FI71049C - Horisontalsynkroniseringsarrangemang foer en televisionanvisningsapparat - Google Patents

Description

fvHr5! ΓΒ1 (11)KUU«LUTUSJULKA,SU 7in/Q

•öSFi utlAggningsskrift I IU4y ^ (45) P"’·tcr. 111 y 1 :ctty P"tc;t Γ. ’ ! ' 1 1 ^ ">y 1 λ 1

(51) Kv.lk.*/1nt.CI.* H OA N 5/OA

SUOMI—FINLAND (21) Patenttlh»kwnu* — Patent*ns6kning 793025 (22) H»k*ml»pilvi — Ansfiknlngsdag 28.09 · 79 (23) Alkuplivl — Giltlghetsd*g 28.09-79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 06.0A.80

Patentti- ja rekisterihallitus Niht4vlk*lp»non ja kuul.julkalsun pvm. — 1 p n7 o/·

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd oeh utl.skriften publlcerad 1 o. u / . oo (86) Kv. hakemus —I nt. ans&kan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird priorltet 05.10.78 USA(US) 9A8775 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Alvin Reuben Balaban, Lebanon, New Jersey, Steven Alan Steckler, Clark, New Jersey, USA(US) (7A) Oy Kolster Ab (54) Vaakatahdistusjärjestely televisionSyttölaitetta varten - Horison-taisynkroniseringsarrangemang fSren televisionanvisningsapparat Tämä keksintö kohdistuu vaakatahdistusjärjestelyyn televi-sionäyttölaitetta varten, johon järjestelyyn kuuluu vaakatahdis-tussignaalilähde ja vaakapoikkeutuspiiri, joka reagoi ohjauspuls-seihin poikkeutusvirran tuottamiseksi, joka määrittää toistuvat juova- ja paluujaksot ja tuottaa paluupulsseja, joita on vaihtelevasti viivytetty suhteessa mainittuihin ohjauspulsseihin poik-keutuspiirin kuormituksen funktiona.

Yleisradiotelevisiosignaalien (tai merkkien) televisio-näytöt muodostetaan pyyhkäisemällä toistuvasti elektronisädettä kuvaputken katseluosan pinnan yli. Säteen intensiteettiä moduloidaan videomerkeillä muodostaen kuvia pinnalle edustaen esitettäviä kuvia. Jotta voitaisiin synkronisoida säteen pyyhkäisy esitettävän tiedon kanssa synkronisoidaan pyyhkäisy- eli poikkeu-tuspiirit tahdistussignaaleille, jotka on yhdistetty kuvan tietoon yhdistelmänä olevassa video-osassa. Sellaisena kuin tämä vastaanotetaan televisiovastaanottimeen saattaa yhdistelmänä oleva 2 71049 videotieto sisältää vääristymiä sähköisen ja termisen kohinan muodossa.

Lähetetyssä muodossaan synkronisoinnin merkin pulssit esiintyvät taajuudella, mitä säädetään tarkoin ja mikä on äärimmäisen stabiili. Koska kohinan läsnäolo peittää synkronisoinnin merkit satunnaisesti on muodostunut yleiseksi käytännöksi aikaansaada vaakapoikkeutuksen piirin synkronisointi vaakasuuntaisen synkronisoinnin merkkipulsseilla käyttäen oskillaatoria, minkä taajuutta säädetään vaihelukitulla silmukalla, olemaan yhtä suuri kuin synkronisoinnin merkin taajuus. Täten kun mikä tahansa määrätty synkronisoinnin pulssi peittyy kohinaan pysyy oskillaattorin taajuus oleellisesti muuttumattomana ja poikkeutuksen piirit jatkavat säännöllisten poikkeutuksen säätöpulssien vastaanottoa.

Televisionäytön normaalin toiminnan aikana vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiri aikaansaa suurjännitteisiä pulsseja, jotta muodostettaisiin suhteellisen nopea uusiutuva pyyhkäisy. On tavanomaista aikaansaada viimeisen elektorin korkea jännite, mikä on tarpeen kuvaputken toimintaa varten tasasuuntaamalla ja suodattamalla näitä suurjännitteisiä pulsseja. Usein vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiri ohjaa tehonsyöttöä, mikä aikaansaa pienen jännitteen muita piirejä varten tässä televisiovastaanottimessa.

On havaittu, että palautuksen pulssien ajoittaminen, joita pulsseja aikaansaadaan vaakapoikkeutuksen piirillä vaihtelee tavalla, mikä riippuu poikkeutuksen piirin kuormituksesta, kuten esim. riippuen kuvaputkella esitettävänä olevan kuvan kirkkaudesta. Tämä palautuksen pulssien ajoituksen vaihtelu aikaansaa vääristymistä esitettävänä olevaan kuvaan.

US-patentti 3 891 800, myönnetty 24 kesäkuuta 1975, keksijänä Janssen sekä muut, kuvaa synkronisoinnin järjestelyä, missä on yhdistetty toinen vaiheensäädön silmukka ensimmäiseen ulostuloon. Toiseen silmukkaan sisältyy toinen oskillaattori ja toinen vaiheen ilmaisin. Integraattori yhdistettynä vaakapoikkeutuksen piirin ulostuloon integroi palautuksen pulsseja ja syöttää tuloksena olevan sahahammasaallon ilmaisimen sisääntuloon verrattavaksi pulssien kanssa, joita säädetään sisääntulevien synkronisoinnin pulssien keskimääräisellä taajuudella. Lyhyen aikavakion suodin yhdistää toisen vaiheen ilmaisimen ulostulon toiseen oskillaattoriin, jotta säädettäisiin sen vaihetta ylläpitäen palautuksen pulssit 3 71049 synkronisena ensimmäisen vaihelukinnan silmukan ulostulon kanssa. Tästä on haittapuolena se, että vaiheensäätö toisessa silmukassa riippuu palautuksen pulssien kestoajasta.

Mullard Techical Communications No 118, huhtikuu 1973, kuvaa kahden silmukan systeemiä, missä säädetään sahahammasoskil-laattoria sisääntulevien synkronisoinnin merkkien keskimääräis-arvon perusteella ensimmäisessä vaihelukinnan silmukassa. Toinen vaiheensäädön silmukka on yhdistetty oskillaattorin sahahammas-ulostuloon. Toiseen vaiheensäädön silmukkaan sisältyy säädettävissä oleva vaiheen muuttaja ja toinen vaiheen ilmaisin. Vaiheen ilmaisin toimii oskillaattorin sahahammasulotulon perusteella ja palautuksen pulssien johdosta aikaansaaden merkin, mikä suodatetaan lyhyen aikavakiolla ja mitä käytetään säätämään sen säädettävissä olevan vaiheen muuttajan vaihetta, mikä on yhdistetty oskillaattorin ja vaakapoikkeutuspiirin väliin, jotta ylläpidettäisiin palautuksen pulssit synkronisena sisääntulevien synkronisoinnin merkkien keskimääräisen arvon kanssa.

Stabiilisuuden kannalta on toivottavaa käyttää oskillaattoria, minkä taajuutta säädetään induktanssilla ja kondensaattorilla pikemminkin kuin vastuksella ja kondensaattorilla. Mikäli kuitenkin tarkoituksena on oskillaattorin toiminta vaakapoikkeutuksen taajuudella tarvitaan suuria induktansseja ja kondensaattoreita, mitkä eivät ole pelkästään kalliita vaan ovat myöskin kooltaan suuria ja pyrkivät vangitsemaan merkkejä suuritehoisista poikkeutuspii-reistä, mikä aikaansaa oskillaattorin epästabiilisuutta. Tämän johdosta on toivottavaa käyttää arvoltaan pieniä induktansseja ja kondensaattoreita taajuuden määrittelevinä osina vaakaoskillaatto-rille. Tämä kuitenkin vaatii suhteellisen korkeata käyttötaajuutta. Sitä mukaa kun integroidut piirit ovat kehittyneet on muodostunut käytännölliseksi käyttää suuren taajuuden vaakaoskillaattoria ja taajuuden digitaalisten jakajalaitteiden ketjua, jotta aikaansaataisiin vaakataajuinen merkki suurella stabiilisuudella. Tämän taajuuden jakajalaitteen ketjun ulostulo on kuitenkin digitaalinen tai kaksitasoinen merkki. Tämä kahden tason merkki voidaan lukita sisääntulevien synkronisoinnin merkkien keskimääräisaikaan ensimmäisellä vaihelukinnalla silmukalla, kuten viitetapauksessa Janssen. Vaikkakin on aina toivottavaa pienentää merkinkäsittelyssä niiden vaiheiden lukumäärä, mitä tarvitaan tietyn toiminnan toteuttamiseen, on integroidun piirin tapauksissa erityisen tärkeätä " 71049 pienentää osien toisiinsa liittämisen liitoskohtien lukumäärää integroidun piirin ja ulkopuolisten komponenttien välillä.

Tämän keksinnön eräälle edullisena pidetylle suoritusmuodolle on tunnusomaista, että vaihelukitusta silmukasta, johon sisältyy jänniteohjattu oskillaattori, jossa on ohjaussisääntulo ja ulostulo, jossa tuotetaan ulostulosignaali, jonka taajuus on olennaisesti sama kuin mainittujen vaakatahdistussignaalien taajuuden monikerta, jakajasta, joka on kytketty jänniteohjatun oskillaattorin ulostuloon kaksitasoisen signaalin tuottamiseksi tahdissa keskiarvoisten vaakatahdistussignaalien kanssa, ensimmäisestä vaiheilmaisimesta, jossa on ensimmäinen sisääntulo kytkettynä vastaanottamaan mainitut vaakatahdistussignaalit ja toinen sisääntulo kytkettynä vastaanottamaan mainittu kaksitasoinen signaali, ja ulostulo ensimmäisen vaihevertailupiirin tuottamiseksi, ja ensimmäisestä silmukkasuodat-timesta, joka on kytketty ensimmäisen vaiheilmaisimen ulostulon ja jänniteohjatun oskillaattorin ohjaussisääntulon väliin, ja vaiheen-ohjaussilmukasta paluupulssien pitämiseksi tahdissa kaksitasoisen signaalin kanssa, joka vaiheenohjaussilmukka käsittää penger jännite-generaattorin , joka reagoi kaksitasoiseen signaaliin, jotta syntyy pengerjännitesignaali, jolla on jakso , joka vastaa olennaisesti mainittujen keskiarvoisten vaakatahdistussignaalien jaksoa, toisen vaiheilmaisimen, jossa on ensimmäinen sisääntulo, joka reagoi kaksitasoiseen signaaliin, ja toinen sisääntulo, joka reagoi paluu-pulsseihin toisen vaihevertailusignaalin tuottamiseksi ulostuloon, toisen silmukkasuodattimen, joka on kytketty toisen vaiheilmaisimen mainittuun ulostuloon, viivepiirin, jossa on ensimmäinen sisääntulo, joka reagoi pengerjännitesignaaliin ja toinen sisääntulo kytkettynä toiseen silmukkasuodattimeen ulostulosignaalin aloittamiseksi aikana, jota on viivytetty likimain noin yhdellä keskiarvoisten vaakatahdistussignaalien jaksolla pengerjännitesignaalin yhden jakson ilmenemisen aikana, ja vaakaohjauspiirin, joka reagoi mainittuun viivytettyyn ulostulosignaalin vaakaohjaussignaalien tuottamiseksi.

Oheisissa piirustuksissa nähdään:

Kuvio 1 on diagramma lohkokaavion ja kaaviokuvannon muodossa televisiovastaanottimesta, mihin keksintö sisältyy.

Kuviot 2 ja 3 havainnollistavat amplitudin ja ajan aaltomuotoina erilaisia jännitteitä, joita esiintyy kuvion 1 vastaan-ottimessa.

5 71049

Kuvio 1 havainnollistaa televisiovastaanotinta, mihin sisältyy antenni 10 alhaalla keskellä, jotta sillä vastaanotettaisiin yleisradion merkkejä, mitkä yhdistetään virittimeen, välitaajuiseen vahvistimeen ja ilmaisimeen, mitkä on havainnollistettu lohkona 12 ja missä yleisradion merkki valikoidaan, vahvistetaan ja demoduloidaan yhdistelmänä olevan videotiedon aikaansaamiseksi. Tämä yhdistelmänä oleva videotieto syötetään erilaisiin valoisuuden ja värikkyyden käsittelypiireihin, joita on havainnollistettu lohkona 14 ja käsitellyt merkit syötetään kuvaputkelle 16 näyttöä varten. Yhdistelmänä oleva videomerkki syötetään myös synkronisoinnin merkin eroittimeen, mikä on havainnollistettu lohkona 18, missä eroitellaan pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisen synkronisoinnin merkit. Pystysuuntaisen synkronisoinnin merkit tuodaan pystysuuntaisen poikketuksen piiriin 20 jotta säädettäisiin poikkeutusvirtaa pystypoikkeutuksen käämityksessä 22, mikä liittyv kuvanutkeen 16.

Vaakasuuntaisen synkronisoinnin merkit, joita on havainnollistettu aaltomuodolla 251 kuviossa 2a on yhdistetty synkronisoinnin merkin eroittimesta 18 johdinta A pitkin vaihelukittuun silmukkaan, mitä on yleisesti merkitty 30 vasemmalla puolella kuviossa 1. Vaihelukittu silmukka 30 aikaansaa kaksitasoisia pulsseja, mitkä tuotetaan johtimia G sekä G pitkin vaihelukittuun silmukkaan 70, mikä syöttää ohjauspulsseja johdinta S pitkin vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiriin, mitä on havainnollistettu lohkona 140 alhaalla oikealla. Vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiri 140 aikaansaa poikkeutuksen virran määritteleviä uusiutuvia piirron ja palautuksen aikavälejä vaakapoikkeutuksen käämitykseen 142, mikä liittyy kuvaputkeen 16. Vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiri 140 aikaansaa myös viimeisen elektrodin jännitteen kuvaputkelle 16 ja kuten on tunnettua, vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiri kuormittuu vaihtelevasti tämän johdosta.

Vaihelukittuun silmukkaan 30 sisältyy jännitesäädetty oskillaattori (VC0) mikä on havainnollistettu lohkona 32, mikä aikaansaa 503,5 KHz pulsseja kuten on havainnollistettu kohdassa 252 kuviossa 2b johtimeen B. Oskillaattorin merkki syötetään 32-1 jakajalaitteeseen, mihin sisältyy D-tyypin kiikut (FF) 34, 40, 46, 52 ja 58. Tietyn D-kiikun ulostulo Q joutuu D (tietoja = data) tilaan laskureunalla merkistä, mikä syötetään C (kello) sisääntuloon. Mikäli Q ulostulo D tyypin 6 71049 kiikusta yhdistetään D sisääntuloon se jakaa merkin sen kellon sisääntulosta kahdella ja aikaansaa jaetun merkin Q ulostuloon. VCO merkki 252 jaetaan luvulla 2 laitteessa FF 34 ja se aikaansaa sen Q ulostulon merkin niin kuten on havainnollistettu kohdassa 253 kuviossa 2c ja tämä yhdistetään johtimella C kaskadikytkettyyn pariin invertoivia vahvistimia 36 ja 38. Ensimmäinen ulostulo 38a invertoivasta vahvistimesta 38 yhdistetään FF kiikun 40 kello sisääntuloon ja toinen ulostulo 38b yhdistetään yhteisjohtimeen eli bussilinjaan H. Kiikku 40 jakaa kahdella ja aikaansaa omaan Q ulostuloonsa merkin, mikä on sellainen mitä on havainnollistettu kohdassa 254 kuviossa 2d ja mikä yhdistetään johtimen D avulla invertoivan vahvistimen 42 sisääntuloon. Ulostulo 42a invertoivasta vahvistimesta 42 yhdistetään invertterin 44 sisääntuloon ja invertterin 44 ulostulo 44a yhdistetään FF kiikun 46 kello sisääntuloon.

Kiikku 46 jakaa merkin sen kellon sisääntulosta luvulla 2 ja aikaansaa omaan Q ulostuloonsa merkin, mitä on havainnollistettu kohdassa 255 kuviossa 2e. Ulostulo kiikusta 46 yhdistetään johdinta E pitkin invertterin 48 sisääntuloon ja tästä ulostulo 48a yhdistetään invertterin 50 sisääntuloon kun taas toinen ulostulo 48b yhdistetään yhteisjohtimeen H. Invertterin 50 ulostulo yhdistetään ϋ sisääntuloon kiikusta 52 ja jaettu merkki havainnollistettuna kohdassa 256 kuviossa 2f aikaansaadaan kiikun 52 ulostuloon Q ja se yhdistetään johtimella F invertterin 54 sisääntuloon. Invertterin 54 ulostulo 54b yhtistetään johtimeen H ja ulostulo 54a yhdistetään invertterin 56 sisääntuloon. Invertterin 56 ulostulo yhdistetään kiikun 58 sisääntuloon C. Kuviossa 2g havainnollistettu merkki 257 aikaansaadaan FF 58 laitteen Q ulostuloon ja se yhdistetään johdinta G pitkin invertterin 60 sisääntuloon sekä vaihe-säädön silmukkaan 70. FF kiikun 58 ulostulo Q yhdistetään myös puskurivahvistimen 59 avulla johtimeen H. Invertterin 60 ulostulo on merkin 257 käänteisarvo 257 ja yhdistetään se johtimella G vaiheen ilmaisimen 62 sisääntuloon sekä vaiheensäädön silmukkaan 70.

Vaiheen ilmaisin 62 vertailee merkkiä 257 vaakasuuntaisen synkronisoinnin merkkeihin 251 ja aikaansaa säätömerkin, mikä 71049 syötetään silmukan suotimeen mikä on havainnollistettu lohkona 64 ja ohjataan säätösisääntuloon jannitesäädetystä oskillaattorista 32. Vaihelukittu silmukka 30 ohjaa binäärisiä eli kahden tason merkkejä 257 johtimissa G sekä G jotta ylläpidettäisiin aaltomuotojen 257 siirtymäkohta synkronisena keskimääräisen synkroni-soinnin pulssin merkin kanssa, mikä aikaansaadaan eroittimella 18.

Kuten on mainittu saattaa olla olemassa kuormasta riippuvainen viive vaakasuuntaisen poikkeutuksen ohjauspulssin ajan-hetken ja tuloksena olevan vaakasuuntaisen synkronisoinnin pulssin välillä. Tämä viive saattaa olla niinkin suuri kuin 15 mikrose-kuntia, mikä edustaa likimäärin 90° vaakajaksosta. Vaiheen säädön silmukkaan 70 sisältyy säädettävissä oleva vaiheensiirron piiri tai viivepiiri 72, mihin silmukalla 30 aikaansaatuja merkkejä syötetään. Piirin 72 viive on säädettävissä vaiheen ilmaisimen 92 ulostulolla, mikä ilmaisin saatetaan toimintaan vaakasuuntaisilla palautuksen pulsseilla ja mikä aikaansaa ensimmäisen ja toisen napaisuuden virran kun kaksitasoiset merkit 257 aikaansaatuna silmukalla 30 ovat vastaavasti niiden ensimmäisessä ja toisessa tilassa. Vaiheenilmaisimella 92 aikaansaadut virrat suodatetaan ja ne syötetään viivepiiriin 72 jotta ylläpidettäisiin synkronis-mia palautuksen pulssien ja kaksitasoisen merkin siirtymäkohdan välillä.

Vaiheensäädön piiriin 70 sisältyy palautuksen pulssin muotoilun piirit, joita on yleisesti merkitty 122 alhaalla oikealla kuviossa 1, poikkeutuksen ohjauksen kestoajan piiri merkittynä yleisesti 150 ylhäällä oikealla sekä logiikkapiirit merkittynä yleisesti 200 ylhäällä keskellä. Logiikkapiirit 200 aikaansaavat ohjausmerkkejä viivepiiriä 72 varten ja käsittelevät merkkejä taatakseen pulssin ulostulon silloinkin, mikäli viive-piiri 72 on toimialueensa äärikohdassa. Logiikkapiiri 200 sisältää invertterin 202, mistä sen sisääntulo on yhdistetty yhteisjohti-meen H ja mistä sen tulostulo on yhdistetty vielä toiseen invert-teriin 204. Invertterin 42 ulostulo 42b yhdistetään invertterin 204 ulostuloon 204a ja yhdistetty ulostulon merkki kuten on havainnollistettu kohdassa 259 kuviossa 2i yhdistetään johdinta I pitkin invertterin 194 sisääntuloon. Vastaavasti invertterin 44 ulostulo 44 b yhdiste-tään invertterin 2Π4 ulostuloon ?04b ja kuvion- 71 049 8 sa 2j kohdassa 260 havainnollistettu merkki yhdistetään johdinta J pitkin invertterin 196 sisääntuloon. Merkit 259 ja 260 ovat kiinteässä aikariippuvaisuudessa merkkeihin 257 nähden. Invertterin 196 ulostulo 196a on yhdistetty tietyn kiikun sisääntuloon, mitä on merkitty 178 ja mihin sisältyy invertte- | rit 180 ja 182. Invertterin 180 ulostulo yhdistetään invertterin 182 sisääntuloon ja invertterin 182 ulostulo 182 a yhdistetään invertterin 180 sisääntuloon. Ulostulo 194a invertteris-tä 194 yhdistetään invertterin 182 sisääntuloon. FF kiikun 178 ulostulo tulee näkyviin johtimeen K, mikä on yhdistetty invertterin 182 ulostuloon 182b.

Invertterin 196 ulostulo 196b yhdistetään invertterin 186 sisääntuloon, mikä on ristiinkytketty invertterin 188 kanssa muodostaen kiikun (FF) 184. Tämä takaa ulostulon FF kiikusta 184.

Kohdassa 263 kuviossa 2m havainnollistettu merkki kehitetään invertterin 194 ulostulona 194b ja se yhdistetään invertterin 192 sisääntuloon johtimella M. Invertterin 192 sisääntulo on myös yhdistetty NPN transistorin 91 kollektorille viivepiirin 72 ulostulossa. Kuviossa 2n kohdassa 264 havainnollistettu merkki kehitetään invertterillä 192 ja se tuodaan johdinta N pitkin invertterin 190 sisääntuloon mistä ulostulo on yhdistetty FF kiikun 184 invertterin 188 sisääntuloon. Invertterin 196 ulostulo 196c yhdistetään myös invertterin 190 sisääntuloon.

Ulostulon merkki FF kiikusta 178 yhdistetään NPN transistorin 74 kannalle johtimella K. Transistorin 74 kanta vastaanottaa myös etujännitteen B+ syötöstä vastuksen 75 kautta. Transistorin 74 kollektorilta emitterille tie on yhdistetty johtimen L kautta pengerkondensaattorin 7 8 yli , jotta tämä jaksot-tain purettaisiin. Kondensaattori 78 vastaanottaa varaavan virran B+ syötöstä vastuksen 80 kautta. Jaksottainen nousuosuus aikaansaatuna kondensaattorin 78 yli yhdistetään PNP transistorin 86 kannalle vertailijassa, mitä on yleisesti merkitty 82. Vertaili-jaan 82 sisältyy PNP transistori 84 yhdistettynä emitteriltään transistorin 86 emitterille sekä vastuksen 88 kautta B+ syöttöön. Transistorin 86 kollektori on liitetty maahan. Transistorin 84 kollektori on yhdi.stetty transistorin 91 kannalle sekä maahan 71049 9 vastuksen 9 0 kautta.. Transistorin 91 kannalta emitterille liitos on yhdistetty vastuksen 90 yli niin että tuodaan viivytetty merkki invertterin 192 sisääntuloon.

FF kiikun 184 .ulostulo yhdistetään johtimella 0; kiikun (FF) 184 sisääntuloon "C poikkeutuksen ohjauksen-kestoajan piirissä 150. FF kiikun 18 4 ulostulo Q yhdistetään invertterin 176 sisääntuloon mistä ulostulo 176a on yhdistetty FF kiikun 174 sisääntuloon D ja mistä toinen ulostulo 186b on yhdistetty johtimen P avulla NPN kytkentätransisto-rin 156 kannalle. Ulostulot 176a ja 176b aikaansaavat merkit sama-vaiheisena FF ,kiikun 174 ulostulon φ kanssa. Transistorin 156 kanta vastaanottaa etujännitevirran syötöstä B+ vastuksen 158 kautta ja sen kollektorilta emitterille tie on yhdistetty johtimen Q avulla pengerkondensaattorin 152 yli. Kondensaattori 152 varautuu B+ syötöstä vastuksen 154 kautta. Uusiutuva nousun ulostulo kondensaattoriin 252 yhdistetään PNP transistorin 168 kannalle vertailijassa, mitä on yleisesti merkitty 160. PNP transistorista 162 on sen emitteri yhdistetty transistorin 168 emitterille sekä B+ syöttöön vstuksen 166 kautta. Transistorin 162 kollektori on yhdistetty maahan ja sen kanta on yhdistetty potentiometrin 164 liukuun, mikä on yhdistetty B+ syötön ja maan väliin poikkeutuksen ohjauksen kestoajan säätöä varten. Ulostulo saadaan vertailijasta 160 vastuksen 170 yli, mikä on yhdistetty transistorin 168 kollektorin ja maan väliin. Vastus 170 on yhdistetty NPN transistorin 172 kannalta emitterille liitoksen yli, mistä transistorista kollektori on yhdistetty FF kiikun 174 palautuksen sisääntuloon. FF kiikun 174 ulostulo yhdistetään invertoivan vahvistimen 144 sisääntuloon puskurivahvisti-men 146 kautta. Invertoivan vahvistimen 144 ulostulo yhdistetään vaakapoikkeutuksen piirin 140 sisääntuloon johtimella S.

Vaakapoikkeutuksen piirillä 140 aikaansaadut palautuksen pulssit seurauksena poikkeutuksen ohjauksesta johtimessa S yhdistetään johtimella T palautuksen pulssinmuotoilun piiriin 122. Piiriin 122 sisältyy jännitteen jakaja 123, mikä muodostuu vastuksista 124 ja 126. NPN transistorin 128 kannalta emitterille liitos on yhdistetty vastuksen 126 yli. Transistorin 128 kollektori on yhdistetty B+ syöttöön kuormitusvastuksella 130 ja se on myös yhdistetty NPN transistorin 132 kannalle, mistä emitteri on maa- 10 71 049 doitettu. Transistorin 132 kollektori on yhdistetty B+ syöttöön kuormitusvastuksella 134. Transistorin 132 kollektori on yhdistetty diodin 136 anodille mistä katodi on maadoitettu.

NPN transistorin 98 kannalta emitterille liitos, mikä transistori edustaa vaiheen ilmaisimen 92 sisääntuloa on yhdistetty diodin 136 yli. Transistorin 98 kollektori on yhdistetty NPN transis-toreiden 94 ja 96 emittereille, jotta näihin syötettäisiin virtaa. Jännitteen jakaja 100 sisältäen vastukset 102 ja 104 on yhdistetty B+ syötön ja maan väliin. Transistoreiden 94 ja 96 kannat on yhdistetty sivu-ulosottoon jakajalaitteessa 100 vastuksilla 106 ja vastaavasti 108 jotta ne saisivat etujännitteen siitä. Transistorin 94 kollektori on yhdistetty transistorin 96 kollektorille virtapeilin avulla, mitä on yleisesti merkitty 109. Peiliin 109 sisältyy PNP transistori 110, minkä kanta on yhdistetty transistorin 94 kollektorille sekä PNP transistorin 112 kollektorille. Transistorin 110 emitteri on yhdistetty transistorin 112 kannalle ja on yhdistetty B+ syöttöön vastuksen 116 ja diodin 118 sarjakyt-kennällä. Transistorin 112 emitteri on yhdistetty B+ syöttöön vastuksella 114. Transistorin 110 kollektori on yhdistetty transistorin 96 kollektorille muodostamaan vaiheenilmaisimen 92 ulostulon kytkinnapa. Vaiheen ilmaisimen 92 ulostulo on yhdistetty transistorin 84 kannalle johtimella ^u. Suodinkondensaattori 120 on yhdistetty johtimen ^u ja maan väliin niin että suodatettaisiin ne virrat, joita vaiheen ilmaisin 92 aikaansaa muodostamaan vaiheen säädön merkki, minkä avulla säädetään viivepiiriä 72, jotta täten säädettäisiin poikkeutuksen ohjausta siten, että ylläpidetään vaakasuuntaiset palautuksen pulssit synkronisena kaksitasoisten merkkien 257 kanssa johtimissa G ja G.

Kuvion 1 järjestelyn yksityiskohtainen toiminta on parhaiten selitettävissä kuvion 2 aaltomuotojen avulla. Kuvioissa 2a -2t havainnollistetut aaltomuodot havainnollistavat jännitteiden aaltomuotoja kuvion 1 johtimissa, mitkä on tunnistettu vastaavilla kirjaimilla. Yleisesti ottaen aikaansaa PLL 30 merkin aaltomuodot 259 ja 260 ajallisesti riippuen merkin aaltomuodoista 257 ja 2 57. Logiikkapiiri 200 syöttää merkit 259 ja 260 viive-piiriin 72 aikaansaaden merkin 265, mikä syötetään poikkeutuksen ohjauksen kestoajan piiriin 150. Kestoajan piiri 150 aikaansaa 11 71 049 ohjauspulssin, millä on vakinainen kestoaika,jotta tämä syötettäisiin vaakapoikkeutuksen piiriin 140. Poikkeutuksen piiri aikaansaa palautuksen pulssin, mikä muotoillaan ja mitä sitten verrataan 257 merkkeihin vaiheen ilmaisimessa 92. Mikä tahansa vaiheen eroavuus aikaansaa virhemerkin, mikä säätää viivepiiriä 72 pienentäen tätä eroavuutta.

Toiminnan aikana VCO 32 aikaansaa 503 kHz pulsseja 252 ja PLL 30 laskinketju aikaansaa aaltomuodot 253 - 257 peräjälkeen. Vaiheen ilmaisin 62 toimii merkin 257 perusteella ja korjaa VCO 32 laitetta tunnettuun tapaan, jotta ylläpidettäisiin negatiiviseen suuntaan siirtyvää siirtymäkohtaa merkistä 257 koinsidenssissa ajan TO kanssa vaakasuuntaisen synkronisoinnin pulssin 251 keskellä. Johtimen H jännite siirretään alaspäin negatiivisempaan arvoon vastaten loogista tilaa 0 inverttereiden 38, 48, 54 tai puskurin 59 ulostuloilla. Mikäli sitä ei pakoiteta alas se pysyy ylätilassa (looginen 1). Tämän seurauksena yhteiskisko H on negatiivisena niiden aikavälien kuluessa, jolloin merkit 253 tai 257 ovat negatiivisena ja myöskin kun merkit 255 tai 256 ovat positiivisena. Täten merkki 258 pysyy negatiivisena aikaväleillä TO - T5, T7 - T8 ja T9 - T10. Johtimessa I oleva merkki 259 on negatiivinen kun merkki 258 johtimessa H on negatiivinen ja myös kun merkki 254 johtimessa D on positiivisena. Täten on johtimessa I oleva merkki 259 positiivinen ainoastaan aikavälin T5 - T7 kuluessa. Samaan tapaan merkki 260 johtimessa J on negatiivinen kun merkit 254 tai 258 ovat negatiivisia sallien merkin 260 olevan positiivinen ainoastaan aikavälillä T8 - T9. Aikavälillä edeltäen ajanhetkeä T5 on FF vuorottelija 178 sellaisessa tilassa, että johtimessa K oleva merkki 261 on alatilassa. Ajanhetkenä T5 johtimessa I oleva merkki 259 siirtyy ylätilaan ja invertterin 182 sisääntulo siirtyy alatilaan pakoittaen FF vuo-rottelijan 178 vaihtamaan toimintatilansa ja aikaansaamaan loogisen tilan 1 johtimeen K. Tämä vaihdettu tilanne ylläpidetään tiettyyn myöhempään ajanhetkeen T8 saakka, jolloin tänä ajanhetkenä merkki 260 johtimessa J siirtyy positiiviseksi palaut- 12 71 049 taen FF kiikun 178. Täten aikaansaadaan johtimeen K pulssi aikavälillä T5 - T8 mikä on kiinteässä aikariippuvaisuussuhtees-sa ajanhetkeen TO nähden, jolloin PLL 30 lukittiin. Merkin 261 pulssi saa transistorin 74 johtamaan ja purkaa kondensaattorin 78 aikavälillä T5 - T8 valmistellen penger jännitteen muodostamista. Ajanhetkenä T8 siirtyy transistori 74 johtamattomaksi ja kuviossa 2 havainnollistettu nousujännite 262 aloitetaan johtimeen L. Aikavälillä välittömästi hetken T8 jälkeen on vertailijan 82 transistori 86 johtavana ja transistori 84 on johtamattomana. Tämän seurauksena on transistori 91 johtamattomana.

Nousujännite 262 lisääntyy kunnes se palautetaan seuraa-valla tämän jälkeisellä pulssilla 261. Tiettynä ajanhetkenä kuten T4 on nouseva jännite 262 yhtä suuri kuin ulostulon jännite yaiheenilmaisimessa 92 ja vertailija 82 kytkeytyy, minkä vaikutuksesta transistori 91 johtaa ja se pakoittaa johtimen M jännitteen alas, kuten on havainnollistettu kuviossa 2m. Invertteri 192 vaihtaa merkin 263 muodostaen merkin, mikä on havainnollistettu kohdassa 264 kuviossa 2n johtimeen N mikä puolestaan saa FF kiikun 184 kytkeytymään ja aloittaa negatiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin johtimeen 0 mikä on havainnollistettu kohdassa 265 kuviossa 2o. Ajanhetki T4 määrittelee ohjauksen pulssin alkamisen hetken,mikä syötetään vaakapoikkeutuksen piiriin 140.

Välittömästi ennen hetkeä T4 on FF kiikku 174 poik-keutuksen ohjauksen kestoajan piirissä 150 palautetussa tilassaan, jolloin sen Q ulostulo on alatilassa ja Q ulostulo on ylätilassa. Ajanhetkenä T4 negatiiviseen suuntaan siirtyvä siirtymäkohta merkistä 265 tuotuna sen kellon sisääntuloon saattaa FF kiikun 174 päälle. Q siirtyy alatilaan ja invertterin 144 ansiosta se aikaansaa positiiviseen suuntaan siirtyvän ohjauspulssin johtimeen S kuten on havainnollistettu aaltomuodolla 269 kuviossa 2s. Samalla kertaa Q ulostulo siirtyy loogiseen tilaan 1 minkä vaikutuksesta invertterin 176 ulostulo johtimessa P siirtyy loogiseen tilaan 0 kuten on havainnollistettu jännitteen aaltomuodolla 266 kuviossa 2p. Kun johdin P on loogisessa tilassaan 0 ei transistorin 156 kannalta emitterille liitos saa energiaa ja kondensaattori 152 alkaa varautumaan muodostaen nousuosuuden, mikä on havainnollistettu 267 kuviossa 2q johtimeen Q.

71049 13

Pengerjännite kohoaa aina sellaiseen hetkeen saakka kuten T10, milloin nousujännite on yhtä suuri kuin vertailun jännite tuotuna transistorin 162 kannalle. Ajanhetkenä T10 vertailija 160 kytkeytyy ja kytkee pois päältä transistorin 172. Transistorin 172 ollessa johtamattomana nousee johtimen R jännite muodostaen pulssin kuten on havainnollistettu aaltomuodolla 168 kuviossa 2r. Looginen tila 1 johtimessa R palauttaa FF kiikun 174 mikä täten palauttaa transistorin 156 ja purkaa kondensaattorin 152 valmistellen seuraavaa jaksoa. FF kiikun 17Ί palauttaminen ajanhetkenä T10 lopettaa poikkeutuksen ohjauspulssin 269 syötettynä poikkeutuksen piiriin 140. Tiettynä myöhempänä ajanhetkenä palautuksen pulssi havainnollistettuna 270 kuviossa 2t muodostetaan poikkeutuksen piirillä 140. Kuten on havainnollistettu on palautuksen pulssi 270 viivytetty noin 7 jaksoa 503 kHz pulsseina eli noin 14 ^us.

Silmukan loppuosa tullaan selostamaan kuvion 3 yhteydessä, mikä havainnollistaa aaltomuotoja ajanhetken TO läheisyydessä, jolloin tämä esitetään aika-asteikolla, mikä on erilainen kuvion 2 asteikosta. Vaakasuuntaisen palautuksen pulssi 270 aikaansaatuna johtimeen T poikkeutuksen piirillä 140 on havainnollistettuna kuviossa 3a aikavälillä T12 - T2. Palautuksen pulssi 270 aloitetaan hetkenä T12 seurauksena ohjauspulssin 269 päättymisestä ajanhetkenä T10. Kuviot 3b ja 3c havainnollistavat merkkejä 257 ja 257 mitkä syötetään vaiheenilmaisimeen 92 johti-milla G ja G. Pulssi 270 vahvistetaan ja katkaistaan pulssin muo-toilupiirillä 122 ja näin tuloksena oleva pulssi transistorin 132 kollektorilla on havainnollistettu kohdassa VC 132 kuviossa 3d. Pulssin VC 132 nousureuna esiintyy ajanhetkenä T13 ja jälkimmäinen reuna hetkenä Tl. Transistori 98 toimii pulssin VC 132 perusteella kollektorin virran riippuessa pulssin amplitudista. Koska pulssin amplitudi on vakinainen aikaansaa transistorin 98 kollektorin virran pulssin, mikä on amplitudiltaan vakinainen kuten on havainnollistettu kohdassa IC 98 kuviossa 3e. Tämä kollektorin virta on käytettävissä transistoreille 94 ja 96.

Joko transistori 94 tai 96 johtaa sen virran, mikä on käytettävissä transistorista 198 riippuen syötetystä kantajän-nitteestä. Kuten on havainnollistettu kuviossa 3 on aikavälillä 14 71 049 edeltäen ajanhetkeä TO jännite 2 57 syötettynä transistorin 94 kannalle positiivisempi kuin mitä on jännite 257 syötettynä transistorin 96 kannalle. Tämän seurauksena transistori 94 johtaa sulkien pois transistorin 96, kuten on havainnollistettu kohdissa IC 94 ja IC 96 kuvioissa 3f ja 3g aikavälillä T13 - TO. Transistorin 94 johtaminen aikaansaa virtapeilin 109 transistorin 114 yhtä suuren johtavuuden. Virran kulku transistorissa 110 pyrkii varaamaan kondensaattorin 120 virralla, mikä on havainnollistettu positiivisena virtana 1120 kuviossa 3h. Kuten on tunnettua vakinainen varausvirta kulkien kondensaattorissa 120 aikavälillä T13 - TO johtaa lisääntyvästi positiiviseen pengerjännitteeseen, mikä on havainnollistettu VC 120 kuviossa 3i.

Ajanhetkenä TO siirtyy jännite 257 positiivisemmaksi kuin 257 ja transistori 96 johtaa sulkien pois transistorin 94 kuten on havainnollistettu kollektorin virroilla IC 94 ja IC 96. Transistorin 96 johtaminen aikaansaa virran kulun kondensaattorissa 120, mikä pyrkii purkamaan kondensaattoria ja mikä on havainnollistettu negatiivisena virtana 1120 kuviossa 3h. Transistorin 96 purkava virta on yhtä suuri kuin aikaisempi varaava virta. Kuten on tunnettua vakinainen purkava virta kulkien kondensaattorista 120 aikavälillä TO - Tl johtaa pengerjännitteeseen, mikä on havainnollistettu kohdassa VC 120 kuviossa 3j mikä pienentyy samalla nopeudella kuin se, millä tämä aikaisemmin varattiin transistoreista 94, 110 ja 112. Aikavälillä %0 - Tl kondensaattorin 120 jännite siirtyy takaisin samaan jännitteeseen, mikä sillä oli ennen ajanhetkeä T13. Tämän seurauksena kun palautuksen pulssin aikaväli T12 - T2 on keskitettynä ajanhetkiin nähden, jolloin merkkien 257 siirtymäkohta esiintyy ei kondensaattori 120 varaudu eikä myöskään purkaudu ja vertailun jännite syötettynä vertailijaan 82 viivepiirissä 72 pysyy muuttumattoman.

Siinä tapauksessa että esiintyy lisääntynyt poikkeutuksen piirin 140 kuormitus saattaa palautuksen pulssi edelleen viivästyä tietyn aikavälin kuten T14 - T3 verran, kuten on havainnollistettu katkoviiva-aaltomuodolla 302 kuviossa 3a. Tässä tilanteessa kollektorin virta kulkee transistorissa 98 oleellisesti koko aikavälin T14 - %3 kuluessa, kuten on havainnollistettu katkoviiva-aaltomuodolla 304 kuviossa 3e. Virtaa kulkee transistoreissa 94 ja 110 aikavälillä T14 - TO ja transistorissa 96 paljon 15 71 049 pitemmän aikavälin TO - T3 aikana. Tämän seurauksena ylittää aikaväli, jolloin kondensaattori 120 purkautuu sen aikavälin, jolloin se varautuu. Kuten on havainnollistettu katkoviiva-aaltomuodolla 310 kuviossa 3i johtaa epätasaisuus varaamisen ja purkautumisen ajoissa negatiivisempaan jännitteeseen jäämässä joh-timeen 120 vertailun aikavälin jälkeen. Tämä negatiivisempi jännite tuotuna vertailijaan 82 vertailuarvona saa ajanhetken T 4 esiintymän aikaisemmin uusiutuvan jakson kuluessa, täten aloittaen ohjauspulssin 269 aikaisemmin ja kompensoiden lisäystä viiveessä T10 - TO ohjauspulssin päättymisen ja halutun palautuksen pulssin aikavälin keskikohdan välillä.

Kuvattu keksintö aikaansaa vaakapoikkeutuksen piirin vaiheen ja taajuuden säädön, jotta ylläpidettäisiin palautuksen pulssi synkronisena keskimääräisen ajan kanssa synkronisoinnin merkeistä ja ylläpidettäisiin synkronismi riippumatta kestoajan vaihteluista palautuksen pulsseissa mitkä muuttuvat vaakasuuntaisen poikkeutuksen piirin kuormituksen mukana. Koska käytetään harvempia osia on tämä järjestely luotettavampi kuin mitä oli aikaisemmin tunnetussa tekniikassa.

Vaikkakin logiikkapiirien 200 kytkennät kuvatulla tavalla ovatkin sovellettavissa suuren nopeuden logiikan tapaukseen huomaa alan asiantuntija, että tarvitaan muunnoksia keskinkertaisen nopeuden logiikkapiirien tapauksessa, jollaisia ovat integroidut injektiologiikat. Erityisesti tulisi johtimet i ja j kytkeä inverttereiden 196 ja vastaavasti 194 sisääntuloihin, ... 2 jotta kompensoitaisiin vaiheensiirto I L piireissä. Kuten alan asiantuntijat: hyvin tietävät voidaan käyttää säädettävissä olevaa oskillaattoria viivepäiriin 72, logiikan 200 ja pulssinlevey-den säätöpiirin 150 sijaan täten aikaansaaden vaakapoikkeutuksen piirin ohjauspulssit, kuten sellaiset pulssit kuin kuviossa 2s on esitetty suoraan, ja tehden tarpeettomiksi kuvioiden 2h - 2r aaltomuodot.

Claims (7)

16 71049

1. Vaakatahdistusjärjestely televisionäyttölaitetta varten, johon järjestelyyn kuuluu vaakatahdistussignaalilähde ja vaakapoik-keutuspiiri, joka reagoi ohjauspulsseihin poikkeutusvirran tuottamiseksi, joka määrittää toistuvat juova- ja paluujaksot ja tuottaa paluupulsseja, joita on vaihtelevasti viivytetty suhteessa mainittuihin ohjauspulsseihin poikkeutuspiirin kuormituksen funktiona, tunnettu vaihelukitusta silmukasta (30), johon sisältyy jänniteohjattu oskillaattori (32), jossa on ohjaussisääntulo ja ulostulo, jossa tuotetaan ulostulosignaali, jonka taajuus on olennaisesti sama kuin mainittujen vaakatahdistussignaalien taajuuden monikerta, jakajasta (34,40,46,52,58), joka on kytketty jänniteoh-jatun oskillaattorin (32) ulostuloon kaksitasoisen signaalin tuottamiseksi tahdissa keskiarvoisten vaakatahdistussignaalien kanssa, ensimmäisestä vaiheilmaisimesta (62), jossa on ensimmäinen sisääntulo kytkettynä vastaanottamaan mainitut vaakatahdistussignaalit (A) ja toinen sisääntulo kytkettynä vastaanottamaan mainittu kaksitasoinen signaali (G) , ja ulostulo ensimmäisen vaihevertailupiirin tuottamiseksi, ja ensimmäisestä silmukkasuodattimesta (64), joka on kytketty ensimmäisen vaiheilmaisimen (62) ulostulon ja jänniteohja-tun oskillaattorin (32) ohjaussisääntulon väliin, ja vaiheenohjaus-silmukasta (70) paluupulssien pitämiseksi tahdissa kaksitasoisen signaalin (G) kanssa, joka vaiheenohjaussilmukka käsittää pengerjän-nitegeneraattorin (78), joka reagoi kaksitasoiseen signaaliin, jotta syntyy pengerjännitesignaali, jolla on jakso, joka vastaa olennaisesti mainittujen keskiarvoisten vaakatahdistussignaalien jaksoa, toisen vaiheilmaisimen (92), jossa on ensimmäinen sisääntulo, joka reagoi kaksitasoiseen signaaliin, ja toinen sisääntulo, joka reagoi paluupulsseihin toisen vaihevertailusignaalin tuottamiseksi ulostuloon, toisen silmukkasuodattimen (120), joka on kytketty toisen vaiheilmaisimen (92) mainittuun ulostuloon, viivepiirin (72), jossa on ensimmäinen sisääntulo, joka reagoi pengerjännitesignaaliin ja toinen sisääntulo kytkettynä toiseen silmukkasuodattimeen (120) ulostulosignaalin aloittamiseksi aikana, jota on viivytetty likimain noin yhdellä keskiarvoisten vaakatahdistussignaalien jaksolla pengerjännitesignaalin yhden jakson ilmenemisen aikana, ja vaaka-ohjauspiirin (144,146), joka reagoi mainittuun viivytettyyn ulostulosignaalin vaakaohjaussignaalien tuottamiseksi. 17 71 04 9

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahdistusjärjestely, tunnettu siitä, että toinen vaiheilmaisin (92) käsittää ensimmäisen C94) ja toisen (96) emitterikytketyn transistorin, joiden kannat muodostavat toisen vaiheilmaisimen (92) mainitun ensimmäisen sisääntulon, ja kolmannen transistorin (98), jonka kanta muodostaa toisen vaiheilmaisimen (92) mainitun toisen sisääntulon ja jonka kollektori-emitteri-johtavuustie on kytketty ensimmäisen (94) ja toisen (96) transistorin emittereihin ja vertailujännitepisteeseen virran syöttämiseksi ensimmäiseen ja toiseen transistoriin paluu-jakson aikana, ja välineet (109) ensimmäisen ja toisen transistorin kollektorien kytkemiseksi virroituspotentiaalin (B+) lähteeseen, jolloin vaihelukitetun silmukan tuottama kaksitasoinen signaali ilmaisee siirron ensimmäisestä toisesta tilasta toiseen tilaan olennaisesti tahdissa vaakatahdistussignaalien keskiosan ilmestymisen kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tahdistusjärjestely, tunnettu siitä, että välineet ensimmäisen (94) ja toisen (96) transistorin kollektorien kytkemiseksi virroituspotentiaalin lähteeseen käsittävät virtapeilin (109).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tahdistusjärjestely, tunnettu siitä, että virtapeili käsittää neljännen transistorin (110), jonka kanta on kytketty ensimmäisen transistorin (94) kollektoriin ja jonka kollektori on kytketty toisen transistorin (96) kollektoriin vaiheilmaisimen ulostuloliittimen muodostamiseksi, jossa ensimmäisen ja toisen polariteetin virrat tuotetaan, viidennen transistorin (112), jonka kollektori on kytketty ensimmäisen transistorin (94) kollektoriin ja jonka kanta on kytketty neljännen transistorin (110) emitteriin, ja välineet (114,116,118) virran syöttämiseksi virroituspotentiaalin (B+) lähteestä neljännen transistorin (110) emitteriin ja viidennen transistorin (112) emitteriin.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen tahdistusjärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen (64) ja toinen (120) silmukkasuodatin sisältävät kondensaattorin.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tahdistusjärjestely, tunnettu siitä, että vaiheeltaan ohjattavat välineet käsittävät ohjattavat viivevälineet (72). 18 71 049

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tahdistusjärjestely, tunnettu siitä, että viivepiiri (72) sisältää välineet (150), jotka reagoivat ulostulosignaalin aloitukseen vaakaohjaus-pulssin päättämiseksi, kun sen alkamisesta on kulunut ennalta määrätty aikajakso. 19 71 049