FI69846B - Vid framstaellning av penicilliner saosom mellanprodukt anvaendbar foerening och foerfarande foer dess framstaellning - Google Patents

Description

UjJfcpJ rBl ri1. KUULUTUSJULKAISU /Q

Jiff 11 UTLÄG G NIN G SSKRIFT D^040 •2^0 c (45) Pate:. It i ray'Jane tty

Γ “ t C:.: t r\? ’· a t C o ; . JG

(51) Kv.lk.4/lnt.Ci.4 C 07 D *+99/02, C 07 F 7/18 SUOMI —FINLAND (21) Patenttlhakemu* — Patentansöknlng 791732 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 30.05.79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 30.05 79 (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offentllg ig gg gg

Patentti· ja rekisterihallitus .... ...... ... . .

* (44) Nähtäväksipanon Ja kuul.julkalsun pvm.—

Patent- oeh registerstyrelsen v ' Ansökan utlagd och utl.skrfften publicerad 21 .12.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet -jg ^ 78 19.01.79, 19.03.79 USA(US) 970704, 001+780, Ο21852 Toteennäytetty-Styrkt (71) Bristol-Myers Company, 3^5 Park Avenue, New York, New York 10022, USA(US) (72) Derek Walker, Jamesville, New York, Herbert H. Silvestri, Dewitt,

New York, Chester Sapino, East Syracuse, New York, David A. Johnson, Fayetteville, New York, USA(US) (7*0 Oy Koister Ab (5*0 Penisilliinien valmistuksessa välituotteena käyttökelpoinen yhdiste ja menetelmä sen valmistamiseksi - Vid framstälIning av penicilliner sasom mellanprodukt användbar förening och förfarande för dess fram-stä11 n ing Tämä keksintö liittyy uuteen menetelmään bakteerinvastais-ten aineiden valmistamiseksi, joista aineista tavallisesti käytetään nimitystä puolisynteettiset penisilliinit ja lähinnä näiden alaryhmään, jotka ovat tunnettuja siitä, että 6-asemassa olevassa asyyli-sivuketjussa, kuten ampisilliinissa ja amoksisilliinissa, on aminoryhmä.

Ensimmäinen kaupallinen penisilliini, jonka 6-asyyliam.ido-sivuket jussa on Qt-aminoryhmä, oli ampisilliini , 6-(D-Oc.-amino-O·-fenyyliasetamido)penisillaanihappo (ks. US-patentti n:o 2 985 648). Amoksisilliini on bakteerinvastainen aine, jota on käytetty ihmisten hoitamiseen ja jota on markkinoitu vapaan hapon trihydraattina (so. kahtaisionina) . Sitä on selostettu esimerkiksi GB-patentt.ijulkaisussa 978 178; julkaisussa J. Chem. Soc. (London), ss. 1920 -1922 (1971); ja Antimicrobial Agents and Chemotherapy - 1970, ss. 407 - 430 (1 971). Sen kemiallinen nimi on 6-/D- Cl-amino- Ql-(p-hydroksifenyyli)-asetamidq7penisillaanihappo.

2 69846

Aminohappokloridi-hydrokloridien käyttö sellaisten penisilliinien valmistamiseksi kuivien olosuhteiden vallitessa tunnetaan esim. GB-patenteista n:o 938 321 ja n:o 959 853 (6-aminopenisil-laanihapon karboksyyliryhmän suojaamiseksi asyloinn.in aikana jälkimmäisessä käytettiin silyyliryhmää, kuten on tunnettua myös GB-paten-tista n:o 1 008 468 ja US-patentista n:o 3 249 622), ja GB-patent.is-ta n:o 962 719 kylmässä vesipitoisessa asetonissa. Nämä penisilliinit ovat amfoteerisia aminohappoja ja niiden eristämiseksi käytettiin sen vuoksi (esim. US-patenteissa n:o 3 157 640 ja n:o 3 271 389 mainitulla tavalla) tiettyjä alifaattisia epäsymmetrisiä sivuketjuja sisältäviä sekundäärisiä amiineja (nimitetään usein nestemäisiksi am.iinihartseiksi) , joita oli aikaisemmin käytetty 6-aminopeni-sillaanihapon eristämiseen, joka myöskin on amfoteerinen aminohappo (ks. US-patentti n:o 3 008 956). Parannettuja menetelmiä sellaisten penisilliinien eristämiseksi ja puhdistamiseksi tunnetaan esim. US-patentista n:o 3 1 80 862 /5-naftaleenisulfonaattien avulla, ja US-patentista n:o 3 1 98 804 väl.iyhdisteen eristämisen ja seuranneen hetasilliinin helposti tapahtuvan hydrolyysin avulla.

Silyyliryhmän käyttö luonnon penisilliinin karboksyyliryhmän suojaamiseksi 6-aminopenisillaanihapoksi suoritettavan lohkai-sun ajaksi tunnetaan US-patentista n:o 3 499 909. Silyloidun 6-amino-penisillaanihapon käyttö aminohappoklor.idi-hydroklorideilla suoritettavan vedettömän asyloinnin aikana tunnetaan lukuisista patenteista, esim. US-patent.it n:o 3 479 018, n:o 3 595 855, n:o 3 654 266, n:o 3 479 338 ja n:o 3 487 073. Muutamissa näistä patenteista tunnetaan myös nestemäisten amiinihartsien käyttö. Katso myös US-patent-teja 3 912 719, 3 980 637 ja 4 128 547.

GB-patentissa n:o 1 339 605 on erilaisia spesifisiä ja yksityiskohtaisia esimerkkejä amoksisilliin.in valmistamiseksi antamalla 6-am.inopen.isillaanihapon silyloidun johdannaisen reagoida D-(-)-CX. -amino-p-hydroksifenyylietikkahapon reaktiokykyisen johdannaisen (klor.idi-hydrokloridi mukaan luettuna) kanssa, jossa aminoryhmä on suojattu, minkä jälkeen silyyliryhmä(t) poistetaan hydrolysoimalla tai alkoholyysin avulla ja sen jälkeen, milloin se on mahdollista, amoksisilliini otetaan talteen, tavallisesti kiteisenä trihydraatt.i-na. Täten kiteistä amoksisilliiniä saatiin kuten esimerkistä 1 ilmenee saostamalla .isoelektrisesti vesiliuoksesta, esim. pH:n ollessa 4,7. Puhdistaminen suoritettiin tässä esimerkissä todennäköises 3 69846 ti liuottamalla raakatuote (ennen isoelektristä saostamista) veteen, happamessa pH:ssa, esim. 1,0, (esim. kloorivetyhapon vesiliuokseen) veden kanssa sekoittumattoman orgaanisen liuottimen, kuten metyyli-isobutyyliketonin (4-metyylipentan-2-onin) läsnäollessa. Melko samanlaista menetelmää on käytetty US-patentissa n:o 3 674 776.

Tämä keksintö kohdistuu menetelmään penisilliinien valmistamiseksi käyttämällä välituotteena uutta yhdistettä, jolla on kaava

O H H . CH

- I I /S / (CH.) -Si-O-C-NH-C-—C ^ C— J J I v^rl^ S- N - 1 ° /° <

O—B

jossa B on helposti lohkaistava esterisuojaryhmä, kuten trimetyyli-silyyli. Uuden välituotteen annetaan reagoida kuivassa inertissä orgaanisessa liuottimessa, kuten metyleenikloridissa, edullisesti heikon emäksen läsnäollessa, kuten propyleenioksidin läsnäollessa, ja lämpötilan ollessa yli -10°C, ensisijaisesti -8°C - +20°C, mieluimmin 0°C - 20°C, ja edullisimmin noin 20°C, suunnilleen ekvimo-laarisen määrän kanssa happokloridia tai kloridia tai kloridi-hydro-kloridia, joka jälkimmäinen lisätään mieluiten annoksittain edellisen liuokseen, ja sen jälkeen haluttaessa ryhmä B muutetaan vedyksi.

Tämä keksintö käsittää myös menetelmän kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi; tämän menetelmän mukaan lisätään sinänsä tunnetulla tavalla kuivaa hiilidioksidia kaasuna liuokseen, jossa on yhdistettä, jonka kaava on 4 69846

H H

' = / S / CH3 (CH3) 3Si-NH-C -C "ν'

I ch3 II

^-N- O ^0 c\

0-B

jossa B:llä on sama merkitys kuin edellä, vedettömässä inertissä orgaanisessa liuottimessa lämpötilassa noin 20 - 27°C, kunnes reaktio on kulkenut loppuun.

Tämä keksintö käsittää myös menetelmän 6-Ot-aminoaryyliaset-amidopenisillaanihapon, kuten ampisilli.in.in tai amoksisilliinin valmistamiseksi, jossa menetelmässä yhdisteen, jolla on kaava o s ^CH3

(CH ) Si-O-C-NH-CH— CYf' "V

| I !^ch3

^--N - CH

0 I

C-O-Si (CH0) 0

II

o annetaan reagoida kuivassa inertissä orgaanisessa liuottimessa ja lähinnä metyleen.ikloridissa edullisesti heikon emäksen, lähinnä propyleenioksidin, läsnäollessa, ja lämpötilan ollessa yli -10°C, ensisijaisesti -8°C - +20°C, mieluimmin 0°C - 20°C, ja edullisimmin noin 20°C, suunnilleen ekvimolaarisen määrän D-(-)-Cfc-aminoaryyli-asetyy likloridi-hydrokloridia , kuten D- (-) -2-fenyyliglysyyliklorid.i-hydroklorid.ia tai vastaavasti D- (-) -2-p-hydroksifenyyliglysyyliklo-ridi-hydroklorid.ia, kanssa, jolloin jälkimmäinen lisätään edullisesti annoksittain edellisen liuokseen.

Il 69846

Eräs uuden menetelmän yllättävistä piirteistä on vedettömän asylointiliuoksen stabilisuus. Sitä voidaan säilyttää pitkiä aikoja huoneen lämpötilassakin penisilliinimolekyylin havaittavasti pilkkoutumatta. Tämä on vastakkaista aikaisemmin selostettujen menetelmien asylointiliuosten käyttäytymiselle. Tämä stab.ilisuusetu mahdollistaa asylointireaktion suorittamisen paljon korkeammissa lämpötiloissa (käytetty huoneen lämpötilaa) kuin ampisilliinin valmistuksessa normaalisti käytetään, jolloin lämpötila on tavallisesti alle 0°C ja tyypillisesti noin -10°C.

Kaavan I mukaisesta yhdisteestä, jossa B on trimetyylisilyy-liryhmä, käytetään tässä erilaisia triviaalinimityksiä, kuten 6-APA:n bis-silyloitu karbamaatt.i, SCA, 6-trimetyylisilyylioksi-karbonyylipenisillaani-TMS-esteri ja TMSO^C.APA.TMS.

Tämän yhdisteen esiintyminen on yllättävää huomioitaessa se hyvin tunnettu tosiasia, että 6-APA:n reaktio hiilidioksidin kanssa tuhoaa 6-APA:n ja muodostuu 8-hydroksipenisillaanihappoa, kuten tunnetaan esimerkiksi US-patent.ista 3 225 033.

Selityksenä siihen, että 6-trimetyylisilyyl.ioksikarbonyyli-aminopenisillaanihappo-trimetyylisilyyliesteriä (TMSC^C.APA.TMS) saadaan kvantitatiivisin saannoin, on se, että ensimmäisessä vaiheessa muodostuu täydellisesti 6-APA-b.is-TMS-esiyhdistettä. Tämä on ollut mahdollista toteuttaa antamalla 6-APA:n reagoida heksametyyli-disilatsaanin (HMDS) kanssa seuraavan kaavion mukaisesti: — Ή 6-APA + HMDS ♦ imidatsoll- kiehutusv täydellinen karb- katalyyttl - "t oksyylt salyloitu- ; 11 6 - 8 t minen , seka noin 1 mooli 1,1 moolia 3-5 mooli-% 6h 6-NH - silylo it uutinen " L j

TMSNH S

5 -m°—-> N-f (6-APA. bis . TMS)

TMCS-lisäys ja J

kiehutus yön yli β—N

o/ co2tms 69846 B.is-trimetyylisilyloitumisreaktion tapahtumista täydellisesti voidaan seurata helposti NMR-analyysillä. 3-trimetyylisi.lyyli-oksikarbonyyliryhmä antaa metyylis ilyy 1 i-singletin kohdalle 0,31 ppm (tetrametyylisilaani = 0), 6-trimetyylisilyyliamiini-ryhmän antaessa metyylisilyyli-singletin kohdalle 0,09 ppm.

6-APA-tr.imetyylisilylointireaktio on toistaiseksi suoritettu vain metyleenikloridissa. Silti muita liuottimia, esim. asetonit-riiliä, dimetyyliformamidia tai jopa heksametyylidisilatsaania, voidaan käyttää.

Trimetyylis.ilyyliaminoryhmän muuttaminen trimetyyl.isilyyli-oksikarbonyyliaminoryhmäksi on suoritettavissa helposti johtamalla reaktioliuokseen kuplina kuivaa hiilidioksidia. Konversiota on helppo seurata NMR:n avulla, koska trimetyylisilyyl.iamino-singletti kohdalla 0,09 ppm heikkenee uuden trimetyylisilyylioksikarbonyyliamino-ryhmä-singletin ilmaantuessa kohdalle 0,27 ppm.

Käytettäessä tämän keksinnön mukaista menetelmää ampisillii-nin, ampisilliinianhydraatin, ampisilliini-trihydraatin, amoksisil-liinin ja amoksisilliin.i-trihydraatin valmistamiseen, lopputuotteet eristetään ja puhdistetaan alalla hyvin tunnettujen tavanomaisten menetelmien mukaisesti (ks. esim. US-patent.it 3 91 2 71 8 , 3 980 637 ja 4 128 547; samoin muut tässä viitteinä mainitut patentit ja julkaisut) .

Seuraav.issa esimerkeissä käytetyt happokloridit voidaan korvata erilaisilla muilla happokloride.illa tavallisten penisilliinien valmistamiseksi.

Täten minkä tahansa halutun asyyl.iryhmän saattamiseksi 6-aminoasemaan asyylihalogenidi voidaan valita alalla hyvin tunnetulla tavalla, kuten esim. US-patentissa 3 741 959. Täten sijoitettavissa ovat spesifiset asyyliryhmät mukaanluettuina, niihin kuitenkaan rajoittumatta, seuraavassa määritellyt asyyliryhmät: (i) RUC H C0- n 2n jossa RU on aryyli (karboksyylinen tai heterosyklinen), sykloalkyyli, substituoitu aryyli, substituoitu sykloalkyyli tai ei-aromaatt.inen tai mesoioninen heterosyklinen ryhmä, ja n on 1 - 4. Esimerkkejä täs-

II

7 69846 tä ryhmästä ovat fenyyliasetyyl.i, subsituoitu fenyyliasetyyli, esim. fluorifenyyliasetyyli, nitrofenyyliasetyyli, aminofenyyliasetyyli, asetoksifenyyliasetyyli, metoksifenyyliasetyyli, metfenyyliasetyyli tai hydroksif enyyliasetyy li; Ν,Ν-bis (2-kloor.ietyyl.i) aminofenyyli-propionyyli; t.ien-3- ja 3-asetyyli; 4-isoksatsolyyli- ja subsituoitu 4-isoksatsolyyliasetyyli; pyridyyliasetyyli; tetratsolyyliaset-yyli tai sydnoniasetyyli-ryhmä. Substituoitu 4-isoksatsolyyliryhmä voi olla 3-aryyli-5-metyyli-isoksatsol-4-yyli-ryhmä, aryyliryhmän ollessa esim. fenyyli tai halogeenifenyyli, esim. kloori- tai bromi-fenyyli. Tämän tyyppinen asyyliryhmä on 3-o-kloor.ifenyyli-5-metyyli-isoksatsol-4-yyli-asetyyli.

11l» CnH2n*1C0' jossa n on 1 - 7. Alkyyliryhmä voi olla suora tai sivuketjuinen ja haluttaessa se voi olla happi- tai rikkiatomin katkaisema, tai siinä voi olla substituenttina esim. syanoryhmä. Esimerkkejä sellaisista ryhmistä ovat syanoasetyyli, heksanoyyli-, heptanoyyli-, oktano-yyli- ja butyylitioasetyyli.

(Ui) CnH2n-1C°- jossa n on 2 - 7. Ryhmä voi olla suora- tai sivuketjuinen ja haluttaessa se voi olla happi- tai rikkiatomin katkaisema. Esimerkkinä sellaisesta ryhmästä on allyyl.itioasetyyli.

... Rv (1V) u 1

R S-C-CO

;» ♦ jossa Ru:lla on edellä kohdassa (i) määritelty merkitys ja se voi v w lisäksi olla bentsyyli, ja R ja R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, ovat kumpikin vety, fenyyli, bentsyyli, fenetyyli tai alempi alkyyli. Esimerkkejä sellaisista ryhmistä ovat fenoksiasetyy-li, 2-fenoksi-2-fenyyliasetyyli, 2-fenoksipropionyyli-, 2-fenoksi-butyryyli-, bentsyylioksikarbonyyli-, 2-metyyli-2-fenoksipropionyy-li-, p-kresoksiasetyyl.i ja p-metyylitio-fenoksiasetyyli.

8 69846

RV

(v) RUS-C-CO- jossa RU:lla on kohdassa (i) määritelty merkitys ja lisäksi se voi olla bentsyyli, ja RV:llä ja RW:llä on kohdassa (iv) määritellyt merkitykset. Esimerkkejä sellaisista ryhmistä ovat S-fenyylitioaset-yyli, S-kloor.ifenyy 1 itioasetyyli , S-fluorifenyylitioasetyyli, py-ridyylit.ioasetyyli ja S-bentsyylitioasetyyli .

(vi) RUZ(CH ) C0- 2 m jossa RU:lla on kohdassa (i) määritelty merkitys ja lisäksi se voi olla bentsyyli, Z on happi- tai rikkiatomi ja m on 2 - 5. Esimerkkinä sellaisesta ryhmästä on S-bentsyylitiopropionyyli.

(vii) RUCO- jossa RU:lla on kohdassa (i) määritelty merkitys. Esimerkkejä sellaisista ryhmistä ovat bentsoyyl.i , substituoitu bentsoyyli (esim. aminobentsoyyli), 4-isoksatsolyyli- ja substituoitu 4-isoksatsolyy-likarbonyyli, syklopentaanikarbonyyli, sidonikarbonyyli, naftoyyli ja substituoitu naftoyyli (esim. 2-etoksinaftoyyli), kinoksalinyyli-karbonyyli ja substituoitu kinoksalinyylikarbonyyli (esim. 3-karb-oks.i-2-kinoksalinyylikarbonyyl.i) . Muita mahdollisia bentsoyylin subs-tituentteja ovat alkyyli, alkoksi, fenyyli, tai fenyyli, jossa on substituenttina karboksi, alkyyliamido, sykloalkyyliamido, allyyli-amido, fenyyli (alempi ) -alkyyliamido, morfol.iinokarbonyy] i , pyrroli-diinokarbonyy 1 i , piperidiinokarbonyyli , tetrahydropyridi.ino, fur-furyyliamido tai N-alkyyli-N-aniliino, tai niiden johdannaiset, ja jotka substituent.it voivat olla 2- tai 2- ja 6-asemissa. Esimerkkejä sellaisista substituoiduista bentsoyyliryhmistä ovat 2,6-dimetoksi-bentsoyyli, 2-bifenyyl.ikarbonyyli, 2-metyyliamidobentsoyyl.i ja 2-karboksibentsoyyli. Ryhmän Ru vastatessa substituoitua 4-.isoksatsol-yyliryhmää, subst.ituentteina voivat olla edellä kohdassa (i) esitetyt. Esimerkkejä sellaisista 4-isoksatsolyyli-ryhm.istä ovat 3-fenyyli- li 9 69846 5-metyyli-isoksatsol-4-yyl.i-karbonyyli , 3-o-kloorif enyyli-5-metyyli-isoksatsol-4-yyl.ikarbonyyli ja 3-(2,6-dikloorifenyyl.i) -5-metyyli-isoksatsol-4-yylikarbonyyli.

(viii) RU-CH-CO-

V

X

jossa RU:lla on kohdassa (i) määritelty merkitys ja X on amino, substituoitu amino (esim. asyyliamido tai ryhmä, joka on saatu antamalla 7-sivuketjun aminoryhmän ja/tai -ryhmien reagoida aldehydin tai ketonin, esim. asetonin, metyylietyyliketonin tai etyyliaseto-asetaatin kanssa), hydroksi, karboksi, esteröity karboksi, triatsol-yyli, tetratsoyyli, syano, halogeno, asyylioksi (esim. formyylioksi tai alempi alkanoyylioksi) tai eetteröity hydroksiryhmä. Esimerkkejä sellaisista asyyliryhmistä ovat Gt-aminofenyyliasetyyli, CX-karb-oksifenyyliasetyyli ja 2,2-dimetyyl.i-5-okso-4-fenyyli-1 -imidatsoli-dinyyli.

RX

(ix) RY-C-CO-

RZ

XV z jossa R , RJ ja R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, voivat kukin olla alempi alkyyli, fenyyli tai substituoitu fenyyli. Esimerkkinä sellaisesta asyyliryhmästä on trif enyylikarbonyyl.i .

Y

(x) RU-NH-C

jossa RU:lla on kohdassa (i) määritelty merkitys ja joka voi olla lisäksi vety, alempi alkyyli tai halogeenisubstituentin omaava alempi alkyyli, ja Y on happi tai rikki. Esimerkkinä sellaisesta ryhmästä on C1(CH2)2NHCO.

1 o 69846 (xi) (CH ) ^C-CO- 2 n , \ch2^ x jossa X:llä on kohdassa (vi.ii) määritelty merkitys ja n on 1 - 4. Esimerkkinä sellaisesta asyyliryhmastä on 1-amino-sykloheksaan.ikar-bonyyli.

(xii) Aminoasyyl.i, esimerkiksi RWCH (NH2) . (CH2) ^CO, jossa n on 1 - 10, tai NH_.C H_ Ar(CH ) CO, 2 n 2n 2 m jossa m on 0 tai 1 - 10 ja n on 0, 1 tai 2, w R on vetyatomi tai alkyyli-, aralkyyli- tai karboksiryhmä tai edellä RU:n osalta määritelty ryhmä, ja

Ar on aryleeniryhmä, esim. p-fenyleen.i tai 1 ,4-naf ty leeni. Esimerkkejä sellaisista ryhmistä tunnetaan GB-patenttijulkaisusta n:o 1 054 806. Tällainen ryhmä on p-aminofenetyyliasetyyliryhmä. Muita tällaisia asyyl.iryhmiä ovat esim. 6-aminoadipoyyli, joka on luonnossa esiintyvien aminohappojen johdannainen ja sen johdannaiset, esim. N-bentsoyyl.i- (5-aminoadipoyyli .

(xii.i) Substituoidut glyoksylyyli-ryhmät, joiden kaava on RY.CO.CO- jossa RY on al.ifaattinen, aralifaattinen tai aromaattinen ryhmä, esim. tienyyliryhmä, fenyyliryhmä, tai mono-, di- tai trisubsituoi-tu fenyyliryhmä, jolloin substituentteina on esimerkiksi yksi tai useampia halogeeniatomeja (fluori, kloori, bromi tai jodi), metok-s.iryhmiä, metyyliryhmiä tai aminoryhmiä tai kondensoitu bentseeni-rengas. *

II

69846

Jos liitettävässä asyyliryhmässä on aminoryhmä, voi olla välttämätöntä suojata tämä eri reaktiovaiheiden ajaksi. Suojaryhmä voidaan poistaa hydrolysoimalla vaikuttamatta molekyylin muuhun osaan, erityisesti laktaami- ja 7-amidos.idoks.iin. Ami.inisuojaryhmä ja 4-C00H-aseman esterö.ivä ryhmä voidaan poistaa samaa reagenssia käyttäen. Edullinen menetelmä on poistaa molemmat ryhmät reaktiosarjän viimeisessä vaiheessa. Suojattuja amiiniryhmiä ovat uretaani-, aryy-limetyyli- (esim. trityyli)amino-, aryylimetyleeniamino-, sulfenyy-liamino- tai enam.iiniryhmät. Enamiini-suojaryhmät ovat erityisen käyttökelpoisia kun kysymyksessä on o-aminometyylifenyyl.i-etikkahap-po. Sellaiset ryhmät voidaan yleensä poistaa yhden tai useamman rea-genssin avulla, joita ovat laimeat mineraalihapot, esim. laimea suolahappo, väkevät orgaaniset hapot, esim. väkevä etikkahappo, trifluo-rietikkahappo ja nestemäinen bromivety hyvin alhaisissa lämpötiloissa, esim. -80°C:ssa. Sopiva suojaryhmä on t-butoksikarbonyyliryhmä, joka on helposti poistettavissa hydrolysoimalla laimealla mineraali-hapolla, esim. laimealla suolahapolla, tai lähinnä vahvalla orgaanisella hapolla (esim. muurahaishapolla tai trifluorietikkahapolla) esim. 0 - 40°C:n lämpötilassa, erityisesti lämpötilassa 15 - 25°C. Toinen sopiva suojaryhmä on 2,2,2-trikloorietoksikarbonyyliryhmä, joka voidaan lohkaista pois esimerkiksi sinkki/etikkahapolla, sinkki/ muurahaishapolla, sinkki/pienimolekyylisillä alkoholeilla tai sinkki/ pyridiinillä.

Nl^-ryhmä voidaan suojata myös NH^-ionina käyttämällä amino-happohalogenidia happoadditiosuolan muodossa olosuhteissa, joissa aminoryhmä pysyy protonoituneena.

Happoadditiosuolan muodostamiseen käytetty happo on lähinnä happo, jonka pK (vedessä 25°C:ssa) on X + 1, jossa X on aminohapon cl karboksiryhmien pK -arvo (vedessä 25uC:ssa); happo on lähinnä yksi- ci emäksinen. Käytännössä hapon HQ (katso alla) pK on tavallisesti <3, a edullisesti <1.

Erityisen edullisia tuloksia on todettu saadun keksinnön mukaisella menetelmällä asyylihalogenidin ollessa aminohappohalogeni-din suola. Aminohappohalogenidien kaava on H2N-R1-COHal 12 69846 jossa on kaksivalenssinen orgaaninen ryhmä ja Hai on kloridi tai bromi di. Sellaisten aminohappohalogenidien suolojen kaa'ra on /H _N-R -C0Hal7+Q_ ^31 jossa R^ ja Hai merkitsevät samaa kuin edellä ja Q on hapon HQ, jonka kP on edellä määritelty, anioni. Happo HQ on lähinnä vahva cl epäorgaaninen happo, kuten esimerkiksi halogeenivetyhappo, kuten kloorivetyhappo tai bromivetyhappo. Tärkeä aminohappohalogenidi johtuen arvokkaista penisilliini-antibiooteista, jotka sisältävät sen johdannai sryhmän, on D-N-( Cfc-kloorikarbonyyli -^-fenyyl i)-metyy1i-ammoniumkloridi, D-/PhCH (CH^) COClJ7+Cl , josta tässä käytetään nimitystä D- Oc-f enyyliglysyylikloridi -hydroklor.idi .

Tämän keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesti saatujen penisilliinien, joissa on asyy1iamido-ryhmä RUCH(NH9)-CONH-, jossa RU

1 2 3 merkitsee samaa kuin edellä, voidaan antaa reagoida ketonin R .R CO 2 3 kanssa, jossa R ja R ovat pieniä alkyyliryhmiä (C^ - C^), jolloin saadaan yhdisteitä, jotka sisältänevät ryhmän

RU-CH

HN-------R2 R3 Tämän tyyppisiä yhdisteitä ovat hetasilliini, sarpisilliini, p-hydroksihetasi11iini ja sarmoksisilli.ini.

Sopivia asyyliryhmiä on esitetty US-patent.issa 4 01 3 648 , sarakkeet 7-20.

Kun tämän keksinnön mukaista asylointimenetelmää käytetään penisilliinien valmistukseen, lopputuotteet eristetään ja puhdistetaan alalla hyvin tunnetuin menetelmin.

n 13 69846

Happoklor.ideja valmistetaan tavallisesti saattamalla happo reagoimaan korotetussa lämpötilassa tienyylikloridin kanssa. Mikäli läsnä on helposti reagoivia ryhmiä, kuten suojaryhmiä, happoklori-deja voidaan valmistaa käytännöllisesti katsoen neutraaleissa olosuhteissa antamalla hapon suolan reagoida oksalyylikloridin kanssa.

Esimerkki 1

Seokseen, jossa oli 6-aminopenisillaanihappoa (6-APA) ja 10 ml ja 1,13 ml trimetyylikloorisilaania, lisättiin 25 - 27°C:ssa pisaroittain 1,23 ml trietyyliamiinia 30 minuutin kuluessa. Sekoittamista jatkettiin vielä 2 tuntia. Sitten seokseen johdettiin kuplina noin 3 tunnin ajan kuivaa hiilidioksidikaasua. NMR-määrityk-sen (metyylisilyyli-singletti kohdassa 0,09 ppm) mukaan reaktioseok-sessa oli 60 % silyloitua karboksi-6-APA (SCA), jonka kaava on O CH3 (CH3) 3Si-0-C-HN —-r I CH, ^_ N_ 3

O

C-O-Si (CH0)

Il 3 3 o

Seosta pidettiin jääkaapissa yli yön. Seuraavana aamuna siihen lisättiin 0,77 ml N,N-dimetyylian.iliinia ja seos jäähdytettiin -8°C:seen. Sen jälkeen lisättiin 1,2 g D-(-)-p-hydroksi-2-fenyyli-glysyylikloridi-hydrokloridia (puhtaus 79 %) annoksittain seuraavasti :

Aika, min Lämpötila, C Lisätty määrä, g 0 -8 0,30 20 -4 0,30 40 -4 0,30 60 -4 0,30 120 +8 220 +15 310 +20 1 4 69846

Ohutkerroskromatografinen määritys (TLC), joka suoritettiin 310 minuuttia kestäneen reaktion päätyttyä reaktioseoksesta otetusta näytteestä käyttämällä liuottimena seosta, jossa oli 60 % etyyliasetaattia, 20 % et.ikkahappoa ja 20 % vettä, osoitti, että läsnä oli amoksisilliinia.

Kylmään 2 ml:n näytteeseen lisättiin 1,0 ml D^Orta. Sentri-fugoimalla suoritetun erottamisen jälkeen vesifaasin todettiin NMR:n perusteella sisältävän 78 % amoksisilliin.iä ja noin 20 % 6-APA. Amok-sisilliinin läsnäolo osoitettiin myös TLC:n avulla.

Esimerkki_2

Seosta, jossa oli 5,4 g (0,025 moolia) 6-arainopenisillaani-happoa ja 6,2 ml 93-% heksametyylidisilatsaania ( 0,0275 moolia) ja 0,07 g (noin 0,001 moolia) imidatsolia 40 ml:ssa CI^C^ kiehutettiin typpivirran suojaamana noin 17,5 tuntia. Sen jälkeen lisättiin 0,13 ml (noin 0,001 moolia) trimetyylikloorisilaania; liuos muuttui sameaksi. Keittämistä jatkettiin vielä 7 tuntia; jäähdyttäjässä havaittiin NH^Cl:n saostumaa. NMR osoitti silyloitumisen olevan suunnilleen 100 % sekä 6-APA:n amino- että karboksyyliryhmän osalta (sing-letti kohdassa 0,09 ppm ja vastaavasti 0,27 ppm). Sitten siihen lisättiin 0,2 ml heksametyylidisilatsaania (0,00125 moolia; noin 5 moo-1i — %) ja 0,06 ml trimetyylikloorisilaania (noin 0,0005 moolia) ja keittämistä typpeä johtaen jatkettiin vielä 17 tuntia. NMR-spektri oli sama kuin edellä pieniä määriä heksametyylidisilatsaania ja tri-metyylikloorisilaania lisättäessä. Sen jälkeen reaktioseokseen johdettiin huoneen lämpötilassa 75 minuutin ajan kuplina kuivaa hiilidioksidia. NMR:ssä ei silloin ilmennyt heksametyylidisilatsaania ja seoksessa oli yli 92 % silyloitua karboksi-6-APA (SCA). Lisättiin 4,45 ml Ν,Ν-dimetyylianiliinia (0,035 moolia) ja seos jäähdytettiin -3°C:seen. Sen jälkeen lisättiin 5,65 g D-(-)-2-fenyyliglysyyliklo-ridia (puhtaus 95 %; 0,026 moolia) annoksittain seuraavasti:

Aika, min Lämpötila, °C Lisätty määrä, g 0 -3 1,05 20 0 1,30 40 0 1,30 50 0 1,00 60 0 1,00

II

15 69846

Reaktiota seurattiin NMR:n avulla, joka osoitti hyvin vähäistä muuttumista noin 5 tunnin kuluttua reaktion alkamisesta; lämpötila oli silloin 3°C. Reaktioastiaa pidettiin sitten jäihin upotettuna seuraavat 16 tuntia. Sen jälkeen se otettiin jäähdytys-astiasta ja sekoitettiin 3,5 tuntia huoneen lämpötilassa (noin 20 - 24°C). Seoksessa oli vielä suuri määrä kiinteätä ainetta. Reak-tioseosta sekoitettiin sitten huoneen lämpötilassa (22 - 24°C) noin 63 tuntia, jonka kuluttua seoksessa oli vain lievää sameutta. Lopuksi näyte uutettiin D20:lla; NMR:n mukaan näytteessä oli ampisillii-nia ja 6-APA:a.

Reaktioseos jäähdytettiin noin 0°C:seen, lisättiin 35 ml jäävettä ja sekoitettiin 5 minuuttia. Hienosuodatuksen jälkeen seos pestiin kylmällä vedellä ja CH2Cl2:lla. Vesifaasi erotettiin; TLC-analyysillä todettiin ampisilliinia ja 6-APA:a hitaampi alue, joka osoitti uuden väliyhdisteen X läsnäolon.

Vesifaasin pH säädettiin arvoon 3,0 ammoniakilla ja siihen lisättiin pieni määrä ampisilliinikiteitä. Lisättiin metyyli-iso-butyyliketonia (35 ml) ja seosta sekoitettiin, pH säädettiin arvoon 5,2 ammoniakilla, sekoitettiin tunnin ajan 20°C:ssa, toisen tunnin ajan jäähauteessa ja pidettiin sitten jääkaapissa yön yli. Ampisil-liini-saostuma koottiin talteen suodattamalla, pestiin ensin 25 mlrlla kylmää vettä ja sitten 40 mlrlla metyyli-isobutyyliketonia ja lopuksi 40 mlrlla seosta, jossa oli 85 osaa isopropyylialkoholia ja 15 osaa vettä, kuivattiin 50°C:ssa; saanto 4,5 g. Identtisyys ampis.il-liinin kanssa vahvistettiin TLCrn avulla.

Esimerkki 3

Seosta, jossa oli 5,4 g 6-APA, 6,2 ml heksametyylidisilat-saania (93 %) ja 0,06 g imidatsolia 50 mlrssa CH2Cl2:ta, keitettiin typpivirran suojaamana 18 tuntia. Sitten siihen lisättiin 0,1 ml trimetyylikloorisilaania, jolloin liuos sameni, ja keitettiin vielä 2 tuntia, jolloin saatiin kirkas liuos; jäähdyttäjään tiivistyi sal-miakkia. Sitten siihen lisättiin toiset 0,1 ml trimetyylikloorisilaania samennuksen jäädessä vain hyvin vähäiseksi. Keittämistä jatkettiin ilman typpisuojausta seuraavat 65 tuntia. Sitten seos jäähdytettiin noin 22°C:seen ja aloitettiin kuivan hiilidioksidin lisääminen.

75 minuutin kuluttua NMR osoitti, että bis-sil}fc>itua karbamaattia (SCA) oli muodostunut yli 90 %. Tämän jälkeen lisättiin 4,45 ml di-metyylian.iliinia ja sitten 5,6 g D- (-) -2-fenyyl.iglysyylikloridi-hyd-rokloridia (puhtaus 97 %) annoksittain seuraavasti: 16 69846

Aika, min Lämpötila, °C Lisätty määrä, g O 20 1,35 20 20 1,30 r 32 20 1,00 48 20 1,00 75 20 1,00

Seosta sekoitettiin vielä 17 tuntia, jonka jälkeen suoritettiin TLC-analyysi reaktioseoksesta otetuista näytteistä ja laimennetusta reaktioseoksesta (1 ml reaktioseosta laimennettu 2 ml :11a Cl^C^ita); kummassakin esiintyi pieni ampisi 11 iini-alue ja suuri uutta välituotetta X vastaava alue.

Reaktioseos jäähdytettiin sitten 0°C:seen, lisättiin 40 ml jäävettä ja seosta sekoitettiin 5 minuuttia, hienosuodatettiin ja pestiin vedellä ja Cr^C^illa. Vesifaasi erotettiin, siitä otettiin 10 % näytteeksi ja loppuosan pH säädettiin ammoniakilla arvoon 3,0; sitten loppuosaan lisättiin ampisilliinikiteitä ja sekoitettiin.

Kun seokseen oli lisätty vielä 40 ml metyyli-isobutyyliketonia, sitä sekoitettiin ja pH säädettiin ammoniakilla arvoon 5,2 ja sekoitettiin huoneen lämpötilassa tunnin ajan ja vielä jäähauteessa toisen tunnin ajan. Saostui kiteitä. Seos pidettiin jäähauteessa yön yli, jonka jälkeen kiteinen tuote koottiin talteen suodattamalla, pestiin peräkkäin metyyli-.isobutyyliketonilla, vedellä ja metyyli-isobutyyliketonilla ja sitten 40 ml:11a isopropanoli/vesi-seosta (85:15) ja kuivattiin 45°C:ssa, jolloin saatiin 6,25 g ampisillii-nia (6,8 g ottamalla huomioon näyte tai saanto 68 %).

Esimerkki 4

Seokseen, jossa oli 1,0 g 6-APA:a ja 1,3 ml trimetyylikloori-silaania 10 ml:ssa CD^C^ia, lisättiin pisaroittain 1,23 g tr.ietyy-liamiinia 30 minuutin aikana ja seosta sekoitettiin vielä 2 tuntia. Sitten siihen johdettiin kuplina 4 tunnin ajan kuivaa hiilidioksidia. Sen jälkeen NHR osoitti karboksyloitumisen olevan noin 55 -60-%. Seosta pidettiin sitten jääkaapissa yön yli. Aamulla lisättiin 0,77 ml dimetyylianiliinia, seosta sekoitettiin, jäähdytettiin -8°C:seen ja lisättiin 1,2 g D-(-)-p-hydroksi-2-fenyyliglysyyliklo-ridi-hydrokloridia annoksittain seuraavasti:

II

17 69846

Aika, min Lämpötila/ °C Lisätty määrä» g O -8 0,30 20 -4 0,30 40 -4 0,30 60 -4 0,30 120 8 220 15 310 20 310 minuutin kuluttua NMR osoitti seoksessa olevan noin 78 % amoksisilliinia ja noin 20 % 6-APA.

Esimerkki 5

Kuivaa 6-aminopenisillaanihappoa (10,0 g, 46,24 mmoolia, 1,0 ekv.) suspendoitiin kuivaan metyleenikloridiin (175 ml) 25°C:ssa sekoittaen. 25°C:ssa lisättiin trietyyliamiinia (10,76 g, 106,36 mmoolia, 2,30 ekv.), ja tämän jälkeen lisättiin trimetyylikloori-silaania (11,70 g, 107,75 mmoolia, 2,33 ekv.) 10 - 15 minuutin aikana pitäen lämpötila noin 32°C:n alapuolella trimetyylikloorisilaa-nin lisäysnopeuden avulla. 20 - 30 minuutin sekoittamisen jälkeen saostunutta trietyyliamiini-hydrokloridia sisältävästä seoksesta analysoitiin silyloitumisen täydellisyysaste NMR:n avulla (80 MHz). Seokseen johdettiin sitten 20°C:ssa noin 2 tunnin ajan hiilidioksidia ja analysoitiin karboksyloitumisen täydellisyysaste NMR:n avulla (80 MHz). Eräissä tapauksissa kaasun johtamista oli jatkettava. Karboksylointiseoksen tilavuus säädettiin tarvittaessa uudelleen noin 175 ml:ksi kuivalla metyleenikloridilla. Karboksyloinnin tapahduttua täydellisesti lietettä käsiteltiin propyleenioksidin kanssa (2,95 g, 3,56 ml, 50,87 mmoolia, 1,1 ekv.) ja jäähdytettiin lämpötilaan välille 0 - 5°C. Lisättiin D-(-)-2-(p-hydroksifenyyli)-glysyylikloridi-hydrokloridi-hemidioksaani-solvaattia 5 x 2,71 g:n erinä noin 2°C:ssa ^kaikkiaan lisättiin 13,54 g (50,87 ml, 1,1 ekv.y/. Kunkin happokloridi-ferän annettiin liueta noin 20 minuuttia erää kohden ennen seuraavan erän lisäämistä. (Sekoittaminen keskeytettiin ja tutkittiin seoksesta astian pohjalle mahdollisesti laskeutunut kiinteä aine; lietettä ei pidä tässä kokeessa lämmittää lämpimämmäksi kuin 5°C tulosten ollessa muussa tapauksessa virheelliset.) Tämä annoksittainen lisäystapa oli hyvin tärkeätä. Lopullisesta asylointiseoksesta määritettiin mahdollinen liukenematon hap- 18 69846 pokloridi-hydrokloridi. Seosta pidettiin 0 - 5°C:ssa 30 minuuttia ja käsiteltiin kylmällä (0 - 5°C) deioniso.idulla vedellä (100 ml) ja sekoitettiin 10 minuuttia suurinopeuksista sekoittajaa käyttäen. Seoksen annettiin erottua ja alempi metyleenikloridifaasi poistettiin. Vesifaasi hienosuodatettiin (hyvin vähän kiinteätä ainetta) ohuen (D.icalite) piimaakerroksen läpi ja kakku pestiin kylmällä (0 - 5°C) deionisoidulla vedellä (15 ml). Alempana faasina ollut orgaaninen liuos poistettiin tarkkaan ennen kiteytystä. Kirkkaan, vaaleankeltaisen vesiliuoksen (pH 2 - 2,5) pH säädettiin 0 - 5°C:ssa arvoon 3,5 ja lisättiin ymppikiteitä. Lietettä pidettiin 0 - 5°C:ssa 40 minuuttia ja pH säädettiin välille 4,8 - 5,0 6-n ammoniakilla ja annettiin kiteytyä 2 tuntia. Liete suodatettiin ja näin talteenotettu kiinteä amoksisilliini pestiin kylmällä (0 - 5°C) isopropanolin ja veden (1:1) seoksella, ja kakku pestiin metyleenikloridilla (30 ml), jolloin saatiin noin 13,5 g (noin 70 %) lumenvalkoista amoksi-silliini-trihydraattia.

Esimerkki 6 108 g 6-aminopen.isillaan.ihappoa (0,5 moolia), 1 ,0 g imidat-solia (0,017 moolia), 800 ml kuivaa metyleenikloridia ja 120 ml (0,56 moolia) heksametyylidisilatsaania (puhtaus noin 98 %) sekoitettiin ja lämmitettiin keittäen 3,3 tuntia, jonka aikana reaktio-seokseen johdettiin kuivaa typpikaasua reaktiossa muodostuneen ΝΗ^:η huuhtelemiseksi pois. Sitten lisättiin 2,0 ml trimetyylikloo-risilaania (0,016 moolia). Keittämistä jatkettiin typpisuojakaasus-sa vielä 19 tuntia ja sen jälkeen jäähdyttäjään tiivistynyt salmiak-ki poistettiin, ja reaktioseokseen lisättiin 2,6 g trimetyylikloori-silaania (0,0206 moolia). Keittämistä typpisuojakaasussa jatkettiin toiset 34 tuntia. Reaktioseoksen tilavuus säädettiin 1 000 ml:ksi kuivalla metyleenikloridilla. NMR osoitti silloin 6-aminopenisillaa-nihapon amino- ja karboksyyliryhmän silyloituneen 100-%:isesti.

Liuos pidettiin typpisuojakaasun alla 9 päivän ajan; NMRrllä todettiin ettei aine ollut muuttunut. Liuosta sekoitettiin ja siihen johdettiin kuplina hiilidioksidia noin 90 minuutin ajan. Lämpötila oli 20 - 22°C. NMR osoitti bis-trimetyylisilyyli-6-aminopenisillaani-hapon muuttuneen 100-%:isesti bis-trimetyylisilyylikarboksi-6-amino-penisillaanihapoksi (SCA), jonka kaava on

II

69846 19 o S . CH3 (CH ) Si-O-C-HN —|-( 'NCf

Il ch3 o^—N- C-O-Si(CH )

II

o NMR osoitti bis-trimetyylisilyylikarboksi-6-aminopenisillaa-nihapon säilyneen 9 päivän kuluttuakin.

100 ml edellä saatua perusseosta (jonka sisältämä SCA vastaa 10,8 g 6-aminopenis.illaanihappoa; 0,05 moolia) sekoitettiin 22°C:ssa ja siihen lisättiin 8,0 g TEA.HC1 (0,058 moolia) ja 4,2 ml propylee-nioksidia (0,06 moolia) (ks. US-patentti 3 741 959). Yhdistettä TEA.HC1 saostui jonkin verran. Seosta sekoitettiin ja se jäähdytettiin +3°C:seen. Reaktioseokseen lisättiin annoksittain 15,5 g D-(-)-p-hydroksifenyyliglysyylikloridi-hydrokloridi-hemidioksaani-solvaat-tia (puhtaus 79 %; 0,055 moolia) seuraavasti:

Aika, min Lämpötila, °C Lisätty määrä, g 0 +3 3,0 7 +2 3,0 20 +2 3,0 33 +2 6,5 15,5

Kun toiset 70 minuuttia oli kulunut, reaktioseokseen lisättiin viskositeetin alentamiseksi noin 50 ml kuivaa metyleeniklori-dia.

Kun oli kulunut vielä 160 minuuttia, seoksesta otettiin 2 ml:n näyte ja lisättiin 1,0 ml:aan D20:a. Sentrifugoinnin jälkeen vesifaasin NMR-analyysi osoitti seoksessa olevan noin 6 % asyloitu-matonta 6-aminopenisillaanihappoa.

20 69846 10 minuuttia myöhemmin reaktioseos siirrettiin 600 ml:n de-kantterilasiin ja siirtoa täydennettiin huuhtelemalla 50 ml :11a metyleenikloridia. Jäähauteessa sekoittaen siihen lisättiin 60 ml kylmää deionisoitua jäävettä, jolloin saatiin kaks.if aasinen liuos, jossa ei ollut lainkaan kiinteitä aineita, ja jonka pH oli 1,0.

Kaksifaasiseen liuokseen lisättiin sekoittaen ja ympäten (pH-arvossa 2,0) 15,0 ml nestemäistä anioninvaihtajahartsia ("LA-1"). Kiteytyminen alkoi. Noin 5 minuutin kuluessa lisättiin hitaasti vielä 10,0 ml LA-1:tä; pH oli 3,0. Sen jälkeen lisättiin 0,15 g NaBH^. Sitten lisättiin 5,0 ml LA-1:tä; pH oli 4,5. Sekoittamista jatkettiin ja lisättiin pisaroittain 1,0 g natriumvetysulfiittia 4,0 ml:ssa vettä. Lisättiin vielä 10,0 ml LA-1:tä; pH jatkoi kohoamistaan. LA-1:n kokonaismäärä oli 40 ml; lopullinen pH oli 5,6. Sitten l.isät-tin 5 ml asetonia. Tällöin lisättiin 30 minuutin aikana 1,5 g natriumvetysulf iittia liuotettuna 6,0 ml:aan vettä. Sekoittamista jatkettiin jäähauteessa. Saostunut tuote koottiin talteen suodattamalla ja sakkakakku pestiin peräkkäin 50 ml:11a metyleenikloridia, 40 ml:lla vettä, 100 ml:lla isopropyylialkoholi/vesi-seosta (80:20) ja 100 ml :11a metyleenikloridia. Sen jälkeen kakku kuivattiin ilmakehän paineessa 45°C:ssa, jolloin saatiin 18,2 g amoksisilliini-tri-hydraattia, joka vastasi 87 %:n saantoa 6-aminopenisillaanihaposta laskien; korjaamalla 1 %:n näyte huomioiden, kokonaissaanto oli noin 88 %.

"LA-1" nestemäinen anioninvaihtajahartsi on sekundääristen amiinien seosta, jossa kunkin sekundäärisen amiinin kaava on R1 2 CH3C(CH3)2CH2C(CH3)2CH2CH=CH~CH2NHC~r2 R3 1 2 3 jossa R , R ja R kukin on alifaattinen hiilivetyryhmä ja jolloin

Il 2 3 2 R :n, R :n ja R :n ryhmässä on 11 - 14 hiiliatomia, tämä sekundääristen amiinien erikoisseos, josta joskus käytetään nimitystä "Liquid Amine Mixture n:o I" on kirkas kullanruskea neste, jonka fysikaaliset ominaisuudet ovat seuraavat: viskositeetti 25°C:ssa 70 sen-tipoisia; ominaispaino 20°C:ssa 0,845; taitekerroin 25°C:ssa 1,467; 3 tislautumisalue 10 mm:n vakuumissa: enintään 160°C - 4 %, 160 -210°C - 5 %, 210 - 220°C - 74 %, yli 220°C - 17 %.

21 69846

Esimerkki 7

Metyleenikloridiliuokseen (5 ml) , jossa oli trimetyyli-silyy-li-6-trimetyylisilyylioksikarbonyyliaminopenisillanaattia (0,54 g, 2,497 mmoolia), lisättiin trietyyliamiinihydrokloridia (0,20 g, 1,45 mmoolia) ja sen jälkeen propyleenioksidia (0,162 g, 2,75 mmoolia) 25°C:ssa. Seosta sekoitettiin 25°C:ssa 20 minuuttia trietyyliamiini-hydrokloridi-pääosan liuottamisen helpottamiseksi. Lisättiin pisa-roittain 25°C:ssa fenoksiasetyylikloridia (0,43 g, 2,75 mmoolia) ja seosta sekoitettiin 25°C:ssa 30 minuuttia. Siitä otettiin näyte ja analysoitiin CMRrllä (hiili-13-ydinroagneettinen resonanssi-spektroskopia? 20,0 MHz). CMR-arvot osoittivat fenoksiasetyylikloridin ja APA-karbamaatin kadonneen täydellisesti ja tilalle oli ilmaantunut penisilliini-V-trimetyylisilyyliesteri. Penisiliiini-V-trimetyyli-silyyliesterin läsnäolo osoitettiin suorittamalla spektrien vertailu identtisen näytteen kanssa, jota oli valmistettu silyloimalla peni-silliini-V:n vapaata happoa trietyyliamiinin ja trimetyylikloorisi-laanin kanssa. CMR-spektrin perusteella laskettu saanto oli 85-90 %.

Samalla tavalla käyttämällä samoin moolimäärin reagensseja ja sopivaa happokloridia valmistettiin kloksasilliinia, dikloksasil-liinia, stafisilliinia ja nafsilliinia. Näiden asyloint.iseosten CMR-arvot osoittivat äärimmäisen puhtaan asylointiseoksen läsnäolon laskettujen arvojen saantojen ollessa ainakin 85 %.

Esimerkki 8

Edellä mainittujen menetelmien mukaisessa reaktiossa, antamalla yhdisteen, jolla on kaava • /S^/CH3 (CH3) 3Si-0-C-NH--f I CH3 ^-N- *

O-B

jossa B on helposti lohkaistava esteri-suojaryhmä, kuten trimetyyli-silyyli, bentshydryyli, bentsyyli, p-nitrobentsyyli, p-metoksibents-yyli, trikloorietyyli, fenasyyli, asetonyyli, metoksimetyyli, 5-in-danyyli, 3-ftalidyyli, 1-^(etoksikarbonyyli)oksi^etyyli, pivaloyyli- 22 6984 6 oksimetyyli ja asetoksimetyyli, reagoida reagenssin kanssa, joka on sopiva happokloridi tai happokloridi-hydrokloridi, mainitun reagenssin sisältäessä tarvittaessa suojaryhmiä, ja poistamalla tarvittaessa suojaryhmät, saadaan seuraavia yhdisteitä: almesilliini, armesil-liini, atsidosilliini, atslosilliini, bakampisilliini, Bay K 4999, jonka kaava on HO—

i l! CH

—CH-CONH -S' S

I I ^CH3

NH 0^ N

I o C00H

0=cx H _, \ -"c^ I l! N n-N=CH-L j BL-P1654, jonka kaava on /=Λ s ch3

L Λ— CH — - CONH -1-S

_/J | ! ^ch3 I 0 1

1 ^ NH C00H

0=C-NH-C^ ^NH2

II

69846 23 BL-P1908, jonka kaava on HO- | CH3

s\ /— CH -CONH---S S xNC

I ' I ph I , I CH3 NH OH _ ^-N-

| I

o-c-tT^n COOH

N >0

H

karfesilliini, karindasilliini, syklasilliini, klometosilliini, kloksasilliini, dikloksasilliini, EMD-32412, jonka kaava on H0—T^] /S^/CH3

CH--CONH-j-S

I j ' CH3 NH -N-

O

0=C-NH 7 C00H

Vv % u.30 episilliini, floksasilliini (flukloksasilliini), furbusilliini, hetasilliini, 24 6 9 8 4 6 I.S.F.-2664, jonka kaava on ^ /=\ / CH3 / CH- CONH -:-ζ ^]<Γ v_(/ | CH3 N-CH ^-N- J 0 0 NH 0=C-0CH20C-C(CH3)3 isopropisilliini, metisilliini, metslosilliini, nafsilliini, oksa-silliini, fenbenisilliini, PC-455, jonka kaava on /=\ CH3 HO —L CH - CONH --S S ^ Y__y | ch3 NH Λ--N- I o 0

o=c || C00H

u 25 aparsilliini (PC-904), jonka kaava on 698 4 6 CH-.

/Γ~\ -s ν'

Γ )— CH- CONH -!-1 X

NH ^ N

I HO °

o=c 1 C00H

^ N

piperasilliini, 3,4-dihydroksipiperasilliini, pirbenisilliini, piv-ampisilliini (PL-385), jonka kaava on

HO—r^Tl CH

I 3 — CH - CONH -1-< I CH3

N J

NH OH - -

I COOH

ΛΛ

x Λ /2-N N

^ N ^ \ N ^ ^_j pratsosilliini, sarmoksilliini, sarpisilliini, tikarsilliini-kresyy-li-natrium, tikarsilliini, karbenisilliini, karfenisilliini, fibra-silliini ja Bay-e-6905, jonka kaava on ch3 L /) CH-CONH--S' \ // I >H, I ^— — c=o o'

1 _ COOH

/Νγ°

-NH

Claims (6)

6984 6 26

1. Penisilliinien valmistuksessa välituotteena käyttökelpoinen yhdiste, jonka kaava on

0 H - ς CH (CH ) -jSi-O-C-NH-C — C γΓ

33. CH3 J- N-- 0' ^0 C'

0-B jossa B on helposti lohkaistava esterisuojaryhmä, kuten trimetyyli-silyyli.

2. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että sinänsä tunnetulla tavalla johdetaan kuivaa hiilidioksidia liuokseen, jossa on yhdistettä, jonka kaava on (CH ) Si-NH-C -C YT ! I ch3 >---N-- 0 C\

0-B jossa B:llä on sama merkitys kuin edellä, vedettömässä inertissä orgaanisessa liuottimessa lämpötilassa noin 20 - 27°C, kunnes reaktio on kulkenut loppuun,

3. Menetelmä penisilliinin valmistamiseksi, jonka kaava on II 69846 27 0 ? - e CH » - = /"S v / 3 R-C-NH-C -C I CH ^-N-- O c-° OH jossa R on penisilliinikemiassa tavanomainen 6-aseman substituentti, jonka menetelmän mukaan kaavan II mukainen yhdiste asyloidaan vastaavan orgaanisen karboksyylihapon happokloridilla, minkä jälkeen ryhmä B muutetaan vedyksi, tunnettu siitä, että asylointi-vaiheessa käytetään kaavan I mukaista yhdistettä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä 6-&-aminoaryy-liasetamidopenisillaanihapon, kuten 6- CL-aminofenyyliasetamidopeni-sillaanihapon tai 6- Ct-amino- (p-hydroksifenyyli) -asetamidopenisillaa-nihapon valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kaavan I mukaisen yhdisteen annetaan sinänsä tunnetulla tavalla reagoida vedettömässä inertissä orgaanisessa liuottimessa suunnilleen ekvimolaari-sen painomäärän kanssa vastaavaa D-(-)-ft-aminoaryyliasetyylikloridi-hydrokloridia.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä amoksisilliinin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kaavan I mukaisen yhdisteen annetaan sinänsä tunnetulla tavalla reagoida vedettömässä inertissä orgaanisessa liuottimessa suunnilleen ekvimolaarisen painomäärän kanssa D-(-)-2-p-hydroksifenyyliglysyylikloridi-hydroklori-dia.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä ampisilliinin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kaavan I mukaisen yhdisteen annetaan sinänsä tunnetulla tavalla reagoida vedettömässä inertissä orgaanisessa liuottimessa suunnilleen ekvimolaarisen painomäärän kanssa D-(-)-2-fenyyliglysyylikloridi-hydrokloridia. 28 69846