FI70196C - Foerfarande foer upplindning av traodformigt lindningsmaterialspeciellt kablar - Google Patents

Description

70196

Menetelmä lankamaisen kelausmateriaalin, erityisesti kaapelien, kelaamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä lankamaisen kelaus-5 materiaalin, erityisesti kaapelien kelaamiseksi rumpumai-sen kelasydämen ja päätylaipat omaavalle kelarungolle, jossa menetelmässä kelausmateriaali asetetaan yksittäisiksi, vierekkäin lepääviksi kierteiksi järjestettynä kerroksittain kelasydämelle niin, että kelausmateriaali kelautuu 10 joka kierteessä kierteenkehän suurimmalla osalla keskiviivallaan kelasydäntä ympäröivää, renkaanmuotoista, päätöntä käyrää seuraten ja johdetaan sitten ennalta määrätyllä, kierteenkehän pienen osan muodostavalla siirtymäalueella ympäri pyörivän kel.arungon ja kelattaessa tälle tulevan, 15 ohjatun kelausmateriaalin välille tuotetun, kerroksen sisällä aina samansuuntaisen askelliikkeen avulla kierre-etäisyyttä vastaten saman kerroksen kulloinkin vieressä lepääväksi kierteeksi ja johdetaan kelausmateriaali ensimmäisen kerroksen viimeisestä kierteestä siirtymäalueen si-20 säpuolella ulospäin toiseen kerrokseen ja kelataan se siellä vastaaviksi kierteiksi, jotka siirtymäalueensa ulkopuolella sijaitsevat kulloinkin ensimmäisen kierroksen kahden vierekkäin lepäävän kierteen rajoittamissa uramaisissa syvennyksissä, minkä jälkeen kelausmateriaali tämän kerrok-25 sen valmistumisen jälkeen johdetaan seuraavissa kerroksissa kerroksen kulloinkin viimeisestä kierteestä siirtymäalueen sisäpuolella kulloinkin seuraavaan kerrokseen.

Kaapelit kelataan kuljettamiseksi ja varastoimiseksi tarvittaville - kaapelikeloiksi nimitetyille - kelan-30 rungoille vierekkäin sijaitsevina kierteinä siten, että ensiksi kelansydän peitetään täysin ensimmäisen kerroksen kierteillä, minkä jälkeen ensimmäisen kerroksen päälle kelataan toinen kerros vastaavalla tavalla jne., kunnes ke-lanrunko on täysi tai vaadittava kaapelinpituus on kelat-35 tu. Jokaisen kerroksen osalta pyritään tällöin siihen, et- 70196 tä kaapeli ottaa mahdollisimman tarkasti sylinterispiraa-l.in muodon, jossa yksittäiset kierteet on kelattu tiiviisti vierekkäin sijaiten. Tätä Tarkoitusta varten ei kelaa-misen yhteydessä kelarungollo tulevaa kaapelia tuoda ta-S vanomaisella tavalla sylinterispiraalin nousukulmalla, vaan tästä poikkeavalla esijännityksen aikaansaavalla kulmalla sen aikaansaamiseksi, että muodostuva kierre painautuu mahdollisimman tiiviisti jc olemassa olevaa viereistä kierrettä vasten. KelausmaterIaalin laadusta ja ominaisuuk-10 sista riippuen on enemmän tai vähemmän vaikeata tehdä ensimmäiselle alimalle kerrokselle myös sen päällä olevat kerrokset sylinterispiraalin tavoiteltuun muotoon. Yleensä tähän tarvitaan käyttöhenkilön suorittamaa kelaustapah-tuman valvontaa ja korjausta. Näiden vaikeuksien perusta 15 on siinä, että ensimmäisen kerroksen alussa la lopussa ensimmäisen tai vast, viimeisen kerroksen ja viereisten päätylaippojen välissä esiintyy kiilanmuotoisia aukkoja, joihin toisen kerroksen kelaus materiaali, esim. kaapeli, putoaa enemmän tai vähemmän syvälle. Täten syntyvä virhe 20 toistuu kaikissa kerroksissa ja summautuu epäsäännöllisyyksiin, joita esiintyy kelausmater iaalin :.ä ärtymisen vuoksi kerroksesta toiseen. Mitä enemmän kerroksia kelataan, sitä vaikeammaksi tulee sen vuoksi muodostaa asianmukaista siirtymää yhdestä kerroksesta seuraavaan. Lisäk-25 si tulee se seikka, että päällekkäin sijaitsevat kerrokset muodostuvat kulloinkin sylinterispiraaleista, joiden kierteet menevät ristiin. Kelausmateriaalin kelaamisen yhteydessä valmiille kerrokselle ei usein voida välttää, että juuri muodostuvan kierteen osa irtoaa edellisestä vie-30 reisestä kierteestä ja putoaa alla olevan, kahden vierekkäisen kierteen rajoittaman uranmuotoisen syvennyksen osaan. Täten on sylinterispiraali tuhoutunut lopullisesti ja se johtaa muiden kierteiden siksakmaiseen kulkuun. Tämän tapahtuman vuoksi kerrokseen syntynyt aukko voi aiheuttaa 35 häiriöitä ylemmissä kerroksissa. Mutta tällaiset häiriöt 70196 tai epäsäännönmukaisuudet kerrosmuodostuksessa haittaa-vat kelaustapahtumaa ja olosuhteiden mukaan johtuvat jopa kelausmateriaalin vahingoittumisiin. Lisäksi on tuloksena epäsäännöllinen kela, mikä ei ole toivottavaa.

5 Keksinnön tehtävänä on sen vuoksi saada aikaan menetelmä, joka sallii myös vaikeasti kelattavan kelaus-materiaalin, esim, kaapelin, sovittamisen siten järjestettynä kelanrungolle, että kelan rakentamisen epäsäännöllisyyksien esiintymisvaara alenee minimiin ja siten 10 poistuu välttämättömyys antaa oman henkilön jatkuvasti valvoa ja korjata itse kelaustapahtumaa.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi menetellään keksinnön mukaisesti siten, että edellä mainitun ympäri pyörivän kelarungon ja kelattaessa tälle tulevan ohjatun ke-15 lausmateriaalin välisen siirtymäalueen muodostuminen yhteydessä tuotetaan lisäksi nopea, edestakainen, lyhytis-kuinen liike kelarungon pituusakselissa.

Tämän menetelmän yhteydessä ei ensimmäisen kerroksen ensimmäistä kierrettä kelata, vastakohtana alussa ku-20 vaillun tunnetun menetelmän olosuhteille, päätylaipan sisäpinnalta alkaen sylinterispiraalin alkuna. Ensimmäisen kierteen alku kiinnitetään keskiviivastaan kelausmateriaalin halkaisijan etäisyydelle viereisestä päätylaipan sisäpinnasta kelansydämelle tai viedään ulos kelan-25 sydämen sisältä, tai jos kelausmateriaalin pää on viety ulospäin päätylaipan kautta, sovitetaan mahdollisimman lyhyellä matkalla tälle etäisyydelle. Tällä etäisyydellä päätylaipan sisäpintaan nähden kelataan sitten ensimmäisen kierteen mahdollisimman suuri osa renkaaksi, 30 jolloin kelausmateriaalin keskiviiva seuraa suljettuna ren-kaanmuotoista käyrää. Tämä käyrän kehän osassa johdetaan ke-lausmateriaali siirtymäalueella toisen kierteen aluksi, joka sen jälkeen siirtymäalueen ulkopuolella kelataan yhdesuuntai-sesti ensimmäisen kierteen kanssa renkaanmuotoisesti , minkä 35 jälkeen seuraavat kierteet muodostetaan samalla tavalla.

4 701 96

Kierteitä ei tällöin kelata tiiviisti vierekkäin sijaiten kelansydämelle. Vierekkäisten kierteiden keskiviivojen välinen etäisyys valitaan pikemminkin siten, että kierteiden välinen välitila on tosin mahdollisimman pieni, mutta se ehto 5 riittää, että ensimmäisen kerran viimesellä muodostuvalla kierteellä on mahdollisimman pieni etäisyys viereisen pääty-laipan sisäpinnasta, johon päin muodostuva kerros kasvaa. Siten on määrätty ennakolta riittävän tarkasti paikka, jossa kelausmateriaali kohoaa toiseksi kerrokseksi.

10 Ensimmäinen kerros muodostaa moitteettoman kantimen sen päälle rakennettavia muita kerroksia varten, joka kännin on sellainen, että näiden muiden kerrosten rakentamishäiriöt on suuressa määrin poistettu. Toisen kerroksen kierteet on ohjattu, jokainen osaltaan, ensimmäisen kerroksen aina kahden IS vierekkäisen kierteen väliin rajoitetun uranmuotoisen syvennyksen avulla sivuilta, niin että tuloksena on kierteiden moitteeton kiinnittyminen. Tämä pätee samassa määrin myös kelan kaikkien muiden kerrosten kohdalta.

Renkaanmuotoisesti suljetut käyrät, joita pitkin ke-20 lausmateriaali sovitetaan jokaisessa kierteessä kierteenkehän suurimmalta osalta kelansydämelle, sijaitsevat edullisesti yhdensuuntaisissa tasoissa, jotka puolestaan kulkevat yhdensuuntaisesti ainakin toisen päätylaipan sisäpinnan kanssa. Sylinterimäisen kelansydämen yhteydessä ne ovat ympyröitä, 25 niin että yksittäiset kierteet ovat siirtymäalueen ulkopuolella ympyrärenkaita. Niissä tapauksissa, joissa päätylaippo-jen sisäpinnat eivät suuntaudu suorakulmaisesta kelanrungon kiertoakseliin nähden tai niillä on muita poikkeamia, esim. epämuotoutumia, voidaan menetellä siten, että siirtymäalueen 30 ulkopuolella jokaisen renkaanmuotoisesti suljetun käyrän yhteydessä etäisyyksien suhde molempiin päätylaippojen sisäpintoihin käyrää pitkin on vakio. Tästä poiketen voi yksittäisissä kerroksissa molempien päätylaippojen alueella ainakin yksi kierre kulkea siirtymäalueen ulkopuolella keskivii-35 vansa vakiolla etäisyydellä kulloinkin kyseisen päätylaipan 5 70196 sisäpinnasta, kun taas välissä olevien kierteiden osalta siirtymäalueen ulkopuolella etäisyyksien suhde on vakio vakiolla etäisyydellä päätylaippojen sisäpinnoista kulkevien kierteiden keskiviivoihin.

5 Kuten on jo mainittu, sovitetaan ensimmäisen ker roksen kierteet siten kelansydämelle, etteivät ne ole tiiviisti puristetut toisiaan vasten. Ensimmäisen kerroksen vierekkäisten kierteiden keskiviivojen etäisyys on aina sama tai suurempi kuin kelausmateriaalin suurin tole-10 ranssialueella odotettavissa oleva tai mitattu ulkohal-kaisija.

Yksittäisten kierteiden siirtymäalueet sijaitsevat kulloinkin tarkasti ennalta määrätyissä kohdissa. Eräässä yksinkertaisessa suoritusmuodossa voi järjestely olla sel-15 lainen, että yhden kerroksen siirtymäalueet ovat kelanrun-gon pituusakselin kanssa kahden yhdensuuntaisen suoran rajoittamat. Mutta muös sellainen järjestely on mahdollinen, jossa, yhden kerroksen siirtymäalueet ovat kahden ruuvi-viivan rajoittamat. Valmiiksi kelatun kelan epäpyöreyden 20 estämiseksi voivat vierekkäisten kerrosten siirtymäalueet olla kulmassa siirretyt toistensa suhteen.

Ensimmäisen kerroksen ensimmäisen kierteen aloittamisen helpottamiseksi keskiviivan halkaisijan etäisyydeltä laipan sisäpinnasta voivat erilaiset toimenpiteet olla tar-25 koituksenmukaisia. Siten voidaan ennen kelaamisen aloittamista sovittaa ensimmäisen kerroksen ensimmäisen kierteen alun alueelle kierteen etäisyyden viereisestä päätylaipan sisäpinnasta määräävä pidätyslaite kelanrungolle, joka on tehty esim. puskurin muotoon. Tämä pidätyslaite voi olla 30 muodostettu myös karan, kiilan tai säädettävän kengän avulla. Ajateltavissa ovat myös puskurit, jotka voidaan kiinnittää ulkoapäin tai sisältäpäin pikakiinnityksen avulla. Sää-dettävyys tai nopea vaihdettavuus helpottaa tällöin mukauttamista kelausmateriaalin erilaisiin halkaisijoihin. Jos 35 kelausmateriaalin alku tuodaan kelansydämessä olevan aukon 701 96 6 kautta, niin voi keskiöintilaite, joka on sovitettu aukkoon ja joka on mahdollisesti säädettävä, täyttää saman tarkoituksen. Voidaan käyttää myös kelanrungon pituussuunnassa siirtyvää kiristyslaitetta kelausmateriaalin 5 alun kiinnittämiseksi kelansydämen vaipalle.

Lopuksi voidaan ensimmäisen kerroksen ensimmäisen kierteen alueelle sovittaa ensimmäisen kierteen ja viereisen päätylaipan sivupinnan välisen välitilan ainakin osittain täyttävä tukielementti kelanrungolle. Tämä tuki-10 elementti voi olla tehty aksiaalisesti ja/tai sätettäi-sesti säädettäväksi mukauttamisen mahdollistamiseksi siten kelausmateriaalin erilaisiin halkaisijoihin. On muös ajateltavissa, että ainakin ensimmäisen kerroksen ensimmäinen kierre ja toisen kerroksen viimeinen kierre kela-15 [.aan kelausmateriaalin erilaisella vetoj ännityksellä .

Valitsemalla kyseisten kierteiden yhteydessä toisen kerroksen vetojännitys pienemmäksi estetään, ensimmäisen kerroksen ensimmäisen kierteen puristuminen viereisen päätylaipan sisäpintaan päin, mikä voisi johtaa epäjär-20 jestykseen puolauskelan rakentamisessa.

Uuden menetelmän muut edulliset tunnusmerkit ovat epäitsenäisten vaatimusten kohteena.

Uuden menetelmän yhteydessä tukee, kuten on jo selitetty, kelansydämelle kelattu ensimmäinen kerros toisen 25 kerroksen muodostamista, joka tapahtuu saman säännön mukaisesti. Tämä jatkuu puolauskelan kaikkien kerrosten läpi. Kelausmateriaalin ulkomitan heilahtelut kelansydämen pituusakselin suunnassa eivät voi millään tavalla vaikuttaa puolauskelan muodostumiseen. Sen lisäksi on kelaus-30 materiaalin siirtyminen yhdestä kerroksesta seuraavaan määrätty tarkasti ennakolta, niin että poistuu välttämättömyys puuttua kulloinkin erillisesti kelaustapahtuman aikana kelausmateriaalin nousuun seuraavaan kerrokseen ja mahdollisesti korjata sitä. Kelausmateriaalin tahatto-35 man nousemisen vaara seuraavaan kerrokseen, ts. niin kutsuttu kiipeämisvaara, on vähentynyt minimiin, koska kelaus- 701 96 7 materiaalia ei tarvitse, kuten muuten tavallisesti, kelata suhteellisen suurella esijännityksellä, joka on muuten välttämätön ei valvottavissa olevien aukkojen esiintymisen estämiseksi kierteiden välissä.

5 Keksinnön mukaisen menetelmän suoritusesimerkkejä on havainnollistettu piirustuksessa. Tällöin esittää: kuvio 1 kaapelikelaa sekä osittain kelattua ensimmäistä kaapelikerrosta päällyskuvantona havainnollistaen kierteiden renkaanmuotoisen osan, 10 kuvio 2 kuvion 1 mukaista kaapelikelaa 180° kier retyssä asennossa havainnollistaen viimeisen ja toiseksi viimeisen kierteen siirtymäalueen vastaavana esityksenä, kuvio 3 kuvion 2 mukaista kaapelikelaa havainnollistaen ensimmäisen kerroksen viimeisen ja toiseksi vii-15 meisen kierteen siirtymäalueen vastaavana esityksenä, kuvio 4 esittää kuvion 1 mukaisen kaapelikelan ensimmäisen kerroksen kelausta, kuvio 5 kuvion 1 mukaisen kaapelikelan molempien ensimmäisten kerrosten kelausta, 2o kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaista kelausta leikat tuna kuvion 5 viivaa VI - VI pitkin sivukuvantona ja kaavamaisena esityksenä, kuvio 7 kaapelikelan ensimmäisen kerroksen kelausta oikean päätylaipan ollessa epäsäännöllinen ja 25 kuvio 8 kaapelikelan muunnetussa suoritusmuodossa kelatun ensimmäisen kerroksen kelausta oikean päätylaipan ollessa epäsäännöllinen.

Piirustuksessa havainnollistetuissa suoritusesi-merkeissä on havainnollistettu kelausmenetelmä kaapelin 30 kelaamisen yhteydessä kaapelikelalle, joka muodostaa ke- lanrungon. Periaatteessa voidaan menetelmää luonnollisesti käyttää mielivaltaisen, lankamaisen kelausmateriaalin ke-laamiseen, siis köysiä, johtoja, lankoja ja sentapaisia varten.

35 Kuvioissa 1-3 kelanrunkona esitetyssä kaapelike- 8 701 96 lassa 1 on rumpumainen sylinterimäinen kelansydän 2, jolle on päätyihin asetettu tunnetulla tavalla kaksi ympyränmuotoista päätylaippaa 3,4. Sovittaminen on suoritettu siten, että päätylaippojen sisäpinnat sijaitsevat yhdensuun-5 täisessä tasoissa, jotka suuntautuvat suorakulmaisesti numerolla 5 osoitettuun kelan pituus- eli kiertoakseliin nähden. Päätylaippojen sisäpintojen poikkeamat tästä suorakulmaisesta sovittamisesta ovat pienet verrattuna kelattavan kaapelin 6 halkaisijaan, joka kaapeli on tässä tapauk-10 sessa esitetty kelattavana kelausmateriaalina.

Kaapelia 6 kelattaessa käyttävät kaapelikelaa 1 ei esitetyt, sinänsä tunnetut käyttövälineet, niin että se pyörii pituus- eli kiertoakselinsa 5 ympäri, joilloin kelansydämelle 2 tuodaan kaapelia 6 ohjauslaitteen 7 avulla, 15 joka muodostuu kahdesta ohjausrullasta 8, jotka on laakeroitu ohjauslaitteen vastaaviin, ei myöskään havainnollistettu!-hin laakerointiosiin. Kelaustapahtuman aikana saadaan aikaan ohjauslaitteen 7 ja kaapelikelan 1 välille suhteellinen liike, jota ohjataan siten, että kaapelin 6 yksittäiset kierteet 20 sovitetaan tietyllä tavalla vierekkäin kelansydämelle 2 ja vastaavasti kulloinkin alla olevalle kerrokselle, kuten tätä selitetään vielä yksityiskohtaisesti.

Kelaustapahtuma alkaa sovittamalla ensimmäinen kerros kelansydämelle 2, mikä on havainnollistettu kuvioissa 1-3.

25 Kaapeli 5 kelataan tällöin siten, että tuloksena on kuvioista 4 havaittava tasoonlevittäminen, jonka yhteydessä ensimmäisen kerroksen kelaustapahtumaa voidaan selittää:

Kaapelin 6 alku 10 tuodaan kelansydämessä 2 tai oikeassa, kohdassa 3 sisäpintansa avulla pistekatkoviivalla kaa-30 vamaisesti osoitetussa päätylaipassa olevan aukon läpi puo-lauskelan 1 sisään. Kaapeli 6 on esitetty voimakkaasti piirretyllä keskiviivalla 11 ja molemmilla ulkoääriviivoja osoittavilla ohuilla viivoilla 6a. Ohjauslaitteen 7 ja kaapelikelan 1 välisen suhteellisen liikkeen vastaavalla ohjauksella 35 on yksittäiset kierteet kelattu kehänsä suurimman osan yli 701 96 9 keskiviivallaan kulloinkin seuraten kelanssydäntä 2 ympäröivää ympyränmuotoista päätöntä käyrää 12. Tarkasti ennalta määrätyllä alueella, numerolla 13 osoitetulla siirtymäalueella, kaapeli 6 on ohjattu yhdestä kiertees-5 tä saman kerroksen viereiseen kierteeseen. Ensimmäisen kerroksen 9 ensimmäisen kierteen 19 keskiviiva 11 kulkee etäisyydellä 15 vastaavan päätylaipan sisäpinnasta 3, joka etäisyys on likimain sama kuin kaapelin 6 halkaisija, mikä merkitsee, että päätylaipan sisäpinnan 3 ja 10 ensimmäisen kierteen väliin muodostuu siirtymäalueen 13 ulkopuolelle vapaa tila 16, jonka leveys on likimain puolet kaapelin halkaisijasta. Suljetut ympyräviivakäyrät 12, joita yksittäisten kierteiden keskiviiva 11 seuraa siirtymäalueen 13 ulkopuolella, ovat yhdensuuntaisissa 15 tasoissa, jotka suuntautuvat välin päässä toisiinsa nähden kulloinkin suorakulmaisesti kelan pituus- tai kier-toakseliin 5 nähden ja jotka on suunnattu yhdensuuntaisesti päätylaippojen sisäpintoihin 3, 9 nähden. Yksittäiset kierteet eivät ole ahtaasti vierekkäin toisiaan vasten 20 puristettuina. Vierekkäisten kierteiden kiskiviivojen 11 välinen etäisyys on pikemminkin valittu siten, että se vierekkäisten kierteiden mahdollisimman pienen välitilan yhteydessä on varmasti suurempi kuin suurin kaapelilla toleranssialueen sisällä odotettavissa oleva tai mitattu 25 ulkomitta. Lisäksi on vierekkäisten kierteiden keskiviivojen 11 etäisyys ohjattu siten ensimmäisen kerroksen 9 aksiaaliselle pituudelle, että viimeisellä kierteellä 17 on mahdollisimman pieni etäisyys viereisen päätylaipan sisäpinnasta 9, johon päin kerros 9 on kasvanut kelaami-30 sen yhteydessä.

Ensimmäisen kerroksen 9 viimeisen kierteen 17 päässä kapenee siirtymävyöhykkeessä 13 päätylaipan sisäpinnan 9 ja kaapelin siirtymän välinen välitila toiseksi viimeisestä kierteestä 18 kohdassa 190 kiilanmuotoisesti. Kohta, 35 jossa tämä tapahtuu, on määrätty ennakolta riittävän tarkasti siirtymäalueiden 13 sijainnilla ohjauslaitteen 7 10 701 96 ohjaamiseksi. Likimain siirtymäalueen 13 ensimmäisellä puoliskolla johdetaan kaapelia 6 vielä renkaanmuotoisen osansa tasolla, niin että sen sijainti ei vielä muutu aksiaalisessa suunnassa. Likimain siirtymäalueen 13 kes-5 Kellä alkaa sitten siirtyminen toisen kerroksen 20 ensimmäisen kierteen 19 (kuvio 6) renkaanmuotoiseen osaan, joka kerros on kuviossa 5 osoitettu siten, että toisen kerroksen 20 kierteiden keskiviivat 11a on esitetty katkoviivoin.

Kuten kuviosta 6 on nähtävissä, on toisen kerrok-10 sen ensimmäinen kierre 19 siirretty puolen kierteen etäisyyden verran ensimmäisen kerroksen 9 viimeiseen kierteeseen 17 verrattuna, mikä merkitsee, että se (kierre 19) asettuu siirtymäalueen 13 ulkopuolella, ts. kehänsä suurimmalla osalla, jossa edelleen sen keskiviiva seuraa 15 ympyränmuotoista käyrää 12, kourumaiseen syvennykseen 21, jota rajoittaa ensimmäisen kerroksen 9 viimeisen ja toiseksi viimeisen kierteen 17 ja vast. 18 kehäpinta.

Likimain ensimmäisen kerroksen 9 siirtymäsektorin 13 kohdalla johdetaan kaapeli ensimmäisen kierteen 19 ren-20 kaanmuotoisesta osasta samalla tavalla kuin ensimmäisessä kerroksessa siirtymäalueella toisen kerroksen toisen kierteen 22 renkaanmuotoiseen osaan, minkä jälkeen toinen kerros kelataan edelleen vastaavalla tavalla. Koska kierteen etäisyys on sama kuin ensimmäisessä kerroksessa, asettu-25 vat toisen kerroksen 20 kaikki kierteet - paitsi viimeinen kierre 23 - uranmuotoisiin syvennyksiin 21, jotka ovat ensimmäisen kerroksen 9 pinnalla. Viimeinen kierre 23 on renkaanmuotoisessa osassa siirtymäalueen 13 ulkopuolella tuettu yhdeltä puolelta sivulta päätylaipan sisäpinnan 3 30 ja ensimmäisen kerroksen 9 ensimmäisen kierteen 19 avulla, kuten erityisesti kuviosta 6 on nähtävissä.

Siirtymäalueella 13 johdetaan sitten samalla tavalla kuin ensimmäisen kerroksen 9 viimeisen kierteen 17 alueella kaapeli 6 toisen kerroksen 20 viimeisestä kierteestä 35 23 seuraavan kerroksen ei enää havainnollistettuun ensimmäi seen kierteeseen. Tämä selviää kuviosta 5, jossa kohdassa 70196 A toisen kerroksen 20 viimeisen kierteen 23 keskiviivaa 11a osoittava katkoviiva yhtyy yhtenäiseen viivaan 11, joka tästä lähtien ei esitä ainoastaan ensimmäisen kerroksen 9 kaapelin keskiviivaa, vaan myös kolmannen, vii-5 dennen, seitsemännen jne. kerroksen keskiviivaa. Vastaavasti osoittaa katkoviiva 11a kaapelikierteiden keskiviivaa toisessa, neljännessä, kuudennessa jne. kerroksessa.

Kuviossa 5 sijaitsevat molempien kerrosten 9, 20 siirtymäalueet 13 yksinkertaisuuden vuoksi puolauskelan 10 kehällä. Niitä rajoittaa kaksi suoraa, akselinsuuntaista viivaa 24, 25. Mutta yleensä ei yksittäisten kerrosten siirtymäalueita 13 aseteta tarkasti päällekkäin, vaan kulmassa toisiinsa nähden siirretyiksi puolauskelan suurempien epäpyöreyksien välttämiseksi tällä tavalla. Siir-15 tymäalueella 13 on kerrosten etäisyys nimittäin jonkin verran suurempi kuin kierteiden renkaanmuotoisten osien alueella. Siirtymäalueiden 13 molemminpuolisen kulmasiir-tämisen ansiosta vältetään näiden epäpyöreysvirheiden summautuminen.

20 Tällöin voi olla tarkoituksenmukaista kuvioiden 4, 5 mukaisesta tasoonlevityksistä poiketen rajoittaa siirtymäalueet ei vaakatasoissa yhdensuuntaisilla suorilla 24, 25, vaan kahdella ruuviviivalla, jotka kuvioissa 4, 5 ilmenisivät silloin samoin kahtena yhdensuuntaisena 25 suorana, jotka suuntautuisivat tietyssä terävässä kulmassa viistosti vaakatasoihin nähden.

Kuvioiden 4-6 yhteydessä kuvailtu menetelmä edellyttää, että kelanlaippojen sisäpintojen 3, 4 mahdolliset poikkeamat vastaavista suorakulmaisesta kelanpituus- tai 30 kiertoakseliin 5 nähden kulkevista tasoista ovat vähäiset kaapelin halkaisijaan verrattuna. Kun tämä edellytys ei enää päde, voi kaapelin 6 kelaus tapahtua kuviosta 7 tai 8 havaittavalla tavalla:

Oletettakoon, että oikea päätylaipan sisäpinta 3 35 kulkee pistekatkoviivoin osoitetulla tavalla kelauksessa, 70196 12 kun taas vasen päätylaipan sisäpinta 4 on kuten edellä suorakulmaisesti pituus- tai kiertoakseliin 5 nähden suuntautuvassa tasossa. Havainnollistetun ensimmäisen kerroksen yksittäiset kierteet on havainnollistettu aino-5 astaan kaapelin 6 keskiviivan 11 avulla.

Kuvion 7 mukaisessa suoritusmuodossa on kierteet sovitettu siten kelansydämelle 2, että siirtymäalueen 13 ulkopuolella keskiviivan etäisyyksien suhde päätylaippo-jen sisäpintoihin 3, 4 on kulloinkin vakio jokaisen kier-10 teen osalta.

Kuvion 8 mukaisessa suoritusmuodossa on sovittaminen suoritettu siten, että tietty lukumäärä molempia päätylaippojen sisäpintoja 3, 4 lähinnä sijaitsevia ensimmäisen kerroksen kierteitä - esillä olevassa tapauksessa 15 molemmat kierteet 27, 28 - sijoitetaan siirtymäalueen 13 ulkopuolella keskiviivansa 11 vakiolla, mahdollisimman pienellä etäisyydellä vastaavasta päätypinnan sisäpinnasta 3 tai vast. 4, ts. tätä seuraavasta, kun taas välissä olevat kierteet kelataan siten, että siirtymäalueen 13 ulko-20 puolella niiden keskiviivojen 11 etäisyyksien suhde on vakio vakiolla etäisyydellä päätypintojen sisäpinnoista kulkevien kierteiden kiskiviivoihin 11.

Ensimmäisen kerroksen 9 (kuvio 4) ensimmäisen kierteen 14 aloittamisen helpottamiseksi sen keskiviivan 11 25 kaapelin halkaisijaa vastaavalta etäisyydeltä 15 päätylaipan sisäpinnasta 3 voidaan suorittaa erilaisia toimenpiteitä:

Kun kaapelin alku 10 on pistetty päätylaipan 3 aukon läpi, voi kelansydämelle 2 tai päätylaipalle 3 olla kiinni-30 cetty puskuri 30, joka määrää etäisyyden. Yhden puskurin 30 asemesta voi tilassa 16 olla sovitettuna myös useita kehää pitkin jaettuja tällaisia puskureita. On myös ajateltavissa sovittaa päätylaipan ulkosivusta lähtien päätylaipan 3 läpi viety kara 31, jossa on kenkä 32, joka on 35 aksiaalisesti säädettävissä, siten yksinkertaisen sovittamisen mahdollistamiseksi erilaisiin kaapelin halkaisijoihin.

13 70196

Puskuri tai puskurit 30 voivat myös olla varustetut pika-vaihtolaitteilla nopean vaihdon mahdollistamiseksi.

Jos kaapelin alku 10 viedään kelansydämen 2 läpi puolauskelan 1 sisustaan, niin voidaan käyttää keskiöinti-5 laitetta, joka sovitetaan läpimenoaukkoon ja joka mahdollisesti on säädettävissä. Lopuksi on vielä ajateltavissa käyttää kelan akselin suunnassa siirtyvää kiristyslaitetta kaapelin alun kiinnittämiseksi kelansydämen 2 vaippapinnalle, jota ei enää ole esitetty yksityiskohtaisesti.

10 Kun toisen kerroksen 20 (kuvio 6) viimeistä edellinen kierre on sijoitettu, voi suuren kierteen jännityksen yhteydessä esiintyä vaara, että alemman kerroksen 9 ensimmäinen kierre 14 puristuu ja väistyy oikealle, ts. päätylaipan sisäpintaa 3 kohti. Tämän estämiseksi voi olla tarkoituksenmukais-15 ta täyttää ensimmäisen kierteen 14 ja päätylaipan sisäpinnan 3 välinen välitila 16 puskureilla 30 tai rengassegmenttiosal-la. Tällöin voivat puskurit 30 tai vast, rengassegmenttiosa olla jälleen aksiaalisesti säädettävissä. Jos kaapelikelalle on kelattava halkaisijoiltaan hyvin erilaisia kaapeleita 6, 20 niin puskureiden 30 tai rengassegmenttiosan säteittäinen korkeus voidaan kelansydämellä 2 etäisyyden päätylaipan sisäpin-: nasta 3 kasvaessa tehdä suuremmaksi, koska sen täytyy ohuempien kaapeleiden 6 yhteydessä jäädä oleellisesti kaapelin halkaisijan alle, kun taas se ei paksumpien kaapeleiden 6 yh-25 teydessä saa jäädä puolen kaapelin halkaisijan alle. Tämä voidaan saada aikaan sijoittamalla puskurit 30 kalteville tasoille tai rengassegmenttiosa kartiopinnalle.

Rengassegmenttiosan tasainen aksiaalinen säätö voidaan saada aikaan pakomaisesti kehälle jaettujen ruuvisegmenttien 30 avulla. Tässä tapauksessa kierretään rengassegmenttiosaa säätämiseksi kehänsuunnassa kelansydämellä 2.

Kierteiden kelaamiseksi edellä selitetyllä tavalla täytyy ohjauslaitteen 7 ja kaapelinkelan 1 välillä saada aikaan kelan akselin suunnassa kelan pyörimisestä riippuvaisesti suh-35 teellinen liike. Tämä liike muodostuu yhdessä yhden kerroksen 14 701 96 sisällä aina samalla tavalla suunnatusta asteittaisesta liikkeestä, joka vastaa kierteen etäisyyttä, ja nopeammasta edestakaisesta lyhytiskuisesta liikkeestä siirtymä-alueen 13 aikaansaamiseksi kierteestä seuraavaan (vert.

5 kuvio 2), sekä mahdollisesti lisäliikkeestä kaapelinkelan virheiden tasaamiseksi päätylaipan 3, 4 alueella, kuten kuvioiden 7, 8 yhteydessä esitettiin.

Periaatteessa voidaan ohjauslaitteen 7 ja kaapeli-kelan 1 välinen suhteellinen liike saada aikaan kaapeli-10 kelan 1 tai ohjauslaitteen 7 aksiaalisella siirrolla. Kun ohjauslaitetta 7 ei tule liikuttaa pois eteenkytketyn kaa-pelinsyöttölaitteen keskiviivalta, on tarkoituksenmukaisempaa siirtää kaapelikelaa. Mutta mitä suuremmaksi kelaus-nopeus tulee, sitä nopeammin täytyy myös kaapelikelan 1 15 ja ohjauslaitteen 7 liikkua toisiinsa nähden ja sitä suuremmiksi tulevat epätasaisten liikkeiden aikaansaamat mas-savoimat. Suurien kelausnopeuksien yhteydessä menetellään sen vuoksi seuraavasti:

Aina raskaammaksi tulevaa kaapelikelaa 1 liikute-20 taan yleensä asteittain tai likimain yhdenmukaisesti aksiaalisesta juuri muodostuvien kierteiden edistymistä vastaavasti. Ohjauslaite 7 ohjaa ainoastaan vaadittavia nopeita edestakaisliikkeitä siirtymäalueen 13 aikaansaamiseksi ja mahdollisesti päätylaippojen sisäpintojen mahdollisten epä-25 tarkkuuksien tasaamiseksi eteenkytketyn kaapelinsyöttölait-teen keskiviivan ympärillä.

Kuvailtuja liikkeitä ohjaa ohauslaite, johon annetaan ainakin päätylaippojen sisäpintojen etäisyys ja kaapelin 6 suurin odotettavissa oleva tai mitattu halkaisijan 30 mitta kaapelikelan akselin suunnassa. Liikeohjelman laskemiseksi saa ohjauslaite jatkuvasti tietoja ainakin kaapeli-kelan suoritetun kiertokulman välityksellä alkaen ensimmäisen kerroksen 9 ensimmäisen kierteen 14 kulma-asennnosta.

Ohjauslaite laskee pienimmän mahdollisen kierteen 35 etäisyyden joka on tuloksena molemmista ehdoista, että 70196 15 ensimmäisen kierteen keskiviiva 11 on kaapelin halkaisijan etäisyydellä sen viereisestä päätylaipan sisäpinnasta 3, kun taas ensimmäisen kerroksen viimeinen kierre 17 kulkee nojaten sen viereisen päätylaipan sisäpintaan Tämän 5 laskennan yhteydessä on yleensä otettava huomioon kaapelin leveyden suureneminen kelan akselin suunnassa siirtymäalu-eella kierteestä seuraavaan, Tämän laskutuloksen avulla yhdessä kaapelin leveyden ja muiden kiinteiden ennalta annettujen parametrien, esim.

10 kaapelin tiettyjen fysikaalisten ominaisuuksien kanssa ohjauslaite laskee siirtymäalueen 13 pituuden kehän suunnassa sekä kaikki siitä tuloksena olevat suureet kaapelikelan 1 ja ohjauslaitteen 7 välisen suhteellisen liikkeen ohjelmaan saakka kaapelikelan pyörimisestä riippuvaisesti.

15 Tärkeänä tietona tätä ohjelmaa varten annetaan kelan- sydämen 2 halkaisija ohjauslaitteeseen ensimmäistä kerrosta 9 varten yksittäisten kierteiden siirtyälueen 13 sijainnin ja pituuden määräämiseksi vastaavan kulma-alueen muodossa. Korkeampia kelauskerroksia varten voi ohjauslaite 20 laskea kerroksen halkaisijan ja mahdollisesti mittaustuloksien yhteydessä korjata esim. kaapelin nopeuden ja kaapelikelan kierrosluvun osalta.

Lopuksi voivat annettuihin tietoihin kuulua vielä tiedot päätylaipan 3, M· poikkeamista kohtisuoraan pituus-25 tai kiertoakselilla 5 olevista tasoista, joita sitten käytetään liikeohjelmassa kierteen kulun aikaansaamiseksi kuvioita 7, 8 vastaavasti.

Kuten kuvioista 1, 2 on havaittavissa, ei ensimmäisen kerroksen kelaaminen tuota mitään vaikeuksia, niin kau-30 an kuin päätylaippa 3 ei estä saapuvaa kaapelia 6, jota laippaa kohti kerros kasvaa. Mutta kuten kuviosta 3 on havaittavissa, ei ainakaan siirtymäalueella 13 toiseksi viimeisestä kierteestä 18 viimeiseen kierteeseen 17 eikä mahdollisesti myöskään jo muutamien aikaisempien siirtymäalu-35 eiden yhteydessä voida kaapelia 6 päätylaipan 3 vuoksi tuoda enää siirtymäalueen 13 muodostamiseksi vaadittavassa kulmassa.

70196 16

Mutta viimeisten kierteiden 17, 18 sovittaminen on käytännössä tästä huolimatta ilman muuta mahdollista, koska tässä tapauksessa aina jo sovitettu edellinen kierre tukee siirtymäalueen 13 muodostamista.

5 Erityisen epäedullisissa olosuhteissa, erityisesti kaapelin pintojen erittäin suurten keskinäisten kitkakertoi-mien yhteydessä, on olemassa vaara, että kaapeli kohoaa liian aikaisin seuraavaan kerrokseen. Tämän välittämiseksi voi olla välttämätöntä käyttää kaapelin lähestyessä päätyit) laippaa ylimääräistä tukilaitetta, joka on osoitettu kuviossa 3 numerolla 33 ja joka on tällöin tehty esim. rullan muotoon.

Claims (15)

17 Patenttivaatimukset: 7 019 6

1. Menetelmä lankamaisen kelausmateriaalin, erityisesti kaapelien (6) kelaamiseksi rumpumaisen kelasydämen 5 (2) ja päätylaipat (3, 4) omaavalle kelarungolle (1), jossa menetelmässä kelausmateriaali asetetaan yksittäisiksi, vierekkäin lepääviksi kierteiksi järjestettynä kerroksittain kelasydämelle niin, että kelausmateriaali kelautuu joka kierteessä kierteenkehän suurimmalla osalla keskiviivalle) jjLaan (11) kelasydäntä ympäröivää, renkaanmuotoista, päätöntä käyrää (12) seuraten ja johdetaan sitten ennalta määrätyllä, kierteenkehän pienen osan muodostavalla siirtymä-alueella (13) ympäri pyörivän kelarungon (1) ja kelattaessa tälle tulevan, ohjatun kelausmateriaalin välille tuote-15 tun, kerroksen sisällä aina samansuuntaisen askelliikkeen avulla kierre-etäisyyttä vastaten saman kerroksen kulloinkin vieressä lepääväksi kierteeksi ja johdetaan kelausmateriaali ensimmäisen kerroksen (9) viimeisestä kierteestä (17) siirtymäalueen (13) sisäpuolella ulospäin toiseen ker-20 rokseen (20) ja kelataan se siellä vastaaviksi kierteiksi, jotka siirtymäalueensa ulkopuolella sijaitsevat kulloinkin ensimmäisen kierroksen kahden vierekkäin lepäävän kierteen rajoittamissa uramaisissa syvennyksissä (21), minkä jälkeen kelausmateriaali tämän kerroksen valmistumisen jälkeen joh-25 detaan seuraavissa kerroksissa kerroksen kulloinkin viimeisestä kierteestä siirtymäalueen (13) sisäpuolella kulloinkin seuraavaan kerrokseen, tunnettu siitä, että ympäri pyörivän kelarungon (1) ja kelattaessa tälle tulevan ohjatun kelausmateriaalin välisen siirtymäalueen (13) muo-30 dostumisen yhteydessä tuotetaan lisäksi nopea, edestakainen, lyhytiskuinen liike kelarungon pituusakselissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen kerroksen yksittäiset kierteet siirtymäalueen (13) ulkopuolella keskivii- 35 vallaan (11) suunnilleen kelausmateriaalin halkaisijan etäisyydellä viereisestä ensimmäisestä päätylaippasisäpin-nasta (3, 4) kulkevasta ensimmäisestä kierteestä alkaen so- 18 701 96 vitetaan kelasydämen (2) pituudella sellaisen keksinäisen välimatkan päähän toisistaan, että viimeinen kierre sijaitsee siirtymäalueen ulkopuolella pienimmän mahdollisen välimatkan päässä toisesta päätylaippasisäpinnasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että renkaan muotoisesti suljetut käyrät (12) ovat kulloinkin samansuuntaisissa tasoissa, jotka kulkevat samansuuntaisesti ainakin yhden päätylaip-pasisäpinnan kanssa.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että siirtymäalueen (13) ulkopuolella jokaisessa renkaanmuotoisessa, suljetussa käyrässä (12) keskiviivan etäisyyksien (15) suhde kummastakin päätylaippasisäpinnasta (3, 4) käyrää pitkin on 15 vakio.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kumpaankin päätylaip-paan (3, 4) liittyvässä ensimmäisessä kerroksessa (9) kulloinkin ainakin yksi kierre kulkee siirtymäalueen ulkopuo-20 lella keskiviivansa vakiolla etäisyydellä kulloinkin kyseisestä päätylaippasisäpinnasta ja siirtymäalueen ulkopuolella välissä olevien kierteiden keskiviivan etäisyyksien suhde päätylaippasisäpintoihin nähden vakioetäisyydellä kulkevien kierteiden keskiviivoihin on vakio.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen kerroksen vierekkäisten kierteiden keskiviivojen (11) etäisyys on kulloinkin sama tai suurempi kuin kelausmateriaalin tole-ranssialueella odotettavissa olevan tai mitatun ulkohal-30 kaisijan suurin etäisyys.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden kerroksen siirtymäalueita rajoittaa kaksi kelarungon (1) pituusakselin kanssa sama-akselista suoraa (24, 25).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että yhden kerroksen siirtymäalueita (13) rajoittaa kaksi ruuviviivaa. 19 701 96

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vierekkäisten kerrosten siirtymäalueet ovat kulmassa siirretyt toistensa suhteen.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen kelauksen aloittamista sovitetaan ensimmäisen kerroksen ensimmäisen kierteen (14) alun alueelle kelarunkoon kierteen etäisyyden viereisestä päätylaippasisäpinnasta määräävä pidä-10 tyslaite (31, 32).

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen kerroksen ensimmäisen kierteen alueelle sovitetaan kela-runkoon ensimmäisen kierteen ja viereisen päätylaippasisä- 15 pinnan välisen välitilan ainakin osittain täyttävä tuki-elementti (30).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukielementti (30) on tehty aksiaalisesti ja/tai säteittäisesti säädettäväksi.

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että kelausmateriaa-lia ohjataan ainakin ensimmäisen kerroksen viimeisen kierteen (18) muodostumisen yhteydessä sivuttain edellisen, jo tehdyn kierteen avulla ja/tai säteittäisesti ohjauselemen-25 tin (7) avulla pakonomaisesti kelarungon välittömässä läheisyydessä .

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen kerroksen yksittäisten kierteiden välttämätön etäisyys ke- 30 laamisen aikana lasketaan jatkuvasti kelausmateriaalin halkaisijasta, päätylaippasisäpintojen (3, 4) etäisyydestä, kelarungon (1) kulloisestakin kiertokulma-asennosta ja muista kelaustapahtumalle tunnusomaisista, mahdollisesti koko ajan mitatuista fysikaalisista suureista ja kelausmateriaa-35 lia johdetaan vastaavasti ohjattuna kelasydämelle (2).

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin ensim- 20 701 9 6 mäisen kierroksen ensimmäinen kierre (14) ja toisen kier- i roksen viimeinen kierre (23) kelataan erilaisella vetojännityksellä. 701 96 21