FI70465B - Anordning vid en kopplingsdel - Google Patents

Description

70465

Kytkinosassa käytettävä laite Tämän keksinnön kohteena on kytkinosassa käytettävä laite, johon kuuluu kiinteä ja liikkuvasti sovitettu venttiilirunko ja pitkittäin siirrettävä hylsy, joka tiivistysasennossa on tarkoitettu tiivistymään venttiilin runkoa vasten jälkimmäiseen sovitetun tiivistysosan välityksellä, jolloin venttiili-runko on muodostettu toisaalta tukielimellä, joka kannattaa säteettäisesti ulottuvan tukipinnan, jota vasten hylsy nojaa ensimmäisen päänsä kautta tiivistysasennossa, toisaalta lisä-pinnalla, joka tiivistyselementin sovitustilan muodostamiseksi on liitetty kaarevaan pintaan, joka toisessa päässään päättyy tiivistyselementin yli taivutettuun kärkeen, jonka ulko-halkaisija on pienempi kuin hylsyn sisähalkaisija siten, että aksiaalinen rako sijaitsee kytkinosan kärjen yläpuolella olevan sisätilan ja tilan, johon tiivistyselementti on sovitettu, välillä.

Ennestään on tunnettua tehdä mainittu ympäristöön vuotamaton kytkin ns. laakanokkakytkimeksi, joka on tunnettu siitä, että molemmissa kytkinosissa on nokkaosat, joissa on oleellisen tasaiset etupinnat, jotka ovat helposti kuivattavissa ennen kytkinosien yhteenkytkentää. Tällaisessa vuodottomassa laa-kanokkakytkimessä mainittu hylsy on sisähylsy, joka on toisessa suunnassaan jousen vaikutuksen alainen ja toisessa suunnassaan siirrettävissä toisen kytkinosan avulla mainittua jousen vaikutusta vastaan. Tällöin on tärkeää, että hylsy voi asemassaan, jossa toinen kytkinosa ei vaikuta siihen, asettua tiivistysasentoon mainitun jousen vaikutuksen ja mahdollisen väliaineen paineen avulla, joka esiintyy näin suljetussa kytkinosassa. Tiivistyssovitelman on tällöin oltava sellainen, ettei yhteenkytkentävoima kytkinosia yhteen vietäessä muodostu liian suureksi. Tunnetussa laakanokka-kytkimessä käytetään myös peitehylsysovitelmaa, joka on siirrettävissä mainitun hylsyn ja venttiilirungon suhteen. Mainitussa peitehylsysovitelmassa on ulkopinta, joka sisältyy kytkinosan oleellisen tasaiseen etupintaan.

70465 Tällaisissa kytkimissä on tärkeää, että sisähylsylle ja venttiilirungolle saadaan tiivistyssovitelma, joka antaa tarvittavan korkeatasoisen tiivistyksen. Kyseisten osien rakenteen on kuitenkin samalla oltava sellainen, että valmistuskustannukset voidaan pitää suhteellisen pieninä.

On myös tärkeää, että kytkimen eri osat on tehty sellaisiksi, että lian ja vieraiden osasten sisään tunkeutuminen kyseisten kytkinosien etupintojen kohdalla estetään.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite, joka ratkaisee mm. yllä mainitut ongelmat. Uudelle laitteelle pääasiassa tunnusomaisena voidaan pitää sitä, että mainittu säteettäisesti ulottuva osa ja lisäpinta on kytketty aksi-aalisesti ulottuvan pinnan kumpaankin päähän, ja että hylsyn alapää on muodostettu säteettäisellä päätypinnalla, joka mainitussa tiivistysasennossa lepää levitettyä tukipintaa vasten, ja aksiaalisella sisäpinnalla, joka tiivistysasennossa on sovitettu aksiaalisesti ulottuvaa venttiilirungon ja tii-vistyselementin pintaa vasten siten, että mainitussa tiivistysasennossa aikaansaadaan tiivistyselementin taakse sijaitseva suorakulmainen rako, jossa hylsy mainittuine alaosineen ulottuu täysin tiivistyselementin yli hylsyn tuki- ja tiivisty stoimintoj en erottamiseksi toisistaan samalla kun aksiaalisen raon läpi kulkevat väliainepaineet vaikuttavat tiivisty selementtiin, joka on sovitettu venttiilirunkoon suurella sovitusasteella, siten että tiivistyselementin painautuminen vasten hylsyn sisäpintaa tapahtuu pääasiallisesti ai-nöastaan säteettäisessä suunnassa.

Keksinnön ajatuksen edelleen kehittelyissä ehdotetaan mm. että kärki on sovitettu siten, että tiivistysosa sijaitsee suojattuna väliaineen paineen suhteen. Lisäksi esitetään tukielimen ja sisähylsyn lähempi rakenne, niin että muodostuu tarkoituksenmukainen tila, joka periaatteessa ylittää

II

3 70465 tiivistysosan tilavuuden ja on sovitettu siten,että tiivistysosa saadaan tehokkaasti muuttamaan muotoaan.

Tämä osa puristetaan osaksi suoraan säteittäisesti tuki-elimen säteittäistä yläpintaa vasten, ojaksi suoraan säteittäisesti hylsyn sisäseinää vasten, jolloin saadaan venttiilirungon ja hylsyn välisen oleellisesti säteittäi-sen raon varma tiivistys.

Mainituissa edelleen kehittelyissä ehdotetaan myös sisä-hylsyn ja venttiilirungon rakenteisiin liittyviä parannuksia, jotka ovat keksinnön ansiosta mahdollisia. Tätä varten esitetään, miten tukielin on sovitettava peite-hylsyn muodostaman toisen hylsyn vastakkaisten osien suhteen. Tämä toinen hylsy on sovitettu sekä sisähylsyn että venttiilirungon ulkopuolelle ja liikkuvasti niiden suhteen. Viimeksi mainitut osat voivat tällöin sisältyä laakanokkaiseen ympäristöön vuotamattomaan kytkimeen, jossa molemmilla kytkinosilla on pikakytkentätoiminta.

Uuden laitteen voidaan kuitenkin pääasiassa katsoa olevan tunnettu siitä, mitä seuraavan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetään.

Tässä ehdotetun avulla saadaan tehokas tiivistyssovitel-ma, jolla on teknisiä ja taloudellisia etuja mm. mainitunlaisissa kytkimissä, joiden muille osille voidaan keksinnön ansiosta myös muuten antaa tarkoituksenmukainen ja taloudellinen rakenne.

Uuden laitteen ansiosta kyseisen kytkinosan oleellisen tasaiseen etupintaan muodostuu vain yksi rako, mikä merkittävästi vähentää lian tunkeutumisen vaaroja järjestelmään. Lisäksi tiivistysosa sijoitetaan lialta ja vierailta hiukkasilta suojattuun asemaan.

4 70465

Tiivistyssovitelma toimii sekä pienillä että suurilla paineilla, jolloin jälkimmäisten suuruus voi olla jopa 30 MPa tai enemmän. Viimeksimainitussa tapauksessa tiivistyssovitelma ja hylsy on sovitettu siten, että väliaineen paine itsessään vaikuttaa tiivistysosaan ja tässä kehittämiensä puhtaasti aksiaalisten ja säteittäisten voimien avulla osaltaan vaikuttaa tehokkaaseen tiivistykseen.

Ehdotetun järjestelyn ansiosta hylsyn ei tarvitse levätä tukielimen varassa vinojen tiivistyspintojen välityksellä, jotka vaativat suhteellisen suurta valmistustarkkuutta ja hylsyn suurta aineen paksuutta.

Seuraavassa selitetään sellaisen laitteen tällä hetkellä ehdotettua suoritusmuotoa, jolla on keksinnölle ominaiset tunnusmerkit, jolloin samalla viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää pituusleikkauksena ja erilleen kytkettyinä kahta hydrauliöljyä varten tarkoitettua pikakyt-kinosaa, jotka yhdessä muodostavat vuodottaman ympäris-tökytkimen ja joissa on oleellisen tasaiset etupinnat, kuvio 2 esittää pituusleikkauksena kuvion 1 mukaisia kytkinosia täysin yhteen kytketyssä asennossa, jolloin yhteenkytkentä on tapahtunut kytkinosien automaattikyt-kinosien avulla, kuvio 3 esittää pituusleikkauksena ja suurennettuna kuvioiden 1 ja 2 kytkinosien ensimmäisen kytkinosan (naa-rasosan) etuosan osia, kuvio 4 esittää pituusleikkauksena kuvion 3 osien muunneltua suoritusmuotoa, kuvio 5 esittää pituusleikkauksena keksinnön mukaisen kytkinosan muunneltua suoritusmuotoa, ja kuvio 6 esittää pituusleikkauksena keksinnön mukaisen kytkinosan vielä erästä muunneltua suoritusmuotoa.

Il 70465 5

Kuvioiden 1 ja 2 mukaiseen kytkimeen kuuluu ensimmäinen kytkinosa 1 ja toinen kytkinosa 2, jolloin kytkin-osa 1 muodostuu naarasosasta ja kytkinosa 2 koirasosas-ta. Kytkin muodostaa ns. laakanokkakytkimen, jonka kummassakin kytkinosassa on oleellisesti tasainen etupinta la ja vastaavasti 2a.

Tällaiset kytkimet ovat ennestään sinänsä tunnettuja, minkä vuoksi tässä selitetään niiden perusrakennetta ja toimintaa vain yleisesti. Ensimmäiseen kytkinosaan 1 kuuluu sen suhteen kiinteä ja sama-akselisesti sen sisään sijoitettu venttiilirunko, joka on ns. varsirakennetta. Venttiilirungon 3 suhteen liikkuvasti on sovitettu osaksi sisähylsy 4, osaksi ulkohylsy eli peitehylsy 5. Ulko-hylsy 5 on toisesta päästään kulmikas ja toisesta päästään kierrejousen 6 vaikutuksen alainen, jolloin jousi pyrkii pitämään ulkohylsyn ulos puristettuna mainittua etupintaa la vasten.

Venttiilirunkoon kuuluu mm. venttiilipää 3a, joka kannattaa tiivistettä 7. Sisähylsy on ensimmäisissä pääteosis-saan 4a tarkoitettu kuviossa 1 esitetyssä tiivistysasen-nossa toimimaan yhdessä mainitun venttiilipään 3a ja tii-vistysrenkaan 7 kanssa, niin että hylsyn 4 ja venttiilipään 3a välille saadaan tiivistystoiminta tiivisteen avulla. Jousi 8, edullisesti kierrejousi,vaikuttaa hylsyn 4 toisiin pääteosiin, tarkemmin sanottuna päätereu-naan 4b, ja pyrkii pitämään sisähylsyn tiivistysasennos-sa. Ylemmissä pääteosissaan sisähylsy laakeroi toisen tiivisteen 9, joka on ns. "back-up"-tiiviste, joka on sinänsä tunnettua tyyppiä. Hylsy 1 on laakeroitu ensimmäisen kytkinosan ensimmäiseen syvennykseen Ib, jolloin hylsyä ohjataan mainitun syvennyksen ensimmäisellä sisäseinällä Ib'. Hylsyn 4 ja mainitun sisäseinän Ib' välinen tiivistys tapahtuu mainitun tiivisteen 9 avulla. Mainittu ensimmäinen tila muodostaa ensimmäisen kytkin- 6 70465 osan osatilan, ja siihen on muodostettu aksiaalisesti ensimmäisen kytkinosan sisään ulottuva osa le.

Ulkohylsy laakeroi ensimmäisessä kytkinosassa toisen tilan Id, jonka seinää on merkitty merkillä Id'. Ulkohylsy ohjautuu tätä sisäseinää Id' vasten, ja ulkohylsyn uloimman pääteasennon määrää siinä oleva olake 5a. Ulkohylsyn kulmikas osa 5b on tarkoitettu toimimaan yhdessä toisen kytkinosan etuosien kanssa, minkä avulla ulkohylsy niin ollen on työnnettävissä ensimmäisen kytkimen sisään. Tietyllä sisääntyöntöasteella ulkohylsy alkaa toimia yhdessä sisähylsyn 4 kanssa ja vie tämän mukanaan. Mukaanvienti tapahtuu kulmikkaan osan 5a vapaan pään ja olakkeen 4c yhteisvaikutuksesta, jolloin mainittu olake on saatu aikaan sisähylsyn alasotolla 4d.

Venttiilirunko on myös varustettu varsiosalla 3b, joka ulottuu sama-akselisesti sisähylsyn suhteen ja ylös jälkimmäisen ylemmän päätepinnan 4b kohdalle tai sen yläpuolelle. Varsi on venttiilipäätä 3a päin olevassa päässään yhdistetty samoin venttiilirunkoon kuuluvaan virtauksen jakelukammioon 3c, jossa on ulkopuolinen kierre, joka on kierrettävissä kytkinosan 1 vastaavaan sisäpuoliseen kierteeseen le.

Virtauksen jakelukammiossa kytkinosan tulotilasta lf saapuva virta jaetaan useihin lähtöaukkoihin 3c', 3c", joiden lukumäärä voi esim. olla neljä ja jotka on jaettu tasaisesti kytkinosan keskiakselien 10 ympärille. Lähtö-aukot ovat edelleen vinoja, ja varsi päättyy kammiossa kammioon sisääntyöntyvään kärkeen 3b' ja vinoihin pintoihin 3b" ja 3b'''. Mainituista lähtöaukoista virta johdetaan alas tilaan Ib ja hylsyn 4 sisään. Hylsyn tiivis-tysasennossa paine ensimmäisessä kytkinosassa vaikuttaa mm. sisähylsyn ylempään päätepintaan 4b. Väliaine tiivistetään yllä esitetyn mukaisesti tiivisteillä 7 ja 9.

il 7 70465

Ensimmäiseen kytkinosaan kuuluu myös sinänsä tunnetut lukkohylsyt 11 ja 12, jotka lukkokuulien 13 ja vastaavasti 14 ja toisen jousen 15 avulla on sovitettu tunnetulla tavalla mahdollistamaan automaattisen pikakyt-kentätoiminnan kytkinosien 1 ja 2 yhteenkytkennässä.

Toinen kytkinosa on tätä varten varustettu säteittäi-sellä ulkouralla 2b, jonka avulla yhteistoiminta ensimmäisen kytkinosan lukkokuulien 13 kanssa tapahtuu.

Toinen kytkinosa 2 on kokonaisuudessaan ennestään tunnettu. Siinä on säteittäisesti siirrettävä venttiilirun-ko 16, jota jousi 17 puristaa kytkinosan etuosia kohti. Venttiilirunko 16 on laakeroitu sama-akselisesti risti-laakeriin 18, joka tukeutuu kytkinosan 2 sisäseinää 2c vasten. Venttiilirunko 16 on vapaasta päästään laajennettu ja tiivistetty "back-up"-tyyppisellä tiivisteellä 19.

Kuviossa 2 esitetään mm., miten virtaustie muodostuu yhteen kytkettyjen osien 1 ja 2 välille, jolloin väliaine-virtaa on merkitty numerolla 20. Vaikka virta sinänsä voidaan ajatella vastakkaiseen suuntaan johdetuksi, virtaustie 20 johtaa esillä olevassa tapauksessa tilasta lf virtauksen jakelukammion 3c kautta sisähylsyn 4 ja varren 3b väliseen tilaan, edelleen venttiilipäiden 3a ja 16 ulkopuolelle sekä alas ja ristilaakerin siipien 18 läpi. Näin avatussa tilassa väliainetta varten tapahtuu virtauksen tiivistys tiivisteen 9 ja tiivisteen 19 avulla, joka tiivistää sisähylsyn 4 ulkosivua vasten alas-oton 4d kohdalla.

Kuviossa esitetään lähemmin mm. venttiilipään 3a aineesta tehty liuska 21, joka asettuu tiivistysosan 7 päälle alas laskettuun asentoon, niin että tiivistysosa varmasti kiinnittyy venttiilipäähän. Venttiilipää 3a kannattaa myös säteittäisesti ulottuvaa tukielintä 22, joka kannattaa 8 70465 oleellisen säteittäistä tukilaippaa tai tukipintaa 22a, jota vasten hylsyn pää 4a on sovitettu nojaamaan suoralla ja yhdensuuntaisesti pinnan 22a kanssa ulottuvalla päätereunapinnalla 4a'. Alas lasketun liuskan 21 ulko-kärkeä ja tukielimen 22 ulkokärkeä on merkitty numeroilla 21' ja vastaavasti 22'.

Tarkasteltaessa jälleen kuviota 2 on mainitut ulkokärjet 21' ja 22' esitetty tässäkin. Tällöin käy selville, että mainittujen kärkien väliin vedetty ajateltu suora viiva ulottuu kokonaan tiivistysosan ulkopuolelle tai pääasiassa tiivistysosan sen tangentin yhteyteen, joka on yhdensuuntainen mainitun suoran viivan kanssa. Tämän ansiosta tiivistysosa saa suojatun sijainnin väliainevir-taa vastaan, joka poikkeutetaan venttiilipään 3a yläpintaa 3a' kohti. Jos väliaine esim. on hydrauliöljyä, tässä öljyssä olevat vieraat hiukkaset eivät tällöin pääse tiivistysosaan eivätkä voi vaikuttaa siihen haitallisesti.

Kuviossa 2 esitetään myös, että sisähylsyn alaosissa 4a on sisäpuolinen viiste 4a", joka helpottaa hylsyn ohjausta tiivistysasentoon liuskakärjen 21' välityksellä, joka tällöin myös toimii sisähylsyn ohjauselimenä.

Sisähylsyllä on yksinkertainen rakenne, jossa on suora sisäseinä 4e ja suora ulkoseinä, joka on laskettu alas askelman verran suoralla alasotolla 4d (kuvio 1).

Kuviossa 3 esitetty tukielin 22 on suhteellisen tukeva, ja sen paksuus on 0,5-5 mm riippuen kytkintyypistä ja/tai kytkimen koosta. Suoran säteittäisen yläpinnan 22a taso on kohotettu tiivistysrenkaan 7 sijainnin kohdalla, jolloin pinnan 22a suhteen yhdensuuntaisesti siirrettyä pintaa on merkitty numerolla 22b. Viimeksi mainittu osa-pinta liittyy sisähylsyn sisäseinään 4a sisähylsyn levätessä tukielimen varassa. Mainittu pinta 22b muuttuu kaarevaksi pyöreäksi osapinnaksi 22c, joka ylhäällä päättyy

II

9 70465 mainittuun alas laskettuun liuskaan 21. Tukielin on oleellisesti yhtä paksu, edullisesti hieman paksumpi, kuin ulkohylsyn 5 kulmikkaan osan 5a vapaa pää 5a'.

Tiivistysosaa 7 varten muodostuu siis oleellisesti suljettu tila 23 osapintojen 22b ja 22c, alas lasketun liuskan 21 sekä sisäseinän 4e avulla. Mainittu suljettu tila on yhteydessä hylsyn sisätilaan tukielimestä 22 poispäin suunnatun raon 24 kautta, jonka leveys on 0,1-0,2 mm.

Tilan 23 tilavuus on suurempi kuin tiivistysosan 7 tilavuus, ja tiivistysosa työntyy liuskan 21 ulkopuolelle säteittäisessä suunnassa 2/5-1/10:11a leikkauksestaan, joka esillä olevassa tapauksessa on pyöreä. Ulostyönty-misaste on tällöin n. 1/5.

Porrasmaisen, säteittäisen tiivistyspinnan 22a ja 22b ansiosta, jolloin hylsyn päätepinta 4a1 lepää pintaa 22a vasten ja pinta 22b lähtee hylsyn sisäpinnasta 4e, saadaan tehokas tiivistystoiminta myös suurilla väliaineen paineilla, jotka vaikuttavat tiivistysosaan aksiaalisessa suunnassa raon 24 välityksellä. Tiivistysosa puristuu aksiaalisesti pintaa 22b vasten paineen vaikutuksesta, ja tiivistysosassa syntyneet säteittäiset voimat vaikuttavat hylsyn sisäpintaan 4e. Tällöin saadaan tehokas tiivistystoiminta, ja hylsyn päällä voi olla suhteellisen pieni ainepaksuus. Pienillä väliaineen paineilla jousi 8 varmistaa, että hylsy puristuu tukipin-taa 22a vasten, niin että hylsyn sisäseinän 4e välityksellä saadaan tarvittava tiivistys. Väliaineen paine vaikuttaa hylsyn päätepintaan 4b ja varmistaa suurilla paineilla yhdessä jousen kanssa hylsyn riittävän kosketuksen .

Ulkohylsyn 5 kulmikkaan osan 5c mainittu vapaa pää 5a sijaitsee vastakkaisesti tukipinnan vapaan päätepinnan 22d suhteen, jolloin näillä vastakkaisilla pinnoilla on 10 70465 sama korkeus ja niiden väliin on sovitettu 0,1-0,5 mm:n rako. Kulmikkaan osan oleellisesti tasainen alapinta 5a''', joka vapaassa päässään liittyy venttiilipään 3a tasaiseen alapintaan, on myös vino siten, että se kallistuu ulkoreunasta sisäänpäin/ylöspäin. Kaltevuuskulma a on tällöin 0-15°, edullisesti n. 5° esitetyssä tapauksessa.

Säteittäisen osan 5a ulkoreuna 5a''' liittyy ensimmäisen kytkinosan kuulanpitimeen Ib sovitettuun vinoon pintaan lg, joka on n. 45° akselin 10 suhteen ja tehty n. 1/2-2/3:aan kuulanpitimen lg aineesta. Ensimmäisen kytkin-osan etupinta muodostuu siten suorista ja keskenään katkaistuista osapinnoista 26 (venttiilipäässä 3a) , 5a" (osassa 5a), ja lg' sekä lg" (osassa lg). Mainittu vino pinta 5a" saa kytkinosien yhteen kytketyssä asennossa aikaan rengasmaisen tai kiilamaisen tilan 27, johon pieniä kuivumattomia lika-, öljy- ym. määriä voidaan tunkea syrjään, niin etteivät ne häiritse yhteen-kytkentää.

Kuviossa 4 esitetään tapaus, jossa myös alapinta 5a" on suora. Tässä tapauksessa tukielimen paksuutta on merkitty numerolla la ja pintojen 2a ja 22b välistä porrasta viitteellä b. Viimeksi mainittu etäisyys on 0,1-2,0 mm. Kytkimen toiminta on ennestään tunnettu. Koiras-osa 2 viedään naarasosan sisään, jolloin ulkohylsy 5 työnnetään sisään ja tiiviste 19 tiivistyy sisähylsyä vasten, kun kytkentävoima avaa koirasosan 2 venttiilin 16. Ulkohylsyn tietyllä sisääntyöntöasteella tämä alkaa toimia yhdessä sisähylsyn kanssa ja vetää jälkimmäisen mukanaan, jolloin tiivisteen 7 käsittävä tiivistesovi-telma avautuu. Kun osat lukitaan toisiinsa, virtaus 20 on siis täysin avoin.

il 11 70465

Kun osat kytketään erilleen, jouset 6 ja 8 vievät takaisin hylsyt 5 ja vastaavasti 4. Tiivisteen 19 yhteistoiminta hylsyn 4 kanssa lakkaa vasta, kun tämä on tiivistynyt venttiilipäätä 3a vasten, minkä jälkeen lopuksi ulkohylsy 5 samoin kuin kytkinosan 2 venttiili palaavat kuvion 1 mukaiseen ääriasentoonsa.

Keksintö ei rajoitu yllä esimerkkinä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella seuraavien patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä voidaan koko venttiili 3a, 3b, 3c tai sen osat sovittaa hieman siirrettäviksi aksiaalisessa suunnassa ensimmäisen kytkinosan suhteen. Samoin voidaan virtauksen jakelukammion 3c lähtöaukot sovittaa kauemmaksi ensimmäisen kytkinosan laskuaukon suhteen, ts. ulkoseinää 30111 voidaan pidentää ja vartta 3b lyhentää halutussa määrin.

Kuviot 5 ja 6 esittävät keksinnön mukaisen kytkinosan lisäsuoritusmuotoja. Kun väliaineen paineet ovat suuria, voi olla toivottavaa keventää kiinteä venttiilirun-ko hylsyn 4' ja vastaavasti 4" voimista, niin että jälkimmäinen ei lepää pelkästään venttiilipään 3a' ja vastaavasti 3a” varassa suljetussa asennossa. Mainitun suoritusmuodon mukaisesti ensimmäinen kytkinosa on varustettu kytkinrunkoon kiinnitetyllä putkimaisella osalla, joka erottaa ulkohylsyn 5' ja vastaavasti 5" jousen tilan sisähylsyn 4', 4" tilasta. Tämä putkimainen osa on kiinnitetty kytkinrunkoon kierteillä 29 ja vastaavasti 32. Kuvion 5 mukaisessa rakenteessa käytetään lisäksi tiivistettä 30.

Mainittu putkimainen osa laakeroi virtauksen jakelijan 29, joka kuvion 5 mukaisesti voi olla kiinnitetty pu-ristussovitteella tai kuvion 6 mukaisesti kierteillä 34 putkimaiseen osaan. Venttiilirunko voi vastaavalla i2 70 4 6 5 tavalla olla kiinnitetty virtauksen jakelijaan kuvion 5 mukaisella puristussovitteella tai kuvion 6 mukaisilla kierteillä 33.

Putkimainen osa on alhaalla varustettu sisään työntyvällä laipalla, joka toimii kevennyselimenä hylsyä 4', 4" varten, jossa on vastaava laippa tai olakkeet, jotka sijaitsevat hylsyn "back-up"-tyyppisen tiivistyselimen alla. Hylsyn pääteasennot on esitetty kuviossa ehjin ja vastaavasti katkoviivoin. Lisäksi hylsyn yläosassa on vaste siihen liittyvää jousta varten.

Mainitut kevennyseiimet on tällöin sovitettu siten, että hylsyn 4’, 4" ja venttiilipään 3a', 3a" välinen tiivis-tystoiminta aina varmasti alkaa ennen kevennystä. Ulko-hylsy 5', 5" on näissä suoritusesimerkeissä varustettu aksiaalisilla raoilla yläpäässään. Raot mahdollistavat valmistuksen aikana ulkohylsyn sisääntyönnön kytkinosan etupinnalta. Käytön aikana ulkohylsyn halkaistut osat voivat joustaa sisäänpäin, minkä jälkeen ne voivat joustaa ulospäin hylsyn saavuttaessa työasentonsa.

Kuvioiden 5 ja 6 mukaiset rakenteet mahdollistavat myös kyseisen kytkinosan suhteellisen yksinkertaisen ja huokean valmistuksen. Esiasennetuista osista koostuvan yksikön asennus voi tapahtua pääasiassa takaapäin. Myös raaka-ainetta säästyy, niin että saadaan yksinkertainen ja huokea kytkinosa.

Keksinnön kohde mahdollistaa kytkimet, jotka soveltuvat järkiperäiseen valmistusmenetelmään suuremmilla ja pienemmillä työpaikoilla.

Claims (10)

13 70465

1. Kytkinosassa käytettävä laite, johon kuuluu kiinteä ja liikkuvasti sovitettu venttiilirunko (3a, 3b, 3c) ja pitkittäin siirrettävä hylsy (4), joka tiivistysasennossa on tarkoitettu tiivistymään venttiilin runkoa vasten jälkimmäiseen sovitetun tiivistysosan (7) välityksellä, jolloin venttiili-runko (3a, 3b, 3c) on muodostettu toisaalta tukielimellä (22), joka kannattaa säteettäisesti ulottuvan tukipinnan (22a), jota vasten hylsy nojaa ensimmäisen päänsä kautta tiivistysasennossa, toisaalta lisäpinnalla (22b) , joka tii-vistyselementin (7) sovitustilan muodostamiseksi on liitetty kaarevaan pintaan (22c) , joka toisessa päässään päättyy tiivistyselementin yli taivutettuun kärkeen (21), jonka ul-kohalkaisija on pienempi kuin hylsyn sisähalkaisija siten, että aksiaalinen rako (24) sijaitsee kytkinosan kärjen (21) yläpuolella olevan sisätilan ja tilan (23) , johon tiivistys-elementti on sovitettu välillä,t u n n e t t u siitä, että mainittu säteettäisesti ulottuva osa (22a) ja lisäpinta (22b) on kytketty aksiaalisesti ulottuvan pinnan kumpaankin päähän, ja että hylsyn (4) alapää on muodostettu säteettäisel-lä päätypinnalla (4a), joka mainitussa tiivistysasennossa lepää levitettyä tukipintaa (22) vasten, ja aksiaalisella sisäpinnalla (4e), joka tiivistysasennossa on sovitettu aksiaalisesti ulottuvaa venttiilirungon (3a, 3b, 3c) ja tiivistyselementin (7) pintaa vasten siten, että mainitussa tiivistysasennossa aikaansaadaan tiivistyselementin (7) taakse sijaitseva suorakulmainen rako, jossa hylsy (4) mainittuine alaosineen ulottuu täysin tiivistyselementin (7) yli hylsyn (4) tuki- ja tiivistystoimintojen erottamiseksi toisistaan samalla kun aksiaalisen raon (24) läpi kulkevat väliainepaineet vaikuttavat tiivistyselementtiin (7), joka on sovitettu venttiilirunkoon (3a, 3b, 3c) suurella sovi-tusasteella, siten että tiivistyselementin (7) painautuminen vasten hylsyn (4) sisäpintaa tapahtuu pääasiallisesti ainoastaan säteettäisessä suunnassa. h 70465

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että alas taivutettu liuska (21) ulottuu tiivistys-osan päälle, jolla tällöin on 0-renkaan muoto, niin että tämä säteittäisessä suunnassa työntyy liuskan ulkopuolelle 2/5-1/10:11a, edullisesti n. 1/5:lla, poikkileikkauksestaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että hylsy (4) on varustettu aksiaalisessa suunnassa suoralla sisäseinällä (4e), jonka ensimmäinen pääteosa (4a) kannattaa mainitun säteettäisen päätyreunan sekä toimii yhdessä tiivistysosan kanssa, ja että hylsy on jousen vaikutuksen alainen toisessa pääteosassaan (4b) puristusjousen (8) avulla, joka vaikuttaa kyseiseen hylsyn päähän.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, jossa venttiilirunko muodostuu tiivistysosasta (7), joka kannattaa venttiilipäätä (3a) ja tämän ensimmäiseen päähän kiinnitettyä vartta (3b), joka ulottuu sama-akselisesti hylsyn (4) sisään, tunnettu siitä, että hylsy ulottuu ylös varren toisen pään yhteyteen, joka on kiinnitetty venttiilirunkoon kuuluvaan virtauksen jakelukammioon (3c) , joka vuorostaan on kiinnitetty kytkinosaan, niin että sen laskuaukot (3c1, 3c”), jotka johtavat ensimmäisen kytkinosan (1) syvennykseen (1b), johon hylsy (4) on laakeroitu, sijaitsevat hylsyn toisessa pääteosassa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, jossa lisähylsy, jota tässä nimitetään toiseksi hylsyksi (5), on sovitettu säteittäisesti ensin mainitun hylsyn ulkopuolelle, jota seuraavassa nimitetään ensimmäiseksi hylsyksi (4), ja on siirrettävissä kytkinosan ja ensimmäisen hylsyn suhteen, tunnettu siitä, että tukielimessä (22) on aksiaalinen, suora päätereuna (22d), joka sijaitsee toisen hylsyn (5) vastaavaa suoraa päätereunaa vastapäätä, jolloin väliin jää rako, jonka leveys on 0,1-0,5 mm, ja että tukieli- tl 15 70465 mellä (22) on paksuus, esim. 0,5-5 mm, joka oleellisesti vastaa toisen hylsyn sen osan paksuutta, jossa mainittu vastaava suora päätereuna sijaitsee, niin että hylsyn alempi päätepinta sijaitsee oleellisesti samalla tasolla kuin toisen hylsyn mainitussa osassa oleva sisäpinta.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hylsyssä (4) on suora ulkoseinä, joka on laskettu alas ensimmäisessä pääte-osassaan, että tukielimen (22) aksiaalisella päätereunalla (22d) on oleellisesti sama halkaisija kuin ensimmäisen hylsyn (4) alasotolla (4d), ja että jälkimmäinen määrää toisen hylsyn (5) suurimman siirron ensimmäisen hylsyn (4) suhteen.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilirungon ulkopinta (26) sekä tukielimen ulkopinta ovat suorat säteittäisessä suunnassa ja liittyvät toisen hylsyn (5) suoraan tai hieman vinoon ulkopintaan (5a").

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, jossa mainittu kytkinosa, jota seuraavassa nimitetään ensimmäiseksi kytkin-osaksi (1), voi pikakytkimessä toimia yhdessä toisen kytkin-osan (2) kanssa, tunnettu siitä, että silloin, kun toisessa hylsyssä on vino ulkopinta (5a"), ensimmäisen ja toisen kytkinosan (1 ja 2) väliin muodostuu rengas- tai kiilamainen tila (27) niiden yhteen kytketyssä asennossa.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen hylsyn säteittäi-nen päätepinta (4a1) rajoittuu tukielimen säteittäiseen pintaan (22a) koko pituudeltaan, että päätepinnan sisäreunaan on muodostettu viiste (4a"), ja että mainittu tila (23) tiivistettä varten ylittää tiivistysosan tilavuuden. 70465 16

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilirungon aksiaalisesti ulottuva pinta on pituudeltaan (b) 0,1-2,0 mm.