FI68720C - Anordning foer loestagbar koppling av en grenledning till en matningsledning - Google Patents

Description

ΓΒι mv KUULUTUSjULKAISU Aft7on

•iSFff 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT OO/ZU

?0Vjä C /45) Γ~ tontti cy3r.::sUy 13 10 1935 ; Patent ooddelat (51) Kv.!k.*/lnt.CI.* F 16 L 37/28 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentanjftknlng 792648 (22) Hakemispäivä— Ansöknlngsdag 24 08 79 fFI) ^ * (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 24.08.79 (41) Tullut julkiseksi — Hiivit offentllg 28 05 80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipä.™ ja kuul.julkalsun pvm. -

Patent- och registerstyrelsen ' 7 Ansökan utlagd och utl.skriften pub/lcerad io.UD.05 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prioritet 27-11.78 17.04.79, 20.07.79 Sve i ts i-Schwe i tz(CH) 12139/78-7, 3595/79-6, 6788/79-0 Toteennäytetty-Styrkt (71) Bachofen AG, Ackerstrasse 42, 8610 Uster, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Bruno Kägi, Meilen, Georg Alois Hirmann. Zurich. Luqinbuhl , Rolf,

Kusnacht, Sveitsi-Schweiz(CH) (74) Oy Koister Ab (54) Laite haarajohdon kytkemiseksi irroitettavasti syöttöjohtoon - Anord-ning för löstagbar koppiing av en grenledning tili en matningsledning

Keksinnön kohteena on laite haarajohdon kytkemiseksi irrotettavasi syöttöjohtoon, joka kuljettaa paineväliainetta ja joka on varustettu useilla laskuventtiileillä, jotka on sovitettu keskinäisen välimatkan päähän syöttöjohdon pituussuunnassa, jolloin haarajohto on varustettu syöttöjohtoa pitkin siirrettävissä olevalla kytkentärungolla ja jolloin tämä kytkentärunko on varustettu välineillä sen tuloaukon keskiöimiseksi kytkentäasennossa automaattisesti kulloisenkin laskuventtiilin laskuaukon kanssa sekä laskuvent-tiilin avaamiseksi tässä kytkentäasennossa ja näin aikaansaadun kytkentäliitoksen tiivistämiseksi ulospäin paineväliaineen vaikutuksen avulla.

Tunnetaan kytkinlaitteita, jotka on asennettu kiinteästi painejohdon haaraan. Näissä liitäntä tapahtuu painetta vastaan si-säänviedyllä kytkinelimellä, joka liitäntää irroitettaessa poistetaan.

2 68720

Epäkohtana on, että työpaikan vaihtuessa kytkinlaite voidaan muuttaa vain suurin työkustannuksin.

Edelleen, tunnetaan laite (US-PS 3 195 562), jonka avulla rinnan painejohtoon rakennettu kytkinlaite on liikuteltava ja joka on kytkettävissä painejohtoon siihen järjestetyllä sulkuvent-tiilillä. Tätä varten järjestetään jokaiseen liitäntään kaksipuolinen viisto ohjauskanava, jolla kytkinlaitteeseen järjestetty työnnin kytkeytyy sulkuventtiilin avaamiseksi. Tässä ratkaisussa rakennuskustannus on melkoinen ja tarvitaan suuria siirtovoimia sulkuventtiilin alueella.

Keksinnön tehtävänä on kehittää alussa mainitunlainen laite niin, että liitäntä pitkin syöttöjohtoa huokein rakennuskustannuksin on mahdollista ja että saavutetaan suuri toimintavarmuus suurin käyttömukavuuksin ja hyvin taloudellisesti.

Tämä on keksinnön mukaan saavutettu siten, että kytkentärun-gossa on tiivistyselementti, joka kytkentäasennossa ympäröi pois-toaukkoa ja johon kulloisenkin laskuventtiilin avaamisen jälkeen voidaan vaikuttaa syöttöjohdossa olevan aineen paineella, että kytkentärungossa on lisäksi painekammio, johon sen jälkeen kun on saatu aikaan kytkentäliitos syöttöjohdon kanssa voidaan vaikuttaa syöttöpaineella ja että painekammiossa on kevennysaukko, johon kuuluu sulkuelin, joka myös ohjausventtiilin kautta ohjaa epäsuorasti laskuventtiiliä niin, että paine kevenee.

Keksintö selostetaan seuraavassa sen edullisten sovellutusesimerkkien avulla oheisiin piirustuksiin viittaamalla, joissa piirustukset ovat: kuvio 1 on kaaviollinen halkileikkaus keksinnön mukaisesta laitteesta kun se ei ole kytkentäasennossa, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laitetta kytkentäasennossa , kuvio 3 on poikkileikkaus kuvion 1 mukaisen laitteen lasku-venttiilistä , kuvio 4 on poikkileikkaus eräästä laskuventtiilin variantista, kuvio 5 on kaaviollinen esitys ulosottoaukkojen järjestelystä syöttöjohdossa, it 3 68720 kuvio 6 on kaaviollinen poikkileikkaus keksinnön mukaisen laitteen eräästä toisesta ratkaisumuodosta, kuvio 7 on pystyleikkaus ohjatusta laskuventtiilistä, kuvio 8 on pystyleikkaus kuvion 7 mukaisesta yhdessä lasku-venttiilin kanssa toimivasta kytkentälaitteesta, kuvio 9 on leikkaus III-III kuviosta 2, kuvio 10 on poikkileikkaus eräästä kuvion 7 mukaisen johdon laskuventtiilistä.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty nelikulmaprofiilia (kuviot 3, 4 ja 10) oleva paineinen syöttöjohto 101, johon on sijoitettu kytkin-laite kytkinrunkoineen 110 siten, että se on liikuteltavissa ja voidaan siirtää toimivaan yhteyteen johdolla 101 olevan laskuventtiilin kanssa.

Laskuventtiili 100, joita tavallisesti on painejohdolla 101 useampia (kuvio 5), käsittää johdon 101 yhden seinämän läpi ulottuvan rakomuotoisen poisto- tai ulosottoaukon 102. Aukko 102 avartuu ulospäin kartiomaisena, jolloin sen sisäolka muodostaa venttiilivas-teen 107 liikkuvalle sulkukappaleelle 103, joka on kuminjoustavaa materiaalia kalvo-osan 104 kannattaessa sulkuosaa 105. Kalvo-osasta 104 kohoaa reunaosa 106, jolla sulkukappale 103 nojaa johdon 101 ylempään seinämään sekä sivuseinämiin (kuviot 3 ja 4) ja täten syntyy niiden rajoittama kammio 120. Varsinainen kalvo-osan 104 alueella oleva sulkuosa 105 sallii itsensä työntymisen ylöspäin kammioon 120 (kuvio 2) sulkuosan 105 nostamiseksi venttiilivasteesta 107. Sulku-osassa 105 olevat sisärivat 108 toimivat nostonrajoittimina. Edelleen ulottuu keskeistetysti sulkukappaleen 103 sulkuosan 105 läpi ohjausventtiili 111, joka jatkuu yli sulkuosan 105 sulkupinnan, mutta johdon alempaan ulkopintaan nähden se jää vaille. Ohjausventtiili 111 on vähintäin putken pituusakseliin kallistuva sulkuosaan 105 laakeroituna, minkä vuoksi sulkuosassa oleva reikä 112 on al-halta päin kartiomaisesti laajennettu. Ohjausventtiili 111 lepää olkapään 113 varassa sulkutilassa tiiviisti sulkuosan sisäseinämää vasten ja on kuormitettu jousella 114, esim. kierukkajousella tai jousilevyllä (kuvio 3). Ohjausventtiilin 111 karassa olevat urat 115 sallivat paineväliaineen virtaamisen ulos kammiosta 120. Pai-neväliaineen virtausta sulkukappaleen 103 tai kammion 120 sisään auttaa kalvo-osassa oleva kuristusreikä 116. Kuristusreiän 116 4 68720 virtauksen sisäläpimitta on huomattavasti pienempi kuin virtausuran 115 vastaava, jotta esiohjausventtiilin 111 avauksella saadaan äkillinen paineen lasku kammiossa 120.

Kun johto 101 on paineen alainen, niin riittää laskuventtii-lin 100 avaamiseksi vähäinen voima, ensin aluksi avaamalla ohjaus-venttiili 111 kallistamalla tai sisäänpainamalla,jolloin kammiossa 120 tapahtuvan paineenalennuksen ansiosta sulkukappale 105 itsestään ja/tai ulkoa vaikuttavan vähäisen voiman ansiosta nousee ja rakomuotoinen aukko 102 vapautuu ja paineväliaine voi virrata sen kautta ulos syöttöjohdosta 101. Jos ohjausventtiiliin 111 vaikuttanut avausvoima poistetaan ja tällöin häviää myös sulkuosan 105 pi-tovoima, niin syntyy kammiossa 120, ohjausventtiilin 111 palattua takaisin aukon 116 läpi sulkutilaansa, uusi paine, joka vaikuttaa sulkupaineena sulkukappaleen 103 sulkuosaan 105.

Kytkinrunkoa 110 käytetään laskuventtiilin 100 avaamiseksi ja haaroitusjohdon liittämiseksi; tämä koostuu kelkkaohjaimesta 121, joka sulkeutuu johdolle 101 (kuvio 3) siten, että sen kevyt siirtäminen on mahdollista. Kytkinrungossa 110 on haaroitusjohtoon yhdistettävissä oleva suulake 122, joka edelleen voidaan yhdistää painekammion 123 ja liitäntäaukon 124 kautta laskuventtiilin 100 aukkoon 102, kuten kuvio 2 yksityiskohdittain osoittaa. Liitäntä-aukossa 124 on painekammioon 123 sijoitettuna toiselta puoleltaan syöttöjohdon 101 seinämään paineistuva kalvo 125. Kalvo 125 on muotoiltu sopivaksi asettumaan painekammion 123 seinämässä olevaan uraan 126. Kalvossa 125 oleva liitäntäaukko 124 on myös tehty raon muotoiseksi. Paineväliaineen virratessa sisään liitäntäaukon 124 kautta kehittää paineväliaine kalvon 125 sisäpintaan kohdistuvan paineen, joka puristaa kalvon 125 johdon alaseinää vastaan.

Edelleen, kytkinrungossa 110 on ulkopuolelta ohjattavissa oleva ohjauselin 130 ohjausventtiilin 111 avaamiseksi ja mahdollisesti laskuventtiilin 100 sulkuosan 105 ohittamiseksi kuljetettaessa kytkinlaitetta laskuventtiilin ohi toiselle puolelle. Ohjauselin 130 on alhaalta käsin porausreiän 132 kautta painekammioon 123 työntyvä tappi 131, jonka alaosassa on tiivistysolalla 134 varustettu ohjauspää 133 sekä ympärillä puristava kierrejousi 135. Toisessa päässään tapissa 131 on rulla 136, joka tunkeutuu liitäntäauk-

II

5 68720 koon 124, mutta kuitenkin voi vieriä pitkin syöttöjohdon 101 alapintaa. Kuviossa 1 painekammio 123 on yhteydessä ympäristöön tapin 131 porausreiässä 132 olevan avoimen uran 137 kautta. Sulkutilassa on ura 137 tapin 131 ohjauspään 133 tiivistysolan 134 sulkema (kuvio 2) .

Liitännän muodostamiseksi työnnetään kytkinrunko 110 yksinkertaisella käden painalluksella kuvion 2mukaiseen asentoon. Tämä voi tapahtua nopealla käden liikkellä ilman, että täytyy ajatella tarkkaa liitäntäpaikkaa, koska selostettu laite itse hakeutuu lii-täntäasentoonsa ja kiinnittyy liikkumattomaksi. Rullan 136 tullessa nimittäin raon 102 alueelle tämän siirron aikana se jousen 135 vaikutuksesta menee sisään tähän rakoon ja täten kallistaa ohjausvent-tiiliä 111 siten, että laskuventtiili 100 heti asettuu aukiasentoon-sa ja paineväliaine virtaa liitäntäaukkoon 124. Tällöin muodostuu painekammioon 123 paine,joka painaa kalvoa 125 painejohdon alapintaa vasten niin suurella paineella, että kytkinrungon 110 siirtäminen käsin syöttöjohdolla ei enää ole mahdollista. Samalla on näin taattu painetiivis liitäntä.

Venttiilin 100 sulkemiseksi tai kytkinrungon 110 siirtämiseksi vedetään ohjauselintä 130 alaspäin jousen vaikutuksen kumoamiseksi, jolloin esiohjausventtiili 111 palautuu sulkuasentöonsa sulkien siten laskuventtiilin 100. Samanaikaisesti avaa tapin 131 toiminta paineenalennusaukon 137, joten tästä syystä tapahtuva pai-neenalennus painekammiossa 123 vapauttaa kalvoon 125 sen sisäpintaan kohdistuvan paineen ja kytkinrunkoa 110 voidaan jälleen liikutella kevyesti. Samalla tavoin voidaan kytkinrunkoa 110 liikutella ohi laskuventtiilin 100 ilman sen vapauttamista ja avaamista.

Ohjauselin 130 voidaan myös tehdä toisenlaiseksi, esim. näp-päinvarrella ohjatuksi tapiksi, jossa on joustava kannatin. Poisto-aukot 102 voivat olla muodoltaan erilaisia. Kytkinrunko voidaan myös tehdä sellaiseksi, että voidaan samanaikaisesti käyttää useampia sulkuventtiileitä.

Kuviossa 3 on johdon 101 poikkipinta litteä suorakulmio, jossa on kiinnityslaippa 201'. Kun sulkukappaleen muoto stabiilisuus-syistä on melko litteä, voidaan suurilla johdoilla, kuten poikkileikkaus kuviossa 4, käyttää onttoa tukikappaletta 150 kunkin sulkukappaleen 103 alueella tai rakentaa kaksoisputki läpimenoreikineen 150 eri sulkuventtiilien väliin.

6 68720

Selostettu kytkentätoiminta tapahtuu sekunnin murto-osassa, jolloin sitä varten tarvittavan ohjausvoiman täytyy vastata ainoastaan kytkinlaitteen siirtovastusta ennen kytkentää ja voi olla suunnilleen suuruusluokkaa 0,2 kp.

Kuviossa 6 esitetyssä laitteessa näkyy johto 201, esim. neli-kulmaputki, johon viedään kytkinrunko 210 ja jossa on laskuventtii-li 200 rakomaisine poistoaukkoineen 202, jonka sisäolka muodostaa venttiilivasteen 207 sulkukappaleelle 203, jossa on joustava kierre-kalvo 204 ja siihen kiinnitetty tiivistyslevy 205; kierrekalvon 204 reunat 206 on kiinnitetty ruuveilla 208 johtoon 201.

Lisäksi on kytkinrungossa ohjauselin, johon voidaan vaikuttaa ulkoapäin, ettei tiivistyslevy 205 toimi ajettaessa kytkinrunkoa 210 sulkuventtiilin 200 ohi.

Ohjauselimessä 230 on kaksi rinnakkain olevaa luistin 231 kannattamaa tappia 232. Pystysuoraan liikuteltavaa luistia 231 painaa jousi 233 sulkukappaletta 203 vastaan. Ellei vastakkaista voimaa P ole, sysää luisti 231 ylimpään ääriasentoon mennessään tapeilla 232 sulkukappaleen 203 auki. Tässä asennossa on painekammioon 223 liittyvä paineentasausreikä 235 suljettuna. Lisäksi tapit 232 kannattavat puristusrengasta 236, joka tappien 232 nostamana nojaa kalvoon 225. Luistin 231 ollessa takaisinvedettynä voidaan kytkin-runkoa 210 työnnellä kevyesti johdolla 201 ja siirtää uuteen liitän-täasemaan. Tällöin ei täydy ajatella tarkkaa liitäntäkohtaa, koska liitäntäkohta saavutetaan itsetoimisesti ja lujasti kiinnittyen, kuten on selostettu myös kuvioiden 1 ja 2 ratkaisumalleissa.

Ohjauselin voi olla tehty toisinkin, vertaa ratkaisuesimerk-kiä kuviossa 7-10.

Kuviossa 7 esitetty laskuventtiili on asennettu lisälevylle, joka, kuten kuviossa 10, on sijoitettu nelikulmionmuotoisen putken 303 kahden kiskon 302 väliin ja joka pysyy paikoillaan sivulta työnnettävän tukirenkaan 304 avulla. Lisälevy 301 noudattaa tällöin nelikulmiomuotoisen putken pohjaa 305 samalla kun laskuventtiili 300 pohjassa olevan aukon 306 kautta pistää esiin putken 303 sisään. Laskuventtiilissä 300 on venttiilirunko 307 ja venttiilikansi 308, jotka esitetyllä tavalla eivät ole sidottuina lisälevyyn 304. Yhteyden putken sisätilaan muodostaa tulojohto 309, joka on suljet- 7 68720 tuna venttiilirungon 307 ja venttiilikannen 308 välissä olevalla kalvolla 310. Kalvoa painaa heikko jousi 311 pohjan 312 avulla venttiilivasteeseen 313/ joka on venttiilirungossa 307 ja joka ympäröi lisälevyn 301 läpi menevää poistoaukkoa 314. Lisälevyssä 301 poistoaukossa 314 on pistinliitinnokkia 315, joiden avulla putki-johto voidaan suoraan kytkeä purkausaukkoon 314.

Laskuventtiilin avaamiseksi ovat avauselimet: jousella kuormitettu ohjausventtiili 317, ohjausjohdot 318, 319 kuristuskohti-neen 320 ja sysäystanko 324 anturoineen 321. Ohjausventtiilin 317 avautuessa kehittyy kuristuskohdan 320 ansiosta kalvon 310 kansi-puolelle alipaine aiheuttaen kalvon 310 nousemisen ja siten yhteyden muodostumisen tulojohdon 309 ja poistoaukon 314 välille.

Esiohjausventtiili 317 avataan mekaanisesti kohottamalla syvennykseen 322 ulottuvaa sysäystankoa 324. Tämä tapahtuu kytkin-rungossa 352 olevan jousella kuorimitetun tunnistimen 351 avulla.

Laskuventtiilin 300 etuna on sen erittäin yksinkertainen huollettavuus. Kun pidätysrengas 304 poistetaan, voidaan lisälevy 301 poistaa, venttiili huoltaa ja jälleen sijoittaa paikoilleen.

Putken 303 tiivistämiseksi ulospäin oh lisälevy 301 varustettu peh-myttiivisteellä 323. Ohjausjohtoon 318 voidaan vaikeuksitta rakentaa suodatin. Esiohjauksen likaantumisalttius on kuitenkin siksi, että ohjausjohdon 318 suu on pohjan yläpuolella, jo sangen pieni.

Kuvioissa 8 ja 9 on esitetty putkea 303 pitkin siirrettävä kytkinlaite 350. Se koostuu neljäkäsmuotoisesta kytkinrungosta 352, kahdesta molemminpuolin kytkinrunkoa 352 kiinnitetystä sivuseinä-mästä 353 kannatusrullineen 354, yhdestä kytkinrunkoon 352 laakeroidusta läpivientijohdolla 355 varustetusta kääntövarresta 356 ja kytkinrungossa 352 putken 303 sivulla olevasta ohjausventtiiliä 317 ohjaavasta ohjauselimestä 357. Vapaassa päässään kääntövarressa 356 on liitäntäpää 358, johon putkenkytkinkappale 359 suulakkeineen 360 letkun vastaanottamiseksi 361 on ruuvattu.

Kääntövarsi 356 on reikätapin 362 varassa kääntyvä ja sen kautta paineväliaine putkesta 303 johdetaan yli painekammion 363 läpimenojohtoon 355.

Painekammion 363 pohjan läheisyydessä on osuusaukko 364, jonka kautta putkesta 303 tuleva paineväliaine johdetaan letkuun 361.

3 68720

Yhteyttä suuakkoon 364 ja reikätapin 363 välillä voidaan tällöin käyttää erilaisten johtokomponenttien sijoittamiseen. Kuten kuviosta 9 käy ilmi, muodostaa suuaukko 364 vasteen jouselle 365 kuormitetulle takaiskukuulalle 366. Sivuseinämässä 353 olevan läpimeno-aukon 367 kautta paineväliaine päätyy sivuseinämään kiinnitettyyn reikälaippaan 368, jonka koverrus muodostaa ulkopuolisen yhdysjoh-don 369 suuaukon 364 ja reikätapin 362 sisäänmenon välillä. Tätä sivuseinämän 353 ulkopuolella olevaa yhteyttä voidaan käyttää esim. sellaisten johtokomponenttien kuin paineensäätöventtiilin 370 ja öljykuppi 371 lisäämiseen, kuten kaaviollisesti on esitetty kuvion 9 vasemmalla puolella. Sisäänmeno A edustaa tällöin tulojohtoa suu-aukosta 364 ja B sisäänmenoa reikätappiin 362. On myös mahdollista liittää muita johtokomponentteja tai vain yksi ainoa johtokomponent-ti.

Painekammiossa 363 olevassa ohjauselimessä 357 on välikappale 376, jonka sisässä jousi 378 painaa tunnistinta 351, joka työntö-tangon 380 avulla on kiinni vipuvarressa 356. Kun letkusta 361 vetämällä vivutaan vipuvarsi 356 erilleen putkesta 303, vetäytyy ohjaus-elin 357, so. tunnistin 351 eroon putkesta 303 niin, että laskuvent-tiilin 300 aukaisuelin ei ole toimiasennossa laskuventtiili pysyy suljettuna kytkinrungon 350 kulkiessa ohi. Ellei vipuvartta 356 vedetä, sysää tunnistin 351 liikkeellään ohjausventtiiliä 317. Paine-kammioon 363 tunkeutuva paineväliaine vaikuttaa kalvon 382 takapuolelle ja saa aikaan kalvon painautumisen lisälevyä 301 vasten muodostaen siten painetiiviin liitännän lisälevyn 301 ja kytkinlaitteen 350 välille.

Liitännän irroittamiseki tasataan painekammion 363 paine paineentasausventtiilin 383 avulla, joka toimii vipuvarteen 384 liitetyn työntötangon 384 toimesta.

Laskuventtiilin ja kytkinlaitteen eri osat voivat osaksi olla muovia tai metallia. Neljäkäsmuotoinen putki 303 on tarkoituksenmukaisesti puristeprofiilia, jolloin voidaan huomioida samalla portaat 302 lisälevyä 301 varten. Portaiden yläpuoli muodostaa kulkupinnan 385 kytkinlaitteen 350 kannatusrullille 354. Putkeen 303 voidaan varata toinenkin kisko 386 kaihtimen 387 sijoitusta varten (kuvio 10).

li 9 68720

Kytkinlaitteen käyttö letkun 361 avulla edustaa erittäin yksinkertaista ratkaisua. Vedettäessä letkusta 361 vinosti, liitäntä saattaa irrota tai liitännän muodostuminen estyä ja kytkinlaite 350 siirtyä putkella 303 avaamatta laskuventtiiliä. Jos kytkinlaite 350 liikkuu ilman letkusta vetämistä, tapahtuu suuaukon 364 tai letkun 361 liittyminen putkeen 303.

Selostetussa laitteessa ovat liitäntäelimet, erityisesti kalvot, painekammion painejohdon puoleista tiivistystä varten sijoitettu kytkinrunkoon. Kuitenkin on myös mahdollista järjestää nämä kalvot myös paineputkeen. Se merkitsee, että kukin laskuventtiili tarvitsee yhden kalvon; yksikin mahdollisesti tapahtuva kalvon kuluminen merkitsee tällöin useampien korvaamista. Jos haaroitusjohdossa tarvitaan paineenosoitinta, voidaan kääntövarteen 356 (kuvio 8) liittää manometri, joka on luettavissa alhaaltapäin.

Claims (12)

1. Laite haarajohdon kytkemiseksi irrotettavasta syöttöjohtoon, joka kuljettaa painevällainetta ja joka on varustettu useilla lasku-venttiileillä, jota on sovitettu keskinäisen välimatkan päähän syöt-töjohdon pituussuunnassa, jolloin haarajohto on varustettu syöttöjoh-toa pitkin siirrettävissä olevalla kytkentärungolla ja jolloin tämä kytkentärunko on varustettu välineillä sen tuloaukon keskiöimisek-si kytkentäasennossa automaattisesti kulloisenkin laskuventtiilin laskuaukon kanssa sekä laskuventtiilin avaamiseksi tässä kytkentäasennossa ja näin aikaansaadun kytkentäliitoksen tiivistämiseksi ulospäin paineväliaineen vaikutuksen avulla, tunnettu siitä, että kytkentärungossa on tiivistyselementti (125,225,382), joka kytkentäasennossa ympäröi poistoaukkoa (102,202,314) ja johon kulloisenkin laskuventtiilin (100,201,300) avaamisen jälkeen voidaan vaikuttaa syöttöjohdossa (101,202,303) olevan aineen paineella, että kytkentärungossa on lisäksi painekammio (123,223,363), johon sen jälkeen kun on saatu aikaan kytkentäliitos syöttöjohdon kanssa voidaan vaikuttaa syöttöpaineella ja että painekammiossa (123,223,363) on kevennysaukko (137,237), johon kuuluu sulkuelin (134,234,383), joka myös ohjausventtiilin (111-115,317) kautta ohjaa epäsuorasti laskuventtiiliä niin, että paine kevenee.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että haarajohdon kytkentärungossa on ohjauselimiä (130,230, 357), jotka kytkentärungon kytkentäasennossa suhteessa kulloiseenkin laskuventtiiliin aktivoivat kulloisenkin ohjausventtiilin laskuventtiilin avaamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauselimet (130,230,357) ovat esijännitysjousen (135,233,378) vaikutuksen alaisia ja kannattavat toimielintä (136, 232,351) poistoaukon (100,200,300) ohjausventtiilin (111-115,317) ohjaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentärungon ohjauselimiä (130,230,357) voidaan käyttää luistilla (131,231) tai kääntövarrella (356).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kussakin laskuventtiilissä (100) on poistoaukko (102), II 11 68720 jonka sisävaste (107) muodostaa venttiili-istukan venttiilirungolle (103), joka koostuu elastisesta materiaalista ja rajoittaa ohjaus-ventti ilikammiota (120).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskuventtiilissä (200) on venttiilirunko (203) , jossa on elastinen pito- ja johtolaite (204) ja tiivistyslevy (205).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laskuventtiili ja sen ohjauselimet (316-321,324), jotka ovat yhteistoimiset kytkentärungon ohjauselimen (357) kanssa, on laakeroitu erilliseen sisäosaan (301) , joka voidaan kiinnittää johdon seinämään (305).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäosa on levy (301) , joka voidaan viedä johdon (303) kahden portaan (302) väliin ja jossa on pidätysrengas, jolloin pi-dätysrengas (304) on urassa (302'), joka on tehty portaisiin (302) ja levyyn (301).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausventtiilissä (317) on työntötanko (324), jossa on nokka (321), jolloin työntötanko (324), joka muodostaa osan ohjaus-elintä, sijaitsee levyssä (301) olevassa syvennyksessä (322) , kun taas tuntoelin (351), joka on yhteistoiminen työntötangon (324) kanssa, muodostaa osan ohjauselintä (357).

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauselimeen kuuluu ontto, liikkuva varsi, esim. kään-tövarsi (356) , joka on liitetty tuntoelimeen (351) ja joka yhdistää suuaukon (364) haarajohtoon (361) ja johon haarajohto (361) on kytketty .

10 6B720

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentärunkoon on suuaukon (364) ja varren (356) väliin kiinnitetty valinnaisesti asennettavia servo-elimiä, esim. paineensäädin (370) ja/tai voitelulaite (371).

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että suuaukkoon (364) on sovitettu takaiskuventtiili (365,366). i2 68720