FI71111B - Anordning foer kontinuerlig stapling av efter varandra matat arkmaterial - Google Patents

Description

71111

LAITE PERÄKKÄIN SYÖTETYN ARKKIMATERIAALIN JATKUVAA PINOAMISTA VARTEN

Keksintö liittyy laitteeseen toisiaan peräkkäin seuraavan syötetyn arkinmuotoisen materiaalin pinoamiseksi patentti-5 vaatimuksen 1 johdannon mukaisesti.

Julkaisusta DE-AS 12 15 175 tunnetussa tällaisessa laitteessa muodostuu erotuslaite useista toisistaan erillään vierekkäin olevista kie1enmuotoisista pelleistä, jotka käännetään vasten arkkien syöttösuuntaa pinoami sasemalle. Tätä 10 varten on erotus!aitteen tehtävä suuria kaarevia kääntöliik-keitä. Arkit pinotaan sekä pinoamisalustal1 e että erottamis-laitteeseen pudottamalla ne vapaasti. Sen vuoksi ei pinottuja arkkeja voida tarkasti oikaista ja arkkien väliin muodostuu ilmatyynyjä, jotka aiheuttavat helposti myöhemmissä 15 kuljetusvaiheissa arkkien liukumista.

Patentti julkaisu G B-9 2 9 540 esittää samoin laitteen arkkien pinoamiseksi jatkuvasti sekä yksittäisten pinojen poistamiseksi. Pinoamisvaunu voidaan siirtää vasten arkkien syöttö-suuntaa pinoamisasemal1 e ja sen pinoamisaseman puoleinen 20 pää voidaan varustaa ylätelalla ja alatelalla. Arkkien syöt-tösuunnassa ulottuu useita pinoamisaseman läpi rinnakkain sijoitettuja nauhoja, jotka on johdettu pinoamisvaunun molempien telojen yli ja ulottuvat pinoamisaseman ulkopuolella olevalle arkkien 1uovutusasemal1 e. Pinoamisvaunu ottaa 25 ensin pinoami sasemalle arkit. Pinoamisvaunun poistuessa pinoamisasemalta 1uovutusasemal1 e asetetaan tulevat arkit sillä välin useille nauhoille. Pinoamis vaunun palatessa pinoami sasemalle ottaa pinoamisvaunu nauhoille asetetut arkit. Tunnettu laite vaatii paljon tilaa arkkien kulkusuunnassa 30 ja on olemassa vaara, että arkkipino ei ole täsmällinen.

Patenttijulkaisu US-3 231 100 esittää edelleen laitteen arkkien jaksottaiseksi pinoamiseksi. Pinoalusta ottaa pinoamis- 71111 2 asemalle tulevat arkit. Kun määrätty pinokorkeus on saavutettu, katkeaa syötettävien arkkien virta lyhyeksi aikaa ja arkkien syöttölaitteeseen työnnetään keihäsmäisen kaltaisina olevien varsien muodostama erotuslaite. Erotus-5 laite ottaa sen jälkeen syötetyt arkit ja antaa ne sitten pinoamisasemalle , minkä jälkeen pinoamisai usta lasketaan alas, pino poistetaan ja pinoamisai usta nostetaan uudelleen.

Julkaisu DE-AS 23 15 813 esittää laitteen peräkkäin syötetyn arkkimateriaalin pinoamiseksi jatkuvasti. Pinoamisaius-10 tan laskemisen, tyhjentämisen ja sen uudel1eennostamisen aikana tukevat arkkien reunoja niiden kaikilta neljältä sivulta sisäänviedyt sormet. Julkaisusta DE-AS 24 47 983 tunnetussa laitteessa peräkkäin syötetyn arkinmuotoisen materiaalin pinoamiseksi jatkuvasti on erotuslaite, jonka muodosta-15 vat keihäsmäiset varret, jotka viedään syötettyjen arkkien väliaikaista vastaanottoa varten vasten arkkien kulkusuuntaa pinoamisasemalle , laskeutuvat siihen ja antavat otetut arkit sillä välin tyhjentyneelle pinoamisaiustalle. Pinoa-misalusta liikkuu ylös ja alas, jolloin sen ala-asennossa 20 poikittaisluisti työntää arkkipinon pinoamisai usta!ta poiki 11 a i s k u1j e 11 i me Π e.

Lähtökohtana julkaisusta DE-AS 12 15 175 tunnetun kaltainen pinoamis-laite on tarkoitus ratkaista tehtävät keksinnön avulla vähäisillä mekaanisilla toimenpiteillä ja suhteellisen vähäisellä ti-25 lantarpeella siten, että saadaan aikaan laite, joka pinoaa suomumuodostelmassa syötetyt arkit korkealaatuiseksi pinoksi .

Esillä olevan keksinnön mukaisella laitteella saavutetaan erittäin hyviä pinoamisnopeuksia ja tarkka pinoaminen.

30 Laite vaatii suhteellisen vähän tilaa ja sen rakenne on suhteellisen yksinkertainen verrattuna suorituskykyyn.

Pinoamisasema on muodostettu pinoamislaitteesta , joka liittyy syöttölaitteeseen. Pinoamisai usta on muodoltaan edullisesti edestakaisin liikkuva jalusta, jolla on ueista arkki- 3 71111 pinoja kannattavia tukia. Erotuselementti on edullisesti muodoltaan erotuslaitteen osan muodostava laatta. Erotus-laite muodostuu edullisesti kannatusvarsista, jotka ovat ja-kolaitteen osia arkkipinojen jakamiseksi arkkipinoiksi.

5 Arkit jaetaan jakelui aitteel1 a jatkuvasti pinoamislaitteen pinoamisasema11 e. Senjälkeen kun alspäin liikkuvalla pinoa-misalustalla olevat arkit ovat kasvaneet määrättyyn pino-korkeuteen työnnetään erotuselementti jonkin verran pinoon. Pinoamisai usta liikkuu edelleen erotuselementtiin nähden 10 alaspäin niin, että pinoon syntyy rako, johon sitten ero- tuslaite voidaan työntää. Sen jälkeen erotuselementti vedetään ulos pinosta ja erotuslaite vastaanottaa nyttemmin seuraavan pinoamisasemaan koostuvan arkkipinon liikkumatta. Syöttölaitteen syöttöalusta, jonka yli arkit tuodaan pinoa-15 misasemaan on sovitettu pystysuorassa liikkuvaksi, niin että sitä voi hieman nostaa niin kauan kun pino on liikkumatta erotuslaitteella, jotta arkin syötön keskeytys vältettäisiin pinoamisaseman arkkipinon kasvun johdosta. Sillä välin kuljetetaan valmis arkkipino pois seuraavaa kasit-20 tetyä ja pakkausta varten. Tyhjä pinoamisai usta palaa takaisin ylöspäin alkuasentoonsa ja vastaanottaa samalla erotuslaitteesta sille kertyneet arkit. Pöytä alkaa tällöin jälleen laskeutua pinoamisasemaan ja syöttöalusta liikkuu niinikään alkuasentoonsa. Kun syöttöalusta on saavut-25 tanut alimman asentonsa, laskeutuu pinoamisai usta kasvavaa pinokorkeutta vastaavasti ja tapahtumasarja toistuu.

4 71111

Esillä olevan keksinnön tunnusmerkit ja edut käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista ja keksinnön edullisen sovellutusmuodon yksityiskohtaisesta selostuksesta oheisten piirustusten yhteydessä, joissa 5 Kuvio 1 on sivukuvanto esillä olevan keksinnön mukaisesta arkinkeräysmekanismista.

Kuvio 2 on pystysuora 1eikkaus-osakuvanto arkin luovutusla-vasta ja siihen liittyvästä mekanismista kuvion 1 mukaisessa keräysmekanismissa.

10 Kuvio 3 on pystysuora 1eikkaus-osakuvanto esillä olevan keksinnön mukaisesta keskeytyslaitteesta.

Kuvio 4 on kuvion 3 viivoja IV-IV myöten otettu leikkaus-kuvanto.

Kuvio 5 on pystysuora 1 eikkauskuvanto kuvion 3 mukaisesta 15 keskeytyslaitteesta 1aukaisuasennossa.

Kuvio 6 on pystysuora 1eikkauskuvanto kuvioiden 3 ja 5 mukaisesta keskeytyslaitteesta sen alimmassa asemassa arkki-pinon sisässä.

Kuvio 7 on 1 eikkauskuvanto, joka on otettu kuvion 2 viivo-20 ja VII-VII myöten.

Kuvio 8 on taso-osakuvanto esillä olevan keksinnön mukaisesta pinon kannatus-keihäsyhdistelmästä.

Kuvio 9 on 1 eikkauskuvanto, joka on otettu pitkin kuvion 8 viivoja IX-1X .

25 Kuviot 10-16 ovat kaaviollisia esityksiä esillä olevan keksinnön mukaisesta keräysmekanismista ja esittävät osien toiminnanaikaisia eri asemia.

5 71111

Kuvio 17 on kaaviollinen esitys peräkkäisyyden ohjausjärjestelmästä käyttöä varten keskeyttimen laukaisun ajoitukseen.

Kuvio 18 on perspektiivinen kuvanto esillä olevan 5 keksinnön palettipöytä-sovellutusmuodosta.

Kuvio 19 on perspektiivinen kuvanto vaihtoehtoisesta pöytäsovituksesta, johon sisältyy kuljetuslaite.

Ensisijainen sovellutusmuoto koskee paperiarkki-erien eli -riisien keräystä ja poistoa. Esillä olevan 10 keksinnön mukaan voidaan kuitenkin käsitellä muutakin ark-kiainesta, kuten kartonkia tai pahvia.

Esillä olevan keksinnön mukainen keräys- ja poisto-mekanismi on yleisesti esitetty kohdassa 1 kuvioissa 1, 2 ja 7. Kuviossa 1 esittämättä, mutta mekanismin 1 ylävir-15 ran puolella on arkituskone, jolla paperiraina leikataan arkeiksi, ja nopeakäyntinen kuljetusjärjestelmä paperiarkkien siirtämistä varten perättäin alavirran puolella olevaan hidaskäyntiseen luovutuskuljettimeen 2, joka voi olla yhdensuuntaisten kuljetusnauhojen tai -hihnojen sarjan 20 muodossa. Nopeakäyntisen kuljettimen ja hidaskäyntisen kuljettimen välinen nopeuserotus vaikuttaa limittävästi hidaskäyntisellä kuljettimella kulkeviin arkkeih.in. Arkki-tuotetta syötetään nuolen 3 suuntaan. Hidaskäyntiseltä kuljettimelta arkit siirretään ulosheittoyksikön *+ kautta 25 pinoamisasemalle 5. Pinoamisasema käsittää pystysuorat sivulevyt 6 siihen toimitettujen arkkien sivureunojen rajoittamiseksi ja pitkänomaisen pystysuoran perälaatan 7 arkkien eteenpäin kulkemisen pysäyttämiseksi. Sen jälkeen kun arkin etureuna koskettaa perälaattaan 7, arkki laskeutuu th-30 noamislaitteessa muodostumassa olevan paperipinon 8 päälle.

Mekanismin 1 toiminta selitetään tässä yhden ainoan arkkivirran yhteydessä^ raina voidaan kuitenkin leikata useiksi, rinnakkaiksi, pinoamisasemalle 5 kulkeviksi ark-35 kivirroiksi. Pinoamislaitteeseen voidaan asentaa use:'to sivulaattoja 6 erottamaan näistä useista virroista syntyvät eri pinot.

6 71111

Pino 8 on kannatettuna pöydällä 9, joka voi liikkua pystysuunnassa sen kannatusjalkojen 10 lemahtaessa toisiinsa nähden. Jalat 10 on kiinnitetty niveltyviksi niiden kussakin vastakkaisessa päässä olevien akseleiden 11 va-5 rassa. Niin kuin kuviosta 1 näkyy, oikeanpuoliset taoit 11 voivat kulkea vapaasti vaakasuorissa, pitkänomaisissa raoissa 19. Jalkojen 10 lomahtaminen saadaan aikaan ruuvi-käyttösovituksella 13, johon kuuluu paikallaan pysyvä ruu-vielin l1-^, jota myöten kulkee pyörivä pultti kappale, jota 10 käyttää moninopeuksinen sähkömoottori 15. Pultti ja moottori on koteloitu koteloon 16, joka on kiinnitetty ulkopuoliseen jalkaan. Viereisen sisäpuolisen jalan ylistä sivupintaa myöten vierii tela 17, joka on yhdistetty ruuviin lk muodostettuun päätekantaan 18.

15 Pöytä 9 käsittää perus-lavaelimen 19, jonka alapin taan on muodostettu kytkinkappaleet, joihin kannatusjalkojen 10 yläpäät on kiinnitetty. Sarja matkan päässä toisistaan olevia pilareita 20 ulottuu pystysuunnassa ylöspäin pöytälavan yläpinnasta. Jokainen pilari on yleisesti suo-20 rakulmion muotoinen jonka pituuskeskiviiva on yhdensuuntainen kuviossa 1 esitetyn mekanismin 1 pituussuuntaisen keskiviivan kanssa. Pilareiden 20 yläpintojen tehtävänä on kannattaa pinoamisasemalia 5 kasvavaa pinoa 8.

Pöydän kannatuspilareiden 20 väleihin on sovitet-25 tu sarja sivuhihnakuljettimia 21, joita käyttää yhteinen sähkömoottori 22 käyttötelasarjän 23 välityksellä. Hihna-kuljetinten 21 tehtävänä on luovuttaa ennalta määrätty lukumäärä arkkeja eränä 8', joka on poistettu kasvavasta pinosta 3, poistopöytäyksikölle 2^+, sen jälkeen kun pöy-30 dän 9 yliset kannatuspinnat ovat laskeutuneet kuljetus - hihnojen 21 tason alapuolelle sillä tavoin kuin jälempänä tarkemmin selitetään. Poistopöytä on varustettu tunnettuun tapaan ottamaan vastaan arkkieriä käsittelyä ja pakkausta varten.

35 Niin kuin kuvioista 2 ja 7 näkyy, ulosheittoyksik- köön kuuluu lava eli kourulaite yläpuolisen hihnakuljet-timen 31 alla. Tämä lava on verraten kitkaton pinta, jotta 7 71111 arkit liukuisivat sujuvasti sen yli matkallaan pinoamis-laitteeseen. Tämä lava voi olla ruostumatonta terästä, formaldehydimuovia tai levy, joka on rei'itetty päästämään lävitse kaasuvirran, esim. paineilmaa. Kul j etti messa 5 31 käytetään sarjaa matkan päässä toisistaan olevia kul- jetushihnoia 32, jotka koskettavat hidaskäyntiseltä kul-jettimelta tulevan arkkivirran yläpintoihin vieden niitä eteenpäin. Hihnat 32 ulottuvat vastakkaisten pääte--joutotelojen 33 ja 3>+ yli. Nämä joutotelat ovat kanna-10 lettuina akselielimillä 35 ja 36, jotka on asennettu si-vulaattoihin 37, jotka muodostavat uloshei ttoyksi kön kotelon. Ulosheittokotelo voi kääntyä akselin 38 keskiviivan ympäri, jonka ympäri on myös asennettu sarja alavirran puolisia teloja 39 hidaskäyritistä kuljetinta 2 vnr-15 ten. Yläpuolisia kuljetushihnoja 32 käytetään kitkakoske-tuksen avulla sarjaan yhteistoiminnan! ses ti sovitettuja teloja kO, joiden yläpinnat ulottuvat luovutuslavan pinnan läpi. Kosketustelat !+0 on asetettu pyörivälle akselille ifl, jonka kumpaankin päähän on muodostettu voiman-20 siirtohammaspyörät *f2. Hammaspyörät b-2 ovat käyttölomis-tuksessa hammaspyörien *+3 kanssa, joita vuorostaan käyttävät akselin 3-8 molemmissa ulkopäissä kannatettuina olevat käyttöhammaspyörät M+. Nämä eri voimansiirtohammas-pyörät on mitoitettu niin, että yläpuolisten kuljetushih-25 nojen 32 nopeus on sama kuin hidaskulkuisen kuljettimen.

Yläpuolisiin kuljetushihnoihin 32 voidaan käyttää tunnettuja kiristyslaitteita niin kuin kuviosta 2 näkyy. Esimerkiksi, tela *+5, joka lepää hihnan yläsivulla tämän kulkiessa telojen 35 ja 3& alitse, on laatan W6 kannatta-30 mana, liikkuvana niveltyvästi akselin ^7 varassa kiristys ruuvin *+8 asettelun mukaisesti. Esitettynä on toinenkin kiristyslaite, jossa telan akselin 36 relatiivista poikittaisasemaa asetellaan ruuvilla *+9, jonka toinen pää on niveltyvästi kiinnitetty akseliin 36.

35 Sarja matkan päässä toisistaan olevia aallotustela- yhdistelmiä 50 puristuu alas hihnoja 32 vasten. Telayhdis-telmät on kiinnitetty uloshei ttoy ksi.kön koteloon, niin 8 71111 että ne sijaitsevat heti luovutuslavan 30 etureunan ala-virran puolella. Yhdistelmät 50 koostuvat kukin ylätelas-ta 51 ja alatelasta 52, joiden keskiviivat ovat yhdensuuntaiset. Telassa 51 on kovera ulkopinta, johon telan 5 52 kupera ulkopinta sopii. Kukin ylätela on asennettu vapaasti pyöriväksi varren 53 päähän. Varsi 53 on asennettu laatan 5'M etupäähän, joka laatta on sovitettu kääntymään akselin 55 ympäri, joka sijaitsee lähelle laatan 5*+ peräpäätä. Akseli 55 on kiinnitetty ulosheittolaitteen 10 koteloon samalla tavoin kuin tela-akselit 35, 36. Kukin alatela 52 on kannatettuna pystysuoran kannattimen 56 avoimessa päässä, joka kannatin 56 on kiinnitetty poikittaiseen palkkiin 57 niin kuin kuviosta 7 näkyy. Tämä palkki 57 on päistään kiinnitetty pystysuuntaisten tankoelin-15 ten 6l väliin, jotka jälempänä lähemmin selitetään. Aallc-tustelayhdistelmät 50 muodostavat arkkeihin pituussuuntaisia aallotuksia niitä kuljetettaessa ulos arkkipinon 8 yli. Aallotusten tehtävänä on jäykistää arkit niiden tehokkaan kulun varmistamiseksi vasteasemaan pinoamislait-20 teen vastelaatan 7 kanssa.

Ulosheittoyksikön nostolaite 60 on olemassa jälempänä tarkemmin selitettävää tarkoitusta varten. Tämä nostolaite käsittää kaksi pystysuuntaista hamnastankoa 6l, jotka on sijoitettu matkan päähän toisistaan mekanismin 25 1 leveyden poikki ja ulosheittoyksikön kotelon asianomai sen sivulaatan 37 viereen. Kummankin tangon 6l alapää pistää vapaasti ohjauskanavan 62 läpi, joka on muodostettu liikkumattomaan mekanismirakenteeseen kiinnitettyyn kan-nattimeen 63. Lähellä sivulaatan liittymäkohtaa ylisten 30 aallotustelojen nivelakseleiden 55 kanssa kummastakin tan gosta 6l ulkonee tappi pitkänomaiseen rakoon 65 (kuvio 2), joka on muodostettu yksikön !+ lähellä olevaan sivulaat-taan 37. Kummankin tangon 6l yläpäähän on muodostettu tan-kohammastus 66, joka on käyttölomistuksessa suunnaltaan 35 vaihdettavissa olevan hammaspyörän 67 hampaiden kanssa. Hammaspyörät 67 ovat kannatettuina yhteisellä akselilla 68, joka ulottuu mekanismin 1 leveyden poikki ja on kan- 9 71111 nattimen 69 pyörivästi kannattama. Akselin 68 toinen ui-kopää on kytkimellä 7 kytketty käyttöyhteyteen voiman-siirtolaitteen 71 kanssa, jota käyttää suunnaltaan vaihdeltavissa oleva sähkömoottori 72.

5 Ennaltamäärätyn arkkilukumäärän saapumisen kanna- tuspöydälle 9 muistiinpanemista varten on olemassa kes-keytyslaite 80. Tämän keskeyttimen tehtävänä on työntää laattaosa 8l ylöspäin, toimitettujen arkkien virtaan, ja sitten ulos arkkipinon päälle oikean arkki luvun kohdalla, 10 ilmaisemaan perättäisten arkki toimitus ten välinen erän 8" yläraja. Lepotilassa laatta 8l on yleisesti poikittaissuuntaisena arkkien pinoamislaitteesecn 5 nähden, ja sen matkan päässä toisistaan olevat etureunat 87 ovat yleisesti ylisten aallotustelojen >1 alapuolella. Laatan ollessa 15 lepoasennossaan, sen etureunapinnat ovat alisiin aalLotus-teloihin 52 päin ja ulottuvat lavan 30 luovutustason alitse. Laatan 81 vastakkaisissa päissä laatan 8l peräreuna-pinnat on sovitettu yleisesti L-muotoisen lenkki elimen 82 yliseen etuosaan. Kukin lenkkielin 82 on näiltä ylisiltä 20 etuosiltaan sovitettu noudattamaan yleisesti puoliympyrän muotoista ohjausnokkaa 83, ohjattuna sitä myöten nokan-seuraajarullalla 8^. Luovutuslavan 30 pintaan on muodostettu tila 85, laatan 8l päästämiseksi läpi, kosketukseen arkkivirran kanssa. Kun keskeytyslaatta puristuu ylöspäin 25 arkin alapintaa vasten, laatta painaa ylisiä aallotuste-loja 51 ylöspäin niiden nivelakseleiden 55 varassa.

Keskeyttimen 80 toiminta selitetään nyt yksityiskohtaisesti kuvioiden 3-6 yhteydessä. Laukaisusignaali tarkemmin selitettävästä arkin laskentajärjestelmästä aktivoi 30 paineväliainemoottorin 90 venttiilin saattamaan moottori siirtämään keskeytintä 80. Jokaiseen lenkkiin 8? on käyttöyhteydessä lenkkikohtainen moottori 90. Jokainen moottori 90 koostuu kaksitoimisesta männästä, joka liikkuu sylinterissä 91. Männänvarsi 92 pistää ulos sylinterin pääs-35 tä 93 pinousaseraaa 5 kohti. Nivel tappi 9’+ yhdistää lenkin 82 alapääosan ristipääkappaleeseen 95, joka on kiinnitetty männänvarren 92 ulkopäähän. Kunkin lenkin 82 keskivai- 1° 71111 heelle on kiinnitetty toinen nokanseuraajarulla 96, pyörimään lenkistä 82 ulospistävän tappiakselin 89 ympäri. Kukin rulla 96 on poikittaissuuntaisen ohjausraon 97 sisässä. Rako 97 on muodostettu liikkumattomaan mekanismin 5 seinään 88, joka myös sisältää ohjausraon S3, ja sijaitsee tämän ohjaus ti en alapuolella.

Kunkin alisen rullan 96 yhteydessä käytetään kes-keyttimen alkulaukaisun aikana jarrumekanisrrla 98. Tämä jarrumekanismi käsittää salpapyörän 99, joka on varus te Ι-ΙΟ tu puoliympyrän muotoisella aukolla 100, jonka sisään, sopii samankeskiseksi seuraajarulla 96 raon 97 peräpäässä. Tämä salpapyörä voi pyöriä kiinteän akselin 101 ympäri yhdessä navan 102 kanssa, josta ulkonee vipuvarsi 103. Varsi 103 pistää säteensuunnassa ulospäin akselista 101 15 ja siihen kuuluu teräskiekko 109 muodostettuna tai kiinnitettynä sen ulkopäähän. Varren 103 ja kiekon 109 paino pyrkii pyörittämään nivelakselia 103 myötäpäivään akselin 101 varassa kuvioista 3 ja 9 nähtynä. Solenoidi 106 vetää magneettisesti puoleensa ja pitelee kiekkoa 109 20 kiinni nivelvarressa 103 niin, että tämä ei pääse liikkumaan myötäpäivään. Normaalisti tämä solenoidi saa virtaa. Kun solenoidin virta katkaistaan, solenoidi 106 päästää salpavarren irti, niin että salpavarsi pääsee pyörimään myötäpäivään. Tämä liike kääntää poisleikatun osan 100 29 vapaata päätä niin, että rulla 99 pääsee kulkemaan eteenpäin raossa 97. Kun rulla 96 palaa katkaisimen iskun päähän, se tulee kosketukseen leikatun seinän 100 kanssa ja pyörittää pyörää 99 vastapäivään saattaen kiekon 109 uudelleen asemaan, jossa tämä on lähellä solenoidia ja voi 30 kiinnittyä siihen.

Kun toimilaitteiden männät alunperin saavat painetta ja liikkuvat oikealle päin, salvat 99 mielevät alisia rullia 96 niiden ohjausrakojen peräpäissä. Sitten kukin männänvarsi työntää keskeytyslaatan 8l alapäätä kääntymään 39 tappiakselin 39 ympäri, niin että ylinen nokanseuraaja 8h kulkee ylöspäin pitkin ohjausraon 83 takaseinäosaa. Näin ollen keskeytinlaatta 8l on "valmis”-asennossaan pitkin 11 71111 ulosheittolavan 30 alavirran puolista reunaa virtaavan arkkivirran alapuolella, niin kuin kuvion 3 katkoviivat, esi Itävät.

Asianmukaisella hetkellä virta kuhunkin solenoidiin 5 10^+ katkaistaan ala rullan 96 irtipäästämiseksi niin kuin kuviosta 5 näkyy. Paineen kasvamisen johdosta to imi sylinterissä 90 ja laatan 8l etureunojen läheisyyden johdosta toimitettujen arkkien alapintoi hi.n, laatta 8l välittömästi menee arkkivirran sisään lavan aukon 85 läpi ja nostaa 10 ennaltämäärätyn arkin alapintaa. Männänvarsiin 92 kohdistuva väliaineen paine saattaa keskeytyslaatan 8l Kulkemaan eteenpäin pitkin ohjaustien 83 yläpintaa.

Keskeyttimen lenkin 82 oikein asettumisen aikaansaamiseksi keskeyttimen liikkeen aikana käytetään va.imen-15 nusmekanismi.a 107. Tämä vaimennin käsittää sylinterin 108, joka on täytetty hydraulisella väliaineella ja jonka sisässä on mäntä, joka jakaa sylinterin ensimmäiseksi ja teiseksi pituussuuntaisen matkan päässä toisistaan olevaksi kammioksi. Mäntään voi olla tehty vuotoreikä, joka 20 yhdistää vapaasti toisiinsa nämä kaksi kammiota, ja mäntä voi olla kiinnitetty männänvarren 109 päähän, joka ulottuu ulos sylinterin peräpäästä 13.0, joka on keskeytys mekanismi in päin. Männänvarren 109 ulkopäähän on tehty ris-tikappale 111, joka tappiakselilla 11? on niveltyvästä 25 kiinnitetty laattaelimeen 8l. Tämän vaimennusmekanismin 101 tehtävänä on estää katkaisumekanismin nopeuden äkillinen kiihtyminen sen toiminnan aikana, siten pysyttäen laatan 8l niveltyneessä tilassa senkin jälkeen kun alarulla 96 on irronnut rakoon 97· 30 Koska kukin laatta 81 pysyy niveltyneessä tilassa vaimentimen 107 ansiosta, kukin ylinen seuraajarulla 8^f kulkee pitkin ohjaustien 83 yläpintaa alarullan 96 kulkiessa eteenpäin raossa 97. Tänä aikana laatta 8l kulkee ulos pinon 8 peräreunan yli ja laskeutuu sitten, suuntau-35 tuakseen sitten lähes yhdensuuntaiseksi pinon ylimmän arkin kanssa. Kun alarulla saavuttaa raon 97 etupään, ylinen ohjausrulla 81* on joutunut ajetuksi ohjaustien 83 12 71111 aliseen etuosaan, niin että keskeytyslaatta 8l on koko pituudeltaan paperipinon 8 sisässä, niin kuin kuviosta 6 näkyy. Kukin keskeytyslaatta 8l on tällöin tullut pystysuunnassa ojennetuksi tapin 89 ympäri, kun rulla 96 saa-5 vuttaa tämän pisteen. Keskeyttimen liike pysähtyy lyhyeksi hetkeksi, jonka aikana arkkien kannatuspöytä 9 jatkaa laskeutumistaan. Tällä tavoin katkaisulaatta 3l aiheuttaa aukon eli loven muodostumisen paperipinon reunaan niiden perättäisten arkkien väliin, joita laatta 10 erottaa. Väliaineen paine toimisylinterissä 90 käännetään sitten vastakkaiseksi, niin että männänvarsi 92 ajautuu taaksepäin, poispäin paperipinosta. Paluuiskunsa aikana keskeytysmekanismi kulkee olennaisesti yhdensuuntaisena jakoyksikön 121 kanssa, joka on sijoitettu välittömästi 15 sen alle, molempien rullien 8L- ja 86 kulkiessa pitkin oh-jausteidensä suoraviivaisia osia.

Sen jälkeen kun kannatuspöytä 9 on saavuttanut en-naltamäärätyn kohtansa laskeutumisessaan, jolloin edellämainittu lovi muodostuu, lähetetään signaali jakoyksik-20 koon 121. Jakoyksikkö ulottuu poikittais suunnassa keräys-ja poistomekanismin 1 läpi. Tähän yksikköön kuuluu rivi matkan päässä toisistaan olevia keihäitä 122, jotka ulottuvat poikkisuunnassa pinoamisasemaa 5 kohti. Liikkumaton seinäelin 125 on keihäiden yläpuolella tasossa, joka on 25 kohtisuora varsien pituuskeskiviivoihin nähden.

Niin kuin kuvioista 8 ja 9 näkyy, kukin keihäsyk-sikkö käsittää ylisen 123 ja alisen 12k päättömän nauha-silmukan. Ylisen nauhan toinen pää 123a on kiinnitetty, esimerkiksi pultein, seinän 125 takapintaan, kun taas 30 sen toinen pää 123b on samalla tavoin kiinnitetty seinän etupintaan. Päiden 123a ja 123b välissä tämä ylinen nauha on pujotettu telojen 126 ja 127 ympäri, joka on sijoitettu keihäiden 122 tyveen ja vastaavasti kärkeen. Kukin kärkitela 127 voi pyöriä kannatusakselin ymoäri, joka on 35 sovitettu yhdensuuntaisten sivuseinäelinten 128 poikki.

Tyvitela 126 on sovitettu pyörimään akselilla, joka ulottuu U-muotoisen kannattimen 129 sivuseinien välille. Tämä it 13 71111 U-kannatin on jousi kuormitettu työntymään perään päin jousella 130, joka toisesta päästään on kiinnitetty ensimmäiseen, kannattimen 129 sisässä olevaan tankoon 131 ja toisesta päästään toiseen tankoon 132. Tämä toinen tan-5 ko on liikkumattomaksi kiinnitetty kahden sivulaattaeli-men 133 poikki. Kannattimen 129 jousikuormituksen tehtävänä on jännittää nauhoja 123 ja 12*+.

Alisen nauhan 12^ kiinnitys on yleisesti ylisen nauhan kiinnityselinten peilikuva. Siihen kuuluu vastaa-10 vat kärki- ja tyvirullat 137 ja vastaavasti 136, ja liikkumaton seinäelin 135, joka on keihäsvarsien 122 alla ja vastaa ylistä seinää 125. Tyvitela 136 on U-kannattimcn 129 sisässä yhdensuuntaisena ylisen nauhan tyvitelan 126 kanssa suoraan sen alapuolella. Sensijaan, jotta saatai-15 siin kullekin keihäsvarrelle 122 suppeneva kärki, kärki-tela 137 oi ole samassa tasossa perätelan 136 kanssa, vaan on pienen pystysuoran matkan verran lähempänä ylä-telaa 127, niinkuin kuviosta 9 näkyy. Kussakin varressa 122 sivulaatat 133 on toisesta päästään kiinnitetty kan-20 natuskappaleeseen 1*+1, josta varren sivuseinät 128 jatkuvat, ja tyvipäästä onton jatkotangon l*+2 etupintaan. Eri kappaleiden kiinnitys voidaan suorittaa esimerkiksi hitsaamalla .

Keihäsvarret 122 on läheltä tyvipäitään ki^nnitet-25 ty kehysyksikköön IW5. Tämän kehyksen tehtävänä on työntää keihäitä 122 pinoamisasemaa 5 kohti ja siitä poispäin. Kehykseen l*+5 kuuluu kuhunkin yksityiseen keihäsvarteen kiinnitetyt varsikohtaiset alakehykset 1^6. Nämä alakehykset 1½ ovat irroitettavissa, niin että keihäs 30 voi pysyä liikkumattomana pääkehyksen edestakaisen liikkeen aikana. Keihäät on tehty irroitettaviksi, jotta pi-noamisasemalle voitaisiin sijoittaa lisää pinon jakolaat-toja silloin kun kuljettimelta toimitetaan rinnakkaisia arkkivirtoja. Keihäitä poistetaan tyhjien tilojen muodos-35 tamiseksi pitkin keihäsrivejä, niin että jakoyksikkö pääsee kulkemaan ylimääräisten laattojen 6 välitse estettä kohtaamatta. Kukin irroitettava alakehys l*+6 on iukkome- 1'* 71111 kanismi, jossa käytetään liikkumatonta kannatintä lL-7, joka ulottuu pitkin keihäsyhdistelmän leveyttä keihäsvarsien takana. Kannatti mesta lL-7 ulottuu ulosoäin luunkin varren 122 kohdalla yleisesti sylinterinmuotoinen 5 tulppaelin 1L8, jonka etupää on suippo. Nämä tulppaeli-met 1^8 on kiinnitetty kannattimeen pulteilla lL-9 ja ulottuvat onttojen tankojen 19-2 avointen päiden sisään. Kuhunkin tulppaan on muodostettu pystysuuntainen kanava 150, john voidaan valinnaisesti sovittaa lukitustappi 10 151. Tämän tapin yläpää on liukuvasti kannatettuna pysty suorassa aukossa 152, joka on ojennuksessa kanavan 150 alla. Aukko 152 on muodostettu putkiupotteeseen 153, jo-ka ulottuu kunkin varren kannatustangon l!f2 alapinnan ja ylisen seinäpinnan 15^ läpi. Tämä seinäpinta 15}+ on 15 osa onttoa kannatuskappaletta 155, jossa on pohjapinta 157. Putkielimen 152 sivuseinien tehtävänä on ojentaa tangot lL-2 ja seinäpinnat 15^ keskenään kunnes hitsit ’Kuten 157, saavat keihäsvarret kiinnitetyiksi seiniin 15*+. Lukitustappi 151 ulottuu alaspäin levyn 158 läpi, 20 joka on kiinnitetty esimerkiksi hitseillä 159 rahan tappiin, ja sitten aukon 160 läpi, joka on tehty kannattimen 155 pohjapintaan 157. Kukin tappi on jousi kuormitettu alaspäin jousella 162, joka ulottuu putkiupotteen 153 alapinnasta laatan 158 yläpintaan. Kukin laatta kannat-25 taa vastekappaletta 163, jossa on alaspäin suunnattu pi-dätyspinta l6kt joka yhteitoiminnallisesti lomistuu sitä vastaavaan aukkoon 165. Tämä aukko 165 on muodostettu seinäelimeen 166, joka on kiinnitetty poikittaiseen palk-kielimeen 167, joka ulottuu keihäsyksikön leveydelle he-30 ti keihäsvarsien 122 alapuolella. Palkki 167 on ainakin toisesta päästään yhdistetty hammastankokappaleeseen 168, johon sitä käyttävästä lomistuu hammaspyörä 169. Palkin toinen pää voi olla samalla tavoin kannatettuna tai vastaavien joutoelinten kannattamana. Keihäät ja hammastan-35 got voivat olla kannatettuina useista kohdista po.ik.it-taisliikettä varten ennestään tunnetuilla kannatuspin-noilla kuten teloilla.

15 71111

Kunkin keihäsvarren kohdalla laatan 159 jousi-kuorrnituksen tehtävänä on sijoittaa pidätyspinta l6>+ aukon l65 sisään kannattimen 155 lukitsemiseksi käytettyyn palkkiin 167 ja lukitustapin 151 yläpään sijoittamiseksi 5 tulpan aukon 150 alapuolelle. Tällä tavoin keihäsvarsi on käyttöyhteydessä palkin 167 ja harnmastangon 168 kanssa. Keihäsvarren irroittamiseksi palkista 167 jousikuer-mitus 162 kumotaan ja tappi 151 nostetaan. Säätöelintä 171, jossa on sisäpuoliset kierteet, voidaan asetaltavas-10 ti liikuttaa kierteitettyä sauvaa 172 myöten, joka on liikkumattomaksi kiinnitetty liikkumattomaan seinään 173. Kun säätöelintä 171 on kohotettu riittävästi, se tulee kosketukseen lukitustapin alapään kanssa siirtäen tappia pystysuunnassa jousen 162 voimaa vastaan. Tappia voidaan 15 tällä tavoin nostaa kunnes vastepinta 16U· on aukon 1.65 yläpuolella ja tapin yläosa ulottuu tulpan aukon 150 sisään. Näin ollen, kun kuvion 9 mukaista keihäsyhdistel-mää liikutetaan eteenpäin, palkki 167 oi enää kannata ir-roitettua vartta, joka on paikallaan pysyen kannatettuna 20 tyvipäästään tulppaelimellä 1^-8 ja seinänintojen 125 ja 135 väliltä.

Keräys- ja poistomekanismin 1 toiminta selitettäköön nyt kuvioiden 10-l6 yhteydessä. Arkkeja kuljetetaan jatkuvasti ulosheittolavan 30 yli, pakotetaan aailotustc-25 lojen 51 ja 52 välitse ja viedään ulos pinon 8 yläpään yli kunnes niiden etureunat vastaavat vastelaattaan 7.

Kun kukin arkki saavuttaa vastelaatan, se on selvinnyt ulosheittoyksiköstä ja voi asettua pinoamislaitteessa 5 olevan arkkipinon 8 päälle. Arkit kerätään pöydälle 7.

30 Tätä pöytää lasketaan alaspäin pinon kasvunopeudella, pysyttäen se poissa toimitettavien arkkien virran tieltä. Tässä alkuasemassa keskeytysmekanismi 80 ja keihäsyhdis-telmä 121 ovat levossa. Juuri ennen kuin haluttu lukumäärä arkkeja on kulkenut pinoon, katkaisimen moottori 90 35 laukeaa, ja katkaisinlaatta 8l pakottuu nostettuun "valmis" -asemaansa, joka näkyy kuviossa 10.

Keskeyttimen jarru 98 irtoaa oikealla hetkellä i6 71111 työntääkseen levyelimen 8l halutun erän 8' viimeistä arkkia seuraavan arkin alle (kuvio 11). Keskeytyslaatta kulkee eteenpäin pinoamisaseman sisään samalla kun se laskeutuu erän 8' päälle. Keskeytyslaatta pysäytetään 5 kun keskeyttimen ohjausrullat 8!+ ja 96 saavuttavat etummaisen asemansa kumpikin omalla ohjaus tiellään. Niin kuin kuviosta 13 näkyy, keskeytyslaatta 8l ulottuu tällöin yleisesti poikittaissuunnassa pino&mislaitteen sisään ja lepää lähes yhdensuuntaisen erän 8' yläpinnan 10 kanssa. Kannatuspöytä 9 jatkaa kuitenkin laskeutumistaan, muodostaen siten kiilanmuotoisen aukon 175 Derättäisten arkkien väliin.

Keskeytin 80 on pysähtynyt liikkeensä etummaiseen asemaan, jokin käyttölaite kuten sähkömoottori saa sig-15 naalin, joka käskee saattaa keihäsyhdistelmän käyttöham-maspyörän 169 toimintaan. Niin kuin kuviosta 13 näkyy, keihäät kulkevat poikittaissuunnassa loveen 175 ja pinoamisaseman 5 etupäätä kohti, jakaakseen ja erikseen kannattaakseen halutun erän 8' yläpuolella olevaa jatku-20 vasti kasvavaa pinoa 8. Kun keihäsvarsia 122 tungetaan pinon sisään, keskeytyslaite vedetään takaisin alkuperäiseen "lepo"-asemaan saakka (kuvio k). Erityisen pitkien, esimerkiksi yli 60 tuumaa pitkien arkkien tapauksessa keihäsvarsia 122 varten voidaan sovittaa kannatushylly 25 niiden arkin pinouslaitteen läpi tapahtuvan liikkeen etupäässä, paremman kannatuksen aikaansaamiseksi ja siten liiallisen keihäiden taipumisen ja kuormittamisen estämiseksi.

Ylinen ja alinen nauha 123 ja vastaavasti 12!+ toi-30 mivat nollanopeus-kosketuspintoina niiden kulkiessa niitä vastassa olevia arkkipintoja myöten, siten estäen pinottujen arkkien sotkeutumisen tai rypistymisen. Keihäiden sisään työnnön ajoitus voidaan valita siten, että alisten nauhasilmukoiden 12k etuosat toimivat pinoamis-35 laitteessa olevan arkkierän 8' tiivistämiseksi puristamalla ulos suuren osan arkkien väliin joutuneesta ilmasta. Tällä tavoin erän siirtäminen pois pinoamislaitteesta 17 71111 on jatkuvaa siinäkin tapauksessa, että pino myös tiivistetään, ja erillinen, jälkeen seuraava tiivistysasema on tarpeeton. Tiivistäminen pienentää pinon epämuotoutumisen vaaraa jälkeen seuraavan siirron ja käsittelyn aikana.

5 Vaihtoehtoisesti erän 8' tiivistäminen voidaan tehdä pinoamislaitteessa pysäyttämällä väliaikaisesti kannatuspöydän alaspäinen liike ennaltamäärätyssä kohdassa sen jälkeen kun keihäsvarret 122 ovat tulleet täysin työnnetyiksi pinoamislaitteen sisään ja kannattavat 10 kasvavaa pinoa 8. Niin kuin on katkoviivoilla ja nuolilla esitetty kuviossa 1*+, pöytä 9 korotetaan sitten niin, että poistetun erän 8' yläpinta tulee kosketukseen alisten nauhojen pintojen 12*+ kanssa arkki erän 8' tiivistämiseksi. Kun tiivistäminen suoritetaan tällä sysäystavalla, 15 keihäiden 122 vieminen pinoamislaitteeseen voidaan suorittaa sen jälkeen kun lovella on ollut pitempi aika muodostua kuin silloin kun alanauhojen 12^ suppenevaa osaa käytetään erän tiivistämiseen.

Pöytä 50 lasketaan pois keihäistä 122 suuremmalla 20 nopeudella kuin arkkien kertyessä pöytäpilareille. Pöydän kannatuspilarit 20 ulottuvat alaspäin poistokuljettimen matkan päässä toisistaan olevien hihnojen 21 välitse erän 8* siirtämiseksi tälle kuljettimelle. Kun erä 8' on siirretty, signaali aktivoi poistokuljettimen moottorin 22, 25 ja hihnat 21 vievät erän poistopöydän 2V yläpinnalle edelleen käsittelyä ja pakkausta varten niin imin kuviosta 15 näkyy.

Sillä aikaa kun keihäsyhdistelmä kannattaa arkki-pinoa, pino 8 kasvaa ylöspäin ulosheittoyksikköön h näh-30 den. Arkkien virtaustoimituksen jatkamiseksi ilman sitä vaaraa, että arkit tukkisivat pinoamislaitteen 5, ulos-heittoyksikkö nostetaan poistolavan etureunan ja ulos-heitto-aallotustelojen 51 ja 52 välisen nipin pysyttämiseksi pinoamislaitteessa 5 o],evän ylimmän arkin tason ylä-35 puolella. Tällöin kannatuspöydän 9 kulkemista jonkin en-naltamäärätyn aseman ohi voidaan käyttää ulosheittoyksi-kön nostolaitteen 60 toiminnan käynnistämiseksi niin, l8 71111 että nostolaitteen hammas tanko 61 nostaa yksikön U· luo-vutuspäätä verraten hitaalla nopeudella. Tätä liikettä ilmaisee nuoli 176 kuviossa 15.

Sen jälkeen kun erä 8' on saatu kuljetetuksi pi-5 lareiden 20 ylöspäisen liikkeen tieltä, pöytä 9 nostetaan suurella nopeudella takaisin pinoarnisasemaan 5. Kannatuspilarit kulkevat keihäsvarsien 122 välisten tilojen kautta. Sen jälkeen kun pöytä on poistanut pinon keihäiltä, keihäsyhdistelmän käyttöhammaspyörä 169 käyn-10 nistyy viedäkseen keihäsvarret taaksepäin, ulos pinoa- mislaitteesta (kuvio 1.6), Sen jälkeen kun keihäät 122 on peräytetty pinoamisasemalta 5, pöytä 9 aloittaa taas las-keutumisensa pinon kasvunopeudella, ja ulosheittoyksikön nosturi muuttaa suuntaansa laskeakseen yksikön sen alku-15 peräiseen asemaan. Tätä liikettä havainnollistavat kuvion 16 katkoviivanuolet.

Keräys- ja poistomekanismiin 1 kuuluvien eri elinten liikkeiden korrelaatio voidaan saada aikaan ennestään tunnetuilla ohjauslaitteilla. Sellaisten elinten 20 kuin keihäsyhdistelmän 121 liike, joka riippuu jonkin muun elimen relatiivisesta asemasta, (joka muu elin keihäiden tapauksessa on arkin kannatuspöyta 9), voidaan ohjata asemaraja- tai läheisyys-katkaisimilla, jotka toimivat silloin kun ohjaava elin saavuttaa kriittisen ase-25 mansa.

Keskeyttimen toiminnan laukaisu voidaan suorittaa esimerkiksi kuvion 17 mukaisella järjestelmällä. Niin kuin kuviosta 17 näkyy, valosähkökenno 201 vastaanottaa signaalin valonsäteen lähettimestä 202 kunkin kappaleen 30 arkitettua ainetta jättäessä arkin kuljetinjärjestelmän alavirran puolisen nopean kuljettimen 203 siirtoa varten hitaalle luovutuskuljettimelle 31. Jokaisen signaalin perusteella kenno 201 lähettää sykkeen laskimeen 20lf. Kun erää varten haluttu lukumäärä arkkeja on saavutettu, syk-35 keen kehitin 205 siirtää lyhytaikaisen sykkeen tallennus-päähän 206, joka on sijoitettu lähelle magneettista tal-lennuskiekkoa 207. Tätä kiekkoa 207 pyöritetään synkroni- 19 71111 sesti hidaskulkuisen kuljettimen liikkeen kanssa, esimerkiksi välittömän yhteenkytkennän 208 välityksellä kuljettimen vetotelan 209 kanssa, ja se on mitoitettu niin, että kiekon puoli kierrosta vastaa yhden arkin kul-5 kua pitkin hidaskulkuista kuljetinta ja luovutuslavan 33 yli. Hiukan alle puolen kierroksen päässä tallennuspääs-tä 206 on lukupäa 210, joka havaitessaan tallennuspään kiekkoon antaman sykkeen aktivoi aikaviivepiirin 211. Aikaviive voi olla valittu kulloinkin kyseessä olevan ke-10 räys- ja poistomekanismin ennaltamäärättyjen systeemiva-kioiden perusteella niin kuin tämän alan ammattimiehet helposti käsittävät. Aikaviivepiiristä tuleva signaali aktivoi keskeyttimen käytön 212 toiminnan oikeaan aikaan, niin että keskeyttimen levy 8l tulee heitetyksi toivotun 15 erän päällimmäisen arkin ja seuraavan pinon alimraaisen arkin väliin. Pyyhkijäpään 213 tehtävänä on puhdistaa kiekko sykesignaalista sen jälkeen kun syke on ohittanut lukupään 210.

Esillä olevan keksinnön puitteisiin kuuluu mekanis-20 min elinten muunnoksia. Kuvio l8 esittää pinonpoistosovi-tusta jossa erän poistolaitteissa oleviin arkkeihin kuuluu palletteja, jotka pystyvät kannattamaan korkeita pinoja, huolimatta siitä, että käytetään samaa keskeytyslai-tetta ja keihäsyhdistelmää kuin edellä on selitetty. Tyh-25 jät palletit 221 siirretään pinoamislaitteeseen kannatet tuina toisiinsa kytketyillä ensimmäisellä ja toisella kanna tuslavayksiköllä 222 ja 232. Kumpikin lavayhdistelmä käsittää pöydänkannen 223, joka on kannatettuna pystysuoraa liikettä varten lomahtavi 11a jaloilla 22*+. Lomahta-30 vien jalkojen alapäät on kiinnitetty alustaelimeen 225, jossa on vastakkaiset telalaitteet 226, joita voidaan vierittää pitkin suoraviivaisia raiteita 227. Nämä raiteet vievät poikittain pinoamislaitteen 5 alitse.

Suoraviivaisen käyttölaitteen kuten hammastanko-35 välityksen (esittämättä) tehtävänä on siirtää lavoja 232 ja 222 edestakaisin pitkin alussillan 228 raiteita 227. Niin kuin kuviosta näkyy, lavayksikköä 222 siirretään 2° 71111 alustan toisesta päästä 228a pinoamislaitteeseen 5 ylösnostetussa asennossa sinä aikana, kun kasvava arkkipino 8 on keihäsyhdistelmän 121 kannattamana. PallettL 221 saapuu pinoamislaitteeseen tasolla, joka on hiukan kei-5 häsvarsien 122 pohjapintojen alapuolella. Pallettiin voi olla tehty sarja matkan päässä toisistaan olevia pituussuuntaisia uurteita (esittämättä) sen yläpinnan poikki. Nämä uurteet tekevät mahdolliseksi siirtää pallettia ylöspäin pinoamislaitteessa pinon 8 nostamiseksi ylös 10 keihäiden yläpinnoilta, koska uurteet ottavat keihäsvarret sisäänsä. Sen jälkeen kun palletti 221 ottaa kasvavan pinon 8 kannatukseensa, keihäät peräytetään kuten ennenkin ja lavapöytää 223 lasketaan pinon kasvunopeudella alaspäin. Aikaisemmin selitetyllä tavalla arkkeja toimi-15 tetaan pinoamislaitteeseen 5 palletin 221 kannattaman pinon päälle. Kun ennaltamäärätty erä 8" arkkeja on kertynyt palletille, keskeytin 80 laukeaa ja seuraava pino erotetaan ja kannatetaan erikseen erän päällä keihäsyh-distelmällä 121 sillä tavoin kuin edellä on selitetty.

20 Kuormattu lavayksikkö laskeutuu alimpaan, poisto- asemaansa arkkierä 8' mukanaan (joskin erää 8' voidaan ensiksi lyhyesti sysätä ylöspäin keihäsvarsien 122 poh-japintoja vasten pinon 8' puristamiseksi kokoon). Lineaarinen käyttölaite palauttaa kuormatun lavan pinoamis-25 aseman alta siihen päähän, josta se on lähtenyt, vastakkaiseen suuntaan kuin missä se tuli aseman sisään. Mitä tulee kuormattuun lavayksikköön 232, se kulkee alustan vastakkaiseen päähän 228b kun tämä kuormattu yksikkö on pysähtynyt omaan alustan päähänsä, pallettierä 8' pois-30 tetaan esimerkiksi haarukkatrukilla, ja toinen tyhjä palletti asetetaan lavapöydälle. Nyt tyhjää lavaa nostetaan ylös jalkojensa varassa samalla kun toista lavaa lasketaan alas pinoamislaitteessa 5 olevan kasvavan pinon alle. Nyt tyhjänä oleva lava menee takaisin pinoamistait-35 teeseen siitä poistuvan kuormatun lavan taakse, ja prosessi toistuu siten, että arkkivirta pinoamislaitteeseen 5 on jatkuva.

21 71111

Kuvio 19 esittää vaihtoehtoista arkin kannatuspöydän 9 sovellutusmuotoa. Pöytälavan 19 vastakkaisten pääte-pintojen lähelle asennetut sivulaatat 2!+l kannattavat ensimmäistä 2*+2 ja toista 2*+3 akselia. Akselit ulottuvat 5 poikittain pinoamisaseman 5 läpi ja ne on varustettu niille matkan päähän toisistaan sovitetuilla teloilla 2*+^. Telat toimivat pääteteloina kuljetushihnojen 2^5 sarjaa varten. Käyttövälitys (esittämättä), joka voi olla lavan 19 kannattamana, on kytketty toiseen akseleista, niin että 10 saadaan aikaan kuljetushihnojen samanaikaiskäyttö. Hihnojen yläpinnat toimivat kannatuspintoina, joilla arkit ovat kannatettuina pinoamislaitteessa 5. Telat ovat matkan päässä toisistaan ja akselit ovat sen verran teloja pienemmät, että nämä kannatuspinnat saadaan kulkemaan kei-15 häitten 122 välitse ja nostamaan kasvava pino keihäiltä tämän keräys- ja luovutusmekanismin 1 toimiessa. Tämä pöytä on erityisen sopiva pienehköjen ja keveähköjen arkkien, kuten muistikirjapapeririisien käsittelyyn.

Joskin erilaisia pienehköjä modifikaatioita saat-20 taa tulla alan ammattimiesten mieleen, huomattakoon, että tarkoituksena on sisällyttää tämän keksinnön puitteisiin kaikki sellaiset modifikaatiot, jotka kohtuullisesti kuuluvat tämän keksinnön puitteisiin.

Claims (8)

22 71 1 1 1

1. Laite peräkkäin syötetyn arkkimateriaalin pinoamisek-si jatkuvasti sekä ennaltamäärätyn päällekkäisen arkkimää-.rän muodostaman pinon kuljettamiseksi pois syöttölaitteella 5 arkkien syöttämiseksi syöttölaitteen ulostulossa olevalle syöttöasemal1 e, jossa on pinoa kannattava, pinon reunan suunnassa ylös ja alas liikutettava, kasvavan pinon mitan mukaan pääteasentoon laskettava pinonalusta sekä arkkien syöttösuunnassa etummaiseen pinonreunaan kiinnitetty vaste-10 pinta, jossa laitteessa on väline valmiin pinon kuljettamiseksi pois pinonalustan pääteasennossa, erotuslaite, joka voidaan ennalta annetun arkkimäärän mukaan työntää pinoase-maan syötettyjen arkkien ottamiseksi valmiin pinon poiskuljetuksen aikana sekä ohjauslaite pinonalustan liikkeiden, 15 poistokuljettimen ja erotuslaitteen ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että arkkien syöttölaitteessa on ennalta annetun arkkiluvun jälkeen arkkivirtaan työnnettävä erotus-elementti (81),jolla syöttösuunnassa taaemmat kaarireunat lepäävät, että pinonalustan (19,20) suhteellisen liikkeen joh-20 dosta erotuselementin (81) kohdalle muodostuvan pinon rakoon arkkien syöttösuunnassa työnnettävä erotuslaite (121) tukee seuraavaksi syötettäviä arkkeja pystysuunnassa ja että nostolaite (60) on sovitettu pinoamisasemaa (5) kohti osoittavan syöttölaitteen (4) pään nostamiseksi arkkien 25 syöttöta son sovittamiseksi erotuslaitteelle (121) muodostuvaan, kasvavaan pinokorkeuteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ohjauslaitteen ohjaamana voidaan erotus-elementti (81) ensin ajaa takaisin pinoamisasemalta (5), 30 että sitten pinoamisai usta (19,20) on siirrettävissä luo-vutusasentoon erotuslaitteen (121) suunnassa, että erotus-laite (121) on siirrettävissä sille kertyneiden arkkien luovutuksen aikana pinoamisalustal1 a ulos pinoamisasemalta ja että sen jälkeen syöttölaitteen (4) pinoamisasemal 1 a (5) II 23 71 1 1 1 oleva pää (52,34) ja pi noatni sai usta (19,20) on laskettavissa kasvavaa pinoamiskorkeutta vastaavasti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotuselementtiä (81) johdetaan pit- 5 kin liikerataa, joka saattaa; erotuselementin pinoamisaseman ulkopuolelle välittämästi arkkien tulovirran alapuolelle valmiustilaan, josta se on työnnettävissä arkkivirtaan pi-noamisaseman (5) suuntaan, jossa se on 1 as kettävissa ja sitten aikaviiveen jälkeen siirrettävissä jälleen takaisin ulos pi-10 noami sa semalta, jolloin erotuselementin viiveajan aikana erotuslaite (121) on työnnettävissä pinoamisasemaan erotus-elementille (81) kertyneiden arkkien vastaanottamiseksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotuslaite (121) on pinoamis- 15 aseman (5) suhteen sijoitettu sellaiselle korkeudelle, että kun se työnnetään pinoamisasemalle , se työntyy pinoamisaius-talla (19,20) olevaan arkkipinoon siihen ylhäältä vaikuttavan painekomponentin vaikutuksesta.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen laite, 20 tunnettu siitä, että erotuslaitteen (121) ylä- ja alapinnat on muodostettu ohjatuista hihnaletkuista (123, 124), jotka ohjataan yli telojen (126,127,136,137), joista yksi nauhanpätkä on kiinnitetty paikalleen telojen väliseen kohtaan, samalla kun telat ovat erotussuunnassa liikutetta-25 vissa pinoamisaseman kiinteän kohdan suhteen sisään ja ulos, niin että nauhanpätkät liikkuvat pinottujen arkkien suhteen nopeudella, joka on olennaisesti nolla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että telat (126,127,136,137) on saatettu erotu s -30 laitteen (121) varsille (122), jotka on suunnattu pinoamis-aseman (5) suuntaan ja jotka on kiinnitetty irroitettavasti kytkinlaitteella (146) runkoon (145), johon tarttuu lineaa-ri veto (168 , 169). 24 71 1 1 1

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotuselementti (81) on liitetty levymäisenä ja pinoamisasemalta (5) poispäin olevasta päästään yläosaan rungonosassa (82), jonka alaosaan on lii- 5 tetty pinoamisaseman (5) suuntaan suunnattu toinen lineaa-riveto (90,92), että rungonosaan (82) on ala- ja yläosassa asennettu profiiliseuraajatelat (84,96) ja että laitteessa on kaksi kumpaankin telaan liittyvää kiinteätä ohjausrataa (83,97), joista ylätelan (84) kanssa toimiva johtorata (83) 10 on suljettu silmukka, jossa on kaareva yläosa ja suoraviivainen alaosa ja joista alatelaan (96) liittyvä johtorata (97) kulkee suoraviivaisesti kaari syöttö suunnassa .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että laitteessa on avattava lukituslaite (99) 15 alatelan (96) lyhytaikaiseksi lukitsemiseksi tämän alatelan (96) johtoradan (97) pinoamisasemasta (5) poispäin olevaan päähän ja rungonosan (82) kääntämiseksi alatelan (96) ympäri toisen 1ineaarivedon (90,92) avulla välittömästi arkkien syöttövirran alapuolella olevaan va1 miusasemaan ja että 1 u-20 kituslaitteen (99) avaamisen jälkeen erotuselementti (81) on työnnettävissä arkkien syöttövirtaan ja siten pinoamis-asemaan (5). 25 7 1 1 1 1