FI66979B

FI66979B - Foergasningsoljebraennare

Info

Publication number: FI66979B
Application number: FI801401A
Authority: FI
Inventors: Winfried Buschulte; Friedhelm Dagefoerde
Original assignee: Deutsche Forsch Luft Raumfahrt
Priority date: 1979-05-08
Filing date: 1980-04-30
Publication date: 1984-08-31
Also published as: EP0018602A3; IE49595B1; ES8101244A1; FI801401A; AU526030B2; YU41711B; GR68000B; NO156185C; YU119880A; NO156185B; ATE3462T1; JPS6152364B2; DK181780A; DE2918416C2; EP0018602A2; US4318688A; DK156919B; NO801347L; JPS55150412A; IE800946L

Description

ESr^l [B] ^iCWtlLUTUSJULHAItU ,,g7g 4EKf lJ VUTLAGGHINGSSKRIPT 007 / ?

^ ^ (51) K*Jt yhtä.3 F 23 D 11 AO

SUOMI—FINLAND (Μ) νΜμμ»-*μμη*μ« 8011,01 (22) HakM*pM->AMBhNh«A| 30.04.80 ’ (23) AtkapMvi—GiM^ataAif 30.04.80 (41) TUta|«NU-n»keM|| 09.11.80

Pfttantti- ]a nklmrilaHItMi /A_ ---------.----- . ..-. ____

Patent- och if btor rtymton ^ Amen— oSwSSSSKyJSic^ 31.08.84 (32)(33)(31) *rr*«* »»pNprtu» 08.05.79

Saksan L i i ttotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(OE) P 2918416.5 (71) Deutsche Forschungs- und Versuchsanstalt fGr Luft- und Raumfahrt E.V.,

Linder H8he, 5000 Köln 90, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland (DE) (72) Winfried Buschulte, Celle, Friedhelm Dageförde, Munster-Trauen,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Ruska & Co Oy (54) Kaasutusöljypoltin - Förgasningsoljebrännare Tämän keksinnön kohteena on kaasutusöljypoltin, jossa on öljynsumutin, tätä ympäröivä polttoilmansyöttökammio, virtaussunnassa öljyn sumuttimen ulostulokohdan jälkeen sovitettu, rajoitinaukolla varustettu rajoitin, rajoitinaukon kanssa koaksiaalinen, virtaussuuntaan tästä sovitettu sekoitusputki, sekoitusputken alkupäässä oleva, rajoittaneen rajoittuva radiaalinen kulkuaukko pääasiallisesti lieriömäinen liek-kiputki, jonka alkupää on liitetty tiiviisti rajoitinta kannattavaan polttoilmansyöttökammion päätyseinään ja johon sekoitusputki on sovitettu pääasiallisesti erillisenä, jolloin liekkiputken pituus on ainakin 2 kertaa niin suuri kuin sen halkaisija, joka on pääasiallisesti 2,0 - 2,5 kertaa niin suuri kuin sekoitusputken halkaisija.

Tämän tyyppisten öljypolttimien (DE-A- 2 700 671) etuna on se, että voidaan saavuttaa täydellinen, noesta vapaa, stökiometrinen palaminen ja että paras mahdollinen palaminen on suuresti riippumaton sen kattilan kammion koosta, johon poltin on asennettu. Kokemus on osoittanut, että kohinan emissio riippuu kammion ja/tai polttimen rakenteesta. Kohinan vähennys on erittäin tärkeää varsinkin talouslämmitysasennuk-o i s s a.

66979

Aikaisemmin tunnetaan kaasutusöljypoltin, jossa palaminen tapahtuu stökiometrisesti nokeamatta ja jossa palamiailmaa syöttävä poltto-kammio on varustettu koaksiaalisesti siihen sovitetulla öljynsumut-timelia sekä koaksiaalisesti tämän kanssa kulkevalla höyrystysput-kella, joka kulkee vapaasti kattilan polttotilaan. Höyrystysputki on tällöin varustettu kehällään rei’illä, joiden kautta kuumat palo-kaasut imetään höyrystysputkeen kattilan polttotilasta. Höyrystysput-ken avoimeen päähän on välin päähän tästä päästä sovitettu rei*illä varustettu pysäytyslevy, jonka kohdalla höyrystysputkesta virtaava öljy-ilma-seos palaa liekki kattilan polttotilassa. Höyrystysputki on tällöin riippuvainen kattilan palamistilasta ja se on valittava tämä huomioiden. Tällainen poltin palaa hiljaisesti (DE-A- 2 712 856).

Tämän keksinnön tarkoituksena on vähentää kohinaa, joka liittyy edellä olevan tyyppiseen polttimeen.

Keksinnön mukaiselle polttimelle on tunnusomaista se, että sekoitus-putki on ainakin loppupäähänsä rajoittuvalla alueella varustettu rei’ityksellä.

Keksinnön mukaisen öljypolttimen eräitä sovellutusesimerkkejä selitetään nyt viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää kaaviollisesti öljypolttimen erään sovellutusmuodon pituusleikkausta, kuva 2 esittää kaaviollisesti samalla tavalla kuin kuva 1 öljypolttimen toisen sovellutusmuodon pituusleikkausta ja sekoitusputken kahta muotoa, joista toinen on vaakasuoran keskiviivan yläpuolella ja toinen alapuolella ja kuvat 3 ja 4 esittävät vastaavasti kuvasta 1 pitkin viivaa III-III otettuja leikkauksia, esittäen öljyn ja ilman tulojohtojen vaihtoehtoisia sovituksia, jotka eroavat kuvissa 1 ja 2 esitetyistä sovituksista, jolloin kuva 3 esittää tulojohdon kahta erilaista muotoa, jotka tulojohdot sijaitsevat pystysuoran keskiviivan eri puolilla (vastaavasti kuvat 3a ja 3b).

Kuvissa 1 ja 2 esitetyssä polttimessa 2 on kammio 4, jossa painesu-mutussuutin 6 on kannatettu suuttimen liitännällä 8. öljyä syötetään suuttimen liitäntään 3 öljypumpulla 10, jota käyttää sähkömoottori 12, joka käyttää myöskin puhaltimen roottoria 14. Pumppu 10 3 66979 syöttää öljyä säädettävän kuristusventtiilin 16 ja sähkömagneettises-ti toimivan sulkuventtiilin 18 kautta suuttimen liitäntään 8 ja su-mutussuuttimeen 6. Puhallin 14 syöttää ilmaa putken 20 välityksellä kammioon 4 kuristusventtiilin 22 kautta, jossa on läppä 24, joka on aseteltavissa moottorilla 26. Kannatin 28 on asennettu suuttimen liittimeen 8, ja se kannattaa kahta elektrodia 30, jotka on kytketty sytytysmuuntajaan 32. Seinämä 34, joka ulottuu kammion 4 poikki ja jossa on aukko 36, on sijoitettu välin L-j päähän myötävirtaan sumu-tussuuttimen 6 suuaukosta. Aukko 36 on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja sama-akselinen sumutussuuttimen 6 kanssa. Myötävirtaan aukosta 36 ja sama-akselisesti sen kanssa on sekoitusputki 38 (kuva 1) tai 138 (kuva 2), joka on yhtenäinen seinämän 34 kanssa tai kiinnitetty siihen. Sekoitusputki 38 tai 138 on sama-akselinen pääasiallisesti lieriömäisen liekkiputken 42 sisällä, jonka ylä- eli vastavirran puoleinen pää on yhtenäinen seinämän 34 kanssa tai kiinnitetty siihen ilmatiiviisti.

Kuvan 1 mukaan sekoitusputki 38 on kiinnitetty seinämään 34 kannatus-tangoilla 40, jolloin sekoitusputken 38 vastavirran puoleinen pää on välin Ljj päässä seinämästä 34. Sekoitusputken 38 vastavirran puoleisen pään 41 ja seinämän 34 välinen väli määrittää kanavan 35, joka aikaansaa yhteyden liekkiputken 42 ja sekoitusputken 38 välisestä välitilasta sekoitusputken 38 sisäosaan. Palamiskaasut myötävirtaan sekoitusputkesta 38 kiertävät liekkiputken 42 ja sekoitusputken 38 välissä kanavan 35 kautta uudelleen sekoitusputkeen 38.

Kuvan 2 mukaan sekoitusputken 138 kahden havainnollistetun muodon vastavirran puoleinen pää nojaa seinämään 34, ja nämä päät on kiinnitetty tähän seinämään 34 tai ovat yhtenäiset sen kanssa. Kuvan 2 mukaan palamiskaasujen kiertokulku on aikaansaatu reiällä, jotka sijaitsevat sekoitusputken 138 kummankin muodon kehäseinämän vastavirran puoleisessa osassa, kuten jälempänä selitetään.

Viitaten uudelleen kuviin 1 ja 2 liekkiputken 42 läpimitta Dj on pääasiallisesti 2,0 - 2,5 kertaa sekoitusputken 38 tai 138 läpimitta Liekkiputken 42 pituus Lj on ainakin kaksi kertaa, esimerkiksi 2,5 kertaa sen läpimitta Dj. Tämä pituus on tarpeellinen sen takaamiseksi, että liekki, joka muodostuu myötävirtaan sekoitusputkesta 38 tai 138, koskettaa liekkiputken sisäseinämää vastavirtaan liekki-putken yläpäästä. Tällä tavalla liekin etupää sulkee liekkiputken “ 6 o 9 / 9 avoimen pään. Tämä on vaatimuksena palamiskaasujen vakaata kiertokulkua varten sekoitusputken ulkosivulla sekoitusputken 38 tai 138 myötävirran puoleisesta päästä vastavirran puoleiseen päähän.

Edelleen palamiskaasujen kiertokulkua edistetään siten, että ilman virtaus aukon 36 kautta aikaansaa alennetun paineen kanavassa 35 (kuva 1) ja sekoitusputken 138 (kuva 2) kummankin muodon vastavirran puoleisessa rei*ityksessä, mikä vetää sisään sekoitusputken ulkosivulla kiertävät palamiskaasut. Jottei estettäisi palamiskaasujen kiertokulkua, on välttämätöntä, että ilmavirran poikkileikkauksen aukon 36 läpi täytyy olla pienempi kuin sekoitusputken 38 tai 138 läpimitta. Tämä aikaansaadaan tekemällä aukon 36 läpimitta yhtä-suureksi tai pienemmäksi kuin sekoitusputken 38 tai 138 läpimitta D-^. Seinämä 3*1 aikaansaa ilmavirran supistumisen aukon 36 takana, niin että kun aukolla 36 ja sekoitusputkella 38 tai 138 on suunnilleen yhtäsuuret läpimitat, aukon 36 läpi virtaavan ilmavirran virtauspoik-kileikkauksen läpimitta tulee olemaan pienempi kuin sekoitusputken läpimitta D1- Sen vuoksi tästä seuraa, että kun aukon 36 läpimitta on pienempi kuin läpimitta D^, ilmavirran läpimitta tulee olemaan pienempi kuin sekoitusputken läpimitta D·^.

Kuvissa 1 ja 2 esitetyssä polttimessa 2 on myöskin ionisaatiokoetin joka ulottuu liekkiputkessa aina liekkialueeseen saakka ja on yhdistetty tunnetulla tavalla ohjauslaitteeseen *16, jonka välityksellä, kun liekki on sammunut, öljyn syöttö katkaistaan sulkemalla sulku-venttiili 18 ja pysäyttämällä moottori 12.

Kuvassa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa sekoitusputken 38 kehäseinä-mä on rei'itetty vastavirtaan sen pituuden osalla myötävirran puoleisesta päästä. Sekoitusputken 38 kehäseinämän jäljellä oleva osa, jonka pituus on LQ, on rei’ittämätön. Rei*ittämättömän osan pituus Lq on lyhyempi kuin kaksi kolmasosaa sekoitusputken läpimitasta D^. Periaatteessa sekoitusputki 38 voi olla rei'itetty kehäseinämän koko pituudelta. Kuitenkin koestukset ovat osoittaneet, että ajan kuluessa, kun käytetään koko pituudeltaan rei'itettyä sekoitusputkea, nokea kerrostuu säteittäisen kanavan 35 viereiseen osaan. Tämä noen kerrostuminen voidaan välttää varustamalla rei'ittämätön osa, jonka pituus on Lq.

Kuten on esitetty kuvassa 2, sekoitusputken 138 kumpikin muoto ulko- noe seinämästä 3^> ja niiden kehäseinämän vastavirran puoleisessa 5 66979 osassa on rei'itykset, ja kuten tässä esitetään, rei’itetyn vastavirran puoleisen osan pituus on ja sijaitsee seinämän 34 vieressä. Vastavirran puoleisessa osassa olevat rei’itykset aikaansaavat yhteyden liekkiputken 42 ja sekoitusputken 138 välisestä tilasta sekoitus-putken 138 sisään ja sallivat palamiskaasujen osan vetämisen sekoi-tusputkeen 138 kiertokulkua varten. Sen tähden vastavirran puoleisessa osassa olevat rei’itykset ovat ekvivalenttiset kanavien 35 kanssa, jotka on esitetty kuvassa 1. Kuvassa 2 esitetyn sekoitus-putken 138 kummankin muodon kehäseinämän osa on rei'itetty pituudelta myötävirran puoleisesta päästä samalla tavalla kuin kuvan 1 mukaan esitetyn sekoitusputken 38 rei'itetty osa 37· Lisäksi sekoitus-putken 138 kummankin muodon kehäseinämässä, rei'itetyn seinämän vastavirran puoleisen vieressä ja myötävirtaan siitä on rei’ittämätön osa, joka vastaa kuvan 1 mukaisen sekoitusputken 38 rei'ittämätöntä osaa. Sekoitusputken 138 rei'ittämättömän osan LQ pituus on pienempi kuin kaksi kolmasosaa sekoitusputken 138 läpimitasta.

Sekoitusputki 138 kuvassa 2 vaakasuoran keskiviivan alapuolella on esitetty koko pituudeltaan poikkileikkaukseltaan lieriömäisenä, kun taas sekoitusputken 138 vastavirran puoleinen osa 139 vaakasuoran keskiviivan yläpuolella on kartiomainen ja suppenee seinämästä 34 poispäin. Kartiomaisen vastavirran puoleisen osan kartiokulma esitetyssä sovellutusmuodossa on 90°, vaikka voidaan käyttää muitakin kar-tiokulmia. Sekoitusputken 138 kummankin muodon vastavirran puoleisessa osassa olevien rei'itysten alan sumina on sellainen, että se sallii palamiskaasujen riittävän osan kiertokulun.

Kun käytetään tunnettua sekoitusputkea, joka on rei’ittämätön koko pituudeltaan, parhaat mahdolliset palamisolosuhteet saavutetaan, kun sekoitusputken kokonaispituus L^+L^ on noin 1,4 - 2,5 kertaa sen läpimitta. Vieläpä kokonaispituudella L^+L^, joka on 1,0 kertaa läpimitta, voidaan vielä saada tyydyttäviä tuloksia. Kuitenkin, kun käytetään rei'itettyä sekoitusputkea 38 tai 138, kuten edellä on esitetty tämän keksinnön mukaan, on edullista tehdä sekoitusputken pituus noin 60-80 % suuremmaksi kuin sekoitusputki, joka ei ole varustettu rei'ityksillä pituudella L^.

Hyviä tuloksia saavutetaan käyttämällä sekoitusputkea 38 tai 138, jonka läpimitta D-j^ on 35 mm ja jonka kehäseinämän myötävirran puoleinen osa on rei’itetty edellä esitetyn mukaan pyöreinä rei'illa, joi- 6 66979 den läpimitta on 2 mm ja viereisten reikien välimatka 4 mm. Pyöreiden reikien läpimitta sekoitusputken 38 tai 138 myötävirran puoleisessa päässä voi vaihdella välillä 4-10 % sekoitusputken läpimitasta. Rei'itysten pinta-alan summan suuruus on valittu 3iten, että kaasun värähtelyt, jotka tapahtuvat poikittain liekkiputken 42 akseliin nähden, voivat kulkea rei’itysten kautta sekoitusputkeen 38 tai 138, mutta sekoitusputki toimii pääasiallisesti kuin rei'ittämätön putki ilmavirtaan, joka virtaa aukon 36 kautta ja öljyyn nähden, joka poistuu suuttimesta 6 ja kulkee aukon 36 kautta. Sekoitusputken 38 tai 138 toimimiseksi pääasiallisesti kuin rei’ittämätön putki myötävirran puoleisessa osassa olevien reikien pinta-alan summan suuruus on 20-50 % myötävirran puoleisen osan kokonaispinta-alasta. Sekoitus-putkessa 38 tai 138 on määrätty säteilypinta öljyn höyrystymisen takaamiseksi, ennen kuin se tulee liekkialueeseen, jolloin säteilypin-ta-ala lisäksi määrää rei’ityspinta-alan määrän.

Viitaten jälleen kuviin 1 ja 2 liekkiputkessa 42 sekoitusputken 38, 138 myötävirran puoleisessa päässä on useita reikiä 43, jotka myötävaikuttavat kohinan vähenemisessä. Sopivimmih läpimitaltaan 75 mm olevassa liekkiputkessa on 6-8 reikää, joista jokaisen läpimitta on 8-10 mm ja jotka sijaitsevat välin päässä toisistaan liekkiputken kehällä.

Tämän keksinnön mukaisella öljypolttimella saavutetaan kohinan oleellinen väheneminen, varsinkin taajuuksilla alle 500 Hz, joita pidetään eniten ärsyttävinä tai häiritsevinä. Käyttämällä öljypoltinta, jossa on edellä esitetyn mukainen rei’itetty sekoitusputki, on mahdollista, verrattuna sellaisen öljypolttimen käyttöön, jossa on tunnettu rei’ittämätön sekoitusputki, alentaa kohinatasoa 4 dBArlla 1 m:n päässä polttimen edessä ja 1 m kattilahuoneen lattian yläpuolella, johon kattilahuoneeseen öljypolttimella varustettu kattila on asennettu.

Kohinan väheneminen voidaan aikaansaada myöskin tekemällä useita erillisiä ilma-aukkoja, jotka on järjestetty seinämässä 34 olevan keskeisen aukon ympärille seinämässä 34 olevan yhden aukon 36 sijasta, jolloin jokainen aukko on pienempi kuin yksi aukko 36. Aukkojen määrä johtaa sekoitusputkeen virtaavan ilmavirran pinta^alan kasvuun, ja siten ilman edullisempaan värähtelyyn. Tällainen sovitus on esitetty kuvassa 3. Tämän kuvan mukaan keskeinen aukko 135 on tehty seinämään 34, jolloin öljyä syötetään sekoitusputkeen 38 suuttimella 7 66979 6 aukon 135 kautta. Useita erillisiä ilma-aukkoja 137 on tehty seinämään 34, ja ne on järjestetty keskeisen aukon 135 ympärille. Aukkojen 137 järjestysympyrä on sijoitettu seinämään 3^ sekoitusputken 38 sisäpoikkileikkauksen vastavirran puoleiseen ulokkeeseen. Kuvassa 3 on esitetty kaksi eri tyyppistä erillistä ilma-aukkoa, jolloin kuvassa 3b olevien aukkojen 137 poikkileikkaus on pyöreä ja kuvassa 3a esitetyt aukot 137 ovat pidempiä sekoitusputken säteittäisessä suunnassa kuin kehän suunnassa. Vaihtoehtoisesti kuvassa 3a esitettyjen aukkojen 137 poikkileikkaus voi olla pääasiallisesti puolisuunnik-kaan muotoinen. Kuvassa 3a esitettyjen aukkojen 137 poikkileikkaukset antavat suuremman kokonaispoikkileikkauksen käytettävissä olevassa rajoitetussa alueessa kuin kuvassa 3b esitetyt poikkileikkaukseltaan pyöreät aukot 137-

Aukot 137, sen sijaan että ne on järjestetty kuvan 3 mukaan yhdelle jakoympyrälle, voivat vaihtoehtoisesti olla järjestetty kahdelle ja-koympyrälle, kuten on esitetty kuvassa Kuvan 4 mukaan aukkojen 137 poikkileikkaus on pyöreä, ja vaihtoehtoisesti aukot on järjestetty erilaisille jakoympyröille.

Käyttämällä öljypoltinta, jossa seinämässä 34 on ainoastaan useita erillisiä aukkoja 137 ja keskeinen aukko 135, öljypolttimen sijasta, jonka seinämässä on yksi aukko 36, jolloin sekoitusputki on rei'it-tämätön kummassakin tapauksessa, on mahdollista vähentää kohinatasoa noin 4,5 dBA:11a tulitorvessa öljypolttimen takana ja noin 3 dBA:11a 1 m:n kohdalla polttimen edessä sekä 1 m kattilahuoneen lattian yläpuolella, johon kattilahuoneeseen öljypolttimella varustettu kattila on asennettu.

Koestukset ovat osoittaneet, että tämän keksinnön mukaisen rei'ite-tyn sekoitusputken ja seinämään 34 useiden aukkojen 137 sekä keskeisen aukon 135 järjestäminen toimivat yhdessä, ja siten aikaansaadaan hyvät kohinan vähenemistulokset käyttämällä niitä öljypolttimessa yhdessä. Näin voidaan saavuttaa kohinatason pienenemiset noin 6 dBA tulitorvessa öljypolttimen takana ja noin 5 dBA 1 m:n päässä polttimen edessä sekä 1 m kattilahuoneen lattian yläpuolella.

Claims

1. Kaasutusöljypoltin, jossa on öljynsumutln (6), tätä ympäröivä polttoilmansyöttökammio (4), virtaussuunnassa öljynsumuttimen ulos-tulokohdan jälkeen sovitettu, rajoitinaukolla (361 varustettu rajoitin (34), rajoitinaukon kanssa koaksiaalinen, virtaussuuntaan tästä sovitettu sekoitusputki (38, 138), sekoitusputfcen alkupäässä oleva, rajoittimeen (34) rajoittuva radiaalinen kulkuaukko (351, pääasiallisesti lieriömäinen liekkiputki (M2), jonka alkupää on liitetty tiiviisti rajoitinta kannattavaan polttoilmansyöttökammion pääty-seinään (3*0 ja johon sekoitusputki on sovitettu pääasiallisesti erillisenä, jolloin liekkiputken pituus (I^) on ainakin 2 kertaa niin suuri kuin sen halkaisija (D21, joka on pääasiallisesti 2,0 - 2,5 kertaa niin suuri kuin sekoitusputken halkaisija (D^,), tunnettu siitä, että sekoitusputki (38, 1381 on ainakin loppupäähänsä (39, 139. rajoittuvalla alueella varustettu rei'ityksellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaasutusöljypoltin, tunnettu siitä, että sekoitusputki (38, 138) on ehytseinäinen sen ja rajoitti-men (3*0 väliseen kulkuaukkoon (35) rajoittuvalla pituudella (LQ), joka on pienempi kuin 2/3 sekoitusputken halkaisijasta (D^), ja varustettu rei’ityksellä siitä eteenpäin ulottuvalla osalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaasutusöljypoltin, tunnet-t u siitä, että sekoitusputki (138) ulottuu rajoittimeen (34) ja on radiaalisen kulkuaukon (35) alueella varustettu rei’ityksellä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaasutusöljypoltin, tunnettu siitä, että rajoittimeen (34) rajoittuva sekoitusputken (138) revitetty osa (L^) on kartiomainen ja levenee rajoittimeen päin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kaasutusöljypoltin, tunnettu siitä, että kartiomaisen osan (1391 kartiokulma on noin 90°· 1 Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kaasutusöljypoltin, tunnettu siitä, että reVityksen pinta-ala sekoitusputken (38, 138). loppupäässä olevalla revitetyllä alueella (L^l on noin 20 -50 2 tämän alueen putkipinnasta. 9 66979

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kaasutusöljypoltin, tunnettu siitä, että reikien halkaisija sekoitus-putken (38, I38) loppupäässä olevalla revitetyllä alueella (L^) on noin 4 - 1Q % sekoitusputken halkaisijasta (D^l.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kaasutusöljy-poltin, t u n n e t t u siitä, että rajoittimen (34} kulkuaukko muodostuu keskeisestä aukosta (1351 ja tämän ympärillä, sekoitus-putken (38, 138} sisähalkaisijan projektion rajoittaman pinnan sisäpuolella olevasta useasta lisäaukosta (137) ilman kulkua varten.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kaasutusöljypoltin, tunnettu siitä, että ulommilla ilmankulkuaukoilla (1371 on pääasiallisesti pyöreä poikkileikkaus.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kaasutusöljypoltin, tunnettu siitä, että ulommilla ilmankulkuaukoilla (137) on säteen suunnassa pidennetty poikkileikkaus.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kaasutusöljypoltin, tunnettu siitä, että rajoitinaukon halkaisija (D^) on yhtä suuri tai pienempi kuin sekoitusputken halkaisija (D^). 10 66979