FI69230C - Elektrisk kokplatta - Google Patents

Description

1 69230 Sähkökeittolevy

Keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 lajimää-ritelmän mukaiseen keittolevyyn.

5 Euroopassa tavanomaisesti käytetyissä keittole vyissä, sellaisina kuin ne esimerkiksi patenttijulkaisussa DE-OS 26 20 004 (=US-PS 4 122 330) esitetään, on valuraudasta tehty keittolevyrunko, jossa on tasainen keittopinta sekä alapinnassa ripoja, jotka rajoittavat 10 kierukanmuotoisia uria, joissa kierukanmuotoiset kuumen- nusvastukset ovat puristettuina upotusmassaan. Nämä keitto-levyt ovat osoittautuneet erittäin hyviksi, ja johtuen kontaktilämmönsiirrosta keittoastiaan on niiden teho riittävä ja hyötysuhde pysyvässä olotilassa hyvä. Kiehutus-15 vaiheessa on tämä hyötysuhde jonkinverran alhaisempi, koska myös suhteellisen raskas keittolevy on kuumennettava.

Nyt on jo usein yritetty alentaa lämpökapasiteettia siten, että valuraudan sijasta käytetään ohuempia metallilevyjä. Esimerkkeinä mainittakoon US-PS 3 826 898, 20 DE-GM 78 11 510, DE-OS 28 05 093 ja DE-OS 20 21 177.

Näissä suoritusesityksissä käytetään kuumennuselementteinä putkikuumentimia, jotka on kiinnitetty keittolevyn alapinnalle juottamalla tai putkikuumentimia ympäröivillä metalliosilla. Tämä johtaa siihen, että putkikuumentimien lämpö-25 venymä vaikuttaa myös levyyn. Seuraus kaikissa näissä yrityksissä oli, että levyt tulivat käytössä epätasaisiksi ja lämmön siirtyminen levyn päällä olevaan keittokattilaan huononi. Tällöin on huomattava, että keittolevyn tällainen kuperuus saa aikaan ketjureaktion, koska keittoastian le-30 vyyn kosketuksessa olevat kohdat lämpiävät enemmän kuin siitä irtiolevat kohdat, niin että keittolevy ja keitto-astia tekevät toisistaan kaarevia ja huonontavat siten lämmönsiirtoa.

Toinen yritys keittoyksiköiden kapasiteetin alenta-35 miseksi tehtiin käyttämällä lasikeraamisia keittoliesiä.

2 69230

Siten tunnetaan patenttijulkaisusta US-PS 3 789 189 lasi-keraarnista levyä varten tarkoitettu kuumennusyksikkö, jossa putkukuumentimet painetaan lasikeramiikkalevylle joustavasti peltitraverssilla. Painaminen tapahtuu ulkopuolel-5 ta kannatinkuoren läpi. Lasikeramiikka on kuitenkin huono lämmönjohtaja,niin että vertailukelpoisissa olosuhteissa sen teho on alahaisempi. Myös US-PS 3 632 983 ja 3 686 477 esittävät lasikeraamisia kattolaitteita, joista kuitenkin puuttuu putkikuumentimien joustava painaminen.

10 Mainittakoon vielä lopuksi, että joissakin maissa käytetään keittimiä, joissa keittoastiat asetetaan välittömästi yläpinnaltaan litistettyjen putkikuumentimien päälle. Tällöin on lämpökapasiteetti erittäin alhainen, niin että alkulämmityshyötysuhde on hyvä. Sen sijaan o n niissä käytössä esiintyviä varjopuolia, mitkä johtuvat 15 erityisesti niiden avoimesta ja katkonaisesta keittopin-nasta, jonka läpi ylikiehunut keitettävä aine voi valua lieden sisään.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmän mukainen keittolevy, jossa 20 keittopinnan tasaisuus säilyy kaikissa käyttöoloissa lämpökapasiteetin ollessa pieni ja hyötysuhteen hyvä sekä alkulämmityksessä että pysyvässä tilassa.

Tämä tehtävä voidaan ratkaista keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan avulla.

25 Keittolevyrungon alapinnassa ei enää ole ripoja, joiden väliin kuumennuselementit upotetaan, niin että sen massa ja lämpökasiteetti ovat jo tämän vuoksi pienemmät. Lisäksi voidaan se nyt tehdä muutoinkin kuin hiekkava-lulla, esimerkiksi pellistä, niin että myös levyn seinän-30 paksuutta voidaanpienentää. Käytettyjen, suhteellisen ohuitten putkikuumentimien massa on ciennaisesti pienempi kuin tähänastisten keittolevyjen vastaavan upotuksen massa, eikä niitä tarvitse sijoittaa tiheään, vaan tietylle etäisyydelle toisistaan. Lisäksi on putkikuumenti-35 men kuumennuskierukan upotusaine tavallisesti venyttämällä ja valssaamalla tiivistetty siinä määrin,että sen lämmön- n 3 69230 johtokyky on parempi. Hämmästyttävää kyllä, on keksinnön mukaisen kuumennuskierukan etäisyys keittopinnasta, toisin sanoen keittokattilan pohjasta olennaisesti pienempi (noin 3,5 mm tähän saakka käytettyjen keittolevyjen 6 mm:n 5 sijasta), niin että huolimatta yhdestä ylimääräisestä välielementistä, nimittäin putkikuumentimen vaipasta, voi lämmönsiirto keittopintaan olla paljon suorempi.

Johtuen siitä,että putkikuumentimia painetaan jousitetusti keittolevyn alapintaa vasten, on laite 10 kestävä» ilman häiritseviä ääniä lämpiämisen tai jäähtymisen aikana, ja kuumuuttakestävän eristyksen sijoittaminen väliin pitää huolen hyvästä hyötysuhteeta myös pysyvässä tilassa.

Keksinnön edullisten kehitelmien edut ja tunnus-15 merkit käyvät ilmi alivaatimuksista selityksestä piirustuksen yhteydessä. Tällöin on erityisesti korostettava, että myöskään kiinitettäessä keittolevyä kiinto-osiin keittolevyn reunan kohdalla, ei keittolevy kiinnltystoi-menpiteiden johdosta pingoitu. Myös selitetty kiinnitys-20 tapa siis auttaa mainitun tehtävän ratkaisemisessa.

Piirustuksissa esitetään keksinnön suoritusesimerk-keja ja niitä selitetään seuraavasa lähemmin.

Kuvio 1 esittää keittolevyn pystyleikkausta.

Kuvio 2 esittää keittolevyn osittain avattua ala- 25 kuvaa.

Kuvio 3 esittää keittolevyrungon leikkausta.

Kuvio 4 esittää pituusleikkausta toisesta rakenteesta, jonka päätunnusmerkit ovat samat.

Kuviot 5 ja 6 esittävät kuvion 4 mukaisen keitto-30 levyn kiinnityksen yksityiskohtia.

Kuvio 7 esittää osittaisleikkausta suoritusmuodosta, jossa on toisenlainen eristys.

Kuvio 8 esittää osittaisleikkausta kuvion 7 mukaisesta suoritusmuodosta,jossa on eristyksen alle si-35 joitettu kannatuslevy, sekä keittolevyn kiinnityksen erästä suoritusesitystä.

4 69230

Kuvio 9 esittää kuvioiden 7 ja 8 mukaisen pohja-pellin kannatuksen yksityiskohtaa.

Kuvio 10 esittää eristyksen erästä suoritusmuotoa.

Kuvioissa 1-3 esitetään sähkökeittolevy 11, jossa 5 on keittolevyrunko 12, jonka muodostaa mieluimmin ei-ruos-tuvasta kromiteräksestä tehty pyöreä laikka, jossa on ulkoreuna 13 ja sisäreuna 14, jotka ovat olennaisesti kohtisuoraan alaspäin. Sisäreuna 14 ympäröi aukkoa 15, jonka tarkoituksena on muodostaa tila katkoviivoilla 10 merkitylle tavanomaisells lämpötilan anturille 17, jonka muodostaa keittokattilan pohjaa vasten jousitetusti painuva, paisuntanesteellä täytetty anturirasia. Sitä varten on aukkoon puristettu kannatusrasia 16, jonka ylälaippa rajoittaa anturirasian liikettä ylöspäin ja jonka alalaip-15 pa kiinnittää sen niin, että se pääsee rajatusti liikkumaan. Tätä järjestelyä selitetään yksityiskohtaisesti patenttijulkaisussa DE-PS 24 22 687 (joka vastaa GB-PS 15 09 078), joka otetaan yksityiskohtien vuoksi huomioon.

Ulkoreuna 13 on pyöristetyn ylimenon jälkeen ver-20 rattain ohut ja siinä on kolmionmuotoinen kiertävä ura 18 (kuvio 3), johon lukitaan kynnysreuna 19, joka on ohuesta ruostumattomasta teräslevystä tehty profiloitu rengas. Kynnysreunan poikkipinta on käänteinen, epäsymmetrinen, verrattain matala, pyöristetty V. Ulkoreunan 13 ja 25 sisäreunan 14 välisen renkaanmuotoisen tilan sulkee pohja-pelti 20, joka on pyöreä ja kiinnitetty keskustastaan kannatusrasiaan 16 esimerkiksi hitsaamalla. Ylöspäin suunnattu ja ulokkeilla 22 varustettu pohjapellin ulkoreuna 23 nojaa, myöhemmin, kuvioiden 9 ja 10 yhteydessä vielä 30 selitetyllä tavalla, alasärmään reunassa 13, joka tukee pohjapeltiä ja keskittää sen.

Pohjapeltiä vasten nojaa jousiosa 24, joka esitetyssä esimerkissä on keskireiällä varustetun kahdeksan-haaraisen tähden (kuvio 2) muotoinen ja joka on tehty 35 jousilevystä. Renkaanmuotoisesta navasta lähtee ulospäin tähden haaroina kahdeksanjousielementtiä 25, jotka ovat

II

5 69230 ylöspäin taivutettuja lehtijousivarsia. Pohjapellissä 20 on sellaiset jäykistevaot, että jousiosa ja jousiele-mentit ovat pohjapellin syvemmässä osassa.

Jousielementit 25 painavat sisä- ja ulkoreunojen 5 väliin muodostuneen kuumennusrengasvyöhykkeen keskiosaa, toisin sanoen, että huomioon koko keittolevyn, verrattain etäällä kannatinlevystä 26, joka on renkaanmuotoisena, tasaisena peltilevynä pohjapellin 20 sulkemassa rengasti-lassa 27 ja joka peittää alapinnan eristyksessä 28, joka 10 eistetyssä esimerkissä käsittää kaksi kerrosta. Alemman, paksumman kerroksen muodostaa puristettu täryeristys-aine, mieluimmin höytäleisessä - pulverimaisessa tilassa oleva AI2O3, joka on puristettu olennaisesti tasaiseksi rengaslaikaksi. Tämän aineen lämmöneristyskyky on erittäin 15 hyvä, mutta mekaaniset! se ei ole erityisen lujaa. Tuki- kerroksena voidaan käyttää lasikuitukangasta, joka peittää ylä- ja/tai alapinnam. Tämän lasikuitukankaan suojaamiseksi putkikuumentimien kohdalla olevilta korkeilta lämpötiloilta on tämän ensimmäisen kerroksen 29 päälle asetettu 20 toinen eristyskerros 30, jonka muodostaa epäorgaanisesta kuitueristysaineesta koostuva matto. Tällöin tulee kysymykseen A^OS-kuidut, joissa hyvä mekaaninen lujuus yhtyy hyvään lämmönkestävyyteen.

Jousielementit 25 painavat kerroksista 29 ja 30 25 muodostuvaa eristystä 28 vasten putkikuumentimien 31 alasivua ja puristavat niiden litistettyjä yläpintoja vas -ten keittolsvyrungon alapintaa. Tällä kuumennetulla ren-gasalueella on keittolevyrungon yläpinta mahdollisimman tasainen keittopinnan 32 muodostamista varten.

30 Tavallisesti käsittävät putkikuumentimet erittäin ohuesta (alle 0,4, mieluimmin 0,3 mm) ruostumattomasta teräksestä tehdyn vaipan, jossa, upotettuina hyvin tiivistettyyn, sähköäeristävään massaan,kierukanmuotoiset kuumen-nusvastukset 33 ovat. Kun vaippaan 34 tehdään yläkontakti-35 pinta, tulee se kolmionmuotoiseksi, ja sen leveys on 4 mm 69230 tai alle, niin että kysymyksessä on erittäin taipuisa kuu-mennuskierukka, jota jousielementin 25 ja eristyksen välikerroksen paine puristavat hyvään lämpökosketukseen vasten keittolevyrungon alapintaa.

5 Kyseessä olevassa tapauksessa muodostuu kuumennus- vastus kierukasta, jossa on rengastila 27 sisä- ja ulkokehän lähellä alaspäin käännetyt päät 35, joihin keitto-levyn liitännät 36 on hitsattu. Yhteen liitäntään on väli-kytketty lämpötilanrajoitin 37, joka on kosketuksessa put-10 kikuumentimen alapintaan. Liitännät johtavat liittimeen 38, joka on asennettu sivusuunnassa esiinpistävälle, poh-japeltiin kiinnitetylle liitinlevylle ja johon kytkimestä tai säätimestä tulevat liitosjohdot yhdistetään .Kuumen-nusvastus voi myös olla kaksoiskierukka, toisin sanoen, 15 muodostua kahdesta koaksiaalisesta kierukasta, joiden halkaisija on sama. Niiden lämpöaluovuttava pinta on suurempi, ja ne voidaan taivuttaa erittäin pienelle kaarevuussä-teelle.

Kannatinlevy 26 voidaan jäykkyyden lisäämiseksi 20 rivoittaa. Aikaan saadaan sähkökeittolevy, jossa on ohut ja mahdollisesti korrosiosuojattu keittolevyrunko, jonka paksuus on alle 3 mm ja jota vasten tehokas eristys painaa altapäin taipuisia ja kevyesti nojaavia putkikuumentimia. Lämmitetty rengastila 27 on suljettu, niin että myös kon-25 vektio ei aiheuta lämpöhäviöitä. Johtuen hyvästä kontaktista toisistaan suhteellisen etäällä olevissa putkikuumen-timissa, joiden välinen etäisyys on noin 1 1/2 kertaa niiden leveys, pysyy lämpötila putkikuumentimessa suhteellisen alhaisena, niin että putkikuumennin ei pyri palamaan 30 puhki. Jousielementtien joustomatka riittää silloinkin puristamaan eristystä, kun tämä käytössä painuu hieman kokoon. Keittolevyn valmistuksessa materiaalia, ja sen käyt-töhyötysuhde on parempi kuin muilla, käyttöarvoltaan vastaavilla keittolevyillä.

35 Kuvion 4 mukainen sovellutus eroaa kuvioiden 1-3 mukaisista sikäli, että keittolevyn keskellä ei ole lämpö- 11 7 69230 tilananturia,niin että keittolevyrungossa 12a ei ole ke sku saukkoa, vaan tämä kohta on painettu hieman sisään, niin että keittopinta 32 on siihen nähden porrastettu. Kaikissa suoritusmuodoissa merkitään samoja osia samoilla 5 numeroilla.

Niin ollen ei keittolevyrungossa ole myöskään sivu-reunaa, niin että rengastila 27a käsittää keittolevyn koko alapuolen. Ulkoreuna 13 ja kynnysreuna 19 ovat samanlaisia kuin kuviossa 1. Pohjapelti 20a peittää keitto-10 levyn koko alasivun ja sen lisäksi, että ulkoreuna 13 tukee sitä, on se kiinnitetty siihen. Pohjapellistä erillään on sensuuntainen kannatuslevy 26a, joka on ympyränmuotoinen peltilaikka, joka samanaikaisesti hoitaa jousi-osan tehtävän ja jossa on siitä,esillä dLevassa tapauk-15 sessa, meistetty, siitä säteittäisesti sisäänpäinsuuntau-tuvat kaistaleet tai varret, jotka on taivutettu alaspäin ja jotka muodostavat joustoelementit 25a, jotka nojaa-vat joustavasti pohjapeltiin 20a. Kannatuslevy 26a painaa tasaisesti eristystä 28a, jonka esillä olevassa tapaukses-20 sa muodostaa yksi ainoa, puristetusta epäorgaanisesta eristysaineesta tehty kerros, jonka yläsivulla on päällys 39, joka suojaa eristystä putkikuumentimien termiseltä ja mekaaniselta vaikutukselta. Tällöin voivat tulla kysymykseen asbestikuitukerros tai keraaminen kerros.

25 On todettava, että täyttämällä kannatuslevyä jousena, säästetään yksi osa, jos kohta kannatuslevy on tässä tapauksessa tehtävä jousimateriaalista. Kuviossa 4 esitetään myös keittolevyn kiiinitys. Kynnysreunan 19 ulkosär-män alasivu nojaa liesilevyn tai keittosyvennyksen 40 por-30 taaseen, joka on vinosti ylöspäin suuntautuvan kynnysreunan 41 alueella, joka ympäröi liesilevyn asennusaukkoa 42. Lieden tai keittosyvennyksen sulkee alapuolelta peitelaat-ta 43, jota liesilevyn alapinta kannattaa. Keittolevyä pitävät tällä peitelaatalla, jonka tehtävän jossain toi-35 sessa liesirakenteessa voisi hoitaa vastaava sanka, alhaalla useat, mieluimmin kolme, kiinnityselementit tai ___ - Tl ... - 8 69230 liitoslaatat 44, jotka esitetään kuvioissa 5 ja 6 yksityiskohtaisesti. Ne on kiinnitetty reunan 13 ulkosivuun pistehitsaamalla ja pistävät esim. kapeina kaistaleina kohtisuoraan alaspäin. Niiden alapäihin on taivutettu väkä-5 senmuotoiset ulokkeet 45, jotka ulottuvat peitelevyssä 43 olevien aukkojen 46 ja sanganmuotoisessa lehtijousessa 48 olevien vastaavien, mutta porrastettujen aukkojen 47 läpi.

Lehtijousi on kiinnitetty yhdestä päästään peitelevyyn 43, ja sen toinen pää nojaa myös peitelevyyn jousivoiman 10 aikaansaamista varten. Aukko 47 on lehtijousen 48 keskialueella. On todettava, että johtuen reikien porrastuksesta yhdessä ulokkeen 45 väkämäisestä muodosta pitää liitos-laattojen 44 joustavasti hieman taipua, kun ne työnnetään aukkojen läpi, kunnes uloke on saavuttanut lehtijousen 15 48 alapinnan. Tällä tavoin varmistetaan, että uloke 45 pysyy varmasti lehtijousella, niin että tahaton irtoaminen ei ole mahdollista. Kokoonpantaessa asetetaan paikalleen, niin että kynnysreuna 19 nojaa liesilevyn vastaavaan kohtaan, ja sitten painetaan jousta 48 ylöspäin, kun-20 nes uloke 45 lukkiutuu. Koska lukitusvaiheeseen osallistuu vain aukon yksi reuna (kuviossa 5 aukon 46 oikea reuna ja aukon 47 vasen reuna), voitakin aukot myös korvata vastaavalla reunajärjestetyllä. Kiinnityselementit 44 estävät myös keittolevyä kiertymästä. Kuviosta 5 voidaan 25 vielä todeta, että reuna 13 tukee ja keskittää pohjapellin 20a. Reuna tulee pohjapellissä olevaan suorakulmaiseen laajennukseen.

Kuviossa 7 esitetään sähkökeittolevy, joka eristystä lukuunottamatta vastaa kuvion 1 mukaista keittole-30 vyä. Tässä esitetyn eristyksen 28b muodostaa puristettu, epäorgaaninen eristysaine, esimerkiksi A^O-j- kuitumatto, jonka ylä- ja alapinnalle on jäykisteeksi 49 puristettu ruostumattomasta teräslangasta kudottu verkko niin syvälle, että se liittyy kiinteästi eristykseen, mutta muo-35 dostaa kuitenkin eristyksen ulkopinnat. Tämä onnistuu parhaiten valamalla eristys muottiin. Käyttämällä jäykis- 9 69230 tystä, jonka voi muodostaa myös jokin toinen metallirakenne, esimerkiksi vastaavilla rei'ityksillä varustettu levy, saadaan aikaan erityisen kestävä ja jäykkä eristys-osa, joka siitä huolimatta eristää lämpöä erittäin hyvin.

5 Putkikuumentimet nojaavat jäykisteeseen vain pistemäises-ti. Siitä huolimatta siirtyy puristusvoima varmasti, ja jousielementit 25 voivat vaikuttaa suoraan, ilman kanna-tuslevyä alapinnan jäykisteeseen. Pohjapelti 20b kiinnitetään muotoilemalla kannatusrasian 16 reuna.

10 Kuviossa 8 esitetään muunnos keittolevyn kiinni tyksestä peitelevyyn 43c. Tässä tapauksessa pistehitsataan reunan 13 sisäpintaan liitoslaatta, joka ulottuu pohja-pellissä 20c olevien aukkojen läpi. Tämä liitoslaatta 44c pistetään peitelevyssä 43c olevan aukon läpi ja kiin-15 nitetään kiertämällä peltilattaa. Kierretty pää muodostaa ILtteän pistokielekkeen, johon maajohdon pistoke voidaan panna.

Kuvio 9 esittää voimakkaasti suurennetuna pohja-pellin 20c tukemista reunan 13 särmään yksityiskohtaisesti. 20 Pohjapellin ulospäinsuuntautuvassa ulkoreunassa on paikoitellen kohomeistettyjä ulokkeita 22, joilla reunan 13 alasärmä lepää. Pohjapellin jäljellä oleva, ylöspäin suuntautuva reuna 23 liittyy reunan 13 sisäpintaan keskittämistä varten.

25 Kuviossa 10 esitetään eristys 28d, jonka yläpinnas sa on pyramidinmuotoinen profilointi. Käytettäessä tätä verrattain lujaa eristysainetta saavutetaan profiloinnilla se, että putkikuumentimet nojaavat siihen vain erittäin pistemäisesti ja eristeen valmistuksessa tapahtuneet 30 mahdolliset epätarkkuudet voidaan tasoittaa putkikuumentimen osittaisella kokoonpainumisella. Lisäksi vähenee lämmön siirtyminen pistekosketuksesta johtuen.Tunnusmerkkejä, joita edellä on selitetty muutamien suoritusesimerkkien yhteydessä, voidaan, riippumatta siitä, minkä suoritusesimerkin 35 yhteydessä ne on selitetty, käyttää myös muiden suoritus-esimerkkien yhteydessä yksittäin tai yhdistelmänä.

Claims (13)

1. Sähkökeittolevy, jossa on metallista tehty keittolevyn runko (12, 12a), jonka lämmitetyllä alueella 5 on yläpuolinen, olennaisesti umpinainen, tasainen keitto-pinta ja ulkopuolinen, keittopinnasta (32) olennaisesti pystysuoraan alaspäin suuntautuva ulkoreuna (13), johon on sovitettu useita kiinnityselementtejä (44, 44c), jotka toimivat yhdessä sähkökeittolevyn (11) kiinto-osien (43, 10 43c, 48) kanssa, tunnettu siitä, että kiinnitys- elementit (44, 44c) ovat olennaisesti pystysuoraan suuntautuvia, ulkoreunaan (13) kiinteästi sovitettuja liitos-kaistaleita, jotka ulottuvat yläpuolelta kiinto-osissa (43, 43c, 48) olevien erillisten aukkojen (46, 47) läpi 15 ja jotka ovat kiinnitettävissä niihin muotosulkuisesti sähkökeittolevyn (11) pysty- ja kehäsuunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että kiinnityselementeissä on vä-kämäiset ulokkeet (45) , jotka tarttuvat takaa kiinto-osiin 20 (43) sovitettuihin lehtijousiin (48).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että kiinto-osissa (43, 48) on kaksi liitoskaistaleiden (44) sisääntyöntösuunnassa peräkkäistä, mieluummin porrastetuille aukoille (46, 47) muo- 25 dostettua reunaa, joiden etäisyys toisistaan poikittain tähän sisääntyöntösuuntaan nähden on pienempi kuin liitos-kaistaleen (44) ja ulokkeen (45) vastaavat mitat.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että liitoskaistaleen 30 muotoisessa kiinnityselementissä (44c) on pistokieleke (50) maadoitusliitäntää varten.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että ainakin yksi jousielementti (25, 25a) painaa joustavasti ohutta 35 ja taipuisaa putkikuumenninta (31) edullisesti teräksestä 11 69230 valmistetun, paksuudeltaan alle 3 mm olevan keittolevy-rungon (12, 12a) alapintaa vastaan, että jousielementti (25, 25a) vaikuttaa kuumuuttakestävän eristyksen (28, 28a, 28b, 28d) välityksellä putkikuumentimeen (31) ja tukeutuu 5 keittolevyn pohjalevyyn (20, 20a, 30c).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että keittolevy-rungon (12) lämmittämättömässä keskiosassa on lämpötila-anturirasiaa (17) varten anturireikä (15), jota ympäröi 10 keittolevyrungon alaspäinsuunnattu sisäreuna (14) ja johon on puristettu mieluimmin kannatinrasia (16) lämpötila-anturirasiaa (17) varten.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että pohjalevy (20) 15 nojaa ulkoreunan (13) alasärmään, joka keskittää pohja-levyn ja että pohjalevyn reuna-alueella on mahdollisesti kohomeistettyjä ulokkeita (22), jotka kannattavat keittolevyrungon (12) ulkoreunaa (31), joka mieluimmin on liitetty keskialueellaan kannatinrasiaan (16).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-7 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että kierukkamaisen putkikuumentimen (31) kierrosten etäisyys toisistaan on olennaisesti suurempi kuin putkikuumentimen (31) leveys, jolloin putkikuumentimen (31) leveys on mie- 25 luimmin enintään 5,5 mm ja sen vaipan (34) seinänpaksuus on enintään 0,4 mm.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-8 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että putkikuumentimessa (31) on kaksi tandemspiraaleiksi ke- 30 lattua vastuskuumennuslankaa.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-9 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että eristyksen (28b) ylä- ja/tai alapinnalla on jäykiste (49), jonka mieluimmin muodostaa lävistetty metallirakenne tai 35 metallilankakudos, joka on puristettu eristysaineen ylä pintaan. 12 69230

10 69230 Patenttivaatimukset s

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-10 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että eristys on monikerroksinen ja muodostuu erityisesti kuitu-eristysalneesta tehdystä, putkikuumentimeen (31) rajoit- 5 tuvasta kerroksesta (30) sekä tämän alle sijoitetusta, puristetusta täryeristysaineesta tai tehokkaasti eristävästä jähmeästä aineesta tehdystä, kerroksesta (29) , ja mahdollisesti eristyksen ylä- ja/tai alapinnalla on läm-pöäkestävä pinta (39) ja/tai eristyksen yläpinnassa on 10 profilointi.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-11 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että eristyksen (28, 28a) alapinta on peitetty mahdollisesti rivoitetun pellin muodostamalla kannatuslevyllä (26, 26a) 15 johon jousielementit vaikuttavat.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-12 mukainen sähkökeittolevy, tunnettu siitä, että jousielementtien (25, 25a) joustomatka on suurempi kuin eristyksen (28, 28a, 28b, 28d) pysyvä muodonmuutos, että 20 ne on tehty erityisesti, kannatuslevystä (26a) mieluimmin meistettyinä ja ulostaivutettuina lehtijousina ja että ne lähtevät yhteisestä osasta (24, 26a) mieluimmin tähden-muotoisesti ulkonevina varsina, jotka voivat mennä pohja-pellin (20) vakoihin (21). Il 69230