunktion takia.

Kuvio 16 esittää irtokehyksen ohjaimien tämän erimuotoisen nopeuden tulosta, nimittäin että piste , joka kuviossa 10 sijaitsee ohjainkampiliikkeen keskipisteen läheisyydessä mutta vastaten pistettä kuviossa 16, sijaitsee huomattavasti siirrettynä irtokehyksen ohjaimen vaakasuoran amplitudin keskipisteestä. Näin siis leikkausjakson alussa. Edelleen kuvio 16 esittää, että osoittaa irtokehyksen ohjaimen paluuliikettä ja G2 sen edestakaista liikerataa. Matka H2 suhteessa G2:een (kuviossa 16) on sen nopeuden lisäyksen mitta, jonka irtokehyksen ohjaimet ovat saaneet kuvatulla tavalla.

Edellä on mainittu, että työkappaleen syöttönopeutta on voitava vaihdella ennen kaikkea ottaen huomioon sen raon korkeuden. Tämä johtaa siihen, että sahanterien ja niin ollen irtokehyksen ohjaimien vaakasuoraa amplitudia on vaihdeltava suuruuden suhteen.

Kuvio 9 esittää, että ohjauselimen 7 avulla voidaan ohjaussilta 6 asettaa vinoon amplitudin x vaihtelua varten, ja kulma γ osoittaa tämän vinoasetuksen suuruuden.

Kuviot 17 ja 18 havainnollistavat tätä periaatteessa. Kulma γ on kääntäen verrannollinen irtokehyksen ohjaimien amplitudiin. Pienempi kulma γ antaa suuren vaakasuoran amplitudin G2 ja suurempi kulma γ antaa pienemmän vaakasuoran amplitudin G2.

Syynä siihen, että amplitudia x on vaihdeltava, on se, että sahanterien leikkausyvyyttä kunkin leikkausjakson aikana on voitava vaihdella ottaen huomioon työkappaleen raon korkeuden. Työkappaleen syöttöinä tkan kunkin leikkausjakson aikana on sen tähden sovitettava sahanterien amplitudin x mukaan, jotta sahanterien suurinta leikkaus-tehoa voitaisiin käyttää hyväksi.

Kuvioista 7 ja 9 näkyy, että kampiakseli 10 käyttää myös variaattoria 12. Variaattorista 12 siirretään käyttövoima koneen syöttöteloihin 17 hammasvaihteen ja ketjukäyttöjen välityksellä, jolloin koneen syöttöteloja käytetään tasatahdissa kampiakselin 10 kanssa.

15 72069

Kuvioista 7 ja 9 näkyy edelleen, että variaattorin 12 säätölaite on kytketty ohjauselimeen 7, joka asettaa ohjaussillan 6 vinoon eri kulmissa γ.

Kuvio 9b esittää ohjaussiltaa ylhäältä katsottuna. Kuviosta 9 näkyy ohjauselimen niveltyvä ripustus ohjaussillasta ja miten ohjauselin-tä käyttää akseli, joka on kytketty variaattorin säätölaitteeseen.

Kuvioissa 7, 9 ja 9b esitetty rakenne esittää periaatteessa, miten työkappaleen syöttönopeutta säädetään suhteessa sahanterien vaakasuoraan amplitudiin.

Keksintö ei rajoitu edellä esitettyyn rakenteeseen, vaan se käsittää myös muita rakenteita, esim. muita mekaanisia ja/tai hydraulisia rakenteita.

Kuviot 19-22 esittävät kuvioiden 7-9 mukaisen rakenteen vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Periaatteessa kuvioiden 19-22 mukaisissa suoritusmuodoissa on vain kysymys kytkinnivelen 5 pituuden vaihtelusta, jolloin irtokehyksen ohjaimet 2 voidaan siirtää ohjausnivelen liikeradan toiseen ympyränsektoriin.

Ohjaussillan 6 korvaavat tässä ohjausnivelet 13, 14 ja 15 sekä yh-dysakseli 16, joka on koneen oikean ja vasemman puolen välinen yh-dysakseli.

Kiertokankinivel 4, joka edellä oli laakeroitu ohjaussiltaan, on kuvioiden 19-22 mukaisessa suoritusmuodossa laakeroitu suoraan koneen runkoon. Tämä merkitsee sitä, ettei kulma K tässä vaihtoehdossa vaih-tele eri amplitudien x mukaan.

Kuviot 19 ja 20 esittävät, että kytkinnivel 5 on ohjausnivelen kautta yhdistetty kiertokankiniveleen 4.

Ohjausniveltä 13 ohjaavat sen alapäässä ohjausnivelet 14 ja 15.

Ohjausnivel 15 voidaan asettaa eri kulmiin (γ) halutun amplitudin x saamiseksi. Kulman γ suureneminen pienentää amplitudia x ja päinvastoin .

Ohjausnivelien 13 ja 14 väliin on merkitty kulma K^. Kiertokankini- 72069 16 velen ollessa liikkeessä ohjausnivelien 13 ja 14 välinen laakerointi-piste eli nivelpiste piirtää kaarimaisen liikeradan. Jos yhdysakseli 16 sijoitetaan siten, että kulmasta tulee terävä - silloinkin kun kiertokankinivel 4 sijaitsee ylemmässä kääntöasennossaan - ohjausnivel 13 saatetaan kiertävään liikkeeseen kiertokankinivelen 4 liikkuessa ylös ja alas. Tätä ohjausnivelen 13 kiertävää liikettä voidaan käyttää antamaan irtokehyksen ohjaimelle suurempi syöttönopeus leikkausjakson jälkipuoliskon aikana. Tässä tarkoitettua suurempaa syöttönopeutta

K K

havainnollistavat kuviot 19b ja 20b. Mitta ja kulmat 1^, 12 ja

Kl3 osoittavat ohjausnivelen 13 kiertoliikettä.

Tämän rakenteen tärkeimpänä etuna on, että kiertokanki 1, kiertokankinivel 4 sekä kampiakselin iskun pituus voidaan mitoittaa vapaammin, kun käytettävissä on kuvioiden 19b ja 20b mukainen kiertoliike. Kuviot 21 ja 22 esittävät rakenteen, joka on oikeastaan vain kuvioiden 19 ja 20 mukaisen rakenteen muunnelma.

Näissä kummassakin suoritusmuodossa on eräs yhteinen seikka, nimittäin että kiertokankinivelen yläpää on kiinteästi asennettu koneen runkoon. Tämä on eru, sillä tällöin kiertokankinivelen saama kiihtyvä liike, jota selitetään kuvoiden 11 ja 12 yhteydessä, tulee olemaan muuttumaton riippumatta siitä, miten amplitudi x vaihtelee. Kuvioiden 7, 8 ja 9 mukaisen suoritusmuodon eräänä haittana on, että kulman γ suuretessa ja vastaavasti pienetessä muuttuu myös vaihe-siirtymäkulma φ. Kuvioiden 19-22 mukaiset suoritusmuodot mahdollistavat sahanterien sataprosenttisen ohjauksen sekä leikkaus- että joutokäyntijakson aikana.

Kuvioiden 19-22 mukaisessa koneen ohjainmekanismin rakenteessa on, kuten yllä mainittiin, ohjaussilta 6 korvattu ohjausnivelillä 13, 14 ja 15 sekä yhdysakselilla 16.

Kuvioiden 7-9 mukaisessa rakenteessa on ohjaussilan vinoasetus -kulma γ - kytketty yhteen variaattorin säätölaitteeseen moottorikäyttöisellä tai vaihtoehtoisesti käsikäyttöisellä ohjauselimellä.

Kuvioiden 19-22 mukaisessa koneen ohjainmekanismin rakenteessa on variaattorin säätölaitteen oltava kytketty yhteen yhdysakseliin 16, niin että kulmaa γ voidaan vaihdella, jollon työkappaleen syöttönopeus ja sahanterien vaakasuora amplitudi voidaan sovittaa yhteen kunkin leikkausjakson aikana.

n

Claims (8)

1. Kehyssaha, jolla sahataan oleellisesti vaakasuoraan syötettyä työkappaletta ja joka on sahatyyppiä, joka toimii sahanterien ollessa sijoitettuina pääasiassa suorakulmaisesti työkappaleen syöttö-suuntaa vastaan, ts. ilman yläharitusta, jossa kehyssahassa irto-kehys (8), johon mainitut sahanterät (18) on kiinnitetty, on sovitettu kampiakselin (10) avulla saatettavaksi ylöspäin ja alaspäin menevään liikkeeseen, jossa on ylempi ja alempi kääntöasento, suhteessa ohjainjärjestelmään (3) ja sen ohjaamana, joka järjestelmä mainitun kampiakselin (10) avulla on yhden tai useiden ohjainkierto-kankien (1) ja yhden tai useiden ohjainnivelten (2) välityksellä sovitettu siirtymään vaihesiirretysti (φ) ennen irtokehystä (8) työ-kappaleen syöttösuunnassa, mitä varten oh jäin järjestelmää n (3) ja ohjain-kiertokankiin (1) on muodostettu nivelpisteet mainittuihin ohjainni-veliin (2) tai niiden suhteen, jotka nivelet on sovitettu kiertyviksi, tunnettu siitä, että ohjainjärjestelmän (3) nivelpisteet on sijoitettu suhteessa ohjainkiertokankien (1) nivelpisteisiin siten, että ohjäinjärjestelmän (3) nivelpisteet siirtyvät ympyränkaarta pitkin lyhyemmällä säteellä kuin mitä ohjainkiertokankien (1) nivelpisteet tekevät, jotta ohjainjärjestelmälle (3) ja niin ollen irtokehykselle (8). sekä sahanterille (18) täten annetaan liike, jolla on sellainen vaakasuora komponentti, että ohjainjärjestelmä (3) siirtyy työkappaleen syöttösuuntaa kohti, kun irtokehys (8) ja niin ollen sahanterät (18) sijaitsevat mainitun ylemmän kääntöasennon läheisyydessä ja liikkuvat alaspäin,ja sellainen täydentävä vaakasuora liike työkappaleen syöttösuunnassa, kun irtokehys (8) ja niin ollen sahanterät sijaitsevat mainitun alemman kääntöasennon läheisyydessä ja ovat matkalla ylöspäin, että irtokehys (8) ja niin ollen sahanterät (18) vaakasuoran liikkeensä lisäksi alaspäin ja ylöspäin menevän liikkeen aikana saatetaan myös sahanterien leikkausjakson aikana sellaiseen vaakasuoraan täydentävään liikkeeseen, että sahanterien leikkausote työkap-paleeseen on jokseenkin muuttumaton (kuvio 6) leikkausjakson pääosan aikana.

1? 72069

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kehyssaha, tunnettu siitä, että ohjainjärjestelmän nivelpisteet on sovitettu niveljärjestelmän (2, 5, 4, 6 kuvion 9 mukaisesti: 5, 13, 4, 14, 15 kuvion 20 mukaisesti: 5, 12, 4, 14, 15 kuvion 22 mukaisesti) avulla, joka on kytketty ohjainnivelien (2) ja ohjainkiertokankien (1) väliin, siirtymään eri nopeuksilla eri pisteissä mainittua ympyränkaarta pitkin. 18 72069

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kehyssaha, tunnet-t u siitä, että mainitut ohjainnivelet (2) on sovitettu kiertyvästi katsottuna työkappaleen syöttösuunnasta ennen ohjäinjärjestelmän (3) nivelpisteitä.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen kehyssaha, jossa on kaksi ohjainta (3), jotka on sovitettu irtokehyksen (8) molemmin puolin, ja kaksi ohjainniveltä (2), jotka on sovitettu kiertyvästi ke-hyssahan rungon suhteen, tunnettu siitä, että kukin ohjain (3) on niveltyvästi yhdistetty vastaavaan ohjainniveleen (2), johon oh- jainkiertokanki (1) on välittömästi tai välillisesti yhdistetty niveltyvästi .

5. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen kehyssaha, tunnet-t u siitä, että kukin ohjain (3) on käsin aseteltavissa uudelleen säätöelimien (2a, 2b, 2c kuvion 4 mukaisesti) avulla vastaavan oh-jainkiertokangen (1) suhteen.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kehyssaha, jossa on syöttötelat (17) työkappaleiden sisäänsyöttöä varten, tunnettu siitä, että kukin ohjain (3) on sovitettu automaattisesti uudelleen aseteltavaksi ohjainkiertokangen (1) nivelpisteen suhteen ohjaussillan (6, 7, 4, 5, 2 kuvion 9 mukaisesti) avulla, johon sopivien tuntoelimien (katso kuvio 9b) välityksellä se syöttönopeus on sovitettu vaikuttamaan, jolla syöttötelat (17) syöttävät työkappaleen sahaan, työ-kappaleen syöttönopeuden maksimoimiseksi säilyttämällä samalla pääasiassa muuttumaton leikkausote sahanterien ja työkappaleen välillä leikkausjakson aikana, jolloin sahanterät pidetään erillään sahausra-kojen pohjasta kampiakselin kunkin kierroksen loppuosan aikana.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kehyssaha, tunnettu siitä, että ohjaussiltaan kuuluu ohjauslaite (7), joka on niveltyvästi yhdistetty ensimmäiseen niveleen (6), joka on vuorostaan niveltyvästi yhdistetty ohjainkiertokankiin (1) toisen nivelen (4) välityksellä, joka on vuorostaan kolmannen nivelen (5) välityksellä yhdistetty ohjainniveliin (2) ohjäinjärjestelmän (3) siirtämiseksi eri nopeuksilla.

8. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen kehyssaha, tunnet-t u siitä, että liikkeeseen, joka siirretään kampiakselista (10) ir- 19 72069 tokehyksen ohjainjärjestelmään (3), vaikutetaan niveljärjestelmän välityksellä, johon järjestelmään kuuluu kolmas nivel (3), joka on kytketty niveltyvästä kunkin ohjainnivelen (2) ja neljännen nivelen (13 kuvion 20 mukaisesti: 12 kuvion 22 mukaisesti) väliin, joka on vuorostaan niveltyvästä kiinnitetty toiseen niveleen (4), joka on toisesta päästään niveltyvästi kiinnitetty kehyssahan runkoon ja jonka toiseen päähän ohjainkiertokanki (1) niveltyvästi kytkeytyy, minkä lisäksi neljännen nivelen (13 kuvion 29 mukaisesti: 12 kuvion 22 mukaisesti) liikkeeseen vaikuttaa myös siihen niveltyvästi kiinnitetty viides nivel (14), joka on niveltyvästi kiinnitetty (16), kunkin ohjainnivelen (2) vastaavan niveljärjestelmän synkronointia varten ja vaakasuoran amplitudin säädettävää muutosta varten, kehys-sahan rungossa kuudennen nivelen (15) avulla, ja että näillä nivelillä on oleellisesti liikeradat ympyränsektoreissa, sininmuotoisin nopeuskomponentein, jotka täydentävät sahanterien ja ohjainkammen liikkeiden erimuotoisia nopeuksia (sinifunktioita), erityisesti leik-kausjakson jälkimmäisen puoliskon aikana, etupäässä siten, että kulma N kunkin ohjainnivelen (2) ja vastaavan kolmannen nivelen (5) välissä ja kulma K toisen nivelen (4) ja vastaavan ohjainkierto-kangen (1) välissä saatetaan suurenemaan ja tarpeen vaatiessa että kulma neljännen nivelen (13) ja viidennen nivelen (14) välissä saatetaan pienenemään kooltaan, jolloin nivelpisteelle kunkin ohjain-nivelen (2) ja vastaavan kolmannen nivelen (5) välillä annetaan kiihtyvä nopeus, kun sahanterät (18) liikkuvat alaspäin leikkausjakson aikana, mikä seikka antaa suhteellisen muuttumattoman leikkausotteen sahanterien (18) ja työkappaleen välille leikkaus jakson aikana, ja jolloin kampiakselin kunkin kierroksen loppuosan aikana irtokehyksen (8) vaakasuora liike on yllä mainitun niveljärjestelmän ansiosta siten sovitettu, että sahanterät (18) ovat erillään sahausrakojen pohjasta, vaikka työkappaletta syötetään eteenpäin muuttumattomalla syöttönopeu-della. 72069 20