FI69279B - Laosorgan foer en i hoernen tillslutbar papplaoda - Google Patents

Description

Ι«*Τ·1 ΓΒ1 KUULUTUSJULKAISU /λλπ0 ] 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 0^2 79 C (45) Patentti myönnetty

Patent meJdelat 10 01 1986 (51) Kv.lk//lnt.CI.4 B 65 D 5/3Ο SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patenunsöknir.g 7939^3 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngidag 17-12.79 (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 17-12.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offendig 1 0.1 0.8 0

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. — 30 09 85

Patent- och registerstyrelsen v ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 09-04.79 USA(US) 028177 (71) K1ik 1 ok Corporation, 10 Greenwich Plaza, P.O. Box 621, Greenwich, Connecticut 06830, USA(l)S) (72) Peter Charl es Collura, Redwood City, California,

Richard Lyle Humphries, Redwood City, California, USA(US) (7*0 Oy Koister Ab (54) Suljin kulmista suljettavaa pahvikoteloa varten -Läsorgan för en i hörnen tillslutbar pappiada

Keksintö koskee pahvikoteloiden suljinosia ja nimenomaan luki-tusteholtaan parannettua pahvikotelon kulmansuljinta.

Pahvikoteloiden valmistajat ovat jo pitkään pyrkineet kehittämään niihin sellaisen kulmansulkimen, joka on yksinkertainen valmistaa ja sulkea automaattikoneilla ja jolla sivujen välinen lukitus saadaan varmaksi sulkimeen kohdistuvista voimista riippumatta.

Kulmista suljettavat pahvikotelot tunnetaan jo yleisesti ja tavallisesti ne taitetaan ja kootaan ao. kartongista automaattisilla kotelokoneilla. Yleensä valmiiksi leikattu ja uurrettu kartonkilevy syötetään kokoonpanokoneeseen, joka taivuttaa sen uurrettuja viivoja pitkin valmiiksi koteloksi. Joissakin avonaisissa, tarjottimen muotoisissa rakenteissa koteloiden sivut eivät valmistukseen käytetyn kartongin joustavuudesta johtuen ole aivan kohtisuorassa pohjaan nähden, vaan kaareutuvat hieman ulospäin. Tämän vuoksi koteloiden valmistusprosessiin kuuluukin joskus työvaihe, jossa kotelon pystyyn 2 69279 nostetut sivut "ylitaitetaan", ts. ne taivutetaan sisäänpäin kokoonpanovaiheen jälkeen pohjaan nähden kohtisuoran kulman yli, jolloin sivuseinämät jäävät kohtisuoraan asentoon kotelon pohjaosaan nähden, kun hiihin kohdistuva puristus loppuu. Nimenomaan tämäntyyppistä, kulmista suljettavaa koteloa varten tarvitaan sen vuoksi varmempi kulmalukitus. Eräässä tällaisessa konstruktiossa lukitusosas-sa on pidennetty osa, kieli, joka vedetään tai työnnetään vastaavan lukitusaukon läpi kotelokoneessa olevan varren avulla. Vaikka tällainen veto- 1."stripper"-lukitus onkin hyvin varma tapa kotelon kulmien sulkemiseksi, niin kotelon sivuja "ylitaitettaessa" taitto-viivoja pitkin kielen esiintyöntyvä osa, joka toimii kulmansulki-men varsinaisena lukitusosana, voi kaikesta huolimatta päästä luistamaan pois sitä varten tehdystä aukosta, jolloin kulmalukitus aukeaa.

US-patenteissa 2 580 181 ja 2 712 409 esitetään eräs kulmansul-jintyyppi. Kotelon yhteen kulmaosaan on tehty tietyn kulman käsittävä lukituskieli, joka menee viereisen sivun ao.aukkoon. Kielen reuna ja vastaava aukko ovat tällöin yhdensuuntaiset ja koskettavat toisiinsa tartuntareunoistaan, niin että koteloon kohdistuvat voimat jakautuvat reunojen koko pituudelle.

Toisenlainen kulmansuljin esitetään US-patenteissa 3 069 061 ja 3 226 006, joiden mukaan yhteen kulman muodostavaan kotelon sivu-levyyn on tehty lukituskieli, jonka reuna on määrätyssä kulmassa ja liittyy sivulevyyn tehtyyn määrätyn kulman käsittävää! aakkoon.

Kielen kulmareuna ja kulma-aukko ovat tällöin keskenään tietyssä kulmassa, niin että niiden vastaavat reunat leikkaavat toisensa yhdessä pisteessä niiden puolivälissä.

US-patentissa 3 037 680 on myös kulmansuljin, jossa lukitus-kielen määrätyssä kulmassa oleva reuna liittyy em. tavalla sivule-vyyn tehtyyn aukkoon. Aukon ja kielen reunan kulmat ovat nyt kuitenkin hieman erilaiset. Niiden reunat leikkaavat tällöin toisensa pisteessä, joka on lähellä lukituskielen ja sen kulmalevyn liittynä-kohtaa ja suunnilleen kulma-aukon reunan keskipaikkeilla.

Näiden kulmanlukitusrakenteiden epäkohtana on kuitenkin se, että jos kotelon seinämiin kohdistuu tietty puristus, nimenomaan ulospäin suuntautuva puristus, niin toisiinsa liittyvien reunojen kosketuspiste pyrkii liikkumaan, jolloin suljin kuluu enemmän ja särkyy mahdollisesti kokonaan koteloon kohdistuvan puristusvoiman 3 69279 vaikutuksesta. Lisäksi lukituskieli voi irrota aukosta kotelon sivun liikkuessa sisäänpäin, jolloin kulraalukitus aukeaa.

Tästä johtuen tämänkertaisella keksinnöllä pyritäänkin kehittämään kulmasta suljettavaa koteloa varten parannettu kulmansul-jin, jossa on varma lukitus.

Lisäksi keksinnöllä pyritään kehittämään parannettu kulmista suljettava kotelo, joka on helppo taivuttaa ja koota automaatti-koneilla.

Keksinnön tarkoituksena on myös saada aikaan parannettu "stripper "-tyyppinen suljin, joka kuluu vähemmän siihen kohdistuvan puristuksen alaisena.

Lisäksi keksinnöllä pyritään kehittämään kulmista suljettavaa kartonkia varten parannettu suljin, joka on rakenteeltaan yksinkertainen ja helppo valmistaa.

Nämä ja myös muut asetetut tavoitteet mahdollistavassa keksinnön mukaisessa kulmalukituskotelossa on pohjalevy, pari sivuseinä-miä, jotka on "saranoitu" pohjalevyyn, sekä lukitusläppälevy, joka on saranoitu toiseen seinämälevyyr,. Toisessa seinämälevyssä on aukko lukitusläppälevyä varten. Aukko käsittää tällöin pystysegmentin, vaakasegmentin ja nämä toisiinsa liittävän, määrätyn kulman käsittävän segmentin, jonka päät on järjestetty einintään 40° kulmaan pys-tysegmenttiin nähden.

Läppälevyssä on suljin- 1.lukitusosa, jossa on ensimmäinen reunaosa, joka on yhdensuuntainen aukon pystysegmentin kanssa kotelon ollessa valmis, sekä toinen reunaosa, joka on ainakin 45° kulmassa ensimmäiseen reunaosaan nähden. Kun kotelon sivupinnat ovat pystyssä suljinosa menee aukon läpi, ja suljinosan toinen reunaosa tarttuu aukkoon määrätyssä pisteessä lähellä pystysegmentin ja kulmaseg-mentin yhtymäkohtaa, jolloin läppälevy ja aukko lukittuvat toisiinsa varmasti.

Kulma-aukkosegmentin ja lukitus- 1.suljinosan kulmareunan välinen kulmaero on n. 5°, kun po. osat on lukittu toisiinsa. Koska lukituspiste on lähellä lukitusosan sekä pysty- ja kulmasegmenttien muodostelman "V" pohjaa ja kun kotelon sivulevyihin kohdistuu joko sisään-tai ulospäin suuntautuva puristus, esim. "ylitaivuttamis-vaiheen" aikana tai kotelon ollessa täytetty ao. tuotteella ei lukituspiste pääse siirtymään.

Eräässä keksinnön rakennevaihtoehdossa määrätyn kulman käsittä- 69279 vä 1. kulmasegmentti on kaareva, joten sillä saadaan kaksoislukitus. Kotelon ollessa valmis kaarenmuotoinen "pullistuma" on suljinosan kulmareunan päällä ja saa näin aikaan toisen lukitustoiminnon.

Näin valmistetussa kotelossa on tähänastista parempi kulmalu-kitus ja lisäksi sen kuluminen on minimaalinen. Tämä johtuu taas siitä, että lukitusosan ja aukon kosketuspiste ei pääse siirtymään joko sulkimeen tai kotelon seinämiin kohdistuvaa paristuksen vaikutuksesta. Keksinnössä sovellettu pisteestä pisteeseen - lukitus estää valmiin kotelon seinämien siirtymisen, mikä on mahdollista aikaisemmissa kulmansulkimissa, joissa lukitus tapahtuu reunasta reunaan.

Suljinosan kulmareuna ja kulma-aukkosegmentti muodostavat "V"-kirjaimen, jonka pohja rajaa suljinosan ja aukkosegmentin välisen kosketuspisteen. Aikaisemmissa kulmansulkimissa em. osat leikkaavat toisensa pisteessä, joka muodostaa "X"-kirjaimen, mutta keksinnön mukaisessa kulmansulkimessa on suunnilleen vakiona pysyvä n. 5° kuimaero aukon ja suljinosan vastapäisten reunojen välillä. Aukon käsittävän seinämälevyn pystyreuna tulee samalle kohdalle ensimmäisen seinämälevyn kanssa lukituslevyn uraa pitkin kotelon ollessa valmis. Tästä johtuen seinämälevyihin, aukkoon tai lukitus- 1. suljinosaan kohtistuvista voimista riippumatta aukon ja suljinosan välinen kosketuspiste ei siirry. Keksinnön mukainen lukitusosa voidaankin Erottaa ainoastaan vetämällä sen yläosa aukon läpi.

Em. kaksoislukitusrakenteessa kulmansulkimen aukon kaarenmuotoinen segmentti on lukitusosan kulmaosan päällä, jolloin saadaan vielä tehokkaampi lukitus- 1. leikkauspiste siihen kohtaan, jossa kaarenmuotoinen aukkosegmentti ja pystyaukkosegmentti liittyvät toisiinsa. Tässä rakenteessa lukitusosan peruanuoto (45° lukitusreuna) vastaa edellä selostetun ensimmäisen rakenteen muotoa. Lisäksi kaarevan segmentin päätepisteiden kautta kulkee kuviteltu linja, jonka kulma on enintään 40° pystyaukkosegmenttiin nähden. Näin ollen lukitusosan kulmareunan ja kaarevan aukkosegmentin päätepisteiden välissä on sama, ainakin 5° kulma. Koska aukon lukitusosan kiinnittyy normaalisti kaarenmuotoisen segmentin alemmassa leikkauspisteessä, kun lukitusosa pannaan aukkoon, ei niiden välinen kosketuspiste pääse siirtymään normaalipuristuksen vaikutuksesta. Tämä lisää puolestaan kotelon si-vuseinämien keskinäistä vakavuutta, joten on hyvin epätodennäköistä että lukitusosa pääsee siirtymään tai irtoamaan, kun siihen tai ti 69279 sivulevyihin kohdistuu tietty puristus.

Koska kaarerimuotoinen segmentti rajaa myös ylemmän leikkauspisteen, jossa se liittyy vaakasegmenttiin, niin sekundäärisen lukitus-toiminnon pettäessä jostain syystä tai ellei lukitus tapahdu lainkaan esim. kotelon seinämiin kohdistuvasta erittäin kovasta puristuksesta johtuen, ylempi leikkauspiste toimii vielä eräänlaisena varmuuslukkona, niin että sulkimen yläosa pysyy paikallaan.

Kumpikin keksinnön mukainen kulmista suljettava kotelorakenne on helppo tehdä tavanonaisesta kotelokartongista sekä koota valmiiksi tavallisilla kotelokoneilla.

Lukitusosa lukitaan vastaavaan aukkoon mieluimmin siinä työvaiheessa, josta käytettävä alan ammattitermi on "strippaus" (stripping operation), jolloin automaattisen kotelokoneen varsi työntää tai vetää lukitusosan aukon läpi.

Keksinnön rakennepiirteitä ja etuja esitellään lähemmin seuraa-vassa suositettavia rakenteita koskevassa yksityjskohtaisessa selostuksessa viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on osittainen tasokuva keksinnön ensimmäisen rakenteen mukaan muotoillun kartonkiarkin kulmasta, kuvio 2 on perspektiivi kuvion 1 mukaisen kulmalukituskotelon kulmasta ulkopuolelta nähtynä; kulma on koottu valmiiksi ja lukittu, kuviot 3A, 3B ja 3C ovat osittaisia sivukuvia kuvion 2 kotelon sisäpuolelta ja havainnollistavat kotelon kokoonpano- ja lukitu svai he itä, kuvio 4 on osittainen tasokuva keksinnön toisen rakenteen mukaan muotoillun kartonkiarkin kulmasta, kuvio 5 on perspektiivi kuvion 4 mukaisen kotelon kulmasta ulkopuolelta; kulma on koottu valmiiksi ja lukittu, ja kuviot 6A, 6B, 6C ja 6D ovat osittaisia sivukuvia kuvion 5 kotelon sisäpuolelta ja havainnollistavat tämän rakenteen kokoonpanoja lukitusvaiheita.

Kartonkiarkkiin 1 kuuluu pohjalevy 3 sekä ensimmäinen ja toinen seinämälevy 5 ja 7, jotka on "saranoitu" pohjalevyyn 3 taite- 1. uraviivoilla 9, 11. Seinämälevy 5 käsittää lukitusläppälevyn 13, joka on saranoitu levyyn 5 taitteella 15. Taitteet 9 ja 11 ovat suunnilleen kohtisuorassa toisiinsa nähden. Taite 15 on myös kohtisuorassa taitteeseen 9 nähden.

69279 Läppälevy 13 käsittää lukitusosan 1. kielen 17. Siinä on ensimmäinen reunaosa 19, joka on suunnilleen samansuuntainen taitteen 15 suhteen ja vastaavasti toinen reunaosa 21, joka on 45° kulmassa reunaosaan 19 ja taitteeseen 15 nähden. Kolmas reunaosa 23, joka on suurin piirtein yhdensuuntainen taitteen 15 kanssa, liittää kulma-reunan 21 läppälevyn 13 ulkokehään. Reunojen 21 ja 23 välinen kulma on suunnilleen 45°. Läppälevy 13 käsittää myös reunan 25 reunan 19 ja kotelon kulman 27 välissä. Reuna 25 voi olla suunnilleen kohtisuora reunaan 19 ja taitteeseen 15 nähden tai siihen voi liittyä pieniä kulma, kuten kuviossa 1 esitetään.

Seinämälevyssä 7 on aukko- 1.rakorakenne, joka on tehty sen sisäosaan ja käsittää pystysegmentin 29, kulmasegmentin 31 ja vaakasegmentin 33 . Segmentti 29 on suunnilleen kohtisuorassa taitteeseen 11 nähden. Segmentti 31 leikkaa segmentin 29 ja on siihen nähden 40° kulmassa. Kulmasegmentin 31 vastakkainen pää (kuvio 1) leikkaa segmentin 33.

Kartonkilevy 1 tehdään tavanomaisella leikkaus- ja uritusko-neistolla. Kuviossa 1 esitetään vain yksi kulmansuljin (kulmalukko), vaikka valmiissa nelikulmaisessa kotelossa on luonnollisesti neljä samanlaista kulmansuljinta.

Tietysti kuvion 1 havainnollistamaa kulmansuljinta voidaan käyttää myös muunmuotoisten ja -kokoisten koteloiden kulmien sulkemiseen. Kartongista josta on nyt selostettavassa esimerkissä tehty tarjotin, voidaan tietysti valmistaa myös siihen sopiva kansi.

Kuvio 2 on osaperspektiivi kuvion 1 havainnollistamasta kulmista suljettavasta kotelosta valmiiksi koottuna. Seinämälevyt 5 ja 7 ovat suunnilleen kohtisuorassa pohjalevyyn 3 nähden ja suljin-osa 17 on lukittu kulmassa olevaan aukkoon. Tämä tapahtuu käytännössä automaattisella kotelokoneella, esim. US-patentti 3 400 877, jonka omistaja on nyt esiteltävän keksinnön tekijä. Kuvioissa 3A -3C esitetään kotelon 1 kokoonpanovaiheet, ts. sulkimen 17 lukitseminen sitä varten tehtyyn aukkoon. Tätä selostetaan vielä lähemmin seuraavassa.

Keksinnön mukainen kulmansuljin on ns. "stripper"-tyyppiä, mikä tarkoittaa lähinnä sitä, että suljinosa 17 työnnetään osittain aukkoon ja vedetään sitten sen läpi, jolloin kulmalukitus on valmis. Tämä vetotoiminto ("stripping") tapahtuu vetovarrella ("stripper" arm), jollainen esitetään US-patentissa 3 053 429. Varsi kuuluu yleensä ao. kotelonvalmistuslaitteistoon.

7 69279

Kuten kuvioista 3A - 3C voidaan nähdä, seinämälevyt 5 ja 7 on taivutettu ylöspäin. Läppälevy 13 on taivutettu samanaikaisesti siten, että se on likipitäen yhdensuuntainen levyn 7 ulkopinnan kanssa ja koskettaa siihen. Kun seinämät 5 ja 7 on taivutettu ylös, vetovarsi 37, jossa voi olla ylöspäin kohoava osa 39, työnnetään (vasemmalla kuviossa 3A) aukon molempien reunojen väliin pystysuoraa aukkosegmenttiä 29 pitkin. Lukitusläpän 13 kulmaosa, joka käsittää reunojen 19 ja 25 leikkauspisteen on työnnetty alustavasti aukkoon vetovarren 37 avulla.

Kun seinämä 5 on kokonaan pystyasennossa (ts. suunnilleen kohtisuorassa pohjalevyyn 3 nähden), lukitusläppä 13 pannaan kuvion 3B esittämään asentoon.Sulkimen 17 yläpää 41 ei tällöin kuitenkaan jää kotelon sisäpuolelle. Vetovarsi 37 jatkaa liikettään vasemalle ja sen ylöspäin suuntautuva osa 39 koskettaa sulkimeen reunaa 19 pitkin. Varren 37 liikkuessa vasemalle sulkimen 17 joustava yläosa 41 joutuu tällöin "vetoon" niin että se siirtyy kokonaan kotelon sisäpuolelle (kuvio 3C .)

Valmistukseen käytettävästä kartongista riippuen valmiin kotelon seinämälevyt kaareutuvat hyvin usein hieman ulospäin. Tämän vuoksi kotelon taittamisen ja "lukitsemisen" jälkeen sienämälevyt voidaan "ylitaittaa", ts. ne taitetaan kotelon sisäpuolelle niiden pystysuoran asennon yli. Kartongin joustavuudesta johtuen seinämäosat siirtyvät hieman taaksepäin niiden ylitaittamisen jälkeen, niin että ne tulevat suunnilleen kohtisuoraan asentoon pohjalevyyn nähden.

Kuviossa 3C kulmansuljin on lopullisessa lukitusasennossaan. Suljinosan reunan 21 ja rakosegmentin 31 välinen kulma "V" on n. 5°. Suljinosan yläosa 41 menee aukon vaakasegmentin 33 päälle.

Suljinosan reunan 21 alaosa ja kulmasegmentin alapää (liittyy tässä kohdassa pystysegmenttiin 29) koskettavat toisiinsa pisteessä 43, joka on reunan 21 ja segmentin 31 muodostaman "V":n pohjapiste. Aikaisemmissa kulmansuljintarakenteissa lukitus tapahtuu kahta vastakkaista reunaa pitkin, tai kulmasegmentin puolivälissä, mutta taas keksinnön mukaan tästä poiketen lukitusaukon ja suljinosan välissä. Näin saadaan varma kulmalukitus, joka ei aukea eikä kulu koteloon kohdistuvan puristuksen alaisena. Koska segmentin 31 ja suljinosan reunan 21 välinen kosketuspite 43 on näiden muodostaman "V":n pohjassa, niin seinämän 5 pullistuessa ulospäin, esim. kotelossa olevan tuotteen puristuksesta tai kotelon kovasta käsittelystä 6°279 johtuen, lukituspiste pysyy aina paikallaan. Koska lukituspiste 43 ei siis siirry siihen kohdistuvan normaalin puristuksen vaikutuksesta, suljinosan ja aukon välinen kuluminen on minimaalinen, mikä lisää tuntuvasti kotelon kulmansulkimen kestoikää.

Ja lisäksi, koska segmentin 31 ja kulmareunan 21 välinen kulma on vähintään 5°, aukkosegmentin ja suljinosan vastakkaiset reunat eivät pääse koskettamaan toisiinsa, vaikka sivuseinämä 5 puristuisikin ulospäin. Tämä rakennepiirre ja suljinosan 17 yläosan limittyminen vaakasegmentin 33 kanssa takaavat kotelon varman koossapysymisen. Kulmalukitus voidaan avata ainoastaan vetämällä yläosa 41 taaksepäin aukon läpi.

Kuvio 4 on osittainen tasokuva toisesta keksinnön mukaisesta rakenteesta, jossa kotelossa 2 on ns. kaksoislukitus. Kuvion 4 osien yleissijoitus vastaa kuviota 1, joten samoista rakenneosista käytetään samoja viitenumerolta. Kuten kuviosta 4 voidaan havaita, kaareva rakosegmentti 32, joka yhdistää po. aukon pystysegmentin 29 ja vaakasegmentin 33, korvaa tässä rakenteessa kuviossa 1 näkyvän suoran kulmasegmentin 31. Kaarisegmentin 32 päiden väliin vedetty viiva on 40° kulmassa pystysegmenttiin 29 nähden. Segmentin kupera sivu 32 on tällöin seinämän 7 taitelinjan 11 puolella.

Kuvio 5 on perspektiivi kuvion 4 mukaisen kotelorakenteen kulmasta (ulkopuolelta), kun kotelo on valmiiksi koottu. Kulmansulki-men kiinnittäminen esitetään kuvioissa 6A - 6D.

Kuviossa 6A seinämälevy 7 on pystyasennossa, suunnilleen kohtisuorassa pohjalevyyn 3 nähden. Läppälevy 13 taivutetaan seinämään 5 nähden siten, että se on suurin piirtein yhdensuuntainen levyn 7 ulkopinnan kanssa ja koskettaa siihen. Kun seinämälevy 5 taitetaan pystyasentoon uraa 9 pitkin, vetovarsi 37 (vasemmalla kuviossa 6A) työntyy aukon reunojen väliin (pystysegmentti 29). Osa lukitusläp-pää 13, jossa on reunat 19 ja 25, menee sitten varren 37 avulla lukitu saukkoon .

Kun seinämä 5 on täysin pystyssä, ts. suunnilleen kohtisuorassa pohjalevyyn 3 nähden, lukitusläppä 13 tulee kuvion 3B havainnollistamaan asentoon. Varsi 37 jatkaa vielä liikettään vasemmalle sen ylöspäin kohoavan osan 39 koskettaessa sulkimeen reunaa 19 pitkin. Tällöin sulkimen 17 joustava yläosa 41 työntyy vaakasegmentin 33 ohi ja tulee osittain kotelon sisäpuolelle (kuvioa 3C).

Tässä vaiheessa kaari segmentti 32 on vielä suljinosan 17 reu-

II

6<>279 nan 21 osan päällä. Vetovarren 37 liikkuessa edelleen vasemmalle reunan 21 em. osa siirtyy varren vetämänä kotelon sisäpuolelle kaa-risegmentin 32 päälle (kuvio 6D).

Kuvio 6D esittää kulmansuljinta kaksoislukitusasennossa. Sul-jinosan reunan 21 ja kaari segmentin päiden välisen viivan välinen kulma on n. 5°, jolloin saadaan tehokkain lukitus ja kulumiskestä-vyys. Sulkimen yläosa 41 menee aukon vaakasegmentin 33 päälle, ja sulkimen reunan 21 alaosa ja kaarisegmentin 32 alapää (liittyy tässä kohdassa pystysegmentiin 29) koskettavat toisiinsa pisteessä 44, joka on tuntuvasti varmempi lukituspiste sulkimen 17 ja aukon välillä. Em. 5° erotuskulman ansiosta tälläkäin lukitusrakenteella saadaan keksinnön ensimmäiseen rakenteeseen verrattavat edut, ts. pienempi kuluminen lukituskohdassa ja lukituspisteen pysyminen paikallaan myös koteloon kohdistuvan puristuksen aikana.

Edellä esitetystä käy selville, että tällä toisella rakenteella saadaan todella varma kaksoislukitus. Suljinosa 17 ei voi päästä vahingossa irtoamaan kaarisegmentin 32 alemmasta kosketuspisteestä 44 esimerkiksi silloin, kun seinämään 5 kohdistuu suuria puristusvoimia "ylitaittamisen" aikana, koska kaari segmentissä 32 on limitys. Tämä täydentää sulkimen reunan 21 yläosan 41 lukittumista pisteen 46 yläpuolelle kaarisegmentin 32 yläpäässä. Kaarisegment-ti toimii tällä tavoin sulkimen "varmuuslukkona". Kulmansuljin saadaan tämän vuoksi irtoamaan paikaltaan vain vetämällä se (17) taaksepäin lukitusaukossa kahden erillisen rajoittimen ohi. Tällä keksinnön toisella rakenteella saadaan siis sekä pisteestä pisteeseen tapahtuva lukituskosketus (keksinnön ensimmäinen rakenne) että myös edullinen kaksoislukitus.

Vaikkakin keksinnön mukaista kulmista suljettavaa koteloa on jo edellä selostettu melko yksityiskohtaisesti, on selvää, että siihen voidaan tehdä erilaisia muutoksia, myös erilaiset alan asiantuntijoiden tarpeellisiksi havaitsemat rakennemuunnelmat ovat mahdollisia - tällöin kuitenkaan poikkeamatta oheisissa patenttivaatimuksissa rajatusta keksinnön ideasta ja suojapiiristä.

Claims (6)

1. 69279 10
2. 1. Kartonkiarkista tai vastaavasta valmistettu, parannettu kulmista suljettava kotelo, johon kuuluu a) pohjalevy (3), b) ensimmäinen ja toinen seinämälevy (5,7), jotka on muodostettu pohjalevyn viereen ja erotettu siitä vastaavasti ensimmäisellä ja toisella taiteviivalla (9,11), c) lukitusläppälevy (13), joka on muodostettu ensimmäisen seinämälevyn (5) viereen ja erotettu siitä taiteviivalla (15) , joka on suunnilleen kohtisuorassa em. ensimmäiseen taiteviivaan nähden, d) lukitusaukkorakenne (29,31,33), joka on muodostettu em. toiseen seinämälevyyn (7) sekä sijoitettu siinä tietylle etäisyydelle sisäänpäin ja joka liittyy toiminnallisesti lukitusläppäle-vyyn muodostaen sen kanssa kotelon yhden lukituskulman. Lukitus-aukkorakenteeseen kuuluu: i) ensimmäinen segmentti (29), joka on suunnilleen kohtisuorassa em. toiseen taiteviivaan (11) nähden, ii) toinen segmentti (31) , joka liittyy ensimmäiseen segmenttiin ja jossa ainakin sen päät on sijoitettu muodostamaan suora, kuviteltu yhdysviiva, ensimmäiseen terävään kulmaan, jonka määrittävät toinen aukkosegmentti (31) ja ensimmäinen aukkoseg-mentti (29) , ensimmäiseen aukkosegmenttiin nähden, ja iii) kolmas segmentti (33), joka liittyy toiseen segmenttiin, ja on suunnilleen yhdensuuntainen toisen taiteviivan (11) kanssa, e) em. lukitusläppälevyn (13) käsittäessä lukitusosan (17), jossa on ensimmäinen reunaosa (19), joka on suunnilleen yhdensuuntainen läppälevyn taiteviivan (15) kanssa, sekä toinen reunaosa (21), joka on sijoitettu toiseen terävään kulmaan, jonka määrittävät toinen reunaosa (21) ja läppälevyn taiteviiva (15) , läppä-levyn taiteviivaan nähden, tunnettu siitä, että toinen terävä kulma on ensimmäistä terävää kulmaa suurempi, että ensimmäinen ja toinen reunaosa (19,21) rajaavat lukitusosan, jolloin seinämälevyt (5,7) on taivutettu pystyasentoon, että lukitusosan käsittävä läppälevyn (17) osa, johon kuuluu lukitusosa, menee lukitusaukkorakenteen (29,31,33) läpi ja lukitusosan toinen reunaosa (21) liittyy aukkorakenteen toiseen segmenttiin (31) pis- II 11 69279 teessä, joka on olennaisesti toisen aukkosegmentin (31) ja ensimmäisen aukkosegmentin (29) yhtymäkohdassa (43), rajaten näiden väliin terävän kulman, ja että lukitusosan yläosa menee kolmannen aukkosegmentin (33) päälle lukitusosan (13) ja toisen seinämäle-vyn (7) lukitsemiseksi varmasti toisiinsa ja pitämiseksi kiinni toisissaan.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulmista suljettava kotelo, tunnettu siitä, että toinen aukkosegmentti (31) on käytännöllisesti katsoen suora.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulmista suljettava kotelo, tunnettu siitä, että toinen aukkosegmentti (32) on kaareva ja sen kupera sivu suuntautuu kohti toisen seinämälevyn (7) taiteviivaa (11), jolloin kuviteltu suora yhdysviiva, joka kulkee toisen segmentin (32) päiden kautta, muodostaa ensimmäisen terävän kulman suhteessa ensimmäiseen aukkosegmenttiin (29) ja jolloin lukitusläppälevyn toisen reunaosan (21) päälle tulee kaarevaksi muodostettu toinen segmentti (32) , jotta syntyy sekundäärinen lukitus vahingossa tapahtuvan irtoamisen estämiseksi.
5. 4. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimuksien 1-3 mukainen kulmista suljettava kotelo, tunnettu siitä, että ensimmäinen terävä kulma on enintään 40°, toinen terävä kulma on vähintään 45° ja em. segmenttien välinen kulma n. 5°. 12 69279
6. 1. Förbättrad, vid hörnen läsbar ask som utformats av ett kar-tongark eller liknande och som omfattar: a) en basskiva (3); b) en första och en andra väggskiva (5, 7) vilka utformats in-vid basskivan och avskilts frän denna medelst en första resp. andra vikningslinje (9, 11); c) en läsklaffskiva (13) som utformats invid den första vägg-skivan (5) och som avskilts frän denna genom en vikningslinje (15) som sträcker sig väsentligen vinkelrätt mot nämnda första vikningslin je; d) en lässlitsstruktur (29, 31, 33) som utformats pä den andra väggskivan (7) och placerats däri pä ett bestämt avständ inät och som funktionellt anslutits tili läsklaffskivan för att bilda med denna en av askens läshörn, varvid lässlitsstrukturen omfattar: i) en första segment (29) väsentligen vinkelrätt mot nämnda andra vikningslinje (11); ii) ett andra segment (31) i anslutning tili det första seg-mentet och i vilket ätminstone ändarna därav placerats att bilda en rak, inbillad föreningslinje tili en första spetsig vinkel, som de-finieras av det andra slitssegmentet (31) och det första slitsseg-mentet (29), i förhällande tili nämnda första slitssegment, och iii) ett tredje segment (33) , i anslutning tili det andra segmentet och som sträcker sig väsentligen parallelt med den andra vikningslinjen (11), e) varvid nämnda läsklaffskiva (13) uppvisar en läsdel (17) som har ett första kantparti (19) väsentligen parallellt med klaff-skivans vikningslinje (15), och ett andra kantparti (21) som placerats i en andra spetsig vinkel, som definieras av det andra kantpar-tiet (21) och klaffskivans vikningslinje (15), i förhällande tili klaffskivans vikningslinje, kännetecknad därav, att nämnda andra spetsiga vinkel är större än den första spetsiga vinkein, att nämnda första och andra kantparti (19, 21) definierar läsdelen, varvid väggskivorna (5, 7) vikits i upprätt ställning, att ett parti av kalffskivan (17) som omfattar läsdelen gär genom lässlitstrukturen (29, 31, 33) och nämnda andra kantparti (21) av läsdelen kommer i ingrepp med det andra segmentet (31) av slitsstrukturen vid en punkt (43) som ligger väsentligen vid anslutningsstället mellan det andra slitssegmentet (31) och II